MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIA

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIA Kunnanvaltuusto

2 2 SISÄLTÖ 1. STRATEGISESTA SUUNNITTELUSTA MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ, MUUTTUVA TULEVAISUUS KUNNAN VISIO KUNNAN STRATEGISET TAVOITTEET VUOTEEN Strategiset näkökulmat ja tavoitteet Tuloskortit KUNTASTRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI... 15

3 3 1. STRATEGISESTA SUUNNITTELUSTA Strateginen suunnittelu on tulevaisuuden suunnittelua. Mäntsälän kuntaa koskeva strateginen suunnittelu on kunnan tulevaisuuden ennakointia ja kunnan kokonaisedun kannalta parhaiden mahdollisten tulevaisuutta koskevien valintojen tekemistä. Mäntsälän kuntastrategia on suunnitelma kunnan tulevaisuudesta. Päivitetty kuntastrategia on kunnanvaltuuston näkemys kunnan tulevaisuuden tärkeimmistä tavoitteista ja kehittämisen painopistealueista. Päivitetty kuntastrategia on muodostunut kevään 2011 aikana; päivityksiä kuntastrategiaan on työstetty kahdessa luottamushenkilöseminaarissa sekä johtoryhmävalmisteluna. Seuraavalla sivulla on kuvattu Mäntsälän kuntastrategian rakenne. Strateginen suunnittelu on pitkälti vastausten etsimistä kunnan ja sen tulevaisuuden kannalta tärkeimpiin kysymyksiin. Kunkin kaaviossa esitetyn osion yhteydessä on esitetty ne kysymykset, joihin kukin kokonaisuus kuntastrategiassa vastaa.

4 Kaavio 1. Mäntsälän kuntastrategian rakenne 4

5 5 2. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ, MUUTTUVA TULEVAISUUS Kunnan tulevaisuutta koskevien valintojen perustaksi on ensiarvoisen tärkeää muodostaa käsitys sekä menneisyydessä toteutuneista että tulevaisuudessa ennakoitavissa olevista kehityssuunnista. Kunnan strategiatyön perustaksi laadittiin kunnan toimintaympäristöanalyysi, jossa sekä kunnan menneisyyttä, nykytilaa että tulevaisuutta tarkasteltiin kunnan kannalta keskeisistä strategisista näkökulmista: 1) Palvelut Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Yhteistoiminta-alue Pornaisten kanssa Eri tasoisten kuntien syntyminen, mitkä tehtävät jäävät kuntatasolle? Maisema-työväline käytössä tietyissä kunnan palveluissa ja käyttö laajenemassa Uusi velvoittava lainsäädäntö (perusopetuslaki (määräykset kolmiportaisesta tuesta), lastensuojelulaki, terveydenhuoltolaki, neuvola-asetus) Lasten, nuorten ja perheiden pahoinvoinnin lisääntyminen Hyvinvointi- ja terveyserojen kasvu Seutuyhteistyön laajeneminen ja muuttuminen (omistajapolitiikka, edunvalvonta, ns. nelikot mukaan yhteistyöhön) Kilpailu osaavasta työvoimasta, haasteet tiettyjen asiantuntijoiden saatavuudessa Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Ikäihmisten absoluuttisen määrän kasvu asumisratkaisut esteettömän asumisen tarpeen kasvu (ml. erityisryhmät) Lasten absoluuttisen määrän kasvu vaikutus tilaratkaisuihin (varhaiskasvatus, yläkoulut) Lain muutokset (perusopetus, ikäihmisten palvelut, hoitotakuun laajeneminen, vapaa hakeutumisoikeus) Ratkaisut kunnan näkökulman sijaan tehdään yhä useammin seudun näkökulmasta Kuntalaiset ovat yhä tietoisempia oikeuksistaan, jolloin keskeistä on kunnan osaamisen varmistaminen (asiakaspalvelu, juridinen sekä muu osaaminen) Teknisen palvelukeskuksen palvelujen järjestämistavan muutokset ja peruskunnan rooli ko. palveluiden järjestämisessä?

6 6 2) Yhdyskuntarakenne Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: ARA-vuokra-asuntojen rakentamistarve kasvanut entisestään (jonossa noin 170 hakijaa) o erityisryhmien/vanhusten asumistarpeet lisääntyneet Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: MAL-yhteistyön lisääntyminen, kuka päättää Mäntsälän maankäytöstä? Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat lisävaatimukset rakentamiseen/yhdyskuntarakenteeseen? Energiatehokkuuden vaatimukset lisääntyvät Väestön ikääntymisen tuomat tarpeet suunnitteluun 3) Elinkeinot Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Elinkeinotoiminnan edellytykset Mäntsälässä ovat notkahtaneet kuluneen kolmen vuoden aikana, mutta ovat nyt vuonna 2011 samalla tasolla kuin ne olivat vuonna (lainojen korkotaso: 4,5-2,0-4,5 %, uusien yritysten perustaminen: kpl/v, myydyt yritystontit: kpl/v, uusien omakotitalojen rakentaminen kpl/v) Tehtyjen investointien määrä notkahti samassa suhteessa Samaan aikaan tehtiin myös elinkeinotoimintaa "jäädyttäviä" päätöksiä: o Väestönkasvutavoite o MYK:n toimintaresursseja laskettiin henkilöstön ja talouden osalta o MYK:n toimintaa ohjattiin passiivisempaan suuntaan (hallinnointia & henkilöstökoulutusta) Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Paikkakunnan koko ja kasvunopeus (vrt. väestömäärä) Siirtyminen lähemmäksi Helsinkiä talousmaantieteellisessä näkökulmassa Siirtyminen Helsingin uloimmalta kehältä toiseksi uloimmalle kehälle Kehä V:n vaikutus (vrt. Mäntsälä - Hyvinkää yhteistyö) Lainojen korkotason mahdollinen nousu ja sen vaikutus yksityissektorin elinkeinoelämään Energia- ja ilmastoverotuksen vaikutus Kaavoituksen vaikutus (vrt. maakuntakaava, kunnan omat yleis- ja asemakaavat) Kuntahallinnon muutokset, ansaitseeko Mäntsälä olemassaolonsa?

7 7 4) Seutuyhteistyö Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Valtion ote tiukentunut suhteessa kuntiin lainsäädännöllä pyritään ohjaamaan aikaisempaa enemmän Eri tasoisten kuntien syntyminen, mitkä tehtävät jäävät kuntatasolle? Kuuma-yhteistyön laajentuminen Kymppikunniksi Lentokenttähankke jäänyt sivuun Mahdollinen yhteistyö Päijät-Hämeen suuntaan? Kuntien sitoutuminen yhteisiin hankkeisiin (esimerkiksi maaseututoimi)? Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Kymppikuntien merkitys lisääntyy (n asukasta) Metropolialueen tulevaisuuden haasteet (velvoitteet). Yhteistyötä kehitettävä. Mahdollinen metropolilaki? Maankäyttöratkaisut tehdään yhteistyössä lähikuntien kanssa (Hyökännummi, Henna, Kehä V). Mäntsälän oltava aktiivinen toimija Kuntalaisten valinnanvapauksien lisääntyminen kuntarajojen merkitys vähenee Mahdollinen yhteistyö merkittävissä investoinneissa? Seudulliset virat/toimet, työvoiman liikkuvuus, palveluiden järjestäminen seudullisesti 5) Talous Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Valtion toimenpiteet: verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ennakoitua suurempi o pienituloisten verovähennysten kompensointi valtionosuuksissa o kiinteistöveroprosenttien ja verotusarvojen nosto Väestökasvu ja muuttoliike: hyvätuloisten suhteellisen lukumäärän nousu Lama ja poikkeuksellinen markkinakorkotason lasku Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Eläkeläisten lukumäärän merkittävä kasvu vuoteen 2020 mennessä o työvoiman saanti vaikeutuu o valtion toimenpiteet? o tuottavuuden parantaminen palvelurakenteen muutos: tuottamistapaa joudutaan harkitsemaan uudelta pohjalta Elinkeinotoimen kehittäminen metropolialueella: maanhinta kilpailukykyinen yritysten sijoittumiseen (ns. yrityksen sijoittumisen optimointi suhteessa kaupunkikeskukseen)

8 8 Toimintaympäristöanalyysin lopputuloksena voidaan tiivistää seuraavat, Mäntsälän kunnan tulevaisuuden kannalta keskeisimmät muutoshaasteet: Mäntsälä kasvaa voimakkaasti osana metropolialuetta. Kunnan asukasluvun ennakoidaan kasvavan runsaalla asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Yhdyskuntarakenteen hallinnan ja tasapainoisen kasvun merkitys palveluiden järjestämisessä kasvaa. Mäntsälässä asutaan myös tulevaisuudessa sekä keskusta-alueella että elävissä kylissä. Kunnan väestörakenne muuttuu ja palvelutarpeet kasvavat. Nuorimpien ja toisaalta kaikkein varttuneimpien kuntalaisten suhteellinen osuus kasvaa työikäisen väestön osuutta nopeammin ja kunnan väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Palvelutarpeiden ennakointi vahvistaa merkitystään. Kunnan taloudellinen asema kiristyy. Kunnan palveluiden rahoituspohja heikkenee lähitulevaisuudessa huoltosuhteen kehityksen ja taloustaantuman mahdollisten pysyväisvaikutusten seurauksena. Velkaantumisen hallinnan merkitys korostuu. Kunnan henkilöstö ikääntyy ja rekrytointihaasteet kasvavat. Merkittävä osuus kunnan henkilöstöstä saavuttaa laskennallisen eläkeikänsä vuoteen 2020 mennessä. Osaamisen varmentaminen ja työssä jaksamisen tukeminen muodostuvat alati tärkeämmiksi näkökohdiksi henkilöstöjohtamisessa. Paineet kunnan palvelutoiminnan ja sen johtamisen uudistamiseksi kasvavat. Toiminnan tuloksellisuutta sekä asiakasdemokratiaa vahvistetaan kehittämällä kunnan palveluja sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Yhteistyön merkitys korostuu niin kunnan sisällä kuin kuntarajat ylittäenkin.

9 9 3. KUNNAN VISIO Visio kertoo tiivistetysti sen, millainen Mäntsälän kunnan tahdotaan olevan vuonna Visio kiteyttää kuntastrategian ydinviestin. Mäntsälän kunnan visio vuodelle 2020: Luonnonläheinen Mäntsälä on mahdollisuuksien kunta asua ja yrittää toimivien liikenneyhteyksien varrella. Kunnan visiosta on johdettu viisi näkökulmaa, joista käsin varsinaisia kunnan strategisia tavoitteita asetetaan: Palvelut Elinkeinot Yhdyskuntarakenne Seutuyhteistyö Talous Väestönkasvun määrä ja sen jakautuminen Mäntsälän kunnan alueelle toimii eräänlaisena kaikki yllä kuvatut näkökulmat läpileikkaavana muutostekijänä. Väestökehityksen vaikutukset ulottuvat kaikkiin strategisiin näkökulmiin ja sitä kautta kunnan tulevaisuuden kehityssuuntiin. 4. KUNNAN STRATEGISET TAVOITTEET VUOTEEN Strategiset näkökulmat ja tavoitteet Strategiset tavoitteet yksilöivät ja täsmentävät Mäntsälän kunnan vuotta 2020 koskevaa tavoitetilaa, visiota. Strategiset tavoitteet ovat visiosta johdettuja, Mäntsälän kunnan kannalta kaikkein tärkeimpiä päämääriä seuraavan 10 vuoden näkökulmasta. Kukin strateginen tavoite kuvaa tiettyä tavoitetilaa vuonna Strategiset tavoitteet on ryhmitelty viiteen visiosta johdettuun, Mäntsälän kunnan kannalta tärkeään näkökulmaan. Kyseiset näkökulmat kuvattiin strategian luvussa 3. Näkökulmia voidaan nimittää myös ns. strategisiksi painopistealueiksi. Kuntastrategian näkökulmat ja niiden sisältämät strategiset tavoitteet on kuvattu seuraavalla sivulla esitetyssä kaaviossa:

10 10 Palvelut Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Seutuyhteistyö Mäntsälän kunta järjestää palveluja ja kehittää metropolialuetta Kymppikunnat ensisijaisena yhteistyötahonaan. Yhdyskuntarakenne Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Mäntsälän vetovoimaa. Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun. Visio 2020 Elinkeinot Mäntsälä on kilpailukykyinen ja elinvoimainen yritysten toimintaympäristö. Talous Kunnan talous on tasapainossa.

11 Tuloskortit Kustakin strategisesta tavoitteesta on laadittu ns. tuloskortti. Tuloskortin ensimmäisessä sarakkeessa on kuvattu ne asiat, joiden seuraaminen tai toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää ko. strategisen tavoitteen toteutumisen kannalta. Kyseisiä asioita kriittisiksi menestystekijöiksi. Kullekin kriittiselle menestystekijälle on määritelty niitä koskevat tavoitetasot tulevalle vuodelle 2012 toiminta- ja taloussuunnittelun tueksi. Tuloskorttien sisältämät kriittiset menestystekijät ja niitä koskevat tavoitetasot konkretisoivat ja täsmentävät kutakin strategista tavoitetta. NÄKÖKULMA 1: PALVELUT Strateginen tavoite 1: Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Palvelutarpeiden ennakointi ja muutoksiin varautuminen Palvelutarveanalyysi on tehty uuden kuntastrategian pohjaksi Hyvinvoinnin edistäminen yhteisvastuullisesti Hyvinvointikertomus on osa kuntakonsernin toiminnan ja talouden suunnittelua Strateginen tavoite 2: Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset palveluiden järjestämistavat Kunnan oman palvelutuotannon arviointi on käynnistetty Kilpailutusprosessia ja osaamista kehitetään ja avoimuutta lisätään Yhteistyökumppanit ja kumppanuuden vastuut on määritelty Johtaminen Toiminnan ja tulosten arviointi on asteittain käynnistettävissä 2013 alkaen Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Henkilöstön osaamista arvioidaan järjestelmällisesti Saatua arviointitietoa hyödynnetään henkilöstöresurssien suunnittelussa ja johtamisessa Strateginen työhyvinvointiohjelma on käynnistetty

12 12 NÄKÖKULMA 2: ELINKEINOT Strateginen tavoite 1: Mäntsälä on kilpailukykyinen ja elinvoimainen yritysten toimintaympäristö. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Uudet yritykset 120 kpl uusia (nettolisäys yritystä) Suuret ja keskisuuret yritykset: 1 kpl ja 1 kpl työntekijää (päätös siirtymisestä tehty mennessä) Vähintään yksi kaupan ketju Yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen suurten rakennusalan yritysten kanssa Työpaikat työpaikkaa Työpaikkaomavaraisuus vähintään 62 % Kunnan yrityspalvelut Olemassa olevat yritykset: - yrityskonsultointien määrä vähintään 100 kpl/vuosi - painopisteenä kasvuhakuiset yritykset Seudullisten yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen Vuosittaisen markkinointisuunnitelman laadinta. Seuranta: o euroa/asukas elinkeinoihin o kehitysyhtiöön panostettu euromäärä / Mäntsälään syntynyt työpaikka Sijoittumispalvelut Yritystonttivaranto vähintään (kaupalliset ja tuotannolliset) + vähintään 2-4 suurta tonttia (tuotanto, logistiikka, kauppa) Konserniyhteistyön tiivistäminen (pelisääntöjen selkeyttäminen) Yrittäjyysvaikutusten arvioinnin käynnistäminen (vaikutus kunnan talouteen) NÄKÖKULMA 3: YHDYSKUNTARAKENNE Strateginen tavoite 1: Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Mäntsälän vetovoimaa. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Strategisesti merkittävät hankkeet Keskustan kehittäminen Apponen Tiimari Linja-autoasema

13 13 Vuokra-asuntotuotanto MVAOY:n kautta uusia ARA-vuokra-asuntoja vähintään 30 kpl (aloituspäätökset tehty) Yksityisen vuokra-asuntotuotannon edistäminen Asuntotarjonnan painottaminen pieniin ja erityisryhmien asuntoihin Kaavavaranto Kaavoitusresurssien lisääminen erityisesti osayleiskaavojen laadintaan Raakamaan hankinnan tehostaminen (vähintään 30 ha), osayleiskaavoilla ja asemakaavoilla mahdollistetaan maan saaminen rakennuskäyttöön Strateginen tavoite 2: Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Yhdyskuntarakenteen eheytymistä edistävät maankäytön ratkaisut Mäntsälässä Edellistä vuotta nopeampi tonttikierto keskusta-alueella Vuosittainen väestönkasvu ja sen sijoittuminen Väestönkasvu 1-2 % Väestönkasvun sijoittuminen: 60 % keskusta-alueelle, 40 % muualle Toimivat liikenneyhteydet ja joukkoliikenne Nykyistä useampi lentoasemalle/lentoasemalta liikennöivä pikavuoro kulkee Mäntsälän linjaautoaseman kautta Z-junien liikennöintitiheyden säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla Kunnan palveluliikennetarpeet on selvitetty NÄKÖKULMA 4: SEUTUYHTEISTYÖ Strateginen tavoite 1: Mäntsälä järjestää palveluja ja kehittää metropolialuetta kymppikunnat ensisijaisena yhteistyötahonaan. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Strategisesti merkittävien seudullisten yhteistyöhankkeiden ja palveluyhteistyön tuloksellisuus Mäntsälä toimii vastuukuntana maaseututoimen palveluiden järjestämisessä (aloitus ) Aktiivinen edunvalvonta maakuntakaavaa uudistettaessa

14 14 Kymppikuntien tavoitemäärittely ja Mäntsälän kunnan aktiivinen vaikuttaminen tavoitteisiin Seudullisten virkojen ja toimien mahdollisuuksien kartoittaminen NÄKÖKULMA 5: TALOUS Strateginen tavoite 1: Kunnan talous on tasapainossa. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot 2012 Vuosikatteen ja nettoinvestointien välinen suhde % Vuosikate 6 8 miljoonaa euroa, euroa/asukas Kunnan ja kuntakonsernin lainakanta Kunta: enintään 56 miljoonaa euroa (2 700 euroa/asukas Konserni: enintään 85 miljoonaa euroa (4 400 euroa/asukas Tilikauden tulos 2,5 4,5 miljoonaa euroa, euroa/asukas

15 15 5. KUNTASTRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI Säännöllinen seuranta ja arviointi on kuntastrategian toteutumisen perusedellytys. Mäntsälän kuntastrategian ajantasaisuutta ja muutostarpeita arvioidaan kunnan strategisen perustan ja strategisten tavoitteiden osalta valtuustokausittain. Strategisten tavoitteiden arviointimittareita koskevat vuosittaiset tavoitetasot määritellään kutakin vuotta koskevan talousarviotyön yhteydessä. Kunnan talousarviossa asetetaan niin ikään kuntastrategiasta johdetusti valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kunnan palvelukeskuksille ja vastuualueille. Mäntsälän kunnan johtoryhmä, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto seuraavat strategisten tavoitteiden toteutumista kolmannes-/neljännesvuosittain osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tarkastuslautakunta arvioi vuosittaisessa arviointikertomuksessaan valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin perusteella kunnanhallitus ja -valtuusto muodostavat käsityksen siitä, onko Mäntsälän kunta kulkemassa asetetun tavoitetilansa suuntaan ja toiminut kuntastrategiansa mukaisesti.