Liite 1 Kunnanvaltuusto MÄNTSÄLÄN KUNTA. Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Liite 1 Kunnanvaltuusto MÄNTSÄLÄN 2011 KUNTA Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNTASTRATEGIA TALOUSSUUNNITELMAN TALOUSPERUSTEET Taloudelliset lähtökohdat Talouskehitys Verorahoituksen kehitys Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus KÄYTTÖTALOUSOSA Hallintopalvelukeskus Kunnanhallitus Maaseutulautakunta Maankäyttölautakunta Tarkastustoimi Tarkastuslautakunta Yhteistoiminta-alueen Perusturvapalvelukeskus / Mustijoen perusturva Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta Sivistyspalvelukeskus Sivistyslautakunta Tekninen palvelukeskus Tekninen lautakunta TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA MÄNTSÄLÄN VESI - LIIKELAITOS TYTÄRYHTIÖT Mäntsälän Sähkö Oy Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy Mäntsälän Yrityskehitys Oy Mäntsälän Jäähalli Oy MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNIN LAINAKANNAN KEHITYS SUUNNITTELUKAUDELLA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA PERUSTELUINEEN TALOUSARVION 2011 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET Talousarvion käsitteet Käyttösuunnitelman käsitteet Taloussuunnitelman ja talousarvion rakenne Talousarvion sitovuusmääräykset Käyttösuunnitelman hyväksyminen Talousarvion toteuttaminen, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Lainanotto ja lainanottoa koskevat rajoitukset Antolainan myöntämistä koskevat rajoitukset Lisämäärärahat ja määrärahan siirrot Hankintatoimi Laskujen hyväksyminen ja maksatus Muu ohjeistus TILIVELVOLLISTEN MÄÄRITTELY LIITTEET Liite 1 - Valtionosuudet (140)

3 1. KUNTASTRATEGIA Kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Mäntsälän kunnalle vision vuoteen 2020 ja siitä johdetut päämäärät ja tavoitteet vuosille (140)

4 4 (140)

5 5 (140)

6 6 (140)

7 7 (140)

8 8 (140)

9 9 (140)

10 10 (140)

11 11 (140)

12 12 (140)

13 13 (140)

14 14 (140)

15 15 (140)

16 2. TALOUSSUUNNITELMAN TALOUSPERUSTEET 2.1. Taloudelliset lähtökohdat Väestö Väestökehitys ,0 11,0 9, , , ,6 1,8 2,3 1,8 2,4 1,6 0,9 2,0 2,0 2,0 2,0 2, * 2011* 2012* 2013* 2014* 2015* 3,0 1,0-1,0 väkimäärä muutos-% Väestön ikärakenne v ja suhteellinen osuus väestöstä suht. suht. suht. suht. suht. suht osuus 2005 osuus 2006 osuus 2007 osuus 2008 osuus 2009 osuus Väestön määrä muutos muutos-% 2,4 1,8 2,3 1,8 2,4 1,6 0 v , , , , , ,4 1-5 v , , , , , ,5 6 v , , , , , ,4 0-6 v. yht , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , ,2 90- v. 66 0,4 62 0,3 79 0,4 75 0,4 75 0,4 74 0,4 16 (140)

17 Työvoima ja työpaikat TYÖLLINEN TYÖVOIMA TOL ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous ,0 Teollisuus ,1 Rakennustoiminta ,2 Kauppa + kuljetus ,7 Liikenne = viestintä ,7 Palvelut ,5 Tuntematon ,8 YHTEENSÄ ,0 TYÖVOIMAN MÄÄRÄ TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ TYÖPAIKAT MÄNTSÄLÄSSÄ TOL ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous ,0 Teollisuus ,0 Rakennustoiminta ,3 Kauppa + kuljetus ,9 Liikenne = viestintä ,6 Palvelut ,8 josta yhteiskunnalliset palvelut ,7 Tuntematon ,3 YHTEENSÄ % Työpaikkojen kasvu v (10 v.) 995 työpaikkaa 21,3 - josta yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkojen kasvu 321 työpaikkaa 22,7 PENDELI TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS: Omavaraisuus Mäntsälä 72,4 67,3 63,4 61,4 59,1 58,6 58,8 61,3 KUUMA-kunnat 63,9 64,8 63,9 63,2 63,5 64,0 65,1 v lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen 17 (140)

18 2.2. Talouskehitys Vuoden 2009 taantuma oli yksi Suomen taloushistorian synkimmistä BKT:n supistuessa -8 %. Maailmantalous on kääntynyt nousuun kehittyvien talouksien vetämänä. Euroalue hyötyy maailmantalouden ja maailmankaupan vahvasta vedosta myös ensi vuoden aikana. Suomen kansantalouden arvioidaan kasvavan vuonna 2010 noin 2 % ja vuonna 2011 kasvu kiihtyy vajaaseen kolmeen prosenttiin, minkä jälkeen kasvu hidastuu 2,5 prosenttiin. Talouskriisin seurauksena Suomen lähtökohtaisesti vahva julkinen talous on heikentynyt voimakkaasti 8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen vaikka talous kääntyy maltilliseen nousuun vuonna Alijäämän arvioidaan olevan suurempi kuin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen määrittelemän kolme prosenttia suhteessa BKT:hen. Finanssipolitiikka on vuonna 2010 tukenut talouskasvua. Vuonna 2010 ja 2011 aloitetaan ensimmäiset toimet julkisen talouden tasapainottamisessa. Julkisen talouden tila kohenee mutta pysyy tuntuvasti alijäämäisenä 1,4 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisyhteisöjen EMU velka on vuoden 2010 lopussa 88 mrd. euroa. Julkinen velka kasvaa vuoteen 2012 mennessä 52 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut merkittävästi. Finanssipolitiikkaa kiristetään liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Elpymisen voidaan arvioida olevan varsin hidasta ja korkea työttömyys hidastaa kotitalouksien kulutuskysyntää. Valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteen mukaan kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 2,1 %. Työllisyysaste paranee ensi vuonna 69,2 prosenttiin ja työttömyysaste supistuu 8,2 prosenttiin keskimäärin henkeen. Kuluttajahintojen nousu pysähtyi viime vuonna mutta kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttiin. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan ensi vuonna 2,5 %. Tuontihintojen ennustetaan kohoavan maltillisesti ja työvoimakustannusten nousun arvioidaan olevan hidasta Tuotanto/BKT 0,9-8,0 2,1 2,9 2,6 Ansiotasoindeksi, muutos-% 5,5 4,0 2,6 2,8 3,0 Inflaatio 4,1 0,0 1,5 2,5 2,0 Työttömyysaste 6,4 8,2 8,6 8,2 7,9 Julkinen velka/bkt 34,1 43,9 49,1 50,4 52,0 Euribor, 3kk, % 4,8 1,2 1,0 2,0 3,0 10 vuoden korko, % 4,3 3,7 3,3 4,0 4,5 (Lähde: VM/Taloudellinen katsaus ) Kunta ja palvelurakenneuudistus Palvelurakenteita uudistetaan voimaan tulleen ja vuoden 2012 loppuun saakka voimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun puitelain mukaan. 18 (140)

19 Lain tarkoituksena on: Kuntatalouden näkymät - vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta - kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia - uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää - tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntien yhdistymistä tuetaan vuosien alusta voimaan tulevissa kuntaliitoksissa yhdistymisavustuksilla. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Puitelaissa säädettyjen väestöpohjavaatimusten täyttyminen varmistetaan perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestämiselle. Toiminnan tuottavuutta parannetaan tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntien yhdyskuntarakenteellisia ongelmista kärsivien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. Toimenpiteiden arvioinnissa erityistä huomiota kiinnitetään kaupunkiseutujen suunnitelmien sisältöön ja niiden toteuttamiseen ja yhdyskuntarakenteen eheytymiseen. Peruspalveluohjelma lakisääteistettiin vuoden 2008 alusta. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistettiin vuoden 2010 alusta tavoitteena nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi järjestelmä. Järjestelmää kehitetään nykyistä kannustavampaan suuntaan. Kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät otetaan huomioon. Uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa. Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään säilyttämällä ylläpitäjäjärjestelmä lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkean osalta. Valtionosuuksien yhdistäminen koskee yleistä valtionosuutta, verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta, sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaista laskennallista valtionosuutta sekä esiopetuksen, perusopetuksen, kirjaston, kulttuuritoiminnan sekä taiteen perusopetuksen valtionosuuksia. Yhdistettävien pienten lukioiden valtionosuus säilytetään, jos ne jatkavat osana verkostolukiota. Arvioidaan tarpeet kehittää ohjausjärjestelmää. Mahdolliset muutokset kuntien veropohjassa kompensoidaan täysimääräisesti. Uusista ja laajenevista tehtävistä aiheutuviin kustannuksiin valtionosuus on vähintään puolet ja vastaavaa periaatetta sovelletaan kunnilta valtiolle siirtyvien, ei kuitenkaan puitelaissa jo nimettyjen tehtävien osalta. Kuntien parhaat palvelukäytännöt hankkeella täydennetään kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Kehitetään palvelujen tuottavuuden arviointia ja sovitaan sellaiset tuottavuusmittarit, joissa huomioidaan mekaanisen tuottavuuden lisäksi palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Uusia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja edistetään mm. edistämällä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottavuutta. Kannustetaan tilaaja-tuottajamallin käyttöönottoa. Laajennetaan palvelusetelijärjestelmän käyttöönottoa ja kotitalousvähennyksen käyttöalaa. Talouskriisin aiheuttamat vahingot kuntatalouteen näyttäisivät jäävän pelättyä pienemmiksi. Kuntasektorin rahoitusasema ei romahtanut vaan pysyi edellisvuosien keskimääräisellä tasolla. Kuntien velan määrä kasvoi kuitenkin voimakkaasti kun investoinnit pysyivät taantumasta huolimatta korkealla tasolla. Useiden tekijöiden (kuten valtion kuntataloutta vahvistaneiden toimenpiteiden, odotettua suotuisamman 19 (140)

20 työllisyyskehityksen, kustannustason nousun selkeän hidastumisen sekä kuntien omien menokasvua hillitsevien säästötoimenpiteiden) yhteisvaikutus näkyi selvästi jo vuoden 2009 tasapainokehityksessä. Toimintamenojen kasvu hidastui 4 prosenttiin. Rahoitusaseman vakauden turvaamiseksi kunnat kiristivät verotusta tuntuvasti vuodelle Yli puolet kunnista nosti vuodelle 2010 kunnallisveroprosenttejaan ja keskimääräinen kunnallisveroaste kohosi 0,4 prosenttiyksikköä (vrt. Mäntsälä +0,25 % 19,75 %:iin, kun valtakunnallinen keskiarvo on 18,98 %). Valtion säätämän kiinteistöverorajojen noston lisäksi kunnat nostivat kiinteistöveroprosentteja poikkeuksellisen paljon. Veronkorotuksista ja kertaluontoisista eristä huolimatta kunnallisveron tuotto ei kuitenkaan lisäänny, kun työllisyystilanne pysyy heikkona ja veronkevennykset leikkaavat tuottoja. Veronkorotuksista ja kertaluontoisista eristä huolimatta kunnallisveron tuotto ei kuitenkaan lisäänny, kun työllisyystilanne pysyy heikkona ja veronkevennykset leikkaavat tuottoja. Yhteisöveron tuotto sen sijaan kääntyy taloudellisen aktiviteetin ansiosta loivaan nousuun. Vuonna 2010 kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat yhteensä 4 %. Piristyvä verotulokehitys ja maltillinen kustannustason nousu parantavat kuntatalouden näkymiä. Peruspalvelujen kustannustason nousun odotetaan säilyvän hieman yli 2 prosentissa vuonna Kunta-alan ansiotaso nousee yli 3 prosenttia vuonna Sosiaaliturvamaksujen perusteet alenevat 0,9 prosenttia, kun työnantajan kansaneläkevakuutusmaksu poistui vuoden 2010 alusta. Toimintamenojen odotetaan kasvavan 3,5 % vuonna Vuonna 2011 verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan runsaat 3,5 %. Kunnallisverotuoton odotetaan kasvavan selvästi ja yhteisöverotuotot jatkavat palautumista taantuman aiheuttamasta kuopasta. Kunnallisveroasteeseen odotetaan 0,1 prosentin nousua. Valtionosuuksien 4 prosentin kasvu perustuu veronkevennysten kompensointiin, indeksikorotukseen sekä maahanmuuttajakorvausten, toimeentulotuen ja opetustoimen harkinnanvaraisten korvausten lisäämiseen. Kuntien kustannustason arvioidaan nousevan vuonna ,5 prosenttia. Vuoden 2011 kunta-alan ansiotason kehitystä vaikeuttaa se, että voimassa olevat sopimukset ovat irtisanottavissa. Korotuksia ei kuitenkaan voi tulla ennen , joten kuntien ansiotason on odotettu kohoavan 2,5 prosenttia eli hieman yleistä ansiotasoa hitaammin. Kuntien eläkevakuutusmaksun odotetaan pysyvän ennallaan 23,6 prosentissa. Vaikka kuntatalouden näkymät ovat muuttuneet aiempaa paremmiksi, taantuman jälkien korjaaminen pakottaa kunnat jatkamaan vuonna 2009 aloitettuja säästötoimia. Säästötarve on vuonna 2010 edeltävää vuotta suurempi. Taantumaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna tulojen kasvu vuosina 2010 ja 2011 on suhteellisen vaimeaa, joten kuntien on hillittävä menojen kasvua. Kunta-alalta poistuu tällä hetkellä n henkilöä vuosittain, joten tehostamispotentiaali on mittava. Henkilöstömenojen lisäksi säästöt kohdistuvat toimintojensupistamiseen ja investointeihin, joiden odotetaan hienoisesti alenevan. Kuntien väliset erot säästötarpeissa ovat suuria. Kun maltillisen kulutusmenokehityksen lisäksi investointien arvioidaan hieman vähenevän, kuntatalouden rahoitusasema hieman kohenee. Vuosina kulutusmenot lisääntyvät keskimäärin 3,5 %. Kuntien investointien arvioidaan hieman nousevan. Kuntien alijäämä pienenee hieman vuonna 2011 ja pysyy samalla tasolla myös vuonna Akuutista suhdannekriisistä selviämisen lisäksi kunnilla on vaikeita vuosia edessä keskipitkällä aikavälillä. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuu heti, mikäli menojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Kuntien investointien ennakoidaan jatkossakin pysyvän korkealla tasolla. Kuntatalouden vakauden 20 (140)

21 kannalta on keskeistä kulutusmenojen ja erityisesti palkkamenojen kasvun hallinta. Henkilöstön määrän kestävä mitoitus korostuu entisestään. Kuntatalouden rahoitusalijäämä luo painetta sopeuttaa taloutta kohti tasapainoa. Menopuolella tämä tarkoittaa käyttötalouden ja investointien mitoituksen kriittistä tarkastelua. Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja kuntien velan viime vuosiakin nopeampaan lisääntymiseen ovat erittäin suuret. Palvelujen kysyntä ja työvoimaan saannin kiristyminen lisäävät kustannuspaineita. Tuottavuutta parantavien uudistusten ja maltillisen palkkasopimusten merkitys korostuu entisestään. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttää toimintamenojen kasvun pysymistä keskipitkällä aikavälillä erittäin maltillisena. Kun ikääntymisen kuntatalouteen ja koko kansantalouteen kohdistamat paineet muuttuvat vuosi vuodelta suuremmiksi, peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyys korostuu entisestään. Vuosien tilinpäätösten eräitä tunnuslukuja: euroa Koko maa Uusimaa as. kunnat Vuosikate/as Mäntsälä Lainakanta/as (VM/Taloudellinen katsaus , Peruspalveluohjelma ja ) VM:n ennakointimalli * kuntien talouskehityksestä vuosille : euroa Koko maa Uusimaa as. kunnat vrt. Mäntsälä Vuosikate/as Lainakanta/as *) Kyse ei ole ennusteesta vaan ns. painelaskelmasta, jonka tarkoitus on näyttää kuntatalouden keskim. liikkumavara/sopeuttamistarve, kun edellä esitetty tulokehitys on huomioitu. Mahdollinen rahoitusalijäämä joustaa suoraan kuntien lainakantaan. Kuntien väliset erot menokehityksessä ovat käytännössä suuria Verorahoituksen kehitys Verotulot Ennakkotiedot vuoden 2009 verotiedoista osoittavat, että valtaosassa kuntia maksuunpantu kunnallisvero supistui ja koko maassa supistuminen oli keskimäärin -0,5 %. Kunnallisveron veropohja ei lisäänny vuonna Vähennysten korottaminen vuonna 2010 kaventaa kuntien veropohjaa vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuu. 21 (140)

22 Kunnallisverotilitykset vuodelta 2010 kertyvistä ennakoista kasvavat vain pari prosenttia edellisvuodesta. Kunnallisveron tilitysten arvioidaan olevan vuonna 2010 lähestulkoon edellisvuoden tasolla. Yleisen taloustilanteen muuttuminen heijastuu loppuvuoden ennakoiden kertymiin. Kunnille tilitettäneen kunnallisveroa vuoden 2009 tilityksiä vastaava määrä. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 3,5 vuonna 2011, josta kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan 2,5 %. Tässä taloudellisessa tilanteessa verotuloennusteisiin liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Palkkatulojen arvioidaan työllisyyden parantumisen myötä kasvavan 4,5 % vuonna Tuloveroperusteiden arvioidaan alentavan kunnallisveron tuottoa. Valtion tuloveroasteikkoa lievennetään ja työtulovähennystä kasvatetaan mikä vähentää kunnallisveron tuottoa. Eläketulon verotuksen keventäminen toteutetaan eläketulovähennystä kasvattamalla. Kunnille aiheutuva verotulomenetys kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on tällä hetkellä 18,98 % ja Mäntsälässä 19,75 %. Talouden taantuma näkyi erityisen voimakkaasti yhteisöverokertymässä. Kuntien yhteisöverotuoton laskua vaimensi kuntien osuuden korottaminen yhteisöverotuotosta väliaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä verovuosina Vuonna 2011 yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan 15 %. Kiinteistöverotuoton arvioidaan kasvavan 2,6 vuonna Hallituksen eduskunnalle antamaan talousarvioehdotukseen sisältyy seuraavat verolinjaukset: Ansiotason ja palkansaajamaksujen nousun verotusta kiristävän vaikutuksen kompensoimiseksi valtion tuloveroasteikkoa lievennetään ja työtulovähennystä kasvatetaan. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 650 eurosta 740 euroon ja vähennyksen kertymäprosenttia nostetaan 5,2 prosentista 5,9 prosenttiin. Verovuoden 2011 tuloveroasteikkoa esitetään lievennettäväksi korottamalla asteikon kaikkia tuloverorajoja noin 3 prosenttia. Kunnallisveron perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan eurosta euroon. Muutos alentaa kuntien verotuloja 101 milj. euroa. Eläketulojen verotusta kevennetään valtionverotuksen ja kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korottamalla. Perusvähennystä korotetaan kunnallisverotuksessa 50 euroa. Muutoksen vaikutus on arviolta 14 milj. euroa. Alla olevassa taulukossa on esitetty Mäntsälän eri verolajien tuoton kehitys vuosina sekä verotuloarvio vuosina : 1000 euroa ennuste 2011 muutos-% Kunnallisvero ,4 Yhteisövero ,0 Kiinteistövero ,0 Yhteensä ,1 Kunnallisverotuotto kasvaa 57,2 miljoonaan euroon muutoksen ollessa 1,3 milj. euroa, 2,4 prosenttia. Kunnallisveroprosentti säilyy 19,75 % vuonna Kunnille tilitettävän yhteisövero-osuuden osuutta yhteisöverotuotosta on nostettu tilapäisesti 32 %:iin vuosina (140)

23 Kiinteistöverolakia muutettiin vuodelle 2010 siten, että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotettiin. Mäntsälän nykyisiin kiinteistöveroprosentteihin esitetään vuodelle ,05 %:n korotukset. Oheisista taulukoista selviää laissa mainittu kiinteistöveron vaihteluväli sekä Mäntsälän kunnan nykyiset ja ehdotetut uudet kiinteistöveroprosentit sekä niiden kiinteistöverotuotto. Kiinteistötyyppi Lain sallima vaihteluväli Vero-% Muutos-% Yleinen kiinteistövero 0,60 1,35 1,00 + 0,05 Asuinrakennukset 0,32 0,75 0,50 + 0,05 Muut asuinrakennukset 0,60 1,35 1,10 + 0,05 Rakentamaton tontti 1,00 3,00 3, % Laskenn. kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus ,87 0, Muu kuin vakituinen asuinrakennus ,10 0, Rakentamaton rakennuspaikka ,71 3, Yleinen rakennus ,52 0, Yleinen maapohja ,14 0, Maksuunpano yhteensä , muutos -% 1,70 Tuottoarvio 2010/Tp-ennuste % Laskenn. kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus ,00 0, Muu kuin vakituinen asuinrakennus ,00 1, Rakentamaton rakennuspaikka ,00 3, Yleinen rakennus ,00 0, Yleinen maapohja ,00 0, Maksuunpano yhteensä , muutos -% 1,94 Tuottoarvio 2011/Talousarvio Valtionosuudet Vuonna 2010 valtionosuusjärjestelmä uudistettiin aiempien päätösten perusteella typistettynä ja valtionosuudet siirtyivät pääosin valtiovarainministeriön hallinnoimiksi. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ns. yhden putken valtionosuus) muodostuu seuraavista perusteista: - yleisen osan määräytymisperusteet - sosiaali- ja terveystoimen laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen sekä kirjaston laskennalliset kustannukset - taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet - erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien jne. lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet Esi- ja perusopetus muuttuu ikäluokkien (6 15 v.) perusteella kunnalle maksettavaksi valtionosuudeksi. Tämän johdosta kuntien välillä maksetaan kotikuntakorva- 23 (140)

24 uksia, jotka huomioidaan keskitetysti ja vähennetään kunnille maksettavista valtionosuuksista. Osa yhteen putkeen sisältyvistä valtionosuuksista jää opetusministeriön hallinnoimiksi ja maksetaan OPM:n päätösten mukaan. Tärkeimmät näistä ovat: - vammaisten opetuksen lisäkorotukset - lisäopetus - yksityisen ylläpitäjien rahoitus esi- ja perusopetukseen Uudistuksen ulkopuolelle jäävät ylläpitäjäjärjestelmän mukainen valtionosuus koskien lukiota, ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulua. Muita laskennallisia valtionosuuksia, joita rahoitusuudistus ei koske, ja joita käsitellään yhtenä kokonaisuutena, ovat liikunta, nuorisotyö, kansalaisopisto, taiteen perusopetus, teatterit, orkesterit, museot ja aamu- ja iltapäivätoiminta. Lisäksi maksetaan entisin perustein valtionosuusjärjestelmän verotulojen tasausta, jota vuonna 2011 saa 257 kuntaa (756 milj. euroa) ja vastaavasti maksaa valtiolle 63 kuntaa (793 milj. euroa). Valtionosuuksiin sisältyy vuonna 2011: - asukasluvun määrän muutos - indeksitarkistukset 1,6 %, johon sisältyy vähennyksenä 1,0 prosenttiyksikköä vuoden 2009 tason korjausta - vaikeavammaisten tulkkauspalvelujen siirto valtiolle vähentää valtionosuuksia täysimääräisesti vuonna kuntien yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin osoitetaan 20 milj. euroa. Rahoituksesta on 10 milj. euroa siirtoa kuntien valtionosuuksista. Lisäksi valtionosuuksista on vähennetty 1,15 milj. euroa, jolla varaudutaan siirtämään Julkisen hallinnon IT -palvelukeskuksen rahoittamiseen - yleissivistävään koulutukseen kohdistetaan lisärahoitus opinto-ohjauksen vahvistamiseksi sekä oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseksi - ns. kustannusneuraalisuusperiaate, jolla kuntien ja valtion välinen kustannusjako ei muutu. Mäntsälän kunnan arvioidaan saavan valtionosuuksia 24,9 milj. euroa. Valtionosuudet supistuvat 0,3 milj. euroa, muutoksen ollessa -1,3 prosenttia (Liite 1). Yleisestä valtionosuudesta poistuu asukasluvun lisäyksen perusteella maksettava muutoslisä, kun vuosien väestökasvu jäi Mäntsälässä alle 6 prosenttiyksikön. Kunnalle maksettava valtionosuuden verotulotäydennys supistuu edellisvuodesta -0,2 miljoonaa euroa. Lisäksi mm. kunnallisverotuksen verovähennysten korotuksia vuodelta 2010 kompensoidaan kunnalle maksettavalla 1,4 milj. euron valtionosuuden lisäyksellä. Valtionosuudet (1000 euroa) TA 2010 TA yleinen sos. ja terveystoimi opetus- ja kulttuuritoimi valt. os. verotulotasaus /. omavastuuosuus valt.os. lisäykset ja vähennykset järjestelmän tasaus YHTEENSÄ muutos 1000 euroa muutos -% + 8,1 + 15,1 + 6,9 +2,7-1,3 24 (140)

25 Verorahoitus 2009, / asukas (kunnallisvero-%) KERAVA NURMIJÄRVI TUUSULA JÄRVENPÄÄ MÄNTSÄLÄ HYVINKÄÄ (18,00 %) (19,00%) (19,50%) (18,50%) KUNNALLISVERO KIINTEISTÖVERO YHT. YHTEISÖVERO KÄYTTÖTALOUDEN VALT.OS Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Kuntatalouden tasapainottamista on säännelty vuodesta alkaen 2006 seuraavasti: taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukaudella, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän katkaisemisesta Osavuosikatsaukseen laaditun tilinpäätösennusteen mukaan Mäntsälän kunnan taseen ylijäämä on vuoden 2010 lopussa arviolta n. 8,6 milj. euroa, josta Mäntsälän kunnan osuus 4,8 milj. euroa ja Mäntsälän Veden 3,8 milj. euroa. Alla olevassa taulukossa esitetään erät, joista alijäämän kattamisvelvollisuus määräytyy ja taloussuunnitelma, jossa tasapainottamistoimenpiteet tulee esittää. Tase Tuloslaskelma-arvio Taloussuunnitelma vuodelle 2010 Oma pääoma Peruspääoma Vuosikate Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Edellisten tilikau- Tilikauden tulos 702 Poistot sien yli-/alijäämä Poistoeron muutos 98 Satunnaiset erät Tilikauden Tilikauden aliylijäämä jäämä 800 Tilikauden tulos josta kunta 122 josta M-vesi -50 Velvoite laatia toimenpideohjelma kertyneen alijäämän = Velvoite laatia tasapainotettu taloussuunnitelma kattamiseksi = euroa, josta Mäntsälän kunnan osuus Mäntsälän Veden osuus (140)

26 Vuoden 2009 tilinpäätöstietojen mukaan Mäntsälän taseessa kunnalla on ylijäämää 3,914 milj. euroa ja Mäntsälän Vedellä 3,742 milj. euroa, yht.7,756 milj. euroa. Mäntsälän vuoden 2009 tilinpäätöksessä täyttyivät seuraavat kunta- ja palvelurakenneuudistuslain mukaisen asetuksen (ns. kriisikuntien) tunnuslukujen raja-arvot: tuloveroprosentti vähintään 0,5 % -yksikköä korkeampi kuin kuntien painotettu keskimääräinen tulovero -% (Mäntsälä 19,50 % / 18,59 %) kunnan suhteellinen velkaantuneisuus vähintään 50 % (Mäntsälä 54,3 %) Samoin kriisikuntamittariston tunnusluvuista ovat tasaisesti viime vuosina pudonneet: kunnan lainamäärä/asukas ylittää kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 % (Mäntsälä 2009; 20,3 %) kunnan omavaraisuusaste alle 50 % (2009; Mäntsälä 51,7 %). Mäntsälän omavaraisuusaste laskee alle 50 %:n vuonna Mäntsälän kunnanvaltuusto hyväksyi sopimuksen kunnantalouden tasapainottamisesta. Sopimuksen täytäntöönpano 4,2 milj. euroa aloitettiin vuonna 2008 ja jatkuu edelleen: o 2007; 0,3 milj. o 2008; 1,9 milj. o 2009; 1,1 milj. o 2010; 0,5 milj. o 2011; 0,4 milj. Valtuuston hyväksymässä uudessa kuntastrategiassa tavoitteeksi asetettiin, että vuosikatteen tulee kattaa suunnitelmapoistot sekä osan uusinvestoinneista. Tuloksen tulee olla ylijäämäinen ja velkamäärän tulee pysyä hallinnassa. Kunnan velkamäärä saa kasvaa vain maltillisesti enintään euroon per asukas ja konsernissa max euroon Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Vuoden 2011 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman pohjaksi kunnanvaltuusto hyväksyi talousarviokehyksen. Kehyksessä toimintakatteeksi hyväksyttiin enintään 85,7 milj. euroa (+ 2,5 %) alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Talouden tasapainottamisohjelman mukaan investointitaso kaudella saa vuositasolla olla keskimäärin enintään 8,0 milj. euroa. Raamissa investointitasoksi ennakoitiin 9,6 milj. euroa ylittäen tasapainottamissopimuksen tavoitteen 0,6 milj. euroa. Mäntsälän Veden investoinnit ovat tästä 1,3 milj. euroa. Lainakanta sai kehyksessä kasvaa enintään euroon per asukas. Tasapainottamissopimuksen ylittävät investoinnit kasvattavat kunnan lainakantaa tästä syystä on strategisesti erittäin tärkeää, että vuosikate kattaa suunnitelmapoistot ja osan uusinvestoinneista. 26 (140)

27 1000 euroa Raami 2011 Lautakunta 2011 Kj ehdotus 2011 TA 2011 kh -esitys Poikkeama kj:n ehdotus/ kh:n esitys toimintatuotot toimintakulut toimintakate, josta käyttöomaisuuden myyntivoitot toimintakate /asukas verotulot valtionosuudet verorahoitus yhteensä rahoituskulut ja -tuotot vuosikate vuosikate/asukas suunnitelmapoistot tilikauden tulos yli-/alijäämä nettoinvestoinnit lainakannan muutos lainakanta lainakanta /asukas/euro asukasmäärä Vuonna 2010 toimintakatteen arvioitiin alkuperäisessä talousarviossa kasvavan 4,6 milj. euroa (5,8 %) 83,6 milj. euroon eli euroon per asukas. Kiinteistöjen myyntivoittoja arvioidaan saatavan miljoona euroa. Toimintakate kasvaa muutetussa talousarviossa (sisältäen valtuuston mennessä hyväksymät muutokset) 4,5 milj. euroa, 84,5 milj. euroon (5,7 %) poikkeaman ollessa 0,05 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon. Vuoden 2. osavuosikatsaukseen laaditussa ennusteessa on huomioitu henkilöstösäästöjen ja muiden säästötoimenpiteiden vaikutuksia vain osittain niin, että toimintakatteen arvioidaan jäävän 83,5 milj. euroon. Käyttötalouden nettomenot kasvavat 4,5 milj. euroa (5,7 %). Vuosikate kattaa suunnitelmapoistot tilikauden tuloksen ollessa 0,7 milj. euroa positiivinen. 9,7 milj. euron investointien rahoittamiseksi kunta ottaa uutta lainaa hieman vajaa 9 milj. euroa. Tilikauden lopussa kunnan lainamäärän arvioidaan nousevan noin milj. euroon ja asukasta kohden noin euroon. Vuodelle 2011 lautakuntien laatimissa talousarvioehdotuksissa toimintakate nousee 85,7 milj. euroon. Lautakuntien talousarvioehdotukset ovat toimintakatteen osalta talousarviokehyksen mukaiset toimintakulujen ja tuottojen ylittäessä raamin 0,7 milj. euroa. Vuosikate nousee 3,2 milj. euroon ja tilikauden tulos jää - 0,4 miljoonaan euroon. Alijäämää arvioidaan syntyvän -0,4 milj. euroa. Kunnanjohtajan talousarvioehdotuksessa toimintakate kasvoi 1,4 milj. euroa, 84,9 milj. euroon kasvun ollessa 1,7 % muutettuun talousarvioon verrattuna. Toimintakatteen muutos vuoden 2009 tilinpäätösennusteeseen verrattuna on samansuuruinen 1,4 milj. euroa eli 1,7 prosenttia. Toimintakate kasvaa vuosina 27 (140)

28 yhteensä 5,9 milj. euroa (7,4 %), vuositasolla keskimäärin 3,0 milj. euroa (3,7 %). Kunnanhallituksen esitykseen ja vuoden 2011 talousarvioon sisältyy toimintakatteeseen yksi muutos; euron lisäys yksityistieavustuksiin. Toimintakate kasvaa 84,9 milj. euroon muutoksen ollessa 1,4 milj. euroa (1,7 %) muutettuun talousarvioon sekä vuoden 2009 tilinpäätökseen verrattuna. Toimintakatteen arvioidaan kasvavan vuositasolla keskimäärin 3 milj. euroa (3,7 %) aikavälillä Toimintakate asukasta kohden kasvaa euroon muutoksen ollessa edellisvuoteen -0,2 %, kun verotulot nousevat euroon per asukas (1,1 %). Kunnallisverotuksen tuloveroprosentti säilyy vuoden 2010 tasolla 19,75 prosenttiyksikössä. Valtionosuuteen sisältyy vuoden 2010 tuloverovähennysten 1,4 miljoonan kompensaatio. Verotulojen arviointi pohjautuu verohallinnon ja Kuntaliiton syksyn 2010 verotulotilitysennusteisiin vuosille Marraskuussa valmistuvassa vuoden 2009 kunnallisverotuksessa Mäntsälän kunnallisverotettavat tulot kasvavat ennakkotiedon mukaan 2,2 %, jossa kasvua asukasta kohden -0,2 prosenttia (2008; 6,7 %, 2007; 8,7 %, 2006; 4,6 %, 2005; 2,3 %). Kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden ovat euroa, koko maassa keskimäärin (-1,1 %) ja Uudellamaalla avoin (avoin %) euroa. Mäntsälää pienempi tulotaso on viime vuosina Uudellamaalla ollut Pornaisissa, Karjalohjalla ja Nummi-Pusulassa. Kunnallisverotettavien tulojen ennakoidaan kasvavan Mäntsälässä tänä vuonna arviolta 1 % ja ensi vuonna 3 prosenttia. Mäntsälän ja koko maan keskimääräinen efektiivinen veroaste on viime vuosina kehittynyt seuraavasti: o 2008; 14,85 %, koko maa 14,68 % o 2009; 14,58 %, (14,36 %) o 2010; 14,37 %, (14,30 %) o 2011; 14,32 %, (14,19 %) Kiinteistöveroprosentteja esitetään nostettavaksi 0,05 % vuonna Kiinteistöverotuotto kasvaa arviolta 0,4 milj. euroa, josta kiinteistöveroprosenttien korotuksen vaikutus 0,3 milj. euroa ja veropohjan kasvu vajaa 0,1 milj. euroa. Yhteisöverotuoton lisäys on arviolta 0,3 milj. euroa. Talouskasvun arviointiin liittyy paljon epävarmuutta ja luotettavaa ennustetta ei liene käytettävissä. 28 (140)

29 MÄNTSÄLÄN VUOSIKATE, POISTOT JA NETTOINVESTOINNIT/ASUKAS Vuosikate Nettoinvestoinnit Poistot Tpe2010 Raami2011 Ltk.2011 TA 2011 TS 2012 TS2013 Verotuloja arvioidaan saatavan ensi vuonna 63,7 milj. euroa (3,1 %) ja valtionosuutta 24,9 milj. euroa (-0,9 %), yhteensä 88,6 milj. euroa (2,0 %). Verotulojen arviointiin suunnittelukaudella liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä ja ennustaminen on tässä suhdannetilanteessa edelleen vaikeaa. Investoinnit netto kasvavat 11,2 miljoonaan euroon ja ylittävät 1,3 miljoonaa euroa valtuuston joulukuussa 2010 hyväksymään taloussuunnitelman vuodelle 2011 ja valtuuston kesäkuussa 2010 hyväksymään kehyksen vuodelle Investoinnit yltävät 641 euroon brutto ja 551 euroon netto per asukas. Investointien oma tulorahoitusosuus jää 34 prosenttiin. 3,8 milj. euron suuruisella vuosikatteella (186 /asukas, josta Mäntsälän kunta 158 euroa ja Mäntsälän Vesi 28 euroa) voidaan rahoittaa kolmasosa vuoden 2011 nettoinvestoinneista ja loput rahoitetaan velkarahalla. Kaikista pääomamenoista (sisältäen investoinnit ja lainalyhennykset) verotuloilla voidaan rahoittaa vain 22 %. Uutta lainaa arvioidaan tarvittavan 11,4 milj. euroa ja lainakanta kasvaa netto 7 miljoonaa euroa 56,3 milj. euroon. Talouden tasapainottamissopimuksessa vuosina nettoinvestointitaso saa nousta enintään 40 miljoonaan euroon ja vuositasolla keskimäärin enintään 8 miljoonaan euroon. Vuosien nettoinvestoinnit ovat taloussuunnitelmassa yhteensä 58 milj. euroa, keskimäärin vuodessa 11,6 milj. euroa. Investointitaso ylittää 18 milj. euroa tasapainottamissopimuksessa määritellyn laskennallisen tason vuosille Mäntsälä velkaantuu edelleen hallitsemattomasti vastoin kuntastrategiassa asetettua 3000 euron enimmäismäärää per asukas. Velkaantuminen on edelleen virtaviivaista. Kunnan velkamäärä lähes kaksinkertaistui (15,8 milj.) päättyneellä valtuustokaudella vuosina yhteensä 40,2 milj. euroon. Kunnan tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien korotuksilla velkaantumiskehitystä ei ole saatu hallintaan. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus 54,3 % ylittää kriisikuntamittariston 50 %:n tason, samoin kuin tuloveroprosentti. 29 (140)

30 4000 MÄNTSÄLÄN KUNNAN RAHAVARAT JA LAINA-KANTA/ASUKAS 4000 Rahavarat 3500 Lainakanta Nettovelka Lin. (Nettovelka) Tpe2010 Raami2011 Ltk.2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Velkaantuminen tulee katkaista talouden tasapainottamisohjelman edellyttämillä toimenpiteillä niin, että kunnan lainakannan kasvu saadaan suunnittelukaudella pysähtymään. Kuntastrategian täytäntöönpanossa kuluvalla valtuustokaudelle tämä on Mäntsälän talouden rakenteellinen peruslähtökohta, johon päätöksenteossa on etsittävä ratkaisuja. Suunnitelmakaudella investointitaso säilyy edelleen korkeana. Vuosien investointiohjelma on yhteensä 35,6 milj. brutto ja 31,6 miljoonaa euroa netto ja vuositasolla keskimäärin 10,5 miljoonaa euroa. Investointiohjelma ylittää tasapainottamisohjelmassa esitetyn suunnitelman. Asukaskohtaisen lainakannan arvioidaan näin nousevan euroon asukasta kohden vuoteen 2013 mennessä. Suureen velkamäärään sisältyy myös huomattava korkoriski. Lainakanta / asukas TUUSULA 633 KIRKKONUMMI JÄRVENPÄÄ 1205 HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI KERAVA MÄNTSÄLÄ (140)

31 Suhteellinen velkaantuneisuus % TUUSULA 25,6 KIRKKONUMMI JÄRVENPÄÄ HYVINKÄÄ KERAVA MÄNTSÄLÄ 34,8 47,2 52,2 54, NURMIJÄRVI 54,9 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Suhteellinen velkaantuneisuus-% = 100 x (vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot (=verotulot, valtionosuudet, toimintatuotot) Omavaraisuusaste % TUUSULA 77,7 KIRKKONUMMI MÄNTSÄLÄ NURMIJÄRVI HYVINKÄÄ KERAVA JÄRVENPÄÄ 51,7 53,5 61,1 67,5 67, ,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Omavaraisuusaste -% = (Oma pääoma + poistoeroja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma- saadut ennakot) 3. KÄYTTÖTALOUSOSA Kunta-alan nykyinen sopimuskausi on voimassa saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Palkat on budjetoitu nykyisten voimassa olevien sopimusten mukaan. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuodelle 2010 ovat seuraavat: Sairasvakuutusmaksu 2,11 %. Työttömyysvakuutusmaksu on 0,75 % euron palkkasummarajaan asti ja on 3,25 % palkkasummarajan ylittävältä osalta (2010; 0,75 % ja 2,95 %) sekä muut maksut 1,3 %. Palkansaajan eläkemaksu nousee 5,2 %:iin alle 53 vuotiaan työntekijän osalta ja yli 53 vuotiaan osalta 6,6 %:iin. Kuel maksu on kokonaisuutena on noin 23,60 prosenttia, josta on vähennetty työntekijöiden keskimääräinen maksu 5,1 %. Kuntien eläkevakuutus päättää vuoden 2011 kokonaismaksun joulukuussa. Maksu koostuu: 31 (140)

32 o palkkaperusteisesta maksusta, arvio 16 % o varhaiseläkeperusteisesta maksusta: vuosina alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet, työttömyyseläkkeet, yksilölliset varhaiseläkkeet ja kuntoutustuet, joiden alkamisesta on vuoden 2011 alkuun mennessä alle 36 kk. Kuntien eläkevakuutus ilmoittaa tarkan summan tammikuussa 2011 lähettämällä euromääräiset laskut kuntiin. Suurtyönantaja (yli 30,2 milj. euroa) arvioi maksun kertomalla vuoden 2010 maksuennakot kertoimella 0,79 o eläkemenoperusteisesta maksusta: alustavan arvio tehdään kertomalla vuoden 2010 ennakkomaksu luvulla 1,02 VaEL maksu on vuodelle 2011 keskimäärin 21,60 % Kuluttajahintaindeksin muutos vuonna 2011 arviolta 2,5 %. Mäntsälän (ulkoinen) toimintakate kasvaa vuoden 2011 talousarviossa palvelukeskuksittain yhteensä 1,48 milj. euroa (1,8 %) vuoden 2010 tilinpäätösennusteeseen verrattuna seuraavasti: Palvelukeskus milj. muutos milj. / tp-ennuste -10 muutos-% - Hallintopalvelu 4,1 0,375 10,0 (käyttöomaisuuden myyntivoitot) -1,5-0,5 50,0 - Perusturva 53,0 0,7 1,3 - Sivistys 17,6 0,8 4,7 - Tekninen 12,7 0,6 4,7 Mäntsälän Vesi -0,9-0,3 47,9 Yhteensä 84,9 1,5 1,7 32 (140)

33 Toimintakate 84,9 milj. euroa kasvaa 1,457 milj. euroa tulosalueittain seuraavasti: TOIMINTAKATE TULOSALUEITTAIN (ULKOINEN) VUOSINA TULOSALUE TP TAM TPE 2010 RAAMI TA 2011 TA 2011 TA osav.k. 2/ ltk kh - yleishallinto elinkeinotoimi maaseututoimi maankäyttöpalvelut tarkastustoimi HALLINTOPALVELUKESKUS muutos ,0 7,7 6,3 3,1 8,4 10,0 10,0 -Kiinteistöjen myyntivoitot Valmistus omaan käyttöön petun johto ja hallinto lasten, nuorten ja perheiden palvelut varhaiskasvatuspalvelut hoito-ja hoivapalvelut perusterveydenhuoltopalvelut erikoissairaanhoito PERUSTURVAPALVELUKESKUS muutos ,1 6,5 5,7 3,1 2,3 1,3 1,3 - sipa/keskitetyt palvelut perusopetus muut koulutus- ja informaatiopalv kulttuuri-ja vapaa-aikapalv SIVISTYSPALVELUKESKUS muutos ,5 3,5 4,6 3,1 5,3 4,7 4,7 - tekpa/keskitetyt palvelut tilapalvelut: josta ruokailupalvelut kuntatekniikka pelastus TEKNINEN PALVELUKESKUS muutos ,5 11,9 12,0 3,1 6,7 4,9 4,9 KUNTA YHTEENSÄ Mäntsälän Vesi TOIMINTAKATE YHTEENSÄ muutos muutos-% 5,6 5,7 5,7 2,6 2,7 1,7 1,7 Vert.TP 2008 Vert.TP 2009 Vert.TP 09 Vert.TA 2010 Vert. TPE2010 Vert. TPE2010 Vert. TPE (140)

34 10 Hallintopalvelukeskus TULOSLASKELMA TP 2009 TA + M 2010 TOE 2011 KH 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 M % ta11/ tp09 M % ta11/ tam10 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Kunnanhallitus 10 Yleishallinto Tulosalueen palveluajatus Yleishallinto vastaa päätöksentekoprosessien toimivuudesta ja tukipalveluiden tuottamisesta palvelukeskuksille ja muille sidosryhmille. Yleishallintoon kuuluvat seuraavat palvelut: kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksenteon valmistelu, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät sekä päätöksentekojärjestelmien kehittäminen keskitettyjen tukipalveluiden (hallinto-, talous-, tietohallinto ja henkilöstöhallintopalvelut) tuottaminen ja kehittäminen edustus- ja suhdetoiminta talous- ja velkaneuvonta asuntolainat TULOSLASKELMA TP 2009 TA + M 2010 TOE 2011 KH 2011 TA 2011 TS 2012 TS 2013 M % ta11/ tp09 M % ta 11/ tam10 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos (140)

35 Tulosalueen sitovat tavoitteet Tavoite: Päätöksentekoon liittyviä työskentelytapoja kehitetään Mittari: Otetaan käyttöön sähköinen esityslista- ja kokoustekniikka lukien kokeiluluonteisesti kahdessa toimielimessä Tavoite: Asioiden valmistelua tehostetaan Mittari: Mittari: Laaditaan vuosikello valmistelun aikataulusta Jatketaan kuntakonsernin organisaation kehittämiseen liittyen keskitetympään toimistopalveluyksikköön siirtymistä Tavoite: Henkilöstöhallinnon sähköisten lomakkeiden käyttöönotto Mittari: Ensimmäiset yksiköt pilottikäytössä keväällä 2011 Tavoite: Koko kunnan henkilöstölle toteutetun (joulukuu 2010) työhyvinvointikyselyn tulosten mukainen kehittäminen Mittari: Kehittämistoimenpiteiden laadinta kevään 2011 aikana Mittari: Kehittämistoimenpiteiden seuranta loppuvuosi 2011 Tavoite: Kuntakonsernin johtaminen, tavoitteiden toteutumisen edistäminen ja riskienhallinnan parantaminen Mittari: Mittari: Sisäisen valvonnan ja konserniohjeen täydentäminen Riskienhallinnan kehittämissuunnitelman laadinta Tavoite: Kustannuslaskennan kehittäminen ja tuotteistaminen tukipalveluissa (mm. taloushallinto, henkilöstöhallinto) Mittari: Sisäisen laskutuksen käyttö keskeisimmissä tukipalveluissa Tavoite: Talouden tasapainon saavuttaminen suunnitelmakaudella siten, että tulorahoitus riittää nykyistä paremmin investointien rahoittamiseen Mittari: Tilikauden tulos vähintään +/- 0 Mittari: Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus ei saa kasvaa merkittävästi yli kriisikuntamittariston raja-arvon > 50 % (2009; 54,3 %). Mittari: Mittari: Kuntastrategian mukaan lainakanta saa kasvaa maltillisesti enintään euroon per asukas vuoteen 2012 mennessä ja kuntakonsernissa enintään euroon Omavaraisuusaste ei saa pudota alle kriisikuntamittariston rajaarvon < 50 % (2009; 51,6 %) Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuoden aikana Yhteistyön ja edunvalvonnan laajeneminen ja tehostuminen esim. maaseutuhallinnon järjestäminen vuonna 2013 ja kuntien yhteiset, seudulliset ICT- ja talous- ja henkilöstöhallintopalvelukeskukset. 35 (140)