Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi Loppuraportti Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi Loppuraportti 12.3.2009. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 1"

Transkriptio

1 Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi Loppuraportti Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 1

2 Sisällysluettelo 1 Yhteenveto 3 2 HeTa esiselvityksen arviointityön toteutustapa 6 3 Havainnot esiselvityksestä 11 4 PwC:n tarkentavat laskelmat HeTa-hankkeesta 30 5 Kehityshankkeen vaikutusten arviointi seurakuntiin ja näkemyksiä esitetystä kritiikistä 35 6 Toimenpidesuositukset 39 Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 2

3 Kappale 1 Yhteenveto 3

4 Kappale 1 Yhteenveto Tiivistelmä HeTa esiselvityksen arvioinnista Alue Vahvuudet Heikkoudet Tavoite ja suositukset Tiedonkeruu ja laskenta + Sisäiset ongelmat ja tehostamistarve on tunnistettu ja kustannustehokkuuden parantamisen tarve on laajalti ymmärretty. + Palvelukeskussuunnitelman johtopäätös yhden palvelukeskuksen mallista on taloudellisesti tarkoituksenmukaisin. + Tiedonkeruun kysymyslista on kattava ja kysytyt asiat ovat oikeita. + Palvelukeskussuunnitelmassa seurakuntien otos on edustava. - Sisältö ja perustelut eivät helpota päätöksentekoa. - Kehittämisvaihtoehtoja ei ole riittävästi tarkasteltu suhteessa makrotason muutoksiin (esim. kirkon jäsenmäärän vähentyminen). - Kehitystyöltä puuttuvat laadulliset, määrälliset ja ajalliset priorisoidut tavoitteet. - Riskianalyysit ovat puutteelliset. - Laskelmat sisältävät useita merkittäviä virheitä, jotka vaikuttavat johtopäätöksiin. - Laskelmien tulosten realistisuutta ei ole tarkasteltu kattavasti. - Syksyn 2007 kyselyssä seurakuntien otos ei ole edustava. - Tiedonkeruun virheet ovat osin korjaamatta eli tietoa ei ole validoitu. - Läpinäkyvyys ja tarkastettavuus (audit trail) puuttuu. Kehitysvaihtoehdot Projektityö + Vaihtoehtojen olemassaolo. + Kehitysvaihtoehdot on kuvattu kattavasti. + Kehitysryhmän jäsenet ovat asiakasedustajia ja resursointi on edustava ja riittävä. + Projektin toteutusaika oli vähintään riittävä. + Projektiryhmää on käytetty pääosin oikein. + Hallinnon ja ohjauksen rakenne oli olemassa. - Kehitysvaihtoehtojen argumentointi on sidottu nykyhetken toimintaympäristöön. - Kehitysvaihtoehtoja puuttuu, esim. nykyisin käytettäviä palvelukeskusten organisointimalleja ei ole huomioitu (hybridimallit, prosessijakoon perustuva hajautus). - Kehitysvaihtoehdot ovat yksioikoisia ja liian samankaltaisia. - Kehitysvaihtoehtoja on karsittu osin perusteettomasti. - Kehitysvaihtoehtojen käsittelyä ei ole kattavasti dokumentoitu. - Kommunikaatiosuunnitelma puuttuu ja viestintä on laajassa mittakaavassa aloitettu vasta esiselvityksen valmistuttua. - Osalle projektiryhmästä jäi epäselväksi oma rooli projektityössä ja päätöksenteossa. - Osa projektinhallintatehtävistä jäi puutteellisiksi kuten sidosryhmäanalyysi ja tavoiteasetanta. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 4

5 Kappale 1 Yhteenveto Yhteenveto suosituksista Keskittämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä, joten hanketta kannattaa jatkaa. Tarkistuslaskelmien vertailu benchmark-tietoihin osoittaa epävarmuuksista huolimatta merkittävää tehostamispotentiaalia. Laskentaa on korjattava oikaisemalla (täydentämällä) otosta ja hyväksymällä nykytilan oikea kustannusten suuruusluokka. Kehitystarpeet on määritettävä tulevaisuuden toimintaympäristön muutokset huomioiden, jotta tavoitteita ei aseteta liian vaatimattomiksi ja aiheuteta nykyistä radikaalimpien päätösten toteuttamispakkoa tulevaisuudessa. Kehitysvaihtoehtoja on monipuolistettava, niiden vaikutukset eri sidosryhmiin on tunnistettava ja niiden valinnan ja karsinnan perusteluja on tarkennettava. Ulkoistamiseen ei ole vielä tässä vaiheessa valmiutta, mutta sen poisrajaaminen tässä vaiheessa ei myöskään ole riittävän hyvin perusteltavissa. Riskianalyysi on tehtävä uudelleen huomioiden eri riskialueet kussakin tavoitetilavaihtoehdossa. Hankkeen jatkon varmistamiseksi riskianalyysi on täydennettävä ja toimenpidesuunnitelma tulee tehdä. Keskeisenä osana on herkkyysanalyysi seurakuntien vapaaehtoiselle osallistumiselle HeTa-hankkeeseen ja tarvittavat toimenpiteet, mikäli tavoitteisiin ei päästä. Kustannustehokkuus saadaan maksimoitua yhden palvelukeskuksen mallilla. Mikäli painotetaan muita kriteereitä ja päädytään useampaan kappaleeseen keskuksia, pitää keskusten määrä määrittää, päätöksen kustannusvaikutus laskea ja riskit arvioida. Mikäli päätetään useamman toimipisteen mallista, yksittäisen tapahtumatyypin hoito (esim. ostolaskut) voidaan hajauttaa käytännössä maksimissaan kahteen paikkaan tai muuten merkittävien tehokkuushyötyjen saavuttaminen käytännön kokemusten mukaan vaarantuu. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 5

6 Kappale 2 HeTa esiselvityksen arviointityön toteutustapa 6

7 Kappale 2 HeTa esiselvityksen arviointityön toteutustapa Toimeksiannon tausta ja tavoitteet Toimeksiannon tausta: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkohallitus on teettänyt työryhmien toimesta esiselvityksen henkilöstö- ja taloushallinnon ja niiden vaatimien tietojärjestelmien kehittämisestä 2010-luvulle mentäessä (ns. HeTa-hanke). HeTa-hankkeen tavoitteena on parantaa taloushallinnon tehtävien hoidon laatua, saavuttaa kustannustehokkuutta, turvata työvoiman saanti työntekijöiden eläköityessä ja vapauttaa taloushallinnon työntekijät rutiinitöistä hoitamaan keskeisiä henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä. HeTa-hankkeen esiselvitys tehtiin vuoden 2007 aikana kirkon oman työryhmän toimesta ja FCG MentorIT:n konsulttien avustuksella. Hankkeen suunnittelua on jatkettu vuoden 2008 aikana. Marraskuun 2008 Kirkolliskokouksessa talousvaliokunta päätti, että hankkeen valmistelua jatketaan ja hankkeesta on tehtävä ulkopuolinen asiantuntija-arvio. Kirkkohallituksen johto pyysi PricewaterhouseCoopersia (PwC) suorittamaan asiantuntija-arvioinnin. Arvioinnin päätavoitteina oli: Arvioida esiselvityksen kattavuus ja riittävyys Arvioida palvelukeskussuunnitelman tiedonkeruuta ja laskelmien oikeellisuutta ja riittävyyttä Arvioida esiselvityksestä esitettyä kritiikkiä Arvioida valittujen kehittämisvaihtojen tarkoituksenmukaisuutta Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 7

8 Kappale 2 HeTa esiselvityksen arviointityön toteutustapa Toimeksiannon toteutustapa Toimeksianto suoritettiin kuuden viikon aikana, Toimeksianto toteutettiin keräämällä hankkeen olennaiset materiaalit sekä haastattelemalla HeTa-työryhmän johtoa ja sen jäseniä. Saadun aineiston perusteella tehtiin havaintoja työn toteuttamisesta sekä arvioitiin tiedonkeruun riittävyyttä ja kustannus/hyöty -laskelmien oikeellisuutta. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään projektiryhmän ja asiakaskunnan näkemys, loppuraportin ja muun dokumentaation tekotapa sekä varmentamaan ja täydentämään kirjallisesta dokumentaatiosta tehtyjä havaintoja. Laskelmien ja skenaarioiden läpikäyntiin kiinnitettiin arviointityössä erityistä huomiota, koska näihin oli kohdistunut voimakasta kritiikkiä jo ennen arviointityön aloitusta. Toimeksiannon edistymistä ja alustavia havaintoja tarkasteltiin arviointityön välikatselmuksessa , jossa päätettiin keskittyä kustannus/hyöty laskelmien oikeellisuuden ja logiikan tarkentamiseen sekä hankkeen kritiikin arviointiin arvioinnin laajuuteen sisällytettiin alkuperäisestä poiketen myös palvelukeskussuunnitelman yhteydessä suoritettu tiedonkeruu ja laaditut kustannus/hyöty laskelmat, mutta ei muuta sisältöä. Arviointityön loppuraportin työversio jätettiin kommentoitavaksi ja lopullinen versio jätettiin Kirkkohallitukselle esiteltiin arviointityön loppuraportti ja lopulliset havainnot esiselvityksestä, kustannus/hyöty laskelmien tarkennukset, vaihtoehtoiset skenaariot sekä toimenpidesuositukset kehityshankkeen onnistumisen varmistamiseksi. Toimeksiannon työvaiheet ja tehtävät on kuvattu seuraavalla sivulla. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 8

9 Kappale 2 HeTa esiselvityksen arviointityön toteutustapa Työvaiheet ja tehtävät Arviointityö suoritettiin kuuden viikon aikana. Alustavien löydösten esittelyn jälkeen arviointityön laajuuteen päätettiin alkuperäisestä poiketen sisällyttää esiselvityksen lisäksi myös HeTa palvelukeskuksen suunnitteluvaiheessa tehty päivitetty tiedonkeruu ja laskelmat muilta osin suunnitteluvaiheen työ ei ollut PwC:n suorittaman arvioinnin laajuudessa mukana (toimeksiannon rajaus). PwC käytti työssään nelivaiheista lähestymistapaa, jossa arvioinnissa havaittuja puutteita korjattiin, mikäli tarkempaa tietoa oli saatavissa. Erityisesti laskennan tarkastamiseksi rakennettiin malli, joka huomioi alkuperäisen tiedonkeruuotoksen epätasapainon ja puutteet sekä alkuperäisissä laskelmissa olleet virheet. Uutta tiedonkeruuta seurakunnilta ei arviointihankkeen yhteydessä ole suoritettu (toimeksiannon rajaus). Projektinhallinta ja laadunvarmistus Työnjako ja resursointi, kustannusseuranta, asiakassuhteet ja laadunvarmistus 1. Projektin aloitus 2. Hankkeen läpikäynti 3. Hankkeen arviointi 4. Loppuraportti Projektin tavoitteiden varmistaminen Projektin laajuuden varmistaminen Projektin resurssien nimeäminen ja varaaminen Projektin aikatauluttaminen Projektin hallinnosta ja kommunikoinnista sopiminen Toimenpidevaihtoehtojen, suunnitelmien ja laskelmien läpikäynti. Haastattelut sekä hankedokumentaation analysointi Kustannus/hyöty-laskennan läpikäynti Hankkeen kritiikin tunnistaminen Havaintojen dokumentointi HeTa -hankkeen skenaarioiden yksityiskohtainen analysointi Haastattelujen jatkaminen ja havaintojen täydentäminen Kustannus/hyöty - laskelmien tarkentaminen (lähtöoletukset, rakenne ja logiikka) Hyötyjen saavuttamisen kannalta kriittisten riskien tunnistaminen Kustannus/hyöty laskelmien ja hyötyjen jaksotusten tarkennus ja herkkyysanalyysi Tunnistettujen riskien vaikutusten analysointi Kritiikin arviointi Loppuraportin ja toimenpide-ehdotusten laadinta Raportin esittely Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 9

10 Kappale 2 HeTa esiselvityksen arviointityön toteutustapa Läpikäydyt materiaalit ja tehdyt haastattelut Materiaalit: Esiselvityksen loppuraportti ja liitteet Esiselvityksen väliraportti ja liitteet Työryhmämuistiot vuodelta 2007 Kirkolliskokouksen 11/2008 HeTa-puheenvuorot Kustannuskysely (kevät 2007) ja sen tulokset Esiselvityksen laskennan yhteenveto Laskentaperusteet ja -oletukset Tiedonkeruulomakkeet Tiedonkeräyskoulutuksen materiaalit Palvelukeskussuunnitelman laskelmat Suorite- ja henkilöstökyselyn (2008) tulokset Henkilö N:n havainnot ja kysymykset Läsnäolon yhteisö väliraportti HeTa adressi HeTa-aiheiset artikkelit svtl.fi -sivustolta Haastattelut: Anne Saloniemi ja Leena Rantanen Anne Saloniemi (Kirkkohallitus) Leena Rantanen (Kirkkohallitus) Keijo Rintamäki (Lapuan tkli) Antti Jääskeläinen (Rovaniemen srk) Mona Lindfors (Ruotsinpyhtään srk) Hannu Kallio (Turun ja Kaarinan srky) Jouni Lätti (Hyvinkään srk) Sami Rantanen (FCG MentorIT) ja Ingeborg Flythström (Siuntion srk) Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 10

11 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä 11

12 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Arvioinnin kohteet esiselvityksessä Hanke- ja projektihallinta sekä menettelytavat Lähtötilanne ja tavoitteet Kohdeala, tehtävät, rajaukset ja oletukset Resurssit, aikataulu, dokumentointi, päätöksenteko Viestintä ja muutoshallinta Tiedonkeruu Menetelmät ja lähteet Kattavuus ja laajuus Riittävyys ja tarkkuus Tiedon validointitapa Kehittämisvaihtoehdot (5 kpl) Kustannus / hyötylaskelmat* Kehittämisvaihtoehtojen kattavuus Valintakriteerit ja esiselvityksen suositukset Valittujen kehittämisvaihtoehtojen mukaiset toimintamallit Hallinto-, organisointi- ja kustannustenjakomallit Riskianalyysit Laskelmien rakenne Oletukset Logiikka ja oikeellisuus Tavoitetehokkuustasot ja benchmark / vertailukohdat Johtopäätökset Johtopäätökset ja niiden perustelut Päätösvaihtoehdot ja niiden perustelut Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 12

13 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Keskeiset havainnot hanke- ja projektihallinnasta Vastaaviin hankkeisiin verrattuna esiselvityksen tavoite, laajuus ja rajaukset oli annettu epätarkasti tämä oli ainakin osittain harkittua ja sillä haluttiin antaa mahdollisuus laajempaan keskusteluun. Projektiryhmän muodostaminen / projektin organisointi on toteutettu tasapainoisesti ja vastaaviin hankkeisiin verrattuna normaalien käytäntöjen mukaisesti. Projektin ohjauksen kannalta oleelliset organisaatiotasot oli määritelty. Projektiryhmien tapaamiset on valmisteltu ja dokumentoitu normaalien käytäntöjen mukaisesti. Ulkopuolisen konsultin kiinnittäminen tämän tyyppisiin hankkeisiin on erittäin yleistä. Projektin aikataulutus on toteutettu vastaaviin hankkeisiin verrattuna normaalien käytäntöjen mukaisesti esiselvitykselle varattu aikataulu oli tietoisesti erittäin väljä (normaalisti 8-14 viikkoa). Lopputuotokset (esiselvitysraportti) ja dokumentaatio ovat teknisesti vastaaviin hankkeisiin verrattuna normaalien käytäntöjen mukaisia. Sisältöä koskevat havaitut puutteet ja epäkohdat on käsitelty tässä raportissa jäljempänä aihealueittain. Sisäisen ja ulkoisen viestinnän suunnitelmaa ei ole, eikä viestintää ole suunniteltu ja ohjattu keskitetysti esiselvitysvaiheen alusta alkaen. Esiselvityshankkeen jälkeen tehty viestintä on toteutettu menetelmin, joka vastaa hyvää käytäntöä esiselvityksen jälkeen tehdyn viestinnän sisältöön ei tässä arviossa voida ottaa kantaa (työn rajaukset). Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 13

14 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Hanke- ja projektihallinta (1/3) Alue Havainnot Vaikutukset ja suositukset Lähtötilanne Selvitystyö ja lopputuotokset - Esiselvityksen tavoite, laajuus ja rajaukset on annettu epätarkasti - Esiselvitystä ei ole erikseen budjetoitu +Esiselvitykseen oli varattu riittävästi aikaa. +Hankkeen organisointi ja resursointi koettiin tasapuoliseksi. +Esiselvityksen resursointi oli riittävä ja projektiryhmän edustus oli kattava. Valitun konsultin tehtävä oli työn etenemisen varmistaminen. +Esiselvityksen ja HeTa-hankkeen ohjausmalli on normaalien käytäntöjen mukainen. +Lopputuotokset (esiselvitys raportti) ja dokumentaatio on teknisesti vastaaviin hankkeisiin verrattuna normaalien käytäntöjen mukainen. Sisältöä koskevat havaitut puutteet ja epäkohdat on käsitelty tässä raportissa aihealueittain. - Käytetyt päätöksentekokriteerit ja niiden painotukset ovat epäselviä. Osassa päätöksiä (esim. vaihtoehtojen kiinnittäminen) perustelut epäselviä. - Päätöksenteossa mukana olleet ihmiset eivät ymmärtäneet riittävästi, mistä olivat päättämässä ja millä perustein vaihtoehtoja voisi tarkastella. Projektiryhmä käytti paljon aikaa selventääkseen toimeksiannon sisältöä, annettujen mahdollisuuksien laajuutta sekä haluttua lopputuotosta. Hankejohtamismallia kannattaa hyödyntää myös jatkohankkeissa. Päätöksentekoperusteiden ja kriteeristön pohdintaa, laatimiseen ja painottamiseen on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota. Päätettäviksi esitettävien asioiden esittelyyn on syytä jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 14

15 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Hanke- ja projektihallinta (2/3) Alue Havainnot Vaikutukset ja suositukset Viestintä - Viestintäsuunnitelmaa ei ole olemassa. Työryhmän sisäinen viestintä +Hankkeessa aktiivisesti mukana olevat ovat yleisellä tasolla saaneet hyvin tietoa etenemisestä. - Kustannus/hyöty-laskelmia ei ole riittävän läpinäkyvästi kommunikoitu työryhmän tai kirkon sisällä. Työryhmän jäsenillä ei kovin tarkkaa käsitystä kustannus/hyötylaskelmista. - Ilmapiirin avoimuus on kyseenalaistettu. Asiakasviestintä +Roadshow / HeTa:n kommunikointikiertue on hyvä tapa viestiä hankkeesta. +Viestinnän määrä on nostettu huomattavalle tasolle, mutta vasta esiselvitysraportin valmistumisen jälkeen. - Esiselvityksen alussa ei suoritettu sidosryhmäanalyysia eikä laadittu viestintäsuunnitelmaa. - Seurakunnille ei toistaiseksi ole esitetty hankkeen edellyttämien toimenpiteiden kokonaisuutta ja vaikutuksia, joten kentällä on väärinymmärryksiä ja epäilyjä hankkeesta. Laadittava sidosryhmäanalyysi ja sen perusteella viestintäsuunnitelma. Työryhmän sisäinen viestintä Kriittisistä elementeistä, kuten kustannus/hyöty laskelmista, on työryhmän sisällä oltava riittävä tieto ja yhteinen käsitys. Työryhmän sisällä pitää olla vain yhdet, yksimieliset laskelmat. Asiakasviestintä Väärinkäsityksiä ja epäilyjä hälvennettävä avoimella ja hyvin suunnitellulla viestinnällä. Projektiryhmän valjastaminen viestintään on ollut hyvä ratkaisu, jota kannattaa hyödyntää myös jatkossa ja sidosryhmien erot huomioiden. Luottamushenkilöille on annettava enemmän ja parempaa tietoa, koska heillä on auktoriteettia seurakuntien sisällä. Esimerkinomaisesti olisi mallinnettava seurakuntavaikutus vähintään karkealla tasolla (taloudellisuus- ja henkilöstönäkökulmat). Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 15

16 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Hanke- ja projektihallinta (3/3) Alue Havainnot Vaikutukset ja suositukset Ulkopuolisten asiantuntijoiden toiminta +Konsultit jämäköittivät prosessia ja toivat kehyksen esiselvitykselle edistämiselle. +Työryhmä koki konsulttien esiselvitysraportin selkeäksi, asiantuntevaksi ja koko prosessia hyvin kuvaavaksi. - Työryhmäläiset kokivat vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi. - Konsulttien koettiin käyttävän liikaa vierasta kieltä. - Lähestymistapa koettiin osin turhan teoreettiseksi. - Epäluottamusta syntyi virheellisten laskelmien takia. Virheelliset laskelmat johtivat tilanteeseen, jossa osa kirkon henkilöistä kyseenalaistaa kaiken konsulttien tekemän työn ja koko esiselvitysraportin oikeellisuuden. Laskelmat on avattava työryhmässä ja varmistettava työryhmän yksimielisyys. Työryhmän jäsenet pitää vastuuttaa projektirooleihinsa Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 16

17 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Tiedonkeruu ja lähtötiedot Esiselvitys (2007) Alue Havainto Vaikutukset ja suositukset Lähteet Tarkkuus Laajuus ja riittävyys +Kevään 2007 nykytilakartoituksen vastaajamäärä oli koko kirkon arvioinnin kannalta kattava. - Syksyn 2007 otoksen kohdeorganisaatioissa suuret seurakunnat olivat yliedustettuina. Se ei ole sinänsä väärin, mutta tietoa on käytetty väärin: - Skaalauksessa ei ole huomioitu epäedustavuutta, vaan on tehty lineaarinen extrapolointi. - Suurista seurakunnista kerättyä tietoa ei ole hyödynnetty niille kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. - Pieniä seurakuntia oli lukumäärällisesti vähän, joten johtopäätökset sisältävät riskin. - Kirjanpidon ja palkanlaskennan prosessien laajuutta ei määritetty riittävän tarkasti. - FCG MentorIT pyysi lähtötietoihin tarkennuksia seurakunnilta, mutta tietojen validoinnista ei löydy viitteitä ja tietoihin on jäänyt eri mittaluokan virheitä. - Kyselylomakevirheen takia nykytilan työtunnit on annettu n.17% liian alhaisina, koska 210 henkilötyöpäivän sijaan kyselylomakkeissa tunnit oli laskettu 180 henkilötyöpäivän mukan. +Resurssien käyttöä on kysytty seurakunnista prosesseittan ja henkilöittäin. - Suoritemääriä ei kerätty syksyn esiselvityksessä. - Kirjanpidon (pääkirjaviennit) ja käyttöomaisuuskirjanpidon työajan jakautumista ei ole eroteltu. Isot seurakunnat toimivat tehokkaammin, joten nykytilan kustannukset on aliarvioitu. Eri vastaajat ymmärtävät prosessit eri laajuuksissa, jolloin työajan jakautumisen suhteen prosesseittain on epätarkkuutta. Puutteellinen validointi heikentää lähtötietojen luotettavuutta. Nykytilan työajankustannukset on aliarvioitu n. 1,7 MEUR, mikä vaikeuttaa vaihtoehtojen vertailua. Säästöpotentiaalin ja kehittämisvaihtoehtojen resurssitarpeen arviointia ei pystytä tekemään luotettavasti ilman suoritemääriä, joten ne on täydennättävä ja tarkistettava. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 17

18 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Tiedonkeruu ja lähtötiedot - Palvelukeskussuunnitelma Alue Havainto Vaikutukset ja suositukset Lähteet Tarkkuus +Keväällä 2008 tehty henkilöstö- ja suoritekysely oli edustavuudeltaan riittävä (vastausprosenttina 43% seurakuntatalouksista) - Virheellisten syötteiden tai väärinymmärrysten mahdollisuutta ei riittävästi ole poissuljettu kyselyssä. - Lähtötietojen virheellisiä syötteitä ei riittävästi oltu validoitu tai korjattu. - Kyselyssä ei huomioitu, että kaikki seurakunnan palkka- ja taloushallinnon henkilöstöstä eivät vastanneet kyselyyn. - Henkilöstökyselyssä ei ole huomioitu osa-aikaisia työntekijöitä tai ylitöitä. Iso vastausprosentti lisää lähtötietojen luotettavuutta. Kysymykset on saatettu ymmärtää väärin tai tiedot on syötetty virheellisesti vääristäen laskentaa. Tuloksena oli virheelliset suoritemäärät ja suoritekohtaiset kustannukset palvelukeskussuunnitelmassa. Henkilötyövuosiarviot koko kirkon osalta on todennäköisesti arvioitu palvelukeskussuunnitelmassa liian alhaisiksi. Osa-aikaisten ja ylitöiden puuttuminen näkyy henkilötyövuosiarvion epäluotettavuutena. Laajuus ja riittävyys +Suoritekyselyssä on kysytty tyypillisiä suoritetyyppien volyymeja prosesseihin liittyen. - Suorite- ja henkilöstökyselyt on tehty erikseen. Suoritemääriä pystytään vertailemaan benchmark-lukuihin mahdollistaen säästöpotentiaalin määrittämisen. Tyypillisesti tiedot suoritteista ja henkilöistä kysytään yhdellä kyselyllä, jotta vastausten yhteismitallistaminen onnistuu. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 18

19 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Havainnot kehittämisvaihtoehdoista ja suositukset (1/2) Alue Havainto Vaikutukset ja suositukset Tavoiteasettelu Riippuvuudet - Tavoiteasettelu puuttuu. - Kirkon työantaja- ja henkilöstöarvojen taloudellista elinkelpoisuutta ei ole arvioitu (esim. työn siirtymisestä potentiaalisesti aiheutuvat irtisanomiset). - Toimintaympäristön muutosten vaikutuksia ei ole huomioitu makrotasolla eikä merkittävyyttä arvioitu tai simuloitu. - Työssä painottuu taloushallinnon näkökulma (seuraukset taloushallinnon työntekijöille, ei irtisanota, ei muuteta), mutta työssä ei ole käsitelty hankkeen merkittävyyttä kirkon hengellisen toiminnan prioriteettien suhteen. Kehitystyölle on asetettava laadulliset, määrälliset ja ajalliset priorisoidut tavoitteet. Pitää päättää, onko taloudellisesti mahdollista olla tekemättä kustannustehokkainta ratkaisua. Vaiheistettu eteneminen on mahdollista, mutta tavoitetilan pitää olla selvä. Vaiheistettu eteneminen usean palvelukeskuksen (seurakuntayhteistyö) kautta yhteen aiheuttaa vain uuden keskittämisongelman tulevaisuudessa. Tavoitteet ja tarvittavien toimenpiteiden pakollisuuden arviointi pitää mitoittaa toimintaympäristö ja sidosryhmät huomioiden, esim. Miten kirkon tulot tulevaisuudessa vaikuttavat kustannuspaineisiin yleisesti ja taloushallinnossa? Taloushallinto ei ole kirkon ydintoimintaa, joten onko perusteltua asettaa tavoitteeksi heikomman kustannustehokkuuden ja laadun malli kuin tiedetään olevan mahdollista? Kuntayhdistymisten ja kustannuspaineiden vaikutukset ja mahdollisuudet kirkon toimintaan? Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 19

20 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Havainnot kehittämisvaihtoehdoista ja suositukset (2/2) Alue Havainto Vaikutukset ja suositukset Laskennan vaikutukset Kehittämisvaihtoehdot Lopputulos - Nykytilan tiedot ovat joidenkin tapahtumalajien osalta virheellisiä. - Osa johtopäätöksistä on virheellisiä em. syystä sekä myös realistisuustarkastelun puuttumisen vuoksi. - Seurakuntien eroja (esim. koko) ei ole huomioitu riittävästi eli analyyseissa on puutteita. - Kehittämisvaihtoehdot ovat liian yksioikoisia. - Kehittämisvaihtoehtojen valinta- ja rajausperusteita ei ole riittävästi dokumentoitu. - Kehittämisvaihtoehdoista puuttuu sekä rakenteellisia vaihtoehtoja että ulkoisista tekijöistä johtuvia vaihtoehtoja. - Ulkoistaminen on rajattu ulos liian aikaisin, mutta sen valinta ei ole myöskään realistinen vaihtoehto vielä tässä vaiheessa. - Nykytilan, yhteistyökimppojen ja seutukunnittaisten keskusten erot ovat epätarkkoja ja niiden voidaan päätellä käytännössä johtavan samaan lopputulokseen, koska kehitystä ohjaavat päätöksenteko ja tavoitteet puuttuvat (aktiivinen vs. reaktiivinen päätöksenteko). +Suositus on oikean suuntainen laskennan puutteista huolimatta. - Valintakriteerejä ei ole dokumentoitu. Esiselvitys antaa päätöksentekijöille väärän kuvan nykytilasta, mutta ei palvelukeskusmallin nykytilaa paremmasta tuottavuudesta tai taloudellisuudesta. Kehittämisvaihtoehdot (strateginen valinta) pitäisi johtaa ulkoisen maailman skenaarioiden mukaan. Vaihtoehdoista puuttuvat esim. Tapahtumatyyppien mukaan jaotellut keskukset, jolloin keskuksia olisi maksimissaan 6-8 kpl, kun tapahtumatyypit, joissa on suurimmat tapahtumamäärät voitaisiin jakaa kahteen keskukseen. HeTan toimiminen talouspalvelujen hankintayksikkönä Keskittämisen herkkyysanalyysi eli esim. seuraukset, kun 25%, 50%, 75% seurakunnista tai osuus seurakuntalaisista liittyy palvelukeskukseen Yhteinen tietojärjestelmä voidaan tarvittaessa hankkia ilman toiminnallista yhteistyötäkin. Yksi toimipiste on kustannustehokkain tavoite. On tiedostettava, että muut vaihtoehdot tarkoittavat käytännössä miljoonien eurojen tukea seurakuntien tehottomalle taloushallinnolle, mikä on pois joko veronmaksajilta tai muilta kirkon toiminnoilta. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 20

21 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Käsitelty esiselvitystyössä riittävällä tasolla Käsitelty osittain Havainnot kehitysvaihtoehdoittain Ei ole käsitelty lainkaan, vaatii tarkennuksia Ei aiheellinen Taulukossa on esitetty olennaisia havaintoja kehitysvaihtoehtojen perusteluiden olemassaolosta. Esiselvityksessä on jäänyt käsittelemättä useita olennaisia asiakokonaisuuksia (taulukosta punaisella). Taulukosta puuttuvat myös kehitysvaihtoehdot, joita ei ole tunnistettu. Havainto Yksi PK Seutuk. PK Nykytila Ulkoistaminen Yhteistyökimpat Tavoitetaso tehokkuuden suhteen riittävä Toimipisteiden lkm Prosessit ja kustannusten jakomalli selkeät Selkeä vaihtoehto (esim. toimipisteiden lkm selvillä) Tehokkuusetujen saavuttaminen todennäköistä SWOT-analyysi on tehty kattavasti Karsittu riittävin perustein Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 21

22 Kappale 2 Havainnot esiselvityksestä Havainnot kustannus/hyöty -laskelmista Alue Havainto Vaikutukset ja suositukset Tulokset Käytetyt lähtötiedot Tarkkuus, riittävyys ja oikeellisuus Laskennan oletukset ja perusteet Laskentalogiikka ja - rakenne +Esiselvityksen tulokset palvelukeskusten osalta ovat oikean suuntaiset. - Nykytilan kustannusrakenne ja taso sisältävät suuruusluokkavirheitä. - Ulkoistamisvaihtoehdon laskenta on puutteellinen. +Eri kustannuslajit on tunnistettu kattavasti. - Lähtötiedoissa oli merkittäviä puutteita niin riittävyydessä, tarkkuudessa kuin oikeellisuudessa. - Palvelukeskussuunnitelman kyselyvastausten korjauksista ei löytynyt tietoja. - Lähtötiedot heikentävät olennaisesti laskennan tarkkuutta ja luotettavuutta. - Laskennasta löytyi virheitä, puutteita ja perusteettomia lukuja (esim. palvelukeskussuunnitelmassa). - Laskennan oletuksia ei ole vastaaviin hankkeisiin verrattuna riittävästi perusteltu esimerkiksi kustannusten, tavoitetehokkuuksien ja säästöjen osalta. +Logiikka on pääosin selkeä. +Laskennan rakenne on selkeä, mutta tarpeettomasti hajautettu useaan osaan. - Logiikkaa ei ole riittävästi perusteltu. Nykytilan kustannustason virheet vaikuttavat eri vaihtoehtojen vertailukelpoisuuteen sekä tarkoituksenmukaisuuden arviointiin. Ulkoistusvaihtoehdon karsinta taloudellisin perustein ei ole perusteltu. Ulkoistusta voidaan arvioida hankkeen myöhemmissä vaiheissa, kun ulkoistettava kokonaisuus on paremmin rajattu. Lähtötietoihin liittyvä epävarmuus tulee ottaa huomioon herkkyysanalyysin avulla laskelmissa. Lisäksi lähtötietoja on syytä validoida usealla eri tavalla, jotta estimointeihin ja tuloksiin pystyy paremmin luottamaan. Uusia laskelmia varten kannattaa lähtötietoja täydentää. Laskenta ei tarjoa riittävän tarkkoja ja kattavia tietoja tukemaan päätöksentekoa. Laskenta tulee tehdä uudestaan tarkennetuilla lähtötiedoilla. Perustelut pitää dokumentoida, jotta ulkopuolinen voi arvioida laskennan oikeellisuutta ja tuloksia. Laskennan loogista kulkua on helppo seurata, mutta moniosaisen rakenteen vuoksi kokonaiskuvan hahmottaminen vaikeutuu. Tyypillisesti henkilöstö- ja taloushallinnon kehittämishankkeissa hyödynnetään suoritemääriä ja benchmark-vertailuja, jolloin saadaan vankemmat perustelut tuloksille. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 22

23 Kappale 2 Havainnot esiselvityksestä Kustannus/hyöty-laskelmien validointi (1/4) Taulukoissa on kuvattu kunkin kehitysvaihtoehdon laskelmien havaintoja esiselvityksen tietojen perusteella, mutta taulukot eivät sisällä PwC:n korjauksia. Kehitysvaihtoehto Käytetyt lähtötiedot Keskeisimmät oletukset Laskenta-logiikka Havainnot Kommentit Nykytila - Syksyn 2007 seurakuntakyse-lyiden tulokset, jotka on skaalattu koko kirkkoa koskeviksi. - Diskonttokorko 10%. Seurakuntien yhdistymiset aiheuttavat tehostumista työajan kustannuksiin (3-10%). IT-ylläpitokustannusten ennustetaan nousevan. - Koko kirkon kustannusten muutokset on arvioitu %- muutoksina pohjatietoihin verrattuna eri vuosille. +Keskeiset kustannuslajit on laskelmissa tunnistettu. +Säästöjen laskentaperiaate on tavanomainen vastaaviin projekteihin verrattuna. - Nykytilan työaika ja muut kustannukset on aliarvioitu, koska otoksen epäedustavuutta ei ole huomioitu. - Lähtötiedoissa on epätarkkuutta. - IT-kustannusten suuruudelle ei ole perusteita. - Palkkakustannustekijöitä on jätetty huomioimatta (srk:ien palkkahaitari, palkkakehitys). - Hautaustoimen kustannukset on sisällytetty laskelmiin vastoin raportin kuvausta. Suuruusluokka on puutteista huolimatta oikean suuntainen. Laskelmien luotettavuus on heikko. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 23

24 Kappale 2 Havainnot esiselvityksestä Kustannus/hyöty-laskelmien validointi (2/4) Kehitysvaihtoehto Käytetyt lähtötiedot Keskeisimmät oletukset Laskentalogiikka Havainnot Kommentit Yhden palvelukeskuksen (PK) malli Pohjatiedot ja nykytilan tulokset. 200 henkilöä palvelukeskuksessa ja heidän kouluttamisensa. IT-käyttöönotto vaatii 6 htv:ta kahden vuoden aikana. Toimintamallin kehittäminen kestää hieman yli kaksi vuotta ja vaatii 15 htv. Järjestelmäinvestoin-nit 2 milj. euroa. Järjestelmien ylläpito 92% investoinneista. Säästöt on laskettu %- osuuksina nykytilaan verrattuna. +Keskeiset kustannuslajit on laskelmissa tunnistettu. +ALV-kysymys on otettu varmuuden vuoksi huomioon. - Säästöpotentiaalia ei ole määritelty, joten säästöoletuksille ei ole kunnon perusteita. - Laskelman oletusten perusteet ovat monin paikoin riittämättömät. - Ylimenokauden kustannukset on arvioitu puutteellisesti. - Kustannusten jakautumista PK:n ja seurakuntien välillä ei ole laskettu. Tulokset ovat oikean suuntaiset, mutta niiden luotettavuus on kyseenalainen. Seutu-kunnalliset palvelu-keskukset Pohjatiedot sekä nykytilan ja yhden PK:n laskelmat. Tehostumisen aiheuttamat työajan säästöt hieman pienemmät kuin yhden PK:n vaihtoehdossa. Ylimenokauden kustannukset taasen hieman suuremmat. Vastaava kuin yhden PK-vaihtoehdossa. - Kts. yhden PK:n vaihtoehto. - Toimipisteiden lukumäärää ei ole määritelty eikä siten huomioitu laskelmissa. Toimipisteiden lukumäärällä on merkittävä vaikutus vaihtoehdon kannattavuuteen, koska useat toimipisteet käytännössä heikentävät tehokkuutta ja vaativat lisähallintoa. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 24

25 Kappale 2 Havainnot esiselvityksestä Kustannus/hyöty-laskelmien validointi (3/4) Kehitysvaihtoehto Käytetyt lähtötiedot Keskeisimmät oletukset Laskentalogiikka Havainnot Kommentit Ulkoistus - Pohjatiedot ja nykytilan tulokset. - Ulkoistuksen palvelumaksun vuosittainen arvo on laskettu 120 htv x 3,5. - Tietojärjestelmäkustannus on arvioitu ja lisätty palvelumaksuun. - Seurakuntiin jää työtä 35,7% nykytasosta. - Ylimenokaudelle on oletettu 200 teur käynnistys-kustannukset ja 3 htv työ. Työajan ja Muiden kustannusten säästöt on laskettu prosentteina nykytilaan verrattuna. Kustannuksia syntyy ulkoistajan palvelumaksuista (sis. ALV). +Keskeiset kustannuslajit ml. ALV on laskelmissa tunnistettu. +Säästöjen laskentaperiaate on tavanomainen vastaaviin projekteihin verrattuna. - Ylimenokauden kustannukset ovat epärealistisen alhaiset, koska säästöjä näyttää syntyvän jo ensimmäisenä vuonna. - Alustavia tarjouspyyntöjä ei ole pyydetty palveluntarjoajilta oikean kustannustason varmistamiseksi. - Seurakuntiin jäävän työn määrä on selkeästi suurempi kuin tyypillisesti (<20%). Ulkoistaminen on saatettu karsia väärin perustein, jos ulkoistamiskustannukset on yliarvioitu ja nykytilan kustannukset on aliarvioitu. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 25

26 Kappale 2 Havainnot esiselvityksestä Kustannus/hyöty-laskelmien validointi (4/4) Kehitysvaihtoehto Käytetyt lähtötiedot Keskeisimmät oletukset Laskenta-logiikka Havainnot Kommentit Palvelukeskus (2008 Palvelukeskussuunnitelman pohjalta) Syksyn 2007 kyselyn tulokset. Esiselvityksen kustannushyötylaskelma. Kevään 2008 suorite- ja henkilöstökyselyn tulokset. Palvelukeskuk-seen tarvitaan 280 henkilöä. 10 alueellista toimipistettä. Eläköitymistahti 5% vuodessa. IT-investoinnit 2 milj. euroa (esiselvitys). Erillis- ja yhteiskustannukset on eritelty tuloja menolaskelmassa. Palvelukeskus hinnoittelee palvelunsa suoritekohtaisesti. +Keskeiset kustannuslajit ja kustannusten kehitys on tunnistettu. +Palvelukeskuksen tulo- ja menorakenne on laskettu kattavasti. +Tulo- ja menorakenteen oletukset on pääosin kuvattu kattavasti. - Palvelukeskuksen tavoittelemaa tehokkuutta ei ole perusteltu. - ALV:ia ei ole huomioitu. - Useiden lukujen (esim. suoritemäärien ja hintojen) laskentaperusteita ei löytynyt FCG MentorIT:ltä pyynnöistä huolimatta. - Kustannusvaikutuksia seurakuntien osalta ei ole laskettu, vaikka se olisi mahdollista. Kriittistä tehokkuustasoa ei ole arvioitu eikä tehokkuustavoitteita ole asetettu. Riskinä on, että palvelukeskus tulee kalliimmaksi kuin nykytila. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 26

27 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Havainnot esiselvityksen riskianalyysista Vahvuudet + Sekä konsulttien että työryhmän käsitykset riskeistä on huomioitu. + Riskejä on tunnistettu kehittämisvaihtoehdoittain ja niiden vaikutukset ja todennäköisyys on arvioitu. + Projekti-, suunnittelu- ja johtamisriskit on arvioitu kattavasti. + Riskeille on suunniteltu tarvittavia toimenpiteitä. + Yleinen riskianalyysi ja ensivaiheen riskianalyysit on tehty hyviä tapoja noudattaen arvioimalla riskien vaikutukset ja todennäköisyydet sekä suunnittelemalla korjaavat toimenpiteet. Heikkoudet - Kehitysvaihtoehtojen toteuttamisen ja operoinnin riskit puuttuvat, koska riskianalyysit kattavat riskit vain vaihtoehdon valintaan asti. - Tavoitetilavaihtoehtoja tarkasteltaessa SWOT-analyysit tiivistivät hyvin käsitellyt asiat, mutta riskien tarkastelu ei ollut sisällöllisesti riittävä. - Riskitarkastelussa ei ole käsitelty (kts. kattavuuden tarkastelu) ulkoisen toimintaympäristön riskejä, poliittisia, taloudellisia ja lainsäädännöllisiä riskejä eikä julkisuus-, henkilöstö-, prosessi- (esim. laatu) tai IT-riskejä. - Puuttuvasta tavoiteasettelusta johtuen riskejä ei ole voitu arvioida suhteessa tavoitteisiin (esim. kustannustehokkuuden saavuttamiseen). - Nykytilan jatkamisen seurauksia ei ole arvioitu Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 27

28 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Riskianalyysin kattavuuden arviointi Taulukossa on esitetty olennaisia havaintoja kehitysvaihtoehtojen riskikartoituksesta. Esiselvityksessä on jäänyt käsittelemättä useita olennaisia riskiluokkia. Taulukosta puuttuvat myös tunnistamattomien kehitysvaihtoehtojen riskit. huomioitu kattavasti huomioitu osittain ei huomioitu Riskiluokka Yleisesti Nykytila Yksi PK Seutuk. PK Strategiset riskit (esim. investoinnit, suunnittelu ja strateginen muutos) Johtamisriskit (esim. Muutosvastarinta) Toimintaympäristön riskit (esim. muutokset yhteiskunnassa) Prosessi- ja projektiriskit Henkilöstöriskit IT-riskit Lainsäädännölliset riskit Poliittiset riskit Taloudelliset ja rahoitukselliset riskit Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 28

29 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Riskimatriisi kehityshankkeen nykytilasta Todennäköisyys # Riski # Riski Vaikutus 1 Pohjatietojen ja laskelmien virheet johtavat virheellisiin päätöskriteereihin tai käytetään päätösperusteina epärelevantteja tai faktoihin perustumattomia argumentteja. 2 Mahdollisuus merkittävän tehostamispotentiaalin hyödyntämiseen menetetään. 4 Ulkoisen toimintaympäristön skenaarioiden vaikutusta ei tiedetä, jolloin vaatimattomat tavoitteet saattavat johtaa radikaalien toimenpiteiden toteuttamispakkoon jo hankkeen toteutusaikana. 5 Itseisarvoistetaan työkalut ja menetelmät (esim. keskittäminen, ulkoistaminen), vaikka ne eivät takaa automaattista tehostumista, eivätkä voi olla itseisarvoisesti väärin hankkeen tässä vaiheessa. 3 Aktiivisten vastustajien ääni tulkitaan enemmistön mielipiteeksi ja sen annetaan vaikuttaa liikaa päätöksentekoon Vastustajien perusteltuja argumentteja ei oteta vakavasti tai perusteettomia argumentteja ei onnistuta kumoamaan rationaalisesti. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 29

30 Kappale 4 PwC:n tarkentavat laskelmat HeTa-hankkeesta 30

31 Kappale 4 PwC:n tarkentavat laskelmat HeTa-hankkeesta PwC:n analysointitapa ja laskentalogiikka Periaatteet Laskelmat tehtiin osittain uudestaan huomioiden lähtötietojen ongelmat ja hyödyntämällä syksyn 2007 kyselyn sekä kevään 2008 suorite- ja henkilöstökyselyn tuloksia. Arviointityön ohjausryhmän välikatselmoinnin perusteella päädyttiin tekemään uudelleenlaskennat vain palvelukeskusvaihtoehdoille, joten myöskään Ulkoistus -vaihtoehdon uudelleenlaskentaa ei tehty. Tiedonkeruuta ei tehty uudestaan eikä täydennetty (toimeksiannon rajaus). Nykytilalle muodostettiin arviot lähtötietojen perusteella: Oikean suuruusluokan haarukoimiseksi otoksen vinouma otettiin huomioon arvioimalla nykytilan kustannuksia huomioiden saatavilla olevien lähtötietojen tulkintamahdollisuudet. Estimoinnin lopputuloksena keskeisille lähtötiedoille arvioitiin minimi- ja maksimiarvot (kullekin kustannustyypille ja tapahtumalajille eri perustein), mikä mahdollisti herkkyysanalyysin suorittamisen laskennan lopputuloksille. Laskenta 1. Nykytilan kustannukset ja henkilötyövuosimäärät (htv-määrät) prosesseittain laskettiin uudestaan. 2. Nykytilan tuottavuus määritettiin (suoritteita/htv, transaktiokustannukset). Saatuja tehokkuusarvoja verrattiin benchmarkarvoihin. 3. Benchmark-arvojen avulla simuloitiin palvelukeskukseen tarvittavan tuotannollisen ja hallinnollisen henkilöstön määrää sekä kustannusrakennetta. 4. Arvioitiin investoinnit palvelukeskuksen toteuttamiseksi ja keskitettyjen tietojärjestelmien hankkimiseksi. 5. Tarkasteltiin operatiivisia kustannussäästöjä ja investointeja ajan yli kassavirtalaskelmassa. 6. Lähtötietojen herkkyyttä lopputuloksille testattiin muuttamalla lähtötietojen arvoja yksi kerrallaan. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 31

32 Kappale 4 PwC:n tarkentavat laskelmat HeTa-hankkeesta PwC:n tekemien kustannus/hyöty-laskelmien keskeiset oletukset Kohdeprosesseihin arvioitiin sitoutuvan nykytilassa noin 450 htv työtä. Tietojärjestelmäkustannusten suuruusluokaksi arvioitiin nykytilassa 3 milj. euroa per vuosi (minimissään). Nykytilan työajan oletettiin tehostuvan 3%-7% vuoteen 2017 mennessä. Oletuksena säästöjen arvioinnissa oli, että ketään ei irtisanota, jolloin työajan säästöt syntyvät eläköitymisen myötä seurakunnissa. Eläköitymisen vauhti arvioitiin kevään 2008 henkilöstökyselyn perusteella. Seurakuntiin jäävän työmäärän oletettiin vähenevän eläköitymisen myötä 21,8%:iin siirrettävän työn määrästä vuoteen 2017 mennessä. Palvelukeskuksessa oletettiin olevan käytännössä hyväksi todettu matala organisaatiorakenne: 1 johtaja, 3 hallinnollista henkilöä (henkilöstöhallinto, IT, kontrolleri), 7 tiiminvetäjää (käyttävät 40-70% työajasta hallinnollisiin tehtäviin). Alv huomioitiin kuluna. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 32

33 Kappale 4 PwC:n tarkentavat laskelmat HeTa-hankkeesta Yhteenveto tarkennetuista laskelmista Yksi palvelukeskus, keskimääräinen tehokkuus Toimipisteitä 1 1 Yksi palvelukeskus, huippuluokan tehokkuus Operatiivinen säästöpotentiaali per vuosi (Meur) 5,5 7,1 Nettonykyarvo (Meur) 8,6 17,1 (vuosilta ) Tuotannon HTV Merkittäviä säästöjä saataisiin siirtämällä palkka- ja taloushallinnon toiminnot yhteen palvelukeskukseen. Palvelukeskuksen avulla tavoiteltava tuottavuusparannus ei edellytä vertailuryhmään nähden edes keskimääräistä tehokkuutta. Säästöt syntyvät kustannustehokkuuden parantumisesta, säästöistä etenkin tietojärjestelmäkustannuksissa sekä eläköitymisen hyödyntämisestä täysimääräisesti. Eläköitymisen aiheuttaman poistuman kautta lähes täysimääräinen operatiivinen säästöpotentiaali saavutetaan vuonna Keskimääräinen vuosittainen säästö vuoteen 2017 asti on 2,7 milj. euroa. Nettonykyarvo on suuri, mutta takaisinmaksuaika on pitkä (jos hyödyn ulosmittaaminen tapahtuu pelkästään eläköitymisten kautta). Toimipisteiden määrä vaikuttaa kokemusten mukaan merkittävästi keskittämisen kustannushyötyihin. Jos palvelukeskuksia on useita (esim. 6-8 kpl), riskeinä ovat ongelmat tehokkuusetujen ja säästöjen realisoimisessa ja siten investoinnin kannattavuudessa. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 33

34 Kappale 4 PwC:n tarkentavat laskelmat HeTa-hankkeesta Tarkennettujen laskelmien herkkyysanalyysi Muuttuja Minimiarvo PwC:n arvio Maksimiarvo Palvelukeskuksen htv IT-kustannukset nykytilassa (Meur) Työkuorma nykytilassa Muut kustannukset nykytilassa (Meur) 137 htv (NPV = 17,1) 2,0 (NPV = 2,9) 320 htv (NPV = 0) 1,5 (NPV = 6,9) 197 htv (NPV = 8,6) 3,0 (NPV = 8,6) 450 htv (NPV = 8,6) 2,8 (NPV = 8,6) 240 htv (NPV = 0) 8,5 (NPV = 39,9) 550 htv (NPV = 8,2) 3,5 (NPV = 9,5) Herkkyysanalyysilla tarkasteltiin keskeisten lähtötietojen ja oletusten minimi- ja maksimiarvojen vaikutuksia yksi kerrallaan hankkeen taloudellisuuteen (NPV*). Samalla muut arvot pidettiin PwC:n arvioiden mukaisina. Herkkyysanalyysin mukaan hankkeen kannattavuuteen vaikuttaa eniten tavoiteltu tehokkuustaso ja nykyinen prosessien työkuormaoletus. Nykytilan tietojärjestelmäkustannukset tai muut kustannukset (tilat, sähkö yms.) eivät vaikuta olennaisesti hankkeen kannattavuuteen annettujen kustannusten vaihteluvälillä. * Hanke on kannattava, jos nettonykyarvo eli NPV > 0. Nettonykyarvo on laskettu vuosilta Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 34

35 Kappale 5 Kehityshankkeen vaikutusten arviointi seurakuntakuntiin ja näkemyksiä esitetystä kritiikistä 35

36 Kappale 5 Kehityshankkeen vaikutusten arviointi seurakuntakuntiin ja näkemyksiä esitetystä kritiikistä Vaikutuksia seurakuntiin Havainnot Keskeisten vaikutusten arviointi segmenteittäin (pienet, keskisuuret, suuret) on tehty puutteellisesti. Töiden jakautumista ei ole pohdittu ja seurakuntiin jäävän työn määrää ei ole arvioitu. Kritiikki näyttää osittain henkilöityneen tai keskittyvän Kirkkohallituksen rooliin yleisesti. Töiden siirtämisen vaikutukset henkilöstön sijaintiin ja henkilöstön vähentämistarve ovat henkilöstön kannalta keskeisin validi argumentti. Yhteinen tietojärjestelmä voidaan hankkia ilman keskittämistoimenpiteitäkin, mutta esim. siirtymä nykymallista hajautettuihin virtuaalikeskuksiin on erittäin vaativa eikä järjestelmähankinta ilman toimintatapamuutoksia ole tarkoituksenmukaista. Toimenpidesuositukset Vaikutukset seurakuntiin kussakin vaihtoehdossa pitää kuvata esimerkinomaisesti sekä ulkoisten skenaarioiden kautta niissä malleissa, jotka perustuvat hitaaseen nykytilan muutokseen. Esim. voimakasta eläköitymistä ja suurten keskusten volyymia voidaan hyödyntää keskittämisessä. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 36

37 Kappale 5 Kehityshankkeen vaikutusten arviointi seurakuntakuntiin ja näkemyksiä esitetystä kritiikistä Näkemyksiä esitetystä kritiikistä (1/2) Hanketta on kritisoitu voimakkaasti. Osa kritiikistä on arviointityön yhteydessä todettu aiheelliseksi. Kritiikki Työntekijöiden asema ja siirtyminen Seurakunta vs. palvelukeskus työnantajana Lainmuutoksen aiheuttama pakko seurakuntien itsenäisyyden menettäminen kilpailun puute Vaihtoehdottomuus ja vaihtoehtojen liian nopea karsiminen Vaikutus Henkilöstön pelko omasta asemastaan johtuu seurakuntavaikutusten arvioinnin ja kommunikaation puutteesta eli mitä mikäkin vaihtoehto tarkoittaisi. Vain pieni osa työntekijöistä haluaa siirtyä, jolloin uudet roolit, irtisanomiset ja eläköityminen ovat säästöjen realisointikeinot seurakunnissa. Suurta eläköitymistä voidaan hyödyntää, jos valitaan pitkä siirtymäaika (4-7 vuotta). Samalla myös muulle henkilöstölle jää varautumisaikaa. Työntekijät voidaan kaikissa vaihtoehdoissa siirtää ns. vanhoina työntekijöinä. Palvelukeskuksessa työt yksipuolistuvat varsinkin, jos roolit jaetaan tapahtumalajikohtaisesti. Taloushallinto ei ole seurakunnan ydintoiminto. Palvelukeskuksessa syväosaamiseen voidaan panostaa esim. rakentamalla neuvonantajarooleja (vrt. tilitoimistot), joiden osaamisvaatimukset ovat nykyisiä seurakuntien talouspäällikkörooleja vaativammat. Varsinkin pienten seurakuntien talouspäälliköiden aikaa vapautuu päällikkötason töille. Palvelukeskukset tekevät päätöksiä niille annettujen valtuuksien puitteissa. Tyypillisesti päätökset koskevat vain transaktioiden käsittelyä. Asiakkaan taloudellinen itsenäisyys ei vaarannu. Kilpailun puuttumiseen pitää varautua suunnittelemalla kilpailukykyinen toimintamalli ja varattava mallin optimoinnille ylimenoaika. Palvelukeskuksen ja asiakasorganisaation välille pitää solmia palvelusopimus, jonka avulla varmistetaan riittäävä kustannustason läpinäkyvyys ja ennustettavuus. Vaihtoehtojen määrittämisessä ei ole huomioitu ulkoisia tekijöitä, vaihtoehtoja on karsittu osin puutteellisin perustein ja niiden vaikutuslaskelmat sisältävät useita kokoluokkavirheitä. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 37

38 Kappale 5 Kehityshankkeen vaikutusten arviointi seurakuntakuntiin ja näkemyksiä esitetystä kritiikistä Näkemyksiä esitetystä kritiikistä (2/2) Kritiikki Seurakuntien talousvaikutukset Työn jakautuminen ja roolitus sekä seurakuntiin jäljelle jäävän työn kustannukset Päällekkäisorganisaatiot ja tarvittavat hallintorakenteet Seurakuntien erityispiirteet Mahdolliset laatuongelmat Arvio Tyypillisesti palvelukeskushankkeissa työtä luovuttavaan organisaatioon jää 7-17% hallintotyötä suhteessa luovutettavien prosessien työmäärään. Osa kehitysvaihtoehtojen resurssimääristä on arvoitu liian suuriksi ja seurakuntiin jäävien töiden lukumäärää on liioiteltu tai jopa kokonaisia luovutettavia työtehtäviä on edelleen tulkittu jäävän seurakunnan tehtäväksi, jolloin samat työt ovat argumenteissa kahteen kertaan. Käytännössä taloushallinnossa ei ole merkittäviä erityispiirteitä millään toimialalla. Esim. työsuhdelainsäädäntö ei ole merkittävä erityispiirre. Palvelukeskukset tuottavat keskimäärin parempaa laatua. Yksittäisiä, esim. henkilösidonnaisia poikkeuksia voi olla ja siirtymävaiheen optimoinnin aikana esiintyy lähes varmasti. Oman rahankäytön kontrollin häviäminen Negatiivinen suhtautuminen Kirkkohallitukseen Seurakuntien yhdistymisen myötä tapahtuu riittävästi tehostumista Rahaliikenteen ja kassanhallinnan ulkoistaminen on normaali käytäntö palvelukeskuksissa ja tilitoimistoa käytettäessä. Kontrolli ei häviä eikä tilin ja rahan omistajuus siirry. Kritiikki näyttää osittain henkilöityneen tai keskittyvän Kirkkohallituksen rooliin yleisesti. Addressit ja väitteet seurakuntalaisten halusta pitää taloustoiminnot kotiseurakunnissaan ovat enemmän kiinni kysymyksen muotoilusta kuin oikeista mielipiteistä. Nykyinen kustannustehokkuus on erittäin heikko verrattuna palvelukeskuksilla toteutettuihin järjestelyihin. Yhdistämiset eivät ratkaise kustannustehokkuushaasteita, osaamisvajetta eivätkä eläköitymisen kompensoimista. Reaktiivinen päätöksenteko siirtää päätöksentekoa ja saattaa pakottaa tekemään radikaalimpia päätöksiä pakkotilanteessa. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 38

39 Kappale 6 Toimenpidesuositukset 39

40 Kappale 6 - Toimenpidesuositukset Esiselvityksen korjaaminen ja täydentäminen päätöksenteon pohjaksi Esiselvityksen oikeansuuntaisesta johtopäätöksestä huolimatta pohjatietoja kannattaa osin tarkentaa, jotta investoinnin vaikutusten arviointi ja seuranta voidaan tehdä luotettavasti. Tarvittavat toimenpiteet ja tehtävät 1. Kirkon ulkoisten tekijöiden muutosskenaarioiden määrittäminen ja skenaariovaikutusten arviointi. 2. Nykytilan tietojen täydentäminen ja uskottavan lähtötilanteen muodostaminen. 3. Taloushallinnon kehittämishankkeen tavoitteiden määritys ja priorisointi. 4. Kehittämisvaihtoehtojen uudelleenmääritys skenaarioiden perusteella ja relevanttien vaihtoehtojen valinta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja kriteereihin. 5. Sidosryhmäkohtaisen muutoshallinta- ja viestintäsuunnitelman tekeminen ja toteutuksen aloittaminen. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 40

41 Kappale 6 - Toimenpidesuositukset Palvelukeskussuunnitelman edistäminen Suunnittelu voidaan aloittaa yhden toimipisteen olettamalla, koska se on vallitsevien käsitysten ja kokemusten sekä samoin kirkon nykytilanteesta tehtyjen johtopäätösten mukaan lähellä kustannustehokkuusoptimia. Esimerkiksi prosessi- ja tietojärjestelmäsuunnittelua voidaan tehdä ottamatta kantaa toimipisteiden lukumäärään. Mahdolliset poikkeamat tästä (esimerkiksi useamman toimipisteen mallit) voidaan tehdä jälkikäteen. Näin myös tiedetään valittavan mallin lisäkustannukset. Tarvittavat toimenpiteet ja tehtävät 1. Palvelukeskuksen perustamisprojektin suunnittelu Tavoitteet, tehtävät, liittyvien seurakuntien kartoittaminen, resurssointi, toimipaikat, aikataulu ja vaiheistus, investointi- ja tavoitetehokkuuslaskelmat, vaihtoehtoisten toteutustapojen herkkyysanalyysi. Muutosten kiireellisyyden arviointi skenaarioiden mukaan eli mm. seurakuntien rahoitustilanteiden ja eläköitymisten huomiointi. 2. Palvelukeskuksen perustamisprojektin toteuttaminen Käynnistysaikataulu, seurakuntatason siirtymäsuunnitelmat, roolit ja vastuut, organisaatio, riskienhallinta, siirtyvät tehtävät, rekrytointisuunnitelma, työtilat ja -välineet. 3. Palvelukeskuksen siirtymäkausi Yksityiskohtaiset suunnitelmat ja toteutus kohdan 2 asioista, esim. liittymistoimenpiteet, siirtyvät henkilöt, järjestelmät, vastuiden siirto, tehtävien seuranta ja raportointi, jäljelle jäävän työn uudelleenorganisointi seurakunnissa. 4. Sidosryhmäkohtaisen muutoshallinta- ja viestintäsuunnitelman toteutus. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 41

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla

Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla Rovaniemen Energia Oy ja Napapiirin Vesi Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla en alustava työsuunnitelma elokuu 2006 Alustava kokonaisaikataulu 2 4/2006 5/2006 11/2006 3-6/2007 Kaupungin

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Johtaja Mikko Salmenoja KEHA- keskus 26.10.2016 http://www.keha-keskus.fi 22.9.2016 1 Yleistä molemmista palvelukeskuksista Ja SOTE ICT vielä

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA ICT Standard Forum PROJEKTISUUNNITELMA PROJEKTIN PERUSTIEDOT

PROJEKTISUUNNITELMA ICT Standard Forum PROJEKTISUUNNITELMA PROJEKTIN PERUSTIEDOT PROJEKTISUUNNITELMA PROJEKTIN PERUSTIEDOT Hankkeen nimi: Hankkeen omistajat Pääkaupunkiseudun seurakuntien Seppo Simola, Urpu Sarlin, Pauli Juusela viestintäyhteistyö Hankepäällikkö Seppo Simola Projektin

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

NÄKEMYS ARVIOINTITOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ ARVIOINTIPILOTISTA SAATUJEN KOKEMUSTEN POHJALTA

NÄKEMYS ARVIOINTITOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ ARVIOINTIPILOTISTA SAATUJEN KOKEMUSTEN POHJALTA Raportti 1/6 NÄKEMYS ARVIOINTITOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ ARVIOINTIPILOTISTA SAATUJEN KOKEMUSTEN POHJALTA Salivirta & Partners Jaakko Asplund Salivirta & Partners Rautpohjankatu 8 40700 JYVÄSKYLÄ Salivirta

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Talous- ja laskentainformaation relevanssi osana kuntarakennemuutoksiin liittyvää päätöksentekoa

Talous- ja laskentainformaation relevanssi osana kuntarakennemuutoksiin liittyvää päätöksentekoa Talous- ja laskentainformaation relevanssi osana kuntarakennemuutoksiin liittyvää päätöksentekoa Hanna Hurmola-Remmi Kunnallistieteen päivät 14.10.2016 Tekijän esittely Hallintotieteiden maisteri /Tampereen

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Taloushallinnon uusi rooli

Taloushallinnon uusi rooli Taloushallinnon uusi rooli Valtio Expo 2009 Marja Heikkinen-Jarnola liikenne- ja viestintähallinnon controller 7.5.2009 marja.heikkinen-jarnola@lvm.fi 1 Taloushallinnon rutiinit palvelukeskukseen entä

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Taloudelliset hyödyt. Hyöty 1 Hyödyn tarkempi kuvaus - miten hyöty syntyy - kenelle kohdistuu. Vaikutus ( /vuosi)

Taloudelliset hyödyt. Hyöty 1 Hyödyn tarkempi kuvaus - miten hyöty syntyy - kenelle kohdistuu. Vaikutus ( /vuosi) Valtiokonttori, Digistartti: hankeaihioiden arviointi 31.3.2016 Liite 9: Kustannushyötylaskelma: Yrityksen perustaminen ja yhteinen vuorovaikutteinen palvelualusta Taloudelliset hyödyt - Mahdolliset uudet

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf 1 (1) SAATE Kuntalain mukaan kunnan tilintarkastajan on osana tilintarkastusta tarkastettava,

Lisätiedot

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA) http://www.ilmastotyokalut.fi/ ILKKA -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua.

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi 27.5.2014 Sisältö: Iso kehittämishanke - Jakopalkat 2015 Pienemmät kehittämisen painopisteet - Henkilöstöhallinnon prosessin tuki

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Järjestelmien elinkaarenhallinta, järjestelmäsalkunhallinta ja Thinking Portfolio

Järjestelmien elinkaarenhallinta, järjestelmäsalkunhallinta ja Thinking Portfolio 1 Järjestelmien elinkaarenhallinta, järjestelmäsalkunhallinta ja Thinking Portfolio Teppo Jalkanen Asiantuntijapäällikkö: Arkkitehtuuriohjaus OP Arkkitehtuuri 23.9.2016 Järjestelmäsalkunhallinnan käyttöönotto

Lisätiedot

CxO Professional Oy 2017

CxO Professional Oy 2017 Tausta Kysely lanseerattiin 3.10.2016. Tavoitteena oli 100 vastausta. Vastausaikaa oli alun perin lokakuun 2016 loppuun, mutta sitä pidennettiin ensin marraskuun loppuun ja lopulta 13.1.2017 saakka. Vastaajille

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

Talousteemaryhmän väliraportti

Talousteemaryhmän väliraportti Talousteemaryhmän väliraportti 23.2.2017 28.2.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Työsuunnitelman toteutuminen, tehtävä 1 Teemaryhmän tehtävät, tekijät ja aikataulu Tehtävä 1 Seurata ja tukea valtakunnallisen

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

TORI-hankkeen arviointi

TORI-hankkeen arviointi TORI-hankkeen arviointi 16.12.2013 Tiivistelmä 1. Hankkeen tausta TORI-hanke Valtion ICT-toimintojen kokonaismenot olivat vuonna 2012 yhteensä 759 milj. euroa. Vuonna 2012 toimialariippumattomia ICT-tehtäviä

Lisätiedot

Kiekun työaikojen hallinnan kehittämistarpeet. Kieku-käyttäjäfoorumi Marko Maaniitty / Verohallinto

Kiekun työaikojen hallinnan kehittämistarpeet. Kieku-käyttäjäfoorumi Marko Maaniitty / Verohallinto Kiekun työaikojen hallinnan kehittämistarpeet Kieku-käyttäjäfoorumi Marko Maaniitty / Verohallinto Vero ja työaikojen seuranta ennen Kiekua Työaikoja kohdennettu vuodesta 1991 koko hallinnon tasolla (kaikki

Lisätiedot

Taloushallinnon kevätseminaari

Taloushallinnon kevätseminaari Taloushallinnon kevätseminaari Minna Korpela Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Sisältö Tilinpäätöksen sujuvuus Ajankohtaista Palkeista Sisäinen valvonta Kirjanpidossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maaseutuvirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaakko Rinne 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kieku jakopalkat versio

Kieku jakopalkat versio Kieku jakopalkat Kieku jakopalkat ratkaisu ja prosessi Kiekun palkkakustannusten jaon kehittäminen 2013-2015 - > 31.12.2013 2014 2015 - > Jakopalkkalaskennan tulosten siirto kirjanpitoon Laskenta tapahtui

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 MIKSI YRITYSTEN PAREMPI OSALLISTAMINEN LAINVALMISTELUUN ON TÄRKEÄÄ? Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma 7.1.2014 Liite 1 Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.2 7.1.2014 Jyväskylän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (16) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan. Matti Toivonen Necom Oy

Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan. Matti Toivonen Necom Oy Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan Matti Toivonen Necom Oy WIKIPEDIA: Projekti on tarkkaan suunniteltu hanke tietyn päämäärän saavuttamiseksi Matti Toivonen Necom Oy Online Dynamics Oy Osta

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Väestörekisterikeskuksen (VRK) toimialariippumattomien ict-tehtävien toimintosiirtoprojektin loppuraportti 1.0

Väestörekisterikeskuksen (VRK) toimialariippumattomien ict-tehtävien toimintosiirtoprojektin loppuraportti 1.0 Raportti 1 (10) Väestörekisterikeskuksen (VRK) toimialariippumattomien ict-tehtävien toimintosiirtoprojektin loppuraportti 1.0 Raportti 2 (10) MUUTOSHISTORIA Versio Päiväys Laatija Muutoksen kuvaus 0.1

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

Miten näkökulmat ovat syventyneet ISO ja välillä? Lassi Väisänen

Miten näkökulmat ovat syventyneet ISO ja välillä? Lassi Väisänen Miten näkökulmat ovat syventyneet ISO 31000 ja 31004 välillä? Lassi Väisänen ISO Riskienhallintamaailma Riskien johtaminen ja johtopäätösten teko (ISO 31000) Erityisosa-alueet Riskianalyysit ISO xxx Riskianalyysit

Lisätiedot

ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ

ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Julkaisija: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-1966-9

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote Viestintästrategia- ja suunnitelma Viestinnän lähtökohdat Tilanne: epätietoisuus sote-uudistuksen etenemisestä, päätöksenteon

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti Tiivistelmä Huhtikuu 2007 1 1 Hankkeen tausta ja tarpeet EU:n ympäristösäätely

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Liite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä

Liite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä Liite 2. Alustava projektisuunnitelma JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä 16.10.2013 Versio: 0.4 Laatija: Kirsi Pispa 1 Sisältö

Lisätiedot

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Toimitusketjun riskienhallinta konsernissa

Toimitusketjun riskienhallinta konsernissa Oy Lappeenrannan teknillinen yliopisto..0 Toimitusketjun riskienhallinta konsernissa Tapani Toppi, Espoo www.marsh.fi Mistä mielenkiintoa toimitusketjun riskienhallintaan? Hyvät syyt työn tekemiseen Sopiva

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ

VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ 30.11.2016 www.ekarjala.fi 1 TYÖRYHMÄ JA SEN TYÖSKENTELY / Osallistujat: / Mia Hokkanen, Saita, puheenjohtaja / Toni Suihko, Eksote / Kari Perälä, Imatra / Matti Backman, Ruokolahti

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan. Ismo Kohonen

Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan. Ismo Kohonen Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan Ismo Kohonen 17.8.2016 Sisäisen tarkastuksen kohde, laajuus ja rajaukset Tarkastuksen kohde oli Väylänpidon alueurakkasopimusten hallinnan

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntauudistuksen esiselvitysvaihe SatLi/TV, JM Taulukko 1/5 Työryhmä:

Satakunnan maakuntauudistuksen esiselvitysvaihe SatLi/TV, JM Taulukko 1/5 Työryhmä: 21.9.2016 SatLi/TV, JM Taulukko 1/5 Esiselvitystä valmisteleva tr A. Järjestäytyminen ja valmisteluprosessi sekä toimintaympäristö Varmistaa ryhmän toiminnan käynnistyminen, riittävä vuorovaikutus ja viestintä

Lisätiedot

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Monimuotoisen ohjauksen teemapäivä Hämeenlinna 19.4.2011 Metallityöväen liitto Tutkimuspäällikkö Jorma Antila Tutkimuksen taustaa Metalliteollisuudessa

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Tulevaisuusseminaari Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus kansallisen metsäohjelman toteutukseen Tieteiden talo Arvioinnin tavoitteet

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

PROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY

PROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY PROJEKTIN SUDENKUOPAT f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY 18.1.2011 TEHTÄVÄ Mitä sudenkuoppia esiintyy projektin eri prosesseissa (vaiheissa)? Miten ne voitaisiin välttää? Jouni Huotari 19.3.2012 2 Sudenkuoppia

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Verotarkastuksilla havaitut asiat liittyen sähköisiin järjestelmiin ja raportointiin

Verotarkastuksilla havaitut asiat liittyen sähköisiin järjestelmiin ja raportointiin Verotarkastuksilla havaitut asiat liittyen sähköisiin järjestelmiin ja raportointiin Työntekijätiedot Urakkatiedot Verohallinto 2 Rakentamista koskeva tiedonantovelvollisuus Työntekijätietojen ilmoittaminen

Lisätiedot

HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus

HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus htv Henkilöstöhallinnon htv-määrä on vähentynyt 24-211 yhteensä noin 22 % 35 Valtionhallinnon skaalattu htv yhteensä (heha) 3 2947 25 2426 235 2 15 1 5 24

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods Espoo 29.9.2016 Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Sisältö Työn tausta Ongelman asettelu Metodiikka Kehitysprojekti

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 240/53/04 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto 22.4.2005 TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Tiehallinnon tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

Heinäpään täydennysrakentamisen toteutusselvitys Tiedotus- ja keskustelutilaisuus yleiskaavasuunnittelija Jouni Mäkäräinen

Heinäpään täydennysrakentamisen toteutusselvitys Tiedotus- ja keskustelutilaisuus yleiskaavasuunnittelija Jouni Mäkäräinen Heinäpään täydennysrakentamisen toteutusselvitys 24.4.2017 Tiedotus- ja keskustelutilaisuus yleiskaavasuunnittelija Jouni Mäkäräinen Täydennysrakentamisselvityksen tausta Täydennysrakentamista on painotettu

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan arviointikehikko

Sisäisen valvonnan arviointikehikko Sisäisen valvonnan arviointikehikko 9.2.2015 Sisäinen valvonta Miksi ja mitä on tehty? Kuntalain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan säännökset uudistuivat 1.1.2014 alkaen. Kuntalain uudistuneet säännökset

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Taloushallinnon ulkoistamispalvelut Tutkimusraportti

Taloushallinnon ulkoistamispalvelut Tutkimusraportti Taloushallinnon ulkoistamispalvelut 2016 Tutkimusraportti Kontrolli kestää ulkoistuksen Yritys ei menetä kontrollia taloushallintoonsa ulkoistuksessa. Päinvastoin. Peräti 90 prosenttia vastaajista sanoo

Lisätiedot

Helsinki-Vantaa-selvityksen toteutus ja eteneminen

Helsinki-Vantaa-selvityksen toteutus ja eteneminen Helsinki-Vantaa-selvityksen toteutus ja eteneminen 9.11.2010 PKS-neuvottelukunta Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Vantaan kaupunginvaltuusto 6.4.2009 (25 ): Kaupunginvaltuusto päätti a) todeta, että pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy. Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot