Tulipalojen määrä pieneni merkittävästi vuonna 2012

Transkriptio

1 sivu 1 JULKAISUVAPAA Tulipalojen määrä pieneni merkittävästi vuonna 2012 Pelastuslaitosten tietoon tulleiden tulipalojen kokonaismäärä pieneni edellisistä vuosista merkittävästi. Tulipaloja on ollut yhtä vähän viimeksi vuonna Maastopalojen määrä romahti aikaisemmista vuosista sateisen kesän ansiosta. Myös roskis ja muiden vastaavien pienten palojen määrä pieneni huomattavasti. Rakennuspalojakin oli hieman edellisvuotta vähemmän, ja lisäksi rakennuspalot olivat aikaisempia vuosia pienempiä. Ensiarvioiden perusteella tulipaloissa kuoli 83 ihmistä, mikä on enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta samalla tasolla vuoden 2010 kanssa. Tulipaloissa tapahtui vähemmän vakavia loukkaantumisia kuin aikaisempina vuosina. Ilotulitteiden aiheuttamien tulipalojen määrä jatkoi pienenemistään ja salaman sytyttämiä paloja oli historiallisen vähän. Tulisijan tai hormin vauriot olivat syynä aikaisempaa useampaan tulipaloon. Vahingontorjunta ja tarkastustehtävät vähenivät Vahingontorjuntatehtäviä oli edellisvuosia huomattavasti vähemmän. Vuonna 2011 oli poikkeuksellisen paljon vahingontorjuntatehtäviä. Myös tarkastustehtävien määrä pieneni selvästi. Vähennystä oli sekä automaattisten paloilmoittimien tarkistustehtävissä, että muissa tarkistustehtävissä. Toistuvien erheellisten automaattisten paloilmoittimien tarkastustehtävien laskutusuhalla voisi olettaa olevan yhteys tehtävien määrän pienenemiseen. Pelastuslaitoksilla oli yhteensä pelastus tai avunantotehtävää, joista kiireellisiksi oli kirjattu tehtävää. Tehtävien kokonaismäärä pieneni edellisestä vuodesta tehtävällä, joten vähennystä oli 14 prosenttia. Tiedot perustuvat pelastuslaitosten toimenpiderekisteristä kerättyihin tietoihin. Sivuilla 2 4 on tarkempi erittely tehtävistä ja onnettomuuksista. Liitteet: kuva pelastuslaitosten tehtävistä kuva tulipaloista taulukko pelastuslaitosten tehtävistä onnettomuustyypeittäin ja pelastuslaitoksittain 2012 Lisätiedot: Pelastusopiston tutkimus ja kehittämispalvelut, suunnittelija Johannes Ketola, Pelastusopisto, puh tutkimusjohtaja Esa Kokki, Pelastusopisto, puh

2 sivu 2 Pelastuslaitosten tehtävät vuonna 2012 Tiedot perustuvat pelastuslaitosten toimenpiderekisteristä kerättyihin tietoihin. Luvuissa on mukana kaikki pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien tehtävät. Pelastuslaitoksilla oli pelastus tai avunantotehtävää, joista kiireellisiksi oli kirjattu tehtävää. Tehtävien kokonaismäärä laski edellisestä vuodesta tehtävällä, joten pudotusta oli 14 prosenttia. Lähes kaiken tyyppisten tehtävien määrä oli pienempi, ainoastaan liikenneonnettomuuksien aiheuttamien tehtävien määrät nousivat. Pelastustoimen ajoneuvot osallistuivat pelastustehtäviin yhteensä kertaa, joka on kertaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Keskimäärin pelastustehtäviin osallistui 1,50 pelastusajoneuvoa / tehtävä. Vuonna 2011 pelastustehtäviin osallistui 1,54 pelastusajoneuvoa / tehtävä, joten vuoden 2012 tehtävistä selvittiin hieman pienemmillä resursseilla. Antti myrsky aiheutti vuoden kiireisimmän päivän, oli pelastuslaitoksilla yhteensä tehtävää. Kiireellisissä tehtävissä ensimmäinen yksikkö oli tapahtumapaikalla keskimäärin 8 minuutin ja 49 sekunnin kuluttua hälytyksestä. Vähintään neljän henkilön vahvuinen pelastusryhmä oli tapahtumapaikalla keskimäärin 9 minuutin ja 25 sekunnin kuluttua hälytyksestä. Vuodelle 2012 asetetut kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaikatavoitteet täyttyivät 80 %:ssa tehtävissä. Erilaisten tarkastus ja varmistustehtävien määrä laski tehtävällä tehtävään. Niitä oli kuitenkin edelleen lähes kolmannes kaikista tehtävistä. Näistä automaattisen paloilmoittimien aiheuttamia tarkastusja varmistustehtäviä oli , joiden määrä laski edellisvuodesta tehtävällä. Suurin syy automaattisten paloilmoittimien antamiin hälytyksiin oli ruoan valmistus, niistä aiheutui tehtävää. Lähes kaikissa pelastuslaitoksissa oli käytössä tai otettiin vuoden 2012 aikana käyttöön laskutus toistuvista erheellisistä paloilmoituksista. Laskutusuhalla voisi olettaa olevan yhteys automaattisen paloilmoittimen tarkastus ja varmistustehtävien määrän laskuun. Palovaroittimen aiheuttamien tarkastuskäyntien määrä oli tehtävää ja muiden tarkastus jo varmistustehtävien määrä oli tehtävää. Näidenkin tehtävien määrä laski selvästi, yhteensä palovaroittimen ja muita tarkastustehtäviä oli kappaletta vähemmän kuin vuonna Muut kuin automaattisen paloilmoittimen tarkastus ja varmistustehtävät olivat useimmin savuhavainnon tarkistuksia. Pelastuslaitosten tehtävistä oli toisen viranomaiseen avustamistehtäviä. Pelastuslaitokset tukevat ensihoitojärjestelmää ensivastetoiminnalla, jossa pelastusyksikkö antaa ensiapua, arvioi potilaan tilaa ja aloittaa ensihoidon silloin kun se ehtii kohteeseen ennen ambulanssia. Näiden tehtävien määrä laski edellisestä vuodesta tehtävällä, niitä oli vuonna tehtävää. Neljäsosa kaikista pelastuslaitosten tehtävistä oli ensivastetehtäviä. Tulipalot Pelastuslaitosten tietoon tulleiden tulipalojen määrä laski edellisistä vuosista selvästi. Vuonna 2011 niitä oli kappaletta. Tulipaloista puolet oli rakennuspaloja (5 900 kpl), kymmenesosa maastopaloja (1 100 kpl) ja viidennes liikennevälinepaloja (2 300 kpl). Tulipaloista eniten huomiota aiheutti Valamon luostarissa sattunut palo maaliskuussa. Palossa vaurioitui vakavasti 1840 luvulta peräisin olevan vanha kartanorakennus. Suurimmat yksittäiset tulipalon omaisuusvahingot arvioitiin aiheutuneen painolaitoksen palosta Tampereella helmikuussa.

3 sivu 3 Pelastusviranomaisen ensiarvion mukaisten palokuolleiden määrä oli 83. Palokuolleiden määrä nousi takaisin vuoden 2010 tasolle, oltuaan vuonna 2011 selvästi pienempi. Kuolinpaloissa yleisin syttymissyy on edelleen savukkeet. Tulipaloissa Lähes kaikki palokuolemat tapahtuivat rakennuspaloissa, ja kaksi viidestä palokuolemasta tapahtui pientalon paloissa. Vakavasti loukkaantuneiden määrä laski hieman, niitä oli 60 henkilöä. Lievästi loukkaantuneiden määrä nousi vuodesta 2011 sadalla henkilöllä, 530 lievästi loukkaantuneeseen henkilöön. Tulipaloista yli puolet oli ihmisen aiheuttamia. Ihmisen aiheuttamista paloista oli arvioitu tahalliseksi kolmannes (2 000 paloa.) Koneiden tai laitteiden aiheuttamien palojen määrä on pysynyt vuoden 2011 tasolla (3 500 paloa). Tulisijaan tai hormiin liittyvien tulipalojen syiden määrä on lievässä kasvussa, niitä oli rakennuspaloissa yhteensä tehtävää. Erityisesti on kasvanut niiden palojen määrä, joiden syy on ollut tulisijan tai hormin vaurio (120 tehtävää, nousua 30 %). Nokipalojen määrä on pysynyt viime vuoden tasolla (320 tehtävää). Viidennes tulipaloista liittyi huolimattomaan avotulen käsittelyyn. Salamien aiheuttamia paloja on ollut vuosina 2010 ja 2011 poikkeuksellisen paljon, (vuosittain 580 paloa). Vuonna 2012 salaman aiheuttamia paloja oli vain 150, näistä rakennuspaloja oli 85 ja maastopaloja oli 34. Ilotulitteista syttyi 85 tulipaloa. Määrä on pienentynyt vuosittain voimakkaasti vuodesta 2008, jolloin ilotulitteista syttyi 305 paloa. Uutena vuotena ilotulitteista syttyi 42 tulipaloa. Rakennuspalojen määrä laski sadalla palolla, niitä oli Koko määrän lasku kohdistui niihin paloihin, joissa palo on levinnyt syttymiskohdastaan, niitä oli yhteensä kappaletta. Rakennuspaloja, joissa palo ei levinnyt syttymiskohdastaan, oli kappaletta. Rakennuspaloista yli puolet oli asuntopaloja. Pientaloissa syttyi ja kerrostaloissa tulipaloa. Lähes kolmanneksessa asuinrakennusten paloista lain edellyttämä palovaroitin puuttui. Niissä tapauksissa joissa palovaroitin oli, se toimi 70 prosentissa tapauksista. Asuinrakennuspalojen tyypillisin syttymissyy oli ruoanvalmistus (800 tehtävää) ja toiseksi tyypillisin syttymissyy oli sähkölaitteen vika (250 tehtävää). Omaisuusvahingot rakennuspaloissa arvioitin 115 miljoonaksi euroksi, mikä on 10 % vähemmän kuin viime vuonna. Asuinrakennuspalojen arvioidut omaisuusvahingot pysyivät ennallaan, ollen 47 miljoonaa euroa. Suurin pudotus arvioiduissa omaisuusvahingoissa tapahtui teollisuus ja varastotilojen palovahingoissa. Teollisuus ja varastotilojen palojen arvioidut vahingot pienenivät 11 miljoonalla vuodesta 2011, vuonna 2012 arvioitiin 30 miljoonan euron palovahingot. Yli euron omaisuusvahinkoja arvioitiin aiheutuneen 34 rakennuspalossa. Alkusammutusta yritettiin kolmasosassa rakennuspaloista. Lähes aina tehdyllä alkusammutuksella oli vaikutusta, ja sillä saatiin palo sammutettua tai rajoitettua. Mikäli alkusammutusta ei yritetty, syynä oli useimmin alkusammutusvälineiden puuttuminen. Maastopalojen määrä romahti aikaisemmista vuosista sateisen kesän ansiosta. Sekä keväälle tyypilliset ruohikkopalot että kesäisemmät metsäpalot vähenivät selvästi. Yhteensä maastopaloja oli kappaletta, joista varsinaisia metsäpaloja 460. Vuosina maastopaloja on ollut keskimäärin paloa / vuosi, joista metsäpaloja on ollut keskimäärin paloa / vuosi. Maastopalojen keskimääräinen palanut maastoala putosi myös selvästi, kolmanneksella, ollen 0,2 hehtaaria / palo. Siten maastopaloja oli vähemmän kuin aikaisempina vuosina ja ne olivat lisäksi pienempiä. Yhteensä palaneeksi maastoalaksi vuonna 2012 arvioitiin 220 hehtaaria. Liikennevälinepalojen määrä laski hiukan vuodesta Liikennevälinepalot aiheuttivat pelastuslaitoksille tehtävää. Liikennevälinepaloista arvioitiin aiheutuneen 23 miljoonan euron omaisuusvahingot. Yli puolet liikennevälinepaloista oli henkilöautopaloja. Linja autopalojen määrä pysyi edellisten vuosien tasolla 64 tehtävässä, mutta arvio linja autojen paloista aiheutuneista vahingoista laski edellisvuodesta puolella, 0,7 miljoonaan euroon.

4 sivu 4 Muiden tulipalojen määrässä tapahtui myös selvää laskua. Niitä oli yhteensä 2 600, joka on neljänneksen pienempi määrä kuin edellisenä vuonna. Liikenneonnettomuudet Liikenneonnettomuuksien pelastuslaitoksille aiheuttamien tehtävien määrä lisääntyi muutamalla sadalla tehtävällä, tehtävään. Liikenneonnettomuuksien osalta eniten tehtäviä aiheutti Helsingissä ja Vantaalla tapahtunut kolarisuma, jossa oli mukana pelastuslaitoksen arvion mukaan 690 ajoneuvoa ja loukkaantui lievästi 200 ihmistä. Liikenneonnettomuuksissa kuoli pelastuslaitosten ensitietojen mukaan 249 ja loukkaantui vakavasti henkilöä. Vakavien henkilövahinkojen määrä laski edellisestä vuodesta. Lievästi loukkaantuneita kirjattiin selvästi enemmän kuin aikaisempina vuosina, niitä oli Pääosa liikenneonnettomuuksista oli tieliikenneonnettomuuksia. Tieliikenneonnettomuuksissa osallisiksi liikennevälineiksi oli kirjattu henkilöauto , kuorma auto 1 500, moottoripyörä tai mopo ja linja auto 270 kertaa. Raideliikenneonnettomuuksia oli 150, maastoliikenneonnettomuuksia 140 ja vesiliikenneonnettomuuksia 80 kappaletta. Muut onnettomuudet Vahingontorjuntatehtävien määrässä oli vuonna 2011 selvä piikki, vuonna 2012 palattiin niiden määrissä aikaisempien vuosien tasolle. Vahingontorjuntatehtäviä oli Vahingontorjuntatehtäviä aiheuttivat eniten tuuli tai myrsky (tammikuussa 480, kesäkuussa 400 ja marraskuussa 810 tehtävää), tulva tai sadevesi (heinäkuussa 210 ja lokakuussa 380 tehtävää) ja lumi tai jää (tammikuussa 480 tehtävää). Ihmisen toiminta aiheutti vahingontorjuntatehtäviä tasaisesti koko vuoden (yhteensä 700 tehtävää). Teknisistä syistä yleisin oli vesijohtoverkoston vika (yhteensä 640 tehtävää, joista helmikuussa 160 tehtävää). Sortumisesta tai sortumavaarasta aiheutuneiden tehtävien määrä laski puoleen, näitä tehtäviä kirjattiin 50. Sortumien aiheuttamien tehtävien yleisin syy oli helmi ja maaliskuun lumikuorma, vaikka näiden tehtävien määrä onkin pudonnut selvästi aikaisemmista vuosista. Avunantotehtäviä oli yhteensä 3 700, joista yli puolet oli ensihoidon avustamistehtäviä. Öljyvahinkojen ja muiden vaarallisten aineiden onnettomuuksien määrä on aikaisempien vuosien keskiarvon tasolla, yhteensä niitä oli tehtävää. Öljyvahingoiksi näistä oli kirjattu tehtävää. Yli puolet öljyvahingoista tapahtuu tieliikennevälineestä kaduilla ja maanteillä. Ihmisen pelastamistehtävien, tehtävien, joihin ei liity muuta onnettomuutta, määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Näitä tehtäviä oli kappaletta. Vesipelastustehtävien (350 tehtävää) sekä loukosta ja sortumasta pelastamistehtävien (50 tehtävää) määrä laski. Hissistä pelastamisentehtävien (170 tehtävää) määrä oli samalla tasolla edellisvuosien kanssa. Maastopelastustehtävien (310 tehtävää) sekä muiden ihmisen pelastamistehtävien määrässä oli lievää nousua. Eläimen pelastamistehtävien määrä on muutamia vuosia ollut laskussa ja vuonna 2012 määrä laski edelleen. Erityisesti eläimen pelastamistehtävien määrä laski Helsingissä, sekä niiden tehtävien määrä,

5 sivu 5 jossa eläin ei ole ollut vaarassa. Eläimen pelastamistehtäviä oli vuonna 2012 yhteensä

6 sivu 6