OSALLISTUVA MUUTOJOHTAJUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSALLISTUVA MUUTOJOHTAJUUS"

Transkriptio

1 OSALLISTUVA MUUTOJOHTAJUUS - Ilveskodin uudistamisen toimintamalli 2011 KUNTOUTTAA JA HOITAA JO VUODESTA

2 Sisällysluettelo 1. OSALLISTUVA MUUTOSJOHTAJUUS Ilveskodin uudistamisen toimintamalli Toimintamallin tarkoitus: muutoksen ja kehittämisen yhteinen voimavara Toimintamallissa käytettyjen johtajuuskäsitteiden määrittelyä TRIO = yhteistoiminnallinen ylihoitajuus Jaettu lähijohtajuus = työparityöskentely osaston johtamisessa Osallistuva lähijohtajuus ja henkilöstön itseohjautuva työyhteisöosaaminen Osallistuvan johtajuuden ja vetovoimaisen työelämäosaamisen kokonaiskuva Osallistuvan muutosjohtajuuden palapelihahmotus Vetovoimainen työyhteisöosaaminen lähijohtajuuden työparina ILVESKOTI JA TULEVAISUUDEN VETOVOIMAINEN KILPAILUKYKY Ilveskodin toiminta-ajatus Ilveskodin kehittäminen muuttuvassa ympäristössä puumalli Ilveskodin vetovoimatekijät ja tulevaisuuden kilpailuvaltit kehittämistyössä ILVESKODIN STRATEGISEN JOHDON JA LÄHIJOHDON YHTEISTYÖ Strateginen johto: hallitus ja johtaja, johtoryhmä TRIO = yhteistoiminnallinen ylihoitajuus Operatiivinen lähijohtaminen = jaettu lähijohtajuus eli lähiesimiestyöparit Jaetun lähijohtajuuden yleistehtävät ja työkalut Hoito-osaston lähijohdon työnjakotaulukko (johtajuuspalapelin mukaan) Fysioterapiaosaston lähijohdon työnjakotaulukko (johtajuuspalapelin mukaan) Vuosikellot lähijohtajuuden ja itseohjautuvuuden työkaluna Seurantajohtaminen osallistuvan lähijohtajuuden ja itseohjautuvuuden työkalu Ilveskodin sisäisen toiminnan jatkuva seuranta Seurantapakettihahmotelman osallistuvan lähijohtajuuden osa-alueille MUUTOKSEN JA KEHITTÄMISEN VUOROVAIKUTUKSELLINEN KOKONAISUUS KEHITTÄMISEN TYÖKALUPAKKI uusi työote eikä erillinen projekti Työn kehittämisen sisäistetty sykli Kehittämisosaaminen Kehittämissyklin johtaminen ILVESKODIN OSALLISTUVAN MUUTOSTYÖN TAUSTA-AJATUKSET Muutosvaiheet Mikä ihmistä muutokseen innostaa ja sitouttaa Onnistuneen muutoksen 5-vaiheisuus Evitamalli ILVESKODIN OSALLISTUVAN MUUTOSTYÖN TOTEUTTAMINEN Osallistuvan muutosjohtajuuden etenemisprosessi - uusien palvelujen synnytys Muutososaaminen Osallistuva muutos edellyttää yhteistä osaamispohjaa Strategisen johdon, lähijohdon ja henkilöstön muutososaaminen tehtävätasolla

3 8. VETOVOIMAINEN TYÖYHTEISÖOSAAMINEN KILPAILUVALTTINA Osallistuva lähijohtajuus ja vetovoimainen työelämäosaaminen Ammatillisen työilon kulttuuri Mitä minä teen vetovoimaisen työyhteisön luomiseksi Ammatillisen vetovoimakulttuurin huoneentaulu sitä saa mitä tilaa! KUVALUETTELO Kuva 1: Osallistuvan muutosjohtajuuden kokonaisuus (palapeli)... 5 Kuva 2: Henkilöstön osaamisvaatimuksena vetovoimainen työyhteisöosaaminen... 5 Kuva 3: Ilveskodin kehittämisen kaksilinjaisuus - entisen toiminnan kehittäminen (runko) ja uusien palvelujen tuotteistaminen (oksat)... 7 Kuva 4: Ilveskodin vuosikello (strateginen taso ja osastotaso) Kuva 5: Fysioterapiaosaston vuosikello pääpiirteissään Kuva 6: Muutos johtaa kehittämiseen, kehittäminen tuottaa muutospaineita Kuva 7 Työn kehittämisen sisäistetty sykli Kuva 8: Kehittämisosaamisen kokonaisuus Kuva 9: Muutoksen vaiheet, tunteet ja sitoutuminen Kuva 10: Työn merkityksellisyyttä ja sitoutumista lisäävä periaatteet Kuva 11: Onnistuneen muutoksen vaihemalli (Vakuutusyhtiö Varma) Kuva 12: Ilveskodin muutosjohtajuuden etenemisprosessi

4 1. OSALLISTUVA MUUTOSJOHTAJUUS Ilveskodin uudistamisen toimintamalli 1.1. Toimintamallin tarkoitus: menestyksen yhteinen voimavara Osallistuva muutosjohtajuus -toimintamalliin on koottu VetoVoimaa projektissa ( ) tuotettu Ilveskodin muutostyön kokonaisuus, prosessit ja osaaminen, jolla varmistetaan Ilveskodin menestys tulevaisuudessakin. Toimintamalli sitoo yhteen muutostyön strategisesta johdosta yksittäisen työntekijän muutostoimintaan saakka. Toimintamalli on koottu osallistuvalla työotteella, jolloin eri toimijatahot osallistuivat toimintatavan luomiseen. Yhteistoiminnallisella tuottamisella edistettiin sitoutumista toimintamallin käyttöönottoon. Toimintamalli on konkreettinen muutostyökalu luotaessa tulevaisuuden Ilveskotia Toimintamallissa käytettyjen johtajuuskäsitteiden määrittelyä TRIO = yhteistoiminnallinen ylihoitajuus Trion muodostaa fysioterapian ja hoito-osaston osastonhoitajat sekä Ilvesmajan vastaava sairaanhoitaja. TRIO toimii Ilveskodin strategisen johtajuuden ja osastotason välissä ns. yhteistoiminnallisena ylihoitajuutena. Trio kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa ja sen toimintaperiaatteet ja tehtävät käsitellään tarkemmin kappaleessa Jaettu lähijohtajuus = työparityöskentely osaston johtamisessa Jaetulla lähijohtajuudella tarkoitetaan osastotason lähijohtamisen parityötä, jota toteuttavat hoitoosastolla osastohoitaja ja apulaisosastonhoitaja sekä osastonhoitaja ja henkilöstöstä valittu vastuuhenkilö fysioterapiaosastolla. Jaettu lähijohtajuus esitellään tarkemmin luvussa Osallistuva lähijohtajuus ja henkilöstön itseohjautuva työyhteisöosaaminen Osallistuva lähijohtajuus tarkoittaa lähijohdon työparien toiminnan ja henkilöstön itseohjautuvuuden toisistaan riippuvaa vuorovaikutusta, joka perustuu selkeästi kirjattuun toimintamalliin. Osallistuva johtajuus ja henkilöstön itseohjautuvuus edellyttävät myös yhteistä sitoutumista, vastuuta ja valtaa. Ollakseen osallistuvaa sekä johdon että henkilöstön toiminta-asenteiden ja toimintatapojen on muututtava toinen ei voi osallistaa toista muuttamatta omaa toimintaansa. Onnistuakseen parhaalla tavalla osallistuva lähijohtajuus sekä itseohjautuvuus tarvitsevat toimivaa seurantajärjestelmää Osallistuvan johtajuuden ja vetovoimaisen työelämäosaamisen kokonaiskuva Osallistuvan muutosjohtajuuden palapelihahmotus Osallistuvan johtajuuden keskeiset osa-alueet: 1) asiantuntijoiden johtaminen 2) muutosjohtaminen 3) vetovoimaisen työyhteisöllisyyden johtaminen 4) tiedolla johtaminen eli seurantajohtaminen (tiedonkoonti eri osa-alueiden tilasta ja niiden syöttö hyödynnettäväksi johtajuuskohtien 1-3 kehittämiseen Henkilöstön vetovoimainen työyhteisöosaaminen osallistuvan johtajuuden parina 5) itseohjautuvuus ja osallisuus, työn mielekkyys ja sitoutuminen, ammatillisen työnilon kulttuuri, muutos- ja kehittäminen, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, voimavarat Kuva 1 esittää edelliset osa-alueet palapelinä, jonka toteuttaa strategisen tason päätöksiä osastotason osallistuvassa johtajuudessa ja itseohjautuvassa työyhteisöosaamisessa. 4

5 OSALLISTUVAN MUUTOSJOHTAJUUDEN KOKONAISUUS JA TASOT I STRATEGINEN JOHTAJUUS: muutoslinjat ja periaatteet, strategiset päätökset II TRIO yhteistoiminnallinen ylihoitajuus: strategisista päätöksistä arjen uusiin tuotteisiin III OSALLISTUVA LÄHIJOHTAJUUS: osaston jaettu johtajuus (työpari) ja henkilöstön osallisuus 1. ASIANTUNTIJOIDEN JOHTAMINEN Perustyö ja sen prosessit Perustyön kehittäminen Tuotteistaminen ja käyttöönotto Itseohjautuvuus perustyössä Palaverikäytännöt 4 SEURANTAJOHTAMINEN - Auditointi nykypalveluissa 1)PERUSTYÖ: määrät, laatu, tyytyväisyys, turvallisuus 2) HENKILÖSTÖ/YHTEISÖ: Hyvinvointi, vetovoima, ilmapiiri Seuranta hyödynnetään kehittämisen, muutostyön ja vetovoimaisen työyhteisöosaamisen johtamiseen 2. MUUTOSJOHTAMINEN Onnistunut muutosprosessi Henkilöstön itseohjautuvuus Palaverikäytännöt Voimavarajohtaminen Persoona tietoisena työvälineenä Palaverikäytännöt HENKILÖST STÖN N VETOVOIMAINEN TYÖYHTEIS YHTEISÖOSAAMINEN työnilon vetovoimakulttuuri Työn merkityksellisyys ja mieli (3) Osallisuus ja itseohjautuvuus (1,2,3) Ammatillisen työnilon kulttuuri (1,3) Muutos- ja kehittämistaidot (1, 2) Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys (3) Persoona työvälineenä (1, 2, 3) Voimavara- ja vetovoima! (3) Kuva 1: Osallistuvan muutosjohtajuuden kokonaisuus (palapeli) Vetovoimainen työyhteisöosaaminen lähijohtajuuden työparina Koska osallistuva lähijohtajuus ja henkilöstön itseohjautuvuus ovat vuorovaikutuksellinen kokonaisuus, tässä toimintamallissa käytetään alaistaidot ilmaisun sijasta käsitettä henkilöstön vetovoimainen työyhteisöosaaminen. VETOVOIMAINEN Vetovoimaisen TYÖELÄMÄOSAAMINEN työyhteisöosaaminen uusia osaamisvaatimuksia hahmotellaan kuvassa - osaamisvaatimusten 2. kokonaisuus ja suhteet ydinosaamiseen Motivaatio-osaaminen Sitoutuminen ja osallistuminen Itseohjautuvuus Mielekkyys-/merkityksellisyystaidot Psykologinen työsopimus 3. VETOVOIMAISEN TYÖ- YHTEISÖLLISYYDEN JOHTAMINEN Työn merkitys/mieli Osallisuus ja sitoutuminen Ammatillisen työnilon kulttuuri Vuorovaikutustaidot ja persoona Mukautumisosaaminen Sopeutuminen Mukautuminen Ammatin ydinosaaminen Tietoinen työorientaatio Työprosessitietoisuus Reflektoiva keskustelu Moniammatillisuus Innovatiivinen osaaminen Kehittäjätaidot Muutososaaminen Jatkuva oppiminen Perehdyttäminen Vetovoimainen työyhteisöosaaminen Tiimi- ja verkosto-osaaminen Työyhteisötaidot: vuorovaikutus, ilmapiiri, vetovoimainen hyvinvointi - Imago-osaaminen: työpaikkaylpeys Osaamisen osatekijät painottuvat eri tavalla yhteiskunnan kehitysvaiheessa: harmaiden välityspallojen koko kertoo kunkin osa-alueen suhteen ammatin ydinosaamiseena. Ennen riitti perusammattitaito ja mukautuminen, nyt Kuva työntekijältä 2: Henkilöstön edellytetään osaamisvaatimuksena kehittämis- ja muutososaamista, vetovoimainen tiimi- ja verkostotaitoja, työyhteisöosaaminen työyhteisöosaamista sekä sitoutumista. -- Miten uusi osaaminen tuotetaan ja miten sitä johdetaan? / Eija Heine, Oy Kasvun Avain Ltd (hahmotus Eija Heine/Kasvun Avain Oy muokaten R.Väärälä 1995) 5

6 Kuvan 2 esittämät vetovoimaisen työyhteisösaamisen osa-alueet ovat itse asiassa aina kuuluneet työelämään mutta johdon ja erillisten kehittäjien tehtävinä. Nykyään henkilöstöltä edellytetään ydinosaamisen lisäksi muutakin osaamista. Kuva 2 esittää muiden osaamisalueiden tärkeyden suhteessa keskellä olevaan ydinosaamiseen harmaiden välityspallojen suuruudella. Tänään ei osaamisessa painotu kyky mukautua, vaan työntekijältä edellytetään mm. kehittämis- ja muutososaamista, työyhteisöllistä vuorovaikutusosaamista sekä motivaatio-osaamista (sitoutumista, työn mielekkyysosaamista). Henkilöstön vetovoimainen työyhteisöosaaminen on organisaation merkittävin kilpailuvaltti! Siksi nousee tärkeäksi myös se, miten uutta työyhteisö-osaamista tuotetaan ja miten uutta työyhteisöosaamista johdetaan. Vetovoimaisen työyhteisöosaamisen ja kilpailukykyisyyden luomisessa tarvitaan seurantajärjestelmää tiedolla johtamista/itseohjautumista. Seuranta osoittaa mm. kuinka laadukasta ja tehokasta toiminta on ja missä tilassa on yhteisön ilmapiiri ja työn merkityksellisyyden kokeminen. Seurantatiedot näyttävät muutossuunnat, ohjaavat kehittämiseen ja mittaavat kehittämisen tulokset. 2. ILVESKOTI JA TULEVAISUUDEN VETOVOIMAINEN KILPAILUKYKY 2.1. Ilveskodin toiminta-ajatus Ilveskoti gerontologinen kuntoutumislaitos, joka hoitaa ja kuntouttaa sotainvalideja, muita sotiemme veteraaneja, heidän puolisoitaan ja leskiään sekä hämeenlinnalaisia ikääntyneitä. Ilveskodin toiminta perustuu asiakkaan ainutlaatuiseen, aitoon kohtaamiseen ja oikeudenmukaisuuteen. Ilveskodin lupaus asiakkailleen on tuottaa asiakkaan tarpeista lähtevää, vaikuttavaa kuntoutusta ja hoitoa. Lupauksen toteutuminen varmistetaan asiakaspalautteen sekä muiden toimintaa kuvaavien mittareiden avulla Ilveskodin kehittäminen muuttuvassa ympäristössä puumalli Ilveskoti on toimintaympäristön muuttumisen vuoksi suurten kehittämis- ja muutoshaasteiden edessä. Kehityksen suuntaa määrittää nykyisen asiakaskunnan ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden muuttuminen sekä ko. asiakaskunnan väheneminen. Asiakkaiden huonokuntoistumisen vuoksi on palveluita kehitettävä vastaamaan muuttuviin tarpeisiin. Asiakkaiden vähenemisen vuoksi Ilveskodin vetovoimainen olemassaolo gerontologisena kuntoutumislaitoksena varmistetaan tuotteistamalla palveluja uusille asiakasryhmille. Ilveskodin kaksilinjaista kehittämistä kuvaa puun kasvu: 6

7 STRATEGINEN JOHTAJUUS OPERATIIVINEN JOHTANUUS HENKILÖSTÖN OSALLISUUS Ilveskotia kehitetään gerontologisena kuntoutumislaitoksena Osallistuvan muutosjohtajuus Ilveskodin uudistamisen toimintamalli 2011 HALLITUS LÄÄKÄRIT AVO- KUNTOUTUS JOHTO- RYHMÄ TRIO RUNKO = NYKYPALVELUT VETERAANEILL ASIANTUNTIJUUS JA HUIPPULAATU JOHTAJA AVH STRATEGINEN MUUTOSOSAAMINEN palaverikäytännöt: asiat oikeilla areenoilla Valinnat: linjat ja tavoitteet Tuotteistamisprosessi = onnistunut muutosprosessi Sitoutuminen päätöksiin Jatkuvuus ja turvallisuus muutoksessa? Seurantajohtaminen KAUPUNKI Siirtoviiveasiakkaat UUDET PALVELUOKSAT JA MUUTOSOSAAMINEN tuotteistamisprosessi muutos/kehittämiskehä strateginen-lähijohtohenkilöstö KELA neurologian avoterapia Ym UUDET TUOTTEET: Kotihoidon tuki Lonkkapotilaan Omaishoidon tuki Intervallit RUNKOPALVELUT JA ASIANTUNTIJUUS Palvelutarpeiden muutos Kehittämisosaaminen Itseohjautuvuus kehittämisen johtamisosaaminen JUURET: HENKILÖSTÖ, OSAAMINEN, HISTORIA, KULTTUURI MUUTOS/KEHITTÄMISKEHÄ LATVUS = Strategiset näkemykset ja kehittämisen- ja muutoksen Johtaminen ylimmässä johdossa ja osastotasolla RUNKO = veteraanipalvelut ja niiden kehittäminen muuttuviin tarpeisiin KEHITTÄMISOSAAMINEN OKSAT = MUUTOSOSAAMINEN Uusien gerontologisten palveluiden tuotteistaminen Muutosprosessit ja taidot JUURET = TYÖELÄMÄ- OSAAMINEN Työ- ja yhteisökulttuuri Asiakasosaaminen Henkilöstön muutososaaminen VETOVOIMAINEN TYÖYHTEISÖOSAAMINEN MUUTOSOSAAMINEN EETTINEN KEHITTÄMISOSAAMINEN KOHTAAMISOSAAMINEN VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN RUNKO = VETERAANIPALVELUT MUUTTUVIIN PALVELUTARPEISIIN (kehittäminen) Kuva 3: Ilveskodin kehittämisen kaksilinjaisuus - entisen toiminnan kehittäminen (runko) ja = NYKYINEN + KEHITTYVÄ OSAAMINEN OKSAT uusien = UUSIEN palvelujen GERONTOLOGISTEN tuotteistaminen PALVELUIDEN (oksat) TUOTTEISTAMINEN JUURET = KASVUN EDELLYTYS = HENKILÖSTÖN OSAAMINEN, HISTORIA JA TOIMINTAKULTTUURI 2.3. Ilveskodin vetovoimatekijät ja tulevaisuuden kilpailuvaltit kehittämistyössä Ilveskoti vahvistaa arjen vetovoimatekijät ja kilpailuvaltit, joilla Ilveskoti vetää puoleensa yhteistyökumppaneita, asiakkaita ja henkilöstöä. Vetovoimatekijät ovat: 1. Ilveskodin maine ammattitaito/vaatimus/päivittäminen ulkoasu/tilat/laitteet kouluttautumisen tukeminen toiminnan tavoitteellisuuden/vaikuttavuuden mittarit sertifioitu toiminta (laitoskuntoutus ja hoito) 2. Selkeä perusteltu työnkuva ammattiryhmittäin/tehtäväkohtaisesti elämäntilanteen huomiointi resurssit: työaika/työmäärä 7

8 3. Palkkaus ja muut henkilökuntaetuudet palkanmaksun joustavuus ja virheettömyys pitkäaikaisten sijaisten koulutus/henkilökuntaetuudet työterveyshuolto 4. Esimiestoiminta ja ilmapiiri kaikkien työntekijöiden myös sijaisten kanssa käydään kehitys-/palautekeskustelut VARPU - varhainen puheeksi ottaminen ratkaisumallit, toimintaan kohdentaminen ei yksilöön oikeudenmukaisuus yhteisöllisyys 5. Onnistuneen muutosprosessin sisäistäminen ja muutososaamisen omaksuminen (ks. luku 6. Vetovoimainen työyhteisöosaaminen työpaikkaylpeys Työnilo, hyvä ilmapiiri ja työhyvinvointi Yhteistoiminnallisuus ja ristiriitojen ratkaisukyky Organisaatioiden rekrytoinnin ja kilpailukyvyn valtti tulevaisuudessa 3. ILVESKODIN STRATEGISEN JOHDON JA LÄHIJOHDON YHTEISTYÖ 3.1. Strateginen johto: hallitus ja johtaja, johtoryhmä Ilveskodin strategisen johdon muodostavat hallitus, johtaja ja johtoryhmä. Hallitukseen kuuluu 3 Hämeenlinnan kaupungin edustajaa ja kolme Sotainvalidien Veljesliiton Kanta-Hämeen piirin edustajaa. Hallitus vastaa Ilveskodin strategisista linjauksista. Ilveskodin johtajan toimii Liisa Lähteenmäki, joka johtaa Ilveskodin toimintaa ja vastaa siitä, että Ilveskodin toiminta on vision ja strategian mukaista. Johtoryhmän muodostavat johtaja, ylilääkäri, fysioterapian ja hoito-osaston osastonhoitajat, Ilvesmajan vastaava sairaanhoitaja, taloussihteeri ja emäntä. Johtoryhmä kokoontuu joka toinen viikko. Sen tehtävänä on Ilveskodin toiminnan suunnittelu vision mukaisesti, jonka mukaan laaditaan toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä toteutumisen seurantaan ja raportointiin. Ilveskodin johdon määrittelemillä strategisilla linjauksilla, jotka pohjautuvat Ilveskodin visioon, määritellään Ilveskodin lyhyemmän ja pitemmän aikavälin tulevaisuuden suunnitelmat. Näiden linjausten toteutumisesta vastaavat strategisen johdon lisäksi lähiesimiehet eli operatiivinen johto. Strategisen johdon suunnittelun ja seurannan työkaluina ovat seuraavat: - Toimintasuunnitelma - Talousarvio - Toimintaympäristö ja sen muutosanalyysit - Strategian päivittäminen ja konkretisointi Ilveskodin toiminnaksi - Johtoryhmän muistiot, seurantaraportit (esim. toiminnan mittarointi, auditoinnit sisäiset ja ulkoiset) Työkalut o Hallituksen kokoukset o Johtoryhmän kokoukset(väh.2 kertaa/kk), tehtävälista o Johdon katselmukset(väh. 2 kertaa/vuosi) o Strategia- ja Talousarviopalaverit o Toimintakäsikirja 8

9 o Sisäisen yhteistyön menetelmät (johtoryhmä, YTP, ryhmäkehityskeskustelut, muu kehitysdialogi) o Viestintä o SOVE - hanke: hyvät rutiinit 3.2. TRIO = yhteistoiminnallinen ylihoitajuus Trion muodostavat fysioterapian ja hoito-osaston osastonhoitajat sekä Ilvesmajan vastaava sairaanhoitaja. Se kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa. Triolla on oikeus laajentaa itseään tehtäväkohtaisesti. Trion tehtäviin kuuluu: - toimia johtoryhmän toimeenpanevana työrukkasena - osastojen välisen yhteistyön sujuvoittaminen - osastojen kehittämistyön priorisoinnissa tukeminen yhteisten linjojen säilyttäminen - seurantajohtaminen - muutosjohtaminen (mm. onnistunut tuotteistamisprosessi, joka antaa rakenteen triolle raamittaa mm. resurssien hankinta ja hallinta)?? - henkilöstöhallinnollisten linjojen yhtenäistäminen/tasa-arvo 3.3. Operatiivinen lähijohtaminen = jaettu lähijohtajuus eli lähiesimiestyöparit Jaetun lähijohtajuuden yleistehtävät ja työkalut Ilveskodin operatiivisen lähijohdon muodostaa työpari: - hoito-osastolla osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja ja - muilla osastoilla osastonhoitajan työparina henkilöstöstä valittu/ määritelty työpari. Jaetun johtajuuden eli työparityöskentelyn yleisenä tavoitteena on, että Ilveskodin ydintoiminta (hoito ja kuntoutus) ovat osastoilla sujuvaa ja Ilveskodin toimintapolitiikan ja arvojen mukaista. Esimiespari huolehtii henkilöstöresurssien oikeasta käytöstä, vetovoimaisen työyhteisöosaamisen johtamisesta ja työhyvinvoinnista sekä vastuualueidensa mukaisesti osaston toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä osallistuvan muutosjohtamisen palapelimallin mukaisesti (kuva 1). Osallistuvan muutosjohtajuuden palapelin mukaisten tehtävien lisäksi operatiivisen lähijohdon tehtäviin kuuluu: - Asiantuntijoiden johtaminen: hoitotyön ja kuntoutustoiminnan johtaminen ja kehittäminen. - Henkilöstöjohtaminen - Muutosjohtajuus strategiasta käytännön toiminnaksi. - Yhteistyö toimintaympäristön toimijoiden kanssa. - Toimenkuvan mukaisesti määritellyt työtehtävät. - Toimintasuunnitelman ja talousarvion suunnittelu, toteutus ja seuranta. - Johtajan ja ylilääkärin määräämät muut tehtävät. Lähijohtajuuden työkaluina toimivat: - Toimintakäsikirja, menettelyohjeet, työohjeet - Henkilöstöhallinto (PTYTES, Titania, palkkahallinnon, rekrytointi jne) - Yhteistyö (sisäinen ja ulkoinen) - Johtoryhmä (määritelty Ilveskodin johtosäännössä) - Osastopalaverit, tehtävälista - Kehityskeskustelut (pohjana Evita-peili); henkilökohtaiset, ryhmäkehityskeskustelu, strategian jalkautuminen 9

10 - Hoito- ja kuntoutustoimintaan liittyvät suunnittelu- ja arviointipalaverit (moniammatilliset työryhmät) - Tiedotus - SOVE-hanke: Käsikirja Hoito-osaston lähijohdon työnjakotaulukko (johtajuuspalapelin mukaan) Osastonhoitajan tehtävät Hoito-osasto vastuu kokonaisuudesta ja henkilöstöhallinnollisista päätöksistä osallistuu johtoryhmätyöskentelyyn ja TRIOn työskentelyyn 1. Asiantuntijoiden johtaminen (hoitotyö) Perustyön kehittäminen Henkilöstöresurssit Hankinnat/kilpailutukset Kehityskeskustelut Osaamiskartoitus Koulutussuunnittelu Vuosisuunnitelma Budjetti Henkilöstö- ja palkkahallinto 2. Muutosjohtaminen Prosessien käynnistäminen PDCA Työohjeiden laadinta 3. Vetovoimaisen yhteisöosaamisen johtaminen Osaston virkistyspäivät Vuosihuollot Osaston palaverit/tiedottaminen Läsnäolojohtaminen Varhainen puheeksiottaminen Ristiriitojen ratkominen 4. Seurantajohtaminen Johtoryhmä/Johdon katselmus Trion toimintaan osallistuminen Työsuojelutoimikunta Toimintakertomus Talousarvioseuranta/Toimintolaskenta Prosessimittarien koostaminen Tyytyväisyyskyselyt Opiskelijapalaute Asiakaspalaute Koulutuksien toteutuminen Auditointien seurantatiedot Tietojen hyödyntäminen hoitotyön kehittämisessä, muutoksessa ja työyhteisöllisyyden kehittämisessä Apulaisosastonhoitajan tehtävät Hoito-osasto Hoitotyön arjen toimivuus 1. Asiantuntijoiden johtaminen (hoitotyö) Perustyön kehittäminen Työvuorosuunnittelu Henkilöstöresurssit ja rekrytointi Työohjeiden päivitys Osastonhoitajan sijaisena toimiminen Opiskelijat 2. Muutosjohtaminen Työohjeiden laadinta (uudet tuotteet) 3. Vetovoimaisen yhteisöosaamisen johtaminen Vuorovaikutusjohtaminen (henkilöstö) Yhteistyö osastonhoitajan kanssa Voimavarajohtaminen: työvuorolistat 4. Seurantajohtaminen Käytännön hoitotyön sujuminen Käytännön työilmapiirin seuranta Opiskelijat 10

11 Fysioterapiaosaston lähijohdon työnjakotaulukko (johtajuuspalapelin mukaan) Osastonhoitajan tehtävät Fysioterapiaosasto Vastuu kokonaisuudesta ja henkilöstöhallinnosta, vastuu johtoryhmälle Osallistuu johtoryhmätyöskentelyyn ja TRIO:n työskentelyyn Taloushallinto, Budjetoinnin toteutus/seuranta toimintasuunnitelma (osaston kanssa laadittu): strategian ja vision mukaan ja sen seuranta toimenkuva määritelty: Ilveskodin johtosääntö 1. Asiantuntijoiden johtaminen (kuntoutus) Työvuorosuunnittelu Rekrytointi OH:n työohjeiden päivitys Tuotteistaminen Kehityskeskustelut Osaamiskartoitukset Osaamisen kehittäminen (koulutukset) Palaverikäytännöt Kohtaamisen laadukkuuden säilyttäminen Resurssien täyttäminen ja työpäivän sujumisen seuranta PERUSTYÖN KEHITTÄMINEN 2. Muutosjohtaminen Palaverikäytännöt Vastuuhenkilöiden ehdottaminen Sijaisten rekrytointi Asiantuntijoiden (työntekijät) työn tukeminen Kehityskeskustelut Koulutus (uudet haasteet ) Muutoksen seuranta (toimenpiteet) Informointi 3. Vetovoimaisen työyhteisöosaamisen johtaminen Asiantuntijoiden ideoiden eteenpäin vienti (strategian ja vision mukaan) Kouluttautumisen tukeminen(strategian,vision mukaan) Työn mielekkyyden säilyttäminen Ammatillisen työnilon kulttuurin tukeminen Asiantuntijoiden (työntekijät) arvostaminen VARPU Ristiriitojen käsittely Palkitsemis- ja seuraamusjärjestelmien käyttäminen Palaverikäytännöt Oikeudenmukaisuus 4. Seurantajohtaminen Tilastoseurannat perustyöstä Pistokokeet toiminnoista Työaikaseuranta Poissaoloseuranta Koulutuksien vaikuttavuuden seuranta mitä tuo osastolle Voimavarat: virkistyspäivien/retkien huomiointi budjetoinnissa Asiantuntijoiden (työntekijät) jaksamisen seuranta Työilmapiirin seuranta Muutoksen seuranta Tietojen hyödyntäminen hoitotyön kehittämisessä, muutoksessa ja työyhteisöllisyyden kehittämisessä Työparin tehtävät (fysoterapeutti) Fysioterapiaosasto Osastonhoitajan sijaisena toimiminen Perustyön johtaminen - arkipäivän sujuvuudesta huolehtiminen 1. Asiantuntijoiden johtaminen (kuntoutus) Työohjeiden päivitys Uusien tuotteiden käyttöönotto MAT- palavereiden vastuuhenkilöiden nimeäminen Osaamisen kehittäminen (koulutukset) Palaverikäytännöt Kohtaamisen laadukkuuden säilyttäminen Resurssien täyttäminen ja työpäivän sujumisen seuranta PERUSTYÖN KEHITTÄMINEN 2. Muutosjohtaminen Palaverikäytännöt MAT- palavereiden vastuuhenkilöiden nimeäminen Palauteraatilainen OH:lle Johdon informaation selkiyttäminen Prosessien päivitys ft:n ja tt:n osalta Fys.osaston laatuvastaava Muutoksen seuranta (toimenpiteet) Informointi 3. Vetovoimaisen työyhteisöosaamisen johtaminen Ammatillisen työnilon kulttuurin tukeminen Asiantuntijoiden (työntekijät) arvostaminen Ristiriitojen käsittely Palaverikäytännöt Oikeudenmukaisuus 4. Seurantajohtaminen _ Työilmapiirin seuranta Muutoksen seuranta 11

12 3.4. Vuosikellot lähijohtajuuden ja itseohjautuvuuden työkaluna Vuosikello tuo avoimesti näkyväksi toistuvasti suoritettavat johtamiseen ja kehittämiseen liittyvät toimet eri tasoilla, jolloin kaikki ovat tietoisia vuotuisen rytmin lähijohdon ja omalle toiminnalleen. Tässä toimintamallissa esitetään kaksi vuosikelloa: o Kuva 5: Ilveskodin vuosikello erittelee strategisen tason ja osastotason toimintojen ajoituksen o Kuva 6: Fysioterapiaosaston vuosikello, jonka keskiössä on strategisen johdon keskeiset vuositoiminnot ja ulkokehällä fysioterapiaosastotason toiminta-aikataulu Kehityskeskustelut YTP 11 Asiakaspalauteraportit Työsuojelutoimikunta YTP Koulutustarpeet: yksilö- yhteisö YTP Kehityskeskustelut Sis.auditoinnit ILVESKODIN VUOSIKELLO (strateginen johto/osastotaso) 12 1 YTP YTP Ulk. &sis. auditointi, raportit 8 Vuosihuolto Vuosihuolto YTP 4) KEHITTÄMISSYKLIN TULOSTEN JALKAUTUS Johdon katselmus Prosessimittarien tulokset kootaan poikkeamat 3) KEHITTÄMISTYÖ: UUDET TOIMINTAMALLIT YTP 7 Vuosikertomus YTP Paloturvallisuuskoulutus YTP Prosessimittarien tulokset POIKKEAMAT Johdon katselmus TYÖTYYTYVÄISYYSMITTAUS (joka toinen v) YTP Ulk. &sis. auditointiraportit Kuva 4: Ilveskodin vuosikello (strateginen taso ja osastotaso) Koulutustarjonta vs koulutustarpeet Opiskelijapalaute Sis.auditoinnit: Asiakaspalaute 3 YTP 2) KEHITTÄMISSYKLIN ALOITUS KOHTEET Työsuojelutoimikunta YTP 4 seuranta kolmannesvuosianalyysi Talousarvio HALLITUS Toimintasuunnitelma: HALLITUS Johtoryhmä resurssit, investoinnit, SÄÄTIÖN viikoittain koulutus HALLITUS VUOSIKOKOUS Talousarvioseuranta HALLITUS Talousarvio- kolmannesvuosianalyysi HALLITUS Talousarvioseuranta kolmannesvuosianalyysi TYÖTYYTYVÄISYYS- MITTAUSTULOKSET Ulkoinen auditointi Asiakaspalauteraportit 1) TILASTOT/SEU- Edell.vuoden RANTAkehityshaasteet tilinpäätös+toim.kert. ASIAKAS- HUIPPU 12

13 ASIAKASTYÖ VII-XII - Jalkahoidot - avokuntoutus - Päiväkuntoutus - Allasryhmät - Kuntosaliryhmät - Lotat - Latu -Virksityspäivät -Karuselli 10 -Veteraanipäiväkuntoutus EDELLISTEN SEURANTA KUUKAISITTAIN 9 11 VUOSIKELLO (fysioterapiaosaston arjen vuosikello - uloin kehä) ILVESKOTI PALAVERIT Johtoryhmä joka 2.vko TRIO joka 2. vko YTP 1/kk TA -SEURANTA: Kolmannesvuosianalyysit Vuosilomasuunnittelu Koulutussuunnitelma Resurssisuunnitelma TA -esitys IX-XI Kehityskeskustelut IX-X Työsuojelutoimikunta 8 Vuosihuolto Johdon katselmus Ryhmäkehityskeskustelut VIII-X ) KEHITTÄMISSYKLIN TULOSTEN JALKAUTUS Prosessimittarien tulokset kootaan poikkeamat 3) KEHITTÄMISTYÖ: UUDET TOIMINTAMALLIT Auditointiraportit 6 2 FT vuosikertomus Johdon katselmus Prosessimittarien tulokset POIKKEAMAT Koulutustarjonta vs koulutustarpeet Edell.vuoden Tilinpäätös + vuosikert. Joka kk: Asiakaspalaute Opiskelijapalaute TA -seuranta Sis.auditoinnit II-VI 1) TILASTOT/SEURANTA kehityshaasteet TYÖTYYTYVÄISYYSMITTAUS (joka toinen v) Kehityskeskustelut II-V Vuosilomasuunnittelu Työsuojelutoimikunta 3 2) KEHITTÄMISSYKLIN ALOITUS KOHTEET Ensiapukoulutus (joka 3. v) Vuosihuolto 4 Ulkoinen auditointi IV-V 5 Ryhmäkehityskeskustelut V Paloturvallisuuskoulutus joka vuosi Kuva 5: Fysioterapiaosaston vuosikello pääpiirteissään Palaverit Os.kok. joka 2.vko MAT - - OALH - ASIAKASTYÖ I - V -Jalkahoidot - avokuntoutus - Päiväkuntoutus - Allasryhmät - Kuntosaliryhmät - Lotat - Latu -Virksityspäivät -Karuselli -Veteraanipäiväkuntoutus EDELLISTEN SEURANTA KUUKAISITTAIN 3.5. Seurantajohtaminen osallistuvan lähijohtajuuden ja itseohjautuvuuden työkalu Ilveskodin sisäisen toiminnan jatkuva seuranta Vuosikellokuvauksesta ilmenee, että seuranta on merkittävässä osassa Ilveskodin vuotuista toimintaa. Kun vallitsevaa nykytilannetta seurataan kattavasti (volyymi, tehokkuus, laatu, tyytyväisyys ja ilmapiiri), lähijohto ja henkilöstö ovat koko ajan tietoisia toiminnan muutostrendeistä ja voivat ryhtyä tarkoituksenmukaisiin kehittämistoimiin. Seurantajohtaminen rakentuu mittarointiin, PDCA ja ennakointia. Seurannan työkaluja Ilveskodissa ovat: Johtosääntö, työnjako Ulkoiset ja sisäiset auditoinnit Johdon katselmuksiin kerättävät prosessimittarien tulokset Tulosmittarien seuranta, tiedon analysointi ja johtopäätösten teko Kolmannesvuosianalyysit Yksikkötason talouden seuranta Tilastotuotantoa on kehitetty mm. uudet tuotteet esille Työtyytyväisyysmittaus Osallistuvan muutosjohtajuuden osa-alueet tarvitsevat kukin seurantatietoja, jotta ko. osa-alueiden lähijohtajuus ja henkilöstön itseohjautuvuus sekä kehittämistyö voi toteutua tietoisen tarkoituksenmukaisena prosessina: nykytilatiedot kehittämiskohteet/tavoitteet ja suunnitelmat kehittämisen toteuttaminen kehittämistulosten vakiinnuttaminen arkeen seuranta uusi kehittämissykli. 13

14 Seurantapakettihahmotelman osallistuvan lähijohtajuuden osa-alueille Ilveskodin toteuttama seuranta on seuraavassa paketoitu karkeasti johtajuuden eri osa-alueiden toiminnan johtamisen ja itseohjautuvuuden työkaluiksi: 1: Asiantuntijoiden perustyön ja sen kehittäminen tieto, jonka avulla nähdään mahdollisimman nopeasti työn kehittämisen tarpeet + kehittämisen tuloksellisuus Asiakasmäärät, käyttöaste, jonot voluumi ja tehokkuus Asiakaspalautteet asiakastyytyväisyys, palvelun laatu, ilmapiiri o kirjallisesti jätetyt kortit o valitukset o työntekijöille keskustelussa jätetyt palautteet kootaan o asiakasryhmäpalautteet o vieraskirja aulassa o palautelaatikot Sisäisen auditoinnin poikkeamat kehittämiskohteet Hoitojaksojen loppuarvio, joka on asiakkaan mielipide ja se käsitellään moniammatillisessa ryhmässä Auditoinnit: ohjeet ja poikkeamat, poikkeamien korjaaminen Työyhteisö- ja johtajuustiedot (Hyöty myös muiden johtamisen osa-alueiden johtamisessa) o Perustyön johtajuuskokemus o Itseohjautuvuus työssä / tuen tarve o Perustyön prosessien selkeys ja toiminnan yhdenmukaisuus o Ammatillisen keskustelun määrä o En ajattele alan/ammatin vaihtamista o Osallisuus ja itseohjautuvuus 2: Muutosjohtajuus tieto, jonka avulla muutosprosessit saadaan käynnistettyä tarkoituksenmukaisesti tiedot toimintaympäristön muuttumisesta henkilöstön kokemus ja arvio muutososaamisestaan ja muutosjohtamisesta turvallisuus / turvattomuus, muutospelko kokemus muutoksissa (henkilöstö, asiakkaat) muutos/osallisuus ja sitoutumisen/itseohjautuvuuden vahvuus laaditun muutosprosessin noudattaminen organisaatiossa (tieto etenemiskaaviosta, arviointi sen toteutumisesta) Osallisuus ja itseohjautuvuus 3: Vetovoimaisen työyhteisöllisyyden johtaminen tieto, jotta voidaan johtaa/ itseohjautua kilpailukykyiseksi ja vetovoimaiseksi organisaatioksi (mittareina esim. kehityskeskustelut, työyhteisökyselyt, henkilöstötilastot ja ns. kuumemittarikysely) Työn merkitys/mieli Osallisuus ja sitoutuminen o Työpaikan vaihtohalukkuuus o Kehityskeskustelut mitä, miten Ammatillisen työnilon kulttuuri o Ammatillista keskustelun määrä o Kokemus: työnilo, merkityksellisyys Vuorovaikutustaidot Persoona tietoisena työvälineenä Voimavarajohtaminen o Jaksamiskokemus tänään ja arvio huomisesta o Työn merkityksellisyys/mieli ja työnilo 14

15 o Ilmapiiri ja viihtyvyys Henkilöstökyselyt Henkilöstövaihtuvuus ja irtisanoutumissyyt Asiakaspalautteet Opiskelijapalautteet osastonhoitaja kerää ja laatuvastaava tekee niistä koosteen kerran vuodessa o Työtyytyväisyys: kyselyt, henkilöstövaihtuvuus, rekrytoinnin helppous o Työn kuormittavuus: työntekijöiden kokemus /työterveyshuolto, titania o Poissaolot ja niiden syyt Sisäisen auditoinnin poikkeamat Kehityskeskustelut mitä, miten 4: Henkilöstön vetovoimainen työyhteisöosaaminen ja itseohjautuvuus Kokemuksen kysely VARPU, HUOPU Miten muutoin voitaisiin mitata kuumemittari säännöllisesti Työn merkityksellisyys ja mieli Osallisuus ja itseohjautuvuus Ammatillisen työnilon kulttuuri Muutos- ja kehittämistaidot Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys Persoona työvälineenä asiakastyössä, muutoksessa ja henkilöstön vuorovaikutuksessa Voimavara- ja vetovoima! Seurantatiedot kootaan ja käsitellään 4 kk:n jaksoissa. Koko vuoden (ja edellisten vuosien) tiedot käsitellään alkuvuosittain, jolloin nähdään seurantatulosten muutostrendit, jotta voidaan aloittaa suunnitelmallinen kehittäminen. 4. MUUTOKSEN JA KEHITTÄMISEN VUOROVAIKUTUKSELLINEN KOKONAISUUS Muuttuva toimintaympäristö pakottaa organisaation muuttamaan toiminta-ajatustaan ja strategioitaan sekä kehittämään työtapojaan. Toimintaympäristön ja palvelutarpeiden muutosten perusteella strateginen johto päättää arvot ja toimintalinjat, jotka varmistavat organisaation toimintakykyisyyden, jatkuvuuden ja tulevan menestyksen. Onnistunut muutosprosessi edellyttää niin strategiselta johdolta kuin lähijohdolta ja henkilöstöltä yhteistä toimintamallia sekä muutos- ja kehittämisosaamista. Strategisen johdon päätös (esim. uuden palvelun tuotteistaminen) on muutostyön lähtökohta, jota henkilöstö ei voi muuttaa (ei voi vaikuttaa). Muutoksen johtamisen tuloksena henkilöstö ymmärtää muutostarpeen ja hahmottaa muutosprosessi etenemisvaiheet. Muutosjohtajuus luo muutoksessa tarittavaa osaamista, sopeuttaa/sitouttaa henkilöstön muutoksiin sekä johdattaa henkilöstön motivoituneena työn kehittämiseen. Muutoksen lähijohtaminen auttaa henkilöstöä hahmottamaan asiat, joihin voi vaikuttaa ja tukee aloittamaan aktiivisen ja tavoitteellisen kehittämistyön laadun, tuottavuuden ja kilpailukykyisyyden sekä henkilöstön hyvinvoinnin varmistamiseksi. Vuorovaikutuksellisuus esitetään kuvassa 6). 15

16 Kuva 6: Muutos johtaa kehittämiseen, kehittäminen tuottaa muutospaineita Ilveskodin osallistuvan muutosjohtajuuden malli perustuu muutoksen ja työn kehittämisen vuorovaikutukselliseen kehään (kuva 6). Kuvassa alalaatikoissa konkretisoidaan kehän johtamiseen tarvittavaa johdon muutosjohtamisen ja kehittämisjohtamisen osaamisvaatimuksia (vasen alalaatikko) sekä työntekijän itseohjautuvaa muutos- ja kehittämisosaaminen vaatimuksia (oikea allaatikko). 5. KEHITTÄMISEN TYÖKALUPAKKI uusi työote eikä erillinen projekti 5.1. Työn kehittämisen sisäistetty sykli Osallistuvan muutosjohtajuuden peruslähtökohtana on, että 1) työntekijä on oman työnsä paras kehittäjä ja 2) kehittäminen on osa perustyön ammatillisuutta eikä irrallaan arjesta olevaa projekti. Voidakseen kehittää työtään lähijohto ja työntekijät tarvitsevat yhteisen kehittäjän työkalupakin. Sen keskeisin työväline on työn kehittämisen sisäistetty sykli (ks. kuva 7). Toimiva kehittämisjohtajuuden ja kehittämisen itseohjautuvuuden työvälineinä pakissa ovat myös mm. seurantatieto, osallistuva nykytila-analyysi ja kehittämiskohteiden määrittelyn... 16

17 9. MALLIN PÄIVITYSTÄ PERUSTELLUSTI TARVITTAESSA 8. TUKI JA SEURAAMUKSET mallin sisäistämisestä ei luovuta 7. SEURANTAA JA ARVIOINTIA sisäistyykö malli, haasteet esiin 10. UUSI SISÄISTYNYT ARKI SISÄISTETTY KEHITTÄMISSYKLI 1. MEILLÄ ON HAASTE -aloite Seuranta ja palautetiedot osoittavat, että perustyön laatu/teho/turvallisuus ontuu henkilöstö ei voi hyvin/ilmapiiri on huono.. osaamista jantasaistettava, prosessit päivitettävä muutokseen sitoutuminen 2. PÄÄTÖS KEHITTÄMISESTÄ OSASTOLLA (+ STRATEGINEN JOHTO suunnitelma: tavoitteet, vetäjä, aikataulu, sopimukset - omin voimin/ulkopuoliset 6. TOIMINTAMALLIN VAKIINNUTUS ARKEEN - HAASTEELLINEN VAIHE Henkilöstön keskinäinen muistuttelu / perehdyttely Tukijärjestelmät (työnohjaus, koulutus.. Tarvittaessa yhdessä arvioidaan: mikä estää/mikä voisi auttaa - tuotettua mallia ei muuteta heti (muutosvastarintaa? Uuden toimintatavan uusi johtajuus = ammatillista kehittämis- ja muutososaamista = johtamisosaamista ja itseohjautumisosaamista 3. YHTEINEN KEHITTÄMISPROSESSI - Kehittäjäosaaminen + muutososaaminen - HENKI: Me, positiivisuus, luottamus, kunnioitus - Toimintamallien prosessointi ja päivitykset / uudet mallit - Miten: Tiimikokoontumiset, välitehtävät, reflektoinnit, uuden jäsentäminen ja kirjaaminen kehittäjävastuut + tiimit 5. KÄYTTÖÖNOTTOPÄÄTÖKSET velvoittaa / oikeuttaa todentamaan mallit yhtenäinen laatutoiminta, asiakkaiden tasa-arvo 4. KEHITTÄMISEN LOPPUTULOKSENA TOIMINTAMALLIT PROSESSIKUVAUKSET SOPIMUKSET JA PELISÄÄNNÖT Kuva 7 Työn kehittämisen sisäistetty sykli Ilveskodin nykyisten palvelujen kehittämisestä vastuussa ovat lähijohtajuuden työpari ja osastojen henkilöstö. Palveluiden kehittämiselle keskeistä ovat nykyisten asiakkaiden ikääntymisen vuoksi muuttuneet tarpeet (syklin vaihe 1). Haasteellisin kehittämissyklin vaihe liene vaihe 6, jossa jalkautetaan / sisäistetään uudet toimintamallit sekä poisopitaan vanhoista tavoista Kehittämisosaaminen Työn kehittämisosaaminen on osa perustyön ammatillisuutta ja muodostuu kolmesta osa-alueesta: 1) kohdealueen eli ammatillisen perustehtävän tunteminen (mm. seurantatietojen avulla) 2) kehittämisen menetelmäosaaminen eli kehittämissyklin vaiheiden menetelmien hallinta 3) yhteistoiminta: menetelmät joilla osallisuus toteutuu laaja-alaisesti. KEHITTÄMISTAIDOT VAKIINNUTTAMINEN YHTEISTOIMINTA ASIAN- TUNTIJOIDEN KANSSA Tiimityö Osallistuvat ryhmämenetelmät Tsemppaus: usko, luottamus, ilo Ongelmanratkaisu VAKIINNUTTAMINEN KEHITTÄMIS- MENETELMÄT mm. Kehittämisen kehä: nykytilaselvitykset tavoitteet kehittämisen osallistuva toteutus, organisointi seuranta ja arviointi tulosten vakiinnuttaminen VAKIINNUTTAMINEN KEHITTÄMISKOHTEEN TUNTEMINEN vetäjä huolehtii: -Työntekijöiden asiantuntijuus ja osallisuus - Kehittämiskohteen historia/muutokset - nykytilan kyseenalaistaminen ja kehittyneemmän tilan visiointi - Vakiinnuttamisen huomioiminen Oy Kasvun Avain Ltd/Eija Heine Kuva 8: Kehittämisosaamisen kokonaisuus 17

18 5.3. Kehittämissyklin johtaminen Kehittämissyklin vaiheiden tuloksellisuus edellyttää määrätietoista osallistuvaa johtajuutta syklin alusta alkaen. Panostus osallisuuteen sykin alussa vähentää haasteita toimintamallien vakiinnuttamisessa. Kehittämisjohtaminen vuorotyössä asettaa kehittämistyön johtamiselle erityishaasteita: - osallisuuden pelisäännöt vuorotyössä tulee määritellä - tiedonjaon pelisäännöt ja vastuut (myös itsevastuisen tiedonhankinnan pelisäännöt) - kehittämisen mahdollistaminen työvuorosuunnittelulla (esim. U-päivät) Jokainen työntekijä on oman työnsä jatkuva kehittäjä, kun tarvittavat työkalut on opittu käyttöön. Kehittämisen tehokkuutta ei saavuteta vain määrällisiä henkilöstöresursseja lisäämällä vaan suuressa määrin kehittämisen osaamisresurssia edistäen. Osallisuus kehittämiseen luo henkilöstölle työn merkityksellisyyden kokemusta ja sitoutumista työhön. Kehittämisen johtamisessa aktiivisimmat johtamisvaiheet ovat 1) yhteistoiminnallisen kehittämisen sysääminen liikkeelle: nykytilatiedot kehittämiskohteet 2) Itseohjautuvuuden ja vetovoimaisen työyhteisöllisyyden vahvistaminen Epävarmuuden ja keskeneräisyyden sietämisen tukeminen Motivoiminen prosessin etenemissuunnitelman toteuttamiseen 3) Kehittämistulosten vakiinnuttaminen sopimuksista kiinnipitäminen tuki- ja seuraamusjärjestelmät Kun kehittämistyön tuottamat toimintamallit ja pelisäännöt on selkeästi kirjattu ja strateginen johto on päättänyt niiden käyttöönotosta, alkaa mallien vakiinnuttaminen arkeen: on poisopittava vanhoista työohjeista ja sisäistettävä uudet työohjeet ja teoriat (vaiheet 6 ja 7). Uusien toimintamallien sisäistäminen itseohjautuvaksi järjestelmäksi toimii työntekijöiden keskinäisellä perehdyttelyllä. Vakiinnuttamisen työkaluja ovat mm. koulutukset ja työnohjaukset. Jos tukitoimista huolimatta vakiinnuttaminen ontuu ja takkuaa, johdon tulee ryhtyä arvioimaan mallin toimivuutta tai siirtyä toteuttamaan tehostettua tukea ja seuraamusjärjestelmää: 1) POIKKEAMAILMOITUKSET ilmoitusten käsittely osastolla käsittely TRIOSSA ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen 2) VAKIINNUTTAMINEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN AVULLA Vastuu seuraamusjärjestelmien käytöstä on osastonhoitajalla (yhteistyössä TRION kanssa). Jos osastonhoitaja ei ryhdy toimiin, henkilöstö ottaa yhteyden esimiehen esimieheen. Seuraamusjärjestelmän vaiheet etenevät seuraavasti: 1) Sitoutumiseen tarvittavan tuen tarpeen kartoitus + järjestäminen, 2) Puhuttelu ja sopimukset, 3) Huomautus (kirjallinen), 4) Työtehtävien uudelleenjärjestelyt, 5) Työkykykartoitus, 6) Työtehtävien uudelleen järjestely, 7) Varoitus, 8) Muihin tehtäviin siirtäminen ja 9) Työsopimuksen purkaminen. Vaiheiden tarkemmat ohjeistukset on tuotettu erilliseksi toimintamalliksi. 6. ILVESKODIN OSALLISTUVAN MUUTOSTYÖN TAUSTA-AJATUKSET 6.1. Muutosvaiheet Ilveskodin muutostyön taustalla on kuvan 9 näkemys muutosvaiheista ja vaiheiden sisältämistä tunteista: 1) Muutosvastarinta, 2) Surutyö eli vanhasta poisoppiminen ja 3) Varsinainen muutos eli uuden oppiminen. Jokainen ihminen käy muutosvaiheisiin liittyvät tunteet läpi mutta heillä on erilaista 18

19 osaamista, joiden vuoksi muutosvaiheet ovat joillekin helppoja, joillekin haasteellisia. Henkilöstön muutososaamista on tietoinen kyky muutostunteiden hallintaan muutoksen vaiheissa. näkyvissä piilossa Pelko 1. Muutosvastarinta 1. Sabotointi MUUTOKSEN KOLME PÄÄVAIHETTA PERUSTUNTEET MUUTOKSESSA SITOUTUMINEN MUUTOKSESSA 2. Vastustaminen Viha 2. Surutyö eli vanhasta poisoppiminen 3. Luopuminen Suru 3. Varsinainen muutos = uuden oppiminen 4. Neutraalius - voimaantuminen Ilo 7. Yhteistyö 6. Tekeminen 5. Hyväksyminen aika Muutos, joka tehdään meille, koetaan uhkaksi. Muutos, jota olemme itse tekemässä, koetaan mahdollisuudeksi Eija Heine / Oy Kasvun Avain Ltd. 1 Kuva 9: Muutoksen vaiheet, tunteet ja sitoutuminen 6.2. Mikä ihmistä muutokseen innostaa ja sitouttaa Ihmisen työniloon ja sitoutumiseen vaikuttaa kolme lainalaisuutta 1) työn merkityksellisyyden ja mielekkyyden kokeminen, 2) Itsemäärämisen/itseohjautuvuuden toteutuminen eli osallisuus vaikuttaa työhönsä liittyviin asioihin sekä 3) riittäväksi koettu tuki johdolta/ työyhteisöltä. Kuva 10 kiteyttää työn sitoutumista lisäävät osa-alueet jokapäiväisessä arjen työssä ja muutoksessa. IHMISTÄ TYÖSSÄÄN OHJAAVAT ARVOT JA PERIAATTEET Arjen työ Työn tarkoitus, tavoitteet ja osaaminen merkitys, kokonaisuuden kannalta työn itsenäisyys ja vaikutusmahdollisuus työn hallinta / tunne + persoonalliset erityispiirteet Mielekkyys / Merkitys Itsemäärääminen / itseohjautuvuuspyrkimys Työn muutokset MIKSI: muutoksen syyt/tarkoitus MITÄ: visio tulevasta MITEN: Miten toteutetaan Kuullanko minua/meitä Saanko osallistua/vaikuttaa? Yhteinen muutossuunnittelu Muutososaaminen (hallinta) Informointi (tieto) Kiinnostus + arvostus perehdytys ja koulutus Työmotivaatio Työnilo, FLOW Tuen tarve JOHTAMINEN Muutosprosessit. Muutosjohtamisen vaiheet. Merkitys. Osallisuus.Tuki Eija Heine / Oy Kasvun Avain Ltd. Esimiesläsnäolo, keskustelu Henkilöstötuki/vetovoima Koulutus, työnohjaus, perehdytys Sitoutuminen muutoksiin, työnilo 2 Kuva 10: Työn merkityksellisyyttä ja sitoutumista lisäävä periaatteet 19

20 Työntekijät kokevat vetovoimaisina ne työpaikat, joissa toteutuvat mielekkyys ja merkityksellisyys, joissa itseohjautuvuudelle ja osallisuudelle on tilaa ja joissa saa tarvitun tuen johdolta ja työyhteisöltä Onnistuneen muutoksen 5-vaiheisuus Evitamalli1 Ilveskodin onnistuneen muutosprosessin pohjalla on vakuutusyhtiö Varman esittämä 5-vaiheinen Evitamalli. Kuva 11 esittää, mitä muutosprosessi tuottaa, jos joku sen osista jää toteutumatta: Muutostarpeen määrittely Ensimmäiset toimenpiteet Muutostarpeen määrittely Ensimmäiset toimenpiteet Muutostarpeen määrittely Ensimmäiset toimenpiteet Muutostarpeen määrittely Muutoskyvystä huolehtiminen Muutostarpeen määrittely + + Yhteisen näkemyksen luominen Yhteisen näkemyksen luominen Yhteisen näkemyksen luominen + Yhteisen näkemyksen luominen + Yhteisen näkemyksen luominen Muutoskyvystä huolehtiminen Ensimmäiset toimenpiteet Muutoskyvystä huolehtiminen Muutoskyvystä huolehtiminen + Ankkurointi käytäntöön + Ankkurointi käytäntöön = + Ankkurointi käytäntöön + Ankkurointi käytäntöön + + Ankkurointi käytäntöön + Muutoskyvystä huolehtiminen Ensimmäiset toimenpiteet + = = = + = ONNISTUNUT MUUTOS VIIMEISENÄ TYÖLISTALLA NOPEA ALKU, JOKA KUIHTUU POIS AHDISTUS TURHAUTUMINEN SATUNNAISIA PONNISTELUJA VÄÄRIÄ ALKUJA SYVÄ PETTYMYS KYYNISYYS Kuva 11: Onnistuneen muutoksen vaihemalli (Vakuutusyhtiö Varma) Onnistuneen muutosjohtamisen Evita -prosessissa on viisi vaihetta jos niistä yksikin puuttuu, muutosjohtaminen ontuu eikä tuota onnistunutta muutosta. Evita -mallin pohjalta on laadittu Ilveskodin osallistuvan muutosjohtajuuden etenemisprosessi (kuva 12). 7. ILVESKODIN OSALLISTUVAN MUUTOSTYÖN TOTEUTTAMINEN 7.1. Osallistuvan muutosjohtajuuden etenemisprosessi - uusien palvelujen synnytys Ideat uusien palvelujen synnyttämisestä / tuotteistamisesta uusille asiakasryhmille voi lähteä liikkeelle asiakkaasta, työntekijästä tai strategisesta johdosta. Idean jalostuminen konkreettiseksi palveluksi edellyttää johdon ja työntekijöiden saumattomasti etenevää osallistuvaa muutosprosessia (kuva 12), jonka lopuksi strateginen johto solmii sopimukset palvelun ostajien kanssa ja henkilöstö alkaa toteuttaa ja jatkokehittää tuotettua palvelua. Muutosprosessin toimijoita ovat: strateginen johto, hoitotyön TRIO, operatiivinen lähijohto sekä henkilöstö. Muutosprosessin yhteistoiminnallisuus on resurssi, joka vähentää vastakkainasetteluja ja ottaa tuotteistukseen mukaan kaikkien tasojen erilaisen osaamisen. Muutosmalli oikeuttaa ja velvoittaa kaikki osallisuuteen, malli toimii itseohjautuvuuden rakenteena ja on osa työntekijän työssään 1 Vakuutusyhtiö Varma (2002) Evita -mentoroinnin työkirja. 20

21 PROSESSIN SUJUVUUDEN ARVIOINTI Osallistuvan muutosjohtajuus Ilveskodin uudistamisen toimintamalli 2011 tarvitsemasta tuesta. Yhteistoiminnallinen muutostyö alusta alkaen vähentää tuotteen käyttöönottoon liittyvää vastarintaa ts. muutostyön ankkurointi arkeen sujuu joustavammin, tehokkaammin ja taloudellisemmin. Ilveskodin strateginen taso RAAKILE: - Ympäristön palvelutarve - palvelutuoteidea HENK.IDEA STRATEGIAKÄSITTELYYN NEUVOTTELUT tilaajan, palveluketjun, asiakkaiden kanssa odotukset, vaatimukset SOPIMUKSET TRIO yht.toimin nallinen ylihoitajuus Ilveskodin perus- ja erityistyö osastot sos.työ TAI ASIAKAS- ALOITE ALKU- JALOSTUS TRIO + vastuuryhmä 1)MUUTOS- TARPEEN MÄÄRIT- TELY- VAIHE TUOTTEEN JALOSTUS ALKAA Ympäristöanalyysia asiakkaat kentän palvelut hoitoketjun hahmotus alustavaa hintaraamia Lähestyminen Tilaajakeskeisyys Hoitoketjukeskeisyys Henkilöstökeskeisyys Talouslähtöisyys 2) YHTEISEN NÄKEMYKSEN TUOTTAMINEN JOHDON IDEA TIEDOKSI: henkilöstölle - avaus konkretiaan RAAKILE: Yksilö os.palaveri - Palvelutarve, tuoteidea - osaaminen + tarve Resurssivaatimukset Puitteet Osaamisanalyysi Kehittämistarpeet VASTUUHENKILÖT Tuotteistus Palvelun prosessikuvaus Toimintolaskenta Maksukyky Aika, välineet Seurantamittarit 2) YHTEISEN NÄKEMYKSEN TUOTTAMINEN 4) ENSIMMÄISET TOIMENPITEET UUDET ASIAKKAAT TULEVAT LAATUTYÖ kehittäminen koulutus, valmennus tuki ja kontrolli 5) ANKKUROINTI ARKEEN (esim. työnohjaus) 3) MUUTOSKYVYSTÄ HUOLEHTIMINEN UUSI TUOTE: TARVITTAVA TYÖN KEHITTÄMINEN Prosessikuvaukset ja prosessien hahmottaminen Aika, välineet, muut puitteet, osaaminen TARVITTAVA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Kuva 12: Ilveskodin muutosjohtajuuden etenemisprosessi Kuvaan 12 on punaisella tekstillä ja 1-5 numeroinnilla osoitettu Evita-mallin muutosvaiheet. Kun kaikki vaiheet toteutuvat sujuvasti, saavutetaan onnistunut muutos. 1. MUUTOSTARPEEN MÄÄRITTELYVAIHE - Ilveskodissa muutostarpeen yleinen perusta ja uusien tuotteiden välttämättömyys on jo sisäistetty - Palvelutuotekohtainen muutostarpeen määrittely: idea uuteen palveluun voi syntyä strategisessa, johdossa tai perustyössä, josta idearaakile siirtyy hoitotyön TRIOlle, joka syöttää sen eteenpäin kuvan 12 vaiheiden mukaisesti 2. YHTEISEN NÄKEMYKSEN LUOMISEN VAIHE - tuotteistus alkaa trion johdolla - hoitoketjun hahmotus (mistä asiakas tulee, minne menee, kuka maksaa) - uusi tuoteidea ja sen karkea prosessihahmotus o palveluprosessi kustannukset/hinta osaaminen sopiva asiakas hoitoketju o laskentakaavat alustavat prosessikaaviot talossa o alustavat neuvottelut hoitoketjun yhteistyökumppaneiden kanssa tuotekehittely konkretisoituu ja hinta alkaa hahmottua - tuotteen hinnan linkittäminen tuotteesta saatavaan muuhun hyötyyn ja tuotteen vaikuttavuuteen maksajan muihin osa-alueisiin + ko. hyötyjen laskeminen maksajalle - huomioidaan omaisten rooli hoitoketjulla ja maksajina - ketjun yhteistyökumppaneiden kanssa neuvotteluja ja tuotteen täsmällisempi hahmottaminen - suunnitelmat muutoskyvystä huolehtimiseksi (TRIO ja henkilöstö) 3. MUUTOSKYVYSTÄ HUOLEHTIMINEN - nimetään vastuuhenkilöt - huolehditaan resurssit muutokseen valmistautumisessa: osaaminen, koulutus, laitteet, tilat yms - ulkopuoliset koulutukset sekä talon sisäisen erityisosaaminen sisäisiksi koulutuksiksi 21

22 4. ENSIMMÄISET TOIMENPITEET - Esitteet, markkinointi - Sopimukset - TRIO lähettävän tahon lääkärit talon vastanottavat lääkärit: yhteistyömäärittelyt - Ensimmäiset asiakkaat osaamisessa harjaantuminen + tuotekehittely jatkuu 5. ANKKUROINTI KÄYTÄNTÖÖN - Uusi palvelutoiminta ja uudet asiakkaat taloon mahdollisimman joustavasti uusi tieto taidoksi) - Uuden palvelutoiminnan seuranta palvelun kehittämiseksi - Henkilöstön keskinäinen perehdyttely uuteen osaamiseen sekä muut tarvittavat tukitoimet: lähijohdon tuki, työnohjaus, valmennus, koulutukset - Uuden toiminnan käyttöönoton takutessa yksilöidysti seuraamusjärjestelmän toteutus (tuki, huomautus, varoitus ) - Aloitetun uuden palvelun jatkuva kehittäminen Muutosprosessin toteutumista ARVIOIDAAN jokaisen uuden palvelutuotteen ensimmäisten asiakkaiden tultua taloon sisäisen auditointien yhteydessä) 7.2. Muutososaaminen Osallistuva muutos edellyttää yhteistä osaamispohjaa Onnistunut muutososaaminen perustuu yhteisiin näkemyksiin kaikilla tasoilla. Onnistunut muutososaaminen perustuu itseohjautuvuuteen ja itseohjautuvuuden johtamiseen. Itseohjautuvuus ei voi tapahtua ilman selkeää rakennetta, tiedollista viitekehystä ja yhteisesti hallittuja menetelmiä. Onnistunut muutososaaminen rakentuu tämän toimintamallin yhteisessä sisäistämisessä. Muutososaamisen tärkeitä osa-alueina ovat: Muutosvaiheiden yhteinen hahmottaminen (kuva 9) Kyky käsitellä muutosvaiheisiin liittyvät tunteensa ja estää jumiutumisensa joihinkin vaiheisiin Omien persoonallisten osaamishaasteiden/vahvuuksien tunnistaminen ja käyttö (enneagrammi) Ilveskodin onnistuneen muutosprosessin hallinta (kuva 11) Kyky itsensä sitouttamiseen ja työn merkityksellisyyden löytämiseen (kuva 10 ja enneagrammi) Työyhteisöllinen vuorovaikutusosaaminen (kuva 2) Aktiiviset työn kehittämistaidot (luku 4/kuva 7) Kyky käyttää seurantaa oman työn kehittämisen ja muutoksen työvälineenä Muutoksen johtamisosaamisessa tärkeitä osaamisalueita: Seurantaosaaminen eli tiedolla johtaminen (kappale 3.5.) Perustyön asiantuntijoiden itseohjautuvan kehittämisen johtaminen (luku 4/kuva 7) Strategisiin velvoitteisiin sitoutumisen edistämisosaaminen Kyky voimaannuttavaan voimavarajohtamiseen (yksilö ja yhteisö) Työn merkityksellisyyttä ja sitoutumista lisäävä periaatteet (kuva 10) Muutosvaiheiden (9 kuva) ja muutostunteiden käsittelyn edistäminen Ilveskodin osallistuvan muutosprosessin etenemiskaavion sisäistymisen edistämistä (kuva 11) Työntekijöiden toimintaa ohjaavien lainalaisuuksien käyttäminen johtamisessaan (kuva 10). Henkilöstön osallisuuden mahdollistaminen muutoksen suunnitteluvaiheesta alkaen sekä Itseohjautuvuuden vahvistamista (sovittujen mallien ja rakenteiden mukaan) Auttaa henkilöstöä synnyttämään työn merkityksellisyyden kokemusta 22

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Käytännön keinoja Kokkolassa 1 Muutoksen hallinnan keinoja Kehittämiskohdekohtaiset toimenpiteet Muutosjohtamisen malli Koulutukset esimiehille Miten toimia

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen Suunnittelu & Valmistelu Toimeenpano Vakiinnuttaminen HKL johtoryhmä työpaja 13.5.2015 1 Uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu ja valmistelu 1. Projektin tavoitteet,

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Valmistelun lähtökohdat - varhaiskasvatuslaki - lasten muuttuva

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija 14.9.2016 Page 1 Miksi ollaan asian äärellä? Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op

Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op. 2010 2011 Teematehtävä 2 Henkilöstö- ja työyhteisöjohtaminen Sirpa Kova MUUTOKSEN EDISTÄMISEN JA TIEDON JAKAMISEN HYVÄT

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Muutoksen / strategian toimeenpano 1

Muutoksen / strategian toimeenpano 1 Strategioiden toimeenpanon haasteita SEMINAARIPÄIVÄ STRATEGIATYÖN TUEKSI Norrvalla Folkhälsan, Vöyri 8.9.2009 Maijaliisa Junnila, FT Johtava asiantuntija, THL Muutoksen / strategian toimeenpano 1 ALOITE

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ 18.4.2013 Osaamisen johtaminen Lähtökohtia Organisaation toiminnan perusta on sille hyväksytyssä strategiassa. Osaamisen johtaminen pyrkii strategisena

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

Lark työpaja

Lark työpaja Lark työpaja 21.11.2016 Osallistaminen Palautejärjestelmän kehittäminen jaksopalaute Tuuli Ovaska Hanna-Liisa Ollila Kerätyn tiedon läpikäynti KEHITTÄMISKOHTA JA OSATAVOITTEET 3.3.2015 Mitä tietoa pitäisi

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Työhyvinvointia työtä kehittämällä

Työhyvinvointia työtä kehittämällä Työhyvinvointia työtä kehittämällä Arja Ala-Laurinaho Tiimipäällikkö, TkL Työn kehittäminen -tiimi, Työterveyslaitos 1 Häiritsevätkö muutokset toimivaa organisointia ja sujuvaa työtä? TYÖ ENNEN (n. 1980-luvulle

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto 2-3.4.2014 Johtajat muutoksentekijöinä Eeva Hujala Tampereen yliopisto Johtajat muutoksessa ja muutosjohtajina Eletään johtajuuden muutoksen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot