PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES)

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES)"

Pirjo Niemi
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES) TAUSTASELVITYKSET SÄHKÖLAITTEIDEN PALO-OMINAISUUDET Sähköpalojen henkilöja omaisuusvahingot 3/1997 * Palonsyyntutkinnan kehittäminen ja sähköpalot 7/1997 * Sähkölaitteiden poltto- ja sammutustutkimus 1/2001 * Selvitys sähkölaitteissa käytettävistä palonestoaineista 2/2001 * Lämmöneristeaineiden palosuojaus 1/2002 * PALORISKITUTKIMUS Sähkö palon syttymissyynä 8/1999 * Sähköpalojen riskiehallinta 3/2001 * Paloriskin hallintakeinojen kustannusvaikutukset?/2002 * TURVALLISUUSKULTTUURI Turvallisuuskulttuuri kuluttajatutkimuksen näkökulmasta 6/1999 * Kuluttajien turvallisuuskulttuuri, laadullinen tutkimus 8/2000 * Turvallisuuskulttuuri - mitä se on? 3/1998 * Kuluttajat ja sähköturvallisuus Kuluttajien käsityksiä, asenteita ja toimintatapoja 8/2001 * Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen yrityksessä 1/2000 * * TUKES-julkaisun numero

PALORISKITUTKIMUS Sähkö palon syttymissyynä 8/1999 * Sähköpalojen riskiehallinta 3/2001 * Paloriskin hallintakeinojen kustannusvaikutukset?

2 TUTKIMUSTEN TAUSTAA... SÄHKÖTURVALLISUUS sähköiskut vaaratekijät SÄHKÖPALOT Kuolemaan johtaneet sähköiskutapaturmat hyvin selvillä luvulta alkaen Sähköiskutapaturmien muut henkilövahingot suhteellisen hyvin selvillä luvulta lähtien Sähköiskutapaturmien omaisuusvahingot vähäiset Sähköpaloista ei ole ollut juuri muuta tietoa, kuin että niitä sattuu melko paljon ja että vahingot ovat tuntuvat Toistaiseksi ei juuri aktiivisia ehkäisytoimia

1930 -luvulta alkaen Sähköiskutapaturmien muut henkilövahingot suhteellisen hyvin selvillä 1980 -luvulta lähtien

3 TUTKIMUSTEN TAUSTAA... SÄHKÖN KÄYTTÖ palo- tai räjähdysvaarallisten aineiden käsittely tulen käsittely luonnonilmiö tahallaan sytyttäminen PALOTURVALLISUUS syttymislähteitä syttymislähteitä Noin puolet paloista rakennuspaloja, toinen puoli ajoneuvopaloja sekä maasto- ja metsäpaloja Huomattava osa rakennuspaloista tahallaan sytytettyjä Sähkölaitteet ja asennukset myös merkittävä syttymislähde ja palovahinkojen aiheuttaja rakennuspaloissa Ei täsmällisempää tietoa sähköpaloista

PALOTURVALLISUUS syttymislähteitä syttymislähteitä Noin puolet paloista rakennuspaloja, toinen puoli ajoneuvopaloja

4 ILMIÖ JA SEN MERKITYS SÄHKÖPALO sähkölaite tai -asennus sytyttää rakennuspalon, palon mahdollistava energialähde on sähkö Sähköön liittyvät vaarat ovat aina mukana sähköä käytettäessä ja ne ovat läsnä lähes kaikkialla. Sähköpalojen osalla ongelma ei ole siinä, että yksittäisten laitteiden onnettomuustaajuus olisi hälyttävän suuri. Merkittävän asiasta tekee sähkön yleisyys ja sähkölaitteiden suuri määrä. Jokainen sähkölaite voi olla potentiaalinen palon aiheuttaja. Sähköpaloja on tutkittu hyvin vähän. Ennalta ehkäisytoimien ja linjaratkaisujen pohjaksi tarvitaan tieteellisesti kestävä yleiskuva tilanteesta. Ilmiönä lähellä kaikkia ja kaikessa mukana, mutta silti etäinen ja vieras.

Merkittävän asiasta tekee sähkön yleisyys ja sähkölaitteiden suuri määrä. Jokainen sähkölaite voi olla potentiaalinen palon aiheuttaja. Sähköpaloja on tutkittu hyvin vähän.

5 Palojen jakaantuminen Muut rakennuspalot ja muut palot 37 % Sähköpalot 16 % Ajoneuvopalot 17 % Maasto- ja metsäpalot 30 %

6 Kuvasarja televisioiden polttokokeista 00:40 01:35 02:20 03:53

7 Kuvasarja jääkaappi-pakastin pakastin - yhdistelmien polttokokeista 01:25 05:55 11:10 13:05

8 Savu- ja lämpöarvoja Max. RHR (kw) Avg. SEA (m2/kg) Jääkaappipakastin vapaana Jääkaappipakastin kaapissa Astianpesukone kaapissa Astianpesukone vapaana Pyykinpesukone Televisio Lämpö, max. RHR (kw) Savu, avg. SEA (m2/kg)

SEA (m2/kg) 400 200 0 Jääkaappipakastin vapaana Jääkaappipakastin kaapissa

9 1,2E-05 1,2E-02 Kerrosalan suhteen (1/a*m2) 1,0E-05 8,0E-06 6,0E-06 4,0E-06 2,0E-06 1,0E-02 8,0E-03 6,0E-03 4,0E-03 2,0E-03 0,0E+00 Hoitoalan rakennukset Asuinkerrostalot Kokoontumisrakennukset Teollisuusrakennukset Toimistorakennukset Liikerakennukset Varastorakennukset Opetusrakennukset Rakennukset yhteensä Asuinrakennukset yhteensä Rakennusmäärän suhteen (1/a) Muut rakennukset Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot 0,0E+00 Kerrosalan suhteen Rakennusmäärän suhteen

Toimistorakennukset Liikerakennukset Varastorakennukset Opetusrakennukset Rakennukset yhteensä Asuinrakennukset

10 Erilliset pientalot Muu laite Kylmälaite 13 % 4 % Auton lämmitin 4 % Kiuas 5 % Sähkölämmitin 7 % Sähkölaitteisto 20 % Televisio 14 % Valaisin 8 % Liesi tai uuni 12 % Pesukone (pk + apk) 13 %

11 Kerrostalot Muu laite Valaisin 11 % 5 % Sähkölaitteisto 5 % Kiuas 7 % Liesi tai uuni 35 % Pesukone (pk + apk) 15 % Televisio 22 %

12 Teollisuusrakennukset Valaisin 10 % Muu laite 9 % Tuotannossa käytetty laite 47 % Sähkölaitteisto 34 %

13 Liikerakennukset Muu laite 34 % Sähkölaitteisto 31 % Liesi tai uuni 10 % Valaisin 25 %

14 Toimistorakennukset Muu laite 32 % Sähkölaitteisto 40 % Valaisin 28 %

15 Kokoontumisrakennukset Sähkölaitteisto 23 % Muu laite 39 % Valaisin 20 % Kylmälaite 7 % Liesi tai uuni 11 %

16 Hoitoalan rakennukset Muu laite 39 % Liesi tai uuni 27 % Valaisin 12 % Kylmälaite 6 % Pesukone (pk + apk) 6 % Sähkölaitteisto 10 %

17 Sähköpalojen välittömät syyt 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Hoitoalan rakennukset Asuinkerrostalot Teollisuusrakennukset Liikerakennukset Toimistorakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Tekninen vika Virheellinen toiminta Asennusvirhe

Asuinkerrostalot Teollisuusrakennukset Liikerakennukset Toimistorakennukset

18 Suursähköpalot Muut 23 % Sähkölaitteisto 32 % Televisio 3 % Valaisin 4 % Kylmälaite 5 % Sähkölämmitin 7 % Liesi tai uuni 8 % Tuotannossa käytetty laite 18 %

19 Rakennustyyppi n Vahinkosumman 5 % viritetty keskiarvo Kokonaisvahinkosumma Teollisuusrakennus mk mk Asuinrakennukset mk mk Erilliset pientalot mk mk Rivi- tai ketjutalot mk mk Asuinkerrostalot mk mk Tyyppi ei tiedossa mk mk Opetusrakennus mk mk Maatalousrakennus mk mk Liikerakennus mk mk Hoitoalan rakennus mk mk Kokoontumisrakennus mk mk Varastorakennus mk mk Toimistorakennus mk mk Muut rakennukset mk mk yhteensä mk

Opetusrakennus 25 1 556 244 mk 38 906 100 mk Maatalousrakennus 27 764 667 mk 20 646 009 mk Liikerakennus 166 45 609 mk 7 571 094 mk Hoitoalan rakennus 77 95 758 mk 7 373 366 mk

20 Suurpaloalttius Rakennustyyppi Suursähköpalomäärä Vuotuinen sähköpalo määrä Vuotuinen suursähköpalomäärä Suupalomäärä, tutkintaaika Suurpaloalttius Suurpaloalttius, tutkintaaika Maatalousrakennus 46 2, ,3 % 18,5 % Teollisuusrakennus 140 6, ,9 % 6,8 % Liikerakennus 66 3, ,9 % 1,8 % Opetusrakennus 9 0, ,8 % 4,0 % Rivi- tai ketjutalot 11 0,5-37 1,5 % - Varastorakennus 6 0,3-25 1,2 % - Toimistorakennus 7 0,3-53 0,6 % - Kokoontumisrakennus 7 0, ,5 % 1,3 % Asuinrakennukset 80 3, ,3 % 0,2 % Erilliset pientalot 31 1, ,3 % 0,4 % Hoitoalan rakennus 4 0,2-77 0,3 % - Asuinkerrostalot 1 0, ,01 % - Yhteensä , ,9 % 1,4 %

0,4 1 25 1,8 % 4,0 % Rivi- tai ketjutalot 11 0,5-37 1,5 % - Varastorakennus 6 0,3-25 1,2 % - Toimistorakennus 7 0,3-53 0,6 % - Kokoontumisrakennus 7 0,3 1 75 0,5 % 1,3 %

21 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Kello Suursähköpalot Kaikki sähköpalot

22 2,5 % 2,0 % Suurpaloalttius 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % < > 500 Kunnan asukastiheys (as./km2)

23 Ensisijaiset vaikuttamistavat kiinteistönhaltijoiden informointi sähkö- ja pelastusalan perehdyttäminen kansainvälisten laitestandardien kehittäminen

24 Turvallisuus Turvallisuus ei synny sattumalta, vaan se tehdään!

25 Sähköpalot Sähköpalojen ehkäisyssä laitteiden oikea valinta ja käyttö sekä suunnitelmallinen kunnossapito ovat avainasemassa!

26 PALOTURVALLISUUSTOIMET SYTTYMISLÄHTEIDEN ELIMINOINTI VAHINKOJEN RAJOITTAMINEN, PELASTAMINEN JA SAMMUTTAMINEN rakenteelliset paloturvallisuustoimet ENNALTAEHKÄISY automaattinen paloturvallisuustekniikka (mm. paloilmoitin- ja sammutuslaitteistot) Tulen perässä juoksemisen sijaan pitää entistä enemmän pyrkiä pääsemään tulen edelle! toiminnan palauttamistoimet alkusammutustoimet pelastus- ja sammutustoimet jälkivahinkojen torjunta

27 Syttymislähteitä sähkön käyttö palo- tai räjähdysvaarallisten aineiden käsittely tulen käsittely luonnonilmiö tahallaan sytyttäminen Noin puolet paloista rakennuspaloja, toinen puoli ajoneuvopaloja sekä maasto- ja metsäpaloja Merkittävä osa rakennuspaloista tahallaan sytytettyjä Sähkölaitteet ja asennukset myös merkittävä syttymislähde ja palovahinkojen aiheuttaja rakennuspaloissa

28 Tulipalot Palot on parempi ehkäistä kuin sammuttaa!

Samankaltaiset tiedostot

SÄHKÖPALOJEN KOKONAISMÄÄ 12 kk seurantajaksoilla

SÄHKÖPALOJEN KOKONAISMÄÄ 12 kk seurantajaksoilla SÄHKÖPALOJEN KOKONAISMÄÄ ÄÄRÄT 12 kk seurantajaksoilla 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1998-1999 2003-2004 LAITERYHMÄKOHTAISET SÄHK S HKÖPALOM PALOMÄÄ ÄÄRÄT 500 450 400 350 300 250 200