Talousarvio Taloussuunnitelma Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2014 2016. Kunnanhallitus 25.11.2013 344 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 157"

Transkriptio

1 Talousarvio Taloussuunnitelma 2016 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 Sisällysluettelo 1. Kuntastrategia Taloussuunnitelman talousperusteet Taloudelliset lähtökohdat Talouskehitys Peruspalvelubudjetti Kuntatalouden kehitysnäkymät Kuntien verotulot Kuntien valtionavut Kuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntien tuottavuus, vaikuttavuus ja tuloksellisuus Verorahoituksen kehitys Verotulot Valtionosuudet Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Käyttötalousosa Hallintopalvelut Kunnanhallitus Yleishallinto Elinkeinotoimi Pelastus Maaseututoimi Käyttöomaisuuden myyntivoitot Maankäyttölautakunta Maankäyttötoimi Tarkastustoimi Tarkastuslautakunta Perusturvapalvelut Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta Perusturvan johto ja hallinto Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Varhaiskasvatus Ikäihmisten palvelut (Hoito- ja hoiva) Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Pornaisten talousarvio Sivistyspalvelut

3 40 Sivistyslautakunta Kehittämis- ja hallintopalvelut Perusopetus Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tekniset palvelut Tekninen lautakunta Hallinto Toimitilapalvelut Toimitilapalvelut, josta Kiinteistöpalvelut Toimitilapalvelut, josta Ruokapalvelut Toimitilapalvelut, josta Siivouspalvelut Kuntatekniikka Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Mäntsälän vesi Tytäryhtiöt Mäntsälän Sähkö Oy Mäntsälän vuokra-asunnot Oy Mäntsälän Yrityskehitys Oy Mäntsälän Jäähalli Oy Kiinteistö Oy Mäntsälän toimistotalo Mäntsälän kuntakonsernin lainakannan kehitys suunnitelmakaudella Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvion käsitteet Käyttösuunnitelman käsitteet Taloussuunnitelman ja talousarvion rakenne Talousarvion sitovuusmääräykset Käyttösuunnitelman hyväksyminen Talousarvion toteuttaminen, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Lainanotto ja lainanottoa koskevat rajoitukset Antolainan myöntämistä koskevat rajoitukset Lisämäärärahat ja siirrot Laskujen hyväksyminen ja maksatus Muu ohjeistus Tilivelvollisten määrittely Yhteenveto valtuuston sitovista määrärahoista Liitteet

4 Liite 1. Valtionosuudet Liite 2. Talousarvion sisäisten menojen ja tulojen määrärahaerittely Liite 3. Henkilöstösuunnitelma 2016 perusteluineen

5 1. Kuntastrategia 4

6 5

7 6

8 7

9 8

10 9

11 10

12 11

13 12

14 2. Taloussuunnitelman talousperusteet Taloudelliset lähtökohdat Väestönkehitys Väestön ikärakenne v Väestön ikärakenne Ikäryhmä * 2020* Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus ,3 % 250 1,4 % 261 1,3 % 278 1,3 % 293 1,3 % ,5 % ,4 % ,4 % ,4 % ,3 % ,7 % 302 1,7 % 321 1,6 % 324 1,5 % 324 1,5 % ,6 % ,5 % ,0 % ,7 % ,8 % ,3 % 854 4,7 % 885 4,4 % 923 4,4 % 938 4,3 % ,9 % 671 3,7 % 866 4,3 % 798 3,8 % 804 3,7 % ,5 % ,1 % ,1 % ,4 % ,0 % ,9 % ,1 % ,8 % ,0 % ,7 % ,2 % 770 4,2 % 874 4,4 % 981 4,7 % ,5 % ,8 % 169 0,9 % 233 1,2 % 245 1,2 % 282 1,3 % ,4 % 62 0,3 % 89 0,4 % 118 0,6 % 138 0,6 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto ( ) ja Mäntsälän kunnan väestöennuste ( ) 13

15 Väestö 2012 Elävänä syntyneet Väkiluvun korjaus Kuolleet Tulomuutto Lähtömuutto Maahanmuutto Maastamuutto Väestönlisäys Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu YHTEENSÄ muutos-% 1,7 Syntyvyyden enemmyys 98 Muuttovoitto 251 Kuntien välinen muuttoliike Elävänä syntyneet Väkiluvun korjaus Kuolleet Tulomuutto Lähtömuutto Maahanmuutto Maastamuutto Väestönlisäys Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras 0 Joulu 0 YHTEENSÄ muutos-% 0,3 Syntyvyyden enemmyys 47 Muuttovoitto 7 Kuntien välinen muuttoliike Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lähde: Tilastokeskus 14

16 Työvoima ja työpaikat Työllinen työvoima TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa-, metsä-, kalatalous ,8 B, C, D, E Teollisuus ,4 F Rakentaminen ,2 G, H, I Kauppa,kuljetus ,0 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut ,2 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut ,5 X Tuntematon ,9 Yhteensä ,0 Työvoiman määrä Työttömien määrä Työpaikat Mäntsälässä TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa, metsä, kala ,0 B, C, D, E Teollisuus ,9 F Rakentaminen ,0 G, H, I Kauppa,kuljetus ,5 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut ,2 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut ,0 X Tuntematon ,5 Yhteensä ,0 Työpaikkojen kasvu v (10 v.): 761 työpaikkaa 17 % Pendeli Työpaikkaomavaraisuus Omavaraisuus Mäntsälä 66,4 61,7 61,4 61,4 59,1 58,8 61,3 61,1 61,4 60,9 KUUMA-kunnat 64,6 63,8 63,4 63,9 63,2 64,0 65,1 64,5 63,4 62,6 v lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen A M aatalous, metsätalous ja kalatalous, B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen, G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I M ajoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S M uu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön, U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta, X Toimiala tuntematon 15

17 Mäntsälän työllinen työvoima (TOL ; TOL ) Toimiala Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus (ml. sähkö- ja vesilaitokset sekä -huolto) Rakentaminen Palvelut (tarkempi jaottelu TOL 2008:n mukaisille tiedoille) joista kauppa, kuljetus, majoitus ja ravitsemus joista informaatio ja viestintä joista rahoitus, vakuutus ja kiinteistöala joista julkinen hallinto/palvelut joista muut palvelut Tuntematon Yhteensä Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tietokanta (TOL=toimialaluokitus; uusin ja käytössä oleva luokitus on TOL 2008) Eräitä työssäkäynnin tunnuslukuja 2000, Työssäkäynti Työpaikkojen määrä Mäntsälässä Mäntsäläläisten työssäkäynti oman kunnan alueella, henkilöä Mäntsäläläisten työssäkäynti muissa kunnissa, henkilöä Työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/työlliset), % 63,4 % 59,1 % 58,6 % 58,8 % 61,3 % 61,1 % 61,4 % Vieraskuntalaisten työssäkäynti Mäntsälässä, henkilöä Vieraskuntalaisten osuus Mäntsälässä työskentelevistä, % 23,0 % 28,0 % 28,4 % 31,2 % 32,7 % 34,2 % 34,7 % Lähde: Tilastokeskus, StatFin 2000, Väestötilastopalvelu

18 Talouskehitys Euroalueen taantuma päättyy vuonna 2013 mutta talouskasvu jatkuu hitaana alhaisen työllisyyden, julkisen sektorin menosopeutusten ja kehnona pysyvän kilpailukyvyn ansiosta. Finanssi- ja eurokriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Maailmantalouden kasvu jatkuu hitaana ja Yhdysvaltojen talous jatkaa hidasta elpymistä. Suomen BKT supistuu tänä vuonna ½ % ja ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin ansiosta. Kasvua tulee euroalueen asteittainen elpyminen, viennin lisääntyminen ja alhaisena säilyvä korkotaso. Vuonna 2015 kasvun ennakoidaan yltävän 2 prosenttiin. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, koska työpanos ei kasva, rakennemuutos on vähentänyt tuotantokapasiteettia ja uudet investoinnit ovat vähäisiä. Vaimea kotimainen talouskehitys vähentää painetta kuluttajahintojen nousuun, samoin hintapaineet ovat vähäisiä kansainvälisillä raaka-ainemarkkinoilla. Keskimääräisen inflaation arvioidaan supistuvan tämän vuoden 1,6 %:sta 1,2 %:iin vuonna. Muutoksesta verojen osuus on 0,6 % molempina vuosina. Työttömyysaste nousee 8,3 prosenttiin vuonna Työttömyys tulee supistumaan hitaasti alhaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi. Kokonaistuotannon aleneminen heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa ja julkinen talous säilyy alijäämäisenä lähivuodet mukaan lukien kunnat. Julkinen velka BKT:hen suhteutettuna ylittää 60 prosentin rajan vuonna 2013 ja uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot kokonaistuotantoon suhteutettuna kohoavat korkeammiksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Keskeiset ennusteluvut: BKT, muutos % 2,7-0,8-0,5 1,2 1,9 1,7 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,3 8,2 7,9 7,7 Työllisyysaste, % 68,6 69,0 68,7 69,0 69,5 Ansiotasoindeksi, muutos % 2,7 3,2 2,1 2,1 2,1 Kuntien ansiotaso, muutos % 3,0 3,6 1,8 2,1 2,1 2,5 Kuluttajahinnat, muutos % 3,4 2,8 1,6 2,1 2,0 2,0 Peruspalvelujen hintaindeksi 6,4 3,1 0,7 1,1 1,8 2,0 Julkisyhteisöjen menot/bkt 55,2 56,6 58,1 58,1 57,5 Julkisyhteisöjen velka/bkt 49,2 53,6 58,3 60,7 62,0 Lyhyet korot, 3 kk euribor 1,4 0,6 0,2 0,3 0,9 Pitkät korot (10 v obligaatiot) 3,0 1,9 1,8 2,3 2,9 (VM /Taloudellinen katsaus syksy 2013, ) Peruspalvelubudjetti Kuntatalouden kehitysnäkymät Vuonna 2012 kuntatalous heikkeni selvästi, kun menot kasvoivat huomattavasti nopeammin kuin tulot. Toimintamenot kasvoivat 5,5 %, josta palkkamenot 4 %, ja tulot verorahoituksessa 2,5 %. Investoinnit jatkoivat kasvuaan ja kuntatalouden velka kasvoi ennätyksellisen paljon. Vuonna 2013 kuntatalouden arvioidaan hieman kohenevan kun kertaluonteiset tekijät kasvattavat verokertymiä. Verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan yhteensä keskimäärin 4,5 %. Toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan 3 prosenttiin ja ansiotason kasvun 1,8 prosenttiin. Vuosikatteen arvioidaan parantuvan jonkin verran edellisvuodesta. Kuntatalous pysyy kuitenkin alijäämäisenä. Vuonna talousnäkyminen ennustetaan hieman paranevan. Kokonaistuotannon kasvu jää kuitenkin vaimeaksi ja veropohja kasvaa hitaasti. Hinta- ja kustannuskehityksen arvioidaan pysyvän maltillisena. Kuntien verotulo- 17

19 jen arvioidaan kasvavan 2 prosenttia, josta kunnallisveron tuotto 1,5 %. Käyttötalouden valtionosuudet supistuvat 1,5 % ja verorahoituksen ennakoidaan kasvavan 1 %. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan 3,5 % sisältäen ansiotasomuutoksen 2,1 % teknisen oletuksen ja investointien säilyvän edellisvuoden tasolla. Vuosikate heikkenee ja kuntatalouden alijäämä syvenee. Vuosina kehitysnäkymät heikkenevät edelleen kun toimintamenojen kasvu uhkaa jatkua kuntien tulojen kasvua selvästi voimakkaammin. Talouskasvu jatkuu hitaana, joten myös verotulojen kasvu on vaatimatonta. Valtiontalouden sopeutustoimenpiteet hillitsevät valtionosuuksien kasvua. Verotulojen ennustetaan kasvavan keskimäärin 3 prosenttia vuodessa. Verorahoituksen ennakoidaan kasvavan 2017 keskimäärin 2,5 prosenttia vuodessa ja toimintamenot 3,5 prosenttia ja henkilöstömäärän pysyvän vuoden 2012 tasolla. Investointipaineet pysyvät suurina mutta toisaalta tiukkeneva kuntatalous rajoittaa investointeja. Vuosikatteen ja lainakannan arvioidaan kehittyvän vuosina 2013 eri kuntaryhmissä seuraavasti: Asukasluku Vuosikate 2012 Vuosikate 2013 Vuosikate Lainakanta 2012 Lainakanta 2013 Lainakanta Alle yli Koko maa Mäntsälä Lähivuosien ja pidemmän aikavälin kehitysnäkymät edellyttävät toimintamenojen kasvun sopeutusta tulokehityksen asettamaan rajaan. Valtionosuuksiin tehtävät vähennykset ja yhteisöveron korotetun jako-osuuden poistuminen vuonna 2016 kaventavat kuntatalouden liikkumavaraa. Lisäksi verotulojen kasvu saattaa jäädä arvioitua hitaammaksi ja kuntatalouden kääntyminen alijäämäiseksi velvoittaa kuntia ryhtymään ennakoiviin toimenpiteisiin taloutensa tasapainottamiseksi. Velkamäärän kasvu, korkotason mahdollinen nousu, väestön ikääntyminen luovat painetta peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyteen. Nykyisillä velvoitteilla ja tehtävien määrällä kunnat eivät selviä talouden vakautuksesta ilman merkittäviä verojen korotuksia. Vuosikatteen riittävyyteen kattaa poistot kohdistuu keskimäärin noin 2,5 prosenttiyksikön suuruinen korotuspaine vuoden 2017 tasossa. Sopeutus edellyttää toimintamenojen kasvun hidastamista melkein 2 prosenttia mikä tarkoittaa toimintamenojen kasvun reaalista alentamista kun huomioidaan mm. tehtäväkentän laajuus, väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen muutos. Kustannustason nousuennuste perustuu valtiovarainministeriön kokonaistaloudellisen ennusteen mukaisiin laskentaoletuksiin hintaja kustannuskehityksestä. Kuntien verotulot Vuonna 2012 kuntien verotuloista kunnallisveron osuus oli 87 % (vrt. Mäntsälä 90 %), yhteisöveron 6 % (3 %) ja kiinteistöveron 7 % (7 %). Vuonna 2013 kuntien korkein kunnallisveroprosentti oli 22 % ja matalin 16,25 %. Keskimääräinen painotettu veroprosentti oli 19,38 % ja Mäntsälän veroprosentti 19,75 %. Yhteisöveron tuotosta kunnille tilitettiin 29,45 %. Vuosina kuntien yhteisöverotuoton jako-osuutta on korotettu määräaikaisesti 5 prosenttiyksiköllä. Kunnallisveron kannalta keskeisten palkkatulojen arvioidaan kasvavan vuosina 2017 keskimäärin 18

20 2,8 % ja ansiotulojen yhteensä 3 % vuodessa. Ansiotuloverotukseen ehdotetaan vuosille 2015 pääasiassa verovähennyksiä koskevia muutoksia yht. 47 milj. euron arvosta. Verotusta kevennetään alimmalla tulotasolla perus- ja työtulovähennyksen korotuksella. Yhteisöverokannan alentaminen 20 prosenttiin alentaa yhteisöverotuottoa 870 milj. euroa ja vastaavasti verotukien rajaaminen kasvattaa yhteisöverotuottoa milj. euroa vuodessa Kiinteistöveron arvostamisperusteiden tarkistukset kasvattavat vuonna kuntien kiinteistöverotuloja 100 milj. euroa. Kuntien valtionavut Kuntien valtionavut ovat vuonna yhteensä 10,6 Mrd. euroa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudet supistuvat 362 milj. euroa vuoden 2013 tasoon verrattuna. Kuntauudistus Kuntauudistus koostuu kuntarakennelaista; voimaan kuntalain; voimaan rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta, voimaan metropoliratkaisusta kuntien tehtävien arvioinnista Kunnan tulee selvittää yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa jos yksikin laissa esitetyistä selvitysperusteista osoittaa tarpeen. Selvitysperusteiden lisäksi laissa säädetään selvitysalueista jne. Valtioneuvostolla on toimivalta päättää kuntien yhdistymisestä valtuuston vastuksesta huolimatta tilanteessa, jossa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyssä on päädytty siihen, että kunnan kyky palvelujen järjestämiseen on vaarantunut eikä kuntalaiset saa tarvitsemiaan palveluita. Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on, että uudet kunnat aloittavat toimintansa viimeistään vuoden 2017 alusta. Valtionosuusuudistuksen lopulliset esitykset uudistamistarpeista tekee selvitysmies vuoden 2013 loppuun mennessä. Alustavat ennakkolaskelmat julkistetaan marraskuussa Valtionosuusjärjestelmän uudistamista eduskunta päättää keväällä Metropolialueen kuntauudistusta linjaa hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä syksyllä Kuntien kannat metropolihallintomalleista vaihtelevat mm. alueella on käynnissä kahdeksan Kuuma kunnan yhteinen selvitys. Alueen 14 kunnasta vain Helsinki ja Vantaa olivat valmiita osallistumaan jatkovalmisteluun esiselvityksessä esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta. Hallitus on päättänyt toteuttaa toimintaohjelman vuosina 2017, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien velvoitteita yhden miljardin euron arvosta. Arviointityöryhmän työ päättyy Työryhmällä on tavoitteena tehdä ehdotuksia valtion ja kuntien välisistä tehtäväsiirroista, kokonaan luovutettavista tehtävistä sekä kolmannelle sektorille siirrettävistä tehtävistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Parhaillaan valmistelussa olevassa sosiaalija terveyspalvelurakenteen uudistuksessa palvelut tullaan järjestämään vastuukuntamallilla asukkaan kunnilla on pääsääntöisesti oikeus järjestää itse perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Perustason palveluja ovat nykyiset terveyskeskusten ja sosiaalitoimen palvelut. Laajan perustason 19

21 palvelujen järjestämiseksi kunnan on kuuluttava sote-alueeseen. Laaja perus- ja erityistaso tarkoittaa kaikkia lakisääteisiä terveys- ja sosiaalitoimen palveluja erikoissairaanhoito mukaan lukien asukkaan kunta voi järjestää laajan tason perustason sotepalvelut ja toimia sote-alueen vastuukuntana. Metropolialueella tehdään päätökset erikseen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Kuntien ehdotusten sotealueiksi tulee olla valtioneuvoston käytettävissä vuoden loppuun mennessä. Sote-alueet aloittavat toimintansa viimeistään Kuntien tuottavuus, vaikuttavuus ja tuloksellisuus Valtiovarainministeriön asettama kuntatalouden tuottavuuden koordinaatiotyöryhmä seuraa kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuuskehitystä ja kunnissa toteutettavia tuottavuustoimia. Työryhmän tehtävänä on tuottavuus- ja tuloksellisuustietoisuuden lisääminen kunnissa, tuloksellisuutta parantavien innovaatioiden edistäminen ja tiedonvaihto ja yhteistyö tutkimuslaitosten kanssa. Työryhmän toimikausi päättyy vuoden lopussa. Työn tavoitteena on tukea kuntia kuntarakenteiden uudistamisessa, jotta kunnat voivat hyödyntää kuntaliitosten kehittämispotentiaalia ja sen mahdollistamaa tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamista. (VM 23a/2013: Peruspalveluohjelma ; Kuntataloustiedote) Verorahoituksen kehitys Verotulot Kansantalouden vaatimaton kasvu vaikuttaa veropohjien kehitykseen ja kuntien verotulojen kertymiin. Ansiotaso kasvaa vuonna 2013 noin 2 prosenttia ja koko talouden palkkasumma jää noin 1,4 prosenttiin. Yritysten tuloskehitys jää heikoksi. Kuntien verotulot kasvavat kuitenkin yli 5 %, mikä johtuu tilitysjärjestelmän tilapäisistä muutostekijöistä. Kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan keskimäärin 5,6 % ja Mäntsälässä 8,3 %. Vuonna ansiotulojen kasvuvauhti hidastuu nykyisestä ja jää useiden ennustelaitosten arvioiden mukaan 1,5 prosenttiin. Osana hallituksen sopeutustoimia on luovuttu vuosien indeksitarkistuksista. Hallitus on sitoutunut ehdollisesti tekemään kuitenkin osana työmarkkinaratkaisua 1,5 %:n asteikkotarkistuksen lukuun ottamatta ylintä euron tuloluokkaa. Kunnallisveroista tehtävien vähennysten arvioidaan lisääntyvän 1,6 % vuonna. Kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan edelleen 5 prosenttiyksiköllä korotettuna. Ennakkotiedon mukaan kuntien osuus yhteisöverotuotosta olisi 35,17 %. Yhteisöverokanta laskee 20 prosenttiin vuonna. Kiinteistöverotuoton arvioidaan kasvavan vuonna peräti 9 prosenttia. Vuonna verotulojen kasvu hidastuu 2 prosenttiin kun edellisvuoden kertaluonteiset erät nostavat vertailupohjan normaalia korkeammaksi. Arvio on verrattain optimistinen sekä kunnallisverotuoton että yhteisöverotuoton osalta. Mäntsälän kunnan verotulojen arvioidaan kasvavan vain 0,8 %. Hallituksen eduskunnalle antamaan talousarvioehdotukseen sisältyy seuraavat verolinjaukset: osinkotulojen ansiotuloina verotettavan osuuden muutos työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 30 euroa euroon ja kertymäprosenttia 7,4 prosenttiin perusvähennystä korotetaan 30 euroa euroon kotitalousvähennyksen enimmäismäärä korotetaan eurosta euroon 20

22 vakituisen asunnon asuntolainan korovähennysoikeutta alennetaan 5 prosenttiyksikköä, jolloin koroista vähennyskelpoista on 75 prosenttia. Kilometrikorvausten verovapaata osuutta alennetaan. Lisäksi vuonna 2015 opintolainan korkovähennys poistuu. keskitetyn työmarkkinaratkaisun toteutuessa on todennäköistä, että hallitus tukee tuloratkaisua uusilla veroratkaisuilla, joista päätetään myöhemmin syksyllä. Veroperusteiden aiheuttamat muutokset on valtion tarkoitus kompensoida valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäten tai vähentäen Kiinteistöverotuksessa rakennuksen jälleenhankinta-arvosta vuosittain tehtävien ikäalennusten enimmäismäärä alenee. Verotusarvo on vähintään 30 % jälleenhankinta-arvosta, muutos koskee kaikkia rakennuksia. Alla olevassa taulukossa on esitetty Mäntsälän eri verolajien tuoton kehitys vuosina sekä verotuloarvio vuosina 2013 : 1000 euroa TP 2010 TP 2011 TP 2012 TPE 2013 TA muutos - % Kunnallisvero ,0 Yhteisövero ,2 Kiinteistövero ,6 Yhteensä ,8 muutos- % 4,7 4,0 1,7 9,0 0,8 Vuonna 2013 kunnallisverotuoton arvioidaan kasvavan peräti 5 milj. euroa, 8,3 prosenttia. Kasvusta 1,1 milj. euroa johtuu tilitysjärjestelmän teknisestä muutoksesta. Vuonna kunnallisverotuotto säilyy edellisvuoden tasolla, kun tilitykset kasvavat keskimäärin vuositasolla 4,2 prosenttia. Kunnallisveroprosentti säilyy 19,75 %:ssa vuonna. Yhteisöverotuottoa arvioidaan saatavan n. 0,1 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Kiinteistöverolakia muutettiin vuonna 2010 siten, että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotettiin. Mäntsälän nykyisiin kiinteistöveroprosentteihin ei esitetä korotuksia vuodelle. Kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 5,85 milj. euroa (lisäys 0,5 milj. euroa, josta verotusarvojen tarkistukset euroa). Oheisissa taulukoissa on esitetty kiinteistöverolaissa mainittu kiinteistöveron vaihteluväli sekä Mäntsälän kunnan nykyiset kiinteistöveroprosentit sekä niiden kiinteistöverotuotto. Verotuloja arvioidaan ensi vuonna kertyvän yhteensä 73,6 milj. euroa, muutos 0,6 milj. euroa, 0,8 %. Vuonna 2015 kunnan tuloveroprosenttia esitetään korotettavaksi 0,75 % 20,50 prosenttiin, josta lisäys verotuottoon on arviolta 2,25 milj. euroa. Samoin kiinteistöveroprosentteja esitetään korotettavaksi tuolloin yleisen ja vakituisen asuinrakennuksen osalta 0,15 % ja 0,05 %. Korotukset lisäävät tuloja noin miljoonan euron arvosta. Veronkorotusten lisäys verotuottoon on arviolta yht. 3,25 milj. euroa. 21

23 Kiinteistötyypit Lain sallima vaihteluväli Vero - % Muutos - % Yleinen kiinteistövero 0,60 1,35 1,10 + 0,20 Asuinrakennukset 0,32 0,75 0,55 + 0,05 Muut asuinrakennukset 0,60 1,35 1,00 + 0,00 Rakentamaton tontti 1,00 3,00 3,00 - Mäntsälän kiinteistövero 2012 % Laskennallinen kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus ,84 0, Muu kuin vakituinen asuinrakennus ,96 1, Rakentamaton rakennuspaikka ,00 3, Yleinen rakennus ,00 0, Yleinen maapohja ,00 0, Maksuunpano yhteensä , muutos - % 4,69 Tilinpäätös Mäntsälän kiinteistövero 2013 % Laskennallinen kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus ,00 0, Muu kuin vakituinen asuinrakennus ,00 1, Rakentamaton rakennuspaikka ,00 3, Yleinen rakennus ,00 1, Yleinen maapohja ,00 1, Maksuunpano yhteensä , muutos - % 1,69 Tuottoarvio 2013/Tp-ennuste Sis. veropohjan arvojen tarkistuksen + lisäykset % LASKENN.KIINTEISTÖVERO Vakituinen asuinrakennus ,00 0, ,18 Muu kuin vak. asuinrakennus ,00 1, Rakentamaton rakennuspaikka ,00 3, Yleinen rakennnus ,00 1, Yleinen maapohja ,00 1, Maksuunpano yhteensä , muutos-% 12,37 Tuotto / Talousarvio Laskelmassa on huomioitu kiinteistöverouudistuksen tuottama lisäys yhteensä euroa, josta euroa rakennuksiin. Rakennusten jälleenhankinta-arvosta huomioidaan 75 % nykyisen 70 %:n sijaan. Rakennusten ikäalennusten ylärajaa alennetaan nykyisestä 80 %:sta 70 %:iin. Maapohjien verotusarvoihin tehdään 2 %:n yleiskorotus. 22

24 Valtionosuudet Nykyinen kuntien valtionosuusjärjestelmä on ollut voimassa vuoden 2010 alusta. Kuntien valtionosuusjärjestelmä muodostuu kahdesta osasta: 1. Kuntien peruspalvelujen valtionosuus, johon sisältyy: sosiaali- ja terveydenhuolto esi- ja perusopetus kirjastot yleinen kulttuuritoimi ja taiteen perusopetus Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustava valtionosuuden tasaus ovat osa peruspalvelujen valtionosuutta. Tämän lisäksi peruspalvelujen valtionosuuteen lasketaan yleinen valtionosuuden osa erityisen harvan asutuksen osat ym. lisäosat järjestelmämuutoksen tasaus valtionosuuden lisäykset ja vähennykset 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen yksikköhintapohjainen rahoitus koulutuksen ylläpitäjille: lukiokoulutukseen ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille Lisäksi OPM myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisäosuutta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus) ja rahoitus muuhun opetus- ja kulttuuritoimeen kuten kansalaisopistot, nuorisotyö, teatterit. Kumpaankin valtionosuuden osaan sisältyy kunnan itse rahoitettava ns. omavastuuosuus, joka kaikissa kunnissa on yhtä suuri. Vuonna peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on 3 310,86 euroa/asukas, joka Mäntsälässä on 67,8 milj. euroa. Vastaava omavastuuosuus opetus- ja kulttuuritoimessa on 359,08 euroa/asukas eli yht. 7,3 milj. euroa ja kaikki yhteensä 75,1 milj. euroa. Vuoden valtionosuuksiin sisältyy seuraavat hallituksen budjettiriihen linjaukset: huomioitu kustannustason muutos eli indeksitarkistus 2,4 jäteveron tuottoa vastaava lisäys 70 milj. euroa = 12,97 euroa/asukas vuoden valtionosuuden 362 milj. euron lisäleikkaus kasvattamalla kuntien omarahoitusosuutta -67 euroa asukasta kohden voimaan tulleen vanhuspalvelulain tehtävälaajennus +27 milj. euroa toisen asteen opiskelijoiden kuraattori- ja psykologipalvelut yhtenäistetään perusopetuksen oppilaiden palveluita vastaavaksi + 8,45 milj. euroa lastensuojelulain muuttaminen +4,65 milj. euroa alle 3 vuotiaiden lasten vanhemmille maksettavan osittaisen hoitorahan korvaaminen uudella joustavalla hoitorahalla +11 milj. euroa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuonna Valtionosuudet (1000 euroa) TA 2013 TA - yleinen sos. ja terveystoimi opetus- ja kulttuuritoimi valt. os. verotulotasaus /. omavastuuosuus valtionosuuden lisäykset ja vähennykset järjestelmän tasaus YHTEENSÄ muutos 1000 euroa

25 Mäntsälän kunnan arvioidaan saavan yleiskatteista valtionosuutta 24,6 milj. euroa. Valtionosuudet supistuvat 2 milj. euroa muutoksen ollessa -7,6 prosenttia (liite 1). Kunnalle maksettava valtionosuuden verotulotäydennys pienenee edellisvuodesta 1,0 milj. euroa. Valtionosuuksien arviolaskelmat perustuvat julkaistuun valtion talousarvioehdotukseen. Laskelma on julkaistu mm. Kuntaliiton internetsivuilla. Valtionosuuksiin tehdään lähivuosina lisäleikkauksia, jotka ovat keskimäärin 35 euroa/as vuonna 2015 ja 7 euroa/as vuonna Valtionosuusuudistuksen on määrä tulla voimaan alkaen. Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Kuntatalouden tasapainottamista on säännelty vuodesta alkaen 2006 seuraavasti: taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukaudella, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän katkaisemisesta Alla olevassa taulukossa esitetään erät, joista alijäämän kattamisvelvollisuus määräytyy ja taloussuunnitelma, jossa tasapainottamistoimenpiteet esitetään. Tase Tuloslaskelma-arvio Taloussuunnitelma vuodelle 2013 Oma pääoma Peruspääoma Vuosikate Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Edellisten tilikau- Tilikauden tulos -546 Poistot sien yli-/alijäämä Poistoeron muutos 22 Satunnaiset erät Tilikauden Tilikauden aliylijäämä 280 jäämä -524 Tilikauden tulos Velvoite laatia toimenpideohjelma kertyneen = Velvoite laatia tasapainotettu taloussuunnitelma alijäämän kattamiseksi = euroa; ei velvoitetta Huom! Vuoden 2013 tuloslaskelma-arviossa ei ole huomioitu Mäntsälän Vesi-liikelaitosta Vuoden 2012 tilinpäätöksessä kunnan taseessa oli ylijäämää 16,1 milj. euroa ja Mäntsälän Vedellä 3,4 milj. euroa, yht.19,5 milj. euroa. Syksyn osavuosikatsauksesta poiketen ennakoidaan vuoden 2013 tilinpäätökseen Mäntsälän kunnan taseen ylijäämäksi arviolta 19 milj. euroa kun holdingyhtiöjärjestely siirtyy vuodelle. Mäntsälän vuoden 2012 tilinpäätöksessä täyttyi kunta- ja palvelurakenneuudistuslain mukaisen asetuksen (ns. kriisikuntien) tunnusluvuista suhteellinen velkaantuneisuus 57,9 % raja-arvon ollessa 50 %. Valtuuston valmistelussa olevassa kuntastrategiassa tavoitteeksi on asetettu kunnan talouden tasapaino. Vuosikatteen tulee kattaa suunnitelmapoistot ja velkamäärän tulee pysyä hallinnassa. Kunnan ja kuntakonsernin velkamäärä saa kasvaa enintään suhteessa valtakunnalliseen keskimääräiseen velkaantumiseen. 24

26 Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Mäntsälän kuntastrategiassa on jo pitemmän aikaa asetettu tavoitteeksi kunnan talouden tasapaino. Vuosikatteen tulee kattaa nettoinvestoinnit prosenttisesti ja yltää 6 8 milj. euroon vuositasolla, euroon per asukas. Kunnan velkaantumisen tulee olla hallinnassa ja tilikauden tuloksen matalasta poistotasosta johtuen selvästi ylijäämäinen. Kunnan velkamäärän kasvulle oli asetettu euromääräinen raja. Tämän valtuustokauden uudesta kuntastrategiasta valtuusto päättää kokouksessa. Siinä asetetaan tavoitteeksi mm. vuosikatteen tulee kattaa suunnitelmapoistot kunnan ja kuntakonsernin lainakanta saa kasvaa enintään suhteessa koko maan muutokseen omaisuuden hallinnassa voidaan käyttää lainanoton ohella vaihtoehtoisia rahoitusmalleja Vuoden talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman pohjaksi kunnanvaltuusto hyväksyi talousarviokehyksen. Kehyksessä hyväksyttiin toimintakatteeksi enintään 97,2 milj. euroa (2,3 milj. euroa,+ 2,5 %) alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Vuosikatteen tulee olla vähintään 2,3 milj. euroa ja asukasta kohden 110 euroa. Talouden tasapainottamisohjelmassa vuonna 2007 määriteltiin Mäntsälän talouden kantokyvyn ja rahoitusaseman turvaavaksi investointitasoksi keskimäärin enintään 8,0 milj. euroa vuodessa ja enintään 40 milj. viitenä seuraavana vuotena. Raamin 14,9 milj. euron investoinnit ylittävät tasapainottamissopimuksen tason selkeästi. Lainakanta saa kehyksessä kasvaa enintään euroon asukasta kohden euroa Raami Lautakunta Kh:n esitys (sis. holding) TA (sis. holding) Poikkeama lautakunta / ta Poikkeama kh esitys / ta TA TA TA toimintatuotot toimintakulut toimintakate, josta käyttöomaisuuden myyntivoitot toimintakate /asukas toimintakate /asukas ilman myyntivoittoja verotulot valtionosuudet verorahoitus yhteensä rahoituskulut ja -tuotot vuosikate vuosikate/asukas/euroa suunnitelmapoistot tilikauden tulos yli-/alijäämä bruttoinvestoinnit nettoinvestoinnit lainakannan muutos lainakanta lainakanta /asukas/euroa asukasmäärä

27 Vuonna 2013 toimintakatteen arvioitiin alkuperäisessä talousarviossa kasvavan 5,1 milj. euroa (5,7 %) 95,3 milj. euroon, euroon per asukas. Kiinteistöjen myyntivoittoja arvioidaan saatavan 1,5 milj. euroa. Toimintakate kasvaa muutetussa talousarviossa (valtuuston hyväksymät muutokset) 5,6 milj. euroa, 95,7 milj. euroon (6,2 %) poikkeaman ollessa 0,4 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon. Vuoden 2. osavuosikatsaukseen laaditussa tilinpäätösennusteessa toimintakatteen arvioidaan kasvavan 95,8 milj. euroon. Käyttötalouden nettomenot kasvavat 5,7 milj. euroa (6,3 %). Vuosikate kattaa suunnitelmapoistot 89 % tilikauden tuloksen ollessa 0,5 milj. euroa alijäämäinen. 12,4 milj. euron investointien rahoittamiseksi kunta ottaa uutta lainaa netto 6,7 milj. euroa. Tilikauden lopussa kunnan lainamäärän arvioidaan nousevan noin milj. euroon ja asukasta kohden enintään euroon. Lautakuntien talousarvioehdotuksissa vuodelle toimintakate nousee -102,9 milj. euroon. Lautakuntien talousarvioehdotuksissa toimintakate poikkeaa talousarviokehyksestä -5,1 milj. euroa. Vuosikate jää -3,9 milj. euroon ja tilikauden tulos on -9,1 miljoonaa alijäämäinen. Talousarvioon sisältyy vuoden 2013 talousarviosta vuodelle siirtynyt konsernin sisäinen järjestely, jossa kunta myy Mäntsälän Vesi -liikelaitoksen ja Mäntsälän Sähkö Oy:n Mäntsälän Kuntayhtiöt holding-yhtiölle. Toimintakate heikkenee 4 milj. euroa, -99,7 milj. euroon muutoksen ollessa 4 % muutettuun talousarvioon verrattuna. Toimintakatteen muutos vuoden 2013 tilinpäätösennusteeseen verrattuna on -3,9 milj. euroa, 4,1 prosenttia. Toimintakate heikkenee merkittävästi vuosina 2012 yhteensä - 9,5 milj. euroa (10,6 %), vuositasolla keskimäärin -4,8 milj. euroa (5,3 %). Samaan aikaan verorahoituksen muutos jää 4,9 milj. euroon ja vuositasolla 2,5 milj. euroon (2,6 % ). Poikkeama heikentää kunnan tulorahoituspohjaa ja vastaa yli 2/3 tuloveroprosentin suuruista verotuottoa. Toimintakate asukasta kohden kasvaa ensi vuonna euroon muutoksen ollessa 3,1 %, kun verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) alenee euroon per asukas, -2,4 %. Kunnallisverotuksen tuloveroprosentti säilyy 19,75 prosenttiyksikössä. Verotulojen arviointi pohjautuu verohallinnon ja Kuntaliiton syksyn 2013 verotulotilitysennusteisiin vuosille Marraskuussa valmistuneessa vuoden 2012 verotuksessa kunnallisverotettavat tulot kasvoivat Mäntsälässä 4,6 % ja asukasta kohden 2,8 %, euroon (2011; 3,1 %, 2010; 1,6 %, 2009; 0,1 %, 2008; 6,7 %, 2007; 8,7 %, 2006; 4,6 %). Kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden vuonna 2011 olivat Mäntsälässä euroa, koko maassa keskimäärin ja Uudellamaalla euroa. Mäntsälää pienempi tulotaso oli vuonna 2011 Uudellamaalla Lapinjärvellä, Myrskylässä ja Pukkilassa. Mäntsälän ja koko maan keskimääräinen efektiivinen veroaste on viime vuosina kehittynyt seuraavasti: 2008; 14,85 %, koko maa 14,68 %) 2009; 14,62 %, (14,40 %) 2010; 14,64 %, (14,48 %) 2011; 14,55 %, (14,57 %) 2012; 14,36 %, (14,44 %) enn. 2013; 14,39 %, (14,61 %) enn. ; 14,35 %, (14,64 %) enn. Kiinteistöverotuotto kasvaa arviolta 0,5 milj. euroa (9,6 %) 5,9 milj. euroon. Yhteisöverotuotto kasvaa 0,1 milj. euroa 2,2 milj. euroon. 26

28 Verotuloja arvioidaan saatavan ensi vuonna yht.73,6 milj. euroa (0,8 %) ja valtionosuutta 24,7 milj. euroa (-7,5 %), yhteensä 98,3 milj. euroa (-1,4 %). Verotulojen arviointiin liittyy nykyisessä taloustilanteessa poikkeuksellisen paljon epävarmuustekijöitä erityisesti suunnitelmavuosien osalta. Vuosikate on ensi vuonna -0,7 milj. euroa ja asukasta kohden -37 euroa. Vuosina vuosikate ei parane oleellisesti mm. valtionosuuksien leikkauksista johtuen. Vuodelle 2015 sisältyy tulo- ja kiinteistöveroprosenttien nosto. Tilikauden tulosta parantaa ensi vuonna konsernijärjestelyn satunnaiset 58,4 milj. euron tuotot. Tilikauden tuloksen arvioidaan olevan seuraavina vuosina alijäämäinen. Investoinnit ovat vuoden talousarviossa brutto 45,2 milj. euroa, josta perustettavan holding-yhtiön osakkeiden osto 34,9 milj. euroa ja loput 10,3 milj. euroa kunnan muita investointeja. Investoinnit yltävät euroon brutto ja euroon netto per asukas. Investointien oma tulorahoitusosuus jää -1,6 prosenttiin. Negatiivisen vuosikate (-37 /asukas) ei riitä poistoihin ja kunta ottaa syömävelkaa 0,7 milj. euroa. Kaikista pääomamenoista (sisältäen investoinnit ja rahoituskulut) voidaan rahoittaa -1,0 %. Uutta lainaa arvioidaan nostettavan 10 milj. euroa ja vanhoja lyhennetään 6,3 milj. euroa. Lyhytaikaisen lainakannan arvioidaan supistuvan 3,8 milj. euroa. Lainakanta säilyy edellisvuoden tasolla ja on 58,7 milj. euroa, euroon per asukas. Talouden tasapainottamissopimuksessa vuosina nettoinvestointitaso sai nousta enintään 40 miljoonaan euroon ja vuositasolla keskimäärin enintään 8 miljoonaan euroon. Vuosien 2016 nettoinvestoinnit ovat taloussuunnitelmassa yhteensä 41,5 milj. euroa, keskimäärin vuodessa 13,8 milj. euroa. Investointitaso ylittää tasapainottamissopimuksessa määritellyn laskennallisen tason vuositasolla keskimäärin 5,8 milj. euroa. Kunnan velkamäärä lähes kaksinkertaistui (15,8 milj.) valtuustokaudella yhteensä 40,2 milj. euroon. Viime valtuustokaudella velkamäärä kasvoi 13,1 milj. euroa 53,3 milj. euroon. 27

29 Mäntsälän velkaantuminen jatkuu vuoden jälkeen suunnitelmavuosina Kunnan lainamäärän arvioidaan kasvavan vuosina yhteensä 27,4 milj. euroa, keskimäärin 13,7 milj. euroa vuodessa 86,1 milj. euroon, 4048 euroon per asukas suunnitelmakauden loppuun mennessä. Tulevalla taloussuunnitelmakaudella 2016 selvitetään elinkaarimallilla toteutettavien investointihankkeiden rahoituksessa perinteisen lainanoton ohella myös vaihtoehtoiset rahoitusmallit. 28

30 3. Käyttötalousosa Kunta-alan nykyinen sopimuskausi päättyy Uusi sopimuskausi alkaa 1.3. ja sopimukset ovat voimassa saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta: ja Kaudella kunta- alan palkkoja korotetaan 1.7. sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus on 0,8 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkoja korotetaan 1.7. lukien 20 euroa. Tuntipalkkaisten työntekijöiden yleiskorotus toteutetaan tarkistamalla tuntipalkkoja senttiä tunnilta. Lääkärisopimuksessa korotusvaroja kohdennetaan mm. päivystysjärjestelmän uusimiseen ja yleiskorotukseen pääsääntöisesti alkaen. Opetuspuolella korotusvara käytetään mm. yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakorvauksiin ja vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen. Ensimmäisen kauden toinen sopimuskorotus 0,4 % toteutetaan kunta-alalla lukuun ottamatta lääkärisopimusta. Kunta-alan sopimuksissa korotuksen toteuttamisessa otetaan huomioon vuosilomalain muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Jäljelle jäävän korotuksen käytöstä neuvotellaan toukokuun loppuun mennessä. Sopimuskauden palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta työmarkkinajärjestöt neuvottelevat kesäkuussa Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuodelle ovat keskimäärin 29,91 %, josta sairasvakuutusmaksu 2,15 % työttömyysvakuutusmaksu 2,95 % KuEL maksu : palkkaperusteinen 16,75 % ja eläkemenoperusteinen on budjetoitu tarkistamalla vuoden 2013 ennakkomaksut erillisellä kertoimella, samoin varhe -maksu on tarkistettu kertoimella. Vuoden varhe -maksu perustuu niihin eläkkeisiin, jotka ovat alkaneet työkyvyttömyyseläkkeistä, työttömyyseläkkeistä, yksilöllisistä varhaiseläkkeistä ja kuntoutustuista. VaEL maksu opettajat 21,80 % muut keskimäärin 1,3 % Kuluttajahintaindeksin muutos vuonna arviolta 2,1 %. Vuoden aikana pyritään monin eri keinoin sekä kehittämään henkilöstötyötä että samanaikaisesti löytämään säästöjä henkilöstökuluissa. Kehittämistoimista keskeisimpiä ovat TVA-työn loppuun saattaminen ja esimiestyön kehittäminen. Henkilöstömenojen osalta säästöjä haetaan mm. tehostamalla työvuorosuunnittelua ja käyttämällä tarkkaa harkintaa sijaisten palkkaamisessa ja kaikessa rekrytoinnissa. Henkilöstöä kannustetaan pitämään vapaaehtoisia palkattomia virka- ja työvapaita. Vuoden aikaan on mahdollista pitää enintään neljä viikkoa palkatonta vapaata siten, että palkasta vähennetään vain työpäivien palkka. Edellytyksenä vapaan myöntämiselle on, että vapaan ajalle ei tarvita sijaista. 29

31 Uudet virat / toimet Perusturva / perusturvan johto ja hallinto 1 arkistonhoitajan toimi Perusturva / lasten, nuorten ja perheiden palvelut 1 lapsiperheiden kodinhoitajan toimi Perusturva / varhaiskasvatus 3 lastentarhanopettajan tointa Perusturva / hoito ja hoivapalvelut 1 sairaanhoitajan toimi Perusturva / perusterveydenhuolto 1 hammashoitajan toimi 1 sairaanhoitajan toimi 1 suuhygienistin toimi 1 työterveyshoitajan toimi Sivistyspalvelut / perusopetus 1 tuntiopettaja (1.8. alkaen) Sivistyspalvelut / kehittämispalvelut 2 koulukuraattorin tointa (1.8. alkaen) Tekniset palvelut / hallinto 1 hankesuunnittelijan toimi (määräaikainen ajalla ) Tekniset palvelut / ruokapalvelut 1,5 ruokapalvelutyöntekijän tointa Tekniset palvelut / kuntatekniikka 1 kentänhoitajan toimi Nimikemuutokset Perusturvapalvelut Vahtimestari-turvamies uusi nimike sosiaaliohjaaja (aikuissosiaalityö) 4 perhepäivähoitajaa / kiertävää perhepäivähoitajaa uusi nimike avustaja Laitosapulainen uusi nimike päiväkotiapulainen 2 päivähoitajaa uusi nimike lastentarhanopettaja Osastonhoitaja uusi nimike johtava hoitaja (virka) Asiantuntijasairaanhoitaja uusi nimike vastaava hoitaja (virka)

32 Mäntsälän (ulkoinen) toimintakate kasvaa vuoden talousarviossa toimialoittain yhteensä 3,8 milj. euroa (4,0 %) vuoden 2013 tilinpäätösennusteeseen verrattuna seuraavasti: Toimiala milj. muutos milj. / muutos- % TPE Hallintopalvelut 6,4 0,3 5,4 (käyttöomaisuuden myyntivoitot) -1, Perusturvapalvelut 62, ,2 - Sivistyspalvelut 18,3 0,0 0,0 - Tekniset palvelut 14,0 0,9 7,2 Toimintakate yhteensä 99,7 3,9 4,0 Kunnan sisäiset tulot ( talousarviossa euroa) ja menot ( talousarviossa euroa) on esitetty käyttötalouden eri tulosalueilla tiliryhmittäin erillisellä liitteellä nro 2. 31

33 Toimintakate 99,8 milj. euroa kasvaa 3,9 milj. euroa tulosalueittain seuraavasti: TOIMINTAKATE TULOSALUEITTAIN (ULKOINEN) osav.k.1/2013 osav.k.2/2013 TULOSALUE TP KS + M TP ENN TP ENN RAAMI TA TA TA Ltk ehdotus KH esitys - yleishallinto elinkeinotoimi maaseututoimi maankäyttölautakunta tarkastustoimi pelastus HALLINTOPALVELUT muutos ,5 6,3 6,3 6,3 13,1 5,4 5,5 -Käyttöomaisuuden myyntivoitot Valmistus omaan käyttöön perusturvan johto ja hallinto lasten, nuorten ja perheiden palvelut varhaiskasvatus ikäihmisten palvelut (hoito ja hoiva) perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito PERUSTURVAPALVELUT muutos ,8 5,6 6,3 6,3 6,2 4,2 4,2 - kehittämis-ja hallintopalvelut perusopetus elinikäinen opp. ja tiedonhall kulttuuri-ja vapaa-aikapalvelut SIVISTYSPALVELUT muutos ,8 4,6 3,8 4,4 2,6 0,0 0,0 - hallinto toimitilapalvelut: josta ruokailupalvelut kuntatekniikka TEKNISET PALVELUT muutos ,8 8,5 7,6 7,5 14,7 7,4 7,4 TOIMINTAKATE YHT muutos muutos-% 6,0 6,2 6,3 6,3 7,3 4,1 4,1 Vert. TP2011 Vert. TP 2012 Vert. TP2012 Vert. TP2012 Vert.TPE 2013 Vert.TPE 2013 Vert.TPE 2013 Vert.TPE

34 10 Hallintopalvelut Tuloslaskelma Tp 2012 Toimielimen palveluajatus 10 Kunnanhallitus 10 Yleishallinto KsM 2013 Toe Hallintopalvelut jakaantuu seuraaviin tulosalueisiin Yleishallinto Elinkeinotoimi Pelastus Maaseutuhallinto Käyttöomaisuuden myyntivoitot Hallintojohtaja vastaa yleishallinnosta ja kunnanjohtaja muista tulosalueista tilivelvollisena. Kunnanjohtaja vastaa toimielimen alaisesta toiminnasta kokonaisuutena. Yleishallinto tulosalueen palveluajatus Kh Ta Tulosalue sisältää päätöksentekoprosessien toimivuudesta huolehtimisen ja tukipalveluiden tuottamisen toimialoille, konserniyksiköille ja muille sidosryhmille. Yleishallintoon kuuluvat seuraavat palvelut: Kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksenteon valmistelu, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät sekä päätöksentekojärjestelmien kehittäminen Keskitettyjen tukipalveluiden (hallinto-, talous-, tietohallinto- ja henkilöstöhallintopalvelut) tuottaminen ja kehittäminen Edustus- ja suhdetoiminta Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,3 % -5,9 % - sisäinen ,8 % 28,8 % Toimintamenot ulkoinen ,6 % 2,1 % - sisäinen ,3 % 5,3 % Toimintakate Suunnitelmapoistot ,7 % -5,8 % Laskennalliset erät: Korko ,1 % 14,4 % Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Tuloslaskelma Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,5 % 5,9 % - sisäinen ,3 % 28,8 % Toimintamenot ulkoinen ,4 % 4,2 % - sisäinen ,5 % 6,0 % Toimintakate Suunnitelmapoistot ,1 % -13,7 % Laskennalliset erät: Korko ,1 % 14,4 % Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos

35 Talous- ja velkaneuvonta Elinkeino- ja pelastustoimen omistajaohjaus Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Keski-Uudenmaan kuntien yhteinen selvitys kuntajaon muuttamiseksi on käynnissä, samalla kun metropolihallinnon valmistelu sekä valtakunnallinen Sote-ratkaisu tulevat loppuunsaatetuksi. Näissä valmisteluissa hallinto on omalta osaltaan mukana. Merkittäviä muutoksia näiden toteutuessa osittainkin tulee Mäntsälän kuntahallintoon. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Kunnassa käynnistetty hallinnon tukipalvelujen uudistamishanke, jonka päätökset ajoittuvat loppuvuoteen Tavoitteena on keskittää tukipalveluja yhteen keskushallintoon ja saada tuottavuutta ja palvelukykyä parannettua. Toimintavuonna päätösten toimeenpanon vuoro. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella 2016 Strateginen tavoite 1: Kuntalaisten hyvinvointia edistetään asiakaslähtöisesti Kriittiset menestystekijät Osallistuva ja yhteisvastuullinen toimintakulttuuri Valmistelun avoimuuden lisääminen Arviointi kunnan viestinnän onnistumisesta Viestinnän tehostaminen Kuntalaistilaisuuksien lisääminen kuntarakakenne/sote uudistukseen liittyen Pidettyjen tilaisuuksien määrä ja palaute Aktiivinen työllistämispolitiikka käytännössä Työttömien määrän kehitys, kunnan rahoitusosuuden kehitys (valtiolle) Hyvinvoinnin edellytysten vahvistaminen Hyvinvointikertomus toiminnan suuntaajana Hyvinvointia kuvaavien indikaattorien kehitys / parannus Palvelutarpeiden ennaltaehkäiseminen Hallinnon tuki toimialoille viestinnässä, tukipalvelujen toimivuus ydintehtävien tehokkuus Johtoryhmän / Toimialajohtoryhmien arviot Strateginen tavoite 2: Toimiva ja osaava kunta organisaatio palveluiden tuloksellisen järjestämisen Kriittiset menestystekijät Monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset palveluiden järjestämistavat Hankintaprosessia ja osaamista kehitetään ja avoimuutta lisätään 34

36 Hankintaryhmän kysely Sisäisen valvonnan malli toiminnassa Arvioinnin tulokset (jory, tilintarkastajat) Sähköisiä palveluja otettu käyttöön Palvelujen määrä ja asiakaspalvelukyselyt Selvitysten ja palautteiden hyödyntäminen Palautteiden säännönmukainen läpikäynti Osallistava ja tuloksellinen johtaminen Johtamisarvioinnit käytössä Arviointien kattavuus esimiehistä Toimenkuva (TVA) työ saatettu loppuun Toimenkuvat valmiina henkilöstösuunn. varten Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Kehityskeskustelut Kehityskeskustelujen kattavuus % Konsernijohtaminen / omistajaohjaus, selkeyttäminen ja tehostaminen Valtuuston arvio / osavuosikatsausarvio Sairauspoissaolojen vähentyminen Sairauspoissaolomittarit Koulutustapahtumien määrä ja laatu Koulutuspäivät / kattavuus toimialoilla Palvelutarpeiden ennakointi Sisäisten tukipalvelujen oikea mitoitus Kysely Konserniyhteistyö Konsernijohtoryhmän itsearviointi 35

37 11 Elinkeinotoimi Tuloslaskelma Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Kunnan elinkeinopalveluista vastaa pääosin Mäntsälän Yrityskehitys Oy, josta kunta omistaa 70 % ja Mäntsälän Sähkö 30 %. Mäntsälän kunta on Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forumin eli Keuken osakas. Keuke on tarjonnut yrityshautomopalvelut Mäntsälälle, mutta kyseiset palvelut loppuvat vuoden alussa. Mäntsälän Yrityskehitys Oy vastaa uusyritystoiminnasta ja yritysneuvonnasta. Kuntakonsernin sisäinen yhteistyö organisatoristen muutosten myötä tiivistyy ja tehostuu. Maaseudun kehittämisohjelman yhteistyöstä vastaa Mäntsälän alueella Mäntsälän Yrityskehitys Oy. Kuntayhteistyö ja metropolialueen mahdolliset muutokset voivat vaikuttaa elinkeinotoimintaan suunnitelmakaudella. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Tp 2012 Vahvistetaan kansainvälisten ja kansallisten yrityksien sijoittumismahdollisuuksia Mäntsälään. Toteutuksen hoitaa Mäntsälän Yrityskehitys Oy Seurataan yritysvaikutusten arvioinnin käyttöönoton vaikutuksia. Logistisen sijainnin hyödyntäminen ja julkisen liikenteen edistäminen. Yrityspalveluiden asiakastyytyväisyyden mittaaminen ja tulokset. Mäntsälän Yrityskehitys Oy antaa yritysneuvontaa alkaville ja olemassa oleville yrityksille. Luodaan yhdessä Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n kanssa kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille. Kunta huolehtii riittävästä tonttitarjonnasta yrityksille sekä asunto- ja tonttitarjonta työntekijöille. Kunta takaa kustannusvastaavat tariffikäytännöt ja laatii tarkoituksen mukaiset rakennustapaohjeet yritystonteille. Kunnan hankintojen valmistelussa huomioidaan yritysvaikutus Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella 2016 KsM 2013 Toe Kh Ta 2015 Uudet suuret yritykset 2 kpl ja keskisuuret yritykset 3 kpl 2016 Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,8 % 0,0 % - sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot ,5 % -0,5 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Kappaleet Yrityskonsultointien määrä 100 kpl/vuosi Kappaleet 36

38 Yritystonttien määrä 10 kpl/vuosi Kappaleet 12 Pelastus Tuloslaskelma Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Tulosalueelle sisältyy euron määräraha pelastuksen kuntaosuuteen Vantaan kaupungille vuodelle. (v. 2013; euroa). Ta Tp12 KsM 13 Toimintatuotot - ulkoinen - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,8 % 1,5 % - sisäinen ,7 % 3,2 % Toimintakate Suunnitelmapoistot -620 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot -848 Tilikauden tulos Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen visio on: Keski-Uudellamaalla on hyvä turvallisuuskulttuuri ja tehokas pelastus- ja sairaankuljetustoimi. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on arvostettu. Visio korostaa hyvän turvallisuuskulttuurin merkitystä. Se pitää sisällään ajatuksen kuntalaisista, jotka osaavat ennakoida onnettomuusriskit ja tekevät omasta arkielämästään mahdollisimman turvallisen. Hyvä turvallisuuskulttuuri on koko Keski- Uudenmaan etu. Onnettomuustilanteissa Keski-Uudenmaan pelastustoimi haluaa toimia tehokkaasti, millä tarkoitetaan järkevästi organisoitua ja kohdennettua toimintaa. Vision kolmas teema nostaa esiin arvostamisen ja sitä kautta työhyvinvoinnin ja - tyytyväisyyden. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos haluaa olla tunnettu hyvänä työpaikkana ja työyhteisönä. Pelastuslaitoksen imagoon kuuluu tinkimättömyys henkilöstön työkyvyn ja osaamisen vaatimuksissa. Työkykyinen, ammattitaitoinen ja motivoitunut -hyvinvoiva - työntekijä takaa parhaan mahdollisen turvallisuuden. Pelastuslaitoksen toiminnalliset tavoitteet tulevat laitoksen strategiasta ja palvelutasopäätöksestä, jotka ovat olleet kuntien lausunnoilla. Suunnitelmakaudella valtakunnalliset kunta- ja palvelurakenneuudistukset saattavat muuttaa myös Pelastuslaitosten asemaa. 37

39 13 Maaseututoimi Tuloslaskelma Tp 2012 KsM 2013 Tulosyksikön palveluajatus Toe Kh Ta Mäntsälän kunta huolehtii yhteistoimintasopimuksen mukaisesti maaseutuhallinnon järjestämisestä Askolan, Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kuntien alueella. Vuosi on yhteistoiminta-alueen toinen toimintavuosi. Tukihallinnossa siirrytään kokonaan sähköiseen hakemusten käsittelyyn ja arkistointiin. Samalla otetaan käyttöön uudet tieto-järjestelmät. Paperilomakkeiden käsittely työllistää hallintoa huomattavasti sähköisiä hakemuksia enemmän, minkä vuoksi sähköisen asioinnin lisääminen on toiminnan keskeisiä tavoitteita. Eu:n tuet uudistuvat vuonna Kouluttautuminen uusien tukien hallinnointiin alkaa jo vuoden puolella Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,9 % 2,2 % - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,5 % 5,2 % - sisäinen ,3 % 11,5 % Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Käyttöomaisuuden myyntivoitot Tuloslaskelma Tp 2012 KsM 2013 Toe Tulosalueelle kirjataan käyttöomaisuuden myyntihinnan ja kirjanpitoarvon välinen erotus. Kh Ta Tp12 Toimintatuotot ulkoinen ,9 % - sisäinen Toimintamenot - ulkoinen - sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot ,0 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos KsM 13 38

40 18 Maankäyttölautakunta 18 Maankäyttötoimi Tuloslaskelma Tulosalueen toiminta-ajatus Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta 2015 Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön ohjaus ja valvonta kunnassa Maankäytön suunnittelu ja suunnitteluun liittyvien sekä kartasto-, kiinteistöteknisten- ja maapoliittisten asioiden valmistelu Seurata Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen palvelusopimuksen toteutumista Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Tp12 Vuoden aikana ollaan mukana ainakin Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ja Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman laadinnassa sekä metropolikaavahankkeessa ja kahdeksan kunnan yhdistämisselvityksessä. Lisäksi Uudenmaan liitossa käynnistyy 4. vaihemaakuntakaavan laadinta. KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,2 % -22,9 % - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,3 % -4,6 % - sisäinen ,3 % 1,7 % Toimintakate Suunnitelmapoistot ,3 % -21,7 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2011 Tp 2012 Toe Kh Ta Tp12 KsM 13 Maankäyttö ltk kokoukset ,0 % Rakennusluvat - lupia kpl ,4 % -28,1 % - huoneistoja ,4 % -32,3 % - katselmuksia ,7 % -19,1 % Poikkeamisluvat ja suunnittelutarveratkaisut ,7 % -15,1 % Luovutettuja kunnan tontteja (myynti / vuokraus) -AO-tontit ,1 % -4,8 % -AP / AR AK-tontit ,0 % -40,0 % -T / K-tontit ,0 % 50,0 % -AO-vuokratonttien myynti ,0 % 66,7 % -muut kaupat /vuokrasopimukset ,3 % -37,5 % Maankäyttösopimukset ,0 % -60,0 % Merkittävät lainsäädännölliset muutokset 39

41 Edellä mainituista hankkeista tullee todennäköisesti jokin muuttamaan lainsäädäntöä, mutta muutokset eivät ehtine vielä vuodelle vaikuttamaan. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Valmistellaan sähköisen asioinnin käyttöönottoa erityisesti lupamenettelyissä ja uusitaan paikkatietojen hallintaympäristöä nykyaikaisemmaksi ja monikäyttöisemmäksi. Tarkoitus on saada lupaprosessi sähköiseksi hakemuksesta lähtien. Tämä vähentäisi huomattavasti ns., paperinpyöritystä kirjaimellisesti ja mm. lupakuvat arkistoitaisiin sähköisesti. Paikkaan sidotun tiedon merkitys ja kysyntä kasvaa niin kunnan sisällä, kuin myös kunnan ulkopuolelta mm. ns. Inspire- direktiivin kautta ja siksi paikkatietojärjestelmä on syytä muokata nykyaikaisemmaksi ja paremmin palvelevaksi. 19 Tarkastustoimi 19 Tarkastuslautakunta Tuloslaskelma Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Tulosalue sisältää määrärahan tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimintakuluihin. Talousarviovuonna sisäiseen tarkastukseen on varattu euron määräraha. Ta Tp12 KsM 13 Toimintatuotot - ulkoinen - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,0 % -5,4 % - sisäinen ,5 % 79,0 % Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos

42 39 Perusturvapalvelut 39 Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelut / Mustijoen perusturva Tuloslaskelma Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,0 % 5,6 % - ulk./yht.toim.korv ,0 % 2,5 % - ulkoinen yht ,4 % 3,7 % - sisäinen ,1 % 31,6 % Toimintamenot ulkoinen ,1 % 4,5 % - sisäinen ,9 % 10,6 % Toimintakate Suunnitelmapoistot ,7 % -1,0 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot ,4 % -1,1 % Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos Pornainen yhteistoimintakorvaukset (ns. kuntaraha) Yhteistoimintakorvaukset Tp 2012 KsM 2013 Toe Toimielimen palveluajatus Kh Ta Mustijoen perusturvan tehtävänä on edistää ja tukea Mäntsälän ja Pornaisten kunnan asukkaiden elämänhallintaa, toimintakykyä ja terveyttä niin, että kuntien asukkaat voivat hyvin, ovat aikaisempaa terveempiä ja ottavat vastuun oman ja ympäristönsä hyvinvoinnista. Perusturva järjestää vaikuttavat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut alueen väestölle ja vaikuttaa alueella hyvinvoinnin asiantuntijana. 31 Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta Kuntastrategiassa palvelutoimialoille on asetettu kaksi strategista tavoitetta menestystekijöineen: 1. Kuntalaisten hyvinvointia edistetään asiakaslähtöisesti Osallistava ja yhteisvastuullinen toimintakulttuuri Perusturvapalveluissa osallistumista ja yhteisvastuullisuutta tuetaan mm. asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä omaa vastuuta ja roolia vahvistamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä. Hoito-, palvelu- ja kasvatussuunnitelmissa nämä tavoitteet konkretisoituvat asiakastasolla. Sähköinen asiointi tukee omalta osaltaan asiakkaan/kuntalaisen osallistumista Toe14/ Tp12 Toe14/ Tp12 Johto ja hallinto ,8 % -4,6 % Lasten-, nuorten- ja perheiden palvelut ,2 % 4,1 % Varhaiskasvatus ,4 % 7,8 % Ikäihmisten palvelut (Hoito- ja hoiva) ,5 % -4,4 % Perusterveydenhuolto ,8 % 5,3 % Erikoissairaanhoito ,5 % 1,8 % Yhteensä ,0 % 2,5 % 41

43 Hyvinvoinnin edellytysten vahvistaminen Perusturvapalveluissa tämä kuntastrategian tavoite velvoittaa perusturvapalveluja tukemaan ja vahvistamaan kuntalaisten omia voimavaroja ja/tai niiden edellytyksiä. Palvelutarpeiden ennalta ehkäiseminen Perusturvapalveluissa tässä kohdin asetetaan tavoitteita ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin liittyen (kokonaan palvelutarpeelta tai raskaammilta palveluilta välttyminen). 2. Toimiva ja osaava kunta varmistaa palvelujen tuloksellisen järjestämisen Monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset palveluiden järjestämistavat Perusturvapalveluissa tähän sisältyy keskeisesti kumppanuusyhteistyöhän liittyvät tavoitteet sekä asiantuntijoina vaikuttaminen. Osallistava ja tuloksellinen johtaminen Palvelujen saatavuudesta, oikea-aikaisuudesta ja niiden kehittämisestä kertovat tavoitteet sisällytetään perusturvapalveluissa tähän. Tähän sisällytetään myös asiakaspalautteeseen ja palvelun vaikuttavuuteen liittyvät asiat Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Asiakaslähtöiseen osaamisen kehittämiseen, työhyvinvoinnin ja oman työn kehittämiseen liittyvät tavoitteet asetetaan tässä. Palvelutarpeiden ennakointi Perusturvassa palvelutarpeiden ennakointi edellyttää mm. toimintaympäristön muutosten seuraamista sekä johtamisen ja päätöksenteon työvälineiden kehittämistä. Oikea ja ajantasainen tieto on edellytys tiedolla johtamiselle. Kuntalaisten hyvinvoinnista kertovan järjestelmän elementtiä kehitetään palveluiden ennakoinnin, suunnittelun, seurannan ja mittaamisen mahdollistamiseksi. Mittarina voi toimia esimerkiksi formuloitu hyvinvointitieto asiakkailta, kuntalaisilta, työntekijöiltä, kumppaneilta (hyvinvointiselvitykset, kyselyt, opinnäytetyöt). Asiakasprofiilit kertovat siitä että keskeiset asiakkaat on tunnistettu ja painopistevalintoja voidaan tehdä. Toimialaa ja sen tavoitteita ohjaa kunnanvaltuuston hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat, joista perusturvan näkökulmasta keskeisiä ovat mm. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (päivitetään 2013), Ikäpoliittinen ohjelma, Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen linjaukset sekä osin Asunto-ohjelma ja Mäntsälän kunnan kiinteistöjen kehittämisohjelma. Perusturvan toiminnallisia tavoitteita tulee ohjaamaan myös sairaanhoitopiirin valtuustossa hyväksyttävä Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Toimintaa ohjaa omalta osaltaan operatiiviset ohjeet ja suunnitelmat, joista esimerkkejä ovat turvallisuussuunnitelmat, päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjeet. Ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: kuntatalouden tiukkeneminen kunta- ja palvelurakennemuutokset valinnanvapauden mukanaan tuoma terveydenhuollon palvelujen kysynnän mahdollinen muutos ikäihmisten absoluuttisen määrän kasvu asumisratkaisut esteettömän asumisen tarpeen kasvu (ml. erityisryhmät) 42

44 alle kouluikäisten lasten määrän kasvu varhaiskasvatuspalveluiden tiloihin liittyvät investointitarpeet sekä lasten ja perheiden muiden palveluiden tarpeen kasvu (esim. hyvinvointineuvola) 31 Perusturvan johto ja hallinto Tuloslaskelma Tp 2012 Tulosalueen palveluajatus KsM 2013 Toe Kh Ta Perusturvan johto ja hallintopalvelut ohjaavat, mahdollistavat ja tukevat perusturvapalvelujen perustehtävässä (= palveluajatus) onnistumista osana kuntaorganisaatiota. Toimialan hallinnon ja talouden tukipalveluiden tehtävänä on vastata perusturvan tukipalveluiden toimivuudesta siten, että perusturvan johtaminen, päätöksenteko, esimiestyö ja eri tulosalueiden ydintehtävät mahdollistuvat. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa todetaan, että kuntien on sovittava tavoista toimia laaja-alaisessa yhteistyössä alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteuttamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa poikkihallinnollista tavoiteasetantaa kunnan eri toimialojen kesken, samoin kuin alueellisesti asetettuja tavoitteita yli kuntarajojen muihin kuntiin ja toimijoihin. Arvioiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon vaikutus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on noin 15 % ja 85 % on seurausta toimintaympäristön muista ratkaisuista. Ratkaisevaa siis on sosiaali- ja terveydenhuollon kyky havaita keskeiset muutokset toimintaympäristössä sekä arvioida niiden vaikutus väestön terveyteen ja hyvinvointiin ja välittää tämä tieto sekä kunnan päättäjille että mahdollisille riskiryhmille. STM:n terveydenedistämisen laatusuosituksen mukaan terveyttä ja hyvinvointia edistävien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan terveyden edistämisen rakenteiden arviointia, johtamisen kehittämistä, voimavarojen suuntaamista ehkäisevään työhön, hyvinvointiosaamisen vahvistamista sekä toiminnan säännöllistä seurantaa ja arviointia. Tiukkeneva talous ja sitä kautta asiakastarpeeseen nähden niukkenevat työntekijäresurssit lisäävät riskiä menettää osaavia työntekijöitä, kun työn hallittavuus vaikeutuu. Tämä riski on kunnan sisällä tiedostettava kuntien keskeisessä kilpailutilanteessa osaavista työntekijöistä Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,3 % 1218,9 % - ulk./yht.toim.korv ,8 % -4,6 % - ulkoinen yht ,9 % 30,9 % - sisäinen ,7 % 0,7 % Toimintamenot ulkoinen ,9 % 23,6 % - sisäinen ,9 % 5,0 % Toimintakate Suunnitelmapoistot ,6 % -25,2 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis ,0 % 0,0 % Vyörytysmenot ,7 % Vyörytysmenot hall.sis. Tilikauden tulos

45 Sosiaali- ja terveyssektorilla lainsäädäntöuudistukset ovat merkittäviä toimintaympäristön muutokset vuosina Terveydenhuoltolaki astui voimaan Laki toi muutoksia mm. potilaiden mahdollisuuksiin valita hoitopaikka ja hoitava terveydenhuollon ammattihenkilö sekä antoi oikeuden käyttää hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon kotikunnan ulkopuolista terveyskeskusta pitempiaikaisen oleskelun vuoksi. Potilaan valinnanvapaus laajenee 1.1. siten, että henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveysaseman koko maan alueelta. Kotikuntalain muutos tuli lukien, jolloin laitoshoidossa olevat, asumispalveluissa ja perhehoidossa asuvat henkilöt voivat valita vapaasti kotikuntansa. Muutokseen sisältyy kuntien välinen kustannusten korvausjärjestelmä. Kotikuntalain muutos sekä potilaan valinnan vapaus lisää kuntien välistä laskutusta. Käynnissä on myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja järjestämistä koskevan lainsäädännön valmistelu sekä sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus. Uuden sosiaalihuollon yleislain voimaantulon ajankohdaksi on kaavalitu vuotta Uudistuksen keskeisiä tavoitteita on asiakkaan aseman vahvistaminen palveluprosessissa ja hyvinvoinnin edistämistä tukevien rakenteiden vahvistaminen. Yksityisiä sosiaalipalveluja koskeva laki tuli voimaan Lakia sovelletaan kaikkiin sosiaalihuoltolain 17 :ssä lueteltuihin sosiaalipalveluihin ja varhaiskasvatuspalveluihin, joita on mahdollisesti tuottaa yksityisesti. Kunnalla on valvontavelvollisuus, jota varten Valvira on laatinut erilliset valvonta-ohjelmat. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän laatimaan kansallista omaishoidontuen kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteen on mm yhtenäistää omaishoidontuen perusteita. Nämä muutokset ovat tulossa suunnitelmakaudella. Esitys uudesta varhaiskasvatuslaista on tarkoitus antaa eduskunnan päätettäväksi keväällä. Tavoitteena on, että uusi laki astuu voimaan Koko toimialaa koskevia yleisiä muutoksia: Valtakunnalliset kunta- ja palvelurakenneuudistukset Kuuma-organisoitumista koskevat muutokset Kuntayhteistyötä koskevat muutokset palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa Kumppanuuksien hallinnan merkityksen vahvistuminen Suunnitelmakaudella lisätään sähköisten palveluiden tarjontaa. Tällä nopeutetaan ja sujuvoitetaan asiakaspalvelua sekä tuetaan asiakkaiden kiinnostusta omasta hyvinvoinnista ja mahdollistetaan omien asioiden parempi seuranta. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Kansallisen sähköisen arkiston käyttöönottoon liittyvä toimeenpano. Talousarvio ei sisällä varausta palkankorotuksiin. Tästä johtuen toimipisteiden sulkuja joudutaan todennäköisesti pidentämään aikaisempiin loma-ajan aikaisiin sulkuihin nähden. Talousarvio ei sisällä määrärahavarausta asiakasmäärän ja palvelutarpeen kasvuun nyt arvioitua päivähoitopaikkojen kasvua lukuun ottamatta. Toimintavuoden aikana arvioidaan asiakas- ja palvelukriteerien tiukentamisen tarve. 44

46 Talousarvio ei sisällä määrärahavarausta määräaikaisen laskentasihteerin tehtävien jatkamiseen talousarviovuonna. Mikäli kunnan hallinnon keskittäminen ei toteudu, toimiala tarvitsee tämän resurssin, jotta kaikki tehtävät pystytään hoitamaan. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 Kunta- ja palvelurakenteiden muutosten ennakointi Toteutunut kunta- ja selvitysyhteistyö Kumppanuuksien hallinta toimialan perustehtävän tukena Kumppanuusyhteistyön toteutuminen Johtamisessa ja päätöksenteossa on tarvittava tuki ja tieto käytössä Raportointikäytännöt ja raporttien käytettävyys Keskeiset johtamisen, hallinnon ja talouden prosessit sujuvat ja roolit ovat selkeät Prosessikuvaukset ja sisäiset toimintaohjeet Asiakkaan palveluprosessissa tarvittavan tiedon turvaaminen earkiston käyttöönotto suunnitellusti Asiakaslähtöinen osaamisen kehittäminen tukee toimialan perustehtävää Henkilöstöjohtamista ja henkilöstön työhyvinvointia tukevat toimintatavat Osaamisen kartoitus ja suunnatut koulutukset Oman työn kehittäminen 32 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Tuloslaskelma Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,1 % 2,3 % - ulk./yht.toim.korv ,2 % 4,1 % - ulkoinen yht ,0 % 3,5 % - sisäinen ,1 % 47,4 % Toimintamenot ulkoinen ,9 % 1,4 % - sisäinen ,2 % 21,5 % Toimintamenot Suunnitelmapoistot ,0 % 27,3 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot ,5 % Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos

47 Tulosalueen palveluajatus Tulosalueen tavoitteena on, että Mustijoen perusturvan alueen lapset, nuoret ja perheet voivat hyvin ja saavat oikeaan aikaan tarvitsemiaan hyvinvointia edistäviä ja tukevia palveluja. Tavoitteena on myös, että lapset, nuoret ja perheet osallistuvat oman ja lähiympäristönsä hyvinvoinnin kehittämiseen. Tulosalueen palveluja ovat: Perhepalvelut: Perheneuvola: Perheneuvola, Oppilashuolto, Psykiatrinen sairaanhoitaja Perheasiain sovittelu Lastensuojelun sosiaalityö Lastenvalvojan palvelut Avohuollon tukitoimenpiteet: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Loma- ja virkistystoiminta, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Intensiivinen perhetyö Kodin ulkopuolelle sijoitetut: Perhehoito, Perhekotihoito, Laitoshoito Jälkihuolto: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Tukiasuntopalvelut, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhehoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhekotihoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Laitoshoito Lastensuojelun perhetyö: Lastensuojelun perhetyön palvelut Sosiaalipäivystys Adoptiopalvelut, Adoptioneuvonta Aikuissosiaalityö: Aikuissosiaalityö Sosiaalinen asuminen (Välivuokrausasunnot) Työmarkkinatuen kuntaosuus Toimeentulotukipalvelut: Perustoimeentulotuki, Ehkäisevä toimeentulotuki, Täydentävä toimeentulotuki, Kuntouttavan työtoiminnan tue Hyvinvointineuvola: Äitiysneuvola Perhesuunnittelu Lastenneuvola Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perhetyö: Perhetyö, Lapsiperheiden kotipalvelu Terveyskeskuspsykologi Puheterapia Aikuisten psykososiaaliset palvelut: Päihdehuolto: Laitoshoito, Avohoito, Ehkäisevä päihdetyö, A-klinikka, Ylläpito- ja korvaushoito, Katkaisuhoito, Kuntoutushoito, Asumispalvelut Mielenterveystyö: Psykiatrinen sairaanhoitaja, Asumispalvelut, Muu mielenterveystyö, esim. avustukset Työllistämistoiminta: Kuntouttava työtoiminta, Muu työtoiminta 46

48 Vammaispalvelut: Vammaisneuvosto Asumispalvelut/ vammaispalvelut: VPL-asumispalvelut, Asumisen muutostyöt ja laitteet Kuljetuspalvelut/ vammaispalvelut: VPL-kuljetuspalvelut Omaishoidon tuki/ vammaispalvelut Tulkkipalvelut ja viittomaopetus Apuvälineet ja laitteet/ vammaispalvelut Henkilökohtaiset avustajat/ vammaispalvelut Henkilökohtainen apu/ vammaispalvelut Vaikeavammaisten päivätoiminta Sosiaalityö, vammaispalvelut Muut avustukset, vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut: Kotihoidon ohjaus, kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten avohoito/ Päivätoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Työtoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Omaishoidon tuki Kehitysvammaisten asumispalvelut: Tuettu asuminen, kehitysvammapalvelut, Ohjattu asuminen, kehitysvammapalvelut, Tehostettu asuminen, kehitysvammapalvelut, Asumisvalmennus, kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten laitoshoito Kehitysvammaisten perhehoito Kehitysvammaisten iltapäivähoito Leiri- ja lomatoiminta, kehitysvammapalvelut Henkilökohtaiset avustajat, kehitysvammapalvelut Henkilökohtainen apu, kehitysvammapalvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Uusi sosiaalihuollon yleislaki tullee voimaan vuotta Uudistuksen keskeisiä tavoitteita on asiakkaan aseman vahvistaminen palveluprosessissa ja hyvinvoinnin edistämistä tukevien rakenteiden vahvistaminen. Valmistelussa on esitys uudeksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi, mikä koskee esi- ja perusopetusta ja toisen asteen lukio-opetusta ja ammatillista koulutusta. Esityksen mukaan jokaisella opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä tulee olla käytettävissä koulun tai oppilaitoksen sijaintikunnan järjestämänä mm. opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut. Nämä palvelut tulee järjestää laissa säädetyssä määräajassa. Talousarvioon ei sisälly em. toiminnan turvaavaa lisäresurssia. Riskinä on lapsen/nuoren palveluprosessin käynnistymisen viivästyminen ja sitä kautta tarve tulevaisuudessa raskaammalle ja kalliimmalle palvelulle. Valvira ja Aluehallintovirasto valvoo lain edellyttämien resurssien riittävyyttä. 47

49 Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Perhepalveluiden haasteet liittyvät edelleen perheiden monimutkaistuneisiin ongelmiin, syrjäytymiseen, vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmiin, nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Lapsiperheiden palveluiden kehittämisessä on huomioitava perheiden elämäntilanteiden ja perherakenteiden monimuotoistumien. Muutokset edellyttävät entistä enemmän moniammatillista ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Hyvinvointisuunnitelmaa varten tehdyn kyselyn mukaan peruskouluikäisten lasten vanhempien huolenaiheita ovat nuorten tekemisen puute (mm. tilapuutteet), päihteet sekä lasten ja nuorten käyttäytyminen. Vanhemmat toivovat panostusta mm. kouluterveydenhuollon lääkäripalveluihin, kodinhoitajapalveluihin, nuorisotyöhön ja matalan kynnyksen palveluihin. Tulosalueen johto ja asiantuntijat esittivät kuntastrategian mukaisesti matalan kynnyksen palvelujen ja ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistamista. Tehdyt resurssiesitykset tukisivat perusturvan strategisia tavoitteita ja suuntaisivat palvelua voimakkaammin korjaavasta työstä ennaltaehkäisyyn. Valtuuston antama talousarvioraami ei mahdollistanut esitettyjen lisäasiantuntijoiden esittämistä. Talousarvioehdotus sisältää kuvauksen (pykälän liitteenä) siitä, mitä toiminnallisia, laadullisia ja taloudellisia riskejä tehty karsinta sisältää. Alkuperäinen tulosalueen esitys sisälsi seuraavat suunnitelmat: Matalan kynnyksen palveluja vahvistetaan ja parannetaan edelleen aikuissosiaalityön perhetiimin, hyvinvointineuvolan lapsiperheiden kotipalvelun, koulupsykologipalvelun ja kouluterveydenhuollon saatavuutta ja oikea-aikaisuutta sekä kehittämällä ryhmätoimintaa (esim. murrosikäisten vanhempien vertaisryhmät) ja aloittamalla yhteistyössä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa perhekummi- ja kaveritoimintaa. Vuodelle esitettään perustettavaksi seuraavat vakanssit: lapsiperheiden kodinhoitaja, aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja (eläköitymisen mahdollistama toimen nimikemuutos). Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tullee voimaan 1.8. lukien. Laissa on lakisääteiset rajat koulupsykologin ja koulukuraattorin palvelujen saatavuudelle. Vuoden 2013 aikana on kartoitettu kotona asuvien kehitysvammaisten asuminen ja siihen liittyvä palvelutarve. laaditaan kehitysvammaisten asumisen järjestelyä koskeva toimenpideohjelma. Nuorten yhteiskuntatakuu astui voimaan lukien. Tästä velvoitteet ohjaavat edelleen toimintavuotta. Jokaisella alle 25-vuotiaalle on tarjottava työharjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään 3 kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, nuorten työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen, nuorten syrjäytymisvaaraan liittyvien tekijöiden tunnistaminen sekä varhainen puuttumien nuorten syrjäytymiskehitykseen. Suurin haaste toiminnalle on edelleen nuorisotoimen starttipajan asianmukaisten tilojen puute sekä henkilöstöresurssivaje. Nuorisotoimi on perusturvan keskeinen kumppani nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Moniammatillisuutta ja kumppanuuksia hyödynnetään palvelujen tuottamisessa. Kumppaneilta odotetaan yhteistyötä myös palvelujen kehittämiseen. 48

50 Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Hyvinvointineuvolan uudet toimitilat valmistuvat Kumppanuusyhteistyön vahvistaminen Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 Asiakkaiden osallistaminen oman hyvinvoinnin edistämiseen Asiakassuunnitelmien kattavuus kaikista asiakkaista % Päättyneet asiakkuudet % kaikista asiakkuuksista Asiakaspalautteet (palvelutyytyväisyys/tyytymättömyys, palvelukokemukset ja odotukset) Lisätään ennaltaehkäisevää palvelua ja varhaista tukea Käynnistyneet ryhmät (ennakoivat ja ehkäisevät) Ryhmätoimintaan osallistuneiden asiakaspalautteet Kumppanuusyhteistyö on aktiivista ja tavoitteellista lisäten asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta Kasvatuskumppanuuteen perustuva yhteistyö lastensuojelun yksityisten sijoituspalveluiden tuottajien kanssa on luotu (arviointimittari: sijoitusten kesto) Lasten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen teatterin ja taiteen keinoin -hanke on käynnistynyt (edellytyksenä hankerahoitus terveyden edistämisen määrärahoista) Kuntakumppanuus Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa on luotu Työhön kuntouttava Green care -toimintamalli on luotu ja pilotoitu maaseudun yhdistysten ja yritysten kanssa Toteutetaan ja arvioidaan hyväksyttyjä ohjelmia: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma, Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma ja Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjeet Ohjelmien tavoitteiden toteutumisaste 49

51 33 Varhaiskasvatus Tuloslaskelma Tp 2012 Tulosalueen palveluajatus Päivähoito ja esiopetus varmistavat lapsille hoidon, tukevat lapsen kasvua ja kehitystä sekä edistävät oppimista kasvatuskumppanuudessa lapsen vanhempien ja muiden toimijoiden kanssa. Varhaiskasvatuksen tulosalueen palveluja ovat: avoin- ja kerhotoiminta perhepäivähoito ryhmäperhepäivähoito kotihoidontuki yksityisen hoidon tuki päiväkotihoito vuorohoito esiopetus Varhaiskasvatuspalvelut KsM 2013 Toe Kh Ta Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Nummisten ja Saaren päiväkotien toiminta käynnistyi elokuussa 2013 valmistuneissa koulu-päiväkotiyksiköissä. Kaunismäen päiväkodin laajennus käynnistyi yhdessä hyvinvointineuvolan tilojen rakentamisen kanssa elokuussa 2013 ja suunnitelman mukaan se otetaan käyttöön elokuussa. Asemanraitin viipalepäiväkodin toiminta lakkaa Kaunismäen päiväkodin laajennuksen valmistuttua. Toimialan talousarvioesitys sisältää laajentuneen toiminnan edellyttämät asetuksen määrittelemät työntekijäresurssit. Kevään osalta talousarvio sisältää marraskuun 2013 palvelukysynnän mukaiset resurssit. Valtuuston antama talousarvioraami ei mahdollistanut tulosalueen esittämää yhden päiväkodinjohtajan lisäpanostusta, mistä johtuen toimialalla tulee varautua siihen, että asiakas- ja henkilöstöohjaus ei optimaalisesti toimi. Esimiehellä on oleellinen rooli siinä, että henkilöstöä käytetään koko varhaiskasvatuksen alueella optimaalisesti yli yksikkörajojen. Yksikkömäärät päiväkodinjohtajaa kohden kasvavat 2013 aikaisemmasta. Oikean ja riittävän päivähoitopalvelun löytäminen perheelle on perheen ja päivähoidon yksi tärkeistä yhteistyömuodoista. Kaikkia suunniteltuja arviointi- ja kehittämistoimia ei käynnistetä toimintavuoden aikana Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,9 % 3,7 % - ulk./yht.toim.korv ,4 % 7,8 % - ulkoinen yht ,1 % 5,9 % - sisäinen ,7 % -63,2 % Toimintamenot ulkoinen ,6 % 8,6 % - sisäinen ,7 % 6,1 % Toimintakate Suunnitelmapoistot ,4 % 19,3 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot ,1 % Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos

52 Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön Tapahtuneen siirron jälkeen päivähoito ei enää ole sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Poikkeuksena tästä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävät säilyvät hallinnonalasiirrosta (mm. yksityisen palvelutuotannon valvontavelvollisuus) huolimatta ennallaan. Siirto ei koske lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa säänneltyjä lasten päivähoidon vaihtoehtona myönnettäviä taloudellisia tukia. Tukia koskeva lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus jäivät edelleen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Muutoksia ei myöskään tullut päivähoito- oikeuteen tai kuntien päivähoitopalvelujen järjestämisvelvollisuuteen. Päivähoidon hallinnonalansiirtoa koskevat päivähoitolain ja siihen liittyvien muiden lakien muutokset, jotka astuivat voimaan , on tarkoitettu väliaikaisiksi kunnes laki varhaiskasvatuksesta säädetään. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella varhaiskasvatusta koskevat säädökset sekä arvioida lainsäädännön uudistamisen taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Työryhmän toimikausi on Esitys uudesta varhaiskasvatuslaista on tarkoitus antaa eduskunnan päätettäväksi kevätistuntokaudella. Tavoitteena on, että uusi laki astuu voimaan Samassa rakennuksessa Saarella ja Nummisissa toimivien päiväkotien ja koulujen kanssa on tavoitteena luoda yhteistyötavat ja toiminnalliset käytännöt. Yhteiset toimintatilat mahdollistavat erityisesti lasten kasvun kehityksen ja oppimisen jatkumon saumattoman toteuttamisen, kasvatuskumppanuuden vanhempien kanssa sekä tilojen monipuolisen käytön. Kuntakohtainen esiopetussuunnitelma laaditaan yhdessä sivistystoimen kanssa valtakunnallisen normatiivisen esiopetussuunnitelman pohjalta ja se otetaan käyttöön Vuonna kartoitetaan luontoesiopetuksen laajentamismahdollisuudet muihin päiväkotiyksiköihin. Mahdolliset uudet kohteet esitetään päätettäväksi talousarviossa. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Kaunismäen päiväkodin laajennuksen käyttöönotto Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 Osallistamisen ja kumppanuuksien vahvistaminen Esiopetussuunnitelman valmistuminen Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen Vanhempien osallistuminen prosessiin Palvelukysynnän ohjautuminen kevyempiin palveluihin Kerhotoiminnan ja osapäivähoidon lisääminen vaihtoehtona kokopäivähoidolle Vanhempi kotona ja lapsi kokopäiväisessä päivähoidossa -lasten määrä Kotihoidon tuen kuntalisää käyttävien määrä 51

53 Kumppanuusyhteistyö on aktiivista ja tavoitteellista lisäten asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta. Kasvatuskumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä yksityisen päivähoidon tuottajien kanssa Yksityisten päivähoidon ammatillisen osaamisen tukeminen sekä yhteisten kasvatuskäytäntöjen luominen kuntien toiminta-alueella Yksityisen päivähoidon henkilöstön osallistuminen kunnan järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja ammatillisiin tapaamisiin Toteutetaan ja arvioidaan hyväksyttyjä ohjelmia: Lasten, nuorten ja perheitten hyvinvointisuunnitelma, Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjeet Ohjelmien tavoitteiden toteutumisaste 34 Ikäihmisten palvelut (Hoito- ja hoiva) Tuloslaskelma Tp 2012 Tulosalueen palveluajatus KsM 2013 Toe Kh Ta Hoito- ja hoivapalvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia, toimintakykyä ja omatoimisuutta vaikuttamalla ja järjestämällä kuntalaisten tarvitsemia kotiin annettavia palveluja, tehostettua palveluasumista, vuorohoitoa sekä akuutti- ja pitkäaikaishoitoa. Tavoitteena on tukea kotona asumista viemällä riittävät palvelut kotiin oikea-aikaisesti. Hoito- ja hoivapalvelut palvelujen tilaajavastuullisena tuottaa palveluja ikäihmisille sekä toimii palvelun tuottajana vammaispalvelulle, kehitysvammapalvelulle, mielenterveys-, päihde- ja perhepalveluille, joiden osalta tilaajavastuu on Lasten, nuorten ja perheiden palveluilla. Hoito- ja hoivapalvelut tilaavat asiakasryhmälleen sisäisesti palveluja mm. perusterveydenhuollosta. Hoito- ja hoivapalvelut myös ostavat asiakkailleen palveluja merkittävässä määrin ulkopuolisilta palveluntuottajilta (tehostettua palveluasumista) Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,6 % -0,7 % - ulk./yht.toim.korv ,5 % -4,4 % - ulkoinen yht ,9 % -2,0 % - sisäinen ,1 % 82,1 % Toimintamenot ulkoinen ,0 % 2,5 % - sisäinen ,6 % 16,9 % Toimintakate Suunnitelmapoistot ,4 % 14,3 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot ,1 % Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos

54 Tulosalueen palveluja ovat: avopalvelut (kotihoito, kotipalvelun tukipalvelut, kotihoidon ryhmäasuminen, muistihoito, omaishoidon tuki, palveluohjaus, tehostettu palveluasuminen) laitospalvelut (pitkäaikainen laitoshoito, akuuttihoito, vuorohoito) Ikäihmisten palvelut (Hoito ja hoiva) Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Hoito- ja hoivapalvelujen asiakaskunta koostuu ikääntyneistä, monenikäisistä päihdeja mielenterveysasiakkaita ja pitkäaikaissairaista. Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden määrä Hoito- ja hoivapalveluissa kasvaa. Haasteena on se, että tämän ryhmän hoitoajat ovat huomattavasti pidemmät kuin esimerkiksi ikäihmisillä vastaavissa palveluissa. Tulosalueen johdon ja asiantuntijoiden esittämää mielenterveystyön vahvistamista kotihoidossa ei valtuuston antama talousarvioraami mahdollistanut. Vanhuspalvelulaki ( ) velvoittaa kuntia järjestämään ohjausta ja neuvontaa ikääntyneille ja muille palveluja tarvitseville. Laki myös velvoittaa järjestämään palvelut 3 kuukauden sisällä siitä, kun palvelutarve on todettu. Lain edellyttämän toiminnan käynnistämisen edellyttämää lisäresursointia ei valtuuston antama talousarvioraami mahdollistanut. STM:n laatusuositus (Laatusuositus 2013:11) ohjaa kuntia seuraamaan kotihoidon henkilöstömitoitusta mittaamalla asiakkaalla tehdyn välillisen ja välittömän työajan osuutta Investointiesitys ei sisällä kotihoidon mobiilihanketta, joka olisi luotettavan seurannan mahdollistanut. Tiukan talousarvioraamin lisäksi toimialan rajallinen tietohallintotuki pakotti siirtämään hanketta vuodelle. Asiakkaan konkreettisen palveluajan ja kotihoidon työpanoksen optimaalisen ohjaamisen käyttöönotto siirtyy vuodelle Valtakunnallisessa muistiohjelmassa ( ) ohjataan kuntia järjestämään muistipotilaan hoitoprosessi, johon kuuluu muistipoliklinikan lisäksi potilaan jatkohoidon järjestäminen. Suunnitelmakaudella jatkohoidon turvaamiseksi tarvitaan erillinen muistikoordinaattoriresurssi. Palo- ja pelastuslaitos velvoittaa kuntaa siirtämään vanhustentaloilta asukkaat, joiden toimintakyky on huomattavasti alentunut, nykyisten säädösten mukaisiin paloturvallisiin asuntoihin. Ikärakenteen muutoksen myötä tehostetun palveluasumisen tarve kasvaa. Ikäpoliittisessa ohjelmassa valtuusto on linjannut, että Mäntsälään rakennetaan uusi 40- paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö vuoteen 2020 mennessä (jonka jälkeen Kotokartanon peruskorjaus). Suunnitelman käynnistymiseen varaudutaan. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden hoitopaikkatarpeen määrä kasvaa edellisestä vuodesta kasvavan asiakasmäärän johdosta. Kaikilta osin hoitopaikkatarpeeseen ei pystytä vastaamaan, koska ostopalvelupaikkoihin esitetystä tulosalueen määrärahasta karsittiin toimintavuodelta yhteensä 5 paikan verran. Päihde- ja mielenterveystiimin perustaminen kotihoitoon, joka käsittää psykiatrisen sairaanhoitajan ja päihde-mielenterveyssuuntautuneen lähihoitajan, ei toteudu. Neuvontapisteen kehittäminen (Ikäpoliittinen ohjelma ) toimintavuoden aikana ei toteudu suunnitellusti. 53

55 Palvelujen järjestäminen 3 kuukauden sisällä niiden tarpeen toteamisesta (Vanhuspalvelulaki ) tarkoittaa mahdollisia lisähoitopaikkoja ostoja. Lisähoitopaikkojen ostoon ei talousarviossa ole varauduttu tulosalueen esityksestä poiketen. Kotihoidon mobiilihankkeen käynnistäminen ja toiminnanmuutosten valmistelu siirtyy vuoteen Mobiilihanke olisi mahdollistanut asiakastietojen kirjaamisen asiakkaan kotona, parantaisi asiakkaan osallistumista omaan hoitoonsa ja on lainsäädännön nykyhengen mukaista. Mobiilijärjestelmällä parannetaan henkilöstöresurssien käyttöä optimoimalla käytettävää työaikaa, tavoitteena on lisätä asiakkaalla tehtävän välittömän työajan määrää. Tämä toteutus siirtyy siis vuoteen Hoito- ja hoivapalvelut on mukana vanhustenasuntojen rakentamisen suunnittelussa muiden hallintokuntien ja yhteistyötahojen kanssa. Palvelualueella kehitetään systemaattisesti potilasturvallisuutta laatimalla potilasturvallisuutta lisäävää ohjeistusta ja tarkastelemalla käytäntöjä ja päivittämällä niitä yhdessä henkilöstön kanssa. Asiakaspalautekyselyn toteuttaminen palveluasumisessa. Toimintavuoden aikana Mäntsälän palvelutaloyhdistyksen ja kunnan vastaavan oman toiminnan kokonaisuuden rahoitukseen haetaan kuntatasolla toimiva malli. Toimintavuonna etsitään ratkaisu, miten kunnan omat pitkäaikaispaikat sopeutetaan Kiljavan pitkäaikaispaikkojen ostoihin. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 Oikeat palvelut oikeaan aikaan: valtakunnallisen palvelurakennesuosituksen mukaisessa palvelurakenteessa pysyminen 75 vuotta täyttäneiden osalta Ikäryhmästä tehostetussa palveluasumisessa (tavoite 5 6 %) Ikäryhmästä pitkäaikaisessa laitoshoidossa (tavoite 2-3 %) Ikäryhmästä säännöllisen kotihoidon piirissä (tavoite %) Päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen asiakkaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi Kumppanuusyhteistyön kehittäminen toimialan sisällä Järjestetyt koulutukset Asiakkaiden ja omaisten omien voimavarojen vahvistaminen ja matalan kynnyksen palvelujen vahvistaminen Vanhuspalvelulain velvoittaman ohjaus- ja neuvontapalvelun käynnistäminen Hoidon ja hoivan tarpeessa olevat asiakkaat hoidetaan oikealla hoitotasolla ja erikoissairaanhoidosta otetaan potilaat vastaan oikeaan aikaan Jonotusaika jatkohoitopaikkoihin (tavoite max 3 kk, vanhuspalvelulaki) Siirtoviivepäivät erikoissairaanhoidosta (tavoite 0) Säännöllisten palvelutarpeen arviointien toteutuminen Ikääntyvien ja laitoshoidon asiakkaiden tarvitseman sosiaalityön saatavuuden parantaminen Palvelun turvaamisen järjestelyt 54

56 35 Perusterveydenhuolto Tuloslaskelma Tulosalueen palveluajatus Perusterveydenhuolto Tarpeelliset perusterveydenhuollon palvelut järjestetään lainsäädännön edellyttämien aikarajojen mukaisesti kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukien. Tulosalueen palveluja ovat: vastaanottopalvelut päivystyspalvelut laboratoriopalvelut (HUS-osto) kuvantamispalvelut (HUS-osto) kuntoutuspalvelut (fysioterapia, toimintaterapia, lääkinnällinen kuntoutus, apuvälinepalvelut) välinehuolto työterveyshuolto suun terveydenhuolto lääkekeskus Lääkäripalvelut muille tulosalueille järjestetään perusterveydenhuollosta (resurssivastuu). Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,5 % 11,5 % - ulk./yht.toim.korv ,8 % 5,3 % - ulkoinen yht ,5 % 8,2 % - sisäinen ,9 % 17,4 % Toimintamenot ulkoinen ,6 % 4,7 % - sisäinen ,1 % 1,9 % Toimintakate Suunnitelmapoistot ,8 % -23,3 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot ,2 % Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos Terveydenhuoltolain tuoma hoitopaikan vapaa valinta 1.1. alkaen. Hoitopaikan vapaa valinta velvoittaa tuotteistamaan palvelut. Palvelun tuotteistamisen myötä pystytään kuvaamaan, luokittelemaan sekä laskuttamaan palvelut ulkopaikkakuntalaisilta. earkistoinnin (ekanta) käyttöönottoon liittyvä valmistelu ja toimeenpano (kuntalaisille omien tietojen katselumahdollisuus). ekanta-hankkeeseen liittyvä sähköinen potilastietojärjestelmätietojen arkistointi ns. earkistointi muuttaa toimintaprosesseja ja edellyttää laajaa henkilöstön koulutusta ja työtapojen muutosta. Potilastietojärjestelmä muuttuu lääkintälaitteeksi, mikä tuo uusia lainsäädännön velvoitteita liittyen arkistointiin sekä ammattihenkilöiden pätevyyteen. Päivystysasetus (vuonna 2015) tuo vaatimuksia päivystyspalveluiden järjestämiseen, ammattihenkilöiden pätevyyteen sekä hoidon ohjaukseen. Tietojärjestelmien toimivuuteen liittyvien vaatimusten kasvu ja sähköisen asioinnin voimakas lisääntyminen 55

57 Työterveyshuollon järjestämistapaan liittyvät muutokset Terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjaon muutokset potilaan hoitoprosessin sujuvoittamiseksi ja resurssien käytön optimoimiseksi. Apuvälinepalvelun alueellinen järjestäminen Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Vapaan liikkuvuuden tuomat muutokset toiminnan järjestämisessä Sähköinen asiointi earkistointiin liittyvä toimeenpano ja toiminnalliset muutokset Työnjaon kehittäminen eri ammattiryhmien välillä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta optimaaliseen työnjakoon ei toimintavuonna kokonaan päästä, koska tulosalueen esittämää lisäresursointia fysioterapiaan ei esityksestä huolimatta voitu tehdä toimialalle annetun raamin rajoissa. Työterveyshuollon järjestämistapa Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 Terveyttä edistävien ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen Mini-interventiomallit valituille riskiryhmille luotu Käynnistyneet ryhmätoiminnot Kuntoutuksen oikea-aikainen integrointi kokonaishoitoon Tuki- ja liikuntaelinsairaiden hoito- ja kuntoutusprosessi luotu Kumppanuusyhteistyön vahvistaminen potilaan hoitoprosessin toimivuuden turvaamiseksi Suun terveydenhuoltoa koskevat järjestelyt yhteistyökumppaneiden kanssa tehty Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa tehty Potilaiden osallistumisen aktivointi ja asiakaskeskeisyys Tehtyjen hoitosuunnitelmien määrä paljon palveluita käyttäville (tavoite 100 %) Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Potilaan yhteydensaanti, hoidontarpeen arviointi ja hoitoonpääsy toteutuvat lainsäädännön edellyttämällä tavalla Puhelinpalvelun palvelutasoprosentti (tavoite yli 90 %) Yhteydensaannin ja hoitoonpääsyn toteutuminen lain mukaisesti Potilasturvallisuuden kehittäminen Haipro-ilmoitusten määrä nousee vuosittain Potilasturvallisuussuunnitelma tehty Työterveyshuollon järjestämistavan valinta Työterveyshuollon järjestämistapa valittu ja toteutettu 56

58 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseen sitoutuminen Järjestämissuunnitelman tavoitteiden täyttymisaste 36 Erikoissairaanhoito Tuloslaskelma Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 ja merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Tp 2012 Hoitopaikan valinnanvapauteen liittyvät prosessit ja vaikutukset Sote-rakennemuutokset Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella 2016 KsM 2013 Toe Kh Ta Oikea hoidon porrastus (perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito) Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ulk./yht.toim.korv ,5 % 1,8 % - ulkoinen yht ,1 % 1,8 % - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,8 % 3,3 % - sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos Lähetteiden määrä perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon (tavoite alle 11 % vastaanottokäynneistä) Hoitoketjuja luotu terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa sovitusti (pth/esh) Siirtoviivepäivien lukumäärä (tavoite 0) Erikoissairaanhoito tukee perusterveydenhuoltoa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa sovitun mukaisesti Sovitut ja toteutuneet yhteiset käytännöt Erikoissairaanhoidon käytön seurannan ja raportoinnin kehittäminen johtamisen ja päätöksenteon tueksi Toteutunut raportointi 57

59 Pornaisten talousarvio Pornainen Perusturvapalvelut yhteensä Tuloslaskelma Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,9 % - ulk./yht.toim.korv ,0 % 2,5 % - ulkoinen yht ,4 % 2,0 % - sisäinen ,1 % 92,9 % Toimintamenot ulkoinen ,8 % 1,7 % - sisäinen ,3 % 11,4 % Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot ,3 % Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos Pornainen Perusturvan johto ja hallinto Tuloslaskelma Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen - ulk./yht.toim.korv ,8 % -4,6 % - ulkoinen yht ,8 % -4,6 % - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,6 % 19,7 % - sisäinen ,3 % -11,3 % Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot ,3 % Vyörytysmenot hall.sis. Tilikauden tulos Pornainen Lasten-, nuorten- ja perheiden palvelut Tuloslaskelma Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,1 % -4,2 % - ulk./yht.toim.korv ,2 % 4,1 % - ulkoinen yht ,8 % - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,2 % -7,3 % - sisäinen ,3 % 55,7 % Toimintakate 0 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot ,3 % Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos

60 Pornainen Varhaiskasvatus Tuloslaskelma Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,2 % -8,1 % - ulk./yht.toim.korv ,4 % 7,8 % - ulkoinen yht ,7 % 5,8 % - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,2 % 6,9 % - sisäinen ,5 % 1,8 % Toimintakate 0 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot ,3 % Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos Pornainen Ikäihmisten palvelut (Hoito- ja hoiva) Tuloslaskelma Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,1 % -1,9 % - ulk./yht.toim.korv ,5 % -4,4 % - ulkoinen yht ,5 % -3,9 % - sisäinen ,7 % Toimintamenot ulkoinen ,7 % -1,3 % - sisäinen ,8 % 15,3 % Toimintakate 0 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot ,3 % Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos Pornainen Perusterveydenhuolto Tuloslaskelma Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,1 % -1,1 % - ulk./yht.toim.korv ,8 % 5,3 % - ulkoinen yht ,7 % 4,7 % - sisäinen ,4 % -19,9 % Toimintamenot ulkoinen ,0 % 6,5 % - sisäinen ,0 % -8,9 % Toimintakate 0 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot ,3 % Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos

61 Pornainen Erikoissairaanhoito Tuloslaskelma Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen - ulk./yht.toim.korv ,5 % 1,8 % - ulkoinen yht ,5 % 1,8 % - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,5 % 1,8 % - sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos

62 40 Sivistyspalvelut Tuloslaskelma Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,1 % 11,0 % - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,7 % 0,6 % - sisäinen ,1 % 9,6 % Toimintakate Suunnitelmapoistot ,5 % 55,4 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Toimielimen palveluajatus Sivistyspalveluiden tehtävänä on järjestää kuntalaisille koulutus-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso-, vapaa-aika-, kirjasto- ja kansalaisopistopalveluita. Hallinnollisesti sivistyspalvelut jakautuvat kehittämis- ja hallintopalveluihin, perusopetukseen, elinikäiseen oppimiseen ja tiedonhallintaan sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin. 40 Sivistyslautakunta Toimielimen sitovat tavoitteet Toimintaa kehitetään säännöllisten työhyvinvointikyselyjen perusteella. Työhyvinvointikysely toteutetaan kaikilla sivistyspalveluiden tulosalueilla keväällä. Saatuja tuloksia hyödynnetään talousarvion 2015 valmistelussa. Organisaation muutosvalmius. Arvioidaan työhyvinvointikyselyjen yhteydessä; arvosana vähintään 4,0 asteikolla 1-5. Toiminnan laatua kehitetään asiakaspalautteen perusteella. Laatua arvioidaan asiakkaille (kuntalaiset, oppilaat, huoltajat, jne.) tehdyillä kyselyillä. Kyselyt toteutetaan kullakin tulosalueella siten, että niiden tulokset ovat käytettävissä vuoden 2015 talousarviota laadittaessa. 61

63 40 Kehittämis- ja hallintopalvelut Tuloslaskelma Tp 2012 Tulosalueen palveluajatus KsM 2013 Toe Kh Ta Kehittämis- ja hallintopalvelut vastaa lautakunnan päätöksenteon valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen seurannasta sekä hallinnon tukipalvelujen tuottamisesta toimialalle. Lisäksi yksikkö vastaa musiikkikoulutuksen (taiteen perusopetus) ostopalvelujen hankinnasta Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,5 % 0,9 % - sisäinen ,6 % 14,6 % Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2012 KsM 2013 Toe Musiikkiopiston oppilaita Musiikki-leikkikoululaisia Kh Ta Tp12 KsM 13 Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Kunnan väestönkasvusta johtuen palveluverkon kehittämistarve jatkuu suunnitelmakaudella. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Tulosalueen vertailutietojen raportoinnissa siirrytään Kouluikkuna-tietojen hyödyntämiseen. Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 Toimintaa kehitetään säännöllisten työhyvinvointikyselyjen perusteella. Työhyvinvointikysely toteutetaan kehittämis- ja hallintopalvelut tulosalueella keväällä, tulokset analysoidaan ja toimintaa kehitetään niiden pohjalta. Vertailutietoa hyödynnetään toiminnan johtamisessa ja suunnittelussa. Kouluikkuna-tietokannan tietoja ylläpidetään ja vertailutietoja hyödynnetään toiminnan suunnittelussa. 62

64 43 Perusopetus Tuloslaskelma Tp 2012 Tulosalueen palveluajatus KsM 2013 Toe Kh Ta Tulosalueen tehtävänä on perusopetuksen järjestäminen. Kouluverkko jakautuu kolmeen alueeseen, joiden tehtävänä on koulujen välisen yhteistyön koordinointi. Tulosalueella järjestetään myös esiopetusta Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,5 % 7,2 % - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,0 % 0,4 % - sisäinen ,4 % 10,7 % Toimintakate Suunnitelmapoistot ,1 % 103,7 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Tp12 KsM 13 Perusopetuksen oppilaita ,8 % 2,8 % -joista erityisoppilaita ,9 % -8,1 % -pienryhmissä ,2 % 12,6 % -integroituna ,7 % -28,7 % Tehostetussa tuessa ,9 % -9,9 % Esiopetusoppilaita ,0 % 6,0 % -joista päivähoidossa ,9 % 1,9 % Vieraskuntalaisia Mäntsälässä ,0 % 1,0 % Mäntsäläläisiä muualla ,0 % 1,0 % Koulujen määrä ,6 % Arola ,1 % Hepola ,5 % 3,1 % -pienryhmät ,7 % 2,4 % Hirvihaara ,6 % 4,4 % Hyökännummi ,2 % 0,9 % -pienryhmät ,8 % Kaukalampi (-2013) 29 Kirkonkylä ,8 % 1,1 % -pienryhmät ,4 % 30,4 % Saaren uusi koulu (2013-) ,4 % Levanto (-2013) 34 Lukko ,9 % Mattila (-2013) 44 Myllymäki ,6 % -1,1 % -pienryhmät ,3 % -13,3 % Numminen (-2013) 108 Nummisten uusi koulu (2013-) ,3 % Ohkola ,8 % Saari 33 Sälinkää ,1 % 1,1 % Sääksjärvi ,9 % -1,1 % Alakoulut yhteensä ,1 % 1,1 % Ehnroos ,3 % 8,9 % Riihenmäki ,7 % 1,7 % Yläkoulut yhteensä ,1 % 5,9 % 63

65 Menot / oppilas koulukohtaisesti vuonna 2012 Perusopetus Koulu Oppilasmäärät tilastopäivät Vuoden ka. vuoden 2012 kaikki menot joista sisäisiä ulkoiset menot sisäiset menot/ oppilas ulkoiset menot/ oppilas Kaikki menot/ oppilas Arola , Hepola Eha-opetus Hirvihaara , Hyökännummi Kaukalampi , Kirkonkylä , Levanto , Lukko , Mattila Myllymäki , Numminen Ohkola Saari Sälinkää Sääksjärvi Alakoulut yhteensä /keskimäärin , Ehnroos , Riihenmäki Yläkoulut yhteensä /keskimäärin , Lukio , Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Toimintaympäristön muutokset kohdistuvat ennen kaikkea koulurakentamisen- ja varhaisen tuen mukaisiin sisältöihin: Oppilas- ja opiskelijahuollon lakiuudistusta ollaan valmistelemassa. Merkittävimmät lakiuudistuksen muutokset koskevat mm. kuraattoripalvelujen järjestämistä, missä yhteydessä edellytetään kuraattoripalvelujen piiriin pääsemistä 7 päivän määräajassa. Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen lainsäädännön muutosten edellyttämällä tavalla vaatii resursseja. Riihenmäen yhtenäiskoulu aloittaa toimintansa Toiminta edellyttää muutoksia opettajien sijoittelussa ja resurssilisäystä vuosille 2015 ja Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Hallitus toteuttaa yhteiskuntatakuun eli nuorisotakuun vuoden 2013 alusta lukien niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. 64

66 Osana nuorisotakuuta toteutetaan koulutustakuu. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Takuun toteuttaminen edellyttää useita eri hallinnonalojen samaan suuntaan vaikuttavia toimenpiteitä. Perusopetuksen tulosalueen resurssitarve kohdistuu kymppiluokan perustamistarpeeseen. Lisäopetuksen opetusryhmä (kymppiluokka) sekä kaksi kuraattorin toimea perustetaan 1.8. lukien. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 Toimintaa kehitetään säännöllisten työhyvinvointikyselyjen perusteella. Työhyvinvointikysely toteutetaan perusopetuksen tulosalueella keväällä, tulokset analysoidaan ja toimintaa kehitetään niiden pohjalta. Resurssien kohdentaminen perustehtävään. Opetukseen käytetty osuus tulosalueen käyttömenoista on vähintään Kouluikkuna-vertailussa mukana olevien kuntien keskitasoa (vuonna 2012 Mäntsälä 53,1 %, keskitaso 54,3 %). Henkilöstön osaaminen. Kelpoisuutta vailla olevien opettajien osuus opetushenkilöstöstä on korkeintaan 10,0 %. Uusien opetusmenetelmien proaktiivinen käyttö. Kuuma-kuntien TVT-hanke toteutuu vuoden loppuun mennessä. Mediatiimi-hanke toteutuu vuoden loppuun mennessä. Opetusryhmien koko on pääsääntöisesti alle 28 oppilasta. Yli 28 oppilaan ryhmien %-osuus kaikista opetusryhmistä Toiminnan laatua kehitetään asiakaspalautteen perusteella. Laatua arvioidaan kyselyillä, jotka on toteutettava kevään aikana sekä huoltajille että oppilaille. Turvallisuuskulttuuria ylläpidetään aktiivisesti. Turvallisuustoiminnan riskienarviointimallin (Tutor) arvosana on yksiköittäin vähintään 3. Aluetyöskentelyä syvennetään. Strategiatyöskentely toteutetaan alueellisesti kaikki opettajat osallistaen. 65

67 44 Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta Tuloslaskelma Tp 2012 Tulosalueen palveluajatus KsM 2013 Toe Kh Ta Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta -tulosalue tuottaa lukiokoulutusta sekä kirjasto- ja kansalaisopistopalveluita. Lisäksi tulosalue toteuttaa kunnan omana toimintanaan järjestämän taiteen perusopetuksen Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,8 % 6,5 % - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,3 % -1,0 % - sisäinen ,6 % 6,5 % Toimintakate Suunnitelmapoistot ,0 % -22,6 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Kysyntä- ja laajuustiedot Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Yleinen koulutustaso nousee ja elinikäinen oppiminen korostuu. Monikulttuurisuus lisääntyy ja maahanmuuttajien määrä kasvaa jatkuvasti. Tarve eri kulttuurien ymmärtämiseen ja monipuoliseen kielitaitoon korostuu. Perusopetuksen päättöluokkien ikäluokat kasvavat huomattavasti tulevina vuosina, mikä osaltaan kasvattaa lukion opiskelijamäärää, vaikka lukioon hakeutuvien osuus ikäluokista säilyisi ennallaan. Ylioppilaskirjoitusten järjestäminen sähköisesti aiheuttaa omat muutostarpeensa myös mm. kiinteistöihin. Erilaisten sähköisten aineistojen merkitys korostuu jatkuvasti mm. kirjaston palveluissa. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Tulosalueella ei ole merkittäviä toiminnallisia muutoksia talousarviovuonna Tp12 KsM 13 Lukion opiskelijoita ,9 % -10,9 % Kansalaisopisto -opetustunteja opiskeijoita ,8 % 0,8 % -kursseja ,1 % -1,1 % Kirjasto -lainat ,2 % 9,2 % -lainat / asukas lainaajat ,0 % 3,0 % 66

68 Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 Lukion vetovoimaisuuden lisääminen. Lukuvuonna 2015 on vähintään 280 oppilasta. Lukion opetuksen, ohjauksen ja tuen laadun varmistaminen. CAF-itsearviointi on käytössä kaikilla arviointialueilla lukuvuoden 2013 loppuun mennessä. Kokelaiden suoritustaso on yo-tutkinnon kokeissa vähintään valtakunnallista keskitasoa. Keskeyttäneiden määrä on korkeintaan valtakunnallisen keskiarvon verran. Laadukkaitten ja monipuolisten kurssien tarjoaminen kansalaisopiston toiminta-alueella. 13,5 % toiminta-alueen asukkaista osallistuu kursseille. Toteutuneiden kurssien määrän kasvu vuodesta Opiskelijoiden määrän kasvu vuodesta Kirjasto edistää kuntalaisten yhteiskunnallista ja sosiaalista suoriutumista. Tiedonhallinta- ja mediataitojen opastus tavoittaa kuntalaiset: erityisesti esikouluikäiset, peruskoulun ja lukion oppilaat, opetus- ja kasvatushenkilöstön, aikuisopiskelijat ja seniorit. Toimintaa kehitetään säännöllisten työhyvinvointikyselyjen perusteella. Lukio, kansalaisopisto ja kirjasto toteuttavat keväällä työhyvinvointikyselyn, tulokset analysoidaan ja toimintaa kehitetään niiden pohjalta. Toiminnan laatua kehitetään asiakaspalautteen perusteella. Laatua arvioidaan kyselyillä, jotka on toteutettava kevään aikana lukiossa, kansalaisopistossa ja kirjastossa. 46 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tuloslaskelma Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,1 % 54,3 % - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,8 % 11,1 % - sisäinen ,4 % 1,7 % Toimintakate Suunnitelmapoistot ,1 % -13,0 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos

69 Tulosalueen palveluajatus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut kehittää ja koordinoi kunnan kulttuuri- ja vapaaajanpalveluja paikallisidentiteetin vahvistajana. Tulosalue koordinoi ja luo edellytyksiä liikunta- ja nuorisotyöhön, nuorten työpajatoimintaan ja kulttuuritoimen palveluihin. Lisäksi tulosalue vastaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Liikuntalakia tullaan suunnitelmakaudella uudistamaan. Hallitusohjelman mukaan liikuntalain uudistamisella edistetään koko liikuntajärjestelmän rakennemuutosta. Hallitusohjelman toteuttamissuunnitelmaan on muun muassa kirjattu, että liikuntalain uudistamisessa huomioidaan liikuntajärjestöjen valtionavustusjärjestelmän kehittäminen ja liikunnan peruspalveluaseman vahvistuminen. Lisäksi osana liikuntalain uudistamista selvitetään mahdollisuudet kohdentaa kuntien valtionosuuksia paikallisen seuratoiminnan edistämiseen. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Nuorisotakuu on tuonut kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluille lisää vastuita toiminnan järjestämisestä. Kunnassa olemassa olevat rakenteet sopivat nuorisotakuun edistämiseen, joten on hyvä keskittyä monialaisen yhteistyöverkoston toiminnan tiivistämiseen ja kehittämiseen, uusia hankkeita unohtamatta. Seudullinen yhteistyö tulee lisääntymään esimerkiksi lasten kesäleiritoiminnan muodossa. Eniten muutokset näkyvät starttipajatoiminnan lisääntyneenä tarpeena. Tärkeää on myös panostaa ennaltaehkäisevään työhön eli perusnuorisotyöhön, jonka kautta voidaan vaikuttaa tulevaisuudessa mahdollisten syrjäytyneiden ja tätä kautta nuori-sotakuun piiriin ohjautuvien nuorten määrään. Sopivien nuorisotilojen saaminen käyttöön nykyisten väliaikaistilojen tilalle on keskeisin haaste toiminnalle. Tilojen tulee olla sijainniltaan ja rakenteeltaan tarkoituksenmukaiset ja turvallisuusnäkökohdat tulee ottaa huomioon. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 Toimintaa kehitetään säännöllisten työhyvinvointikyselyjen perusteella. Vapaa-aikapalvelut toteuttavat keväällä työhyvinvointikyselyn, tulokset analysoidaan ja toimintaa kehitetään niiden pohjalta. Toiminnan laatua kehitetään asiakaspalautteen perusteella. Laatua arvioidaan kyselyillä, jotka on toteutettava kevään aikana eri asiakasryhmille. Ennaltaehkäisevän työn painoarvoa lisätään. Nuorisopalveluiden ennakoivan työn tavoittamien nuorten määrä kasvaa. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä ulkoisten ja sisäisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Henkilöstön kuuluminen hallinnonalat ja/tai organisaatiorajat ylittäviin verkostoihin (esim. valtakunnalliset yhteistyötahot, seurat, järjestöt, poikkihallinnolliset toimielimet, jne.) toimii jatkossa seurattavana indikaattorina vapaa-aikapalveluiden eri tulosyksiköissä. Vuonna mittari on seurannan käynnistäminen, jatkossa yhteistyötahojen lisääminen. 68

70 70 Tekniset palvelut Tuloslaskelma Tp 2012 Toimialan palveluajatus KsM 2013 Toe Kh Ta Teknisten palvelujen palvelualueella huolehditaan kunnan omista toimitilatarpeista ja kunnan omistamien kiinteistöjen kunnossapidosta sekä liikenneverkon, liikuntapaikkojen ja puistojen sekä yleisten alueiden rakentamisesta ja ylläpidosta. Palvelualue vastaa myös joukkoliikenteen viranomaistehtävistä. Lisäksi hoidetaan toimielimien (lautakunta ja sen jaos) valmistelutehtävät sekä huolehditaan palvelukeskuksen talous-, hallinto-, ja henkilöstöasioiden hoitamisesta. Teknisen palvelukeskuksen toiminta-ajatuksena on kehittää kuntaa tuottamalla yhdyskunta- ym. tekniset palvelut kuntalaisille tehokkaasti, taloudellisesti ja tasapuolisesti huomioiden ympäristön laatu ja arvot. Kunnan visioista on johdettu viisi näkökulmaa, joista käsin varsinaisia strategisia tavoitteita asetetaan vuosittain: palvelut, elinkeinot, yhdyskuntarakenne, seutuyhteistyö ja talous. Kuntastrategiatyön päivittäminen on kesken, joten tekniset palvelut ei ole lähtenyt yksilöimään omia tavoitteita kuntastrategian menestystekijöihin. Toimialan tavoitteita on asetettu kuitenkin niin, että tavoitteiden pääpaino on taloudellisuudessa, tuottavuudessa, vaikuttavuudessa ja kehittämisessä. Asetetut tavoitteet tukevat ja edesauttavat kunnan päästrategiatavoitteiden saavuttamista. Tavoitteita on asetettu seuraavista kuntastrategisista näkökulmista: Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,6 % -12,5 % - sisäinen ,3 % 6,3 % Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot ulkoinen ,8 % 4,7 % - sisäinen ,6 % 4,9 % Toimintakate Suunnitelmapoistot ,2 % 10,7 % Laskennalliset erät: Korko ,1 % 14,4 % Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Kuntalaisten hyvinvointia edistetään asiakaslähtöisesti Toimiva ja osaava kunta varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen Mäntsälä on vetovoimainen, kilpailukykyinen ja yritysystävällinen Monipuolinen ja laadukas maapolitiikka ja asuminen vahvistavat Mäntsälän vetovoimaa Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun ja palvelut Mäntsälä osallistuu aktiivisesti kuuma kuntien ja Helsingin seudun yhteistyöhön Kunnan talous on tasapainossa Väestönkasvun määrä ja sen jakautuminen Mäntsälän kunnan alueelle toimii yllä kuvatuissa näkökulmissa läpileikkaavavana muutostekijänä, joka on huomioitu tavoitteita laadittaessa. 69

71 70 Tekninen lautakunta Toimielimen palveluajatus Teknisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia, mikäli tämä ei lainsäädännön tai kunnallisten sääntöjen mukaan kuulu muulle viranomaiselle, kunnan 1. Toimitilojen sekä niihin liittyvien laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, ellei tehtävää ole annettu erillisen hankeryhmän tehtäväksi, 2. Yleisten alueiden, putki- ja johtoverkkojen, maa- ja vesirakenteiden sekä niihin liittyvien laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta, hallinnasta ja ylläpidosta Mäntsälän Veden johtosäännössä ja palvelusopimuksessa määrätyin rajauksin, 3. Alueiden hallinnasta, luonnonvarojen käytöstä, jätehuollon järjestämisestä ja liikuntapaikkojen hoidosta. Lautakunnan alaisena toimivat kuntatekniikan ja toimitilapalvelujen tulosalueet sekä tukipalveluista vastaava hallinto. Teknisen lautakunnan tehtävänä on myös huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua ja toteutusta sekä seurata toiminnan tuloksia samoin kuin huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä. Lautakunnan tulee toimialallaan valmistella kunnanhallituksen käsiteltäväksi kuuluvat asiat sekä huolehtia päätösten täytäntöönpanosta. Yksityistiejaosto käsittelee ja ratkaisee yksityisistä teistä annetussa laissa tielautakunnan ratkaistavaksi säädetyt asiat sekä yksityistieavustukset. 72 Hallinto Tuloslaskelma Tp 2012 Tulosalueen palveluajatus KsM 2013 Toe Kh Ta Hallinto tuottaa teknisen lautakunnan ja teknisen palvelualueen tarvitsemat tukipalvelut valmistelussa, toimeenpanossa, taloushallinnossa ja henkilöstöhallinnossa sekä tilasto-tuotannossa asiakasmyönteisesti ja kustannustehokkaasti Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,1 % 189,9 % - sisäinen Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot ulkoinen ,0 % 11,5 % - sisäinen ,8 % 11,4 % Toimintakate Suunnitelmapoistot ,9 % 66,7 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos

72 Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Tp12 Yksityistieavustukset -yks.tieav ,4 % -yks.tieav. km 277,00 320,00 320,00 320,00 320,00 320,00 320,00 15,5 % Tiekuntia 133,00 134,00 134,00 134,00 134,00 134,00 134,00 0,8 % Avustus / km 553,56 500,00 500,00 500,00 500,00 500,00 500,00-9,7 % KsM 13 Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Tp12 KsM 13 Hallintopalvelut: -Menot ulkoinen ,3 % 25,5 % -Henkilöstömenot ,2 % 14,5 % -Henkilöt 6,6 6,6 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 36,4 % 36,4 % Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Tp12 KsM 13 Joukkoliikenne: Joukkoliikenteen menot ,3 % 10,3 % Valtionavustus ,2 % 20,1 % Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Kevyenliikenteenväylän ja ulkoilureittiverkoston toimintasuunnitelma Liikenneturvallisuussuunnitelma Palveluverkkosuunnitelma Merkittävät lainsäädännölliset muutokset Rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus 1.7. alkaen Hallinnon tavoitteiden painopistealueet tähtäävät seuraaviin kuntastrategian tavoitteisiin Palvelut 1. Kuntalaisten hyvinvointia edistetään asiakaslähtöisesti 2. Toimiva ja osaava kunta varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen Yhdyskuntarakenne 1. Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun ja palvelut Hallinnon toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 Hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilöstö Hyväksytyn koulutussuunnitelman toteutuminen Kehityskeskustelut ja osaamiskartoitus Avoimuuden ja sisäisen viestinnän kehittäminen Henkilöstön eläköitymisen huomioiminen Osallistuminen kuntaliitosselvitystyöhön Selvitystyön valmistuminen Toimitilahankkeiden investointien tarpeen ja taloudellisen vaikuttavuuden parantaminen uusimalla tilahankkeiden toteuttamisohje Hyväksytty tilahankkeiden toteuttamisohje Tehdään kaikista kiinteistöistä alueittain tarveselvitykset kiinteistöohjelman mukaisesti Laaditut tarveselvitykset 71

73 Käynnistetään palveluverkkosuunnitelma kiinteistöohjelman tavoitteiden mukaisesti Palveluverkkosuunnitelma on käynnistetty Tyytyväiset asiakkaat Asiakastyytyväisyyskyselyjen toteutuminen Reklamaatioiden määrä Asiakaspalautemäärä Investointien rahoitusselvitystyön jatkotoimenpiteiden käynnistäminen (rakennusliikkeiden ja rahoittajien kanssa käytävät alustavat neuvottelut) Päätös valittujen toimitilainvestointien toteutusmuodosta Mäntsälän kunnan jalankulku-, pyörätie- ja ulkoilureittiverkoston kehittämissuunnitelma toteuttaminen yhteistyössä maankäytön ja kaavoituksen kanssa Valmis kehittämissuunnitelma (yleissuunnitelma) Toimitilapalveluiden ja vuokra-asuntojen nykytila-analyysissä esille tulleiden kehittämisehdotusten toteuttaminen ja uudistetun organisaation toimintatapojen pelisäännöt Toteutettavissa olevat ja hyväksytyt kehitysehdotukset toteutetaan Laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset toimitila- ja rakennuttamispalvelut Laadunarviointijärjestelmän käyttöönotto 73 Toimitilapalvelut Tuloslaskelma Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Toimitilapalvelut, josta Kiinteistöpalvelut Ta Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,9 % 10,6 % - sisäinen ,9 % 6,4 % Toimintamenot ulkoinen ,3 % 5,2 % - sisäinen ,6 % -0,9 % Toimintakate Suunnitelmapoistot ,2 % 11,9 % Laskennalliset erät: Korko ,1 % 14,4 % Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Tuloslaskelma Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,4 % 14,4 % - sisäinen ,8 % 6,0 % Toimintamenot ulkoinen ,6 % 3,6 % - sisäinen ,8 % -12,1 % Toimintakate Suunnitelmapoistot ,2 % 11,9 % Laskennalliset erät: Korko ,1 % 14,4 % Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos

74 Kiinteistöpalvelujen palveluajatus Kiinteistöpalvelut tuottaa, ylläpitää ja vuokraa kunnan eri hallintokuntien käyttöön tiloja, jotka ovat käytettävyys ja kustannukset optimoiden tarkoituksenmukaisia, hygieenisiä, turvallisia ja monikäyttöisiä. Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2012 KsM 2013 Toe Kiinteistöpalvelujen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Myydyt rakennukset: Saaren, Sulkavan ja Levannon kyläkoulut Myytävät rakennukset: Kaukalammen, Nummisten ja Mattilan kyläkoulut Poistettavat rakennukset: Anderstorpin päiväkoti, Hyvinvointineuvolan ja päiväkoti Tammenterho (Mestarikujalta), Meijerin viereisen ent. sikala rakennus, Peltolan rivitalo Hyvinvointineuvolan rakentaminen ja Kaunismäen päiväkoti valmistuu syksyllä. Riihimäen alakoulun rakentaminen alkaa kesällä ja valmistuu syksyllä 2015 Keskustan uuden päiväkodin suunnittelu alkaa 2015 ja valmistuu v Sälinkään koulun laajennuksen suunnittelu käynnistyy 2015 ja laajennus valmistuu v Päiväkoti Amandan peruskorjauksen suunnittelu käynnistyy vuonna 2015 ja valmistuu vuonna 2016 Kiinteistöpalvelujen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarvio vuonna Kh Ta Kiinteistöille laaditaan kunnossapitotavoitteet (riskikartoitus), jonka perusteella määritellään kiinteistöjen luokat, miten niitä jatkossa ylläpidetään ja korjataan. Kiinteistöt jaotellaan: Tp12 KsM 13 Toimitilat: m³ ,2 % 2,1 % ,2 % 7,6 % / m³ 15,90 11,72 12,81 12,35 12,35 13,19 13,59-22,4 % 5,4 % 1. luokan kohteet ylläpidettävät kohteet loppuun käytettävät / purettavat kohteet Toimitilapalveluiden tavoitteiden painopistealueet tähtäävät seuraaviin kuntastrategian tavoitteisiin Palvelut 1. Kuntalaisten hyvinvointia edistetään asiakaslähtöisesti 2. Toimiva ja osaava kunta varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen Kiinteistöpalvelujen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 Kiinteistöille laaditaan kunnossapitotavoitteet (riskikartoitus), jonka perusteella määritellään kiinteistöjen luokat, miten niitä jatkossa ylläpidetään ja korjataan. Kiinteistöt jaotellaan 1. luokan kohteet, ylläpidettävät kohteet ja loppuun käytettävät/purettavat kohteet Kustannusten säästö ja pitkän tähtäimen suunnittelun työkalu 73

75 Kiinteistöjen energiakatselmusten tavoitteet käytäntöön (energiatehokkuuden toimintasuunnitelma ja uusiutuvan energian kuntakatselmus) Energian säästö ja tavoitteellinen kulutusseuranta Tarveselvitysten ja hankesuunnitelmien tekemisestä tehdään vuoden aikana erillinen ohje kiinteistöohjelman tavoitteiden mukaisesti. Valmistuneet ohjeet, jotka liitetään uudistettavaan tilahankkeiden toteuttamisohjeeseen Tehdään vuoden aikana ylläpitosuunnitelma ja asetetaan tavoitteet hoito- ja huoltotoiminnalle kiinteistöohjelman tavoitteiden mukaisesti. Huoltokirjojen sisältö on saatava kuntoon ja niiden käyttöönottoa edistettävä Valmis ylläpitosuunnitelma hoito- ja huoltotoiminnalle ja huoltokirjaohjelman käyttö on tehostunut Toimitilapalvelut, josta Ruokapalvelut Tuloslaskelma Ruokapalvelujen palveluajatus Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta 2015 Tuottaa ravitsevaa, monipuolista ja terveellistä ruokaa Huomioi ravitsemussuositukset ja erityisruokavaliot Käyttö henkilökuntaa joustavasti eri keittiöissä Kehittää kunnan ruokapalveluita 2016 Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,9 % 0,2 % - sisäinen ,4 % 6,5 % Toimintamenot ulkoinen ,8 % 6,6 % - sisäinen ,4 % 6,9 % Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos

76 Kysyntä- ja laajuustiedot Ruokapalvelujen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Vuoden kesällä on Asemanraitin päiväkodin loppuminen Lisäksi elokuussa Kaunismäen päiväkodin uuden laajennusosan keittiön toiminnan aloittaminen 2015 Riihenmäen uuden koulun valmistuminen ja uuden keittiön toiminnan käynnistäminen Ruokapalvelujen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Vuoden 2013 aikana tehdyn nykytila analyysin eteenpäin vieminen käytäntöön Yhden kiertävän sijaisen ja 1,5 ruokapalvelutyöntekijän palkkaaminen Tp12 KsM 13 Henkilöstön lkm 46,9 43,5 47,0 47,0 47,0 0,3 % 8,0 % - josta rehtorien alaisuudessa Keittiöiden lkm - keskuskeittiö terveyskeskuksen keittiö päiväkotien valmistava keittiö päiväkotien jakelukeittiöt ,5 % -päiväkotiviipaleet, ei keittiötä koulujen jakelukeittiöt koulujen valmistavat keittiöt ,3 % Yhteensä (sis. Pornainen) ,7 % 3,1 % Lisäksi -Mäntsälän palvelukotiyhdistys Suoritteet: -Terveyskeskus ,8 % -6,5 % -Päiväkodit ,7 % 23,4 % -Koulut ,3 % 0,6 % Mäntsälä yhteensä ,4 % 4,6 % -muutos Pornainen yhteensä ,1 % 15,1 % Pornainen vanh.koti ja vanh.yksiköt ,0 % 6,3 % Kaikki yhteensä ,6 % 5,4 % Toimintakulut / suorite keskim. 3,11 3,19 3,30 3,25 3,25 4,4 % 1,9 % Suoritteet / yksikkö ,0 % 2,2 % Suoritteet / Hlö ,6 % -2,5 % Suoritehinta Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Tp12 KsM 13 Päiväkodit 2,54 3,03 2,86 2,84 2,84 11,8 % -6,3 % Koulut 2,83 2,72 2,84 2,83 2,83 4,0 % Terveyskeskus 4,11 4,20 4,63 4,44 4,44 8,0 % 5,7 % Pornainen/laitokset 5,01 5,10 5,34 3,76 3,76-25,0 % -26,3 % 75

77 Ruokapalvelujen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 Ruokapalveluhenkilökunnan koulutuksen lisääminen Työhyvinvointikoulutus vuoden aikana Työergonomian ja työturvallisuuden parantaminen Henkilökunnan ergonomia-ohjaus sekä tarvittavien työturvallisuuteen liittyvien välineiden hankkiminen Toimitilapalvelut, josta Siivouspalvelut Tuloslaskelma Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,9 % - sisäinen ,2 % Toimintamenot ulkoinen ,4 % - sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Siivottava pinta-ala m² / m² / vuosi 20,81 20,81 20,81 / m² / kuukausi 1,73 1,73 1, Tp12 KsM 13 Siivouspalvelujen palveluajatus Tuottaa ja kehittää ylläpito- ja perussiivouspalveluja kunnan omana työnä ja ostopalveluna Puhtaat, viihtyisät, terveelliset ja hygieeniset toimitilat Kehittää kunnan puhtaanapitopalveluita Siivouspalvelujen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Toiminnassa ei merkittäviä suunniteltuja muutoksia Mahdolliset nykytila-analyysissä esille nousevat puhtaanapitopalveluiden kehitysehdotukset/muutokset Siivouspalvelujen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Uusien kohteiden puhtaanapitopalveluiden käynnistäminen 76

78 Siivouspalvelujen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 Puhtaanapitopalveluiden nykytila-analyysissä esille tulleiden kehittämisehdotusten toteuttaminen Toteutettavissa olevat kehitysehdotukset toteutetaan Asiakastyytyväisyyden parantaminen Asiakastyytyväisyyskysely 74 Kuntatekniikka Tuloslaskelma Tp 2012 Tulosalueen palveluajatus KsM 2013 Toe Kh Ta Kuntatekniikan tulosalue tuottaa kuntalaisten tarpeita vastaavat liikennöitävyyspalvelut ja kehittää niitä turvallisuusnäkökohdat ja liikuntaesteiset huomioiden sekä suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää yhdyskuntarakenteen edellyttämät viher- ja virkistysalueet sekä leikkipuistot ja liikuntapaikat taloudellisesti - turvallisuutta ja kestävää kehitystä painottaen. Mäntsälän Vettä avustetaan suunnittelussa ja rakentamisessa Tp12 KsM 13 Toimintatuotot ulkoinen ,1 % -60,8 % - sisäinen ,6 % 2,9 % Toimintamenot ulkoinen ,1 % 0,0 % - sisäinen ,2 % 11,0 % Toimintakate Suunnitelmapoistot ,0 % 8,5 % Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Kysyntä- ja laajuustiedot Kuntatekniikka Tp 2012 KsM 2013 Toe Kh Ta Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Toimintaympäristön muutokset Merkittävät lainsäädännölliset muutokset; Turvallisuusstandardien täsmennysmuutokset leikkivälineissä lisäävät kunnossapitokustannuksia. Merkittävät toiminnalliset muutokset; Lisääntyneiden katualueiden hoito sekä merkittävä katuvihreän lisääntyminen sekä sen myötä lisääntynyt hoitotarve lisäävät henkilöstön työpanosta Tp12 KsM 13 Kaavatiet km 93,50 95,00 95,00 95,00 95,00 95,00 95,00 1,6 % ,0 % -5,1 % / km ,0 % 6,2 % Puistot ha 50,00 58,70 59,00 59,00 59,00 59,00 59,00 18,0 % 0,5 % ,4 % 18,9 % / ha ,7 % 14,8 % Liikuntapaikat Asukkaat ,6 % 0,5 % ,7 % 0,5 % / as 12,71 14,84 14,93 14,83 14,83 14,84 14,72 16,7 % 77

79 Tulosalueen tulojen merkittävä vähennys johtuu jätehuollon tehtävien siirtymisestä yhteiselle jätehuoltolautakunnalle, jolloin kunnalle tuloutettava osuus jää tulematta. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Yhtä kentänhoitajaa on esitetty lisättäväksi organisaatioon Kuntatekniikan tavoitteiden painopistealueet tähtäävät seuraaviin kuntastrategian tavoitteisiin Palvelut 1. Kuntalaisten hyvinvointia edistetään asiakaslähtöisesti 2. Toimiva ja osaava kunta varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen Yhdyskuntarakenne 1. Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun ja palvelut Kuntatekniikan toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 Jatketaan katujen kuntokartoitusta, mistä saadaan tuleville vuosille aikataulutettu jatkuva työohjelma Yllättävien katuvaurioiden ja materiaali- sekä henkilövahinkojen väheneminen Katuvalaistuksen energiasäästöhankkeen loppuunsaattaminen Katuvalojen energiankulutus vähenee 10 % Liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen yhteistyössä Maankäyttöpalveluiden ja muiden hallintokuntien kanssa Liikenneturvallisuussuunnitelmassa esiin tulleiden epäkohtien ja puutteiden korjaus Jatketaan investointiohjelman mukaista leikkipuistojen perusparannusohjelmaa Leikkipuistot täyttävät turvastandardien vaatimukset Joen rantapuistojen yleissuunnitelma Asukastyytyväisyys ja ympäristön viihtyisyys Katu- ja viheraluerekisterin käyttöönotto Täsmälliset ja luotettavat tunnusluvut 78

80 4. Tuloslaskelmaosa TULOSLASKELMA MÄNTSÄLÄN KUNTA TULOSLASKELMA TP TAM 2013 TPE 2013 TA TA +myynti TA TS 2015 TS 2016 (1000 ) 2012 ltk holding Toimintatuotot muutos % 4,4 4,0 4,0 1,8 2,2 2,2 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot josta myyntivoitot Valmistus omaan käyttöön 58 3 Toimintakulut muutos % 5,5 5,6 5,7 6,0 3,6 3,6 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset muille Muut toimintakulut Toimintakate muutos % 5,8 6,2 6,3 7,3 4,1 4,1 3,2 3,4 Verotulot muutos % 1,7 8,4 8,9 0,4 0,8 0,8 8,2 4,0 Valtionosuudet muutos % 4,2 1,0 1,0-6,2-7,5-7,5-1,4-0,4 Verorahoitus yhteensä muutos % 2,4 6,3 6,7-1,4-1,4-1,4 5,8 3,0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot muilta Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tunnusluvut: Asukasmäärä Toimintatuotot/toimintakulut, -% -23,7-23,4-23,4-22,4-23,0-23,0 Vuosikate/Poistot % 111,4 89,0 89,5-74,3-45,8-14,5 28,0 16,4 Vuosikate, / asukas Toimintakate /asukas muutos -% 4,0 4,6 5,4 6,3 3,1 3,1 2,2 2,4 Verotulot /asukas muutos -% 0,0 6,8 8,1-0,6-0,1-0,1 7,2 3,0 tpe 13 tpe 2013 tpe 2013 ta TS

81 5. Investointiosa Investoinnit Kustannus- Mta2013 Tpe2013 Toe Kh Ta arvio ja Valtuuston sitovuustaso nettositova (N) muutokset 10 Kunnanhallitus 10 Kiinteä omaisuus Maa-alueiden hankinta Menot Tulot Kiinteä omaisuus yhteensä N Netto Irtain omaisuus Microsift lisenssit - Sopimus omistusoikeudella N Menot Asiahallinta N Menot Microsoft moniohj.lisens./hall N Menot Intran uusiminen N Menot Tietoliikenneinfran uusiminen N Menot Irtain omaisuus yhteensä N Menot Aineeton käyttöomaisuus Osakkeiden hankinta Menot Tulot 20 Aineeton käyttöomaisuus yhteensä N Netto Kunnanhallitus yhteensä Menot Tulot N Netto Maankäyttölautakunta Irtain omaisuus Mittausauton vaihto N Menot Sähköinen kokouskäytäntö + arkistointi N Menot Irtain omaisuus N Netto Maankäyttölautakunta yhteensä Menot Tulot N Netto Perusturvalautakunta 20 Irtain omaisuus Hoiva- ja vuodeosasto Hoito- ja hoivapalvelut: Turvajärjestelmä N Menot Hoito- ja hoivapalvelut: Kattonosturit N Menot Hoito-ja hoivapalvelut: Sängyt ja patjat N Menot Hoivaosasto, lääkehuone N Menot Vuodeosaston kuntoiluhuoneen laitteet N Menot Hoito- ja hoivapalvelut: Potilaslaitteet ja apulaitteet N Menot

82 Investoinnit Kustannus- Mta2013 Tpe2013 Toe Kh Ta arvio ja Valtuuston sitovuustaso nettositova (N) 30 Perusturvalautakunta muutokset 20 Irtain omaisuus Pegasos- ohjelmisto Pegasos tietovarasto N Menot Terveyskeskus sähköinen ajanvaraus sähköiset ja tekstiviestipalvelut (sis. Hammashoidon) N Menot Pegasos sovelluksen lisäominaisuudet (Kasvuseula, E-Opisto, päätöksenteon tuki) N Menot Kotihoidon Mobiilihanke N Menot Pegasos-Kasvuseula N Menot Pegasos / Työpöytäintegraatiot '+ kontekstinhallinta +tutkimus- ja mittauslaiteliittymät *X-View er ja 'X-View er-integraatio+koordinaattoripalvelu + Navitas-integraatio+ 'HUS-kuvantamisen liittymät + X-Archive-lisenssi / Mlä N Menot Pegasos -sovelluksen lisäys- ja parantamistoimenpiteet N Menot Pegasos / Päätöksenteon tuki N Menot Pegasos -sovelluksen parantamistoimenpiteet(mm.avo-hilmo) N Menot ProConsona- ohjelmisto ProConsona lisäominaisuudet/sähköiset palvelut (Päivähoidon tietojen siirto Kelaan, e-laskuliittymä, Wilma järjestelmän laajennus esiopetukseen) N Menot Päivähoidon mobiilihanke N Menot Muut it- hankkeet Kanta-arkistohanke, E-arkistohanke (terveydenhuollon kansalliset palvelut) N Menot Sähköinen kokouskäytäntö N Menot Laskutusjärjestelmän parantamistoimenpiteet (tulevat muutokset laskutusliittymiin) N Menot X-Archive-arkistointi N Menot SHP:n uusi potilastietojärjestelmä N Menot Sijoituspaikkatilanne (kotihoito) N Menot Terveyskeskusken kulunvalvonta-/työajanseurantajärjestelmä +Titania-yhteydet N Menot ALLI-liittymät (alueverkon tietoliikenne ja sanomanvälitys) N Menot Tilojen kalustaminen Hyvinvointineuvolan kalustus N Menot Päivähoidon uuden yksikön ensikertainen kalustaminen Kaunismäen pk Koillis-Mäntsälä ja Numminen + muut uudet päiväkodit N Menot Keskustan päiväkoti 5 ryhmää M ikäli keskustan päiväkotia kasvatetaan tästä, tarve on e / ryhmä lisää, 5 ryhmäisenä ei malhdollista nykyisten pienten yksiköiden lakkautusta N Menot Sälinkään päiväkoti 3 ryhmää v N Menot Hyökännummen päiväkoti 3 ryhmää 2020 N Menot Lääkärin vastaanoton kolmen työhuoneen kalustaminen N Menot Terveyskeskuksen kalustaminen (rikkoutuneiden kalusteiden ja laitteiden uusiminen) N Menot

83 Investoinnit Kustannus- Mta2013 Tpe2013 Toe Kh Ta arvio ja Valtuuston sitovuustaso nettositova (N) 30 Perusturvalautakunta muutokset Terveyskeskuksen henkilöstön turvahälytysjärjestelmä N Menot Ammatillisen perhekodin kalustaminen N Menot Päivähoidon uusien yks.ensikert.kalustaminen(myllytonttu) N Menot Nummisten päiväh.ensik.kal. N Menot Koillis-Mlän päiväh.ensik.kal. N Menot Saaren päiväh.ensik.kal. N Menot Toimistotalon ensikertainen kalustaminen, (siirto käyttötalousmäärärahasta) av-laitteita jne N Menot Saviahon päiväkoti kalustaminen N Menot Suun terveydenhuolto / uusi hoitokoneyksikkö N Menot Muut hankinnat Kotihoidon auto N Menot Perusturvalautakunta yhteensä Menot Tulot - Kunnanjohtajan tasapainotus (vähennys) N Netto Sivistyslautakunta 40 Irtain omaisuus Tilojen kalustaminen Kirjaston asiakaspalvelu- ja varastokalusteet N Menot Teknillisen ja tekstiilityön luokkien päivittäminen (opetussuunnitelman toteutuminen ja turvallisuuspuutteet) N Menot Koillis-Mäntsälän koulun ensikertainen varustaminen N Menot Nummisten koulun ensikertainen varustaminen Valtionosuudet: Uudisrakennus: , Liikuntatilat v. 2012: ja v. 2013: // Päätökset: UUDELY/1306/ /2012 ja UUDELY/2815/ /2011 Menot Tulot N Netto Riihenmäen yhtenäsikoulun alakouluosan ensikertainen varustaminen N Menot Sälinkään koulun laajennusosan ensikertainen varustaminen N Menot Hepolan koulun ensikertainen varustaminen N Menot Hyökännummen yhtenäiskoulun yläkouluosan ensikertainen varustaminenn Menot Muut hankinnat Riskikartoituksen pakolliset hankinnat (työsuojelu) N Menot Urheilukentän sähköinen ajanottolaitteisto N Menot Lukion vanhentuneiden päätelaitteiden uusiminen N Menot Opetusteknologia- ja kalustehankinnat N Menot Lukion vanhentuneen opetusvälineistön uusiminen N Menot Riihenmäen opetusvälineistön uusiminen N Menot Ehnroosin fysiikan välineistön uusiminen N Menot

84 Investoinnit Kustannus- Mta2013 Tpe2013 Toe Kh Ta arvio ja Valtuuston sitovuustaso nettositova (N) 40 Sivistyslautakunta muutokset 40 Irtain omaisuus Ehnroosin teknisentyön välineistön uusiminen N Menot N Menot Sähköinen kokouskäytäntö N Menot Sivistyslautakunta yhteensä Menot Tulot Kunnanjohtajan tasapainotus (vähennys) N Netto Tekninen lautakunta 50 Talonrakennus Koulurakennus (x) Riihenmäen alakoulu (sis. tstotalon purkamisen Einontiellä) N Menot Selvitetään myös muita investoinnin rahoitusvaihtoehtoja mm. elinkaarimalli Hyökännummen koulun lisätilat N Menot Ehnroosin koulun sisäilmakorjaukset N Menot (x) Sälinkään koulun laajennus ja päiväkoti N Menot Selvitetään myös muita investoinnin rahoitusvaihtoehtoja mm. elinkaarimalli Koillis-Mäntsälän koulu N Menot Menot Tulot Nummisten koulu Valtionosuudet: Uudisrakennus: , Liikuntatilat v. 2012: ja v. 2013: // Päätökset: UUDELY/1306/ /2012 ja UUDELY/2815/ /2011 N Netto Myllymäen koulun katto- ja seinäkorjaukset sekä ikkunat N Menot Ehnroosin peruskorjaus N Tulot Hepolan koulun laajennus Hankkeen suunnittelu alkaa v N Menot Arolan koulun keittiö-, viemäri- ym. korjaukset kh ; hanke siirretään vuodelle N Menot (x) Hyökännummen yhtenäiskoulu N Menot Selvitetään myös muita investoinnin rahoitusvaihtoehtoja mm. elinkaarimalli Päiväkotirakennus (x) Keskustan uusi päiväkoti N Menot Selvitetään myös muita investoinnin rahoitusvaihtoehtoja mm. elinkaarimalli Päiväkoti Amandan peruskorjaus N Menot Päiväkoti Anderstorpin peruskorjaus Tekninen lautakunta ; Kustannusarvio , Tekninen lautakunta ; Kustannusarvio N Menot (x) Hyökännummen päiväkoti N Menot Selvitetään myös muita investoinnin rahoitusvaihtoehtoja mm. elinkaarimalli 83

85 Investoinnit Kustannus- Mta2013 Tpe2013 Toe Kh Ta arvio ja Valtuuston sitovuustaso nettositova (N) 70 Tekninen lautakunta muutokset 50 Talonrakennus Muut Hyvinvointineuvolan rakentaminen + Kaunismäen päiväkoti N Menot Nuorten työpaja N Menot Musiikkikoulun huonetilajärjestelyt / keskikerroksen peruskorjaus N Menot Uimahalli+Monitoimitalon peruskorjaus N Menot paikkainen tehostettu palveluasumisyksikkö N Menot Kirjasto N Menot Varasto+konehalli (ml. puisto) N Menot Investointien rahoituselvitys + käynnistyskulut (elinkaarimalli) N Menot Rakennusten korjaukset Peruskorjaustarve/sisäilmakorjaukset N Menot Rakennusten korjaukset Ehnroosin sisäilman korjaus (Kvalt ) N Menot Rakennusten korjaus yhteensä Menot Tulot N Netto 50 Talonrakennus yhteensä Menot Tulot N Netto Liikenneväylät Männikön alueen kadut ja melueste N Menot Katuvalaistuksen uusimis- ja energiansäätöhanke Menot Tulot N Netto Päällystystyöt N Menot Koivumäentien rakentaminen N Menot Katuvalaistus N Menot Sälinkääntie KVL N Menot Kapuli II (kadut ja tasaus) N Menot Kapuli III (kadut ja tasaus) N Menot Asema+Kapuli kvl N Menot Käpykuusentie N Menot Männikkö-Kaunismäki kvl N Menot Akselintien jatke N Menot Jurvalan sadevesiviemäröinti N Menot Färjarinojan rummun uusiminen keskustassa N Menot Teollisuusalueiden infran rakentaminen N Menot Hyökännummen alueen kuivatus N Menot Pikkupellontien jatke N Menot Vuotavantie kvl levennys N Menot

86 Investoinnit Kustannus- Mta2013 Tpe2013 Toe Kh Ta arvio ja Valtuuston sitovuustaso nettositova (N) 70 Tekninen lautakunta muutokset 55 Liikenneväylät Mikkosentie-Puukkomäentie N Menot Päivänsäde N Menot Taruman alueen kadut N Menot Meijerinalue (sis. Papanapoli, Tapiolantie) N Menot Lempivaara N Menot Apposenalue N Menot Linnatien jatke N Menot Leppämaantien kvl N Menot Vuolteenpelto N Menot Sahan alueen kadut N Menot Ojamäentien puuttuva pätkä N Menot Sepäntien kaava-alue N Menot Mäntymäentien jatke N Menot Anttilan asuinalueen kaava-alueen jatko N Menot Männikön asuinalueen jatko N Menot Hietasenmäki N Menot Maisalantien KVL N Menot Viljelypalstat N Menot Mäntsälän Portin alue N Menot Krutinmäki N Menot Kylä-Jurvala N Menot Jatila N Menot Poikkitien alue N Menot Kujala N Menot Tasalantien asuinalueet N Menot Puistot ja yleiset alueet Kyläkeskusten jk-kaukalot N Menot Mäntsälänjoen kunnostussuunnitelma N Menot Koirapuisto N Menot Arvonpellon leikkipuiston aita N Menot Hyökännummen viheralueet N Menot Mustamäen asukaspuisto (vm.-98) N Menot Liikennevihreä (viheralueet) N Menot Tekojääkentän pinnoite tekonurmeksi N Menot Tenniskenttien pinnoitus tekonurmeksi N Menot Sääksjärven uimaranta N Menot Koskenrannan leikkipuisto N Menot Taruman leikkipuisto N Menot Veikonpolun leikkipuisto Hyökännummi (vm. -97) N Menot Keskusurheilukentän pinnoite N Menot Senioripuisto N Menot

87 Investoinnit Kustannus- Mta2013 Tpe2013 Toe Kh Ta arvio ja Valtuuston sitovuustaso nettositova (N) 70 Tekninen lautakunta muutokset Puistot ja yleiset alueet Anttilan messupuisto (vm. -97) N Menot Amizzan puisto ja keskusaukio N Menot Oinaanpolun leikkipuisto (vm.-90) N Menot Heissan leikkipuisto N Menot Ahokannantien leikkipuisto N Menot Latopellontien leikkipuisto N Menot Askon puisto Heikkilän alueella N Menot Liikenneväylät + Puistot ja yleiset alueet yhteensä Menot Tulot N Netto Hankeryhmät Kohdennettuja pieniä peruskorjauksia / viimeistelyjä Menot Hankeryhmät Menot Tulot 70 Hankeryhmät yhteensä N Netto Irtain omaisuus Traktorien työkoneita (jyrsin, tukkikärryt) N Menot Traktori (kadut ja yl.alueet) N Menot Investointi myynnit N Tulot Ajettava ruohonleikkuri N Menot Niittomurskain puomilla (jokirannanhoito) N Menot Avolava pakettiauto (Transit vm. 99 vaihto) N Menot Varavoimakoneet N Menot Iso vihannesleikkuri (Keskuskeittiö) N Menot Yhdistelmäuuni N Menot litran altaseoikoittava pata (Keskuskeittiö) N Menot Tiskikone Kunnantalon keittiöön N Menot Käytetty minikaivuri (pyöräalustainen) N Menot Sähköinen kokouskäytäntö N Menot Irtainomaisuus N Menot Traktori (New Holland vaihto) N Menot 71 Irtain omaisuus Menot Tulot Irtain omaisuus yhteensä N Netto

88 Investoinnit Kustannus- Mta2013 Tpe2013 Toe Kh Ta arvio ja Valtuuston sitovuustaso nettositova (N) 70 Tekninen lautakunta muutokset 75 Vesihuollon perusinvestoinnit Vesiosuuskuntien avustukset N Menot Siirtovesilinja Pukkila-Mäntsälä N Menot Vesihuolto (Henna-Levanto-Saari-Kaukalampi) N Menot Kokonaiskustannusarvio = 5,8 M, josta Mäntsälän veden osuus 50 %, Mäntsälän kunnan osuus 50 %) Menot Tulot 75 Vesihuollon perusinvestoinnit yhteensä Netto Tekninen lautakunta yhteensä Menot Tulot Netto Kunnan investontisuunnitelma yhteensä Menot Tulot Netto Mäntsälän vesi yhteensä Menot Tulot Netto Kunnanhallitus Menot Konsernijärjestelyt: Tulot Holding-yhtiön osakkeiden hankinta Netto Kaikki yhteensä Menot Rahoitusosuudet investointimenoihin Tulot Käyttöomaisuuden myynnit Tulot Netto (x) Seuraavissa investointikohteissa selvitetään myös muita investoinnin rahoitusvaihtoehtoja mm. elinkaarimalli (erillinen selvitys vuonna 2013-) >>> Kokonaisvuokrakustannusarvio /m2/kk, jolloin kustannus näkyisi investointikustannusten sijaan käyttötaloudessa esim vuotta (sopimuskausi). -Riihenmäen alakoulu (sis. tstotalon purkamisen Einontiellä) -Sälinkään koulun laajennus ja päiväkoti -Hyökännummen yhtenäiskoulu -Hyökännummen päiväkoti -Keskustan uusi päiväkoti 87

89 6. Rahoitusosa RAHOITUSLASKELMA MÄNTSÄLÄN KUNTA TP TA 2013 TAM 2013 TPE 2013 TA TA myynti TA TS 2015 TS 2016 ( 1000 ) 2012 ltk holding Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -44 Vaihto-omaisuuden muutos -2 Saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 483 Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Tunnusluvut: Asukasmäärä Investointien tulorahoitus, % 30,9 8,3 9,6 46,5-24,5-7,5-1,7 11,2 5,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 22,9 4,7 5,5 29,5-18,0-4,6-1,0 7,4 3,6 Lainanhoitokate 0,9 0,5 0,7 0,8-0,4 0,0 0,0 0,3 0,3 Lainakanta (1000 ) Lainakanta / asukas

90 7. Mäntsälän vesi Mäntsälän Vesi liikelaitoksen palveluajatus Mäntsälän Veden toiminnan tarkoitus ja tavoite on hankkia ja toimittaa asiakkailleen riittävästi hyvänlaatuista vettä sekä vastaanottaa ja puhdistaa asiakkailtaan tuleva jätevesi viranomaisten määräämien lupaehtojen mukaisesti. Toiminnan tulee lisäksi olla taloudellista ja omarahoitteista. Mäntsälän Vesi liikelaitoksen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Mäntsälän Veden toimintaympäristöön voivat suunnitelmakaudella vaikuttaa mahdollisten kuntaliitosten vaikutukset vesihuoltolaitostoimintaan tai liiketoiminnan siirtyminen liikelaitoksesta osakeyhtiöön. Mäntsälän Vesi liikelaitoksen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Mäntsälän Vesi liikelaitoksen toiminnan merkittävin muutos vuonna on lisätalousveden johtaminen Puntarmäen vedenottamon I-kaivoalueelta. Tämä turvaa erityisesti normaaliajan erityistilanteiden vedenjakelua. Mäntsälän Vesi liikelaitoksen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella 2016 Mäntsälän Veden tavoitteena on kehittää toimintaansa kuntakehitystä vastaavasti siten, että se pystyy tuottamaan laadukkaita ja taloudellisia vesihuoltopalveluita asiakkailleen toiminta-alueellaan. Mäntsälän Vesi osallistuu lisävedenhankintaselvityksiin yhteistyössä kunnan teknisen palvelukeskuksen sekä naapurikuntien ja naapurilaitosten kanssa varmistaen näin pitkän aikavälin vedenhankintaa. Lisäksi Mäntsälän Vesi selvittää yhteistyössä kunnan teknisen palvelukeskuksen sekä naapurikuntien ja naapurilaitosten kanssa jätevesien asianmukaista käsittelyä ja johtamista joko omaa laitosta tehostamalla tai johtamalla jätevedet käsiteltäväksi asianmukaisesti toisaalla. Taloudellisia tavoitteita on esitetty seuraavassa taulukossa: Talouden tunnusluvut TP 2011 TP 2012 TA 2013 tp-13 ennuste TA TS 2015 TS 2016 Tase milj. 15,30 16,34 17,91 16,88 17,03 18,83 20,61 Liikevaihto milj. 2,83 3,00 3,26 3,26 3,56 3,72 3,81 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) milj. -0,24-0,18 0,18 0,16 0,21 0,27 0,29 Vesi- ja jätevesimaksutulot milj. 2,20 2,40 2,75 2,75 3,05 3,13 3,21 Liittymismaksutulot milj. 0,47 0,36 0,35 0,35 0,30 0,35 0,40 Käyttömenot milj. 2,12 2,19 2,00 1,94 2,18 2,27 2,32 Korvaus peruspääomasta % Käyttöomaisuusinvestoinnit milj. 1,52 1,73 1,57 1,34 0,95 2,70 2,73 Kassan riittävyys pv 3 0,

91 Talousveden laatu Talousvesi täyttää asetuksen 461/2000 mukaiset laatuvaatimukset Jäteveden puhdistus Jäteveden puhdistus täyttää viranomaisten antamat lupaehdot Talous Toiminta on omarahoitteista 90

92 Tuloslaskelma Suunnitelmavuodet TP 2012 TA 2013 TP 2013 ennuste TA TS2015 TS Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys Valmistus omaan käyttöön 28 Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lis. (+) väh. (-) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Rahoitusavustus kunnalta Muut rahoitustuotot 3 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Yli- (alijääämä) ennen satunnaiseriä Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yl- (alijääämä) ennen varauksia Poistoeron lis. (-) väh. (+) Vapaaeht. varausten lis. (-) väh. (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

93 Rahoituslaskelma Suunnitelmavuodet TP TA TP 2013 ENN 1000 TA Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät -2 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 181 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 8 Toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta -17 Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys Kunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos Muilta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos 88 Oman pääoman muutokset Peruspääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 4 Pitkäaikaisten saamisten muutokset kunnalta Pitkäaikaisten saamisten muutokset muilta Lyhytaikaisten saamisten muutokset kunnalta 15 Lyhytaikaisten saamisten muutokset muilta -150 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Korottomien velkojen muutos kunnalta 126 Korottomien velkojen muutos muilta Rahoitustoiminnan nettokassavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Lainakanta (1000 ) TS TS

94 MÄNTSÄLÄN VESI INVESTOINNIT Nro Kohde TA TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 YHT. VEDEN OMAT 9633 Verkoston täydennysrak. toiminta-al Linjojen saneeraus Pumppaamosaneeraukset (v. pääpumppaamo) Huoltoauto / autokannan päivitys ATK-järjestelmien muutokset (yhtiö) Vanhojen rakennusten kunnostus (jv-puhdistamo) Jätevedenpuhdistamon tertiäärikäsittely ( ) Jätevedenpuhdistamon koneiston uusiminen Jätevedenpuhdistamon III - linja ( ) W-Golf alueen vesihuolto (-13 --> 14; kaavoitus?) Yhdysvesijohto: Hirvihaara - Ohkola - Taruma Lisävedenhankinta / Koillis-Mlän vesihuolto Uusi vesitorni / Krutinmäki ( ) TEPAKE:N KANSSA YHTEISET 9651 Teollisuusalueiden vesihuolto (sis. Kapuli) Taruman vesihuolto Lempivaara x 0 Saha-alue x 0 Pikkupellontie / Pitkäaro Koivumäentie / sv-viemäri Sälinkääntie / sv-viemäri YHTEENSÄ

95 8. Tytäryhtiöt Mäntsälän Sähkö Oy 94

96 95

97 96

98 97

99 98

100 Mäntsälän vuokra-asunnot Oy 99

101 100

102 101

103 102

104 103

105 Mäntsälän Yrityskehitys Oy 104

106 Mäntsälän Yrityskehitys Oy TALOUSARVIO (alv 0%) TS 2016 TS 2015 TA TPE 2013 TA 2013 TP 2012 TP 2011 LIIKEVAIHTO Myyntituotot Elinkeinopalvelut kunnalle Markkinointipalvelut Sähkölle Palvelutoiminnan tuotot Projektituotot (maaseudun kehittäminen) MYYNTITUOTOT YHTEENSÄ Materiaalit ja palvelut Markkinointikulut Ulkopuoliset palvelut MATERIAALIT JA PALVELUT YHTEENSÄ Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ , Poistot ja arvon alentumiset Suunnitelman mukaiset poistot POISTOT JA ARVON ALENTUMISET YHTEENSÄ Liiketoiminnan muut kulut KULUT YHTEENSÄ LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut RAHOITUSTUOTOT- JA KULUT YHTEENSÄ VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA TULOVEROT YHTEENSÄ TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

107 Mäntsälän Jäähalli Oy Jäävuorojen myynti on pysynyt edellisvuoden tasolla, mainospaikkojen myynti painottuu syksyyn, joten sen toteutuma näkyy syys - lokakuussa. Jäähallin muu käyttö on ollut vuoden 2012 tasolla. Tämän hetken arvion mukaan v talousarvion mukainen tulos näyttäisi toteutuvan. Merkittävänä investointina voisi mainita hallin pihan osittainen asfaltointi. Tuloksessa on poistot jaksotettu käyntikertaa vrt. 2009; ; ; ; Toteuma: krt Jääajan myynti h (ei sisällä kunnan käyttöä) vrt. 2009; 2030 h 2010; 2068 h 2011; 2186 h 2012; 2273 h Toteuma: h Mainospaikan myynti vrt. 2009; ; ; ; Toteuma: Jäähallin muu käyttö vrt. 2009; ; ; ; Toteuma: Tilikauden tulos (voitto) vrt. 2009; ; ; ; Toteuma:

108 107

109 Kiinteistö Oy Mäntsälän toimistotalo 108

110 109

111 9. Mäntsälän kuntakonsernin lainakannan kehitys suunnitelmakaudella 2016 Mäntsälän kuntakonsernissa lainakannan arvioidaan kehittyvän kunnan ja tytäryhtiöiden taloussuunnitelmissa seuraavasti: Vuosi Lainakanta milj. euroa Lainakanta /asukas , , , , , , TPE , TA 126, TS , TS , Kuntastrategiassa asetetaan kuntakonsernille suunnitelmakaudella tavoitteeksi lainamäärän maltillinen kasvu jonka tulee olla suhteessa valtakunnalliseen keskimääräiseen muutokseen. Konsernilainamäärän arvioidaan kasvavan 126,9 milj. euroon vuonna ja asukasta kohden euroon. Lainamäärä kasvaa arviolta 47 milj. euroa 174,5 milj. euroon vuoteen 2016 mennessä ja on asukasta kohden euroa. Konsernilainakanta vuonna 2012 oli koko maassa keskimäärin euroa, Uudellamaalla 6003 euroa ja Mäntsälässä euroa/asukas. 110

112 Mäntsälän kuntakonsernin lainakanta KONSERNIN KONSERNIN KONSERNIN KONSERNIN KONSERNIN KONSERNIN KONSERNIN KONSERNIN LAINAKANTA LAINAKANTA LAINAKANTA LAINAKANTA LAINAKANTA LAINAKANTA LAINAKANTA LAINAKANTA TP 2011 TP 2012 TAM 2013 TPE 2013 TA TA TA 2015 TA 2016 Kh Mäntälän kunta , , , , , , , ,59 muutos , , , ,00 Mäntsälän Vesi-liikelaitos , ,01 Mäntsälän Sähkö Oy , , , , , , , ,00 lisäys lyhennys Mäntsälän Vesi , , , , , ,01 Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy (holding) , , , , ,00 Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy , , , , , , , ,97 lisäys lyhennys fuusio Kiint. Oy Mäntsälänraitti , ,90 Mäntsälä Jäähalli Oy , , , , , , , ,55 lisäys lyhennys ,00 Kiint.Oy Mlän Toimistotalo 51 % , , , , , , , ,00 lisäys lyhennys , , , , , , , ,12 HUS , , , , , , , ,39 Eteva , , , , , , , ,12 Keuda ,80 0, , , , , , , , ,63 Asukasmäärä Lainat / asukas

113 112

114 10. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvion käsitteet Tulosalue Tulosalue on luottamustoimielimen vastuulla oleva alue käyttötalousosassa. Talousarviossa on tulosalueelle määritelty toiminnalliset tavoitteet suoritteina ja tunnuslukuina tai sanallisena arviona sekä hyväksytty määräraha tai tuloarvio. Hanke Hanke on toimielimen vastuulla oleva Hankeryhmä Hankeryhmä muodostuu hankkeista. Tavoite Toiminnallinen tavoite on valtuuston talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaisesti antama määrärahan käyttötarkoitusta, palvelutuotannon määrää, laatua tai toiminnan kehittämissuuntaa ohjaava tavoite, joka johdetaan kunnan toiminta-ajatuksesta ja strategisista tavoitteista. Tavoite esitetään joko tunnuslukuina tai sanallisesti. Valtuusto päättää toiminnallista tavoitteista vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Taloudellinen tavoite muodostuu määrärahoista ja tulosarvioista sekä näiden erotuksesta eli toimintakatteesta. Tavoitteet on asetettava niin, että niiden toteutumista voidaan arvioida, eivätkä toimielinten ja tulosalueiden tavoitteet saa olla ristiriidassa koko kuntaa koskevien tavoitteiden kanssa. Määräraha Määräraha on valtuuston antama määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus varojen käyttämiseen tulosalueelle tai hankkeelle. Tuloarvio Tuloarvio on valtuuston tulosalueelle tai hankkeelle asettama tulotavoite. Toiminnan kuvaus Toiminnan kuvaus kertoo miten toimielin toteuttaa kunnan toiminta-ajatusta. Tulosalueen toiminnan kuvaus johdetaan toimielimen palveluajatuksesta. Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma kertoo miten toimielimen toiminta-ajatusta toteutetaan suunnitelmakaudella asetettujen tavoitteiden ja annettujen määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa. Vastuuhenkilö Vastuuhenkilö on viranhaltija, joka on tulosalueen/tulosyksikön esimies ja joka johtaa sen toimintaa sekä huolehtii tavoitteiden saavuttamisesta hyväksyttyjen määrärahojen, ohjeiden ja määräysten puitteissa. Tilivelvollinen Kuntalain mukaan valtuutetut eivät ole tilivelvollisia, mutta niitä ovat kunnan muiden toimielinten jäsenet sekä asianomaiset toimielimen tulosalueen johtavat viranhaltijat, esittelijät. Tilivelvolliset viranhaltijat hyväksytään talousarvion käsittelyn yhteydessä erillisessä liitteessä. 113

115 Käyttösuunnitelman käsitteet Käyttösuunnitelma Käyttösuunnitelmassa kerrotaan tulosalueiden ja tulosyksiköiden talousarviovuoden toiminnasta. Se on toimielimen hyväksymä talousarvioon sisältyvän tulosalueen tai hankkeen tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden jaon tulosyksiköihin tai kohteisiin sisältämä asiakirja. Käyttösuunnitelma on myös viranhaltijan hyväksymä edellä mainittuun toimielimen käyttösuunnitelmaan sisältyvien tulosyksiköiden tai kohteiden osatavoitteiden, osamäärärahojen ja osatuloarvioiden jaon pienempiin osiin (yksiköihin) sisältävä asiakirja. Tulosyksikkö Tulosyksikkö muodostuu viranhaltijaorganisaatioyksiköstä tai sen vastuulla olevasta toiminnasta, jolla on oma tehtäväalue todennettavissa olevat tavoitteet osamäärärahat ja osatuloarviot, joista tulosyksikön esimies vastaa. Kohde Kohde on käyttöomaisuuden hankinta tai perusparannuskokonaisuus, joka on osa investointihankkeesta. Kohteella on omat määrärahat ja osatuloarviot, josta toimielin vastaa. Taloussuunnitelman ja talousarvion rakenne Tavoiteosa Tavoiteosassa valtuusto hyväksyy kunnan toiminta-ajatuksen ja tavoitetilan, toimintastrategian sekä taloussuunnitelman perusteet. Käyttötalousosa Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy toimielimen tulosalueille eli varsinaiselle toiminalle tavoitteet sekä myöntää tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosaan kootaan käyttötalousosan määrärahojen ja tuloarvioiden toimintatulot ja menot sekä esitetään niiden lisäksi määrärahat ja tuloarviot sellaisista tuloslaskelmaan kirjattavista eristä, jotka ovat eri toimielimille ja tulosalueille yhteisiä. Tuloslaskelma osoittaa tulorahoituksen riittävyyden palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelmapoistoihin. Investointiosa Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille arvioidun aikataulun mukaan. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Tuloarvio esitetään sille vuodelle, jolloin oikeus rahoitusosuuteen syntyy tai käyttö-omaisuuden myynti tapahtuu. Hankkeet kootaan investointiosaan hankeryhmittäin ja toimielimittäin. Rahoitusosa Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka paljon varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitukseen tarvitaan pääomarahoitusta sekä miten rahoitustarve katetaan. 114

116 Talousarvion sitovuusmääräykset Valtuuston toimielimen tulosalueille hyväksymiä tavoitteita, määrärahoja ja tuloarvioita voidaan muuttaa vain valtuuston päätöksellä. Toimielimet ja tulosyksiköt ovat vastuussa talousarvion menojen ja tulojen toteutumisesta siten, että valtuuston hyväksymät tavoitteet saavutetaan. Valtuuston sitovin perusteluin hyväksymiä määrärahoja ei saa käyttää ilman valtuuston lupaa muuhun tarkoitukseen. Käyttötalousosassa valtuuston eri tulosalueille hyväksymät nettomäärärahat eli toimintakate on sitova ja sitä voidaan muuttaa valtuuston päätöksellä. Poikkeuksena on toimitilapalvelujen tulosalue, jossa sitovuustasona on tilikauden tulos. Suunnitelmapoistot ja kustannuslaskennalliset erät eivät ole määrärahoja. Tuloslaskelmaosan sitova tasot ovat: verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja menot (netto). Suunnitelmat poistot tehdään valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovat tasot ovat antolainauksen muutokset ja lainakannan muutokset. Investointiosassa kunnanvaltuuston toimielinten hankeryhmälle hyväksymät nettomäärärahat ovat sitovia ja niitä voidaan muuttaa valtuuston päätöksellä. Hankkeen euromääräisellä rajalla tarkoitetaan hankkeen kokonaiskustannuksia, ei ao. talousarviovuoden määrärahaa. Hankekohtaisista investoinneista vaaditaan hyväksytty tarveselvitys (pvm ja ) ennen hankkeen ottamista taloussuunnitelmaan. Hankesuunnitelma on laadittava ennen toteutusvuoden talousarvion käsittelyä. Käyttöomaisuushankinnan arvonlisäveroton euroraja on (kh ). Tätä pienemmät hankinnat tulee hankkia käyttötalouden määrärahoilla. Taloussuunnitelman investointiosassa on esitetty eri toimielinten päätösvallassa olevat hankkeet. Hankkeille ja hankeryhmille myönnettävien määrärahojen sitovuustasot ovat seuraavat: Toimielin Hanke/hankeryhmä Hankeraja Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus Aineeton käyttöomaisuus Irtain omaisuus Tekninen lautakunta Talonrakennus Julkinen käyttöomaisuus - liikenneväylät - puistot ja yleiset alueet - liikuntapaikat - siirtovesijohdot ja viemärit - jätevesi Lautakunta Irtain omaisuus

117 Käyttösuunnitelman hyväksyminen Valtuuston talousarvion hyväksymisen jälkeen kunnanhallitus antaa sen eri toimielinten noudatettavaksi. Käyttösuunnitelmilla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset ja tarkennetut tavoitteet tulosyksiköittäin (tulosyksikkö 1-taso) ja jakavat määrärahat ja tuloarviot tulosyksiköille osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi. Käyttösuunnitelmissa kerrotaan, miten toimitaan, jotta asetetut tavoitteet toteutetaan hyväksyttyjen määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa. Kunnanhallituksen tai johtokunnan määräämä tulosalueen vastuuhenkilö päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmasta (tulosyksikkö 2- taso) sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä asettamalla tarkennetut tavoitteet ja jakamalla määrärahat ja tuloarviot tarkempiin osiin. Mikäli hyväksytty käyttösuunnitelma muuttuu olennaisesti sisällöltään ja tarvitaan samalla määrärahojen kohdentamista, on toimielimen tehtävä asianmukainen muutos käyttösuunnitelmaan. Talousarvion toteuttaminen, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Tulosyksiköiden tulee laatia ennakkoarvio rahamenoistaan ja tuloistaan perustuen toteutuvaan toimintaan. Toimialojen on huolehdittava siitä, että kunnan talouspalveluyksiköllä on maksuvalmiussuunnittelua varten aina ajan tasalla oleva tieto tulevasta rahankäytöstä. Toimielinten ja tulosalueiden/-yksiköiden vastuuhenkilöiden tulee systemaattisesti seurata tavoitteiden, käyttösuunnitelmien ja investointien toteutumista toteutumaa tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään neljännesvuosittain. Kunnanhallitus ja kunnanjohtoryhmä seuraavat talousarvion toteutumista kuukausittain. Tulosalueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja valtuustolle tammihuhtikuulta ja elokuulta osavuosikatsauksissa ja koko vuodelta tilinpäätöksessä. Osavuosikatsauksessa esitetään tilinpäätösennuste määrärahojen ja tuloarvioiden osalta sekä tavoitteiden toteutuminen. Tarkastuslautakunta antaa mahdollisen lausuntonsa tavoitteiden toteutumisesta kunnanhallituksen vahvistamasta osavuosikatsauksesta. Kunnanhallituksella on oikeus antaa vuoden talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden yhteydessä ja tarvittaessa hallintokunnille talouden seurantaan liittyviä tarkempia ja yksityiskohtaisempia toimintaohjeita. Lainanotto ja lainanottoa koskevat rajoitukset Kunnanhallituksella on oikeus vuonna ottaa pitkäaikaista lainaa talousarvion rahoituslaskelmassa hyväksyttyyn pitkäaikaisten lainojen lisäys euromäärään asti pitkäaikaisten lainojen laina-aika on vähintään 1 vuosi päätös voi koskea myös lainan ennenaikaista takaisinmaksua, lainaehtojen muuttamista sekä koronvaihtosopimuksia Kunnankamreerilla on oikeus vuonna ottaa kunnan maksuvalmiuden turvaamiseksi tilapäislainoja, joiden yhtäaikaisesta enimmäismäärästä päättää kunnanhallitus 116

118 Antolainan myöntämistä koskevat rajoitukset Kunnanhallituksella on oikeus vuonna myöntää päätöksellään enintään talousarviovuoden rahoituslaskelmassa hyväksyttyyn antolainojen lisäys euromäärään asti tuleville vuosille. kunnan kokonaan omistamille osake-, asunto-osake ja kiinteistöyhtiöille kunnan liikelaitoksille palvelukotiyhdistykselle Lisämäärärahat ja siirrot Vuoteen kohdistuvat ehdotukset toiminnallisten tavoitteiden muutoksista, lisämäärärahoista tai määrärahasiirroista on saatettava valtuuston käsiteltäväksi viimeistään kunkin talousarviovuoden viimeisessä valtuuston kokouksessa. Tällöin on huomioita myös lisämäärärahojen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin. Vuodelle annetaan: kunnanjohtajalle oikeus päättää määrärahasiirroista koskien harkinnanvaraisia henkilökohtaisia ja tehtäväkohtaisia palkantarkistuksia, joiden kate on yleishallinnossa. henkilöstöjohtajalle on oikeus tehdä yleishallinnon tulosalueelle budjetoitujen työllistämistukimäärärahojen siirrot eri tulosalueille käytön mukaisesti Laskujen hyväksyminen ja maksatus Laskujen hyväksymisessä ja maksatuksessa tulee noudattaa kunnanhallituksen sisäisen valvonnan ohjeen (kunnan intrassa) määräyksiä kohta 8. Kirjanpito ja maksuliikenne. Muu ohjeistus Kunnanhallituksella on oikeus tilikaudella antaa tarvittavia lisäohjeita liittyen talousarvion täytäntöönpanoon. 117

119 11. Tilivelvollisten määrittely Kuntalain 75 :n mukaan tilintarkastuskertomuksessa tilintarkastajat esittävät vuosittain, voidaanko asianomaisen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) hyväksyä vastuuvapaus. Vaikka päätöksentekovaltaa delegoidaan organisaation alemmille tasoille, tilivelvolliset viranhaltijat eivät vapaudu alaistensa toimintaa koskevasta valvonnan järjestämisvastuusta. Valvontavastuu koskee sekä toimintaa että taloutta. Tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet sekä lautakuntien esittelijät. Tilivelvollisiksi määritellään seuraavat johtavat viranhaltijat: Toimielin / Tulosalue Tilivelvollinen 10 Käyttötalousosa 10 Kunnanhallitus kunnanjohtaja toimielimen alaisesta toiminnasta kokonaisuutena 10 Yleishallinto hallintojohtaja 11 Elinkeinotoimi kunnanjohtaja 12 Pelastus kunnanjohtaja 13 Maaseututoimi maaseutupäällikkö 16 Käyttöomaisuuden myyntivoitot kunnanjohtaja 18 Maankäyttölautakunta kaavoitusjohtaja toimielimen alaisesta toiminnasta kokonaisuutena 18 Maankäyttöpalvelut kaavoitusjohtaja 19 Tarkastuslautakunta 19 Tarkastustoimi - 39 Perusturvalautakunta perusturvajohtaja toimielimen alaisesta toiminnasta kokonaisuutena 31 Perusturvan johto ja hallinto perusturvajohtaja 32 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut perusturvajohtaja 33 Varhaiskasvatuspalvelut perusturvajohtaja 34 Hoito- ja hoivapalvelut perusturvajohtaja 35 Perusterveydenhuoltopalvelut perusturvajohtaja 36 Erikoissairaanhoito perusturvajohtaja 40 Sivistyslautakunta sivistysjohtaja toimielimen alaisesta toiminnasta kokonaisuutena 40 Kehittämis- ja hallintopalvelut sivistysjohtaja 43 Perusopetus sivistysjohtaja 44 Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta sivistysjohtaja 46 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut sivistysjohtaja 70 Tekninen lautakunta tekninen johtaja toimielimen alaisesta toiminnasta kokonaisuutena 72 Hallinto tekninen johtaja 73 Toimitilapalvelut tekninen johtaja 74 Kuntatekniikka tekninen johtaja 118

120 80 Investointiosa Kunnanhallitus 10 Kiinteä omaisuus kunnanjohtaja 15 Irtain omaisuus kunnankamreeri 20 Aineeton omaisuus kunnanjohtaja Maankäyttölautakunta 18 Irtain omaisuus kaavoitusjohtaja Perusturvalautakunta 30 Irtain omaisuus perusturvajohtaja Sivistyslautakunta 40 Irtain omaisuus sivistysjohtaja Tekninen lautakunta 50 Talonrakennus tekninen johtaja 55 Liikenneväylät tekninen johtaja 60 Puistot ja yleiset alueet tekninen johtaja 65 Liikuntapaikat tekninen johtaja 70 Hankeryhmät tekninen johtaja 71 Irtain omaisuus tekninen johtaja 75 Siirtovesijohdot ja viemärit tekninen johtaja 90 Rahoitusosa ---- Rahoitusosa kunnankamreeri 119

121 Yhteenveto valtuuston sitovista määrärahoista sitovuus TA TA TA N Ltk Kh-esitys KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnanhallitus Yleishallinto N Käyttöomaisuuden myyntivoitot N Elinkeinotoimi N Pelastus N Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi N Maaseututoimi N Maankäyttölautakunta Maankäyttötoimi N Perusturvapalvelut Perusturvan johto ja hallinto N Lasten,nuorten ja perheiden palvelut N Varhaiskasvatuspalvelut N Hoito-ja hoivapalvelut N Perusterveydenhuoltopalvelut N Erikoissairaanhoito N Sivistyspalvelut Kehittämis-ja hallintopalvelut N Perusopetus N Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta N Kulttuuri-ja vapaa-aikapalvelut N Tekniset palvelut Hallinto N Toimitilapalvelut N Toimitilapalvelut (= tulos) Kuntatekniikka N Toimintakate yhteensä sitovuus TA TA TA N Ltk Kh-esitys TULOSLASKELMAOSA Verotulot N Valtionosuudet N Rahoitus, netto N Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Satunnaiset erät N Tuloslaskelmaosa yhteensä

122 sitovuus TA TA TA N Ltk Kh-esitys INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Yleishallinto - kiinteä omaisuus N irtain omaisuus N aineeton käyttöomaisuus N Maankäyttölautakunta - irtain omaisuus N Perusturvapalvelut - irtain omaisuus N Sivistyspalvelut - irtain omaisuus N Tekniset palvelut -Irtain omaisuus N -Riihenmäen alakoulu Hyökännummen koulun lisätilat Ehnroosin koulun sisäilmakorjaukset Arolan koulun keittiö-, viemäri- ym.korjaukset Hyvinvointineuvolan rakentaminen+kaunismäen päiväkoti N Nuorten työpaja Investointien rahoitusselvitys + käynnistyskulut (elinkaarimalli) Peruskorjaustarve/sisäilmakorjaukset Männikön alueen kadut ja melueste N Katuvalaistuksen uusimis-ja enrgiasäästöhanke N Päällystystyöt N Koivumäentien rakentaminen N Katuvalaistus N Sälinkääntie KVL Kapuli III (kadut ja tasaus) Asema + Kapuli kvl Käpykuusentie Männikkö-Kaunismäki kvl Akselintien jatke Jurvalan sadevesiviemäröinti Färjarinojan rummun uusiminen keskustassa Teollisuusalueiden infran rakentaminen Hyökännummen alueen kuivatus Pikkupellontien jatke Viljelypalstat Kyläkeskuksen jk-kaukalot Mäntsälänjoen kunnostussuunnitelma Koirapuisto Arvonpellon leikkipuiston aita Hyökännummen viheralueet Mustamäen asukaspuisto (vm.-98) Liikennevihreä (viheralueet) Kohdennettuja pieniä peruskorjauksia / viimestelyjä Traktorien työkoneita (jyrsin, tukkikärryt) Traktori (kadut ja yl.alueet) Varavoimakoneet

123 sitovuus TA TA TA N Ltk Kh-esitys INVESTOINTIOSA -Iso vihannesleikkuri Yhdistelmäuuni Tiskikone kunnantalon keittiöön Vesiosuuskuntien avustukset Vesihuolto (Henna-Levanto-Saari-Kaukalampi) Konsernijärjestely/Holdingyhtiön perustaminen N Investoinnit yhteensä RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset N Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennyk Lainakannan muutokset N Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähenn Lyhytaikaisten lainojen muutos Rahoitusosa yhteensä N SITOVAT MÄÄRÄRAHAT / TULOARVIO YHTEENSÄ ) N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio 122

124 12. Liitteet Liite 1. Valtionosuudet A. YLEINEN VALTIONOSUUS Asukasmäärä yht asukasluvun muutoslisä 0 Yleinen valtionosuus yhteensä B. VEROTULOJEN TASAUS Kunnallisverotettavat tulot Keskim. Tuotto tulovero-% , Yhteisövero Laskennall. verotuotto yhteensä Asukasmäärä Laskennall. verotulot /asukas /. valtakunnall. verotulo 3 816,06 /91,86% Erotus euroa/asukas 16 VEROTULOTASAUS YHTEENSÄ (osuudet/yleinen 6 %, sos. ja terveys 57% ja sivistys 37%) C. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaalitoimi: Asukasmäärä lukumäärä 0-6 vuotiaat päivähoitokerroin 1, " " " " Työttömyys työttömyys 5,0 %/9,83 % 60 0, Lastensuojelu , Vaikeasti vammaiset , Sosiaalitoimi yhteensä:

125 Terveydenhuolto: 0-6 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Sairastavuus , Terveydenhuolto yhteensä: Sos. ja terveystoimi yhteensä: D. OPETUSTOIMI Peruskoulutus ja esiop Ikäluokka Asukastiheys Ruotsinkielisyys Vieraskielisuus vuotiaiden korotus Iltapäiväkerhotoiminta , Lukio , Kansalaisopisto , Kirjasto , Taiteen perusopetus , Kulttuuri , Liikunta , Nuorisotyö , Esiopetus/5v , Perusopetus/yli 16v ,39 0 perusopetus/vammaiset , Joustavan perusop.lisä , Lukiok. Yli 18v. aloittava ,00 0 Sivistystoimi yhteensä E. LOPUT Omavastuuosuudet:./. omavastuuvähennys /. omavastuuvähennys Valtinosuuteen tehdyt vähennykset ja lisäykset Valtion ja kuntien yhteisen tietojärjestelmän rahoitus Harkinnanvaraisen korotuksen rahoitus Lisäosien rahoitus Vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutos Turvallisuusverkon uudistus Opiskelijavalintajärjestelmän uudistus Lääkärihelikopterirahoitus Työmarkkinatuki- ja verovähennyskompensaatiot Elatustuen takaisinperinnän palautus Tasauksen neutraalisuus Jäteveron tuotto Maakuntien liittojen tehtävät Järjestelmän tasaus (uusi ja vanha järjestelmä) VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ VUONNA talousarvioon budjetoitu erotus

126 Liite 2. Talousarvion sisäisten menojen ja tulojen määrärahaerittely Sisäisten menojen ja tulojen määrärahaerittely tulosalueittain 125

127 126

128 127

129 128

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2014 2016. Kunnanhallitus 25.11.2013 344 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 157

Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2014 2016. Kunnanhallitus 25.11.2013 344 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 157 Talousarvio Taloussuunnitelma 2016 Kunnanhallitus 25.11.2013 344 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 157 Sisällysluettelo 1. Kuntastrategia... 4 2. Taloussuunnitelman talousperusteet... 13 Taloudelliset lähtökohdat...

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018 0. Talousarvio 2016. Taloussuunnitelma 2016 2018. Kunnanjohtajan ehdotus

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018 0. Talousarvio 2016. Taloussuunnitelma 2016 2018. Kunnanjohtajan ehdotus KJ esitys Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018 0 Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2016 2018 Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto KJ ehdotus Mäntsälän kunta 1 Talousarvio 2016

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Liite 1 Kunnanvaltuusto 15.11.2010 113 MÄNTSÄLÄN KUNTA. Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013

Liite 1 Kunnanvaltuusto 15.11.2010 113 MÄNTSÄLÄN KUNTA. Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013 Liite 1 Kunnanvaltuusto 15.11.2010 113 MÄNTSÄLÄN 2011 KUNTA Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNTASTRATEGIA... 3 2. TALOUSSUUNNITELMAN TALOUSPERUSTEET... 16 2.1. Taloudelliset

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Mäntsälän kunta 0 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017. Talousarvio 2015. Taloussuunnitelma 2015 2017

Mäntsälän kunta 0 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017. Talousarvio 2015. Taloussuunnitelma 2015 2017 0 Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017 Talousarvio Taloussuunnitelma 2017 Kunnanhallitus 1.12. 341 Kunnanvaltuusto 8.12. 1 Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017 Sisällysluettelo 1. Kuntastrategia...

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015. Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015. Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015 Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy Anne Luomala FMP OY 2015 Selvitystyön yleinen eteneminen Selvitystyön

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Talouden seuranta. Toukokuu 2014

Talouden seuranta. Toukokuu 2014 Talouden seuranta Toukokuu 2014 Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma - lisäksi %-vertailu edelliseen vuoteen Rullaava 12 kk - sisältää 12 kuukauden toteutuneet eurot Koko kunta:

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen kansantalouden ja julkisen talouden kehityksen asettamat lähtökohdat kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 2018 taloussuunnitelman laatimiselle ja toimeenpanolle

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

TA ehdotus 2014 Kaupunginjohtaja Ari Korhonen 28.10.2013

TA ehdotus 2014 Kaupunginjohtaja Ari Korhonen 28.10.2013 TA ehdotus 2014 Kaupunginjohtaja Ari Korhonen 28.10.2013 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso Työlliset (määrä) Inflaatio (%-yksikköä) Työttömyysaste

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014

Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014 Kunnanhallitus 31.10.2011 318 Kunnanvaltuusto 14.11.2011 101 Mäntsälän kunta Sisällysluettelo 1. Kuntastrategia... 4 2. Taloussuunnitelman talousperusteet...

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Kunnanhallitus 201 07.09.2015 Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Khall 07.09.2015 201 Uusi Kuntalaki VI Osa Talous 13 luku

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot