Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014"

Transkriptio

1 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Mäntsälän kunta

2 Sisällysluettelo 1. Kuntastrategia Taloussuunnitelman talousperusteet Taloudelliset lähtökohdat Talouskehitys Verorahoituksen kehitys Verotulot Valtionosuudet Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Käyttötalousosa Hallintopalvelut Kunnanhallitus Yleishallinto Elinkeinotoimi Pelastus Käyttöomaisuuden myyntivoitot Maaseutulautakunta Maaseututoimi Maankäyttölautakunta Maankäyttötoimi Tarkastustoimi Tarkastuslautakunta Perusturvapalvelut Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelut / Mustijoen perusturva Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta Perusturvan johto ja hallinto Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Varhaiskasvatuspalvelut Hoito- ja hoivapalvelut (=Ikäihmisten palvelut) Perusterveydenhoitopalvelut Erikoissairaanhoito Pornaisten talousarvio Sivistyspalvelut Sivistyslautakunta Kehittämis- ja hallintopalvelut Perusopetus Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ~ 2 ~

3 70 Tekniset palvelut Tekninen lautakunta Hallinto Toimitilapalvelut Toimitilapalvelut, josta Kiinteistö- ja puhtaanapitopalvelut Toimitilapalvelut, josta Ruokapalvelut Kuntatekniikka Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Mäntsälän vesi liikelaitos Tytäryhtiöt Mäntsälän Sähkö Oy Mäntsälän vuokra-asunnot Oy Mäntsälän Yrityskehitys Oy Mäntsälän Jäähalli Oy Mäntsälän kuntakonsernin lainakannan kehitys suunnitelmakaudella Henkilöstösuunnitelma perusteluineen Muutokset suunnitelmakaudella Mäntsälän kunnan vakinaiset ja määräaikaiset vakanssit Talousarvion 2011 täytäntöönpano-ohjeet Talousarvion käsitteet Käyttösuunnitelman käsitteet Taloussuunnitelman ja talousarvion rakenne Talousarvion sitovuusmääräykset Käyttösuunnitelman hyväksyminen Talousarvion toteuttaminen, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Lainanotto ja lainanottoa koskevat rajoitukset Antolainan myöntämistä koskevat rajoitukset Lisämäärärahat ja siirrot Hankintatoimi Laskujen hyväksyminen ja maksatus Muu ohjeistus Tilivelvollisten määrittely Yhteenveto valtuuston sitovista määrärahoista Liitteet Liite 1. Valtionosuudet Liite 2. Talousarvion 2012 sisäisten menojen ja tulojen määrärahaerittely tulosalueittain. 154 ~ 3 ~

4 1. Kuntastrategia Kunnanvaltuusto SISÄLTÖ 1. STRATEGISESTA SUUNNITTELUSTA 2. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ, MUUTTUVA TULEVAISUUS 3. KUNNAN VISIO 4. KUNNAN STRATEGISET TAVOITTEET VUOTEEN Strategiset näkökulmat ja tavoitteet 4.2 Tuloskortit 5. KUNTASTRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI 1. STRATEGISESTA SUUNNITTELUSTA Strateginen suunnittelu on tulevaisuuden suunnittelua. Mäntsälän kuntaa koskeva strateginen suunnittelu on kunnan tulevaisuuden ennakointia ja kunnan kokonaisedun kannalta parhaiden mahdollisten tulevaisuutta koskevien valintojen tekemistä. Mäntsälän kuntastrategia on suunnitelma kunnan tulevaisuudesta. Päivitetty kuntastrategia on kunnanvaltuuston näkemys kunnan tulevaisuuden tärkeimmistä tavoitteista ja kehittämisen painopistealueista. Päivitetty kuntastrategia on muodostunut kevään 2011 aikana; päivityksiä kuntastrategiaan on työstetty kahdessa luottamushenkilöseminaarissa sekä johtoryhmävalmisteluna. Seuraavalla sivulla on kuvattu Mäntsälän kuntastrategian rakenne. Strateginen suunnittelu on pitkälti vastausten etsimistä kunnan ja sen tulevaisuuden kannalta tärkeimpiin kysymyksiin. Kunkin kaaviossa esitetyn osion yhteydessä on esitetty ne kysymykset, joihin kukin kokonaisuus kuntastrategiassa vastaa. ~ 4 ~

5 Kaavio 1. Mäntsälän kuntastrategian rakenne 2. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ, MUUTTUVA TULEVAISUUS Kunnan tulevaisuutta koskevien valintojen perustaksi on ensiarvoisen tärkeää muodostaa käsitys sekä menneisyydessä toteutuneista että tulevaisuudessa ennakoitavissa olevista kehityssuunnista. Kunnan strategiatyön perustaksi laadittiin kunnan toimintaympäristöanalyysi, jossa sekä kunnan menneisyyttä, nykytilaa että tulevaisuutta tarkasteltiin kunnan kannalta keskeisistä strategisista näkökulmista: 1) Palvelut Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Yhteistoiminta-alue Pornaisten kanssa Eri tasoisten kuntien syntyminen, mitkä tehtävät jäävät kuntatasolle? Maisema-työväline käytössä tietyissä kunnan palveluissa ja käyttö laajenemassa Uusi velvoittava lainsäädäntö (perusopetuslaki (määräykset kolmiportaisesta tuesta), lastensuojelulaki, terveydenhuoltolaki, neuvola-asetus) Lasten, nuorten ja perheiden pahoinvoinnin lisääntyminen Hyvinvointi- ja terveyserojen kasvu Seutuyhteistyön laajeneminen ja muuttuminen (omistajapolitiikka, edunvalvonta, ns. nelikot mukaan yhteistyöhön) Kilpailu osaavasta työvoimasta, haasteet tiettyjen asiantuntijoiden saatavuudessa ~ 5 ~

6 Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Ikäihmisten absoluuttisen määrän kasvu asumisratkaisut esteettömän asumisen tarpeen kasvu (ml. erityisryhmät) Lasten absoluuttisen määrän kasvu vaikutus tilaratkaisuihin (varhaiskasvatus, yläkoulut) Lain muutokset (perusopetus, ikäihmisten palvelut, hoitotakuun laajeneminen, vapaa hakeutumisoikeus) Ratkaisut kunnan näkökulman sijaan tehdään yhä useammin seudun näkökulmasta Kuntalaiset ovat yhä tietoisempia oikeuksistaan, jolloin keskeistä on kunnan osaamisen varmistaminen (asiakaspalvelu, juridinen sekä muu osaaminen) Teknisen palvelukeskuksen palvelujen järjestämistavan muutokset ja peruskunnan rooli ko. palveluiden järjestämisessä? 2) Yhdyskuntarakenne Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: ARA-vuokra-asuntojen rakentamistarve kasvanut entisestään (jonossa noin 170 hakijaa) o erityisryhmien/vanhusten asumistarpeet lisääntyneet Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: MAL-yhteistyön lisääntyminen, kuka päättää Mäntsälän maankäytöstä? Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat lisävaatimukset rakentamiseen / yhdyskuntarakenteeseen? Energiatehokkuuden vaatimukset lisääntyvät Väestön ikääntymisen tuomat tarpeet suunnitteluun 3) Elinkeinot Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Elinkeinotoiminnan edellytykset Mäntsälässä ovat notkahtaneet kuluneen kolmen vuoden aikana, mutta ovat nyt vuonna 2011 samalla tasolla kuin ne olivat vuonna (lainojen korkotaso: 4,5-2,0-4,5 %, uusien yritysten perustaminen: kpl/v, myydyt yritystontit: kpl/v, uusien omakotitalojen rakentaminen kpl/v) Tehtyjen investointien määrä notkahti samassa suhteessa Samaan aikaan tehtiin myös elinkeinotoimintaa "jäädyttäviä" päätöksiä: o Väestönkasvutavoite o o MYK:n toimintaresursseja laskettiin henkilöstön ja talouden osalta MYK:n toimintaa ohjattiin passiivisempaan suuntaan (hallinnointia & henkilöstökoulutusta) Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Paikkakunnan koko ja kasvunopeus (vrt. väestömäärä) Siirtyminen lähemmäksi Helsinkiä talousmaantieteellisessä näkökulmassa Siirtyminen Helsingin uloimmalta kehältä toiseksi uloimmalle kehälle Kehä V:n vaikutus (vrt. Mäntsälä - Hyvinkää yhteistyö) Lainojen korkotason mahdollinen nousu ja sen vaikutus yksityissektorin elinkeinoelämään Energia- ja ilmastoverotuksen vaikutus Kaavoituksen vaikutus (vrt. maakuntakaava, kunnan omat yleis- ja asemakaavat) Kuntahallinnon muutokset, ansaitseeko Mäntsälä olemassaolonsa? ~ 6 ~

7 4) Seutuyhteistyö Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Valtion ote tiukentunut suhteessa kuntiin lainsäädännöllä pyritään ohjaamaan aikaisempaa enemmän Eri tasoisten kuntien syntyminen, mitkä tehtävät jäävät kuntatasolle? Kuuma-yhteistyön laajentuminen Kymppikunniksi Lentokenttähanke jäänyt sivuun Mahdollinen yhteistyö Päijät-Hämeen suuntaan? Kuntien sitoutuminen yhteisiin hankkeisiin (esimerkiksi maaseututoimi)? Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Kymppikuntien merkitys lisääntyy (n asukasta) Metropolialueen tulevaisuuden haasteet (velvoitteet). Yhteistyötä kehitettävä. Mahdollinen metropolilaki? Maankäyttöratkaisut tehdään yhteistyössä lähikuntien kanssa (Hyökännummi, Henna, Kehä V). Mäntsälän oltava aktiivinen toimija Kuntalaisten valinnanvapauksien lisääntyminen kuntarajojen merkitys vähenee Mahdollinen yhteistyö merkittävissä investoinneissa? Seudulliset virat/toimet, työvoiman liikkuvuus, palveluiden järjestäminen seudullisesti 5) Talous Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Valtion toimenpiteet: verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ennakoitua suurempi o pienituloisten verovähennysten kompensointi valtionosuuksissa o kiinteistöveroprosenttien ja verotusarvojen nosto Väestökasvu ja muuttoliike: hyvätuloisten suhteellisen lukumäärän nousu Lama ja poikkeuksellinen markkinakorkotason lasku Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Eläkeläisten lukumäärän merkittävä kasvu vuoteen 2020 mennessä o työvoiman saanti vaikeutuu o valtion toimenpiteet? o tuottavuuden parantaminen palvelurakenteen muutos: tuottamistapaa joudutaan harkitsemaan uudelta pohjalta Elinkeinotoimen kehittäminen metropolialueella: maanhinta kilpailukykyinen yritysten sijoittumiseen (ns. yrityksen sijoittumisen optimointi suhteessa kaupunkikeskukseen) Toimintaympäristöanalyysin lopputuloksena voidaan tiivistää seuraavat, Mäntsälän kunnan tulevaisuuden kannalta keskeisimmät muutoshaasteet: Mäntsälä kasvaa voimakkaasti osana metropolialuetta. Kunnan asukasluvun ennakoidaan kasvavan runsaalla asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Yhdyskuntarakenteen hallinnan ja tasapainoisen kasvun merkitys palveluiden järjestämisessä kasvaa. Mäntsälässä asutaan myös tulevaisuudessa sekä keskustaalueella että elävissä kylissä. Kunnan väestörakenne muuttuu ja palvelutarpeet kasvavat. Nuorimpien ja toisaalta kaikkein varttuneimpien kuntalaisten suhteellinen osuus kasvaa työikäisen väestön osuutta nopeammin ja kunnan väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Palvelutarpeiden ennakointi vahvistaa merkitystään. ~ 7 ~

8 Kunnan taloudellinen asema kiristyy. Kunnan palveluiden rahoituspohja heikkenee lähitulevaisuudessa huoltosuhteen kehityksen ja taloustaantuman mahdollisten pysyväisvaikutusten seurauksena. Velkaantumisen hallinnan merkitys korostuu. Kunnan henkilöstö ikääntyy ja rekrytointihaasteet kasvavat. Merkittävä osuus kunnan henkilöstöstä saavuttaa laskennallisen eläkeikänsä vuoteen 2020 mennessä. Osaamisen varmentaminen ja työssä jaksamisen tukeminen muodostuvat alati tärkeämmiksi näkökohdiksi henkilöstöjohtamisessa. Paineet kunnan palvelutoiminnan ja sen johtamisen uudistamiseksi kasvavat. Toiminnan tuloksellisuutta sekä asiakasdemokratiaa vahvistetaan kehittämällä kunnan palveluja sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Yhteistyön merkitys korostuu niin kunnan sisällä kuin kuntarajat ylittäenkin. 3. KUNNAN VISIO Visio kertoo tiivistetysti sen, millainen Mäntsälän kunnan tahdotaan olevan vuonna Visio kiteyttää kuntastrategian ydinviestin. Mäntsälän kunnan visio vuodelle 2020: Luonnonläheinen Mäntsälä on mahdollisuuksien kunta asua ja yrittää toimivien liikenneyhteyksien varrella. Kunnan visiosta on johdettu viisi näkökulmaa, joista käsin varsinaisia kunnan strategisia tavoitteita asetetaan: Palvelut Elinkeinot Yhdyskuntarakenne Seutuyhteistyö Talous Väestönkasvun määrä ja sen jakautuminen Mäntsälän kunnan alueelle toimii eräänlaisena kaikki yllä kuvatut näkökulmat läpileikkaavana muutostekijänä. Väestökehityksen vaikutukset ulottuvat kaikkiin strategisiin näkökulmiin ja sitä kautta kunnan tulevaisuuden kehityssuuntiin. 4. KUNNAN STRATEGISET TAVOITTEET VUOTEEN Strategiset näkökulmat ja tavoitteet Strategiset tavoitteet yksilöivät ja täsmentävät Mäntsälän kunnan vuotta 2020 koskevaa tavoitetilaa, visiota. Strategiset tavoitteet ovat visiosta johdettuja, Mäntsälän kunnan kannalta kaikkein tärkeimpiä päämääriä seuraavan 10 vuoden näkökulmasta. Kukin strateginen tavoite kuvaa tiettyä tavoitetilaa vuonna Strategiset tavoitteet on ryhmitelty viiteen visiosta johdettuun, Mäntsälän kunnan kannalta tärkeään näkökulmaan. Kyseiset näkökulmat kuvattiin strategian luvussa 3. Näkökulmia voidaan nimittää myös ns. strategisiksi painopistealueiksi. Kuntastrategian näkökulmat ja niiden sisältämät strategiset tavoitteet on kuvattu seuraavalla sivulla esitetyssä kaaviossa: ~ 8 ~

9 Palvelut Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Seutuyhteistyö Mäntsälän kunta järjestää palveluja ja kehittää metropolialuetta Kymppikunnat ensisijaisena yhteistyötahonaan. Yhdyskuntarakenne Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Mäntsälän vetovoimaa. Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun. Visio 2020 Elinkeinot Mäntsälä on kilpailukykyinen ja elinvoimainen yritysten toimintaympäristö. Talous Kunnan talous on tasapainossa. 4.2 Tuloskortit Kustakin strategisesta tavoitteesta on laadittu ns. tuloskortti. Tuloskortin ensimmäisessä sarakkeessa on kuvattu ne asiat, joiden seuraaminen tai toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää ko. strategisen tavoitteen toteutumisen kannalta. Kyseisiä asioita kriittisiksi menestystekijöiksi. Kullekin kriittiselle menestystekijälle on määritelty niitä koskevat tavoitetasot tulevalle vuodelle 2012 toiminta- ja taloussuunnittelun tueksi. Tuloskorttien sisältämät kriittiset menestystekijät ja niitä koskevat tavoitetasot konkretisoivat ja täsmentävät kutakin strategista tavoitetta. NÄKÖKULMA 1: PALVELUT Strateginen tavoite 1: Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Palvelutarpeiden ennakointi ja muutoksiin varautuminen Palvelutarveanalyysi on tehty uuden kuntastrategian pohjaksi Hyvinvoinnin edistäminen yhteisvastuullisesti Hyvinvointikertomus on osa kuntakonsernin toiminnan ja talouden suunnittelua Strateginen tavoite 2: Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Monipuoliset ja tarkoituksen-mukaiset palveluiden järjestämistavat Kunnan oman palvelutuotannon arviointi on käynnistetty ~ 9 ~

10 Kilpailutusprosessia ja osaamista kehitetään ja avoimuutta lisätään Yhteistyökumppanit ja kumppanuuden vastuut on määritelty Johtaminen Toiminnan ja tulosten arviointi on asteittain käynnistettävissä 2013 alkaen Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Henkilöstön osaamista arvioidaan järjestelmällisesti Saatua arviointitietoa hyödynnetään henkilöstöresurssien suunnittelussa ja johtamisessa Strateginen työhyvinvointiohjelma on käynnistetty NÄKÖKULMA 2: ELINKEINOT Strateginen tavoite 1: Mäntsälä on kilpailukykyinen ja elinvoimainen yritysten toimintaympäristö. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Uudet yritykset 120 kpl uusia (nettolisäys yritystä) Suuret ja keskisuuret yritykset: 1 kpl ja 1 kpl työntekijää (päätös siirtymisestä tehty mennessä) Vähintään yksi kaupan ketju Yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen suurten rakennusalan yritysten kanssa Työpaikat työpaikkaa Työpaikkaomavaraisuus vähintään 62 % Kunnan yrityspalvelut Olemassa olevat yritykset: yrityskonsultointien määrä vähintään 100 kpl/vuosi painopisteenä kasvuhakuiset yritykset Seudullisten yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen Vuosittaisen markkinointisuunnitelman laadinta. Seuranta: o euroa/asukas elinkeinoihin o kehitysyhtiöön panostettu euromäärä / Mäntsälään syntynyt työpaikka Sijoittumispalvelut Yritystonttivaranto vähintään (kaupalliset ja tuotannolliset) + vähintään 2-4 suurta tonttia (tuotanto, logistiikka, kauppa) Konserniyhteistyön tiivistäminen (pelisääntöjen selkeyttäminen) Yrittäjyysvaikutusten arvioinnin käynnistäminen (vaikutus kunnan talouteen) ~ 10 ~

11 NÄKÖKULMA 3: YHDYSKUNTARAKENNE Strateginen tavoite 1: Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Mäntsälän vetovoimaa. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Strategisesti merkittävät hankkeet Keskustan kehittäminen Apponen Tiimari Linja-autoasema Vuokra-asuntotuotanto MVAOY:n kautta uusia ARA-vuokra-asuntoja vähintään 30 kpl (aloituspäätökset tehty) Yksityisen vuokra-asuntotuotannon edistäminen Asuntotarjonnan painottaminen pieniin ja erityisryhmien asuntoihin Kaavavaranto Kaavoitusresurssien lisääminen erityisesti osayleiskaavojen laadintaan Raakamaan hankinnan tehostaminen (vähintään 30 ha), osayleiskaavoilla ja asemakaavoilla mahdollistetaan maan saaminen rakennuskäyttöön Strateginen tavoite 2: Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Yhdyskuntarakenteen eheytymistä edistävät maankäytön ratkaisut Mäntsälässä Edellistä vuotta nopeampi tonttikierto keskusta-alueella Vuosittainen väestönkasvu ja sen sijoittuminen Väestönkasvu 1-2 % Väestönkasvun sijoittuminen: 60 % keskusta-alueelle, 40 % muualle Toimivat liikenneyhteydet ja joukkoliikenne Nykyistä useampi lentoasemalle/lentoasemalta liikennöivä pikavuoro kulkee Mäntsälän linjaautoaseman kautta Z-junien liikennöintitiheyden säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla Kunnan palveluliikennetarpeet on selvitetty NÄKÖKULMA 4: SEUTUYHTEISTYÖ Strateginen tavoite 1: Mäntsälä järjestää palveluja ja kehittää metropolialuetta kymppikunnat ensisijaisena yhteistyötahonaan. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Strategisesti merkittävien seudullisten yhteistyöhankkeiden ja palveluyhteistyön tuloksellisuus Mäntsälä toimii vastuukuntana maaseututoimen palveluiden järjestämisessä (aloitus ) Aktiivinen edunvalvonta maakuntakaavaa ~ 11 ~

12 uudistettaessa Kymppikuntien tavoitemäärittely ja Mäntsälän kunnan aktiivinen vaikuttaminen tavoitteisiin Seudullisten virkojen ja toimien mahdollisuuksien kartoittaminen NÄKÖKULMA 5: TALOUS Strateginen tavoite 1: Kunnan talous on tasapainossa. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Vuosikatteen ja nettoinvestointien välinen suhde % Vuosikate 6 8 miljoonaa euroa, euroa/asukas Kunnan ja kuntakonsernin lainakanta Kunta: enintään 56 miljoonaa euroa (2 700 euroa/asukas Konserni: enintään 85 miljoonaa euroa (4 400 euroa/asukas Tilikauden tulos 2,5 4,5 miljoonaa euroa, euroa/asukas 5. KUNTASTRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI Säännöllinen seuranta ja arviointi on kuntastrategian toteutumisen perusedellytys. Mäntsälän kuntastrategian ajantasaisuutta ja muutostarpeita arvioidaan kunnan strategisen perustan ja strategisten tavoitteiden osalta valtuustokausittain. Strategisten tavoitteiden arviointimittareita koskevat vuosittaiset tavoitetasot määritellään kutakin vuotta koskevan talousarviotyön yhteydessä. Kunnan talousarviossa asetetaan niin ikään kuntastrategiasta johdetusti valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kunnan palvelukeskuksille ja vastuualueille. Mäntsälän kunnan johtoryhmä, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto seuraavat strategisten tavoitteiden toteutumista kolmannes-/neljännesvuosittain osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tarkastuslautakunta arvioi vuosittaisessa arviointikertomuksessaan valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin perusteella kunnanhallitus ja -valtuusto muodostavat käsityksen siitä, onko Mäntsälän kunta kulkemassa asetetun tavoitetilansa suuntaan ja toiminut kuntastrategiansa mukaisesti. ~ 12 ~

13 2. Taloussuunnitelman talousperusteet Taloudelliset lähtökohdat Väestönkehitys Väestön ikärakenne v suht. suht. suht. suht. suht. suht. suht osuus 2005 osuus 2006 osuus 2007 osuus 2008 osuus 2009 osuus 2010 osuus Väestön määrä muutos muutos-% 2,4 1,8 2,3 1,8 2,4 1,6 1,2 0 v , , , , , , ,3 1-5 v , , , , , , ,5 6 v , , , , , , ,6 0-6 v. yht , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , ,2 90- v. 66 0,4 62 0,3 79 0,4 75 0,4 75 0,4 74 0,4 89 0,5 ~ 13 ~

14 Työvoima ja työpaikat TYÖLLINEN TYÖVOIMA TOL ELINKEINO (TOL 2008) lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa, metsä, kala ,7 Teollisuus ,1 Rakentaminen ,7 Kauppa,kuljetus ,5 Julkinen hallinto/palvelut ,6 Muut palvelut ,4 Tuntematon ,0 YHTEENSÄ ,0 TYÖVOIMAN MÄÄRÄ TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ TYÖPAIKAT MÄNTSÄLÄSSÄ TOL ELINKEINO (TOL 2008) lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa, metsä, kala ,9 Teollisuus ,9 Rakentaminen ,6 Kauppa,kuljetus ,7 Julkinen hallinto/palvelut ,6 Muut palvelut ,5 josta yhteiskunnalliset palvelut ,6 Tuntematon ,7 YHTEENSÄ ,0 % Työpaikkojen kasvu v (10 v.) 679 työpaikkaa 14,1 - josta yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkojen kasvu 173 työpaikkaa 11,6 PENDELI TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS: Omavaraisuus Mäntsälä 72,4 67,3 63,4 59,1 58,6 58,8 58,8 61,3 61,1 KUUMA-kunnat 63,9 64,8 63,2 63,5 64,0 64,0 65,1 64,5 v lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen ~ 14 ~

15 Talouskehitys Suomen kansantalous kasvoi vuoden 2011 alkupuolella ripeästi ja toisella neljännekselläkin kasvu oli vielä noin kolme prosenttia ja koko vuonna arviolta 2,9 %. Maailmantalouden kasvu on kesän aikana heikentynyt merkittävästi. Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet huonompaan suuntaan ja kokonaisuutena tavaroiden ja palvelusten viennin määrä voi jäädä viime vuoden tasolle. Kokonaistuotannon ennakoidaan hidastuvan 1,6 prosenttiin vuonna Euroalueen ja EU:n kasvu hidastuu vuosina 2011 ja ½ prosenttiin. Keskipitkällä aikavälivälillä talouskasvu jää Suomessa keskimäärin 1,9 prosenttiin vuosittain. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on jatkunut jo pitkään, jota on lisännyt eräiden euromaiden julkisen sektorin alijäämien kasvattaminen ja velkakannan nopea kasvu. Suomessa yksityisen kulutuksen arvioidaan hidastuvan ja investointien arvioidaan jäävän vuoden 2011 tasolle ensi vuonna tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Eri ennustelaitosten arviot kokonaistuotannon kehityksestä vuodelle 2011 ovat alentuneet ja kasvuvauhti hidastuu edelleen vuonna Taantumakin voi olla mahdollinen, jos maailman talouden epävarmuus heijastuu vientiin ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Vuonna 2011 inflaation arvioidaan kohoavan 3,3 prosenttiin ja ensi vuonna hidastuvan talouskasvun ansiosta. Palkansaajien ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna ,6 % ja valtiovarainministeriön laskennallinen kasvuoletus ensi vuodelle on 3,2 %. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan keskimäärin 3,5 % vuonna 2011 ja seuraavana vuonna 3,3 prosenttiin, minkä jälkeen kasvu maltillistuu. Työttömyysaste laskee vuonna ,6 prosenttiin ja vuonna ,4 prosenttiin. Hallitusohjelmassa tavoitteena on saavuttaa 72 % työllisyysaste vuonna 2015 ja 5 % työttömyysaste. Vuonna 2012 investoinnit kasvavat (0,9 %) edellisvuotta (5,6 %) selvästi hitaammin. Uusien investointien aloittamisessa ollaan varovaisia ja kansantalouden investointiaste jää pitkänaikavälin keskiarvon alapuolelle Tuotanto/BKT 1,0-8,2 3,6 3,5 1,8 Ansiotasoindeksi, muutos- 5,6 4,0 2,6 2,6 3,2 % Inflaatio 4,1 0,0 1,2 3,5 3,3 Työttömyysaste 6,4 8,2 8,4 7,9 7,6 Julkinen velka/bkt 34,2 43,3 48,3 48,7 50,3 Euribor, 3kk, % 4,8 1,2 0,8 1,4 1,9 10 vuoden korko, % 4,3 3,7 3,0 3,1 3,4 (Lähde: Kuntataloustiedote 3/2011 ja VM:n taloudellinen katsaus 36a/2011) Peruspalvelubudjetti 2012 ja peruspalveluohjelma Vuoden 2012 loppuun saakka voimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun puitelain tarkoituksena oli vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tavoitteena oli parantaa tuottavuutta ja hillitä menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. Hallitusneuvottelujen venyminen keväällä aiheutti aikatauluhankaluuksia valtion talousarvion ja valtiontalouden kehysmenettelyn osalta peruspalveluohjelman valmisteluun. Valmistelussa ovat olleet samanaikaisesti ~ 15 ~

16 valtion vuoden 2012 talousarvio ja valtiontalouden kehys ja niihin liittyen peruspalvelubudjetti ja peruspalveluohjelma. Peruspalveluohjelma pitää sisällään samat ovat kuin peruspalvelubudjetti. Peruspalveluohjelma sisältää seuraavat kuntiin liittyvät toimenpiteet: 1. Kuntauudistus ja kuntapalvelujen kehittäminen 2. Kuntasektorin tuottavuuden kehittäminen 3. Kuntien verotulot 4. Kuntien valtionavut 5. Muut toimenpiteet Hallitusohjelmaan on kirjattu, että mikäli hallitus ei ole saavuttamassa hallitusohjelmassa esitettyjä tavoitteita talouden vakauttamiseksi hallitusohjelman mukaisesti, voidaan vuonna 2012 annettavassa valtiontalon kehyksessä ja siihen liittyvässä peruspalveluohjelmassa toteuttaa kuntien valtionapujen lisäjäädytys. Kuntauudistus Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen määrittelemällä vuoden 2011 loppuun mennessä uudistuksen kriteerit ja etenemisen. Samalla hallitus käynnistää koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Uudistusta ohjaavalla lainsäädännöllä on tavoitteena poistaa kuntatalouden rahoitusjärjestelmästä kuntaliitoksia vaikeuttavat tekijät. Vahvojen peruskuntien ulkopuolella syrjäisillä alueilla palvelut kootaan riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla. Osana kuntauudistusta uudistetaan valtionosuusjärjestelmä. Kuntapalvelujen kehittäminen ja tuottavuuden parantaminen Sosiaali- ja terveyshuollon kehittäminen perustuu sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteiseen ns. Kasteohjelmaan, jonka valtioneuvosto vahvistaa. Vuosien ohjelma vahvistetaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Kehittämisohjelmalla jatketaan jo käynnistettyjä laajoja uudistusprosesseja ja juurrutetaan aiemmin luotuja toimivia käytäntöjä. Kasteohjelmasta luodaan sosiaali- ja terveydenhuollon pääohjelma, jonka tavoitteiden saavuttamiseksi muut ohjelmat ja hankkeet sisällytetään hallitusohjelman kuuteen osaohjelmaan syrjäytymisen ja terveysongelmien ehkäiseminen ja vähentäminen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palvelukokonaisuuksien uudistaminen ikäihmisten hyvinvoinnin ja palvelujen parantaminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja palvelujen parantaminen työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoperustan ja tiedonhallinnan vahvistaminen Kokonaisvastuu talouden kestävyydestä on valtiolla mutta kestävyysvaje (mm. väestön ikääntyminen, työvoiman eläköityminen) on suuressa määrin myös kuntien ongelma. Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden nostaminen on avaintekijä koko julkisen talouden kuin kuntatalouden kestävyysongelman ratkaisemisessa. Kuntien tuottavuuden mittaamisessa on ongelmia eikä tuottavuustilastot mittaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Kuntasektorin tuottavuuden mittaamiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista tuottavuusohjelmaa ja palveluja koskevia tuottavuustavoitteita. 20 suurimman kaupungin tuottavuustyöstä on saatu hyviä kokemuksia ja VM on julkaissut työn tukemiseksi oppaan Toimintaympäristö muuttuu -keinoja kuntien ja kuntayhtymien tuottavuuden parantamiseksi. Tuottavuustyön yhteydessä on tavoitteena valmistella ehdotus tuottavuustavoitteiden seurannassa käytettäviksi yhteisiksi mittareiksi, joiden avulla arvioidaan kuntapalvelujen kestävää tuottavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Kehitetään kuntien kustannuslaskentaa todellisten yksikköhintojen arvioimiseksi ja avaamiseksi asiakkaille, palvelujen kehittämiseksi ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi. Palvelujen kustannusten ja laadun vertailua ja läpinäkyvyyttä kehitetään mm. selvittämällä ja edistämällä sitä tukevia käytäntöjä ja kokeiluja. Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan jatkossa peruspalveluohjelmamenettelyssä. Kuntatalouden näkymät Kuntien toimintamenojen arvioidaan edelleen kasvavan vuonna 2012 suhteellisen maltillisesti, nimellisesti n. 4 % vuodessa. Arvio perustuu siihen, että kunnat joutuvat hillitsemään menojen kasvua ja varautumaan tule- ~ 16 ~

17 vaisuudessa hidastuvaan tulokehitykseen ja yleisen talouskehityksen epävarmuuksiin. Toimintatuottojen lasketaan kehittyvän toimintamenojen kasvua vastaavasti. Kunta-alan ansiotason ennakoidaan nouseva n. 2,5 prosenttia ja palkkasumman n. 3 %. Kustannustason nousu nopeutuu kehyskaudella runsaaseen 3 prosenttiin. Edellä kuvatulla kehityksellä kuntatalouden vuosikate riittää kattamaan poistot vuosina , mutta ei enää vuosina Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttää sitä, että toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Vuosien tilinpäätösten eräitä tunnuslukuja: euroa Koko maa Uusimaa as. kunnat Mäntsälä Vuosikate/as Lainakanta/as (VM/Taloudellinen katsaus , Peruspalveluohjelma a/2011) VM:n ennakointimalli * kuntien talouskehityksestä vuosille : euroa Koko maa Uusimaa as. kunnat as. kunnat vrt. Mäntsälä Vuosikate/as Lainakanta/as *) Kyse ei ole ennusteesta vaan ns. painelaskelmasta, jonka tarkoitus on näyttää kuntatalouden keskimääräinen liikkumavara/sopeuttamistarve ja jossa peruspalveluohjelman tulokehitys on huomioitu. Mahdollinen rahoitusalijäämä joustaa suoraan kuntien lainakantaan. Kuntien väliset erot menokehityksessä ovat käytännössä suuria. ~ 17 ~

18 Verorahoituksen kehitys Verotulot Vuonna 2010 kuntien verotilitykset kasvoivat yli 4 % ja Mäntsälässä 4,7 %. Vuonna 2011 verotulojen arvioidaan kasvavan koko maassa 4,5 %, josta kunnallisverotuoton kasvu 3,5 %. Kunnallisverotilitysten arvioidaan kasvavan tänä vuonna 16,3 miljardiin euroon, jossa kasvua edellisvuoteen verrattuna on arviolta 3,6 % ja Mäntsälässä 3,7 %. Vuonna 2009 käyttöön otetun työtulovähennyksen kasvattaminen supistaa kunnallisveron tuottoa. Vuonna 2012 kunnallisverotilitysten arvioidaan kasvavan noin 1,5 %. Arvio perustuu näkemykseen, jonka mukaan palkkasumma lisääntyy nimellisesti vajaa 4 %. Kuntien tuloverotukseen esitetään veroperustemuutoksia, jotka vähentävät kunnallisverotuottoa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta lisäämällä valtionosuutta. Mäntsälässä lisäys vuoden 2012 valtionosuuteen on laskennallisesti 0,9 milj. euroa. Taloustilanteen paraneminen on heijastunut vuosina myös yhteisöveron tuottoon. Kuntaryhmän osuutta on nostettu väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä 32 prosenttiin. Vuonna 2012 yhteisöverotuoton arvioidaan supistuvan kun jako-osuutta jatketaan 5 prosentilla korotettuna vuosina Kiinteistöverotuoton arvioidaan kasvavan vuonna 2012 verraten maltillisesti. Hallituksen eduskunnalle antamaan talousarvioehdotukseen sisältyy seuraavat verolinjaukset: Ansiotulojen verotusta kevennetään lisäämällä ansiotulojen verovähennysperusteita. Työllisyyden edistämiseksi ja pienituloisten aseman parantamiseksi työtulovähennystä nostetaan 740 eurosta 900 euroon ja perusvähennystä korotetaan 2250 eurosta 2850 euroon vuoden 2012 alusta. Ansiotuloperusteisiin tehdään ansiotason nousua ja inflaation nousua kompensoivia tarkistuksia. Vuodelle 2012 tehtävä tarkistus pienentää kunnallisverotuottoa. Veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille korottamalla valtionosuuksia. Vakituiseen asuntoon kohdistuvan velan koron vähennysoikeutta rajataan siten, että koroista vähennyskelpoista olisi 75 prosenttia verovuodesta 2014 alkaen. Verovuonna 2012 vähennyskelpoista olisi 85 prosenttia. Kotitalousvähennyksen osuus alennetaan enintään 2000 euroon. Alla olevassa taulukossa on esitetty Mäntsälän eri verolajien tuoton kehitys vuosina sekä verotuloarvio vuosina euroa TP 2009 TP 2010 TPE 2011 TA 2012 muutos - % Kunnallisvero ,3 Yhteisövero ,2 Kiinteistövero ,9 Yhteensä ,9 muutos- % 4,3 4,7 4,8 2,9 ~ 18 ~

19 Vuonna 2012 kunnallisverotuotto kasvaa 61,6 miljoonaan euroon muutoksen ollessa 1,9 milj. euroa, 3,3 prosenttia. Kunnallisveroprosentti säilyy 19,75 %:ssa vuonna Kunnille tilitettävän yhteisöveron jako-osuus oli tilapäisesti korotettu 10 prosenttiyksikköä 32 %:iin vuosina Nyt kunnille tilitettävän yhteisövero-osuuden osuutta yhteisöverotuotosta nostetaan vuosina tilapäisesti 27 %:iin Kiinteistöverolakia muutettiin vuonna 2010 siten, että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotettiin. Mäntsälän nykyisiin kiinteistöveroprosentteihin ei esitetä korotuksia vuodelle Kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 4,5 milj. euroa (muutos 4,9 %) ensi vuoden talousarviossa. Oheisissa taulukoissa on esitetty kiinteistöverolaissa mainittu kiinteistöveron vaihteluväli sekä Mäntsälän kunnan nykyiset kiinteistöveroprosentit sekä niiden kiinteistöverotuotto. Verotuloja arvioidaan ensi vuonna kertyvän yhteensä 68,3 milj. euroa (muutos 2,9 %). Kiinteistötyypit Lain sallima vaihteluväli Vero - % Muutos - % Yleinen kiinteistövero 0,60 1,35 0,90 + 0,00 Asuinrakennukset 0,32 0,75 0,50 + 0,00 Muut asuinrakennukset 0,60 1,35 1,00 + 0,00 Rakentamaton tontti 1,00 3,00 3,00 - Mäntsälän kiinteistövero 2010 % Laskennallinen kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus ,87 0, Muu kuin vakituinen asuinrakennus ,10 0, Rakentamaton rakennuspaikka ,71 3, Yleinen rakennus ,52 0, Yleinen maapohja ,14 0, Maksuunpano yhteensä , muutos - % 1,70 Tilinpäätös Mäntsälän kiinteistövero 2011 % Laskennallinen kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus ,00 0, Muu kuin vakituinen asuinrakennus ,00 1, Rakentamaton rakennuspaikka ,00 3, Yleinen rakennus ,00 0, Yleinen maapohja ,00 0, Maksuunpano yhteensä , muutos - % 3,18 Tuottoarvio 2011/Talousarvio ~ 19 ~

20 Mäntsälän kiinteistövero 2012 % Laskennallinen kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus ,00 0, Muu kuin vakituinen asuinrakennus ,00 1, Rakentamaton rakennuspaikka ,00 3, Yleinen rakennus ,00 0, Yleinen maapohja ,00 0, Maksuunpano yhteensä , muutos - % 1,88 Tuottoarvio 2012/Talousarvio Valtionosuudet Nykyinen kuntien valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Kuntien valtionosuusjärjestelmä muodostuu kahdesta osasta: 1. Kuntien peruspalvelujen valtionosuus, johon sisältyy: sosiaali- ja terveydenhuolto esi- ja perusopetus kirjastot yleinen kulttuuritoimi ja taiteen perusopetus Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustava valtionosuuden tasaus ovat osa peruspalvelujen valtionosuutta. Tämän lisäksi peruspalvelujen valtionosuuteen lasketaan yleinen valtionosuuden osa erityisen harvan asutuksen osat ym. lisäosat järjestelmämuutoksen tasaus valtionosuuden lisäykset ja vähennykset 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen yksikköhintapohjainen rahoitus koulutuksen ylläpitäjille: lukiokoulutukseen ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille Kumpaankin valtionosuuden osaan sisältyy kunnan itse rahoitettava ns. omavastuuosuus, joka kaikissa kunnissa on yhtä suuri. Vuonna 2012 peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on 2 999,96 euroa/asukas, joka Mäntsälässä on 59,9 milj. euroa. Vastaava omavastuuosuus opetus- ja kulttuuritoimessa on 375 euroa/asukas eli yht. 7,5 milj. euroa ja kaikki yhteensä 67 milj. euroa. Valtionosuuksiin sisältyy seuraavat hallitusohjelman linjaukset vuonna 2012: kunnan peruspalvelujen valtionosuuden leikkaus -118 euroa/asukas (otettu huomioon kasvattamalla kunnan peruspalvelujen valtionosuuden omavastuuosuutta); vähennys Mäntsälälle -2,4 milj. euroa. Vuoden 2012 verotulomenetysten kompensaatio, jonka vaikutus vaihtelee kunnittain mm. Mäntsälälle 0,9 milj. euron lisäys kiinteistöveron poisto valtionosuuden verotulotasauksesta; vaihtelee kunnittain -114 euron ja 598 euron välillä mm. Mäntsälässä -8 euroa/asukas museoiden, teattereiden, orkestereiden ja vapaan sivistystyön säästöt oppilaitosten perustamiskustannuksiin kohdistuvat säästöt Lisäksi OPM myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisäosuutta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus) ja rahoitus muuhun opetus- ja kulttuuritoimeen kuten kansalaisopistot, nuorisotyö, teatterit. ~ 20 ~

21 Mäntsälän kunnan arvioidaan saavan yleiskatteista valtionosuutta 26 milj. euroa. Valtionosuudet kasvavat 1,2 milj. euroa muutoksen ollessa 4,8 prosenttia (liite 1). Kunnalle maksettava valtionosuuden verotulotäydennys supistuu edellisvuodesta 0,5 miljoonaa euroa. Kunnallisverotuksen verovähennysten korotuksia vuonna 2012 kompensoidaan 0,9 milj. euron valtionosuuden lisäyksellä peruspalvelujen valtionosuudessa. Valtionosuuksien arviolaskelmat perustuvat julkaistuun valtion talousarvioon. Laskelma on julkaistu mm. Kuntaliiton internetsivuilla. Valtionosuudet (1000 euroa) TA 2011 TA yleinen sos. ja terveystoimi opetus- ja kulttuuritoimi valt. os. verotulotasaus /. omavastuuosuus valt.os. lisäykset ja vähennykset järjestelmän tasaus YHTEENSÄ muutos 1000 euroa muutos - % + 15,1 + 6,9 +2,7-1,3 4,8 ~ 21 ~

22 Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Kuntatalouden tasapainottamista on säännelty vuodesta alkaen 2006 seuraavasti: taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukaudella, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän katkaisemisesta Osavuosikatsaukseen laaditun tilinpäätösennusteen mukaan Mäntsälän kunnan taseen ylijäämä on vuoden 2011 lopussa arviolta n. 18,7 milj. euroa, josta Mäntsälän kunnan osuus 15 milj. euroa ja Mäntsälän Veden 3,7 milj. euroa. Alla olevassa taulukossa esitetään erät, joista alijäämän kattamisvelvollisuus määräytyy ja taloussuunnitelma, jossa tasapainottamistoimenpiteet tulee esittää. Tase Tuloslaskelma-arvio Taloussuunnitelma vuodelle 2011 Oma pääoma Peruspääoma Vuosikate Vuosikate Poistot Satunnaiset erät 123 Edellisten tilikau- Tilikauden tulos Poistot sien yli-/alijäämä Poistoeron muutos 98 Satunnaiset erät Tilikauden Tilikauden aliylijäämä jäämä Tilikauden tulos josta kunta josta M-vesi -70 Velvoite laatia toimenpideohjelma kertyneen alijäämän = Velvoite laatia tasapainotettu taloussuunnitelma kattamiseksi = euroa, josta Mäntsälän kunnan osuus Mäntsälän Veden osuus Vuoden 2010 tilinpäätöstietojen mukaan Mäntsälän taseessa kunnalla on ylijäämää 11,007 milj. euroa ja Mäntsälän Vedellä 3,798 milj. euroa, yht.14,805 milj. euroa. Mäntsälän vuoden 2010 tilinpäätöksessä täyttyivät seuraavat kunta- ja palvelurakenneuudistuslain mukaisen asetuksen (ns. kriisikuntien) tunnuslukujen raja-arvot: tuloveroprosentti vähintään 0,5 % - yksikköä korkeampi kuin kuntien painotettu keskimääräinen tulovero - % (Mäntsälä 19,75 % / 18,98 %) kunnan suhteellinen velkaantuneisuus vähintään 50 % (Mäntsälä 52,0 %) Samoin kriisikuntamittariston tunnusluvuista ovat melko tasaisesti viime vuosina pudonneet: kunnan lainamäärä/asukas ylittää kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 % (Mäntsälä 2010; 20,3 %) kunnan omavaraisuusaste alle 50 %, (2010; Mäntsälä 54 %). Mäntsälän kunnanvaltuusto hyväksyi sopimuksen kunnantalouden tasapainottamisesta. Sopimuksen täytäntöönpano 4,2 milj. euroa aloitettiin vuonna 2008 ja jatkuu vuoden 2011 loppuun. ~ 22 ~

23 Valtuuston kesällä 2011 hyväksymässä uudessa kuntastrategiassa asetettiin tavoitteeksi vuodelle 2012 kunnan talouden tasapaino. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vuosikatteen tulee yltää 6 8 milj. euroon ja tilikauden tuloksen tulee olla reilusti ylijäämäinen ja velkamäärän tulee pysyä hallinnassa. Kunnan velkamäärä saa kasvaa vain maltillisesti enintään euroon per asukas ja konsernissa max euroon vuonna Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Uudessa kesällä hyväksytyssä Mäntsälän kunta- strategiassa on tavoitteeksi asetettu kunnan talouden tasapaino. Vuosikatteen tulee kattaa nettoinvestoinnit prosenttisesti ja yltää 6 8 milj. euroon vuositasolla, euroon per asukas. Kunnan velkaantumisen tulee olla hallinnassa ja tilikauden tuloksen matalalasta poistotasosta johtuen selvästi ylijäämäinen. Kunnan velkamäärä voi kasvaa enintään euroon ja konsernitasolla euroon asukasta kohden vuonna Vuoden 2012 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman pohjaksi kunnanvaltuusto hyväksyi talousarviokehyksen. Kehyksessä toimintakatteeksi hyväksyttiin enintään 87 milj. euroa (+ 2,4 %) alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Vuosikatteen tulee olla vähintään 6,6 milj. euroa ja asukasta kohden 322 euroa. Talouden tasapainottamisohjelmassa vuonna 2007 määriteltiin Mäntsälän talouden kantokyvyn ja rahoitusaseman turvaavaksi investointitasoksi keskimäärin enintään 8,0 milj. euroa vuodessa ja enintään 40 milj. viidessä vuodessa. Raamissa investoinnit ylittävät tasapainottamissopimuksen tavoitteen 5,1 milj. euroa ja ovat näin 13,1 milj. euroa. Mäntsälän Veden investoinnit ovat tästä 1,3 milj. euroa. Lainakanta sai kehyksessä kasvaa enintään euroon per asukas euroa Raami Lautakunta Kh Poikkeama esitys TA 2012 TA 2012 kh esitys. / TA2012 toimintatuotot toimintakulut toimintakate, josta käyttöomaisuuden myyntivoitot toimintakate /asukas toimintakate /asukas ilman myyntivoittoja verotulot valtionosuudet verorahoitus yhteensä rahoituskulut ja -tuotot vuosikate vuosikate/asukas suunnitelmapoistot tilikauden tulos yli-/alijäämä nettoinvestoinnit lainakannan muutos lainakanta lainakanta /asukas/euro asukasmäärä ~ 23 ~

24 Vuonna 2011 toimintakatteen arvioitiin alkuperäisessä talousarviossa kasvavan 4,6 milj. euroa (5,8 %) 83,6 milj. euroon eli euroon per asukas. Kiinteistöjen myyntivoittoja arvioidaan saatavan 1,7 milj. euroa. Toimintakate kasvaa muutetussa talousarviossa (sisältäen valtuuston syyskuussa hyväksymät muutokset) 5,1 milj. euroa, 84,3 milj. euroon (6,5 %) poikkeaman ollessa 0,05 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon. Vuoden 2. osavuosikatsaukseen laaditussa tilinpäätösennusteessa toimintakatteen arvioidaan supistuvan hieman 84,2 milj. euroon. Käyttötalouden nettomenot kasvavat 5 milj. euroa (6,3 %). Vuosikate kattaa suunnitelmapoistot tilikauden tuloksen ollessa 3,8 milj. euroa ylijäämäinen. 11,7 milj. euron investointien rahoittamiseksi kunta ottaa uutta lainaa netto 3,2 milj. euroa. Tilikauden lopussa kunnan lainamäärän arvioidaan nousevan noin milj. euroon ja asukasta kohden noin euroon. Lautakuntien laatimissa talousarvioehdotuksissa vuodelle 2012 toimintakate nousee 89,1 milj. euroon. Lautakuntien talousarvioehdotukset ylittävät toimintakatteen osalta talousarviokehyksen 2,1 milj. euroa. Vuosikate jää 5 milj. euroon ja tilikauden tulos 0,7 miljoonaan euroon. Sekä kunnanjohtajan talousarvioehdotuksessa että kunnanhallituksen talousarvioesityksessä valtuustolle toimintakate nousee 4,1 milj. euroa, 88,5 milj. euroon kasvun ollessa 4,9 % muutettuun talousarvioon verrattuna. Toimintakatteen muutos vuoden 2011 tilinpäätösennusteeseen verrattuna on 4,3 milj. euroa eli 5,1 prosenttia. Toimintakate kasvaa vuosina yhteensä 9,3 milj. euroa (11,7 %), vuositasolla keskimäärin 4,6 milj. euroa (5,9 %). Toimintakate asukasta kohden kasvaa ensi vuonna euroon muutoksen ollessa 3,5 %, kun verotulot nousevat euroon per asukas (1,4 %). Kunnallisverotuksen tuloveroprosentti säilyy 19,75 prosenttiyksikössä. Verotulojen arviointi pohjautuu verohallinnon ja Kuntaliiton syksyn 2011 verotulotilitysennusteisiin vuosille Marraskuussa valmistuvassa verotuksessa vuoden 2010 kunnallisverotettavat tulojen ennakoidaan kasvavan ennakkotiedon mukaan 3,2 % ja asukasta kohden 1,5 prosenttia euroon (2009; 0,1 %, 2008; 6,7 %, 2007; 8,7 %, 2006; 4,6 %, 2005; 2,3 %). Kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden vuonna 2009 olivat Mäntsälässä euroa, koko maassa keskimäärin (-0,9 %) ja Uudellamaalla euroa (-0,8 %). Mäntsälää pienempi tulotaso on viime vuosina Uudellamaalla ollut Pornaisissa, Karjalohjalla ja Nummi- Pusulassa. Mäntsälän ja koko maan keskimääräinen efektiivinen veroaste on viime vuosina kehittynyt seuraavasti: 2008; 14,85 %, koko maa 14,68 %) 2009; 14,62 %, (14,40 %) 2010; 14,54 %, (14,47 %) 2011; 14,44 %, (14,54 %) 2012; 14,18 %, (14,28 %) Kiinteistöveroprosentteihin ei esitetä muutoksia. Kiinteistöverotuotto kasvaa arviolta 0,2 milj. euroa (4,9 %) 4,5 milj. euroon. Yhteisöverotuotto supistuu arviolta 0,3 milj. euroa 2,3 milj. euroon. ~ 24 ~

25 Verotuloja arvioidaan saatavan ensi vuonna yht. 68,3 milj. euroa (2,9 %) ja valtionosuutta 26 milj. euroa (4,6 %), yhteensä 94,3 milj. euroa (3,3 %). Verotulojen arviointiin liittyy nykyisessä taloustilanteessa poikkeuksellisen paljon epävarmuustekijöitä erityisesti suunnitelmavuosien osalta. Investoinnit kasvavat 14,5 miljoonaan euroon ja ylittävät 1,4 miljoonaa euroa valtuuston joulukuussa 2010 hyväksymään taloussuunnitelman vuodelle 2012 ja valtuuston kesäkuussa 2011 hyväksymään kehyksen vuodelle Investoinnit yltävät 708 euroon brutto ja 699 euroon netto per asukas. Investointien oma tulorahoitusosuus jää 40 prosenttiin. 5,8 milj. euron suuruisella vuosikatteella (283 /asukas, josta Mäntsälän kunta 250 euroa ja Mäntsälän Vesi 33 euroa) voidaan rahoittaa 41 prosenttia nettoinvestoinneista ja loput rahoitetaan velkarahalla. Kaikista pääomamenoista (sisältäen investoinnit ja lainalyhennykset) verotuloilla voidaan rahoittaa kolmasosa eli 32 % Uutta lainaa arvioidaan tarvittavan 10,5 milj. euroa ja lainakanta kasvaa netto 7,5 miljoonaa euroa 55,8 milj. euroon. Talouden tasapainottamissopimuksessa vuosina nettoinvestointitaso saa nousta enintään 40 miljoonaan euroon ja vuositasolla keskimäärin enintään 8 miljoonaan euroon. Vuosien nettoinvestoinnit ovat taloussuunnitelmassa yhteensä 58,8 milj. euroa, keskimäärin vuodessa 11,8 milj. euroa. Investointitaso ylittää 18,8 milj. euroa tasapainottamissopimuksessa määritellyn laskennallisen tason vuosille Mäntsälä velkaantuu edelleen huomattavan paljon suunnitelmakaudella. Kuntastrategiassa asetettu 2700 euron enimmäismäärää per asukas ylittyy hieman ja velkaantuminen näyttää jatkuvan. Kunnan velkamäärä lähes kaksinkertaistui (15,8 milj.) edellisellä valtuustokaudella vuosina yhteensä 40,2 milj. euroon. Tällä valtuustokaudella velkamäärä kasvaa 15,6 milj. euroa 55,8 milj. euroon. Kunnan tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien korotuksilla velkaantumiskehitystä ei ole saatu hallintaan. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus 52 % ylittää kriisikuntamittariston 50 %:n tason, samoin kuin tuloveroprosentti. ~ 25 ~

26 ~ 26 ~

27 Suhteellinen velkaantuneisuus- % = 100 x (vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot (=verotulot, valtionosuudet, toimintatuotot) Omavaraisuusaste - % = (Oma pääoma + poistoeroja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma- saadut ennakot) ~ 27 ~

28 3. Käyttötalousosa Kunta-alan nykyinen sopimuskausi on voimassa saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Palkat on budjetoitu nykyisten voimassa olevien sopimusten mukaan. Palkkojen ennakoidaan nousevan vuonna 2012 kunta-alan yleisen ansiotasoindeksin mukaan 3,5 %. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuodelle 2012 ovat keskimäärin 29,87 %, josta sairasvakuutusmaksu 2,12 %. työttömyysvakuutusmaksu 3,20 % ja muut maksut 1,3 % KuEL maksu 2012: palkkaperusteinen 16,3 % ja eläkemenoperusteinen on budjetoitu tarkistamalla vuoden 2011 ennakkomaksut kertoimella 1,00. Varhe -maksu on budjetoitu kertoimella 1,03. Vuoden 2012 varhe -maksu perustuu niihin eläkkeisiin, jotka ovat alkaneet työkyvyttömyyseläkkeistä, työttömyyseläkkeistä, yksilöllisistä varhaiseläkkeistä ja kuntoutustuista. VaEL maksu opettajat 20,11 % muut keskimäärin 1,3 % Kuluttajahintaindeksin muutos vuonna 2012 arviolta 3,3 %. Mäntsälän (ulkoinen) toimintakate kasvaa vuoden 2012 talousarviossa palvelukeskuksittain yhteensä 4,3 milj. euroa (5,1 %) vuoden 2011 tilinpäätösennusteeseen verrattuna seuraavasti: Toimiala milj. muutos milj. / tp-ennuste -11 muutos- % - Hallintopalvelut 5,9 0,05 0,9 (käyttöomaisuuden myyntivoitot) -1,5-0,2-11,8 - Perusturvapalvelut 55,3 2,6 4,9 - Sivistyspalvelut 18,1 0,6 3,5 - Tekniset palvelut 11,7 0,9 8,3 Mäntsälän Vesi -1,0-0,06 6,4 Yhteensä 88,5 4,3 5,1 ~ 28 ~

29 Toimintakate 88,4 milj. euroa kasvaa 4,3 milj. euroa tulosalueittain seuraavasti: TOIMINTAKATE TULOSALUEITTAIN (ULKOINEN) VUOSINA TULOSALUE TP 2010 TAM TP ENN RAAMI TA 2012 TA 2012 TA Ltk Kh - yleishallinto elinkeinotoimi pelastus maaseututoimi maankäyttöpalvelut tarkastustoimi HALLINTOPALVELUT muutos ,6 16,4 16,5 2,8 1,7 0,9 0,9 -Kiinteistöjen myyntivoitot Valmistus omaan käyttöön petun johto ja hallinto lasten, nuorten ja perheiden palvelut varhaiskasvatuspalvelut hoito-ja hoivapalvelut perusterveydenhuoltopalvelut erikoissairaanhoito PERUSTURVAPALVELUT muutos ,2 7,8 7,8 2,8 5,5 4,9 4,9 - sipake/kehittämis-ja hallintopalvelut perusopetus elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta kulttuuri-ja vapaa-aikapalv SIVISTYSPALVELUT muutos ,2 6,8 6,8 2,8 3,7 3,5 3,5 - tekpa/hallinto toimitilapalvelut: josta ruokailupalvelut kuntatekniikka TEKNISET PALVELUT muutos ,3 5,9 4,4 2,8 10,9 8,5 8,5 KUNTA YHTEENSÄ ,6 5,9 5,1 5,1 - Mäntsälän Vesi TOIMINTAKATE YHTEENSÄ muutos muutos-% 0,2 6,5 6,3 3,2 5,9 5,1 5,1 Vert.TP 09 Vert. TP2010 Vert. TP2010 Vert.KS+M2011 Vert. TPE2011 Vert. TPE2011 Vert. TPE2011 ~ 29 ~

30 10 Hallintopalvelut TULOSLASKELMA 10 Kunnanhallitus 10 Yleishallinto TP 2010 NÄKÖKULMA 1: PALVELUT Strateginen tavoite 1: Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kriittiset menestystekijät Palvelutarpeiden ennakointi ja muutoksiin varautuminen Hyvinvoinnin edistäminen yhteisvastuullisesti TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 Tavoitetasot 2012 Palvelutarveanalyysi on tehty uuden kuntastrategian pohjaksi Hyvinvointikertomus on osa kuntakonsernin toiminnan ja talouden suunnittelua Tavoite / Yleishallinto Organisaatio- ja palveluverkkoselvitys sekä palvelutarpeiden arviointi laadittu ja hyväksytty toimielimissä. Hyvinvointikertomus otettu osaksi vuositavoitteiden suunnittelua ja arviointia sekä luottamushenkilöraportoinnin pohjaksi. M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos TULOSLASKELMA TP 2010 TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos ~ 30 ~

31 Strateginen tavoite 2: Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Tavoite / Yleishallinto Hallinnon tarjoama hankinta- ja kilpailutusosaamisen tuki on parantunut (kysely). Sopimusosaamiseen ja johtamiseen on otettu kattavat työkalut käyttöön ja osaamista nostettu. Monipuoliset ja tarkoituksen-mukaiset palveluiden järjestämistavat Johtaminen Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Kunnan oman palvelutuotannon arviointi on käynnistetty Kilpailutusprosessia ja osaamista kehitetään ja avoimuutta lisätään Yhteistyökumppanit ja kumppanuuden vastuut on määritelty Toiminnan ja tulosten arviointi on asteittain käynnistettävissä 2013 alkaen Henkilöstön osaamista arvioidaan järjestelmällisesti Saatua arviointitietoa hyödynnetään henkilöstöresurssien suunnittelussa ja johtamisessa Strateginen työhyvinvointiohjelma on käynnistetty Toimenpideohjelman laatiminen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehittämiseksi kuntakonsernissa. Maisema-työkalun hyödyntäminen, johon liittyen yleishallinnon sisäisen laskutuksen kattava käyttöönotto. ATK-tuen palvelutavoitteet saavutettu. Sähköinen kokouskäytäntö on aloitettu ja sähköisen asioinnin piiriin otettu uusia palveluita. Intranetin rooli henkilöstön työpöytänä kasvanut. Internet-sivujen rakenneuudistus on tehty. Valittu arviointijärjestelmä, jolla koko organisaatiossa arvioidaan toimintaa ja tuloksia. Työpaikkojen ydinosaaminen ja tulevaisuuden osaaminen on määritelty. Henkilöstöhallinnon raportit Ulrika työpöydällä on kehitetty yhdessä toimialojen (tarpeiden) kanssa. Työhyvinvoinnin kehittäminen on liitetty kiinteäksi osaksi perustehtävässä onnistumista ja palkitsemisjärjestelmä määritelty. ~ 31 ~

32 11 Elinkeinotoimi TULOSLASKELMA 12 Pelastus TP 2010 TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot - ulkoinen - sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos TULOSLASKELMA TP 2010 TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen - sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot -620 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Tulosalueelle sisältyy euron määräraha pelastuksen kuntaosuuteen Vantaan kaupungille vuodelle Käyttöomaisuuden myyntivoitot TULOSLASKELMA TP 2010 TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen - sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos ~ 32 ~

33 17 Maaseutulautakunta 17 Maaseututoimi TULOSLASKELMA TP 2010 Tulosalueen palveluajatus Tulosalueen sitovat tavoitteet TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 Maaseutuhallinnon järjestäminen paikallistasolla Kunnan metsäomaisuuden kestävä hyödyntäminen Maaseudun kehittämistoimien tukeminen Mäntsälä toimii vastuukuntana maaseututoimen palveluiden järjestämisessä M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Tavoite: Mäntsälä toimii vastuukuntana maaseututoimen palveluiden järjestämisessä Mittari: Aloitus Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuoden aikana Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen uusi organisaatio, toimipaikat, henkilöstöasiat ja muut toiminnan käynnistämiseksi tarvittavat asiat valmistellaan vuoden 2012 aikana. Maksajavirastosopimus Maaseutuviraston kanssa allekirjoitetaan ennen yhteistoiminta-alueen toiminnan aloitusta. Tulosalueen olennaiset muutokset vuosina Maaseutuhallinnon kahdeksan kunnan yhteistoiminta-alue aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Maaseutuhallinnon kahdeksan kunnan yhteistoiminta-alue aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa ~ 33 ~

34 18 Maankäyttölautakunta 18 Maankäyttötoimi TULOSLASKELMA Tulosalueen palveluajatus Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön ohjaus ja valvonta kunnassa Maankäytön suunnittelu ja suunnitteluun liittyvien sekä kartasto-, kiinteistöteknisten ja maapoliittisten asioiden valmistelu Seurata Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen palvelusopimuksen toteutumista Kysyntä- ja laajuustiedot: TP 2008 TP 2009 TP 2010 KS 2011 TOE 2012 TS 2013 TS 2014 Maankäyttöltk:n kokoukset Rakennusluvat: TP lupia kpl huoneistoja katselmuksia Poikkeamisluvat ja suunnittelutarveratkaisut Luovutettuja kunnan tontteja (myynti/vuokraus): TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp AO-tontit AP / AR / AK tontit T / K-tontit AO-vuokratonttien myynti muut kaupat / vuokrasopimukset Maankäyttösopimukset M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos ~ 34 ~

35 Tulosalueen sitovat tavoitteet Kuntastrategian mukaan yksi Mäntsälän kunnan tulevaisuuden kannalta keskeisimmistä muutoshaasteista on: Mäntsälä kasvaa voimakkaasti osana metropolialuetta. Kunnan asukasluvun ennakoidaan kasvavan runsaalla asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Yhdyskuntarakenteen hallinnan ja tasapainoisen kasvun merkitys palveluiden järjestämisessä kasvaa. Mäntsälässä asutaan myös tulevaisuudessa sekä keskusta-alueella että elävissä kylissä. Strateginen tavoite 1: Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Mäntsälän vetovoimaa. Kriittiset menestystekijät Strategisesti merkittävät hankkeet Vuokra-asuntotuotanto Kaavavaranto Tavoitetasot 2012 Keskustan kehittäminen Apponen Tiimari Linja-autoasema MVAOY:n kautta uusia ARAvuokra-asuntoja vähintään 30 kpl (aloituspäätökset tehty) Yksityisen vuokraasuntotuotannon edistäminen Asuntotarjonnan painottaminen pieniin ja erityisryhmien asuntoihin Kaavoitusresurssien lisääminen erityisesti osayleiskaavojen laadintaan Raakamaan hankinnan tehostaminen (vähintään 30 ha), osayleiskaavoilla ja asemakaavoilla mahdollistetaan maan saaminen rakennuskäyttöön Tavoite / Maankäyttö Tiimarin, Apposen ja linjaautoaseman (S-Marketin) asemakaavat tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi ennen kesälomia v Samoin Amizzan asemakaavan muutos. Tehdään yhdessä Mäntsälän Vuokraasunnot Oy:n kanssa suunnitelma ARA-vuokra-asuntojen tuottamisesta Mäntsälään. Kaavoituskatsauksessa olevasta osayleiskaava-aikataulusta pidetään kiinni ja sen ohi ei oteta uusia kohteita. Käynnistetään tarvittavat luonto- ja kulttuuriselvitykset Hirvihaaraan, Keskusta-alueen päivitykseen, Saarelle ja Sääksjärvelle. Strateginen tavoite 2: Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun. Kriittiset menestystekijät Yhdyskuntarakenteen eheytymistä edistävät maankäytön ratkaisut Mäntsälässä Tavoitetasot 2012 Edellistä vuotta nopeampi tonttikierto keskusta-alueella Tavoite / Maankäyttö Rakentamiskehotukset kiinteistöjen omistajille syksyllä ~ 35 ~

36 Vuosittainen väestönkasvu ja sen sijoittuminen Väestönkasvu 1-2 % Väestönkasvun sijoittuminen: 60 % keskusta-alueelle, 40 % muualle Seurataan kuukausittain suunnittelutarveratkaisujen sijoittumista ja määrää, eikä päästetä sitä yli 40 %. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuoden aikana Rakennustarkastajista toinen jää osa-aikaeläkkeelle vuoden 2012 alussa, ja tarkoitus on palkata uusi rakennustarkastaja vuoden 2012 alusta. Tällöin palveluksessa olisi periaatteessa 2,5 tarkastajan työpanos. Viime vuosina on rakennustarkastuksen palvelutaso laskenut luvattoman huonoksi. Asiakkaiden hankkeet ovat viivästyneet, kun päätöksiä ja tarkastuksia ei ole ennätetty tehdä suunniteltujen/sovittujen aikataulujen mukaan. Myös luvattoman rakentamisen valvonta vie työaikaa. Kiinteistö- ja mittauspuolella varaudutaan edelleen pohjakarttojen koordinaatistojärjestelmän siirtämiseen EUREFIN järjestelmään vuoden 2013 alkuun mennessä. Samalla vaihdetaan korkeusjärjestelmä N60- järjestelmästä N2000- järjestelmään. Vaikutus on arvioitu noin euroksi vuonna Tulosalueen olennaiset muutokset vuosina Tarkastustoimi Olennaisia muutoksia ei ole tiedossa. 19 Tarkastuslautakunta TULOSLASKELMA TP 2010 TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot - ulkoinen - sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Tulosalue sisältää määrärahan tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimintakuluihin. ~ 36 ~

37 39 Perusturvapalvelut 39 Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelut / Mustijoen perusturva TULOSLASKELMA TP 2010 Toimielimen palveluajatus TA + M 2011 Mustijoen perusturvan tehtävänä on edistää ja tukea Mäntsälän ja Pornaisten kunnan asukkaiden elämän hallintaa, toimintakykyä ja terveyttä niin, että kuntien asukkaat voivat hyvin, ovat aikaisempaa terveempiä ja ottavat vastuun oman ja ympäristönsä hyvinvoinnista. Perusturva järjestää vaikuttavat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveystoimen palvelut alueen väestölle ja vaikuttaa alueella hyvinvoinnin asian-tuntijana. 31 Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Kunnanvaltuuston hyväksymän kuntastrategian palveluja koskevasta strategisesta näkökulmasta on asetettu kaksi kuntatason strategista tavoitetta vuodelle Toisessa strategisessa tavoitteessa näkökulmana on kuntalaisen hyvinvointi: Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Toisessa strategisessa tavoitteessa näkökulmana on toimiva organisaatio: Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Perusturvapalvelujen strategiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet talousarviovuodelle 2012 on johdettu näistä valtuuston kuntastrategiassa asettamista kuntatason tavoitteista lähtien. Kuntatason strategisten tavoitteiden taustalla on valtuuston kuntastrategiassa asettamat kuntatason kriittiset menestystekijät. Näistä kuntatason kriittisistä menestystekijöistä on perusturvapalveluille johdettu toimialan perustehtävässä onnistumista edellyttävät kriittiset menestystekijät. Näiden kriittisten menestystekijöiden voidaan tulkita olevan perusturvalautakunnan itselleen asettamia tavoitteita. Näiden tavoitteiden toteutumista mitataan tulosalueittain tavoitekohtaisilla mittareilla. ~ 37 ~

38 Toimielimen sitovat tavoitteet =kuntatason kriittisistä menestystekijöistä perusturvaan sovelletut kriittiset menestystekijät (toteutumista mitataan tulosalueittain tavoitekohtaisilla mittareilla): Asiakasnäkökulma / perusturvapalvelut: 1. Keskeisten asiakasryhmien tunnistaminen 2. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen 3. Kuntalaisten ja asiakkaiden omien voimavarojen tukeminen Organisaationäkökulma / perusturvapalvelut: 1. Keskeisten asiakasryhmien palvelukokonaisuuksien kuvaus 2. Yhteisen tahtotilan viestinnässä onnistuminen 3. Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Kuntastrategiassa valtuusto on asettanut strategisia tavoitteita vuodelle 2012 palvelujen näkökulman lisäksi seuraavista näkökulmista: seutuyhteistyö, yhdyskuntarakenne, elinkeinot ja talous. Näistä näkö-kulmista asetetut kuntatason strategiset tavoitteet sisältävät linjauksia, jotka huomioidaan perusturvapalvelujen operatiivisessa johtamisessa. Perusturvapalveluille kuntastrategian toimintaympäristöanalyysistä nousee erityisesti seuraavia muutoshaasteita: yhteistoiminta-alueen väestönkasvu lisää palvelutarvetta yhteistoiminta-alueen väestörakenteen muutos lisää palvelutarvetta (nuorimpien ja toisaalta kaikkien varttuneimpien kuntalaisten suhteellinen osuus kasvaa työikäisten väestönosuutta nopeammin ja kunnan väestöllinen huoltosuhde heikkenee) palvelutarpeen ennakointi vahvistaa merkitystään kunnan henkilöstö ikääntyy ja rekrytointihaasteet kasvavat kilpailu osaavasta työvoimasta lisääntyy yhteistyö eri muodoissaan korostuu kunnan sisällä ja kuntarajat ylittäen kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen korostuvat lainsäädännön muutokset koskien esim. vammaispalvelua, lastensuojelua, ikäihmisten palveluita, hoitotakuuta ja kuntalaisten valinnanvapautta kuntia koskevien velvoitteiden lisääntyminen lasten, nuorten ja perheiden pahoinvoinnin lisääntyminen hyvinvointi- ja terveyserojen kasvu Ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: kuntatalouden tiukentuminen kunta- ja palvelurakennemuutokset ikäihmisten absoluuttisen määrän kasvu asumisratkaisut esteettömän asumisen tarpeen kasvu (ml. erityisryhmät) alle kouluikäisten lasten määrän kasvu varhaiskasvatuspalveluiden tiloihin liittyvät investointitarpeet ~ 38 ~

39 KUNTASTRATEGIAN NÄKÖKULMA 1: PALVELUT Strateginen tavoite 1: Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kriittinen menestystekijä Kuntataso Kriittinen menestystekijä Perusturva Tavoitetaso 2012 Kuntataso Palvelutarpeiden ennakointi ja muutoksiin varautuminen Hyvinvoinnin edistäminen yhteisvastuullisesti Keskeisten asiakasryhmien tunnistaminen Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Kuntalaisten ja asiakkaiden omien voimavarojen tukeminen Palvelutarveanalyysi on tehty uuden kuntastrategian pohjaksi Hyvinvointikertomus on osa kuntakonsernin toiminnan ja talouden suunnittelua Tavoitetaso 2012 Perusturva Keskeisten asiakasryhmien palvelutarve arvioidaan Palvelun kohdentamisen painopisteet valitaan Kuntalaisen ja asiakkaan osallisuutta tukevat toimintatavat KUNTASTRATEGIAN NÄKÖKULMA 1: PALVELUT Strateginen tavoite 2: Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Kriittinen menenstystekijä Kuntataso Kriittinen menestystekijä Perusturva Tavoitetaso 2012 Kuntataso Tavoitetaso 2012 Perusturva Monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset palveluiden järjestämistavat Johtaminen Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Keskeisten asiakasryhmien palvelukokonaisuuksien kuvaus Yhteisen tahtotilan viestinnässä onnistuminen Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Kunnan oman palvelutuotannon arviointi on käynnistetty Kilpailutusprosessia ja -osaamista kehitetään ja avoimuutta lisätään Yhteistyökumppanit ja kumppanuuden vastuut on määritelty. Toiminnan ja tulosten arviointi on asteittain käynnistettävissä 2013 alkaen Henkilöstön osaamista arvioidaan järjestelmällisesti Saatua arviointitietoa hyödynnetään henkilöstöresurssien suunnittelussa ja johtamisessa Strateginen työhyvinvointiohjelma on käynnistetty Palvelun järjestämistapaa arvioidaan valituilta osin Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat oikeaan ja ajantasaiseen tietoon Toimivat johtamisen ja työyhteisöjen pelisäännöt Henkilöstön ja työyhteisön osaamista arvioidaan suhteessa asiakastarpeisiin Henkilöstöresursointiin ja osaamisen lisäämiseen tai suuntaamiseen liittyvät muutokset perustuvat asiakkaiden tarpeisiin Perusturva osallistuu ja osallistaa työyhteisöjä strategisen työhyvinvoinnin kehittämiseen ~ 39 ~

40 Perusturvan tulosalueiden tavoitteet 2012 (seurantamittarit nousevat käyttösuunnitelmatasolta raportointivaiheessa) Kuntalaisen hyvinvointi PERUSTURVA Keskeisten asiakasryhmien palvelutarve arvioidaan Lapset, nuoret, perheet Lasten, nuorten ja perheiden palveluprosessin toimivuus ( rajapinnat ja yhteistyö ) Varhaiskasvatus Alle kouluikäisten lasten palvelutarve arvioidaan (päivähoito, esiopetus ja kotihoito) Ikäihmiset (Hoito ja hoiva) Kotona asumisen tukeminen Muistisairaiden palveluprosessi Perusterveydenhuolto Keskeiset asiakasryhmät tunnistetaan ja palvelutarpeen arviointi aloitetaan Palvelutarvetta vastaavat tilat ovat käytössä Palvelun kohdentamisen painopisteet valitaan Lasten ja nuorten mielenterveystyö Lapsen hyvinvoinnin turvaaminen päivähoidon muutoksissa Ikäpoliittinen ohjelma Palvelun kohdentamisen painopisteet valitaan Kuntalaisen ja asiakkaan osallistumista tukevat toimintatavat Asiakas- ja vanhempainsuunnitelmat Asiakas palvelun arvioijana Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö (kasvatuskumppanuus) Kuntalaisten ja asiakkaiden voimavarojen tukeminen Asiakkaan osallistumisen vahvistaminen Perusturvan tulosalueiden tavoitteet 2012 (seurantamittarit nousevat käyttösuunnitelmatasolta raportointivaiheessa) Toimiva organisaatio PERUSTURVA Palvelun järjestämistapaa arvioidaan valituilta osin Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat oikeaan ja ajantasaiseen tietoon Lapset, nuoret, perheet Kehitysvammaisten asumismalli Asiakastietojärjestelmä dokumentoinnin, seurannan ja arvioinnin välineenä Varhaiskasvatus Lasten kotona hoitamisen tukemisen muodot Asiakastietojärjestelmä dokumentoinnin, seurannan ja arvioinnin välineenä Perustehtävästä on yhteinen näkemys ja siihen on sitouduttu Ikäihmiset (Hoito ja hoiva) Ympärivuorokautisen hoidon rakenteiden tarkastelu Perusterveydenhuolto Palvelutuotannon järjestämistapa valituilta osin (esim. kuvantaminen ja työterveyspalvelut ja Pornaisten terveysaseman lääkäritoiminta) Perustehtävästä on yhteinen näkemys ja siihen on sitouduttu Toimivat johtamisen ja työyhteisöjen pelisäännöt Henkilöstön ja työyhteisön Vuorovaikutteinen esimiestyö ja johtaminen sekä toimiva tiimi- ja parityö, strategian jalkautus Osaaminen vastaa asiakas- Toimintatavat ovat yhtenäiset ja toimintaohjeet selkeät Osaaminen vastaa asiakas- Toimintatavat ovat yhtenäiset ja toimintaohjeet selkeät Osaaminen vastaa asia- Toimintatavat ovat yhtenäiset ja toimintaohjeet selkeät Osaaminen vastaa asiakastarpeita ~ 40 ~

41 osaamista arvioidaan suhteessa asiakastarpeisiin tarpeita Innovatiivisuus ja aloitteellisuus tarpeita kastarpeita Henkilöstöresursointiin ja osaamisen lisäämiseen tai suuntaamiseen liittyvät muutokset perustuvat asiakkaiden tarpeisiin Riittävä, osaava ja oikein kohdennettu henkilöstö Riittävä, osaava ja oikein kohdennettu henkilöstö Riittävä, osaava ja oikein kohdennettu henkilöstö Keskeiset perusterveyden-huollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnan palveluprosessit arvioidaan Perusturva osallistuu ja osallistaa strategisen työhyvinvoinnin kehittämiseen Tulosalue osallistuu sille soveltuvalla tavalla Tulosalue osallistuu sille soveltuvalla tavalla Tulosalue osallistuu sille soveltuvalla tavalla Tulosalue osallistuu sille soveltuvalla tavalla 31 Perusturvan johto ja hallinto TULOSLASKELMA TP 2010 Tulosalueen palveluajatus Perusturvan johto ja hallintopalvelut mahdollistavat ja tukevat perusturvapalvelujen perustehtävässä (= palveluajatus) onnistumista osana kuntaorganisaatiota. Tulosalueen sitovat tavoitteet TA + M 2011 (= perusturvatason strategiset tavoitteet / seurattavat mittarit nousevat käyttösuunnitelmatasolta raportointivaiheessa) Keskeisten asiakasryhmien tunnistaminen: TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Tavoite: Keskeiset asiakasryhmät tunnistetaan ja niiden palvelutarve arvioidaan Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen: Tavoite: Palvelun kohdentamisen painopisteet valitaan Kuntalaisten ja asiakkaiden omien voimavarojen tukeminen: Tavoite: Asiakkaan ja kuntalaisen osallisuutta tukevat toimintatavat ~ 41 ~

42 Keskeisten asiakasryhmien palvelukokonaisuuksien kuvaus: Tavoite: Palvelun järjestämistavan arviointi valituilta osin Yhteisen tahtotilan viestinnässä onnistuminen Tavoite: Tavoite: Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat oikeaan ja ajantasaiseen tietoon Toimivat johtamisen ja työyhteisöjen pelisäännöt Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen: Tavoite: Tavoite: Tavoite: Henkilöstön ja työyhteisön osaamista arvioidaan suhteessa asiakastarpeisiin Henkilöstöresursointiin ja osaamisen lisäämiseen tai suuntaamiseen liittyvät muutokset perustuvat asiakkaiden tarpeisiin Perusturva osallistuu ja osallistaa strategisen työhyvinvoinnin kehittämiseen Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuoden 2012 aikana: Laskentaan ja sisäiseen valvontaan panostetaan Tulosalueen olennaiset muutokset vuosina : Kunnan mahdollisiin organisaatiorakenteen muutoksiin varautuminen Valtakunnallisten palvelurakenteiden muutoksiin varautuminen 32 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut TULOSLASKELMA TP 2010 Tulosalueen palveluajatus TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Tulosalueen tavoitteena on, että Mustijoen perusturvan alueen lapset, nuoret ja perheet voivat hyvin ja saavat oikeaan aikaan tarvitsemiaan hyvinvointia edistäviä ja tukevia palveluja. Tavoitteena on myös, että lapset, nuoret ja perheet osallistuvat oman ja lähiympäristönsä hyvinvoinnin kehittämiseen. ~ 42 ~

43 Tulosalueen palveluja ovat: Perhepalvelut: Perheneuvola: Perheneuvola, Oppilashuolto, Psykiatrinen sairaanhoitaja Perheasiain sovittelu Lastensuojelun sosiaalityö Lastenvalvojan palvelut Avohuollon tukitoimenpiteet: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Loma- ja virkistystoiminta, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Intensiivinen perhetyö Kodin ulkopuolelle sijoitetut: Perhehoito, Perhekotihoito, Laitoshoito Jälkihuolto: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Tukiasuntopalvelut, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhehoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhekotihoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Laitoshoito Lastensuojelun perhetyö: Lastensuojelun perhetyön palvelut Sosiaalipäivystys Adoptiopalvelut, Adoptioneuvonta Aikuissosiaalityö: Aikuissosiaalityö Sosiaalinen asuminen (Välivuokrausasunnot) Työmarkkinatuen kuntaosuus Toimeentulotukipalvelut: Perustoimeentulotuki, Ehkäisevä toimeentulotuki, Täydentävä toimeentulotuki, Kuntouttavan työtoiminnan tue Hyvinvointineuvola: Äitiysneuvola Perhesuunnittelu Lastenneuvola Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perhetyö: Perhetyö, Lapsiperheiden kotipalvelu Terveyskeskuspsykologi Puheterapia Aikuisten psykososiaaliset palvelut: Päihdehuolto: Laitoshoito, Avohoito, Ehkäisevä päihdetyö, A-klinikka, Ylläpito- ja korvaushoito, Katkaisuhoito, Kuntoutushoito, Asumispalvelut Mielenterveystyö: Psykiatrinen sairaanhoitaja, Asumispalvelut, Muu mielenterveystyö, esim. avustukset Työllistämistoiminta: Kuntouttava työtoiminta, Muu työtoiminta Vammaispalvelut: Vammaisneuvosto Asumispalvelut/ vammaispalvelut: VPL-asumispalvelut, Asumisen muutostyöt ja laitteet Kuljetuspalvelut/ vammaispalvelut: VPL-kuljetuspalvelut Omaishoidon tuki/ vammaispalvelut Tulkkipalvelut ja viittomaopetus Apuvälineet ja laitteet/ vammaispalvelut Henkilökohtaiset avustajat/ vammaispalvelut ~ 43 ~

44 Henkilökohtainen apu/ vammaispalvelut Vaikeavammaisten päivätoiminta Sosiaalityö, vammaispalvelut Muut avustukset, vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut: Kotihoidon ohjaus, kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten avohoito/ Päivätoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Työtoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Omaishoidon tuki Kehitysvammaisten asumispalvelut: Tuettu asuminen, kehitysvammapalvelut, Ohjattu asuminen, kehitysvammapalvelut, Tehostettu asuminen, kehitysvammapalvelut, Asumisvalmennus, kehitys-vammapalvelut Kehitysvammaisten laitoshoito Kehitysvammaisten perhehoito Kehitysvammaisten iltapäivähoito Leiri- ja lomatoiminta, kehitysvammapalvelut Henkilökohtaiset avustajat, kehitysvammapalvelut Henkilökohtainen apu, kehitysvammapalvelut Tulosalueen sitovat tavoitteet Tavoite: Lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittäminen Mittari: Lasten ja nuorten psykiatristen hoitopäivien kehitys Tavoite: Kehitysvammaisten asumispalveluiden uudelleenorganisointi Mittari: Kehitysvammaisten asumispalvelumalli Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuoden 2012 aikana: Tulosalueen painopistealueena on lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittäminen. Hyvinkään sairaanhoitoalue on uudelleen organisoimassa lastenpsykiatrista palveluketjua. Palveluketju painottuu erikoissairaanhoidon tukemiin perus- ja lähipalveluihin. Uudelleen organisoinnissa korostuvat mm. lasten mielenterveystyön läheisyysperiaate ja verkostoitunut yhteistyö sekä varhaisen puuttumisen tärkeys ja siihen liittyvien työkalujen käyttöönotto. Kunnan ja perusturvan strategisista tavoitteista jalkautetuissa perhepalvelujen tulosalueen tulosyksikköjen omissa strategioissa tavoitellaan lasten, nuorten ja perheiden psyykkisen hyvinvoinnin kehittymistä, asiakkaiden osallisuuden vahvistamista mm. asiakassuunnitelmien tekemiseen, arvioimaan oman, perheen hyvinvoinnin ja elämäntilanteen kehittymistä asiakkuuden aikana. Lasten ja nuorten mielenterveystyötä on kehitetty vuosina nykyisillä voimavaroilla mm. selkeyttämällä perheneuvolan lähetekäytänteitä, työnjakoa, luomalla uutta palveluvalikoimaa mm ryhmä-toimintoja, moniammatillisia tiimityöskentelyä. Nykyiset voimavarat eivät riitä enää uudelta erikoissairaanhoidon palveluketjulta kunnan vastuulle siirtyvien velvoitteiden hoitamiseen. Lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää vuonna 2012 seuraavia toimenpiteitä: Hyvinvointineuvolan toimintamalli on käytössä syksyyn 2012 mennessä. Hyvinvointineuvolalla on asianmukaiset toimitilat. ~ 44 ~

45 Koululaisten mielenterveystyötä edistetään lisäämällä perhekeskeistä kouluterveydenhuoltoa ja vanhempien osallistumista oppilaiden terveystarkastuksiin. Kouluterveydenhoitajien osallistuminen stressinhallintaryhmien toteuttamiseen ja toiminnan arviointiin. Tämä toteuttamisenedellytyksenä on yhden kouluterveyshoitajan uusi toimi. Aikuissosiaalityön elinkaarimallin toimivuuden turvaaminen edellyttää määräaikaisen sosiaaliohjaajan toimen vakinaistamista. Voimavaran kohdentaminen nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön. Koulupsykologien työpanosta oppilaiden tunne-elämän ja mielenterveyden vaikeuksissa tukemiseen. Tämä edellyttää yhden koulupsykologin toimen perustamisen, jolloin lapsipsykologin työpanos pystytään suuntaamaan hyvinvointineuvolan ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön ja johtavan psykologin työpanos lastensuojelun konsultointiin ja lastensuojelulasten psykologisiin tutkimuksiin. Lastensuojelulta on tähän saakka puuttunut psykologin säännöllinen konsulttituki. Tutkimukset on tähän saakka ostettu vuotiaiden mielenterveyspalveluissa on kuntatasolla selkeä palveluvaje. Esim. koulupudokkaat ovat suoraan erikoissairaanhoidon asiakkaita. Uusi erikoissairaanhoidon palveluketju edellyttää muutoinkin vuotiaiden asiakkaiden haltuunottoa kehittämällä kunnan omaa palvelutuotantoa tälle asiakasryhmälle. Uuteen jalkautuvaan nuorisovastaanottotiimin kuuluvat nuorten psykiatrinen sairaanhoitaja, nuorten päihdetyöntekijä, psykologi ja nuorisopsykiatri. Toiminnan käynnistyminen edellyttää psykiatrisen sairaanhoitajan toimen perustamista. Tulosalueen olennaiset muutokset vuosina : kunnan lastensuojelun ammatillisen perhekodin perustaminen hyvinvointineuvolan toimitilat 33 Varhaiskasvatuspalvelut TULOSLASKELMA TP 2010 Tulosalueen palveluajatus TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Päivähoito ja esiopetus varmistavat lapsille hoidon, tukevat lapsen kasvua ja kehitystä sekä edistävät oppimista kasvatuskumppanuudessa lapsen vanhempien ja muiden toimijoiden kanssa. ~ 45 ~

46 Varhaiskasvatuksen tulosalueen palveluja ovat: avoin- ja kerhotoiminta perhepäivähoito ryhmäperhepäivähoito kotihoidontuki yksityisen hoidon tuki päiväkotihoito vuorohoito esiopetus Tulosalueen sitovat tavoitteet Tavoite: Tavoite: Varhaiskasvatuspalvelun tarpeen arviointi ja siihen varautuminen Palvelutarvetta vastaavat tilat ovat käytössä (= riittävä paikkamäärä) Lapsen hyvinvoinnin turvaaminen päivähoidon muutoksissa Mittari: a) perheen hoitopaikkatoiveen mukaisen paikan saaneiden osuus hakijoista b) siirtojen määrä hoitomuodosta toiseen ja hoitopaikasta toiseen c) Varhaiskasvatuksen asiakkaiden omien voimavarojen tukeminen Mittari: a) kasvatuskumppanuus: palvelusopimus, aloituskeskustelu b) varhaiskasvatussuunnitelmaprosessin toteutuminen Tavoite: Riittävä, osaava ja oikein kohdennettu henkilöstö. Osaaminen vastaa asiakastarpeita Mittari: lakien ja asetuksen mukaisen henkilöstön osuus henkilöstöstä Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuoden 2012 aikana: Riittävän päivähoitotarjonnan takaaminen: Uuden yksityisen päiväkodin valmistuminen elokuussa 2012 Mäntsälän keskustassa Myllytontun päiväkodin laajennuksen valmistuminen elokuusta 2012 Perhepäivähoidon varahoidon edellyttämien paikkojen takaaminen erilaisilla toimintamalleilla (varahoitajana toimii siihen tehtävään palkattu perhepäivähoitaja, päiväkodeista on varattu vakituiset varahoitopaikat eri alueilla) Anttilan päiväkodin osapäiväryhmän ja kerhotoiminnan tilat on muodostettava Anttilan päiväkodin ryhmärakennetta muuttamalla. V oli suunniteltu Alatalon tilojen remontti ko. toiminnalle. Tiloja käytettiin koko vuoden 2011 väliaikaisina päiväkotitiloina, joten niitä ei pystytty korjaamaan päivähoidon käyttöön. Kevätkaudella Alatalossa toimi Mustamäen päiväkoti omien tilojensa remontin ajan ja syyskauden Asemanraitin väliaikainen päiväkoti ennen viipaleen valmistumista. Investointisuunnitelma sisältää ko. tilojen korjauksen ammatilliseksi perhekodiksi. Koillis-Mäntsälän koulun ja päiväkodin rakentamisprosessin etenemisen varmistaminen suunnitellusti, jotta ko. alueen päivähoidon tarpeisiin pystytään vastaamaan sekä vapauttamaan paikkoja Mäntsälän keskustasta. ~ 46 ~

47 Nummisten koulun ja päiväkodin rakentamisprosessin etenemisen varmistaminen suunnitellusti Nummisten alueen päivähoidon tarpeisiin sekä vapauttamaan paikkoja Etelä-Mäntsälään, jotta ko. alueille muuttaville uusille asukkaille on riittävät päivähoitopalvelut Toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaiden sekä asiakaslähtöisten palvelujen takaaminen: Pornaisten sivistystoimen kanssa vuosina toteutetun, esiopetuksen aamu- ja iltapäivähoitokokeilu vakiinnutetaan toimintamalliksi. Toimikaudella Sälinkäällä käynnistetyn esiopetuksen ja koululaisten iltapäivä-hoidon järjestäminen yhdessä vapaa-aikatoimen kanssa vakiintuu. Osallistutaan Orientaation-lähteillä (Helsingin Yliopisto) hankkeeseen, jonka tavoitteena on lapsen osallisuuden lisääminen, toteuttamalla talokohtaisesti sovitut kehitystehtävät. Tulosalueen olennaiset muutokset vuosina : Koillis-Mäntsälän koulun ja päiväkodin valmistuminen 2013 Nummisten koulun ja päiväkodin valmistuminen 2014 Hyökännummen koulun laajennuksen suunnittelun yhteydessä alueen päivähoitotarpeen tarkistaminen ( ) Kaunismäen päiväkodin laajennus (2015) 34 Hoito- ja hoivapalvelut (=Ikäihmisten palvelut) TULOSLASKELMA TP 2010 Tulosalueen palveluajatus TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Hoito- ja hoivapalvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia, toimintakykyä ja omatoimisuutta vaikuttamalla ja järjestämällä kuntalaisten tarvitsemia kotiin annettavia palveluja, asumispalveluja, vuorohoitoa sekä akuutti- ja pitkäaikaishoitoa. Hoito- ja hoivapalvelut palvelujen tilaajavastuullisena tuottaa palveluja ikäihmisille sekä toimii palvelun-tuottajana vammaispalvelulle, kehitysvammapalvelulle, mielenterveys-, päihde- ja perhepalveluille, joiden osalta tilaajavastuu on Lasten, nuorten ja perheiden palveluilla. Hoito- ja hoivapalvelut tilaavat asiakasryhmälleen sisäisesti palveluja mm. perusterveydenhuollosta. Hoito- ja hoivapalvelut myös ostavat asiakkailleen palveluja merkittävässä määrin ulkopuolisilta palveluntuottajilta (palveluasumista). ~ 47 ~

48 Tulosalueen palveluja ovat: avopalvelut (kotihoito, palveluohjaus, palveluasuminen) laitospalvelut (pitkäaikainen laitoshoito ja akuutti laitoshoito) Tulosalueen sitovat tavoitteet Tavoite: Kotona asumisen tukeminen Mittari: a) Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden kuntalaisten osuus ikäluokasta b) Kotihoidon palveluiden piirissä yli 75-vuotiaista kuntalaisista Tavoite: Ikäpoliittisen ohjelman valmistelu Mittari: Valmis ohjelma Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuoden 2012 aikana: Ikäpoliittisen ohjelman laatimiseen osallistuminen Muistipotilaan palveluprosessin rakentaminen Ikäihmisten kuntoutuksen kehittäminen. Kotihoidon fysioterapiakokeilu "Vetreeks kotona -hanke" käynnistyi 4/2011. Hankkeessa kokeiltuja toimintamalleja arvioidaan vuoden 2011 lopussa ja ottamaan käyttöön vakituisen fysioterapeuttitoimen myötä Ympärivuorokautisen hoidon rakenteiden arviointi. Vakinaisten sijaisten käyttöönotto = varahenkilöstön käyttöönotto kaikissa ympärivuorokautisissa yksiköissä. Varahenkilöstöllä helpotetaan työn organisointia paikkaamalla akuutteja poissaoloja, joihin on vaikea saada sijaisia. Esitetyt vakinaiset varahenkilöt kattavat noin 40 % sairauspoissaoloista johtuvista sijaistarpeista. Osallistutaan oppilaitos ja yritysyhteistyöhön hankkeeseen, jossa selvitetään living lab -menetelmällä asumisen energiaratkaisuja ja ikäihmiselle soveltuvia teknologiasovelluksia (mm. turvallisuus) HUS:n päivystysalueen remontti vaikuttaa siihen, että potilaita lähetetään entistä nopeammin perusterveydenhuollon vuodeosastolle, mistä johtuen potilaat pyritään ottamaan vastaan entistä nopeamassa tahdissa. Vuonna 2012 astuu voimaan uudelleen myös sakkomaksut vauhdittamaan potilaiden vastaanottoa. Tilanne on nykyisellään hallinnassa, mutta tilannetta tullaan seuraamaan. Tulosalueen olennaiset muutokset vuosina : Ympärivuorokautisen hoidon selvityksen pohjalta nousevat toimenpiteet. ~ 48 ~

49 35 Perusterveydenhoitopalvelut TULOSLASKELMA TP 2010 Tulosalueen palveluajatus Tarpeelliset perusterveydenhuollon palvelut järjestetään kansanterveyslain mukaisesti Mustijoen perusturvan vastuulla olevalle väestölle hoitotakuulainsäädösten edellyttämien aikarajojen mukaisesti. Tulosalueen palveluja ovat: vastaanottopalvelut laboratoriopalvelut kuvantamispalvelut kuntoutuspalvelut työterveyshuolto sairaankuljetus (siirtokuljetukset) suun terveydenhuolto Tulosalueen sitovat tavoitteet TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Tavoite: Työterveyshuollon, kuvantamisen ja ajanvarausvastaanottotoiminnan järjestämistavat arvioidaan Mittari: Palveluiden sovitut järjestämistavat Tavoite: Keskeiset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnan palveluprosessit arvioidaan Mittari: Arvioidut prosessit Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuoden 2012 aikana: Lääkäri-hoitaja -työparimallin vakiinnuttaminen Hyvä vastaanotto -hankkeen käytäntöön saattaminen Ostopalveluna hankittavan lääkärityövoiman vähentäminen Röntgen-toiminnan järjestämistavan selvittäminen Työterveyspalvelun mahdollisen muutoksen (selvitys menossa 2011) toimeenpano Sairaankuljetuksen järjestämisvastuumuutokseen liittyvät toimenpiteet ~ 49 ~

50 36 Erikoissairaanhoito TULOSLASKELMA TP 2010 Tulosalueen palveluajatus Mustijoen perusturva järjestää väestölleen tarpeellisen erikoissairaanhoidon sovittujen hoito- ja palveluketjujen mukaisesti. Tulosalueen sitovat tavoitteet TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Tavoite: Perusterveydenhuollon vastaanottokäynneistä enintään 10 % johtaa lähetteeseen erikoissairaanhoitoon. Mittari: Erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä suhteessa perusterveydenhuollon vastaanottokäynteihin Tavoite: Sairaankuljetuksen järjestämisvastuumuutoksen käyttöönotto Mittari: Kunnan, erikoissairaanhoidon ja pelastuslaitoksen sopimat yhteiset käytännöt järjestämistavan onnistumisen seurantaan Tavoite: Potilas siirtyy hoidon porrastuksen mukaan erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon viiveettä Mittari: Siirtoviivepäivien lukumäärä Tavoite: Kunnan ja sairaanhoitoalueen palvelusuunnittelun ja toteutumisen seurannan kehittäminen siihen suuntaan, että palvelusuunnitelmassa huomioidaan kunnan omassa toiminnassa tapahtuvat muutokset Mittari: Sovitut yhteiset käytännöt ~ 50 ~

51 Pornaisten talousarvio PORNAINEN PERUSTURVAPALVELUKESKUS: PORNAINEN TULOSALUE YHTEENSÄ TULOSLASKELMA TP 2010 TA + M TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % 2011 ta12/ tp10 Toimintatuotot M uuto s % ta 12/ tam11 - ulkoinen yhteistoimintaosuus sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos PORNAINEN PERUSTURVAN JOHTO JA HALLINTO TULOSLASKELMA TP 2010 TA + M TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % 2011 ta12/ tp10 Toimintatuotot M uuto s % ta 12/ tam11 - ulkoinen yhteistoimintaosuus sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos PORNAINEN LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT TULOSLASKELMA TP 2010 TA + M TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % 2011 ta12/ tp10 Toimintatuotot M uuto s % ta 12/ tam11 - ulkoinen yhteistoimintaosuus sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos ~ 51 ~

52 PORNAINEN VARHAISKASVATUSPALVELUT TULOSLASKELMA TP 2010 TA + M TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % 2011 ta12/ tp10 Toimintatuotot M uuto s % ta 12/ tam11 - ulkoinen yhteistoimintaosuus sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos PORNAINEN HOITO-JA HOIVAPALVELUT TULOSLASKELMA TP 2010 TA + M TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % 2011 ta12/ tp10 Toimintatuotot M uuto s % ta 12/ tam11 - ulkoinen yhteistoimintaosuus sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos PORNAINEN PERUSTERVEYDENHUOLTOPALVELUT TULOSLASKELMA TP 2010 TA + M TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % 2011 ta12/ tp10 Toimintatuotot M uuto s % ta 12/ tam11 - ulkoinen yhteistoimintaosuus sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos ~ 52 ~

53 PORNAINEN ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA 40 Sivistyspalvelut TP 2010 TA + M TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % 2011 ta12/ tp M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot - ulkoinen - yhteistoimintaosuus sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen 0 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Sivistyspalvelut edistää tasa-arvoisesti sivistystä, osaamista ja hyvinvointia. Tuotamme asiakaslähtöisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti laadukkaita palveluja turvallisessa toimintaympäristössä. TULOSLASKELMA TP Sivistyslautakunta Toimielimen sitovat tavoitteet TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Tavoite: Yhteistyö yli lautakuntarajojen Mittari: vähintään yksi yhteinen kokous vuosittain Tavoite: Lautakuntatyön kehittäminen Mittari: kaksi teemakokousta vuonna 2012 ~ 53 ~

54 40 Kehittämis- ja hallintopalvelut TULOSLASKELMA TP 2010 Tulosalueen palveluajatus TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 Kehittämis- ja hallintopalvelujen tehtävänä on sivistyslautakunnan päätösten täytäntöönpano sekä muiden palvelukeskuksen tulosalueiden tukipalvelut. Lisäksi yksikkö vastaa musiikkikoulutuksen (taiteen perusopetus) ostopalvelujen hankinnasta. Musiikkiopiston oppilaita Musiikkileikkikoululaisia M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Tulosalueen sitovat tavoitteet Tavoite: Taloussuunnittelun kehittäminen Maisema työvälinettä käyttäen Mittari: talousarvio 2012 laaditaan maisema työvälinettä käyttäen Tavoite: Toimistotyön tehostaminen Mittari: Mittari: Perusopetuksen toimistotyötä kehitetään aluehallinnon pohjalta Selvitys työnjaosta keskitetyn hallinnon ja perusopetuksen aluehallinnon välillä keväällä 2012 Tavoite Koulukuljetusten kilpailuttaminen Mittari: Koulukuljetusten kilpailutus 2012 Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuoden aikana Perusopetuksen organisaatiossa on otettu käyttöön aluemalli, jonka toimintaa arvioidaan keväällä Toimistotyötä uudistetaan aluemallin pohjalta ja samassa yhteydessä tarkistetaan tukipalveluiden työnjako keskitetyn hallinnon ja aluehallinnon välillä. Vuonna 2012 hallintopalvelujen resursseja sitoo huomattavasti koulukuljetusten kilpailutus. ~ 54 ~

55 Tulosalueen olennaiset muutokset vuosina Hallinnon tavoitteisiin suunnitelmavuosina vaikuttavat valtakunnalliset uudistukset, joiden suuntaviivoista ei tässä vaiheessa ole vielä tietoa. Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Perusopetus TULOSLASKELMA Tulosalueen palveluajatus Maisema työväline on käytössä 2012 Kilpailutus koulukuljetusten osalta v Henkilöstön osaamista hyödynnetään uudistamalla ja tehostamalla toimialan sisäistä työnjakoa ja hallintojärjestelmää. TP 2010 Perusopetus tulosalue vastaa perusopetuksesta ja sen kehittämisestä Kysyntä- ja laajuustiedot: TA + M 2011 TP2010 TA + M 2011 TOE 2012 perusopetuksen oppilaita ,5 josta erityisoppilaita ,5 pienryhmissä ,5 integroituna ,5 esiopetusoppilaita 293,5 314 josta päivähoidossa vieraskuntalaisia Mäntsälässä 70 Mäntsäläläisiä muualla 100 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 koulujen määrä 18, Arola 79, Hautjärvi Hepola 283, pienryhmät 28,5 25 Hirvihaara Hyökännnummi 152, pienryhmät 10 9 Kaukalampi ,5 Kirkonkylä , M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen 0 Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos ~ 55 ~

56 - pienryhmät 19,5 15 Levanto Lukko 24, ,5 Mattila 48, ,5 Myllymäki 272, pienryhmät 28,5 29 Numminen Ohkola Saari 27, Sulkava 7,5 0 0 Sälinkää 83, Sääksjärvi 126, Alakoulut yhteensä 1805, Ehnroos 485, ,5 Riihenmäki Yläkoulut yhteensä 856, ,5 lukuvuosien keskiarvo Menot / oppilas koulukohtaisesti vuonna 2010 Perusopetus Koulu Oppilasmäärät tilastopäivät Vuoden ka. vuoden 2010 kaikki menot joista sisäisiä ulkoiset menot sisäiset menot/ oppilas ulkoiset menot/ oppilas Kaikki menot/ oppilas Arola , , , ,95 Hautjärvi ,00 0,00 0,00 Hepola , , ,96 Eha-opetus , , , ,16 Hirvihaara , , ,52 Hyökännummi , , , ,11 Kaukalampi , , ,24 Kirkonkylä , , , ,77 Levanto , , ,00 Lukko , , , ,51 Mattila , , , ,26 Myllymäki , , ,07 Numminen , , ,52 Ohkola , , ,80 Saari , , , ,07 Sulkava , , , ,95 Sälinkää , , , ,04 Sääksjärvi , , , ,88 Alakoulut yhteensä , , ,41 Ehnroos , , , ,18 Riihenmäki , , ,98 Yläkoulut yhteensä , , , ,16 Lukio , , ,39 ~ 56 ~

57 Tulosalueen sitovat tavoitteet Tavoite: Kouluverkkoselvityksen päivittäminen lv Mittari: selvitys päivitetty mennessä Tavoite: Perusopetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Mittari: Laaditaan pilotti-hankkeena perusopetuksen laadun arvioinnin malli osana Laatukäsikirjaa lv Tavoite: Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen Mittari: Oppilas- ja opiskelijahuollon käsikirjan käyttöönotto lv Mittari: Mittari: Opettajakunnan sisäinen ja ulkoinen täydennyskoulutus tukipolkuun Erityisopetuksen koordinaattorin ja tukipalveluiden erityisasiantuntijan tuki kouluille Tavoite: Koulujen johtajuuden kehittäminen Mittari: Mittari: Aluetyöskentely lv , aluetyöskentelyn ja aluerehtorimallin arviointi 2012 Rehtorien pitkäkestoinen koulutus Laatukäsikirjan käyttöön ja sisältöihin, sekä muu täydennyskoulutus Tavoite: Turvallisuuden edistäminen Mittari: Koulujen turvallisuusorganisaation rakenteen uudistaminen Mittari: Päivitettyjen turvallisuussuunnitelmien käyttöönotto lv Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuoden aikana Laatutyö on toimialan painopistealue v Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen lainsäädännön muutosten edellyttämällä tavalla vaatii resursseja. Perusopetuksen hallinnon aluemallin arviointi ja edelleen kehittäminen. Oppilaskehitys ja kustannukset: alakoulujen oppilasmäärän väheneminen ja yläkoulujen oppilasmäärien jyrkkä nousu muuttaa kustannusrakennetta kalliimpaan suuntaan perusopetuksen rahoitusjärjestelmän muutoksesta johtuen käyttötalouteen kirjattavat kotikuntakorvaukset nousevat jyrkästi, koska mäntsäläläisiä oppilaita on muiden kuntien kouluissa entistä enemmän. Oppilailla on oikeus hakeutua muiden kuntien kouluihin ilman, että kotikunta voi vaikuttaa asiaan. Kotikuntakorvaukset on ulkoisista menoista suurin yksittäinen kustannuksen nousuun vaikuttava tekijä. yllä olevassa tilastossa on lukuvuosien ja keskiarvoennuste. Lukuvuoden yläkoulun oppilaita on poistunut 287 ja uusia tullut 336 eli tuleva oppilasikäluokka on 49 oppilasta suurempi kuin toiselle asteelle siirtyvä ikäluokka. ~ 57 ~

58 Tulosalueen olennaiset muutokset vuosina Kuntakentän rakennemuutoksesta ei ole yksityiskohtaista tietoa tässä vaiheessa. Varhaiskasvatuksen sijoittumista kunnan organisaatiossa selvitetään. Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Uusi velvoittava lainsäädäntö ja opetussuunnitelmauudistus (esiopetus ja perusopetus) toteutetaan käytännössä Hallintomallia arvioidaan ja kehitetään. 44 Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta TULOSLASKELMA TP 2010 Tulosalueen palveluajatus TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta -tulosalue vastaa toisen asteen koulutuksesta, aikuiskoulutuksesta, kunnan järjestämästä taiteen perusopetuksesta ja kirjastopalveluista Kysyntä- ja laajuustiedot: TP 2010 TA+M 2011 TOE 2012 M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Lukion opiskelijoita Kansalaisopiston opetustunteja opiskelijoita Kursseja Lainat Lainoja/asukas 14,4 13,24 Lainaajat ~ 58 ~

59 Tulosalueen sitovat tavoitteet Tavoite: Lukion vetovoimaisuus Mittari: Mittari: lv vähintään 320 oppilasta keskeyttäneiden määrä korkeintaan valtakunnallisen keskiarvon verran Tavoite Lukion opetuksen, ohjauksen ja tuen laadun varmistaminen Mittari: Mittari: Laatuhanke: vuoden 2012 loppuun mennessä laatukäsikirja valmis Kokelaiden suoristustaso on ylioppilastutkinnon kokeissa vähintään valtakunnallista keskitasoa Mittari: kouluterveyskysely toteutetaan v Tavoite: Laadukkaitten ja monipuolisten kurssien tarjoaminen kansalaisopiston toimintaalueella Mittari: Mittari: Mittari: 13,5 % toiminta-alueen asukkaista osallistuu kursseille Sähköisen opiskelijapalautejärjestelmän tuottama tieto Toteutuneiden kurssien määrä Mittari: Laatukäsikirja 2012 Tavoite: Avoin yliopisto-yhteistyö Mittari: toteutetaan 1-3 perusopintokokonaisuutta tai opintojaksoa Tavoite: Kielten opetuksen kehittäminen Mittari: Mittari: Opetettavien kielten määrä ja kurssilaisten määrä kasvaa vuodesta 2011 Verkko-oppimisalustan käyttöönotto opettamisen ja opiskelun tukena Tavoite: Tieto- ja viestintätekniikan kurssitarjonnan kehittäminen Mittari: Mittari: Toteutuneiden kurssien määrä Opiskelijapalautteen tuottama tieto Tavoite: Tavoite: Kirjaston verkkopalvelutoiminta käynnistyy v Mittari: kirjaston palvelutuotannossa on aktiivisessa käytössä vähintään kolmesta viiteen verkkotietopalvelua Kirjaston kotisivut tukevat sähköistä asiointia ja verkkopalvelujen käyttöä Mittari: kotisivujen uudistaminen v Mittari: kotisivuilla sähköinen asiakaspalautemahdollisuus Tavoite: laadukkaat ja kuntalaisten hyvinvointia tukevat kirjastopalvelut Mittari: Laatukäsikirja on valmis v Mittari: Suunnitelmakaudella tähdätään kirjaston resurssien nostamiseen valtionosuuden perusteena olevan asukaskohtaisen perushinnan tasolle ~ 59 ~

60 Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuoden aikana Koko tulosalueella merkittävää on laadun systemaattinen kehittäminen. Talousarviovuoden tavoitteena on laatukäsikirja kaikissa tulosyksiköissä. Opiskelijahuollon käsikirja valmis lukiossa 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi vuoden 2012 aikana kansalaisopistojen ylläpitämislupien ajantasaisuuden. Opiston kehittäminen vaatii jatkuvaa uudistumista ja opiskelijoiden opiskelutarpeisiin vastaamista. Toiminta ja kehittäminen on vaativaa työtä opiston pienelle päätoimiselle henkilöstölle. Huolehditaan opettajien ja muun henkilöstön ammatillisen osaamisen täydentämisestä Oppiva ja Osaava 2020 hankkeen avulla. Hanketta toteutetaan yhdessä lähiopistojen kanssa. Kiinnitetään huomiota henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamisen ajantasaisuuteen. Opiston talouden toteutumisen kannalta on tärkeää kurssitarjottimen monipuolisuus sekä kurssihinnoittelun onnistuminen niin, että opiskelijat edelleenkin hakeutuvat opiskelemaan. Opettajien ammattitaidolla ja osaamisella on myös vaikutusta kurssien täyttymisasteeseen. Kurssien markkinointiin ja opiston toiminnasta tiedottamiseen panostetaan jatkuvasti, sillä tehokkaalla tiedottamisella kurssien täyttymisastetta saadaan nostettua. Tulosalueen olennaiset muutokset vuosina Kirkes -kirjastoissa otetaan käyttöön uusi vuorovaikutteinen kirjastojärjestelmä. Nykyinen järjestelmä Pallas Pro on vanhentunut, eikä toimittaja tee siihen enää päivityksiä. Ennen järjestelmästä päättämistä seurataan muiden kirjastojen kokemuksia erilaisista vuorovaikutteisista järjestelmistä. Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Palvelutarvekartoitus toteutetaan kirjastossa 2012 Sähköinen palautejärjestelmä on käytössä Toiminnan ja tulosten systemaattiseen arviointiin tähtäävä laatutyö käynnissä tulosalueen yksiköissä 46 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut TULOSLASKELMA TP 2010 TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos ~ 60 ~

61 Tulosalueen palveluajatus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut kehittää ja koordinoi kunnan kulttuuri- ja vapaaajanpalveluja paikallisidentiteetin vahvistajana. Se koordinoi ja luo edellytyksiä liikunta- ja nuorisotyöhön, nuorten työpajatoimintaan, koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan, museo- ja kulttuuritoimen palveluihin ja vastaa järjestämiensä palvelujen laatutasosta yhteistyössä kunnan muiden toimielinten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tulosalueen sitovat tavoitteet Tavoite: Laadukkaat palvelut liikunta, -kulttuuri- ja nuorisopalveluissa Mittari: Laatukorttien valmistusprosessin aloittaminen 2012, käsikirja valmis 2013 Tavoite: Nuorisopalveluiden kohdentaminen ja oikea-aikaisuus Mittari: nuorisotoimen palvelutarvekartoitus 2012 Mittari: nuorille kohdennetun liikuntapalvelukyselyn 2011 tulosten analyysi ja toimintojen pilotointi valmis 2012 Tavoite: Hyvinvoinnin, turvallisuuden, terveyden ja elinikäisen oppimisen edistäminen vapaaajan toiminnoissa Mittari: Mittari: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen kouluterveyskysely 2012 haasteisiin vastaaminen Tavoite: Yhteisöllisyyttä lisätään ja osallisuutta tuetaan Mittari: Mittari: Mittari: Etsivä työ tavoittaa kaikki koulupudokkaat ja syrjäytymisvaaran alla olevat alle 25 -vuotiaat mäntsäläläiset Pajatoiminta tekee tiivistä poikkihallinnollista yhteistyötä ja aamustartti toimintaa kehitetään. Elinkeinoelämä tarjoaa 3 työharjoittelupaikkaa nuorille. Kaikille nuorille avoin osallisuusryhmä toimii nuorisotilalla Tavoite: Seurojen ja järjestöjen toimintaa tuetaan Mittari: Mittari: iltapäivätoiminnan kehittäminen jatkuu Kulttuurisihteeri ja liikuntasihteeri tekevät tiivistä seurayhteistyötä ja tapaavat kerran vuodessa alueen toimijat järjestämässään tilaisuudessa Tavoite: Iltapäivätoiminnan henkilöstöresurssien turvaaminen Mittari: Mittari: Mittari: Koulunkäyntiavustajien vakinaistaminen vakiintuneissa iltapäivätoimintapaikoissa liikunta ja kulttuurijärjestöjen taloudelliselle tuelle asetetaan tavoite ja toimintaa ohjataan tavoitteen saavuttamiseksi vapaalla vaihteella lehti ilmestyy kerran vuodessa Mittari: avustusten hakukriteerit päivitetty 2012 Tavoite: Iltapäivätoiminnan sähköinen hakulomake Mittari: haku toteutuu sähköisesti 2012 keväällä ~ 61 ~

62 Tavoite: Tarkoituksenmukainen, turvallinen ja palvelun tuottamista edistävä toimintaympäristö Mittari: Nuoriso- ja kulttuuritilojen suunnittelu mukana kunnan investointisuunnitelmissa liikuntapalveluiden henkilöstöresurssien vahvistamista jatketaan hankerahoituksella 2012 Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuoden aikana Vapaa-aikatoimi ei pysty nykyisillä tiloillaan tarjoamaan kuntastrategian mukaisesti tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja palvelun tuottamista edistäviä tiloja nuoriso- eikä kulttuuripalveluissa. Investointisuunnitelmissa tämä on otettava huomioon ja suunniteltava esim. suojelukohteena olevan Meijerin kunnostamista kulttuuritilaksi. Nuorisopalvelut tarvitsevat välittömästi uudet nuorisotilat keskustaan. Tulosalueen olennaiset muutokset vuosina Muutokset ovat riippuvaisia yleisestä kuntien rakennemuutoksesta. Toimitilat ovat rajoitteena kehittämistyössä. Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Tekniset palvelut TULOSLASKELMA Toimialan palveluajatus Nuorisotoimen palvelutarvekartoitus toteutetaan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laaditaan yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa Laatukäsikirja laaditaan suunnitelmakaudella. TP 2010 TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Teknisten palvelujen palvelualueella huolehditaan kunnan omista toimitilatarpeista ja kunnan omistamien kiinteistöjen kunnossapidosta sekä liikenneverkon, liikuntapaikkojen ja puistojen sekä yleisten alueiden rakentamisesta ja ylläpidosta. Palvelualue vastaa myös joukkoliikenteen viranomaistehtävistä. ~ 62 ~

63 Lisäksi hoidetaan toimielimien (lautakunta ja sen jaos) valmistelutehtävät sekä huolehditaan palvelukeskuksen talous-, hallinto-, ja henkilöstöasioiden hoitamisesta. Teknisen palvelukeskuksen toiminta-ajatuksena on kehittää kuntaa tuottamalla yhdyskunta- ym. tekniset palvelut kuntalaisille tehokkaasti, taloudellisesti ja tasapuolisesti huomioiden ympäristön laatu ja arvot. Kuntastrategian mukaan yksi Mäntsälän keskeisimmistä muutoshaasteista on: Mäntsälä kasvaa voimakkaasti osana metropolialuetta. Kunnan asukasluvun ennakoidaan kasvavan runsaalla 3500 asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Yhdyskuntarakenteen hallinnan ja tasapainoisen kasvun merkitys palveluiden järjestämisessä kasvaa. Mäntsälässä asutaan myös tulevaisuudessa sekä keskusta-alueella että elävissä kylissä. NÄKÖKULMA 3: YHDYSKUNTARAKENNE Strateginen tavoite 1: Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Mäntsälän vetovoimaa. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Tavoite/Tekniikan toimiala Strategisesti merkittävät hankkeet Keskustan kehittäminen Apponen Tiimari Linja-autoasema Näiden keskeisten alueiden toteuttamien edellyttää maankäytön ja tekniikan tiivistä yhteistyötä asemakaavoituksesta yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja toteutukseen asti. Vuokra-asuntotuotanto MVAOY:n kautta uusia ARA-vuokra-asuntoja vähintään 30 kpl (aloituspäätökset tehty) Yksityisen vuokraasuntotuotannon edistäminen Asuntotarjonnan painottaminen pieniin ja erityisryhmien asuntoihin Sikäli kuin uusien vuokra-asuntojen tuottaminen edellyttää kunnallistekniikan rakentamista, varautuu tekninen toimi katujen ja vesihuollon suunnitteluun ja toteuttamiseen omassa taloudessaan ja toiminnassaan. ~ 63 ~

64 Strateginen tavoite 2: Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Tavoite/Tekniikan toimiala Nykyistä useampi Tekninen toimiala edistää ja lentoasemalle/lentoasemalta tukee omalta osaltaan esityksiä liikennöivä pikavuoro kulkee linja-autovuorojen ja junavuorojen lisäämiseksi. Mäntsälän linja-autoaseman kautta Toimivat liikenneyhteydet ja joukkoliikenne Z-junien liikennöintitiheyden säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla Kunnan palveluliikennetarpeet on selvitetty Kunnan mahdollisuudet palveluliikenteen uudelleen käynnistämiseksi selvitetään. NÄKÖKULMA 4: SEUTUYHTEISTYÖ Strateginen tavoite 1: Mäntsälä järjestää palveluja ja kehittää metropolialuetta kymppikunnat ensisijaisena yhteistyötahonaan. Kriittiset menestystekijät Strategisesti merkittävien seudullisten yhteistyöhankkeiden ja palveluyhteistyön tuloksellisuus Tavoitetasot 2012 Mäntsälä toimii vastuukuntana maaseututoimen palveluiden järjestämisessä (aloitus ) Aktiivinen edunvalvonta maakuntakaavaa uudistettaessa Kymppikuntien tavoitemäärittely ja Mäntsälän kunnan aktiivinen vaikuttaminen tavoitteisiin Seudullisten virkojen ja toimien mahdollisuuksien kartoittaminen Tavoite/Tekniikan toimiala Tekninen toimi osallistuu KUUMA yhteistyöhön mm. tekniikkaryhmän ja sen alaryhmien kautta sekä harjoittaa edunvalvontaa liikenneryhmän kautta mm. HLS:n ja Elyn suuntiin. Tekninen toimi osallistuu seudullisten virkojen selvittelyyn tarvittaessa. Tällaisia voisivat olla tekniikan toimialalla mm. pysäköinninvalvojat ja tarkastajat sekä ylikunnalliset jätehuoltoviranomaiset. ~ 64 ~

65 70 Tekninen lautakunta Toimielimen palveluajatus 72 Hallinto TULOSLASKELMA Teknisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia, mikäli tämä ei lainsäädännön tai kunnallisten sääntöjen mukaan kuulu muulle viranomaiselle, kunnan 1. Toimitilojen sekä niihin liittyvien laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, ellei tehtävää ole annettu erillisen hankeryhmän tehtäväksi, 2. Yleisten alueiden, putki- ja johtoverkkojen, maa- ja vesirakenteiden sekä niihin liittyvien laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta, hallinnasta ja ylläpidosta Mäntsälän Veden johtosäännössä ja palvelusopimuksessa määrätyin rajauksin, 3. Alueiden hallinnasta, luonnonvarojen käytöstä, jätehuollon järjestämisestä ja liikuntapaikkojen hoidosta. Lautakunnan alaisena toimivat kuntatekniikan ja toimitilapalvelujen tulosalueet sekä tukipalveluista vastaava hallinto. Teknisen lautakunnan tehtävänä on myös huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua ja toteutusta sekä seurata toiminnan tuloksia samoin kuin huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä. Lautakunnan tulee toimialallaan valmistella kunnanhallituksen käsiteltäväksi kuuluvat asiat sekä huolehtia päätösten täytäntöönpanosta. Yksityistiejaosto käsittelee ja ratkaisee yksityisistä teistä annetussa laissa tielautakunnan ratkaistavaksi säädetyt asiat sekä yksityistieavustukset. TP 2010 TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 Kh:n esitys : Määrärahalisäys yksityistiesavutuksiin, yhteensä M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos ~ 65 ~

66 Tulosalueen palveluajatus Hallinto tuottaa teknisen lautakunnan ja teknisen palvelualueen tarvitsemat tukipalvelut valmistelussa, toimeenpanossa, taloushallinnossa ja henkilöstöhallinnossa sekä tilasto-tuotannossa asiakasmyönteisesti ja kustannustehokkaasti. Yksityistiet TP 2010 KS 2011 TOE 2012 TOE 2013 TOE 2014 Yksityistieavustukset Yksityistie, km Tiekuntia Avustusta, / km 509,55 503,14 503,14 503,14 503,14 Hallintopalvelut TP 2010 KS 2011 TOE 2012 TOE 2013 TOE 2014 Menot, ulkoinen Henkilöstömenot Henkilöt 6 6 6,6 6,6 6,6 Joukkoliikenne TP 2010 KS 2011 TOE 2012 TOE 2013 TOE 2014 Joukkoliikenteen menot Valtionavustus Tulosalueen sitovat tavoitteet Tavoite: Tehokas ja virheetön asiakirja-, kokous- yms. valmistelu. Virheettömät kilpailutukset. Mittari: Ei oikaisuvaatimuksia eikä valituksia Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuoden aikana Tulosalueelle perustetaan rakennuttamispäällikön osa-aikainen virka (60 %) Tulosalueen olennaiset muutokset vuosina Ei tällä hetkellä tiedossa olevia muutoksia. Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Koko tekniseen toimialaan kohdistuvat strategiasta johdetut tavoitteet on kuvattu kohdassa toimiala. ~ 66 ~

67 73 Toimitilapalvelut TULOSLASKELMA TP 2010 Toimitilapalvelut, josta Kiinteistö- ja puhtaanapitopalvelut Tulosyksikön palveluajatus TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos TULOSLASKELMA TP 2010 TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Kiinteistöpalvelut tuottaa, ylläpitää ja vuokraa kunnan eri hallintokuntien käyttöön tiloja, jotka ovat käytettävyys ja kustannukset optimoiden tarkoituksenmukaisia, hygieenisiä, turvallisia ja monikäyttöisiä. Puhtaanapitopalvelut tuotetaan kustannustehokkaasti joko ostamalla tai omana työnä. Toimitilat TP 2010 KS2011 TOE 2012 TOE 2013 TOE 2014 m³ / m³ 13,91 14,9 16,4 16,5 16,9 ~ 67 ~

68 Tulosyksikön sitovat tavoitteet Tavoite: Vuosi- ja peruskorjaussuunnitelman laatiminen suunnitelmakaudelle Mittari: Toteutuminen, laaditut kuntokartoitukset Tavoite: Energiatehokkuussopimuksen täyttäminen Mittari: Saavutetut energiansäästöt Tavoite: Asiakastyytyväisyyden parantaminen Mittari: Tulokset Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuoden aikana Talousarviovuonna valmistuu Myllytontun päiväkodin laajennus ja Koillis-Mäntsälän koulu. Keväällä aloitetaan lisäksi Nummisten koulun ja päiväkodin rakentaminen. Neuvoloille pystytetään tilaelementeistä koottavat väliaikaistilat. Uusien neuvolatilojen suunnittelu alkaa. Tulosalueen olennaiset muutokset vuosina Nummisten koulu ja päiväkoti valmistuu ja otetaan käyttöön elokuussa Uusien neuvolatilojen ja Hepolan koulun laajennustyöt alkavat. Uudet neuvolatilat ja Hepolan koulu otetaan käyttöön elokuussa Sälinkään koulun laajennuksen suunnittelu aloitetaan. Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Toimitilapalvelut, josta Ruokapalvelut TULOSLASKELMA TP 2010 TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot 0 0 Laskennalliset erät: Korko 0 Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos ~ 68 ~

69 Tulosyksikön palveluajatus Tuottaa ravitsevaa, monipuolista ja terveellistä ruokaa Huomioi ravitsemussuositukset ja erityisruokavaliot Käyttö henkilökuntaa joustavasti eri keittiöissä Kehittää kunnan ruokapalveluita Kysyntä- ja TP 2010 KS 2011 TOE 2012 TOE 2013 TOE 2014 laajuustiedot: Henkilöstön lukumäärä 47, ,85 45,2 45,2 - josta rehtoreiden alaisuudessa Keittiöiden lukumäärä - keskuskeittiö terveyskeskuksen keittiö päiväkotien valmistavat keittiöt päiväkotien jakelukeittiöt päiväkotiviipaleet, ei keittiötä koulujen jakelukeittiöt koulujen valmistavat keittiöt Yhteensä Lisäksi - Mäntsälän palvelukotiyhdistys Pornaisten keskuskeittiö Pornaisten pk jakelukeittiö Perustiedot (tuotannon tekijät/suoritteet): Suoritteet: - terveyskeskus päiväkodit (6 kpl) koulut (19 kpl) Mäntsälä yhteensä muutos Pornainen yhteensä Kaikki suoritteet yhteensä Toimintakulut / Suorite keskim. 3,01 3,16 Suoritteet/toimiyksikkö/ Mäntsälä Suoritteet/henkilö/ Mäntsälä Suoritteet/hlö/Mlä+Pornainen Tulosyksikön sitovat tavoitteet Tavoite: Ruokapalveluiden taloudellisuuden ja tuottavuuden parantaminen Mittari: Suoritehintojen kehityksen on oltava elinkustannusindeksiä alhaisempi Tavoite: Asiakastyytyväisyyden parantaminen Mittari: Asiakastyytyväisyys ~ 69 ~

70 Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuoden aikana Ei merkittäviä muutoksia Tulosalueen olennaiset muutokset vuosina Koillis-Mäntsälän koulun ja päiväkodin myötä lisääntyy yksi jakelukeittiö ja poistuu kolme valmistavaa. Nummisten koulun päiväkotiin tulee myös jakelukeittiö ja sen myötä poistuu kaksi valmistavaa keittiötä. Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Kuntatekniikka TULOSLASKELMA Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Näiden kuntastrategiasta lainattujen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää riittävien resurssien osoittamista tulosalueelle. TP 2010 Tulosalueen palveluajatus TA + M 2011 TOE 2012 KH 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 M uuto s % ta12/ tp10 M uuto s % ta 12/ tam11 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Kuntatekniikan tulosalue tuottaa kuntalaisten tarpeita vastaavat liikennöitävyyspalvelut ja kehittää niitä turvallisuusnäkökohdat ja liikuntaesteiset huomioiden sekä suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää yhdyskuntarakenteen edellyttämät viher- ja virkistysalueet sekä leikkipuistot ja liikuntapaikat taloudellisesti - turvallisuutta ja kestävää kehitystä painottaen. Mäntsälän Vettä avustetaan suunnittelussa ja rakentamisessa. ~ 70 ~

71 Kysyntä- ja laajuustiedot Kaavatiet TP 2010 KS 2011 TOE 2012 TOE 2013 TOE 2014 km 90, , ,5 :t / km Puistot TP 2010 KS 2011 TOE 2012 TOE 2013 TOE 2014 Puistot / ha 49,7 49,7 58,7 58,7 58,7 :t /ha Liikuntapaikat TP 2010 KS 2011 TOE 2012 TOE 2013 TOE 2014 Asukasta / as 11,32 10, Tulosalueen sitovat tavoitteet Tavoite: Asemakaavaprosessiin osallistuminen liikenne- ja katusuunnittelun asiantuntijana. Mittari: Teknisellä lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan luonnoksista eikä ehdotuksista Tavoite: Katujen hoitoluokituksen ajantasaisuus Mittari: Hoitoluokkien tarkistaminen kerran vuodessa. Tavoite: Katurekisteriohjelman hankinta ja käyttöönotto Mittari: Toteutuminen Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuoden aikana Hoidettavat kadut lisääntyvät keskimäärin 1,5 2 km vuodessa. Anttilan liikuntapuisto valmistuu. Kapuli IIB valmistuu. Tulosalueen olennaiset muutokset vuosina Kapuli III louhinnat käynnistyvät. Männikkö pohjoinen saadaan kokonaan valmiiksi. Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Näiden kuntastrategiasta lainattujen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää riittävien resurssien osoittamista tulosalueelle. ~ 71 ~

72 4. Tuloslaskelmaosa TULOSLASKELMA MÄNTSÄLÄN KUNTA JA MÄNTSÄLÄN VESI-LIIKELAITOS ULKOINEN TP 2010 KS + M TP-ENN. RAAMI TA 2012 TA 2012 TA 2012 TS TS (1000 ) ltk Kh Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä josta myyntivoitot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä muutos-% 2,8 6,2 6,1 3,4 6,3 5,9 5,9 3,4 3,0 TOIMINTAKATE muutos-% 0,2 6,5 6,3 3,4 5,9 5,1 5,1 3,2 3,0 Verotulot muutos-% 4,7 4,8 4,8 2,7 2,7 2,9 2,9 4,0 3,9 Valtionosuudet muutos-% 3,3-1,8-1,8 3,8 4,6 4,8 4,8 2,1 2,6 Verorahoitus yhteensä muutos-% 4,3 2,9 2,9 3,0 3,2 3,4 3,4 3,4 3,6 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Tunnusluvut: Toimintatulot/toimintamenot, -% 24,5 24,3 24,3 24,3 24,6 24,8 24,8 25,0 25,1 Vuosikate / Poistot, % 287,4 205,0 191,2 164,9 116,3 134,8 134,8 128,8 132,5 Vuosikate, euro/asukas Asukasmäärä vuoden lopussa Toimintakate /asukas muutos-% -0,9 4,7 5,4 1,9 4,3 3,6 3,6 1,7 1,5 Verotulot /asukas muutos-% 3,5 3,0 3,9 1,2 1,2 1,4 1,4 2,5 2,5 Kertynyt yli-/alijäämä Vertailu tp 2009 tp2010 tp 2010 tpe 2011 tpe 2011 tpe 2011 tpe 2011 ta 2012 ts 2013 Toimintatuotot pros.toimintakuluista=100*toimintatuotot/(toimintakulut-valmistus omaan käyttöön) Vuosikate pros.poistoista = 100*Vuosikate/Poistot ~ 72 ~

73 KUNNAN TULOSLASKELMA KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA TP KS +TA-M TP. ENN TA 2012 TA 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 (1000 ) osav.kats.2 ltk kh Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset muille Muut menot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot: Korkotuotot muilta Muut rahoitustuotot muilta Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset kulut 169 Satunnaiset tulot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) Varausten lisäys (-), vähennys (+) Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden ylijäämä/ alijäämä Lukuihin ei sisälly Mäntsälän veden osuutta. Vuosikate/asukas ~ 73 ~

74 5. Investointiosa SELITE Kustan- TA + M TOE KH TA TS TS TS TS nusarvio VALTUUSTON SITOVUUSTASO (NETTO) KUNNANHALLITUS M T N KIINTEÄ OMAISUUS Maan osto ja myynti M T N IRTAIN OMAISUUS M Atk-laitteiden ja järjestelmien uusimistarve/kunta M Mikrosoft moniohjelmistolisenssit/hallinto M Lähiverkon hallintatyökalut (Mikrosoft lisenssit) M Palveluiden etäkäyttöjärjestelmän uusiminen M Windows-verkon palvelinlisenssit M Windows 7 migraatio hallinnon koneille M Intran uusiminen M Ulrika / HR Työpöytä M Henkilöstöhallinnon sähköiset lomakkeet M ~ 74 ~

75 SELITE Kustan- TA + M TOE KH TA TS TS TS TS nusarvio AINEETON KÄYTTÖOMAISUUS M T N Kiljavan sairaala M ETEVAn toimistotalohanke M Kh : ( 51 % :sta) MAANKÄYTTÖLAUTAKUNTA MUU IRTAIN OMAISUUS Tulostin ja skanneri M PERUSTURVALAUTAKUNTA M T N MUU IRTAIN OMAISUUS M T N Terveyskeskuksen laajennuksen ensikertainen kalust. M Päivähoidon uuden yksikön ensikertainen kalustaminen Koillis-Mäntsälä M Hoito-ja hoivapalvelut: Sängyt ja patjat M Hoito- ja hoivapalvelut: Potilaslaitteet ja apulaitteet M Kotihoidon auto M ~ 75 ~

76 SELITE Kustan- TA + M TOE KH TA TS TS TS TS nusarvio Hyvinvointineuvolan kalustus M TK:n kulunvalvonta-/työnajanseurantajärjestelmä M Röntgen, RIS-päivitykset (Commit) M E-resepti-hanke (terv.huollon kansalliset palvelut) M ProE-laskutus M Pegasos -sovelluksen parantamistoimenpiteet(mm.avo-hilmo) M Pegasos -sovelluksen lisäys- ja parantamistoimenpiteet M Pro Consona Tietovarasto M ProConsona sovellusten parantamistoimenpiteet M Laskutusjärjestelmän parantamistoimenpiteet (ml tuotteistus) M ALLI-liittymät (alueverkon tietoliikenne ja sanomanvälitys) M Henkilöstöhallinnon sovellukset (petu osuudet 60 %) TP 2010: Henk.hall. sähköiset lomakkeet M T N Vuodeosaston kuntoiluhuoneen laitteet M Päivähoidon uusien yks.ensikert.kalustaminen(myllytontun laajennus) M Hoito- ja hoivapalvelut: Turvajärjestelmä M Lääkärin vastaanoton kolmen työhuoneen kalustaminen M Perhepäivähoidon Mobiilihanke M ~ 76 ~

77 SELITE Kustan- TA + M TOE KH TA TS TS TS TS nusarvio Tulostimet, terveyskeskus M Pegasos / Hoitokertomus M Pegasos / Päätöksenteon tuki M Kanta-arkistohanke (terveydenhuollon kansalliset palvelut) M Hoito- ja hoivapalvelut: Kattonosturit M Pegasos / Työpöytäintegraatiot M Pegasos mukana (kotihoito) mobiililaitteet M Sijoituspaikkatilanne (kotihoito) M Kasvuseula M Pegasos Tietovarasto M Tk:n sähköinen ajanvaraus M Röntgenin kuvauslaitteen uusiminen M SIVISTYSLAUTAKUNTA M T N MUU IRTAIN OMAISUUS M T N Voimistelumatto (nykyinen huonokuntoinen, turvallisuusriski) M ~ 77 ~

78 SELITE Kustan- TA + M TOE KH TA TS TS TS TS nusarvio Kirjastoauto M T N Kirjastoauto on opetusministeriön perustamishankkeiden listalla 2011 ja saa valtionosuutta v Kirjastoauton kompressori , lisätty talousarvioon. Kirjaston kalustohankinnat (hyllyt ja rikkinäisen kaluston uusim.) M Ehnroosin koulun varustaminen M Riskikartoituksen pakolliset hankinnat (työsuojelu) M Veistoluokka Opetusteknologia- ja kalustehankinnat M Koillis-Mäntsälän koulun ensikertainen varustaminen M Nummisten koulun ensikertainen varustaminen M T N Hepolan koulun ensikertainen varustaminen M Sälinkään koulun ensikertainen varustaminen M Kirjaston ensikertainen kalustaminen M T N TEKNINEN LAUTAKUNTA M T N ~ 78 ~

79 SELITE Kustan- TA + M TOE KH TA TS TS TS TS nusarvio IRTAIN OMAISUUS M v on suunniteltu hankittavaksi ajoleikkuri, moottorikelkka ja harjoitusjalkapallokentän ympärysaita TALON RAKENNUS M T N Ehnroosin koulun peruskorjaus M T N Enhroosin koulun peruskorjausurakka on tarjonnut runsaasti yllätyksiä. Mm. rakennuksen kaikki kantavat pilarit on jouduttu vahvistamaan mantteloimalla. Pelkästään tästä aiheutui lisäkustannuksia n Lisäksi LVI-urakkasopimus jouduttiin purkamaan YSE ja 79 nojalla. Koillis-Mäntsälän koulu M Koillis-Mäntsälän koulu on tarkoitus rakentaa Keuda Saaren vuokramaalle. Koulun yhteyteen on lisätty kahden ryhmän päiväkoti, joka korvaa Kaukalammen koulun muutostyön päiväkodiksi. Rakennustyön aloitus kunnanjohtajan esityksessä keväällä 2012, vältytään kalliilta talvirakentamiselta. Sälinkään koulun asunnon muuttaminen esikoulu-ja iltapäiväkerhotilaksi M Arolan koulun keittiö-, viemäri ym. korjaukset M Koulujen ja päiväkotien pihavälineiden uusiminen M Uusitaan 2 kohdetta / vuosi Nummisten koulu M valtionosuus T N Hanke on valtakunnallisessa rakennussuunnitelmassa mukana aloitusvuotena Kustannukset jakautuvat seuraavasti : koulu , päiväkoti ja liikuntasali > 100 m² osalta , valtionosuudet vastaavasti koulu ja liikuntatoimi Päiväkoti Myllytontun laajennus (3 ryhmää) M Päiväkoti Myllytontun työt alkavat lokakuussa ja rakennus valmistuu kesäkuussa Alatalon korjaus lastensuojelun ryhmäpäiväkodiksi M ~ 79 ~

80 SELITE Kustan- TA + M TOE KH TA TS TS TS TS nusarvio Kaunismäen päiväkodin laajentaminen (2 ryhmää) M Alatalo korjataan, kunhan se vapautuu Mustamäen päiväkodin päästyä muuttamaan takaisin omiin tiloihinsa. Laitoskeittiöiden koneiden uusiminen Rakennusten korjaukset Koulujen jäteveden puhdistamot 1 koulu / v. á M M M Apposen peruskorjaus M Määräraha oli tarkoitettu katon uusimiseen, mutta kun rakennukselle on löytynyt ostajaehdokas, tullaan määrärahasta käyttämään vain katon paikkaukseen. Hyvinvointineuvolan rakentaminen Hepolan koulun laajennus Hyökännummen koulun laajennus M M M Sälinkään koulun laajennus M Suunnittelumääräraha khall Erikseen selvitetään seuraavien hankkeiden ohjelmointi ja rahoitus: Meijerin muuttaminen kulttuuritilaksi Kirjaston rakentaminen Nuorisotilat monitoimitaloon Seurojentalon peruskorjaus JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS M M M M M T N ~ 80 ~

81 SELITE Kustan- TA + M TOE KH TA TS TS TS TS Anttila liikunta- ja puistoalue nusarvio M T N Anttilan liikunta-ja puistoalueen rakentamiseen saadaan valtionapua , josta maksetaan kuluvana vuonna 90 % eli Anttilan alueen katujen viimeistely Hyökännummen alueen kuivatusjärjestelmä Männikön alueen kadut ja melueste M M Määrärahamuutos kvalt M Männikön v määräraha korotettiin , koska määräraha jäi käyttämättä v.2010 Taruman alueen kadut Liedontie välillä Sälinkääntie Osuustie M M Alkuperäiseen suunnitelmaan ei sisältynyt Liedontien risteykseen rakennettava kiertoliittymä. Tästä aiheutuva lisäkustannus on Muilta osin kustannusarvio on ollut pitävä. Lisämäärärahantarve johtuu töiden siirtymisestä suunniteltua enemmän tälle vuodelle. + Sälinkääntien tiejärjestelyt (Lisämääräraha) + Liedontien ympyrä (Lisämääräraha) Koivumäentien rakentaminen Päällystystyöt M Määrärahamuutos kvalt M Liljendahlin teollisuusalueen kuivatus ja päällystys M Kustannusarvio on muuttunut, koska sadevesiviemäröinti on poistettu ja tyydytty avo-ojien perkaamiseen Teollisuusalueiden kunnallistekniikka Kapuli II B (kadut ja tasaus Kapuli III (kadut ja tasaus) M M M ~ 81 ~

82 SELITE Kustan- TA + M TOE KH TA TS TS TS TS nusarvio Katuvalaistuksen uusimis- ja energiansäätöhanke M T N Levannon uimarannan kunnostus M Ruusutarhan alueen kadut M Määräraha ylittyy, koska työ siirtyi kokonaan kuluvalle vuodelle. Vastaavasti viime vuoden määräraha jäi käyttämättä. Asema-alueen kadut ja pysäköintialue 2 M Valkamanpellon alueen kuivatusjärjestelmä M Nilapolun rakentaminen M HANKERYHMÄT Lisämääräraha kvalt M mm. Pirkäarontie, Poutalankuja, Lukkarilantien kvl, Karhukuja ja Makkarakuja VESIHUOLLON PERUSINVESTOINNIT M Vesiosuuskuntien avustukset M Siirtovesihuoltolinja Pukkila-Mäntsälä M Kustannusarvio (valtio, Mäntsälä, Pukkila, Sääksjärvi) 6,2 milj., josta Mäntsälän kunta 1,9 milj. ja Mäntsälän Vesi 0,855 milj. yht. 2,75 milj. Veden hankinta, sisältää seuraavat osat: Kapasiteettivaraus 1300 m3/d, vesilaitososuus (tekopohjavesilaitos tai pintavesilaitos) ja siirtovesijohtoverkosto ~ 82 ~

83 SELITE Kustan- TA + M TOE KH TA TS TS TS TS nusarvio KUNNAN INVESTOINTISUUNNITELMA YHTEENSÄ Menot M Tulot T Netto N MÄNTSÄLÄN VESI Menot M Tulot T Netto N KOKO KUNNAN INVESTOINTISUUNNITELMA YHT. Menot M Tulot (rahoitusosuudet investointimenoihin) T Tulot (käyttöomaisuuden myyntitulot) T Netto N ~ 83 ~

84 6. Rahoitusosa RAHOITUSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA MÄNTSÄLÄN KUNTA JA MÄNTSÄLÄN VESI-LIIKELAITOS TP 2008 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TPE 2011 TA 2012 TA 2012 TA 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 raami ltk kh Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Tunnusluvut: Investointien tulorahoitus, % 56,9 46,7 92,8 63,0 79,1 50,2 25,9 40,6 40,7 47,6 59,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 38,4 32,2 63,5 42,7 52,4 32,9 21,5 31,8 31,9 36,0 43,7 Lainanhoitokate 1,1 1,0 1,9 Kassan riittävyys, pv 2,8 1,6 1,4 Asukasmäärä Lainakanta (1000 euroa) Lainakanta/as. ( ) Koko maa Uusimaa Vuosi Asukasluvun lisäys Lainamäärän lisäys (1000 ) Lainamäärän lisäys/lisäasukas/euroa ~ 84 ~

85 RAHOITUSLASKELMA MÄNTSÄLÄN KUNTA TP TA 2011 TA+M TPE TA 2012 TA 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 ( 1000 ) osav.k.2 ltk kh Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät -169 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen Muut maksuvalmiuden muutokset ~ 85 ~

86 7. Mäntsälän vesi liikelaitos Liikelaitoksen palveluajatus toimittaa asiakkaille riittävästi hyvälaatuista talousvettä sekä vastaanottaa asiakkaiden jätevedet ja puhdistaa ne viranomaisten määräämien lupaehtojen mukaisesti toimia taloudellisesti ja omarahoitteisesti Liikelaitoksen sitovat tavoitteet Tavoite: Talousveden laatu Mittari: Veden täytettävä asetuksen 461/2000 mukaiset laatuvaatimukset Tavoite: Jäteveden puhdistus Mittari: Jäteveden puhdistus täyttää viranomaisten antamat lupaehdot Tavoite: Talous Mittari Toiminnan oltava omarahoitteista Kysyntä- ja laajuustiedot Vesilaitos TP 2008 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 liittyneet kiinteistöt, kpl johtoverkon pituus, m pumpattu vesimäärä, m 3 /a ostettu vesimäärä, m 3 /a (TSV, Hyvinkään Vesi) laskutettu vesimäärä, m 3 /a vuotovesimäärä, % 18,7 14,0 19,0 14, talousvesi /m³ sis. alv 0 % 1,11 1,15 1,22 1,30 1,38 Viemärilaitos liittyneet kiinteistöt, kpl * johtoverkon pituus, m jätevedenpumppaamot, kpl käsitelty jätevesimäärä, m 3 /a meriviemäriin johdettu jätevesimäärä, m 3 /a ** jätevesimäärä yhteensä, m 3 /a laskutettu jätevesimäärä, m 3 /a vuotovesimäärä, % 46,0 33,0 31,0 40,0 40 lietemäärä, m 3 /a jätevesi /m³ sis. alv 0 % 1,39 1,48 1,55 1,70 1,79 * liittyneiden kiinteistöjen laskentatapa on muutettu vuoden 2008 aikana; nykyisin lasketaan sellaiset kiinteistöt, jotka käyttävät vesihuoltolaitoksen palveluita ** aikaisemmin esitetty vuoden 2007 määrä meriviemäriin johdettavista vesimääristä on ollut virheellinen ~ 86 ~

87 Talouden tunnusluvut TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Tase milj. 11,93 12,65 13,52 14,37 14,89 15,00 17,00 Liikevaihto milj. 1,83 1,86 2,25 2,54 2,60 2,63 2,93 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) milj. 0,29 0,28 0,24 0,13 -,0,13 0,02 0,005 Vesi- ja jätevesimaksutulot milj. 1,57 1,61 1,76 1,91 2,12 2,20 2,50 Liittymismaksutulot milj. 0,49 0,55 0,47 0,44 0,26 0,20 0,25 Käyttömenot milj. 1,19 1,19 1,58 1,82 1,96 1,74 1,93 Korvaus peruspääomasta % Käyttöomaisuusinvestoinnit milj. 1,19 0,90 1,35 1,74 2,48 2,00 2,10 Kassan riittävyys pv Liikelaitoksen merkittävä toiminnalliset muutokset talousarviovuoden aikana Kunnan nopean kasvun aiheuttamat suuret investointitarpeet ja laajeneva tehtäväkenttä aiheuttaa runsaasti työtä ja kustannuksia Liikelaitoksen olennaiset muutokset vuosina Taksojen korotus 6 % 2012 Taksojen korotus 6 % 2013 ~ 87 ~

88 Tuloslaskelma 2012 Suunnitelmavuodet TP TA TP 2011 ennuste TA 2012 TS2013 TS Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys Valmistus omaan käyttöön 24 Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lis. (+) väh. (-) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 4 Rahoitusavustus kunnalta Muut rahoitustuotot 2 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Yli- (alijääämä) ennen satunnaiseriä Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yl- (alijääämä) ennen varauksia Poistoeron lis. (-) väh. (+) Vapaaeht. varausten lis. (-) väh. (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ~ 88 ~

89 Rahoituslaskelma 2012 Suunnitelmavuodet TP TA TP 2011 ENN 1000 Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät Muut tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta TA TS TS Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys Kunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos Muilta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos 800 Oman pääoman muutokset Peruspääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 49 Pitkäaikaisten saamisten muutokset kunnalta Pitkäaikaisten saamisten muutokset muilta 700 Lyhytaikaisten saamisten muutokset kunnalta Lyhytaikaisten saamisten muutokset muilta Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Korottomien velkojen muutos kunnalta 113 Korottomien velkojen muutos muilta Rahoitustoiminnan nettokassavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Lainakanta (1000 ) ~ 89 ~

90 MÄNTSÄLÄN VESI INVESTOINNIT Nro Kohde TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 YHT. VEDEN OMAT 9633 Verkoston täydennysrak. toiminta-al Linjojen saneeraus Pumppaamosaneeraukset Huoltoauto / autokannan päivitys Lava-auton / nosturin uusiminen Varavoimakone / Puntarmäen vo Varikkoalueen kehittäminen Varasto / paja Lukon vo:n kaivon kunnostus Puntarmäen vo ja vj:n paineekorotukset Lukonharjun vesihuolto Linjatien vesihuolto W-golf alueen vesihuolto TSV:n putkimuutokset Yhdysvesijohto: Hirvihaara - Ohkola Jv-puhdistamon automaation uusiminen TEPAKE:N KANSSA YHTEISET Teollisuusalueiden vesihuolto Männikkö III:n vesihuolto Taruman vesihuolto YHTEENSÄ ~ 90 ~

91 8. Tytäryhtiöt Mäntsälän Sähkö Oy ~ 91 ~

92 ~ 92 ~

93 ~ 93 ~

94 ~ 94 ~

Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013 2015

Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013 2015 Talousarvio Taloussuunnitelma 2015 Kunnanhallitus 29.10.2012 252 Kunnanvaltuusto 12.11.2012 76 Mäntsälän kunta Sisällysluettelo 1. Kuntastrategia... 4 2. Taloussuunnitelman talousperusteet... 13 Taloudelliset

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Liite 1 Kunnanvaltuusto 15.11.2010 113 MÄNTSÄLÄN KUNTA. Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013

Liite 1 Kunnanvaltuusto 15.11.2010 113 MÄNTSÄLÄN KUNTA. Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013 Liite 1 Kunnanvaltuusto 15.11.2010 113 MÄNTSÄLÄN 2011 KUNTA Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNTASTRATEGIA... 3 2. TALOUSSUUNNITELMAN TALOUSPERUSTEET... 16 2.1. Taloudelliset

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2014 2016. Kunnanhallitus 25.11.2013 344 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 157

Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2014 2016. Kunnanhallitus 25.11.2013 344 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 157 Talousarvio Taloussuunnitelma 2016 Kunnanhallitus 25.11.2013 344 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 157 Sisällysluettelo 1. Kuntastrategia... 4 2. Taloussuunnitelman talousperusteet... 13 Taloudelliset lähtökohdat...

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 1 Hankkeen tausta ja organisoituminen Mäntsälän kunnanvaltuusto 20.6.2012 hyväksyi kuntastrategian tarkennuksen, jossa asetettiin tavoitteet 2012. Strategiassa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Kesäkuussa TA-kehys TP2014 taso 54,8 me Syyskuun lopussa esitykset ylittivät raamin 2 me. Menokasvu 3,7% Oltiin tasolla 56,8 me, alijäämää tulisi 4 me

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2014 2016. Kunnanhallitus 25.11.2013 344 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 157

Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2014 2016. Kunnanhallitus 25.11.2013 344 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 157 Talousarvio Taloussuunnitelma 2016 Kunnanhallitus 25.11.2013 344 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 157 Sisällysluettelo 1. Kuntastrategia... 4 2. Taloussuunnitelman talousperusteet... 13 Taloudelliset lähtökohdat...

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Kunnanhallitus 201 07.09.2015 Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Khall 07.09.2015 201 Uusi Kuntalaki VI Osa Talous 13 luku

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

TA ehdotus 2014 Kaupunginjohtaja Ari Korhonen 28.10.2013

TA ehdotus 2014 Kaupunginjohtaja Ari Korhonen 28.10.2013 TA ehdotus 2014 Kaupunginjohtaja Ari Korhonen 28.10.2013 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso Työlliset (määrä) Inflaatio (%-yksikköä) Työttömyysaste

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018 0. Talousarvio 2016. Taloussuunnitelma 2016 2018. Kunnanjohtajan ehdotus

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018 0. Talousarvio 2016. Taloussuunnitelma 2016 2018. Kunnanjohtajan ehdotus KJ esitys Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018 0 Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2016 2018 Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto KJ ehdotus Mäntsälän kunta 1 Talousarvio 2016

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Tilinpäätös 2012. Kunnanhallitus 25.3.2013 111 Kunnanvaltuusto 27.5.2013. Mäntsälän kunta

Tilinpäätös 2012. Kunnanhallitus 25.3.2013 111 Kunnanvaltuusto 27.5.2013. Mäntsälän kunta Tilinpäätös 2012 Kunnanhallitus 25.3.2013 111 Kunnanvaltuusto 27.5.2013 Mäntsälän kunta Sisällysluettelo 1. Kunnanjohtajan katsaus... 3 2. Kuntastrategia... 4 3. Yleinen taloudellinen kehitys... 13 3.1.

Lisätiedot

Liite 1: Mäntsälän kunnanvaltuusto 1.12.2008 98 MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO 2009

Liite 1: Mäntsälän kunnanvaltuusto 1.12.2008 98 MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO 2009 Liite 1: Mäntsälän kunnanvaltuusto 1.12.2008 98 MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO 2009 TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 SISÄLLYSLUETTELO Taloussuunnitelma 2009-2011 Talousarvio 2009 1. KUNTASTRATEGIA...3 2. TALOUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson 10.6.2013 1 TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson KUNTALEHTI 1993 Suomi ja kadonneet miljardit Uusilla valtuustoilla shokkialku Kunnanjohtajat vapaata riistaa Kuntaliitto

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen 45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Tilakeskuksen talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2015 - liikelaitoksen talousarvion

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017 2018 LAADINTAOHJEET

PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017 2018 LAADINTAOHJEET PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017 2018 LAADINTAOHJEET VUODEN 2016 TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA... 2 Verotulot... 2 Valtionosuudet ja verotulotasaus... 5 Ennakoitavissa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot