2011 Hämeenlinnan terveyspalvelut -liikelaitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2011 Hämeenlinnan terveyspalvelut -liikelaitos"

Transkriptio

1 OSALLISTUVA LÄHIJOHTAJUUS JA VETOVOIMAINEN TYÖYHTEISÖLLISYYS toimintamalli kilpailukykyyn, laatuun ja hyvinvointiin 2011 Hämeenlinnan terveyspalvelut -liikelaitos OSALLISTUVA LÄHIJOHTAJUUS JA TYÖYHTEISÖLLISYYS I STRATEGINEN JOHTAJUUS: ylin johto, ylihoitaja, yhteistoiminnallinen ylihoitajuus II OSALLISTUVA LÄHIJOHTAJUUS: 1) jaettu lähijohtajuus työpareina ja 2) erityisvastuut yli osastorajojen MUUTOSJOHTAMINEN ASIANTUNTIJOIDEN JOHTAMINEN Muutos: vaiheet, tunteet, sitoutuminen Perustyön yhteinen ammatillisuus: Onnistunut muutosprosessimalli prosessit, laatu, tehokkuus, etiikka Muutososaaminen Osaamisen johtaminen Kehittämisen johtaminen Erityisvastuut yli osastorajojen TIEDOLLA JOHTAMINEN / SEURANTAPAKETIT Hoitotyö/kehittäminen Muutos + tuotteistus Työyhteisöllisyys jne Muutos johtaa kehittämiseen, kehittäminen muutokseen -kehä TYÖYHTEISÖOSAAMISEN JOHTAMINEN Sitoutuminen, itseohjautuvuus Vetovoimainen työyhteisöllisyys: vuorovaikutus ja ilmapiiri työyhteisökulttuuri persoona työvälineenä työn mielekkyys ja työnilo Voimavarat ja työhyvinvointi III HENKILÖSTÖN VETOVOIMAINEN TYÖYHTEISÖOSAAMINEN 1 Sitoutunut itseohjautuvuus: Perustyö, työyhteisö, työn merkitys ja mielekkyys 2 Vuorovaikutus ja kulttuuri 3 persoona työvälineenä 4 Muutos ja kehittäminen 5 Voimavarat /jaksaminen

2 Sisällys ALKUSANAT - TOIMINTAMALLIN TARKOITUS JA RAKENNE... 3 OSA I: STAREGINEN JOHTAJUUS 1. STRATEGINEN JOHTAJUUS TERVEYSPALVELUIDEN STRATEGIA TERVEYSPALVELUIDEN STRATEGIAN JA OSALLISTUVA JOHTAJUUS -TOIMINTAMALLIN YHTEYS TULEVAISUUDEN KILPAILUVALTTI: VETOVOIMAINEN TYÖYHTEISÖ JA ITSEOHJAUTUVUUS MENESTYSTEKIJÄNÄ UUSIUTUMISKYKY = MUUTOKSEN- JA KEHITTÄMISEN KEHÄMALLI STRATEGISET ARVOT JA HOITOTYÖN ETIIKKAOSAAMINEN STRATEGISEN JOHDON JA LÄHIJOHDON YHTEISTYÖRAKENNE YLIHOITAJAN TEHTÄVÄT STRATEGISESSA JOHTAJUUDESSA YHTEISTOIMINNALLINEN YLIHOITAJUUS JA OSALLISTUVA LÄHIJOHTAJUUS OSASTOLLA LÄHIJOHDON ERITYISVASTUUTEHTÄVÄT - NS. PÄREKOPPAMALLI JAETTU LÄHIJOHTAJUUS = TYÖPARITYÖSKENTELY... 9 OSA II: OSALLISTUVA LÄHIJOHTAJUUS 3. OSALLISTUVAN LÄHIJOHTAJUUDEN KESKEISET MÄÄRITYKSET LÄHIJOHTAJUUSKÄSITTEET YHY -lähiesimiestiimi eli yhteistoiminnallinen ylihoitajuus Lähijohdon erityisvastuutehtävät - ns. pärekoppamalli Jaettu lähijohtajuus = työparityöskentely osaston johtamisessa Osallistuva lähijohtajuus Henkilöstön itseohjautuvuus = sitoutumista sovittuihin toimintamalleihin OSALLISTUVAN LÄHIJOHTAJUUDEN JA TYÖYHTEISÖLLISYYDEN -PALAPELIMALLI UUSI NÄKEMYS TYÖNTEKIJÄN TYÖELÄMÄOSAAMISESTA OSALLISTUVAN LÄHIJOHTAJUUDEN RAKENTEET PALAVERIKÄYTÄNNÖT = JOHTAJUUDEN JA ITSEOHJAUTUVUUDEN AREENAT OSALLISTUVAN LÄHIJOHTAJUUDEN TYÖNJAOT Jaetun lähijohtajuuden työnjakotaulukko (OH:n ja AOH:n parityö) Lähijohdon erityisvastuutehtävät (ns. pärekoppamalli ) HOITOTYÖN ASIANTUNTIJUUS JA SEN JOHTAMINEN OSAAMISPERUSTA (TAULUKKO) HOITOTYÖN AJANTASAISEN ASIANTUNTIJUUDEN JOHTAMISTYÖKALUJA Uuden henkilöstön perehdyttäminen ja kehittämistulosten perehdyttely Asiantuntijoiden vastuuhenkilöjärjestelmä Palaverikäytännöt ammatillisuuden ylläpidon ja kehittämisen ydinrakenne Sitoutumiskäytännöt potilaan oikeuksien toteuttamiseen HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN JA SEN JOHTAMINEN KEHITTÄMINEN YDINOSAAMISENA = KEHITTÄVÄ TYÖOTE TYÖN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN OSAAMISPERUSTA (TAULUKKO)

3 6.3. TYÖN KEHITTÄMISEN KONKREETTISET TYÖKALUT Suunnitelmallisen kehittämisen vaihemalli = kehittämissylki Kehittämissyklin toteuttamiseen vaadittava osaaminen Työn kehittämisen sisäistetty sykli KEHITTÄMISSYKLIN KONKREETTISIA JOHTAJUUSTOIMIA Osallisuuden järjestäminen Seurantajärjestelmä osaksi kehittämisen itseohjautuvuutta Henkilöstön henkilökohtaisten osaamispiirteiden vahvistaminen resurssiksi Kun vakiinnuttaminen takkuaa, edetään tuesta seuraamuksiin OSALLISTUVA MUUTOS JA SEN JOHTAMINEN YHTEISTOIMINNALLINEN MUUTOSMALLI JOHDOSTA PERUSTYÖHÖN Onnistuneen muutoksen osatekijät ja kokonaisrakenne (Evitamalli) Muutokseen sopeutumisen vaiheet, sitoutuminen ja tunteet Sitoutumisen lainalaisuudet muutosjohtajuuden ja itseohjautuvuuden kulmakivinä Persoonalliset vahvuudet ja haastetekijät muutostilanteissa Persoonalliset ominaisuudet tietoisina muutostyökaluina Yhdeksän persoonallista muutososaajaa työyhteisössä Muutoksen osaamisperustan taulukkokoontia VETOVOIMAISEN TYÖYHTEISÖLLISYYDEN JOHTAMINEN TYÖYHTEISÖN VETOVOIMAISUUDESTA KILPAILUVALTTI VETOVOIMAISUUS LÄHIJOHTAJUUDEN HAASTEENA VOIMAVARAJOHTAMINEN VETOVOIMAISEN TYÖYHTEISÖLLISYYDEN TYÖKALUNA Voimavaraistavan työvuorosuunnittelun periaatteet ja suunnitteluohjeet Sairauspoissaolot ja aktiivisen tuen malli Virka/työvapaan myöntämiskäytännöt Sijaisjärjestelyt Työturvallisuus SUJUVA VUOROVAIKUTUS - LAINALAISUUKSIA JA OHJEITA HAASTEISIIN PERSOONALLISUUS TYÖKALUNA VETOVOIMAISEEN TYÖYHTEISÖÖN Enneagrammi: malli ja yhdeksän vetovoimatyyliä Enneagrammiymmärryksen hyödyntäminen organisaation toiminnassa Työyhteisön enneagrammityöskentelyssä huomioitavaa JOHTAMINEN SEURANNAN AVULLA - SEURANTAPAKETIT SEURANTA ON JOHTAMISEN JA ITSEOHJAUTUVUUDEN TYÖKALU KARKEAT HAHMOTELMAT OSA-ALUEIDEN SEURANTAPAKETEIKSI (TAULUKKOKOONTI) OSA III: VETOVOIMAINEN TYÖYHTEISÖLLISYYS 10. VETOVOIMAISEN TYÖYHTEISÖOSAAMISEN PERIAATTEITA TYÖNILON PUHEKULTTUURI PUHEELLA PAREMPI TYÖYHTEISÖ HENKILÖSTÖN VETOVOIMAINEN TYÖYHTEISÖLLISYYS ( TAULUKKOKOONTI) LOPUKSI 13. OSALLISTUVAN JOHTAJUUDEN TOIMINTAMALLIN VAKIINNUTTAMINEN... 2

4 ALKUSANAT - TOIMINTAMALLIN TARKOITUS JA RAKENNE Tämä Osallistuva johtajuus ja vetovoimainen työyhteisöllisyys toimintamalli tuotettiin johdon ja henkilöstön osallistuvalla prosessilla vuosina Mallin osallistuva tuottamistapa ja osallistuvuutta määrittelevän toimintamallin tuottamiseen on yhteydessä kaksi merkittävää tekijää: 1. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintaohjelma Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön 2 asetti valtakunnalliseksi tavoitteeksi luoda uudet johtamisrakenteet ja johtamiskäytännöt, joilla tuettaisiin hoitotyön henkilöstön osaamisen ja ammatillisen toiminnan kehittämistä. Keskeisiksi muutoskohteiksi toimintaohjelmassa asetettiin tiedolla johtaminen ja osallistuva johtaminen. Ohjelmassa todettiin, että johtamiskulttuurin muutoksessa on avainasemassa osallistava johtamistapa 3, jonka avulla saadaan kaikkien ammattiryhmien osaaminen hyödynnettyä toiminnan kehittämiseen. Osallistavan johtajuuden tarkoitus on uudistaa johtamiskulttuuria ja vahvistaa työntekijöiden osallisuutta niin, että ammatillisen perustyön ja sen kehittämisen sekä organisaation muutosprosessien toteuttamisen päätäntävaltaa delegoituu henkilöstön itseohjautuvuudeksi Tutkija Gary Hamelin tutkimustulos, jonka mukaan tulevaisuudessa organisaatioiden tärkein kilpailuvaltti tulee olemaan organisaation kyky johtaa niin, että henkilöstö muodostaa vetovoimaisen työyhteisön, jossa vallitsee intohimoinen sitoutuminen organisaation strategioihin ja oman työn merkityksellisyyteen. Tämä toimintamalli siis konkretisoi Hämeenlinnan Terveyspalveluiden sairaalatoimintaan osallistuvaa johtajuutta ja vetovoimaista työyhteisöllisyyttä, joka todentaisi strategisen tavoitteen: olla toimialansa edelläkävijä Suomessa v Tätä toimintamallia päivitetään tarpeen mukaan. Osallistuva lähijohtajuus ja vetovoimainen työyhteisöllisyys kolmeen osaan: toimintamalli jakautuu I Strateginen johtajuus II Osallistuva lähijohtajuus ja itseohjautuvuus III Vetovoimainen työyhteisöllisyys 1 TYKES-rahoitteinen VetoVoimaa projekti Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:18 Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön, toimintaohjelma , Helsinki 2009, Yliopistopaino 3 Tämä toimintamalli eroaa STM:n toimintaohjelmasta valittuaan autoritaarisuutta vähentävän käsitteen osallistuva käsitteen osallistava sijasta. 3

5 OSA I STRATEGINEN JOHTAJUUS 4

6 1. STRATEGINEN JOHTAJUUS 1.1. Terveyspalveluiden strategia 5 Strategia kertoo kaikkien yhteisen päämäärän ja auttaa meitä valitsemaan keinot, joilla valittua päämäärä tavoitellaan. Strategia kertoo myös arvot, joiden mukaisesti liikelaitoksessa tahdomme toimia. Terveyspalveluiden strategia auttaa suunnitelmallisesti parantamaan kilpailukykyämme ja pärjäämään muiden terveyspalveluiden joukossa. Strategia ilmentää organisaation valinnat ja voimavarojen kohdentamisen, perustelee arjen päätökset ja antaa kaikille toimijoille yhteisen suunnan. Kun kaikki sitoutuvat strategiaan yhteisesti ja toteuttavat sen tavoitteita ja sen arvoja päivittäisessä työssä, voimme saavuttaa strategisen tavoitteemme olla toimialamme edelläkävijä. TAHDOMME olla tehokas terveyshyötyyn tähtäävä palveluntuottaja, joka on tunnettu luotettavasta ja osaavasta henkilöstöstään kohtelee hyvin asiakkaitaan ja yhteystyökumppaneitaan tyydyttää asiakkaiden kokemat ja ammattilaisten tunnistamat tarpeet TAVOITTEENAMME on olla toimialamme edelläkävijä suomessa vuonna 2015 ARVOJAMME ovat asukaslähtöisyys, yhdenvertaisuus, luotettavuus ja yhteisöllisyys Terveyspalveluiden strategian ja osallistuva johtajuus -toimintamallin yhteys Seuraavan sivun kuvassa 1 esitetään liikelaitoksen strategiankuva, jonka esittämiin strategisiin painopisteisiin on liitetty tämän toimintamallin osa-alueita ilmentämään toimintamallin ja strategian välistä yhteyttä. Toimintamalli saa strategiasta perustelunsa ja malli on strategisen johdon työkalu pyrittäessä tavoitteeseen olla toimialan edelläkävijä v Lisätietoa strategiasta 2011: Kehränet organisaatio liikelaitokset Hämeenlinnan terveyspalvelut 5

7 Osallistuva lähijohtajuus ja vetovoimainen työyhteisöllisyys strategian todentajana (lähijohtajuus henkilöstön itseohjautuvuus) Hoitotyön arvo/etiikkaosaaminen Seuranta- ja kehittämisosaaminen Muutos- ja kehittämisosaaminen Vetovoimainen työyhteisöllisyysosaaminen QPR-prosessiosaaminen + tuotteistusosaaminen/kehittäminen Kuva 1: Strategian ja toimintamallin yhteydet (nuolilaatikot) 1.3. Tulevaisuuden kilpailuvaltti: vetovoimainen työyhteisö ja itseohjautuvuus Tutkimusten mukaan organisaatioiden pitkäaikainen kilpailuetu perustuu jatkossa lähinnä henkilöstön yhteisölliseen intohimoisen sitoutumisen, luovuuden ja aloitteellisuuden varaan. Yksilötyöntekijän vahva yksin osaaminen ei ole yhteisölliseen sitoutumiseen verrattava kilpailuvaltti. 6 Avainsanoja sitoutumisessa ovat itseohjautuvuus, työn tarkoituksellisuuden ja mielekkyyden löytäminen ja kokeminen, yhteisöllisyys, yhteinen päämäärä ja yhteiset toimintamallit. Sitoutuminen luo mielekkyyttä ja hyvinvointia, jotka lisäävät organisaation vetovoimaa rekrytoinnissa. 7 Itseohjautuvuus edellyttää selkeitä johdon ja henkilöstön toiminnan avoimia prosessikuvauksia, pelisääntöjä, jatkuvaa ammatillista reflektointia ja kehittävää työotetta sekä toimivaa seurantajärjestelmää ilman niitä itseohjautuvuudesta tulee yksilöiden intohimojen toteuttamista kukin omalla tavallaan. 6 Tutkija Gary Hamel Tuomo Alasoini 2010, luento Hämeenlinnassa 6

8 STM:n toimintaohjelma vuosille (Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön) korostaa johtamista, jolla vetovoimaista työyhteisöllisyyttä luodaan Osallistuvan lähijohtajuuden toimintamallin kokoaa liikelaitoksen strategiaan nojaavia pelisääntöjä, joiden varassa työyhteisöllinen sitoutunut itseohjautuvuus on mahdollista Menestystekijänä uusiutumiskyky = muutoksen- ja kehittämisen kehämalli Terveyspalvelut liikelaitoksen strategian tavoitteena on parantaa suunnitelmallisesti liikelaitoksen kilpailukykyä ja saavuttaa tavoite toimialan edelläkävijänä. Osallistuvan lähijohtajuuden toimintamalli sitoo yhteen 1) strategisen muutosjohtajuuden = johdon päätökset = osastotason muutosjohtajuuden (lähiesimiestyö ja henkilöstön itseohjautuva muutostyö) 2) perustyön kehittämisen strategisten muutospäätösten jälkeen = kehittävä työote Kuva 2 hahmottaa muutoksen ja kehittämisen kehän, jossa strateginen muutosjohtajuus, osallistuva lähijohtajuus sekä henkilöstön kehittämistyö muodostavat tukevan tukevan kokonaisuuden. Kuva 2: Muutoksen ja kehittämisen keskinäinen riippuvuus -kehämalli Kehämallin sisältöjä esitellään tarkemmin osallistuvan lähijohtajuuden luvussa.. 8 Sosiaali- ja terveysministeriö 2009, Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön toimintaohjelma

9 1.5. Strategiset arvot ja hoitotyön etiikkaosaaminen Strategiaan kirjatut toiminta-arvot (asukaslähtöisyys, yhdenvertaisuus, luotettavuus ja yhteisöllisyys) ohjaavat organisaation toimintaa tehtävässään. Niiden lisäksi asiakkaan tyytyväisyyttä ja tehokkaita hoitoprosesseja edistää osaavan henkilöstön asiakaskohtaamisissa todentamat hoitotyön eettiset arvot. Hoitotyön eettiset periaatteet 9 : 1. Oikeus hyvään hoitoon Oikeus hyvään hoitoon merkitsee, että terveydenhuollon palveluita tarvitseva saa niitä asiantuntevasti ilman kohtuuttomia viiveitä. Hyvän hoidon toteutuessa potilas kokee olevansa asiantuntevissa ja luotettavissa käsissä ja tulevansa ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Toteutuminen edellyttää valppautta ja vastuullisuutta kaikilta terveydenhuollon tasoilta. 2. Ihmisarvon kunnioitus Jokaisella on lähtökohdistaan ja asemastaan riippumatta yhtäläinen ja ainutkertainen ihmisarvo. Ihmisarvoinen hoito ja kohtelu on jokaisen terveydenhuollossa toimivan keskeinen tavoite. Tärkeimpiä ihmisarvon kunnioittamisen elementtejä ovat ihmisen arvostus, vuorovaikutuksellisuus ja itsemääräämisoikeuden edistäminen. Ihmisarvon kunnioituksen tulee ilmetä myös terveydenhuollossa toimivien keskinäisessä vuorovaikutuksessa. 3. Itsemääräämisoikeuden vaaliminen Itsemääräämisoikeus merkitsee ihmisen oikeutta päättää asioistaan oman elämänkatsomuksensa sekä ajatus- ja arvomaailmansa mukaisesti. Terveydenhuollossa itsemääräämisoikeus merkitsee potilaan oikeutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Osallistuminen edellyttää riittäviä tietoja tilanteesta ja eri hoitovaihtoehdoista. Terveydenhuollon ammattihenkilön velvollisuus on antaa ymmärrettävästi potilaan tarvitsemat tiedot oman asiantuntemuksensa alueella. 4. Oikeudenmukaisuus valintojen lähtökohtana Oikeudenmukaisuusperiaate edellyttää, että yhtäläisen hoidon tarpeessa olevat potilaat hoidetaan samojen peri-aatteiden mukaisesti. Oikeus asianmukaiseen hoitoon ja ihmisarvoiseen kohteluun on riippumaton hoitoa tarvitsevan iästä, asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta, äidinkielestä ja vakaumuksesta. Voimavarojen jako ja käyttö ovat keskeiset välineet oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa. 5. Ammattitaito ja työn hallinta Ammattitaidon ylläpito on jokaisen terveydenhuollossa toimivan oikeus ja velvollisuus. Hyvää hoitoa ei voi toteuttaa ilman hyvää ammattitaitoa. Paitsi sisältöosaamista, tarvitaan myös eettisiä taitoja sekä vuorovaikutus- ja yhteistyövalmiuksia. Yhteisesti pohdittuihin arvoihin ja tavoitteisiin sitoutunut toimintatapa lisää työyhteisön hyvinvointia ja suorituskykyä. Hyvinvoinnin perustana ovat oikeudenmukainen ja ihmisläheinen johtaminen, hyvä tiedonvälitys, kiitos, kannustus ja toisen työn arvostus. 6. Kumppanuus, keskinäinen arvonanto ja yhteistyö Eettinen, tehokas ja taloudellinen toimintatapa edellyttää kumppanuutta, jossa yhteinen tavoite on potilaan paras. Erikoistuminen, kilpailu voimavaroista ja puutteellinen tietämys toisten työstä ei saa johtaa lokeroitumiseen ja reviiriajatteluun. Potilaan hoitoketjussa ja palveluprosessissa on monta osapuolta, joita kaikkia tarvitaan. Kunkin vastuullinen toiminta, keskinäinen luottamus ja toimintojen yhteensovittaminen auttavat selviytymään kasvavista haasteista vaatimusten ristipaineissa. 9 Pietilä, Hakulinen, Hirvonen, Koponen, Salminen, Sirola (2005) Terveyden edistäminen uusiutuneet työmenetelmät 8

10 2. STRATEGISEN JOHDON JA LÄHIJOHDON YHTEISTYÖRAKENNE 2.1. Ylihoitajan tehtävät strategisessa johtajuudessa Ylihoitajan tehtävät painottuvat strategiseen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen. Hänen tehtäviinsä kuuluu kehittää liikelaitoksen palvelujen kustannustehokkuutta ja kilpailukykyisyyttä liikelaitoksen strategian suuntaisesti sekä johtaa toimintakäytäntöjen muutosta luoden valtakunnallisia malleja sekä vastata koko organisaation tutkimus-, projekti- ja kehittämistoiminnasta. Ylihoitaja toimii myös yhteistyöverkostojen rakentajana ja johtajana omassa organisaatiossa sekä paikallisesti että valtakunnallisesti (moniammatillisena yhteistyönä terveyden- ja sosiaalihuollon eri organisaatioiden toimijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, mm. yliopistot, seurakunnat, järjestöt, ammatilliset oppilaitokset ja ns. kolmas sektori ) 2.2. Yhteistoiminnallinen ylihoitajuus ja osallistuva lähijohtajuus osastolla Palveluosastojen osastonhoitajat muodostavat ns. yhteistoiminnallisen ylihoitajuuden tiimin, joka huolehtii hoitotyön ja hoitohenkilöstön kokonaisvaltaisesta johtamisesta strategioiden ja visioiden mukaisesti sekä yhteensovittaa toiminnallisia tavoitteita ja käytössä olevia resursseja. Tiimi koordinoi osastojen hoitohenkilökunnan osaamis- ja kehittämistarpeita sekä palvelujen kehittämistä mm. asiakaspalautteiden ja muiden arviointikeinojen avulla. Lähiesimiestiimi vastaa myös työyhteisöjen hyvinvoinnin, työsuojelun ja työturvallisuuden koordinoinnista. Osastonhoitajien tiimin tärkeä tehtävä on valmentaa toisiaan osallistuvan lähijohtajuuden ja vetovoimaisen työyhteisöllisyyden johtamisessa. Apulaisosastonhoitajien kanssa heillä on myös työnohjaus toimintamallin vakiinnuttamiseen. Osastonhoitajatiimin toiminnan keskeisen rakenteen muodostavat: säännölliset palaverit ylihoitajan kanssa (koko lähijohto) AVA = osastonhoitajien aamupalaveri (mm. henkilöstön riittävyyden koordinointi) YHY palaverit viikottain = yhteisöllisyys yhteistoiminnallisen ylihoitajuuden toteuttaminen 2.3. Lähijohdon erityisvastuutehtävät - ns. pärekoppamalli Lähiesimiehille nimettyjen eritysvastuutehtävien avulla on tarkoitus vapauttaa osastojen lähijohdon aikaa/voimavaroja ja tuottaa työkaluja johtamiseen sekä edistää osastojen yhdenmukaisia toimintatapoja sekä niiden vertailukelpoisuutta Jaettu lähijohtajuus = työparityöskentely Osastonhoitajat ja apulaisosastonhoitajat johtavat osastoja palapelimallin mukaisesti (ks kuva 3) varmistaen Terveyspalveluiden asemaa edelläkävijänä julkisten palveluiden tuottajana: - asiantuntijoiden perustyön ja sen kehittämisen johtaminen - muutoksen johtaminen (nivoutuu kehittämisen johtamiseen) - vetovoimaisen työyhteisöllisyyden johtaminen - seurantajohtaminen Palapelimallin mukaisessa lähijohtajuudessa tärkeä yhteistyökumppani on henkilöstön itseohjautuvuus. Osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien jaettu johtajuus (=parityöskentely) osastotasolla kuvataan yksityiskohtaisemmin tämän toimintamallin kappaleessa

11 OSA II OSALLISTUVA LÄHIJOHTAJUUS OSALLISTUVA LÄHIJOHTAJUUS JA TYÖYHTEISÖLLISYYS I STRATEGINEN JOHTAJUUS: ylin johto, ylihoitaja, yhteistoiminnallinen ylihoitajuus II OSALLISTUVA LÄHIJOHTAJUUS: 1) jaettu lähijohtajuus työpareina ja 2) erityisvastuut yli osastorajojen MUUTOSJOHTAMINEN ASIANTUNTIJOIDEN JOHTAMINEN Muutos: vaiheet, tunteet, sitoutuminen Perustyön yhteinen ammatillisuus: Onnistunut muutosprosessimalli prosessit, laatu, tehokkuus, etiikka Muutososaaminen Osaamisen johtaminen Kehittämisen johtaminen Erityisvastuut yli osastorajojen TIEDOLLA JOHTAMINEN / SEURANTAPAKETIT Hoitotyö/kehittäminen Muutos + tuotteistus Työyhteisöllisyys jne Muutos johtaa kehittämiseen, kehittäminen muutokseen -kehä TYÖYHTEISÖOSAAMISEN JOHTAMINEN Sitoutuminen, itseohjautuvuus Vetovoimainen työyhteisöllisyys: vuorovaikutus ja ilmapiiri työyhteisökulttuuri persoona työvälineenä työn mielekkyys ja työnilo Voimavarat ja työhyvinvointi III HENKILÖSTÖN VETOVOIMAINEN TYÖYHTEISÖOSAAMINEN 1 Sitoutunut itseohjautuvuus: Perustyö, työyhteisö, työn merkitys ja mielekkyys 2 Vuorovaikutus ja kulttuuri 3 persoona työvälineenä 4 Muutos ja kehittäminen 5 Voimavarat /jaksaminen 10

12 3. OSALLISTUVAN LÄHIJOHTAJUUDEN KESKEISET MÄÄRITYKSET 3.1. Lähijohtajuuskäsitteet YHY -lähiesimiestiimi eli yhteistoiminnallinen ylihoitajuus Ylihoitajan työajan ja tehtävien painopisteen siirryttyä startegiseen johtamiseen osastonhoitajat muodostavat tiimin, joka toimii ns. yhteistoiminnallisena ylihoitajuutena Lähijohdon erityisvastuutehtävät - ns. pärekoppamalli Lähiesimiehille nimettyjen eritysvastuutehtävien avulla on tarkoitus vapauttaa osastojen lähijohdon aikaa/voimavaroja ja tuottaa työkaluja johtamiseen sekä edistää osastojen yhdenmukaisia toimintatapoja sekä niiden vertailukelpoisuutta Jaettu lähijohtajuus = työparityöskentely osaston johtamisessa Jaetulla lähijohtajuudella tarkoitetaan osastotason lähijohtamisen parityötä, jota toteuttavat osastohoitaja ja apulaisosastonhoitaja ks työnjakotaulukko kappalessa Osallistuva lähijohtajuus Osallistuva lähijohtajuudella tarkoitetaan osaston lähijohdon (työparien) toiminnan ja henkilöstön itseohjautuvuuden muodostamaa yhteensopivaa ja toisistaan riippuvaa vuorovaikutuksellisuutta, joka perustuu selkeästi kirjattuun toimintamalliin ja sopimuksiin joista oleellisen pohjan muodostaa tämä toimintamalli. Osallistuva johtajuus ja henkilöstön itseohjautuvuus edellyttävät myös yhteistä sitoutumista, vastuuta ja valtaa. Ollakseen osallistuvaa sekä johdon että henkilöstön toiminta-asenteiden ja toimintatapojen on samanaikaisesti ja yhdensuuntaisesti muututtava toinen ei voi osallistaa toista muuttamatta omaa toimintaansa osallistuvaksi. Onnistuakseen parhaalla tavalla osallistuva lähijohtajuus sekä itseohjautuvuus tarvitsevat toimivaa seurantajärjestelmää Henkilöstön itseohjautuvuus = sitoutumista sovittuihin toimintamalleihin Osallistuvassa johtajuudessa henkilöstön itseohjautuvuus on sitoutunutta osallistumista palapelimallin (kuva 3) mukaan mm. osaamisensa ja työn kehittämiseen, muutosprosesseiden toteuttamiseen sekä työyhteisöllisten sopimusten toteuttamiseen. Itseohjautuvuus on yksilö- ja yhteisövastuullisuutta mallien vakiinnuttamiseen, tehokkuuden ja laadun tuottamiseen sekä vetovoimaisen työyhteisöllisyyden luomiseen ja ylläpitämiseen (mm. vastuullinen rooli työn merkityksellisyyden ja työilon jatkuvasta uusintamisesta). Henkilöstön itseohjautuvuuden periaatteita ovat mm.: henkilöstö sitoutuu noudattamaan sovittuja strategioita, pelisääntöjä ja prosesseja henkilöstö sitoutuu tukemaan toistensa ja lähijohdon vastuita lojaalisuutta toisiaan kohtaan osoitetaan käsittelemällä ristiriidat keskenään (ei ilmaista henkilöstön ulkopuolisille mustamaalaten) henkilöstö sitoutuu katsomaan eteenpäin eikä kaivamaan menneitä itseohjautuvuuden rajojen ja sopimusten jatkuvasta rikkomisesta käynnistyy seuraamusjärjestelmän toimintaprosessit Itseohjautuvuudella tarkoitetaan myös työntekijän kykyä ohjailla ja kehittää omaa oppimistaan ja toimintaansa - itseohjautuvuus liittyy näin ollen myös jatkuvan oppimisen periaatteeseen

13 3.2. Osallistuvan lähijohtajuuden ja työyhteisöllisyyden -palapelimalli Osallistuva lähijohtajuus muodostuu lähijohtajuuden neljästä osa-alueesta /palasesta sekä henkilöstön vetovoimaisen työyhteisöosaamisen palasesta. Onnistunut lähijohtajuus edellyttää henkilöstön itseohjautuvuutta, jonka pohjan muodostaa sitoutuminen. Tämä toimintamalli antaa konkreettisen kehyksen sitoutumiselle ja itseohjautuvuudelle mallin avulla lähijohto ja henkilöstö tietävät, mihin tulee sitoutua ja missä puitteissa itseohjautua. OSALLISTUVA LÄHIJOHTAJUUS JA TYÖYHTEISÖLLISYYS I STRATEGINEN JOHTAJUUS: ylin johto, ylihoitaja, yhteistoiminnallinen ylihoitajuus II OSALLISTUVA LÄHIJOHTAJUUS: 1) jaettu lähijohtajuus työpareina ja 2) erityisvastuut yli osastorajojen ASIANTUNTIJOIDEN JOHTAMINEN Perustyön yhteinen ammatillisuus: prosessit, laatu, tehokkuus, etiikka Osaamisen johtaminen Kehittämisen johtaminen Erityisvastuut yli osastorajojen TIEDOLLA JOHTAMINEN / SEURANTAPAKETIT Hoitotyö/kehittäminen Muutos + tuotteistus Työyhteisöllisyys jne MUUTOSJOHTAMINEN Muutos: vaiheet, tunteet, sitoutuminen Onnistunut muutosprosessimalli Muutososaaminen Muutos johtaa kehittämiseen, kehittäminen muutokseen -kehä TYÖYHTEISÖOSAAMISEN JOHTAMINEN Sitoutuminen, itseohjautuvuus Vetovoimainen työyhteisöllisyys: vuorovaikutus ja ilmapiiri työyhteisökulttuuri persoona työvälineenä työn mielekkyys ja työnilo Voimavarat ja työhyvinvointi III HENKILÖSTÖN VETOVOIMAINEN TYÖYHTEISÖOSAAMINEN 1 Sitoutunut itseohjautuvuus: Perustyö, työyhteisö, työn merkitys ja mielekkyys 2 Vuorovaikutus ja kulttuuri 3 persoona työvälineenä 4 Muutos ja kehittäminen 5 Voimavarat /jaksaminen Kuva 3: Osallistuva lähijohtajuus ja vetovoimainen työyhteisöllisyys -palapeli Osallistuvan lähijohtajuuden osa-alueet ovat: 1) asiantuntijoiden johtaminen - mukaan lukien perustyön kehittäminen 2) muutosjohtaminen 3) työyhteisöllisyyden johtaminen 4) tiedolla johtaminen eli seurantajohtaminen 5) Henkilöstön vetovoimainen työyhteisöosaaminen: sitoutunut itseohjautuvuus vuorovaikutus, muutos ja kehittäminen sekä voimavarat ja jaksaminen Osallistuvan lähijohtajuus onnistuakseen edellyttää saumattoman sitoutunutta itseohjautuvaa yhteistyötä henkilöstön kanssa Uusi näkemys työntekijän työelämäosaamisesta Yhteiskunnan ja työelämän muutos on muuttanut myös henkilöstön osaamisvaatimuksia. Osallistuvan johtajuuden osana on monipuolisesti osaava työntekijä. Osaamisen hahmottamisessa käytetään seuraavaan mallia: Koska osallistuva lähijohtajuus ja henkilöstön itseohjautuvuus ovat vuorovaikutuksellinen kokonaisuus, tässä toimintamallissa käytetään alaistaidot ilmaisun sijasta käsitettä 12

14 henkilöstön vetovoimainen VETOVOIMAINEN työyhteisöosaaminen. TYÖELÄMÄOSAAMINEN Vetovoimaisen työyhteisöosaaminen uusia osaamisvaatimuksia - osaamisvaatimusten hahmotellaan kuvassa kokonaisuus 2. ja suhteet ydinosaamiseen Motivaatio-osaaminen Sitoutuminen ja osallistuminen Itseohjautuvuus Mielekkyys-/merkityksellisyystaidot Psykologinen työsopimus Mukautumisosaaminen Sopeutuminen Mukautuminen Ammatin ydinosaaminen Tietoinen työorientaatio Työprosessitietoisuus Reflektoiva keskustelu Moniammatillisuus Innovatiivinen osaaminen Kehittäjätaidot Muutososaaminen Jatkuva oppiminen Perehdyttäminen Vetovoimainen työyhteisöosaaminen Tiimi- ja verkosto-osaaminen Työyhteisötaidot: vuorovaikutus, ilmapiiri, vetovoimainen hyvinvointi - Imago-osaaminen: työpaikkaylpeys Osaamisen osatekijät painottuvat eri tavalla yhteiskunnan kehitysvaiheessa: harmaiden välityspallojen koko kertoo kunkin osa-alueen suhteen ammatin ydinosaamiseena. Ennen riitti perusammattitaito ja mukautuminen, nyt työntekijältä edellytetään Kuva kehittämis- 4: Uusi ja näkemys muutososaamista, työntekijän tiimi- ja työelämäosaamisesta verkostotaitoja, työyhteisöosaamista 11 sekä sitoutumista. -- Miten uusi osaaminen tuotetaan ja miten sitä johdetaan? / Eija Heine, Oy Kasvun Avain Ltd Osaamisvaatimusten todellinen toteutuminen ja toimivuus työyhteisöissä edellyttää uutta johtamistapaa ja rakennetta, joka samalla tuottaa henkilöstön uutta osaamista. Johtajuuden tulee olla selkeää ja avointa, jotta henkilöstön itseohjautuvuus voi toteuta suhteessa lähijohtajuuteen. Itseohjautuvuus ja osallistuva lähijohtajuus tarvitsee myös selkeää seuranatajärjestelmää itseohjautuvuuden seuraamiseksi, johtamiseksi ja kehittämiseksi. 11 Hahmotus Eija Heine/Kasvun Avain Oy (muokaten R.Väärälä 1995) 13

15 4. OSALLISTUVAN LÄHIJOHTAJUUDEN RAKENTEET 4.1. Palaverikäytännöt = johtajuuden ja itseohjautuvuuden areenat PALAVERI - Palaverin nimi - tiheys YHY palaveri (1 x vko) Vuorokuukausittain PTA:n osastoilla Lähiesimiesten työyhteisö Toteuttaa yhteistoiminnallista ylihoitajuutta Lähijohtajuuden AAMUVARTTI AVA arkiaamuisin OSASTO- KOKOUS (x1/vko) OSASTOTUNTI (x1/kk) MONIAMMA- TILLINEN TYÖRYHMÄ (1x/vko) KEHITTÄMIS- PÄIVÄT (1-2 x/vuosi) TYKY -PÄIVÄT YLILÄÄKÄRIN JA YLIHOITAJAN INFOT (1xkk) MITÄ KÄSITELLÄÄN / SITOVUUS Muutospäätösten jalkauttaminen Pärekoppa-asiat = OH/AOH:n erityisvastuiden katsaukset. Lähijohtajuuden työpariuden vakiinnuttaminen. Akuutit johtamishaasteet ja ristiriitojen käsittelyt = ammatillisen lähijohtajuuden vahvistaminen Lähijohdon valmennus Sopimukset sitovat lähiesimiehiä Päivittäisten ja akuuttiasiat: potilastilanne, henkilöstöresurssi + päätökset vertaistuki - Strategiset ja osastokohtaiset ajankohtaiset asiat - Henkilöstöhall. asiat - Vuosisyklin mukaiset asiat - Käsitellään uusin tieto päätös toimintatavoista - Kehittämissyklien koordinointipäätökset TEKEE HENKILÖSTÖÄ SITOVIA PÄÄTÖKSIÄ - koulutuspalautteet - ammatilliset asiat/ kehittäminen - laatupalautteet/seuranta (HaiPro ja asiakaskyselyt) - työkäytäntöjen käyttöönotto Asiakaskohtaisuus - moniammatillisen yhteistyön kehittäminen - kuntoutussuunnitelmien päivittäminen - jatkohoidon suunnittelu - kehittämisen painopisteet ja suunnitelmat - toiminnan seurantatietojen käsittely - henkilöstöhall. asiat - koulutus/kehittämistarpeet - kehittämistyön arviointi - strategiset linjaukset - tilaaja/tuottajamallin neuvottelut - osastojen profilointi - ajankohtaiset henkilöstöhallinnolliset asiat OSALLISTUJAT Lähiesimiehet Osastonhoitajat ja OH:n poissaollessa AOH Vuorossa olevat työntekijät Muilla työntekijöillä velvollisuus selvittää osastokokouksen tekemät päätökset = PÄÄTÖKSET SITOVAT JOKAIS- TA TYÖNTEKIJÄÄ JA LÄHIJOHTOA Työvuorossa olevat ja kaikki ne jotka pääsevät/haluavat tulla Fysioterapia Osaston vuorossa olevat hoitajat Lääkäri ym Koko osaston henkilöstö Työvuorossa olevat ja kaikki ne jotka pääsevät/haluavat tulla, vapaa-aikana osallistuva saa korvauksen KUKA JOHTAA / KIRJAA Kiertäen kk kerrallaan osastoittain OH johtaa OS.SIHT kirjaa AOH johtaa OS.SIHT kirjaa KEHITTÄ JÄT AOH - johtaa OS.LÄÄK FYS.TER OH tai AOH johtaa OS.SIHT YH tai OH johtaa OS.SIHT kirjaa TIEDOTTAMINEN Muistio lähiesimiehille ja ylihoitajalle (tarvittaessa myös ylilääkärille) Kukin vie tiedon osastolleen ja toiminta PÄÄTÖKSET SITO- VIA TIEDOTUS KATTAVAA muistio taukohuoneessa kaikkien luettavissa jokaiselle muistio e- mailina Tietämisestä vastuu työntekijällä Yhteenvedot osastotunneista lähetetään ina kaikille tiedoksi Fys.ter. kirjaa sovitut käytänteet Whoikeen, josta ne ovat kaikkien potilaan hoitoon osallistuvien luettavissa. kokousmuistio taukohuoneessa kaikkien luettavissa jakelu ina kaikille päätökset tehdään osastokokouksessa Päätösten tietämisestä vastuu työntekijällä kokousmuistio taukohuoneessa kaikkien luettavissa 14

16 4.2. Osallistuvan lähijohtajuuden työnjaot Jaetun lähijohtajuuden työnjakotaulukko (OH:n ja AOH:n parityö) Jaettu lähijohtajuus tarkoittaa osastonhoitajan ja apulaisosastohoitajan yhteistyötä osaston johtamiseksi liikelaitoksen strategioiden ja tämän toimintamallia mukaisesti. Osastonhoitajat vastaavat osastoillaan tavoitteiden saavuttamisesta, määrärahojen käytöstä ja talousarvion toteutumisesta. He johtavat osastonsa hoitohenkilöstön henkilöstövoimavaroja (mm. henkilökunnan asianmukainen käyttö, henkilöstörakenne suhteessa muutoksen hallintaan ja taloudelliseen tuottavuuteen). He vastaavat hoitohenkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä eettisten ohjeiden noudattamisesta. AOH:n tehtävät muodostavat työkokonaisuuden, johon liittyy vain harkitusti osallistumista hoitotyön päivävuoroihin, jotta mahdollistuisi: OH:n ja AOH:n on yhteinen tietoisuus osaston tilasta ja haasteellisista tilanteista edellyttää toimivaa seurantajärjestelmää ja toimivan yhteistyön kehittämistä jaettuun johtajuuteen osaston haasteellisten tilanteiden yhteinen parireflektointi, AOH hoitaa arjessa nousevat ongelmat OH:n sijaistus, kun hän on pidempään poissa AOH kantaa viimekädessä päävastuun asiantuntijoiden arkityön ja kehittämisen johtamisesta (kehittämisprosessin aloittamisesta ja etenemisestä vastuu on OH:lla) AOH hoitaa vastuutaulukon mukaisesti myös johtajuuden erityistehtäviä (ks. kpl 4.3.2) AOH osallistuu hoitotyöhön vain päivävuoroissa vuorot merkitään suunnitelmallisesti työvuorolistaan. AOH tekee harkiten ilta- ja viikonloppuvuoroja. Jaetussa johtajuudessa OH:n ja AOH:n toimintaperiaatteita ovat: 1) pyrkimys toisensa kuulemaan/ymmärtämään toisiaan selkeästi sovittujen työnjakojen puitteissa ja niitä noudattaen 2) toimiminen toistensa vastuita tukien 3) keskinäinen lojaalisuus: käsittelevät ristiriidat keskenään 4) sitoutuvat katsomaan eteenpäin 5) lähijohto on viimekädessä vastuussa ja siksi he myös määrittelevät rajat ja voivat antaa seuraamuksia rajojen jatkuvasta rikkomisesta OSASTONHOITAJA -kokonaisvastuu Henkilöstöhallinto Päättää: työsopimus, keskeytykset, palkkahallinto Vahvistaa poissaolot, vuosilomat, sairauslomat Aktiivisen tuen malli ja hoitoonohjaus sekä muut seuraamukset Rekrytointi: sijaiset, vak. työntekijät Henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja seuranta Vuosikellon mukainen toiminta Tiedotus Strategisten päätösten jalkauttaminen osastolle Aktiivinen puuttuminen ja seuraamusjärjestelmät Taloushallinto: Toiminta- ja budjettisuunnittelu + seuranta Hankinnat ja kilpailutus Yhteistoiminnallinen ylihoitajuus APULAISOSASTONHOITAJA Henkilöstöhallinto Osastonhoitajan sijaisena toimiminen, kun OH:n poissaolo kestää yli 1,5kk = HUOMIOIDAAN APULAISOH:N TYÖVUOROLISTASSA Työvuorosuunnittelu Sijaisten rekrytointi Henkilöstövoimavarojen koordinointi yhteistyössä OH:n kanssa Hoitotyön hankinnat yhteistyö OH:n ja lääkasin kanssa 15

17 Hoitotyön asiantuntijoiden johtaminen ja työn kehittäminen (ks tarkemmin luku ) Moniammatillisen yhteistyön koordinointi Uuden henkilöstön perehdyttäminen (malli) Salassapitosopimukset ja eettinen hoitotyö Kehityskeskustelujen suunnitelmallinen toteutus Osaamisen johtaminen: Osaamiskartoitukset ja koulutussuunnitelmat, työnohjausten järjestäminen Vastuuhenkilöjärjestelmän ylläpito Palaverikäytännöt, jotka ylläpitävät perustyön ammatillisuutta Suunnitelmalliset kehittämispäivät Kehittämisprosessien käynnistäminen ja seuranta (toteutusprosessi AOH:n vastuulla) Kehittämistulosten vakiinnuttamisvastuu ja seuraamusjärjestelmien toteuttaminen tarvittaessa Reklamointien vastaanotto ja käsittely osastolla kehittäminen Hoitotyön asiantuntijoiden johtaminen ja työn kehittäminen (ks tarkemmin luku ) Päivittäisen perustyön johtaminen yhteistyössä työryhmän kanssa: laatu, tehokkuus, etiikka prosessikuvausten, toimintamallien, pelisääntöjen mukaan Koulutus- ja kehittämistarpeiden esittäminen OHlle Työvuorolistojen laatiminen (U-päivät, osaavat voimavarat) ja päätökset työvuorojen vaihdoksista ohjeiden mukaan Hoitotyön rakenteinen kirjaaminen Potilasturvallisuuden varmistaminen Kehittäminen osaksi henkilöstön arkityötä = reflektoivan työotteen oppimisen johtaminen Kehittämisen sisäistetyn kehän etenemisen johtaminen näyttöön perustuva hoitotyö (perusosaamisen seuranta) Muutosjohtaminen (ks. tarkemmin luku..) Strategisten muutospäätösten istuttaminen osastolle: - - henkilöstön osallisuus mahdollisimman varhain - - selkiyttää henkilöstölle, mihin voi/ei voi vaikuttaa Johtaa onnistunutta muutosprosessia ja muutosvaihesiin liittyvien tunteiden läpikäymistä Aloittaa muutoksen jälkeisen kehittämisprosessin Vakiinnuttamisvastuu seuraamuksineen Muutosjohtaminen Tukee OH:n muutosjohtajuutta Johtaa muutospäätösten sisäistämisen jälkeen alkavaa työn kehittämistä Tukee henkilöstöä muutostunteiden käsittelyssä Johtaa muutoksen jälkeen alkavaa kehittämistyötä Vetovoimaisen yhteisöosaamisen johtaminen (ks. trkemmin luku ) Voimavaroja edistävien virkistyspäivien, vuosihuoltojen, TYKYjen suunnitelmallinen toteutus (vuosikello) Palaverikäytännöt: areenat yhteisölliselle käsittelylle Voimavaraistavat virka/työvapaa käytännöt Sijaisjärjestelyt Työturvallisuudesta huolehtiminen Läsnäolojohtaminen Työhyvinvointi seurannan toteutus, varhainen puheeksiottaminen ja aktiivinen tuen malli Ristiriitojen ratkominen viimekädessä Seuraamusjärjestelmien toteuttaminen Resurssisuunnittelu Vetovoimaisen yhteisöosaamisen johtaminen (ks. tarkemmin luku ) Voimavarajohtaminen: työvuorolistojen laatiminen hyvinvointia edistäen (+ työvuorojen vaihtamisen pelisäännöt) Vuorovaikutusta edistävän ilmapiirin edistäminen Persoonallisten voimavarojen vahvistaminen ja kompastuskivien ratkominen Työn mielekkyyden ja työnilon löytämisen tuki Varhainen puheeksiottaminen OH:lle tieto Eettinen työyhteisöllisyys ja työelämäpuheen edistäminen Ristiriitojen käsittelyyn ottaminen henkilöstön kanssa /henkilöstön itseohjautuvan käsittelyn tukeminen tarvittaessa OH:n tietoon 16

18 Tiedolla johtaminen/seurantajohtaminen Osavuosikatsaukset Perustyön seuranta: - Perustyön laadun ja tehokkuuden seuranta - Potilastyytyväisyys ja turvallisuus - muu asiakaspalaute - haittatapahtumaseuranta ja käsittelyprosessi Kehittämistyön seuranta: nykytila- lopputila Muutosprosessien seuranta Voimavaraseuranta: jaksaminen, poissaolot, viihtyvyys, hoitoisuus+ työn kuormittavuus, työsuojelutiedot, työntekijä vaihtuvuuden seuranta, poissaoloseuranta, osaamisseuranta Työyhteisöllisyyden vetovoimaisuuden seuranta: viihtyvyys, työnilo, itseohjautuvuus, johtajuus Opiskelijapalaute Tiedolla johtaminen /seurantajohtaminen AOH käsittelee henkilöstön kanssa perustyön seurantatiedot ammatillisen osaamisen varmistaminen osaamisen ja työtapojen kehittämistarpeiden paikantaminen työyhteisön toiminnan kehittämistarpeet kehittämisen tulosten seuranta Lähijohdon erityisvastuutehtävät (ns. pärekoppamalli ) Lähijohtamisen resurssien vahvistamiseksi ja osastojen toiminnan yhdenmukaistamisen varmistamiseksi Hämeenlinnan terveyspalvelut kehittää erityisvastuutehtävien vastuumallia (pärekoppa malli). Loppuvuodesta 2011 vastuutehtäväkokonaisuuksia oli nimetty alla olevan taulukon mukaisesti. LÄHIJOHDON ERITYISVASTUUTEHTÄVÄ Henkilöstövoimavarojen seuranta ja kokonaiskoordinointi Muu seuranta Hoitotyön rakenteinen kirjaaminen Potilasturvallisuus Osaamisen arviointi ja johtaminen Hankinnat Siirtoviivehallinnan osastokohtainen johtaminen Näyttöön perustuva hoitotyö Palautejärjestelmä Strategiatyön jalkauttaminen Tuotteistus Opiskelijaohjauksen koordinointi ja oppilaitosyhteisyö VASTUUHENKILÖT Minna Mikkonen Jenni Kukko, Ulla Jouppi Minna Mikkonen, Maija Rajapuro Virva Roive Virpi Kirisaari, Päivi Saarinen Virpi Kirisaari Virva Roive Päivi Saarinen Maija Rajapuro, Jenni Kukko Virva Roive, Minna Mikkonen Virpi Kirisaari Seurantaan liittyvät erityisvastuutehtävät tuottavat tietoja 1) osastojen osallistuvalle lähijohtajuudelle ja henkilöstön itseohjautuvuudelle operatiivisen lähijohtajuuden työkaluksi henkilöstön itseohjautuvuuden apuvälineeksi perustyön kehittämisprosessien suuntaamiseen ja arviointiin strategiselle johtajuudelle mm. potilasvirtojen seurantaan, hoitoisuuden ja työn kuormittavuuden seurantaan sekä resurssoinnin painotuspäätösten tekemiseen 17

19 5. HOITOTYÖN ASIANTUNTIJUUS JA SEN JOHTAMINEN 5.1. Osaamisperusta (taulukko) HOITOTYÖN ASIANTUNTIJUUS = ammatin ydinosaaminen +ammatti-identiteetti/ ammattiylpeys - Pätevyysvaatimukset, toimenkuvaukset, osaaminen - Osaston prosessit ja toimintamallit + pelisäännöt - Asiantuntija osaa löytää työn merkityksellisyyden/työnilon - Uusi kokonaisvaltainen pätevyys (kpl 4.3.) Nopeasti uudistuvan ammattialan tiedon ajantasainen hallinta yksilöllisesti ja yhteisöllisesti YHTEISET PERUSTYÖN PROSESSIT JA PELISÄÄNNÖT = työyhteisön yhteisen osaamisen jatkuva päivittäminen EETTINEN OSAAMINEN (reflektoiva työote) JATKUVA AMMATILLINEN REFLEKTOINTI = hiljainen tieto päivittyy ajantasaiseksi osaamiseksi, toimintatavat päivitetään (kehittäminen osa perustyötä) ITSEOHJAUTUVUUS = sitoutuminen strategioihin ja osallistuvaan lähijohtajuuteen, osaamisensa kehittämiseen, työn kehittämiseen, työyhteisön vetovoimaiseen toimintaan PEREHDYTTÄMINEN / PEREHTYMINEN / PEREHDYTTELY VASTUUHENKILÖJÄRJESTELMÄN YLLÄPITO ASIANTUNTIJUUDEN OSA-ALUEENA ON MYÖS TYÖYHTEISÖOSAAMINEN MITEN JOHDETAAN - ks. myös jaetun työparijohtajuuden työnjako kpl itseohjautuvuuden OSALLISTUVA johtaminen Kehittämiskeskustelut (OH) AOH: osallistuu perustyöhön suunnitelmallisesti (työvuorolistat) Osaamiskartoitukset (OH) AOH seuraa osaamisen uudistumista ja johtaa tiedolla Koulutussuunnitelmat OH + AOH + henk Koulutuspalaute suunnitelmallisesti Lähijohto ja työyhteisö motivoi kouluttautumiseen/ oppimiseen PALAVERIKÄYTÄNNÖT= areenat ammatillisten kysymysten käsittelylle (ks. kpl 5.1.) Prosessikuvausten ja pelisääntöjen ajan tasalla pitäminen Perehdyttämismalli SISÄISTETTY KEHITTÄMISKEHÄ Seuraamusjärjestelmät TYÖN SEURANTAJÄRJESTELMÄÄN SITOUTUMINEN (itseohjautuvan osaamisen ja työn kehittämisen työkalu) TYÖN KEHITTÄMISOSAAMINEN = KEHITTÄVÄ TYÖOTE PERUSTYÖN OSANA TOIMIVA SEURANTA lähijohdon seurannan erityisvastuuhenkilö tuottaa osastoille tarvittavaa tietoa asiantuntijuuden AVA palaverit päittäin (osaamisvoimavarojen tasaus) 5.2. Hoitotyön ajantasaisen asiantuntijuuden johtamistyökaluja Uuden henkilöstön perehdyttäminen ja kehittämistulosten perehdyttely Perehdyttäminen alkaa uuden työntekijän kohdalla jo valintamenettelyvaiheessa. Tällöin läpikäydään organisaation toimintasuunnitelma, tavoitteet ja tulevaisuuden näkymät sekä työsuhdetta määrittävät periaatteet ja säännöt (työsopimus, palkanmaksuun liittyvät asiat, työajat, tietoturva-asiat, poissaolosäännökset, työterveyshuolto, työsuhde-edut sekä vastuut ja seuraamukset). 18

20 Uuden työntekijän perehdyttämisen suunnittelu ja toteutuksen seuranta on osastonhoitajan vastuulla mutta käytännön toteutuksen hoitaa apulaisosastonhoitaja ja henkilöstö. Uudelle työntekijälle nimetään perehdyttäjäpari ja perehdyttäminen huomioidaan työvuorosuunnittelussa. Uuden työntekijän perehdyttämisestä osaston toimintatapoihin on yhteinen vastuu koko osaston henkilöstöllä. Perehdyttäminen on myös uuden tiedon jakamista; se on oman osaamisensa jakamista, mikä takaa, että yhteinen osaaminen pysyy tasalaatuisena. Perehdyttämisen välineitä ovat ajantasaiset prosessikaaviot ja pelisäännöt. Kehittämistyön tuosten tai uuden tiedon käyttöönottoa vanhan henkilöstön keksen kutsutaan perehdyttelyksi, joka on tärkeä osa uuen toimintatavan vakiinnuttamista arkeen (ks. tarkemmin luku 6 työn kehittämisestä) Asiantuntijoiden vastuuhenkilöjärjestelmä Hoitotyön laatuvastuu on jokaisella työntekijällä ja jokainen työntekijä vastaa osaamisensa ylläpidosta, kehittämisestä ja osaamisensa jakamisesta yhteiseksi osaamiseksi. Yleisvastuun lisäksi osastoille on muodostettu vastuualueita ja niihin nimetty vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöiden tehtäviin kuuluu mm. vastuualueensa ohjekansion pitäminen ajan tasalla, informointi muutoksista, yhteydenpito yhteistyökumppaneihin ja koulutuksiin osallistuminen. Vastuuhenkilöt hoitavat vastuutehtäviään itseohjautuvasti normaalien työvuorojen puitteissa huolehtien tarvittavien U-päivien merkitsemisen työvuorolistoihin. Vastuutehtävät päivitetään vuosittain syksyn kehittämisiltapäivässä Palaverikäytännöt ammatillisuuden ylläpidon ja kehittämisen ydinrakenne Palaverikäytännöt ja niiden sitovuuden hahmottaminen luovat rakenteen ammatillisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen. Selkeät rakenteet nopeuttavat asioiden käsittelyä ja ehkäisevät ristiriitoja. Osaston toiminta ohjaavat palaverikäytännöt on määritelty kappaleessa Sitoutumiskäytännöt potilaan oikeuksien toteuttamiseen Työsopimuksen allekirjoittamalla työntekijä sitoutuu toimimaan säädösten, strategioiden ja toimenkuvauksen mukaisesti yksilöllistä ja yhteisöllistä ammattitaitoaan ylläpitäen sekä toteuttaen päivitettyjä prosessikuvauksia ja pelisääntöjä. Ammatillisuuden merkittävä osa on lakiin perustuva salassapitovelvollisuus, joka koskee kaikkia sairaalassa työskenteleviä. Työntekijä/viranhaltija sitoutuu olemaan käyttämättä hyväkseen tai ilmaisematta sivullisille, mitä on saanut tietoonsa työssään tai muutoin työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Salassapitovelvollisuus jatkuu senkin jälkeen, kun palvelussuhde on päättynyt. Potilaslaki määrittää potilaan oikeudet hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun. Jokaisella työntekijällä on vastuu tietoturvasta. Luottamuksellisuus säilyy myös vapaa-aikana ja vielä työsuhteen päätyttyäkin. 19

21 6. HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN JA SEN JOHTAMINEN 6.1. Kehittäminen ydinosaamisena = kehittävä työote Työn kehittäminen on henkilöstön toimintaa, joka perustuu suunnitelmalliseen ja osallistuvaan toimintatapaan ja jolle lähijohto luo edellytykset. Osallistuvan kehittämisen lähtökohta on ajatus, että työntekijä on arkityön kehittämisen paras asiantuntija. Ko. lähtökohta velvoittaa työntekijää kehittämisosaamisen hankkimiseen ja itseohjautuvaan vastuullisuuteen. Toisaalta se antaa vahvan vaikuttamismahdollisuuden omaan työhönsä (= työn merkityksellisyyttä lisäävä asia). Itseohjautuva kehittäjäammatillisuus edellyttää johtajuuudelta kykyä luoda edellytyksiä ja tukea itseohjautuvuutta. Suunnitelmallinen kehittämissyklin nousee joko perustyön seurantatiedoista tai strategisten muutospäätösten edellyttämistä arkitoimintojen kehittämisvaatimuksesta (ks. kuva 2). Kehittävän työotteen omaksumisessa ja kehittämissyklien käynnistämisessä/seurannassa lähiesimiehet ovat avainasemassa vaikka kehittäminen toteutuukin pitkälti henkilöstön itseohjautuvuudessa Työn kehittämisen ja johtamisen osaamisperusta (taulukko) TYÖN KEHITTÄMISOSAAMINEN = kehittävä ja uudistava työote kehittäminen osa ammatin ydinosaamista tarvittava osaaminen ja työkalut johdon mahdollistama itseohjautuva prosessi KEHITTÄMISOSAAMINEN SISÄLTÄÄ: Kehittämisen vaihemallin hallinta ( kuva5) Suunnitelmallinen kehittämisen osana osaston vuositoimintaa mm.: - vuositason seuranta, osaston kehittämispäivät - osastokokoukset, vastuuhenkilöjärjestelmä - henkilöstön osaamiskartoitukset, kehityskeskustelut, koulutussuunnittelu, opinnäytetyöt - arviointia ja uudelleensuunnittelua Kehittämisen kokonaistaidot (kuva 6): Sisäistetty kehittämissykli = arjen kehittävä työote yksilöllisesti ja yhteisöllisesti (kuva 7) VASTUULLISET KEHITTÄJÄT osaaminen koko työyhteisöllä Enneagrammi -persoonallisuustyyppien erityisosaamisen hyödyntäminen kehittämisessä Sitoutuminen reflektoivaan ja kehittävään työotteeseen Sitoutuminen jatkuvaan itsensä kehittämiseen KEHITTÄMISTYÖN JOHTAMINEN - ks. myös jaetun johtajuuden työnjako kpl työntekijöillä paras kehittäjäasiantuntijuus - seuranta eli tiedolla johtaminen tärkeää - OH huolehtii strategioiden mukaisuudesta SUUNNITELMALLINEN KEHITTÄMIS- SYKLIEN KÄYNNISTÄMINEN (ks. kuva 2) - seurantatiedot ja nykytilaselvitykset - strategisten muutospäätösten jälkeen - kehityskeskustelut ja kehittämisosaaminen KEHITTÄMISVAIHEIDEN JOHTAMISTA: kehittämissyklin itseohjautuvuuden mahdollistaminen (kuva 5) Tuodaan vuotuiset seurantatiedot osastolle OH +AOH + henkilöstö luovat käsityksen nykytilasta ja asettavat kehittämistavoitteet nimetään kehittämisen vastuuhenkilöt ja varmistetaan valtuudet suunnitellaan kehittämissykli (AOH + henk.) toteutetaan suunnitelman mukaan (AOH/OH): huomioidaan työvuorosuunnittelussa (mm. U päivät, kehittämispäivät), säännöllinen palaute osastokokouksissa, vuorovaikutushaasteiden ratkaisun tuki vakiinnuttamissuunnitelma (OH, AOH, henk. Seuranta (OH +AOH + henkilöstö) Seuraamusjärjestelmä (OH) KEHITTÄMISOSAAMISEN TUOTTAMISTA: kehittämisosaaminen (kuvat 5-6) henkilökohtainen/persoonallinen kehittämisosaaminen yhteisöllisesti sisäistetty kehittämissykli 20

22 KEHITTÄMISOSAAJAN OMINAISUUDET: - Kyky kyseenalaistaa totutut toimintatavat - kyky luovaan ideointiin tulevaisuuden visiot - Kyky päästää irti tottumuksista ja rutiineista - Kyky löytää riittävä turvallisuudentunne muista tekijöistä kuin muuttumattomuudesta - kykyä sietää epävarmuutta - uudistamishalu, joustavuutta ja yhteistyövalmius - halua jatkuvaan opiskeluun - aktiivinen osallisuus: selvittää kehittämistilanteet, osallistuu ja ilmaisee oman näkemyksensä JOHDON OSAAMISVAATIMUKSIA: - KEHITTÄMISOSAAJAN OMINAISUUDET - kehittämissyklin ja kehittämisosaamisen hallinta (kuvat 2,5-6) - ihmistä ohjaavien lainalaisuuksien tunteminen ja johtaminen epävarmuuden olosuhteissa - persoonallisten osaamisalueiden tunteminen ja kyky tukea henkilökohtaista huippuosaamista - kyky luoda ja kunnioittaa henkilöstön itseohjautuvuutta - kyky auttaa henkilöstöä suuntaamaan energiansa niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa - kyky yhdistää johdon strategiat, tavoitteet, toimintaohjelmat sekä henkilöstön kokemukset ja kehittämistarpeet arjen kehittämistyöksi Työn kehittämisen konkreettiset työkalut Suunnitelmallisen kehittämisen vaihemalli = kehittämissylki Kuva 5: Suunnitelmallisen kehittämisen vaihemalli Kehittämissyklin toteuttamiseen KEHITTÄMISTAIDOT vaadittava osaaminen VAKIINNUTTAMINEN YHTEISTOIMINTA ASIAN- TUNTIJOIDEN KANSSA Tiimityö Osallistuvat ryhmämenetelmät Tsemppaus: usko, luottamus, ilo Ongelmanratkaisu VAKIINNUTTAMINEN KEHITTÄMIS- MENETELMÄT mm. Kehittämisen kehä: nykytilaselvitykset tavoitteet kehittämisen osallistuva toteutus, organisointi seuranta ja arviointi tulosten vakiinnuttaminen VAKIINNUTTAMINEN KEHITTÄMISKOHTEEN TUNTEMINEN vetäjä huolehtii: -Työntekijöiden asiantuntijuus ja osallisuus - Kehittämiskohteen historia/muutokset - nykytilan kyseenalaistaminen ja kehittyneemmän tilan visiointi - Vakiinnuttamisen huomioiminen Oy Kasvun Avain Ltd/Eija Heine Kuva 6: Suunnitelmallisen kehittämisen kokonaistaidot 21

23 Kehittämisosaaminen on osa perustyön ammatillisuutta ja muodostuu kolmesta osa-alueesta: 1) kohdealueen eli ammatillisen perustehtävän tunteminen (mm. seurantatietojen avulla) 2) kehittämisen menetelmäosaaminen eli kehittämissyklin vaiheiden menetelmien hallinta 3) yhteistoiminta: menetelmät joilla osallisuus toteutuu laaja-alaisesti Työn kehittämisen sisäistetty sykli 9. MALLIN PÄIVITYSTÄ PERUSTELLUSTI TARVITTAESSA 8. TUKI JA SEURAAMUKSET mallin sisäistämisestä ei luovuta 7. SEURANTAA JA ARVIOINTIA sisäistyykö malli, haasteet esiin 10. UUSI SISÄISTYNYT ARKI SISÄISTETTY KEHITTÄMISSYKLI 1. MEILLÄ ON HAASTE -aloite Seuranta ja palautetiedot osoittavat, että perustyön laatu/teho/turvallisuus ontuu henkilöstö ei voi hyvin/ilmapiiri on huono.. osaamista jantasaistettava, prosessit päivitettävä muutokseen sitoutuminen 2. PÄÄTÖS KEHITTÄMISESTÄ OSASTOLLA (+ STRATEGINEN JOHTO suunnitelma: tavoitteet, vetäjä, aikataulu, sopimukset - omin voimin/ulkopuoliset 6. TOIMINTAMALLIN VAKIINNUTUS ARKEEN - HAASTEELLINEN VAIHE Henkilöstön keskinäinen muistuttelu / perehdyttely Tukijärjestelmät (työnohjaus, koulutus.. Tarvittaessa yhdessä arvioidaan: mikä estää/mikä voisi auttaa - tuotettua mallia ei muuteta heti (muutosvastarintaa? Uuden toimintatavan uusi johtajuus = ammatillista kehittämis- ja muutososaamista = johtamisosaamista ja itseohjautumisosaamista 3. YHTEINEN KEHITTÄMISPROSESSI - Kehittäjäosaaminen + muutososaaminen - HENKI: Me, positiivisuus, luottamus, kunnioitus - Toimintamallien prosessointi ja päivitykset / uudet mallit - Miten: Tiimikokoontumiset, välitehtävät, reflektoinnit, uuden jäsentäminen ja kirjaaminen kehittäjävastuut + tiimit 5. KÄYTTÖÖNOTTOPÄÄTÖKSET velvoittaa / oikeuttaa todentamaan mallit yhtenäinen laatutoiminta, asiakkaiden tasa-arvo 4. KEHITTÄMISEN LOPPUTULOKSENA TOIMINTAMALLIT PROSESSIKUVAUKSET SOPIMUKSET JA PELISÄÄNNÖT Kuva 7: Työn kehittämisen sisäistetty sykli 6.4. Kehittämissyklin konkreettisia johtajuustoimia Osallisuuden järjestäminen Panostus osallisuuteen kehittämissyklin alussa vähentää haasteita uusien toimintamallien vakiinnuttamisvaiheessa. Osallistuva kehittämisjohtaminen vuorotyössä asettaa kehittämistyön johtamiselle erityishaasteita mm: nimetään vastuuhenkilöt ja tiimit määritellään jokaiseen sykliin selkeästi, millä tavalla vuorotyötä tekevien työntekijöiden osallisuus mahdollistuu (vaikuttamisen aikataulu ja pelisäännöt sekä omavastuisuus tiedonhankinnassa) kehittämiseen osallistumisen mahdollistaminen työvuorosuunnittelulla (esim. U-päivät) Seurantajärjestelmä osaksi kehittämisen itseohjautuvuutta Seurantajärjestelmän kehittäminen ytimekkääksi, jotta sen avulla löydetään kehittämisen kohteet sekä voidaan arvioida/seuranta kehittämisen onnistuneisuutta/tuloksellisuutta Henkilöstön henkilökohtaisten osaamispiirteiden vahvistaminen resurssiksi Kehittämisen tehokkuutta ei saavuteta vain määrällisiä henkilöstöresursseja lisäämällä vaan vahvistamalla osaamisresurssia, työn merkityksellisyyden kokemusta ja synnyttämällä sitoutumista työhön. Oikein johdetusta kehittämistyöstä tulee myös vetovoimaisen työyhteisöllisyyden johtamista. Henkilöstön kehittämisresursseja ovat myös 22

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Valmistelun lähtökohdat - varhaiskasvatuslaki - lasten muuttuva

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / näkökulma Vetovoimainen kaupunki - Liikunnan ja kulttuurin tarjonta - Aktiivinen kaupunkielämä - Kehittyvä kaupunkikeskus - Liikunnan ja kulttuurin näkyvyys

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot ARVOKIRJA Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot 2 Tehtävämme on edistää kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-,

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op

Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op. 2010 2011 Teematehtävä 2 Henkilöstö- ja työyhteisöjohtaminen Sirpa Kova MUUTOKSEN EDISTÄMISEN JA TIEDON JAKAMISEN HYVÄT

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus 1.3.2011 LIITE 8 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus XXXXXX 1 (9) Sisällysluettelo Alkusanat 1 Henkilöstöpoliittiset periaatteet... 3 2 Johtaminen ja esimiestyö... 3 4

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ 18.4.2013 Osaamisen johtaminen Lähtökohtia Organisaation toiminnan perusta on sille hyväksytyssä strategiassa. Osaamisen johtaminen pyrkii strategisena

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto 2-3.4.2014 Johtajat muutoksentekijöinä Eeva Hujala Tampereen yliopisto Johtajat muutoksessa ja muutosjohtajina Eletään johtajuuden muutoksen

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Käytännön keinoja Kokkolassa 1 Muutoksen hallinnan keinoja Kehittämiskohdekohtaiset toimenpiteet Muutosjohtamisen malli Koulutukset esimiehille Miten toimia

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin

Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy Terveydenhuollon ATK-päivät 24. 25.5.2016, Lahti 20.5.2016 Page 1 Optimaalinen resurssi Tila, jossa potilaiden

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni 29.4. 2016 Helka Pirinen People & Leadership Consulting PLC Oy, p. 040 51 21 470, www.peopleleadership.fi

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot