Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi Loppuraportti Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi Loppuraportti 12.3.2009. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 1"

Transkriptio

1 Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi Loppuraportti Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 1

2 Sisällysluettelo 1 Yhteenveto 3 2 HeTa esiselvityksen arviointityön toteutustapa 6 3 Havainnot esiselvityksestä 11 4 PwC:n tarkentavat laskelmat HeTa-hankkeesta 30 5 Kehityshankkeen vaikutusten arviointi seurakuntiin ja näkemyksiä esitetystä kritiikistä 35 6 Toimenpidesuositukset 39 Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 2

3 Kappale 1 Yhteenveto 3

4 Kappale 1 Yhteenveto Tiivistelmä HeTa esiselvityksen arvioinnista Alue Vahvuudet Heikkoudet Tavoite ja suositukset Tiedonkeruu ja laskenta + Sisäiset ongelmat ja tehostamistarve on tunnistettu ja kustannustehokkuuden parantamisen tarve on laajalti ymmärretty. + Palvelukeskussuunnitelman johtopäätös yhden palvelukeskuksen mallista on taloudellisesti tarkoituksenmukaisin. + Tiedonkeruun kysymyslista on kattava ja kysytyt asiat ovat oikeita. + Palvelukeskussuunnitelmassa seurakuntien otos on edustava. - Sisältö ja perustelut eivät helpota päätöksentekoa. - Kehittämisvaihtoehtoja ei ole riittävästi tarkasteltu suhteessa makrotason muutoksiin (esim. kirkon jäsenmäärän vähentyminen). - Kehitystyöltä puuttuvat laadulliset, määrälliset ja ajalliset priorisoidut tavoitteet. - Riskianalyysit ovat puutteelliset. - Laskelmat sisältävät useita merkittäviä virheitä, jotka vaikuttavat johtopäätöksiin. - Laskelmien tulosten realistisuutta ei ole tarkasteltu kattavasti. - Syksyn 2007 kyselyssä seurakuntien otos ei ole edustava. - Tiedonkeruun virheet ovat osin korjaamatta eli tietoa ei ole validoitu. - Läpinäkyvyys ja tarkastettavuus (audit trail) puuttuu. Kehitysvaihtoehdot Projektityö + Vaihtoehtojen olemassaolo. + Kehitysvaihtoehdot on kuvattu kattavasti. + Kehitysryhmän jäsenet ovat asiakasedustajia ja resursointi on edustava ja riittävä. + Projektin toteutusaika oli vähintään riittävä. + Projektiryhmää on käytetty pääosin oikein. + Hallinnon ja ohjauksen rakenne oli olemassa. - Kehitysvaihtoehtojen argumentointi on sidottu nykyhetken toimintaympäristöön. - Kehitysvaihtoehtoja puuttuu, esim. nykyisin käytettäviä palvelukeskusten organisointimalleja ei ole huomioitu (hybridimallit, prosessijakoon perustuva hajautus). - Kehitysvaihtoehdot ovat yksioikoisia ja liian samankaltaisia. - Kehitysvaihtoehtoja on karsittu osin perusteettomasti. - Kehitysvaihtoehtojen käsittelyä ei ole kattavasti dokumentoitu. - Kommunikaatiosuunnitelma puuttuu ja viestintä on laajassa mittakaavassa aloitettu vasta esiselvityksen valmistuttua. - Osalle projektiryhmästä jäi epäselväksi oma rooli projektityössä ja päätöksenteossa. - Osa projektinhallintatehtävistä jäi puutteellisiksi kuten sidosryhmäanalyysi ja tavoiteasetanta. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 4

5 Kappale 1 Yhteenveto Yhteenveto suosituksista Keskittämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä, joten hanketta kannattaa jatkaa. Tarkistuslaskelmien vertailu benchmark-tietoihin osoittaa epävarmuuksista huolimatta merkittävää tehostamispotentiaalia. Laskentaa on korjattava oikaisemalla (täydentämällä) otosta ja hyväksymällä nykytilan oikea kustannusten suuruusluokka. Kehitystarpeet on määritettävä tulevaisuuden toimintaympäristön muutokset huomioiden, jotta tavoitteita ei aseteta liian vaatimattomiksi ja aiheuteta nykyistä radikaalimpien päätösten toteuttamispakkoa tulevaisuudessa. Kehitysvaihtoehtoja on monipuolistettava, niiden vaikutukset eri sidosryhmiin on tunnistettava ja niiden valinnan ja karsinnan perusteluja on tarkennettava. Ulkoistamiseen ei ole vielä tässä vaiheessa valmiutta, mutta sen poisrajaaminen tässä vaiheessa ei myöskään ole riittävän hyvin perusteltavissa. Riskianalyysi on tehtävä uudelleen huomioiden eri riskialueet kussakin tavoitetilavaihtoehdossa. Hankkeen jatkon varmistamiseksi riskianalyysi on täydennettävä ja toimenpidesuunnitelma tulee tehdä. Keskeisenä osana on herkkyysanalyysi seurakuntien vapaaehtoiselle osallistumiselle HeTa-hankkeeseen ja tarvittavat toimenpiteet, mikäli tavoitteisiin ei päästä. Kustannustehokkuus saadaan maksimoitua yhden palvelukeskuksen mallilla. Mikäli painotetaan muita kriteereitä ja päädytään useampaan kappaleeseen keskuksia, pitää keskusten määrä määrittää, päätöksen kustannusvaikutus laskea ja riskit arvioida. Mikäli päätetään useamman toimipisteen mallista, yksittäisen tapahtumatyypin hoito (esim. ostolaskut) voidaan hajauttaa käytännössä maksimissaan kahteen paikkaan tai muuten merkittävien tehokkuushyötyjen saavuttaminen käytännön kokemusten mukaan vaarantuu. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 5

6 Kappale 2 HeTa esiselvityksen arviointityön toteutustapa 6

7 Kappale 2 HeTa esiselvityksen arviointityön toteutustapa Toimeksiannon tausta ja tavoitteet Toimeksiannon tausta: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkohallitus on teettänyt työryhmien toimesta esiselvityksen henkilöstö- ja taloushallinnon ja niiden vaatimien tietojärjestelmien kehittämisestä 2010-luvulle mentäessä (ns. HeTa-hanke). HeTa-hankkeen tavoitteena on parantaa taloushallinnon tehtävien hoidon laatua, saavuttaa kustannustehokkuutta, turvata työvoiman saanti työntekijöiden eläköityessä ja vapauttaa taloushallinnon työntekijät rutiinitöistä hoitamaan keskeisiä henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä. HeTa-hankkeen esiselvitys tehtiin vuoden 2007 aikana kirkon oman työryhmän toimesta ja FCG MentorIT:n konsulttien avustuksella. Hankkeen suunnittelua on jatkettu vuoden 2008 aikana. Marraskuun 2008 Kirkolliskokouksessa talousvaliokunta päätti, että hankkeen valmistelua jatketaan ja hankkeesta on tehtävä ulkopuolinen asiantuntija-arvio. Kirkkohallituksen johto pyysi PricewaterhouseCoopersia (PwC) suorittamaan asiantuntija-arvioinnin. Arvioinnin päätavoitteina oli: Arvioida esiselvityksen kattavuus ja riittävyys Arvioida palvelukeskussuunnitelman tiedonkeruuta ja laskelmien oikeellisuutta ja riittävyyttä Arvioida esiselvityksestä esitettyä kritiikkiä Arvioida valittujen kehittämisvaihtojen tarkoituksenmukaisuutta Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 7

8 Kappale 2 HeTa esiselvityksen arviointityön toteutustapa Toimeksiannon toteutustapa Toimeksianto suoritettiin kuuden viikon aikana, Toimeksianto toteutettiin keräämällä hankkeen olennaiset materiaalit sekä haastattelemalla HeTa-työryhmän johtoa ja sen jäseniä. Saadun aineiston perusteella tehtiin havaintoja työn toteuttamisesta sekä arvioitiin tiedonkeruun riittävyyttä ja kustannus/hyöty -laskelmien oikeellisuutta. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään projektiryhmän ja asiakaskunnan näkemys, loppuraportin ja muun dokumentaation tekotapa sekä varmentamaan ja täydentämään kirjallisesta dokumentaatiosta tehtyjä havaintoja. Laskelmien ja skenaarioiden läpikäyntiin kiinnitettiin arviointityössä erityistä huomiota, koska näihin oli kohdistunut voimakasta kritiikkiä jo ennen arviointityön aloitusta. Toimeksiannon edistymistä ja alustavia havaintoja tarkasteltiin arviointityön välikatselmuksessa , jossa päätettiin keskittyä kustannus/hyöty laskelmien oikeellisuuden ja logiikan tarkentamiseen sekä hankkeen kritiikin arviointiin arvioinnin laajuuteen sisällytettiin alkuperäisestä poiketen myös palvelukeskussuunnitelman yhteydessä suoritettu tiedonkeruu ja laaditut kustannus/hyöty laskelmat, mutta ei muuta sisältöä. Arviointityön loppuraportin työversio jätettiin kommentoitavaksi ja lopullinen versio jätettiin Kirkkohallitukselle esiteltiin arviointityön loppuraportti ja lopulliset havainnot esiselvityksestä, kustannus/hyöty laskelmien tarkennukset, vaihtoehtoiset skenaariot sekä toimenpidesuositukset kehityshankkeen onnistumisen varmistamiseksi. Toimeksiannon työvaiheet ja tehtävät on kuvattu seuraavalla sivulla. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 8

9 Kappale 2 HeTa esiselvityksen arviointityön toteutustapa Työvaiheet ja tehtävät Arviointityö suoritettiin kuuden viikon aikana. Alustavien löydösten esittelyn jälkeen arviointityön laajuuteen päätettiin alkuperäisestä poiketen sisällyttää esiselvityksen lisäksi myös HeTa palvelukeskuksen suunnitteluvaiheessa tehty päivitetty tiedonkeruu ja laskelmat muilta osin suunnitteluvaiheen työ ei ollut PwC:n suorittaman arvioinnin laajuudessa mukana (toimeksiannon rajaus). PwC käytti työssään nelivaiheista lähestymistapaa, jossa arvioinnissa havaittuja puutteita korjattiin, mikäli tarkempaa tietoa oli saatavissa. Erityisesti laskennan tarkastamiseksi rakennettiin malli, joka huomioi alkuperäisen tiedonkeruuotoksen epätasapainon ja puutteet sekä alkuperäisissä laskelmissa olleet virheet. Uutta tiedonkeruuta seurakunnilta ei arviointihankkeen yhteydessä ole suoritettu (toimeksiannon rajaus). Projektinhallinta ja laadunvarmistus Työnjako ja resursointi, kustannusseuranta, asiakassuhteet ja laadunvarmistus 1. Projektin aloitus 2. Hankkeen läpikäynti 3. Hankkeen arviointi 4. Loppuraportti Projektin tavoitteiden varmistaminen Projektin laajuuden varmistaminen Projektin resurssien nimeäminen ja varaaminen Projektin aikatauluttaminen Projektin hallinnosta ja kommunikoinnista sopiminen Toimenpidevaihtoehtojen, suunnitelmien ja laskelmien läpikäynti. Haastattelut sekä hankedokumentaation analysointi Kustannus/hyöty-laskennan läpikäynti Hankkeen kritiikin tunnistaminen Havaintojen dokumentointi HeTa -hankkeen skenaarioiden yksityiskohtainen analysointi Haastattelujen jatkaminen ja havaintojen täydentäminen Kustannus/hyöty - laskelmien tarkentaminen (lähtöoletukset, rakenne ja logiikka) Hyötyjen saavuttamisen kannalta kriittisten riskien tunnistaminen Kustannus/hyöty laskelmien ja hyötyjen jaksotusten tarkennus ja herkkyysanalyysi Tunnistettujen riskien vaikutusten analysointi Kritiikin arviointi Loppuraportin ja toimenpide-ehdotusten laadinta Raportin esittely Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 9

10 Kappale 2 HeTa esiselvityksen arviointityön toteutustapa Läpikäydyt materiaalit ja tehdyt haastattelut Materiaalit: Esiselvityksen loppuraportti ja liitteet Esiselvityksen väliraportti ja liitteet Työryhmämuistiot vuodelta 2007 Kirkolliskokouksen 11/2008 HeTa-puheenvuorot Kustannuskysely (kevät 2007) ja sen tulokset Esiselvityksen laskennan yhteenveto Laskentaperusteet ja -oletukset Tiedonkeruulomakkeet Tiedonkeräyskoulutuksen materiaalit Palvelukeskussuunnitelman laskelmat Suorite- ja henkilöstökyselyn (2008) tulokset Henkilö N:n havainnot ja kysymykset Läsnäolon yhteisö väliraportti HeTa adressi HeTa-aiheiset artikkelit svtl.fi -sivustolta Haastattelut: Anne Saloniemi ja Leena Rantanen Anne Saloniemi (Kirkkohallitus) Leena Rantanen (Kirkkohallitus) Keijo Rintamäki (Lapuan tkli) Antti Jääskeläinen (Rovaniemen srk) Mona Lindfors (Ruotsinpyhtään srk) Hannu Kallio (Turun ja Kaarinan srky) Jouni Lätti (Hyvinkään srk) Sami Rantanen (FCG MentorIT) ja Ingeborg Flythström (Siuntion srk) Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 10

11 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä 11

12 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Arvioinnin kohteet esiselvityksessä Hanke- ja projektihallinta sekä menettelytavat Lähtötilanne ja tavoitteet Kohdeala, tehtävät, rajaukset ja oletukset Resurssit, aikataulu, dokumentointi, päätöksenteko Viestintä ja muutoshallinta Tiedonkeruu Menetelmät ja lähteet Kattavuus ja laajuus Riittävyys ja tarkkuus Tiedon validointitapa Kehittämisvaihtoehdot (5 kpl) Kustannus / hyötylaskelmat* Kehittämisvaihtoehtojen kattavuus Valintakriteerit ja esiselvityksen suositukset Valittujen kehittämisvaihtoehtojen mukaiset toimintamallit Hallinto-, organisointi- ja kustannustenjakomallit Riskianalyysit Laskelmien rakenne Oletukset Logiikka ja oikeellisuus Tavoitetehokkuustasot ja benchmark / vertailukohdat Johtopäätökset Johtopäätökset ja niiden perustelut Päätösvaihtoehdot ja niiden perustelut Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 12

13 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Keskeiset havainnot hanke- ja projektihallinnasta Vastaaviin hankkeisiin verrattuna esiselvityksen tavoite, laajuus ja rajaukset oli annettu epätarkasti tämä oli ainakin osittain harkittua ja sillä haluttiin antaa mahdollisuus laajempaan keskusteluun. Projektiryhmän muodostaminen / projektin organisointi on toteutettu tasapainoisesti ja vastaaviin hankkeisiin verrattuna normaalien käytäntöjen mukaisesti. Projektin ohjauksen kannalta oleelliset organisaatiotasot oli määritelty. Projektiryhmien tapaamiset on valmisteltu ja dokumentoitu normaalien käytäntöjen mukaisesti. Ulkopuolisen konsultin kiinnittäminen tämän tyyppisiin hankkeisiin on erittäin yleistä. Projektin aikataulutus on toteutettu vastaaviin hankkeisiin verrattuna normaalien käytäntöjen mukaisesti esiselvitykselle varattu aikataulu oli tietoisesti erittäin väljä (normaalisti 8-14 viikkoa). Lopputuotokset (esiselvitysraportti) ja dokumentaatio ovat teknisesti vastaaviin hankkeisiin verrattuna normaalien käytäntöjen mukaisia. Sisältöä koskevat havaitut puutteet ja epäkohdat on käsitelty tässä raportissa jäljempänä aihealueittain. Sisäisen ja ulkoisen viestinnän suunnitelmaa ei ole, eikä viestintää ole suunniteltu ja ohjattu keskitetysti esiselvitysvaiheen alusta alkaen. Esiselvityshankkeen jälkeen tehty viestintä on toteutettu menetelmin, joka vastaa hyvää käytäntöä esiselvityksen jälkeen tehdyn viestinnän sisältöön ei tässä arviossa voida ottaa kantaa (työn rajaukset). Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 13

14 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Hanke- ja projektihallinta (1/3) Alue Havainnot Vaikutukset ja suositukset Lähtötilanne Selvitystyö ja lopputuotokset - Esiselvityksen tavoite, laajuus ja rajaukset on annettu epätarkasti - Esiselvitystä ei ole erikseen budjetoitu +Esiselvitykseen oli varattu riittävästi aikaa. +Hankkeen organisointi ja resursointi koettiin tasapuoliseksi. +Esiselvityksen resursointi oli riittävä ja projektiryhmän edustus oli kattava. Valitun konsultin tehtävä oli työn etenemisen varmistaminen. +Esiselvityksen ja HeTa-hankkeen ohjausmalli on normaalien käytäntöjen mukainen. +Lopputuotokset (esiselvitys raportti) ja dokumentaatio on teknisesti vastaaviin hankkeisiin verrattuna normaalien käytäntöjen mukainen. Sisältöä koskevat havaitut puutteet ja epäkohdat on käsitelty tässä raportissa aihealueittain. - Käytetyt päätöksentekokriteerit ja niiden painotukset ovat epäselviä. Osassa päätöksiä (esim. vaihtoehtojen kiinnittäminen) perustelut epäselviä. - Päätöksenteossa mukana olleet ihmiset eivät ymmärtäneet riittävästi, mistä olivat päättämässä ja millä perustein vaihtoehtoja voisi tarkastella. Projektiryhmä käytti paljon aikaa selventääkseen toimeksiannon sisältöä, annettujen mahdollisuuksien laajuutta sekä haluttua lopputuotosta. Hankejohtamismallia kannattaa hyödyntää myös jatkohankkeissa. Päätöksentekoperusteiden ja kriteeristön pohdintaa, laatimiseen ja painottamiseen on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota. Päätettäviksi esitettävien asioiden esittelyyn on syytä jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 14

15 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Hanke- ja projektihallinta (2/3) Alue Havainnot Vaikutukset ja suositukset Viestintä - Viestintäsuunnitelmaa ei ole olemassa. Työryhmän sisäinen viestintä +Hankkeessa aktiivisesti mukana olevat ovat yleisellä tasolla saaneet hyvin tietoa etenemisestä. - Kustannus/hyöty-laskelmia ei ole riittävän läpinäkyvästi kommunikoitu työryhmän tai kirkon sisällä. Työryhmän jäsenillä ei kovin tarkkaa käsitystä kustannus/hyötylaskelmista. - Ilmapiirin avoimuus on kyseenalaistettu. Asiakasviestintä +Roadshow / HeTa:n kommunikointikiertue on hyvä tapa viestiä hankkeesta. +Viestinnän määrä on nostettu huomattavalle tasolle, mutta vasta esiselvitysraportin valmistumisen jälkeen. - Esiselvityksen alussa ei suoritettu sidosryhmäanalyysia eikä laadittu viestintäsuunnitelmaa. - Seurakunnille ei toistaiseksi ole esitetty hankkeen edellyttämien toimenpiteiden kokonaisuutta ja vaikutuksia, joten kentällä on väärinymmärryksiä ja epäilyjä hankkeesta. Laadittava sidosryhmäanalyysi ja sen perusteella viestintäsuunnitelma. Työryhmän sisäinen viestintä Kriittisistä elementeistä, kuten kustannus/hyöty laskelmista, on työryhmän sisällä oltava riittävä tieto ja yhteinen käsitys. Työryhmän sisällä pitää olla vain yhdet, yksimieliset laskelmat. Asiakasviestintä Väärinkäsityksiä ja epäilyjä hälvennettävä avoimella ja hyvin suunnitellulla viestinnällä. Projektiryhmän valjastaminen viestintään on ollut hyvä ratkaisu, jota kannattaa hyödyntää myös jatkossa ja sidosryhmien erot huomioiden. Luottamushenkilöille on annettava enemmän ja parempaa tietoa, koska heillä on auktoriteettia seurakuntien sisällä. Esimerkinomaisesti olisi mallinnettava seurakuntavaikutus vähintään karkealla tasolla (taloudellisuus- ja henkilöstönäkökulmat). Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 15

16 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Hanke- ja projektihallinta (3/3) Alue Havainnot Vaikutukset ja suositukset Ulkopuolisten asiantuntijoiden toiminta +Konsultit jämäköittivät prosessia ja toivat kehyksen esiselvitykselle edistämiselle. +Työryhmä koki konsulttien esiselvitysraportin selkeäksi, asiantuntevaksi ja koko prosessia hyvin kuvaavaksi. - Työryhmäläiset kokivat vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi. - Konsulttien koettiin käyttävän liikaa vierasta kieltä. - Lähestymistapa koettiin osin turhan teoreettiseksi. - Epäluottamusta syntyi virheellisten laskelmien takia. Virheelliset laskelmat johtivat tilanteeseen, jossa osa kirkon henkilöistä kyseenalaistaa kaiken konsulttien tekemän työn ja koko esiselvitysraportin oikeellisuuden. Laskelmat on avattava työryhmässä ja varmistettava työryhmän yksimielisyys. Työryhmän jäsenet pitää vastuuttaa projektirooleihinsa Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 16

17 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Tiedonkeruu ja lähtötiedot Esiselvitys (2007) Alue Havainto Vaikutukset ja suositukset Lähteet Tarkkuus Laajuus ja riittävyys +Kevään 2007 nykytilakartoituksen vastaajamäärä oli koko kirkon arvioinnin kannalta kattava. - Syksyn 2007 otoksen kohdeorganisaatioissa suuret seurakunnat olivat yliedustettuina. Se ei ole sinänsä väärin, mutta tietoa on käytetty väärin: - Skaalauksessa ei ole huomioitu epäedustavuutta, vaan on tehty lineaarinen extrapolointi. - Suurista seurakunnista kerättyä tietoa ei ole hyödynnetty niille kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. - Pieniä seurakuntia oli lukumäärällisesti vähän, joten johtopäätökset sisältävät riskin. - Kirjanpidon ja palkanlaskennan prosessien laajuutta ei määritetty riittävän tarkasti. - FCG MentorIT pyysi lähtötietoihin tarkennuksia seurakunnilta, mutta tietojen validoinnista ei löydy viitteitä ja tietoihin on jäänyt eri mittaluokan virheitä. - Kyselylomakevirheen takia nykytilan työtunnit on annettu n.17% liian alhaisina, koska 210 henkilötyöpäivän sijaan kyselylomakkeissa tunnit oli laskettu 180 henkilötyöpäivän mukan. +Resurssien käyttöä on kysytty seurakunnista prosesseittan ja henkilöittäin. - Suoritemääriä ei kerätty syksyn esiselvityksessä. - Kirjanpidon (pääkirjaviennit) ja käyttöomaisuuskirjanpidon työajan jakautumista ei ole eroteltu. Isot seurakunnat toimivat tehokkaammin, joten nykytilan kustannukset on aliarvioitu. Eri vastaajat ymmärtävät prosessit eri laajuuksissa, jolloin työajan jakautumisen suhteen prosesseittain on epätarkkuutta. Puutteellinen validointi heikentää lähtötietojen luotettavuutta. Nykytilan työajankustannukset on aliarvioitu n. 1,7 MEUR, mikä vaikeuttaa vaihtoehtojen vertailua. Säästöpotentiaalin ja kehittämisvaihtoehtojen resurssitarpeen arviointia ei pystytä tekemään luotettavasti ilman suoritemääriä, joten ne on täydennättävä ja tarkistettava. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 17

18 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Tiedonkeruu ja lähtötiedot - Palvelukeskussuunnitelma Alue Havainto Vaikutukset ja suositukset Lähteet Tarkkuus +Keväällä 2008 tehty henkilöstö- ja suoritekysely oli edustavuudeltaan riittävä (vastausprosenttina 43% seurakuntatalouksista) - Virheellisten syötteiden tai väärinymmärrysten mahdollisuutta ei riittävästi ole poissuljettu kyselyssä. - Lähtötietojen virheellisiä syötteitä ei riittävästi oltu validoitu tai korjattu. - Kyselyssä ei huomioitu, että kaikki seurakunnan palkka- ja taloushallinnon henkilöstöstä eivät vastanneet kyselyyn. - Henkilöstökyselyssä ei ole huomioitu osa-aikaisia työntekijöitä tai ylitöitä. Iso vastausprosentti lisää lähtötietojen luotettavuutta. Kysymykset on saatettu ymmärtää väärin tai tiedot on syötetty virheellisesti vääristäen laskentaa. Tuloksena oli virheelliset suoritemäärät ja suoritekohtaiset kustannukset palvelukeskussuunnitelmassa. Henkilötyövuosiarviot koko kirkon osalta on todennäköisesti arvioitu palvelukeskussuunnitelmassa liian alhaisiksi. Osa-aikaisten ja ylitöiden puuttuminen näkyy henkilötyövuosiarvion epäluotettavuutena. Laajuus ja riittävyys +Suoritekyselyssä on kysytty tyypillisiä suoritetyyppien volyymeja prosesseihin liittyen. - Suorite- ja henkilöstökyselyt on tehty erikseen. Suoritemääriä pystytään vertailemaan benchmark-lukuihin mahdollistaen säästöpotentiaalin määrittämisen. Tyypillisesti tiedot suoritteista ja henkilöistä kysytään yhdellä kyselyllä, jotta vastausten yhteismitallistaminen onnistuu. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 18

19 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Havainnot kehittämisvaihtoehdoista ja suositukset (1/2) Alue Havainto Vaikutukset ja suositukset Tavoiteasettelu Riippuvuudet - Tavoiteasettelu puuttuu. - Kirkon työantaja- ja henkilöstöarvojen taloudellista elinkelpoisuutta ei ole arvioitu (esim. työn siirtymisestä potentiaalisesti aiheutuvat irtisanomiset). - Toimintaympäristön muutosten vaikutuksia ei ole huomioitu makrotasolla eikä merkittävyyttä arvioitu tai simuloitu. - Työssä painottuu taloushallinnon näkökulma (seuraukset taloushallinnon työntekijöille, ei irtisanota, ei muuteta), mutta työssä ei ole käsitelty hankkeen merkittävyyttä kirkon hengellisen toiminnan prioriteettien suhteen. Kehitystyölle on asetettava laadulliset, määrälliset ja ajalliset priorisoidut tavoitteet. Pitää päättää, onko taloudellisesti mahdollista olla tekemättä kustannustehokkainta ratkaisua. Vaiheistettu eteneminen on mahdollista, mutta tavoitetilan pitää olla selvä. Vaiheistettu eteneminen usean palvelukeskuksen (seurakuntayhteistyö) kautta yhteen aiheuttaa vain uuden keskittämisongelman tulevaisuudessa. Tavoitteet ja tarvittavien toimenpiteiden pakollisuuden arviointi pitää mitoittaa toimintaympäristö ja sidosryhmät huomioiden, esim. Miten kirkon tulot tulevaisuudessa vaikuttavat kustannuspaineisiin yleisesti ja taloushallinnossa? Taloushallinto ei ole kirkon ydintoimintaa, joten onko perusteltua asettaa tavoitteeksi heikomman kustannustehokkuuden ja laadun malli kuin tiedetään olevan mahdollista? Kuntayhdistymisten ja kustannuspaineiden vaikutukset ja mahdollisuudet kirkon toimintaan? Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 19

20 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Havainnot kehittämisvaihtoehdoista ja suositukset (2/2) Alue Havainto Vaikutukset ja suositukset Laskennan vaikutukset Kehittämisvaihtoehdot Lopputulos - Nykytilan tiedot ovat joidenkin tapahtumalajien osalta virheellisiä. - Osa johtopäätöksistä on virheellisiä em. syystä sekä myös realistisuustarkastelun puuttumisen vuoksi. - Seurakuntien eroja (esim. koko) ei ole huomioitu riittävästi eli analyyseissa on puutteita. - Kehittämisvaihtoehdot ovat liian yksioikoisia. - Kehittämisvaihtoehtojen valinta- ja rajausperusteita ei ole riittävästi dokumentoitu. - Kehittämisvaihtoehdoista puuttuu sekä rakenteellisia vaihtoehtoja että ulkoisista tekijöistä johtuvia vaihtoehtoja. - Ulkoistaminen on rajattu ulos liian aikaisin, mutta sen valinta ei ole myöskään realistinen vaihtoehto vielä tässä vaiheessa. - Nykytilan, yhteistyökimppojen ja seutukunnittaisten keskusten erot ovat epätarkkoja ja niiden voidaan päätellä käytännössä johtavan samaan lopputulokseen, koska kehitystä ohjaavat päätöksenteko ja tavoitteet puuttuvat (aktiivinen vs. reaktiivinen päätöksenteko). +Suositus on oikean suuntainen laskennan puutteista huolimatta. - Valintakriteerejä ei ole dokumentoitu. Esiselvitys antaa päätöksentekijöille väärän kuvan nykytilasta, mutta ei palvelukeskusmallin nykytilaa paremmasta tuottavuudesta tai taloudellisuudesta. Kehittämisvaihtoehdot (strateginen valinta) pitäisi johtaa ulkoisen maailman skenaarioiden mukaan. Vaihtoehdoista puuttuvat esim. Tapahtumatyyppien mukaan jaotellut keskukset, jolloin keskuksia olisi maksimissaan 6-8 kpl, kun tapahtumatyypit, joissa on suurimmat tapahtumamäärät voitaisiin jakaa kahteen keskukseen. HeTan toimiminen talouspalvelujen hankintayksikkönä Keskittämisen herkkyysanalyysi eli esim. seuraukset, kun 25%, 50%, 75% seurakunnista tai osuus seurakuntalaisista liittyy palvelukeskukseen Yhteinen tietojärjestelmä voidaan tarvittaessa hankkia ilman toiminnallista yhteistyötäkin. Yksi toimipiste on kustannustehokkain tavoite. On tiedostettava, että muut vaihtoehdot tarkoittavat käytännössä miljoonien eurojen tukea seurakuntien tehottomalle taloushallinnolle, mikä on pois joko veronmaksajilta tai muilta kirkon toiminnoilta. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 20

21 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Käsitelty esiselvitystyössä riittävällä tasolla Käsitelty osittain Havainnot kehitysvaihtoehdoittain Ei ole käsitelty lainkaan, vaatii tarkennuksia Ei aiheellinen Taulukossa on esitetty olennaisia havaintoja kehitysvaihtoehtojen perusteluiden olemassaolosta. Esiselvityksessä on jäänyt käsittelemättä useita olennaisia asiakokonaisuuksia (taulukosta punaisella). Taulukosta puuttuvat myös kehitysvaihtoehdot, joita ei ole tunnistettu. Havainto Yksi PK Seutuk. PK Nykytila Ulkoistaminen Yhteistyökimpat Tavoitetaso tehokkuuden suhteen riittävä Toimipisteiden lkm Prosessit ja kustannusten jakomalli selkeät Selkeä vaihtoehto (esim. toimipisteiden lkm selvillä) Tehokkuusetujen saavuttaminen todennäköistä SWOT-analyysi on tehty kattavasti Karsittu riittävin perustein Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 21

22 Kappale 2 Havainnot esiselvityksestä Havainnot kustannus/hyöty -laskelmista Alue Havainto Vaikutukset ja suositukset Tulokset Käytetyt lähtötiedot Tarkkuus, riittävyys ja oikeellisuus Laskennan oletukset ja perusteet Laskentalogiikka ja - rakenne +Esiselvityksen tulokset palvelukeskusten osalta ovat oikean suuntaiset. - Nykytilan kustannusrakenne ja taso sisältävät suuruusluokkavirheitä. - Ulkoistamisvaihtoehdon laskenta on puutteellinen. +Eri kustannuslajit on tunnistettu kattavasti. - Lähtötiedoissa oli merkittäviä puutteita niin riittävyydessä, tarkkuudessa kuin oikeellisuudessa. - Palvelukeskussuunnitelman kyselyvastausten korjauksista ei löytynyt tietoja. - Lähtötiedot heikentävät olennaisesti laskennan tarkkuutta ja luotettavuutta. - Laskennasta löytyi virheitä, puutteita ja perusteettomia lukuja (esim. palvelukeskussuunnitelmassa). - Laskennan oletuksia ei ole vastaaviin hankkeisiin verrattuna riittävästi perusteltu esimerkiksi kustannusten, tavoitetehokkuuksien ja säästöjen osalta. +Logiikka on pääosin selkeä. +Laskennan rakenne on selkeä, mutta tarpeettomasti hajautettu useaan osaan. - Logiikkaa ei ole riittävästi perusteltu. Nykytilan kustannustason virheet vaikuttavat eri vaihtoehtojen vertailukelpoisuuteen sekä tarkoituksenmukaisuuden arviointiin. Ulkoistusvaihtoehdon karsinta taloudellisin perustein ei ole perusteltu. Ulkoistusta voidaan arvioida hankkeen myöhemmissä vaiheissa, kun ulkoistettava kokonaisuus on paremmin rajattu. Lähtötietoihin liittyvä epävarmuus tulee ottaa huomioon herkkyysanalyysin avulla laskelmissa. Lisäksi lähtötietoja on syytä validoida usealla eri tavalla, jotta estimointeihin ja tuloksiin pystyy paremmin luottamaan. Uusia laskelmia varten kannattaa lähtötietoja täydentää. Laskenta ei tarjoa riittävän tarkkoja ja kattavia tietoja tukemaan päätöksentekoa. Laskenta tulee tehdä uudestaan tarkennetuilla lähtötiedoilla. Perustelut pitää dokumentoida, jotta ulkopuolinen voi arvioida laskennan oikeellisuutta ja tuloksia. Laskennan loogista kulkua on helppo seurata, mutta moniosaisen rakenteen vuoksi kokonaiskuvan hahmottaminen vaikeutuu. Tyypillisesti henkilöstö- ja taloushallinnon kehittämishankkeissa hyödynnetään suoritemääriä ja benchmark-vertailuja, jolloin saadaan vankemmat perustelut tuloksille. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 22

23 Kappale 2 Havainnot esiselvityksestä Kustannus/hyöty-laskelmien validointi (1/4) Taulukoissa on kuvattu kunkin kehitysvaihtoehdon laskelmien havaintoja esiselvityksen tietojen perusteella, mutta taulukot eivät sisällä PwC:n korjauksia. Kehitysvaihtoehto Käytetyt lähtötiedot Keskeisimmät oletukset Laskenta-logiikka Havainnot Kommentit Nykytila - Syksyn 2007 seurakuntakyse-lyiden tulokset, jotka on skaalattu koko kirkkoa koskeviksi. - Diskonttokorko 10%. Seurakuntien yhdistymiset aiheuttavat tehostumista työajan kustannuksiin (3-10%). IT-ylläpitokustannusten ennustetaan nousevan. - Koko kirkon kustannusten muutokset on arvioitu %- muutoksina pohjatietoihin verrattuna eri vuosille. +Keskeiset kustannuslajit on laskelmissa tunnistettu. +Säästöjen laskentaperiaate on tavanomainen vastaaviin projekteihin verrattuna. - Nykytilan työaika ja muut kustannukset on aliarvioitu, koska otoksen epäedustavuutta ei ole huomioitu. - Lähtötiedoissa on epätarkkuutta. - IT-kustannusten suuruudelle ei ole perusteita. - Palkkakustannustekijöitä on jätetty huomioimatta (srk:ien palkkahaitari, palkkakehitys). - Hautaustoimen kustannukset on sisällytetty laskelmiin vastoin raportin kuvausta. Suuruusluokka on puutteista huolimatta oikean suuntainen. Laskelmien luotettavuus on heikko. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 23

24 Kappale 2 Havainnot esiselvityksestä Kustannus/hyöty-laskelmien validointi (2/4) Kehitysvaihtoehto Käytetyt lähtötiedot Keskeisimmät oletukset Laskentalogiikka Havainnot Kommentit Yhden palvelukeskuksen (PK) malli Pohjatiedot ja nykytilan tulokset. 200 henkilöä palvelukeskuksessa ja heidän kouluttamisensa. IT-käyttöönotto vaatii 6 htv:ta kahden vuoden aikana. Toimintamallin kehittäminen kestää hieman yli kaksi vuotta ja vaatii 15 htv. Järjestelmäinvestoin-nit 2 milj. euroa. Järjestelmien ylläpito 92% investoinneista. Säästöt on laskettu %- osuuksina nykytilaan verrattuna. +Keskeiset kustannuslajit on laskelmissa tunnistettu. +ALV-kysymys on otettu varmuuden vuoksi huomioon. - Säästöpotentiaalia ei ole määritelty, joten säästöoletuksille ei ole kunnon perusteita. - Laskelman oletusten perusteet ovat monin paikoin riittämättömät. - Ylimenokauden kustannukset on arvioitu puutteellisesti. - Kustannusten jakautumista PK:n ja seurakuntien välillä ei ole laskettu. Tulokset ovat oikean suuntaiset, mutta niiden luotettavuus on kyseenalainen. Seutu-kunnalliset palvelu-keskukset Pohjatiedot sekä nykytilan ja yhden PK:n laskelmat. Tehostumisen aiheuttamat työajan säästöt hieman pienemmät kuin yhden PK:n vaihtoehdossa. Ylimenokauden kustannukset taasen hieman suuremmat. Vastaava kuin yhden PK-vaihtoehdossa. - Kts. yhden PK:n vaihtoehto. - Toimipisteiden lukumäärää ei ole määritelty eikä siten huomioitu laskelmissa. Toimipisteiden lukumäärällä on merkittävä vaikutus vaihtoehdon kannattavuuteen, koska useat toimipisteet käytännössä heikentävät tehokkuutta ja vaativat lisähallintoa. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 24

25 Kappale 2 Havainnot esiselvityksestä Kustannus/hyöty-laskelmien validointi (3/4) Kehitysvaihtoehto Käytetyt lähtötiedot Keskeisimmät oletukset Laskentalogiikka Havainnot Kommentit Ulkoistus - Pohjatiedot ja nykytilan tulokset. - Ulkoistuksen palvelumaksun vuosittainen arvo on laskettu 120 htv x 3,5. - Tietojärjestelmäkustannus on arvioitu ja lisätty palvelumaksuun. - Seurakuntiin jää työtä 35,7% nykytasosta. - Ylimenokaudelle on oletettu 200 teur käynnistys-kustannukset ja 3 htv työ. Työajan ja Muiden kustannusten säästöt on laskettu prosentteina nykytilaan verrattuna. Kustannuksia syntyy ulkoistajan palvelumaksuista (sis. ALV). +Keskeiset kustannuslajit ml. ALV on laskelmissa tunnistettu. +Säästöjen laskentaperiaate on tavanomainen vastaaviin projekteihin verrattuna. - Ylimenokauden kustannukset ovat epärealistisen alhaiset, koska säästöjä näyttää syntyvän jo ensimmäisenä vuonna. - Alustavia tarjouspyyntöjä ei ole pyydetty palveluntarjoajilta oikean kustannustason varmistamiseksi. - Seurakuntiin jäävän työn määrä on selkeästi suurempi kuin tyypillisesti (<20%). Ulkoistaminen on saatettu karsia väärin perustein, jos ulkoistamiskustannukset on yliarvioitu ja nykytilan kustannukset on aliarvioitu. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 25

26 Kappale 2 Havainnot esiselvityksestä Kustannus/hyöty-laskelmien validointi (4/4) Kehitysvaihtoehto Käytetyt lähtötiedot Keskeisimmät oletukset Laskenta-logiikka Havainnot Kommentit Palvelukeskus (2008 Palvelukeskussuunnitelman pohjalta) Syksyn 2007 kyselyn tulokset. Esiselvityksen kustannushyötylaskelma. Kevään 2008 suorite- ja henkilöstökyselyn tulokset. Palvelukeskuk-seen tarvitaan 280 henkilöä. 10 alueellista toimipistettä. Eläköitymistahti 5% vuodessa. IT-investoinnit 2 milj. euroa (esiselvitys). Erillis- ja yhteiskustannukset on eritelty tuloja menolaskelmassa. Palvelukeskus hinnoittelee palvelunsa suoritekohtaisesti. +Keskeiset kustannuslajit ja kustannusten kehitys on tunnistettu. +Palvelukeskuksen tulo- ja menorakenne on laskettu kattavasti. +Tulo- ja menorakenteen oletukset on pääosin kuvattu kattavasti. - Palvelukeskuksen tavoittelemaa tehokkuutta ei ole perusteltu. - ALV:ia ei ole huomioitu. - Useiden lukujen (esim. suoritemäärien ja hintojen) laskentaperusteita ei löytynyt FCG MentorIT:ltä pyynnöistä huolimatta. - Kustannusvaikutuksia seurakuntien osalta ei ole laskettu, vaikka se olisi mahdollista. Kriittistä tehokkuustasoa ei ole arvioitu eikä tehokkuustavoitteita ole asetettu. Riskinä on, että palvelukeskus tulee kalliimmaksi kuin nykytila. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 26

27 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Havainnot esiselvityksen riskianalyysista Vahvuudet + Sekä konsulttien että työryhmän käsitykset riskeistä on huomioitu. + Riskejä on tunnistettu kehittämisvaihtoehdoittain ja niiden vaikutukset ja todennäköisyys on arvioitu. + Projekti-, suunnittelu- ja johtamisriskit on arvioitu kattavasti. + Riskeille on suunniteltu tarvittavia toimenpiteitä. + Yleinen riskianalyysi ja ensivaiheen riskianalyysit on tehty hyviä tapoja noudattaen arvioimalla riskien vaikutukset ja todennäköisyydet sekä suunnittelemalla korjaavat toimenpiteet. Heikkoudet - Kehitysvaihtoehtojen toteuttamisen ja operoinnin riskit puuttuvat, koska riskianalyysit kattavat riskit vain vaihtoehdon valintaan asti. - Tavoitetilavaihtoehtoja tarkasteltaessa SWOT-analyysit tiivistivät hyvin käsitellyt asiat, mutta riskien tarkastelu ei ollut sisällöllisesti riittävä. - Riskitarkastelussa ei ole käsitelty (kts. kattavuuden tarkastelu) ulkoisen toimintaympäristön riskejä, poliittisia, taloudellisia ja lainsäädännöllisiä riskejä eikä julkisuus-, henkilöstö-, prosessi- (esim. laatu) tai IT-riskejä. - Puuttuvasta tavoiteasettelusta johtuen riskejä ei ole voitu arvioida suhteessa tavoitteisiin (esim. kustannustehokkuuden saavuttamiseen). - Nykytilan jatkamisen seurauksia ei ole arvioitu Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 27

28 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Riskianalyysin kattavuuden arviointi Taulukossa on esitetty olennaisia havaintoja kehitysvaihtoehtojen riskikartoituksesta. Esiselvityksessä on jäänyt käsittelemättä useita olennaisia riskiluokkia. Taulukosta puuttuvat myös tunnistamattomien kehitysvaihtoehtojen riskit. huomioitu kattavasti huomioitu osittain ei huomioitu Riskiluokka Yleisesti Nykytila Yksi PK Seutuk. PK Strategiset riskit (esim. investoinnit, suunnittelu ja strateginen muutos) Johtamisriskit (esim. Muutosvastarinta) Toimintaympäristön riskit (esim. muutokset yhteiskunnassa) Prosessi- ja projektiriskit Henkilöstöriskit IT-riskit Lainsäädännölliset riskit Poliittiset riskit Taloudelliset ja rahoitukselliset riskit Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 28

29 Kappale 3 Havainnot HeTa-esiselvityksestä Riskimatriisi kehityshankkeen nykytilasta Todennäköisyys # Riski # Riski Vaikutus 1 Pohjatietojen ja laskelmien virheet johtavat virheellisiin päätöskriteereihin tai käytetään päätösperusteina epärelevantteja tai faktoihin perustumattomia argumentteja. 2 Mahdollisuus merkittävän tehostamispotentiaalin hyödyntämiseen menetetään. 4 Ulkoisen toimintaympäristön skenaarioiden vaikutusta ei tiedetä, jolloin vaatimattomat tavoitteet saattavat johtaa radikaalien toimenpiteiden toteuttamispakkoon jo hankkeen toteutusaikana. 5 Itseisarvoistetaan työkalut ja menetelmät (esim. keskittäminen, ulkoistaminen), vaikka ne eivät takaa automaattista tehostumista, eivätkä voi olla itseisarvoisesti väärin hankkeen tässä vaiheessa. 3 Aktiivisten vastustajien ääni tulkitaan enemmistön mielipiteeksi ja sen annetaan vaikuttaa liikaa päätöksentekoon Vastustajien perusteltuja argumentteja ei oteta vakavasti tai perusteettomia argumentteja ei onnistuta kumoamaan rationaalisesti. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 29

30 Kappale 4 PwC:n tarkentavat laskelmat HeTa-hankkeesta 30

31 Kappale 4 PwC:n tarkentavat laskelmat HeTa-hankkeesta PwC:n analysointitapa ja laskentalogiikka Periaatteet Laskelmat tehtiin osittain uudestaan huomioiden lähtötietojen ongelmat ja hyödyntämällä syksyn 2007 kyselyn sekä kevään 2008 suorite- ja henkilöstökyselyn tuloksia. Arviointityön ohjausryhmän välikatselmoinnin perusteella päädyttiin tekemään uudelleenlaskennat vain palvelukeskusvaihtoehdoille, joten myöskään Ulkoistus -vaihtoehdon uudelleenlaskentaa ei tehty. Tiedonkeruuta ei tehty uudestaan eikä täydennetty (toimeksiannon rajaus). Nykytilalle muodostettiin arviot lähtötietojen perusteella: Oikean suuruusluokan haarukoimiseksi otoksen vinouma otettiin huomioon arvioimalla nykytilan kustannuksia huomioiden saatavilla olevien lähtötietojen tulkintamahdollisuudet. Estimoinnin lopputuloksena keskeisille lähtötiedoille arvioitiin minimi- ja maksimiarvot (kullekin kustannustyypille ja tapahtumalajille eri perustein), mikä mahdollisti herkkyysanalyysin suorittamisen laskennan lopputuloksille. Laskenta 1. Nykytilan kustannukset ja henkilötyövuosimäärät (htv-määrät) prosesseittain laskettiin uudestaan. 2. Nykytilan tuottavuus määritettiin (suoritteita/htv, transaktiokustannukset). Saatuja tehokkuusarvoja verrattiin benchmarkarvoihin. 3. Benchmark-arvojen avulla simuloitiin palvelukeskukseen tarvittavan tuotannollisen ja hallinnollisen henkilöstön määrää sekä kustannusrakennetta. 4. Arvioitiin investoinnit palvelukeskuksen toteuttamiseksi ja keskitettyjen tietojärjestelmien hankkimiseksi. 5. Tarkasteltiin operatiivisia kustannussäästöjä ja investointeja ajan yli kassavirtalaskelmassa. 6. Lähtötietojen herkkyyttä lopputuloksille testattiin muuttamalla lähtötietojen arvoja yksi kerrallaan. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 31

32 Kappale 4 PwC:n tarkentavat laskelmat HeTa-hankkeesta PwC:n tekemien kustannus/hyöty-laskelmien keskeiset oletukset Kohdeprosesseihin arvioitiin sitoutuvan nykytilassa noin 450 htv työtä. Tietojärjestelmäkustannusten suuruusluokaksi arvioitiin nykytilassa 3 milj. euroa per vuosi (minimissään). Nykytilan työajan oletettiin tehostuvan 3%-7% vuoteen 2017 mennessä. Oletuksena säästöjen arvioinnissa oli, että ketään ei irtisanota, jolloin työajan säästöt syntyvät eläköitymisen myötä seurakunnissa. Eläköitymisen vauhti arvioitiin kevään 2008 henkilöstökyselyn perusteella. Seurakuntiin jäävän työmäärän oletettiin vähenevän eläköitymisen myötä 21,8%:iin siirrettävän työn määrästä vuoteen 2017 mennessä. Palvelukeskuksessa oletettiin olevan käytännössä hyväksi todettu matala organisaatiorakenne: 1 johtaja, 3 hallinnollista henkilöä (henkilöstöhallinto, IT, kontrolleri), 7 tiiminvetäjää (käyttävät 40-70% työajasta hallinnollisiin tehtäviin). Alv huomioitiin kuluna. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 32

33 Kappale 4 PwC:n tarkentavat laskelmat HeTa-hankkeesta Yhteenveto tarkennetuista laskelmista Yksi palvelukeskus, keskimääräinen tehokkuus Toimipisteitä 1 1 Yksi palvelukeskus, huippuluokan tehokkuus Operatiivinen säästöpotentiaali per vuosi (Meur) 5,5 7,1 Nettonykyarvo (Meur) 8,6 17,1 (vuosilta ) Tuotannon HTV Merkittäviä säästöjä saataisiin siirtämällä palkka- ja taloushallinnon toiminnot yhteen palvelukeskukseen. Palvelukeskuksen avulla tavoiteltava tuottavuusparannus ei edellytä vertailuryhmään nähden edes keskimääräistä tehokkuutta. Säästöt syntyvät kustannustehokkuuden parantumisesta, säästöistä etenkin tietojärjestelmäkustannuksissa sekä eläköitymisen hyödyntämisestä täysimääräisesti. Eläköitymisen aiheuttaman poistuman kautta lähes täysimääräinen operatiivinen säästöpotentiaali saavutetaan vuonna Keskimääräinen vuosittainen säästö vuoteen 2017 asti on 2,7 milj. euroa. Nettonykyarvo on suuri, mutta takaisinmaksuaika on pitkä (jos hyödyn ulosmittaaminen tapahtuu pelkästään eläköitymisten kautta). Toimipisteiden määrä vaikuttaa kokemusten mukaan merkittävästi keskittämisen kustannushyötyihin. Jos palvelukeskuksia on useita (esim. 6-8 kpl), riskeinä ovat ongelmat tehokkuusetujen ja säästöjen realisoimisessa ja siten investoinnin kannattavuudessa. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 33

34 Kappale 4 PwC:n tarkentavat laskelmat HeTa-hankkeesta Tarkennettujen laskelmien herkkyysanalyysi Muuttuja Minimiarvo PwC:n arvio Maksimiarvo Palvelukeskuksen htv IT-kustannukset nykytilassa (Meur) Työkuorma nykytilassa Muut kustannukset nykytilassa (Meur) 137 htv (NPV = 17,1) 2,0 (NPV = 2,9) 320 htv (NPV = 0) 1,5 (NPV = 6,9) 197 htv (NPV = 8,6) 3,0 (NPV = 8,6) 450 htv (NPV = 8,6) 2,8 (NPV = 8,6) 240 htv (NPV = 0) 8,5 (NPV = 39,9) 550 htv (NPV = 8,2) 3,5 (NPV = 9,5) Herkkyysanalyysilla tarkasteltiin keskeisten lähtötietojen ja oletusten minimi- ja maksimiarvojen vaikutuksia yksi kerrallaan hankkeen taloudellisuuteen (NPV*). Samalla muut arvot pidettiin PwC:n arvioiden mukaisina. Herkkyysanalyysin mukaan hankkeen kannattavuuteen vaikuttaa eniten tavoiteltu tehokkuustaso ja nykyinen prosessien työkuormaoletus. Nykytilan tietojärjestelmäkustannukset tai muut kustannukset (tilat, sähkö yms.) eivät vaikuta olennaisesti hankkeen kannattavuuteen annettujen kustannusten vaihteluvälillä. * Hanke on kannattava, jos nettonykyarvo eli NPV > 0. Nettonykyarvo on laskettu vuosilta Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 34

35 Kappale 5 Kehityshankkeen vaikutusten arviointi seurakuntakuntiin ja näkemyksiä esitetystä kritiikistä 35

36 Kappale 5 Kehityshankkeen vaikutusten arviointi seurakuntakuntiin ja näkemyksiä esitetystä kritiikistä Vaikutuksia seurakuntiin Havainnot Keskeisten vaikutusten arviointi segmenteittäin (pienet, keskisuuret, suuret) on tehty puutteellisesti. Töiden jakautumista ei ole pohdittu ja seurakuntiin jäävän työn määrää ei ole arvioitu. Kritiikki näyttää osittain henkilöityneen tai keskittyvän Kirkkohallituksen rooliin yleisesti. Töiden siirtämisen vaikutukset henkilöstön sijaintiin ja henkilöstön vähentämistarve ovat henkilöstön kannalta keskeisin validi argumentti. Yhteinen tietojärjestelmä voidaan hankkia ilman keskittämistoimenpiteitäkin, mutta esim. siirtymä nykymallista hajautettuihin virtuaalikeskuksiin on erittäin vaativa eikä järjestelmähankinta ilman toimintatapamuutoksia ole tarkoituksenmukaista. Toimenpidesuositukset Vaikutukset seurakuntiin kussakin vaihtoehdossa pitää kuvata esimerkinomaisesti sekä ulkoisten skenaarioiden kautta niissä malleissa, jotka perustuvat hitaaseen nykytilan muutokseen. Esim. voimakasta eläköitymistä ja suurten keskusten volyymia voidaan hyödyntää keskittämisessä. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 36

37 Kappale 5 Kehityshankkeen vaikutusten arviointi seurakuntakuntiin ja näkemyksiä esitetystä kritiikistä Näkemyksiä esitetystä kritiikistä (1/2) Hanketta on kritisoitu voimakkaasti. Osa kritiikistä on arviointityön yhteydessä todettu aiheelliseksi. Kritiikki Työntekijöiden asema ja siirtyminen Seurakunta vs. palvelukeskus työnantajana Lainmuutoksen aiheuttama pakko seurakuntien itsenäisyyden menettäminen kilpailun puute Vaihtoehdottomuus ja vaihtoehtojen liian nopea karsiminen Vaikutus Henkilöstön pelko omasta asemastaan johtuu seurakuntavaikutusten arvioinnin ja kommunikaation puutteesta eli mitä mikäkin vaihtoehto tarkoittaisi. Vain pieni osa työntekijöistä haluaa siirtyä, jolloin uudet roolit, irtisanomiset ja eläköityminen ovat säästöjen realisointikeinot seurakunnissa. Suurta eläköitymistä voidaan hyödyntää, jos valitaan pitkä siirtymäaika (4-7 vuotta). Samalla myös muulle henkilöstölle jää varautumisaikaa. Työntekijät voidaan kaikissa vaihtoehdoissa siirtää ns. vanhoina työntekijöinä. Palvelukeskuksessa työt yksipuolistuvat varsinkin, jos roolit jaetaan tapahtumalajikohtaisesti. Taloushallinto ei ole seurakunnan ydintoiminto. Palvelukeskuksessa syväosaamiseen voidaan panostaa esim. rakentamalla neuvonantajarooleja (vrt. tilitoimistot), joiden osaamisvaatimukset ovat nykyisiä seurakuntien talouspäällikkörooleja vaativammat. Varsinkin pienten seurakuntien talouspäälliköiden aikaa vapautuu päällikkötason töille. Palvelukeskukset tekevät päätöksiä niille annettujen valtuuksien puitteissa. Tyypillisesti päätökset koskevat vain transaktioiden käsittelyä. Asiakkaan taloudellinen itsenäisyys ei vaarannu. Kilpailun puuttumiseen pitää varautua suunnittelemalla kilpailukykyinen toimintamalli ja varattava mallin optimoinnille ylimenoaika. Palvelukeskuksen ja asiakasorganisaation välille pitää solmia palvelusopimus, jonka avulla varmistetaan riittäävä kustannustason läpinäkyvyys ja ennustettavuus. Vaihtoehtojen määrittämisessä ei ole huomioitu ulkoisia tekijöitä, vaihtoehtoja on karsittu osin puutteellisin perustein ja niiden vaikutuslaskelmat sisältävät useita kokoluokkavirheitä. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 37

38 Kappale 5 Kehityshankkeen vaikutusten arviointi seurakuntakuntiin ja näkemyksiä esitetystä kritiikistä Näkemyksiä esitetystä kritiikistä (2/2) Kritiikki Seurakuntien talousvaikutukset Työn jakautuminen ja roolitus sekä seurakuntiin jäljelle jäävän työn kustannukset Päällekkäisorganisaatiot ja tarvittavat hallintorakenteet Seurakuntien erityispiirteet Mahdolliset laatuongelmat Arvio Tyypillisesti palvelukeskushankkeissa työtä luovuttavaan organisaatioon jää 7-17% hallintotyötä suhteessa luovutettavien prosessien työmäärään. Osa kehitysvaihtoehtojen resurssimääristä on arvoitu liian suuriksi ja seurakuntiin jäävien töiden lukumäärää on liioiteltu tai jopa kokonaisia luovutettavia työtehtäviä on edelleen tulkittu jäävän seurakunnan tehtäväksi, jolloin samat työt ovat argumenteissa kahteen kertaan. Käytännössä taloushallinnossa ei ole merkittäviä erityispiirteitä millään toimialalla. Esim. työsuhdelainsäädäntö ei ole merkittävä erityispiirre. Palvelukeskukset tuottavat keskimäärin parempaa laatua. Yksittäisiä, esim. henkilösidonnaisia poikkeuksia voi olla ja siirtymävaiheen optimoinnin aikana esiintyy lähes varmasti. Oman rahankäytön kontrollin häviäminen Negatiivinen suhtautuminen Kirkkohallitukseen Seurakuntien yhdistymisen myötä tapahtuu riittävästi tehostumista Rahaliikenteen ja kassanhallinnan ulkoistaminen on normaali käytäntö palvelukeskuksissa ja tilitoimistoa käytettäessä. Kontrolli ei häviä eikä tilin ja rahan omistajuus siirry. Kritiikki näyttää osittain henkilöityneen tai keskittyvän Kirkkohallituksen rooliin yleisesti. Addressit ja väitteet seurakuntalaisten halusta pitää taloustoiminnot kotiseurakunnissaan ovat enemmän kiinni kysymyksen muotoilusta kuin oikeista mielipiteistä. Nykyinen kustannustehokkuus on erittäin heikko verrattuna palvelukeskuksilla toteutettuihin järjestelyihin. Yhdistämiset eivät ratkaise kustannustehokkuushaasteita, osaamisvajetta eivätkä eläköitymisen kompensoimista. Reaktiivinen päätöksenteko siirtää päätöksentekoa ja saattaa pakottaa tekemään radikaalimpia päätöksiä pakkotilanteessa. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 38

39 Kappale 6 Toimenpidesuositukset 39

40 Kappale 6 - Toimenpidesuositukset Esiselvityksen korjaaminen ja täydentäminen päätöksenteon pohjaksi Esiselvityksen oikeansuuntaisesta johtopäätöksestä huolimatta pohjatietoja kannattaa osin tarkentaa, jotta investoinnin vaikutusten arviointi ja seuranta voidaan tehdä luotettavasti. Tarvittavat toimenpiteet ja tehtävät 1. Kirkon ulkoisten tekijöiden muutosskenaarioiden määrittäminen ja skenaariovaikutusten arviointi. 2. Nykytilan tietojen täydentäminen ja uskottavan lähtötilanteen muodostaminen. 3. Taloushallinnon kehittämishankkeen tavoitteiden määritys ja priorisointi. 4. Kehittämisvaihtoehtojen uudelleenmääritys skenaarioiden perusteella ja relevanttien vaihtoehtojen valinta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja kriteereihin. 5. Sidosryhmäkohtaisen muutoshallinta- ja viestintäsuunnitelman tekeminen ja toteutuksen aloittaminen. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 40

41 Kappale 6 - Toimenpidesuositukset Palvelukeskussuunnitelman edistäminen Suunnittelu voidaan aloittaa yhden toimipisteen olettamalla, koska se on vallitsevien käsitysten ja kokemusten sekä samoin kirkon nykytilanteesta tehtyjen johtopäätösten mukaan lähellä kustannustehokkuusoptimia. Esimerkiksi prosessi- ja tietojärjestelmäsuunnittelua voidaan tehdä ottamatta kantaa toimipisteiden lukumäärään. Mahdolliset poikkeamat tästä (esimerkiksi useamman toimipisteen mallit) voidaan tehdä jälkikäteen. Näin myös tiedetään valittavan mallin lisäkustannukset. Tarvittavat toimenpiteet ja tehtävät 1. Palvelukeskuksen perustamisprojektin suunnittelu Tavoitteet, tehtävät, liittyvien seurakuntien kartoittaminen, resurssointi, toimipaikat, aikataulu ja vaiheistus, investointi- ja tavoitetehokkuuslaskelmat, vaihtoehtoisten toteutustapojen herkkyysanalyysi. Muutosten kiireellisyyden arviointi skenaarioiden mukaan eli mm. seurakuntien rahoitustilanteiden ja eläköitymisten huomiointi. 2. Palvelukeskuksen perustamisprojektin toteuttaminen Käynnistysaikataulu, seurakuntatason siirtymäsuunnitelmat, roolit ja vastuut, organisaatio, riskienhallinta, siirtyvät tehtävät, rekrytointisuunnitelma, työtilat ja -välineet. 3. Palvelukeskuksen siirtymäkausi Yksityiskohtaiset suunnitelmat ja toteutus kohdan 2 asioista, esim. liittymistoimenpiteet, siirtyvät henkilöt, järjestelmät, vastuiden siirto, tehtävien seuranta ja raportointi, jäljelle jäävän työn uudelleenorganisointi seurakunnissa. 4. Sidosryhmäkohtaisen muutoshallinta- ja viestintäsuunnitelman toteutus. Kirkkohallitus HeTa-esiselvityksen arviointi 41

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

HeTa. Rovaniemi 23.9.2010

HeTa. Rovaniemi 23.9.2010 Kirkon palvelukeskushanke HeTa KiTo-teemapäivät Rovaniemi Lakimuutos Toukokuussa 2010 hyväksyttiin, että ev.lut.kirkkoon perustetaan kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskus, joka palvelee kirkon talousyksiköitä.

Lisätiedot

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 Rahoitus- ja toteutusmallien arviointi 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmustoiminnan kehitys 4.3. TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmus Systemaattinen tapa käydä tuotannon materiaalivirrat läpi ja etsiä säästökohteita Tuloksena aikaansaadaan

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

Tutkimushankkeiden riskienhallinta

Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatiot Jyväskylän yliopisto Kirsi Murtosaari Parityö Tutkimushankkeet: Kuvatkaa hankkeiden haasteita suunnittelu- ja toteutus- tai

Lisätiedot

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

O U L U N K AUPUNKI OIK O M I S H O I D O N P R O S E S S I - J A T U O T T A V U U S S E L V I T Y S

O U L U N K AUPUNKI OIK O M I S H O I D O N P R O S E S S I - J A T U O T T A V U U S S E L V I T Y S O U L U N K AUPUNKI OIK O M I S H O I D O N P R O S E S S I - J A T U O T T A V U U S S E L V I T Y S I S B N 9 7 8-9 5 1-5 6 3-7 0 8-6 ( U R L : H T T P : / / W W W. S I T R A. F I ) O U L U N K AUPUNKI

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Valtiontalouden suunnittelun ja talousohjauksen suuntaviivat - Valtion taloushallinnon strategia 2020

Valtiontalouden suunnittelun ja talousohjauksen suuntaviivat - Valtion taloushallinnon strategia 2020 Valtiontalouden suunnittelun ja talousohjauksen suuntaviivat - Valtion taloushallinnon strategia 2020 Solita Tuloksellisuutta johtamiseen valtionhallinnossa - aamiaisseminaari 25.3.2015 Juha Halonen Valtion

Lisätiedot

Taloushallinnon ulkoistaminen ja konserniraportoinnin järjestäminen ICECAPITAL -konsernissa. Jussi Hyrylä CFO, ICECAPITAL Pankkiiriliike Oy

Taloushallinnon ulkoistaminen ja konserniraportoinnin järjestäminen ICECAPITAL -konsernissa. Jussi Hyrylä CFO, ICECAPITAL Pankkiiriliike Oy Taloushallinnon ulkoistaminen ja konserniraportoinnin järjestäminen ICECAPITAL - Jussi Hyrylä CFO, ICECAPITAL Pankkiiriliike Oy Taloushallinnon ulkoistaminen ja konserniraportoinnin järjestäminen ICECAPITAL

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

PALVO I: Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen suunnittelu

PALVO I: Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen suunnittelu PALVO I: Talous- ja henkilöstöhallinnon Oikeusministeriö LIITE 4 Mitoituslaskelmien lähtötiedot Versio 1.0 5.1.2005 Sivu 2 (8) Johdanto palvelukeskuksen mitoituslaskelmiin Palvelukeskuksen mitoituslaskennassa

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2011 Kirkkoneuvosto 10.5.2011. Haapala Heikki jäsen. Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2011 Kirkkoneuvosto 10.5.2011. Haapala Heikki jäsen. Kiukkonen Sirpa jäsen Aika 10.5.2011 klo 17.00 - Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Haapala Heikki jäsen Kautto Kaisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi

Lisätiedot

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Kvantitatiivinen tutkimus - Tiivistelmäraportti Kari Elkelä, Itella Oyj Pekka Törrönen, AddValue Oy Research series - Tutkimussarja 37/009.10.009 1

Lisätiedot

TORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014

TORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014 TORI-siirtoprojektit Toukokuu 2014 Aikataulutus Toimialariippumattomien ICT-tehtävien siirtoaikataulu on hyväksytty kansliapäällikkökokouksessa 24.6.2013 Yksikkökohtaisesta siirtoprojektista on laadittu

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

ICT:n johtamisella tuloksia

ICT:n johtamisella tuloksia Tuottava IT ICT:n johtamisella tuloksia Data: Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012 Tietääkö liiketoimintajohto mitä IT tekee? Ei osaa sanoa tietääkö Ei tiedä Osittain Tietää 0 % 10 % 20 % 30 % 40

Lisätiedot

Mitä prosessissa kehitetään. Prosessin kehittäminen. Kehittämisen tavoitteita. Perusasioita kehittämisessä. Pohjana esim. CMM

Mitä prosessissa kehitetään. Prosessin kehittäminen. Kehittämisen tavoitteita. Perusasioita kehittämisessä. Pohjana esim. CMM Mitä prosessissa kehitetään Pohjana esim. CMM Prosessin kehittäminen Projektien hallinta Prosessin kuvaus, toimintaohjeet Laadunvarmistus Mentelmät Riskinhallinta Yms. Kehittämisen tavoitteita Tuotannon

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

ELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa

ELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa ELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa Janne S. Kotiaho ELITE -seminaari 24.3.2015, Tieteiden talo, Helsinki ELITE -työryhmän toimeksianto 10.2.2014 YM asetti työryhmän ennallistamisen kansallisen

Lisätiedot

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Suomen Riskienhallintayhdistys Miniseminaari 21.9.2010 Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Lassi Väisänen Matti Paakkolanvaara Yrityksen ja riskienhallinnan kehitysvaiheet

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet Ohjelmistoprojektin hallinta 1 Sisältö Projektiorganisaatio ja sidosryhmät Ohjelmistoprojektin kulku Projektin suunnittelu Ositus Osallistujat Työmäärän arviointi

Lisätiedot

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja Versio: 1.0 Julkaistu: 15.12.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON.

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. MIKÄ ON SOINTU? Anturiteknologiaan perustuva kotihoidon järjestelmä Auttaa suunnittelemaan, ennakoimaan, priorisoimaan ja kehittämään kotihoidon

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Sisem 11.3.2015 Päivi Isokääntä 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Sisem 11.3.2015 Päivi Isokääntä 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Sisem 11.3.2015 Päivi Isokääntä 1 KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN TOIMINTAMALLI PIENILLE JA KESKISUURILLE TYÖPAIKOILLE SISÄILMAONGELMIEN RATKAISEMISEKSI ISOKÄÄNTÄ PÄIVI, REIMAN MARJUT, RAUTIALA SIRPA

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Standardi RA4.11 1(5) 18.12.2008 Liite 2

Standardi RA4.11 1(5) 18.12.2008 Liite 2 Standardi RA4.11 1(5) Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko 1 Johdanto Pankin riskien hallinnan ja hallinnon jäljempänä mainituista kokonaisuuksista on tehtävä riippumattomat arviot.

Lisätiedot

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Auditointihanke, taustaa Tarve kunnallisen elintarvikevalvonnan (ja koko ympäristöterveydenhuollon)

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti

SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti Järjestelmäprojekti 1 projektisuunnitelma ICT4TN007-2 SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti Versio 0.1 Tekijät Keijo Nykänen Tarkastanut Hyväksynyt HAAGA-HELIA

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta 3.6.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta 3.6.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys Kyläilta 3.6.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kyläselvitysten tausta ja tavoitteet Jyväskylän kaupungin yleiskaavan merkittäviin kyliin osoitettiin

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin.

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin. Arvoisa kaupunginvaltuutettu, kun tarkastellaan kassamaksuja, investointikustannuksia sekä nykyarvomenettelyä on edullisin ratkaisu katettuputki sekä vuokraus. Merikadun hidasteet tai tienkatkaisu häviävät

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma 7.1.2014 Liite 1 Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.2 7.1.2014 Jyväskylän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (16) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.

Lisätiedot

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus PCM-projektiajattelu PCM = Project Cycle Management / Projektisyklin johtaminen Projekti ja projektoituminen on tullut mukaan osana organisaatioiden toimintastrategiaa enenevässä määrin osoittaen toiminnallisena

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason

Lisätiedot

KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti. 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela

KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti. 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela Hankkeen läpivienti Aloituspalaveri 8.3. Kouvolassa Sovittiin laskennan perusteet 1. Korjataan vanhat tilat,

Lisätiedot

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa!

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa! Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin Jos et voi mitata, et voi johtaa! Ceriffi Oy:n seuranta- ja mittauspalveluiden missio Ceriffi Oy:n henkilöstö on ollut rakentamassa johtamis-,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA

ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA 28.4.2014 ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA Etelä-Karjalan hankintapalvelut on tutustunut

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Heli Hirvelä palvelukeskuksen johtaja Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki työntekijöitä 16 000 kokonaismenot (tp 2005) 1 306 milj. euroa

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS 10 KEYS TO SUCCESSFUL SOFTWARE PROJECT 1. Clear Vision 2. Stable, Complete, Written Requirements 3. Detailed User Interface Prototypes

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Järjestelmäsalkun hallinta TTY:llä

Järjestelmäsalkun hallinta TTY:llä 1 Järjestelmäsalkun hallinta TTY:llä Osa kokonaisarkkitehtuurin ja toiminnan kehittämistä! 2 TTY:n tunnuslukuja Työntekijöitä 2.300 Opiskelijoita 12.500 Keskitettyjä järjestelmiä 79 kpl Opiskelu/opetus

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Taloushallinnon kevätseminaari

Taloushallinnon kevätseminaari Taloushallinnon kevätseminaari Minna Korpela Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Sisältö Tilinpäätöksen sujuvuus Ajankohtaista Palkeista Sisäinen valvonta Kirjanpidossa

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle!

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Aika Aihe / teema Alustaja / vastuuhenkilö klo 13.00 13.20 klo 13.20 14.15 klo 14.15 14.45 klo 14.45 15.00 Tervetulosanat ja välitehtävien

Lisätiedot

ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ

ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Julkaisija: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-1966-9

Lisätiedot

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka

Lisätiedot

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa Hyvät käytännöt LEAN Siuntiossa SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Lean-menetelmä Siuntion toteutus Lean-konferenssi 20.5.2015 Kehittämispäällikkö Antti-Pekka Röntynen Siuntion kunta Esityksen sisältö 1. Miksi

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ Tampere 1.3.2007 Opetusneuvos Juhani Dammert Opetusministeriö 1 Taustaa palvelukeskushankkeelle Palvelukeskushanke on osa tuottavuusohjelmaa

Lisätiedot

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 Kestävä Kerava -konsultointi Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 1 Gaia lyhyesti Liiketoiminnan periaatteet Kestävät ratkaisut Syvällistä ja monialaista asiantuntemusta

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Alustava hankesuunnitelma Laura Käsmä 8.10.2013 Palveluverkkoselvitys Mikkeli sote Palveluverkkoselvityksen tavoitteena on tuottaa 1. Tietoa

Lisätiedot

OPERATIIVISET RISKIT JA NIIDEN ENNAKOIMINEN

OPERATIIVISET RISKIT JA NIIDEN ENNAKOIMINEN OPERATIIVISET RISKIT JA NIIDEN ENNAKOIMINEN Erkki Seppälä Lääketieteellinen johtaja 22.01.2013 KÄSITTEITÄ Riski on asia tai tapahtuma, joka uhkaa laboratorion toiminnan jatkuvuutta tai tavoitteiden saavuttamista

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimointi käsitteenä Optimoinnilla viitataan parhaimman mahdollisen ratkaisun etsimiseen annettujen kriteerien

Lisätiedot

VIESTINTÄ PROJEKTISSA

VIESTINTÄ PROJEKTISSA VIESTINTÄ PROJEKTISSA JOUNI HUOTARI VIIMEISIN PÄIVITYS: 30.9.2010 1 POHDINTAA Miksi projektissa viestitään? Mitä tyypillisiä yleisiä ongelmia liittyy viestintään? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Mitä

Lisätiedot