Taloudelliset hyödyt. Hyöty 1 Hyödyn tarkempi kuvaus - miten hyöty syntyy - kenelle kohdistuu. Vaikutus ( /vuosi)

Transkriptio

1 Valtiokonttori, Digistartti: hankeaihioiden arviointi Liite 9: Kustannushyötylaskelma: Yrityksen perustaminen ja yhteinen vuorovaikutteinen palvelualusta Taloudelliset hyödyt - Mahdolliset uudet tuotot - Prosessin tehostuminen (läpimenoaika, virheettömyys) - Säästöt toiminnan tehostumisesta (tuottavuushyödyt, hallinnolliset tai rakenteelliset hyödyt) - Poistuvat ICT- tai muut kustannukset (nykyisten järjestelmien kehitys ja ylläpito, mahdolliset päällekkäisyydet tms.) - Muut säästöt (materiaalit, logistiikkakustannukset tms.) Hyöty 1 Hyödyn tarkempi kuvaus - miten hyöty syntyy - kenelle kohdistuu Vaikutus ( /vuosi) Hyödyn realisoimiseen tarvittavat erityiset toimenpiteet Vastuu hyödyn toteutumisesta Erityiset taustaoletukset tai mahdolliset riskit, jotka vaikuttavat hyödyn toteutumiseen Julkiset palvelut tuotetaan tehokkaammin (HTV säästö) Palveluvalikoiman ja toimijoiden roolien selkeytys johtaa tehokkaampaan htv-resurssien käyttöön. Laskelmaa voidaan tarkentaa, kun yrityksen palvelupolun (sis. palvelut, toimijat) on uudelleen määritelty ja tiedetään tarkemmin muutokset suhteessa nykytoimintaan. Tässä yhteydessä tehty arviolaskelma on esitetty välilehdellä Laskelma Hallinnon tehostaminen. Laskelma sisältää myös budjettitalouden ulkopuolisia toimijoita. Oletuksen on käytetty, että hyöty realisoituu palvelupolun kehittämisen ja palvelualustan käyttöönoton jälkeen ensimmäisen vuoden (2018) osalta 50 %:sti ja toisena vuonna (2019) 80 %:sti. Kolmannesta vuodesta eteenpäin (2020-) tuottavuushyöty realisoituu täysimääräisenä suhteessa nykyresursointiin Yrityksen perustamiseen tarjottavat palvelut ja toimijoiden roolit on määritettävä uudelleen asiakaslähtöisesti. Realisoituminen edellyttää tehtävien uudelleenorganisointia. Hankkeen omistaja Laskelma sisältää tiettyjä oletuksia huomioiden sekä käytettävissä olevat lähtötiedot että kaikille toimijoille asetettu samansuuruinen 10 % tehostumispotentiaali. Laskelmaa on mahdollista tarkentaa kehittämistyön ensimmäisen vaiheen yhteydessä, kun määritetään asiakaslähtöinen yrityksen perustamisen palvelupolku.

2 Hyöty 2 Hyödyn tarkempi kuvaus - miten hyöty syntyy - kenelle kohdistuu Vaikutus ( /vuosi) Hyödyn realisoimiseen tarvittavat erityiset toimenpiteet Vastuu hyödyn toteutumisesta Erityiset taustaoletukset tai mahdolliset riskit, jotka vaikuttavat hyödyn toteutumiseen Päällekkäisen kehittämisen ja ylläpidon vähentyminen sähköisen asioinnin palveluissa Yrityksen perustamiseen liittyvän sähköisen asioinnin yhtenäistämisen ja yhteisen palvelualustan keskittämisen kautta voidaan vähentää pirstaloidusti tapahtuvaa eri sähköisten asiointipalveluiden kehittämistyötä. Säästöä arvioitaessa on huomioitava, että se kasvaa sitä suuremmaksi, mitä laajemmin yrityspalveluita lopulta yhteiselle palvelualustalle kootaan. Yrityspalveluiden sähköisen asioinnin kehittämiseen käytettäviä panostuksia on mahdollista arvioida VM hankesalkun 2/2016 tilanneraportin kautta. Pelkästään TEM hallinnonalalla on käynnissä useita yli 1 miljoonan euron hankkeita (sisältävät myös substanssijärjestelmien kehittämistä). Varovaisena arviona päällekkäisen kehittämisen ja ylläpidon vähentymisestä voidaan esittää /v Arviota on mahdollista Organisaatio- ja palvelukohtaisista sähköisen asioinnin palveluista luovutaan. Hankkeen omistaja Arvio vuosittaisesta :n säästöstä on varovainen arvio. Arviota on mahdollista tarkentaa, kun tavoitetilan kuvaus on täsmentynyt eli mihin palveluihin ja sähköisen asioinnin nykyjärjestelmiin muutokset kohdentuisivat.

3 Aloittavien yritysten hallinnollisen taakan pienentämisen kustannushyötypotentiaalin arviointi Oletuksena perustamisen kesto 10 työpäivää (lähtien liiketoimintasuunnitelman laadinnasta perustamistoimiin) ja tehostuminen 10% Aloittavien yritysten määrä vuodessa, 2014 (kpl) Muutos Yrityksen perustamisen pakollisiin toimenpiteisiin kuluva aika (pvää) Nykytila per yrittäjä ( ) aloittavat yritykset yhteensä ( ) Tehostuminen (arvio) Tavoitetila Yrityksen perustamisen pakollisiin toimenpiteisiin kuluva aika (pvää) per yrittäjä ( ) aloittavat yritykset yhteensä ( ) % Yrittäjän ajan kustannus Työpäiviä vuodessa, BKT /asukas, 2014 ( ) 2016 (kpl) BKT per asukas per työpäivä ( ) Lähteet: 1) Tilastokeskus, Suomi lukuina, 2) CPB Netherlands Bureau for Economic Analysis: Memorandum 136: Intra EU differences in regulation caused administrative burden for companies (2006), Lähde 2: yrityksen perustaminen vienyt 24 työpäivää. Asiantuntijanäkemyksen mukaan kesto on nykyisin merkittävästi alhaisempi. Koska uutta tutkimustietoa ei ole saatav 3) Edenred: Työpäiväkalenteri, LASKELMAA EI OLE SISÄLLYTETTY "TALOUDELLISET HYÖDYT" VÄLILEHDELLE

4 Alkavien yritysten palveluiden hallinnon tehostamisen kustannushyötypotentiaalin arviointi Laskelma sisältää arviota ja se ei kata kaikkia yrityksen perustamiseen palveluita tuottavien toimijoiden työpanosta (esim. Mavi puuttuu). Laskelmassa huomioitu myös amk ja yliopistoresurssit Toimijat Nykytila Työmäärän kohdistuminen alk. yrit. palv. Työmäärä (HTV) (arvio) Kohdistettu työmäärä (HTV) Kustannus ( ) Tehostuminen (arvio) Tavoitetila Kohdistettu työmäärä (HTV) Kustannus ( ) TEKELin jäsenorganisaatiot % Kyllä SEKESin jäsenorganisaatiot % Kyllä ELY keskukset % Kyllä Ammattikorkeakoulut % Kyllä Yliopistot % Kyllä TE palvelut % % Kyllä Finnvera % % Kyllä Tekes % % Kyllä Finpro % % Kyllä Yhteensä Muutos (kustannushyöty) Mukana laskennassa Tietolähteet ja laskentatapa Selvityksessä 2 mainittu (s. 23) TE palveluiden kokonaistyömäärä 350 HTV. Tässä tehty oletus, että sarakkeessa C määritelty % osuus työmäärästä kohdistuu alkavien yritysten palveluihin. Selvityksessä 2 mainittu (s. 15) 200 HTV kohdistuu pk yritysten rahoituspalveluihin ja toisaalta taulukossa 15 (s. 24) näkyy, että toimintaa kohdistuu myös yritystoimintaa suunnitteleviin ja alkaviin yrityksiin. Tässä tehty oletus, että sarakkeessa C määritelty % osuus työmäärästä kohdistuu alkaviin yrityksiin. Selvityksessä 2 mainittu (s. 19), että vuosittain Tekesin rahoituspalveluissa on asiakkaina noin 3000 yritystä, joista noin ovat startup yrityksiä eli työtä kohdistuu merkittävästi alkaviin yrityksiin. Selvityksessä kuvattu (s. 20) Tekesin henkilöstöresurssit, jotka ovat 380 HTV. Tässä tehty oletus, että sarakkeessa C määritelty % osuus työmäärästä kohdistuu alkaviin yrityksiin. Selvityksessä 2 mainittu (s. 21) Finpron kokonaistyömäärä 253 HTV. Tässä tehty oletus, että sarakkeessa C määritelty % osuus työmäärästä kohdistuu alkavien yritysten palveluihin. Laskelman tausta ajatuksena on se, että palvelukokonaisuuden ja toimijoiden roolien selkeytys mahdollistaa tehokkaamman palveluiden tuottamisen ja sujuvan asioinnin. Esim. asiakas osaa kysyä suoraan oikeasta paikasta, löytää oikeat palvelut paremmin > vaikutus mm. Arvioita: C sarake: aloittaviin yrityksiin kohdistuva osuus resursseista (tietoa ei raporteista saatavilla) F sarake: tehostumispotentiaali on arvioitu kaikille samaksi Henkilötyön kustannus ( /HTV) Lähteessä 3 (s. 12) mainittu valtion budjettitalouden keskimääräinen henkilötyövuoden hinta. Lähteet: 1) TEM: Julkiset yrityspalvelut alueilla (2012), 2) Rambol & 4Front: Selvitys julkisista yrityspalveluista (2016), yrityspalvelut+loppuraportti+( ).pdf/ddb00999 c5e2 4ae6 b03d 1cb0e385fdf4 3) VM: Valtion henkilöstökertomus 2014, e e d28

5 Yhteenveto Taloudelliset hyödyt Vuodet yht. Hyöty Hyöty Hyöty 3 Taloudelliset hyödyt yhteensä Kehittämiskustannukset (investointimeno) Ulkoinen työ / Palvelujen osto Oma henkilötyö Muut kustannukset Välilliset kustannukset Yhteensä Vuodet yht Käyttö- ja ylläpitokustannukset Vuodet yht. Palvelujen osto Oma henkilötyö Muut kustannukset Yhteensä Kustannukset yhteensä vuositasolla Kustannukset ja hyödyt vuositasolla Kustannukset Hyödyt Kannattavuus vuositasolla ja kumulatiivisesti Hyödyt - kustannukset vuositasolla Hyödyt - kustannukset kumulatiivisesti Vuositason kannattavuus Kumulatiivinen kannattavuus