Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013 2015"

Transkriptio

1 Talousarvio Taloussuunnitelma 2015 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Mäntsälän kunta

2 Sisällysluettelo 1. Kuntastrategia Taloussuunnitelman talousperusteet Taloudelliset lähtökohdat Talouskehitys Verorahoituksen kehitys Verotulot Valtionosuudet Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Käyttötalousosa Hallintopalvelut Kunnanhallitus Yleishallinto Elinkeinotoimi Pelastus Maaseututoimi Käyttöomaisuuden myyntivoitot Maankäyttölautakunta Maankäyttötoimi Tarkastustoimi Tarkastuslautakunta Perusturvapalvelut Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelut / Mustijoen perusturva Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta Perusturvan johto ja hallinto Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Varhaiskasvatuspalvelut Hoito- ja hoivapalvelut (=Ikäihmisten palvelut) Perusterveydenhuoltopalvelut Erikoissairaanhoito Pornaisten talousarvio Sivistyspalvelut Sivistyslautakunta Kehittämis- ja hallintopalvelut Perusopetus Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tekniset palvelut

3 70 Tekninen lautakunta Hallinto Toimitilapalvelut Toimitilapalvelut, josta Kiinteistöpalvelut Toimitilapalvelut, josta Ruokapalvelut Toimitilapalvelut, josta Siivouspalvelut Kuntatekniikka Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Mäntsälän vesi Tytäryhtiöt Mäntsälän Sähkö Oy Mäntsälän vuokra-asunnot Oy Mäntsälän Yrityskehitys Oy Mäntsälän Jäähalli Oy Kiinteistö Oy Mäntsälän toimistotalo Mäntsälän kuntakonsernin lainakannan kehitys suunnitelmakaudella Talousarvion 2012 täytäntöönpano-ohjeet Talousarvion käsitteet Käyttösuunnitelman käsitteet Taloussuunnitelman ja talousarvion rakenne Talousarvion sitovuusmääräykset Käyttösuunnitelman hyväksyminen Talousarvion toteuttaminen, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Lainanotto ja lainanottoa koskevat rajoitukset Antolainan myöntämistä koskevat rajoitukset Lisämäärärahat ja siirrot Laskujen hyväksyminen ja maksatus Muu ohjeistus Tilivelvollisten määrittely Yhteenveto valtuuston sitovista määrärahoista Liitteet Liite 1. Valtionosuudet Liite 2. Talousarvion sisäisten menojen ja tulojen määrärahaerittely tulosalueittain Liite 3. Henkilöstösuunnitelma 2015 perusteluineen

4 1. Kuntastrategia Kunnanvaltuusto SISÄLTÖ 1. STRATEGISESTA SUUNNITTELUSTA 2. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ, MUUTTUVA TULEVAISUUS 3. KUNNAN VISIO 4. KUNNAN STRATEGISET TAVOITTEET VUOTEEN Strategiset näkökulmat ja tavoitteet 4.2 Tuloskortit 5. KUNTASTRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI 1. STRATEGISESTA SUUNNITTELUSTA Strateginen suunnittelu on tulevaisuuden suunnittelua. Mäntsälän kuntaa koskeva strateginen suunnittelu on kunnan tulevaisuuden ennakointia ja kunnan kokonaisedun kannalta parhaiden mahdollisten tulevaisuutta koskevien valintojen tekemistä. Mäntsälän kuntastrategia on suunnitelma kunnan tulevaisuudesta. Päivitetty kuntastrategia on kunnanvaltuuston näkemys kunnan tulevaisuuden tärkeimmistä tavoitteista ja kehittämisen painopistealueista. Päivitetty kuntastrategia on muodostunut kevään 2011 aikana; päivityksiä kuntastrategiaan on työstetty kahdessa luottamushenkilöseminaarissa sekä johtoryhmävalmisteluna. Seuraavalla sivulla on kuvattu Mäntsälän kuntastrategian rakenne. Strateginen suunnittelu on pitkälti vastausten etsimistä kunnan ja sen tulevaisuuden kannalta tärkeimpiin kysymyksiin. Kunkin kaaviossa esitetyn osion yhteydessä on esitetty ne kysymykset, joihin kukin kokonaisuus kuntastrategiassa vastaa. 4

5 Kaavio 1. Mäntsälän kuntastrategian rakenne 2. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ, MUUTTUVA TULEVAISUUS Kunnan tulevaisuutta koskevien valintojen perustaksi on ensiarvoisen tärkeää muodostaa käsitys sekä menneisyydessä toteutuneista että tulevaisuudessa ennakoitavissa olevista kehityssuunnista. Kunnan strategiatyön perustaksi laadittiin kunnan toimintaympäristöanalyysi, jossa sekä kunnan menneisyyttä, nykytilaa että tulevaisuutta tarkasteltiin kunnan kannalta keskeisistä strategisista näkökulmista: 1) Palvelut Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Yhteistoiminta-alue Pornaisten kanssa Eri tasoisten kuntien syntyminen, mitkä tehtävät jäävät kuntatasolle? Maisema-työväline käytössä tietyissä kunnan palveluissa ja käyttö laajenemassa Uusi velvoittava lainsäädäntö (perusopetuslaki (määräykset kolmiportaisesta tuesta), lastensuojelulaki, terveydenhuoltolaki, neuvola-asetus) Lasten, nuorten ja perheiden pahoinvoinnin lisääntyminen Hyvinvointi- ja terveyserojen kasvu Seutuyhteistyön laajeneminen ja muuttuminen (omistajapolitiikka, edunvalvonta, ns. nelikot mukaan yhteistyöhön) Kilpailu osaavasta työvoimasta, haasteet tiettyjen asiantuntijoiden saatavuudessa 5

6 Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Ikäihmisten absoluuttisen määrän kasvu asumisratkaisut esteettömän asumisen tarpeen kasvu (ml. erityisryhmät) Lasten absoluuttisen määrän kasvu vaikutus tilaratkaisuihin (varhaiskasvatus, yläkoulut) Lain muutokset (perusopetus, ikäihmisten palvelut, hoitotakuun laajeneminen, vapaa hakeutumisoikeus) Ratkaisut kunnan näkökulman sijaan tehdään yhä useammin seudun näkökulmasta Kuntalaiset ovat yhä tietoisempia oikeuksistaan, jolloin keskeistä on kunnan osaamisen varmistaminen (asiakaspalvelu, juridinen sekä muu osaaminen) Teknisen palvelukeskuksen palvelujen järjestämistavan muutokset ja peruskunnan rooli ko. palveluiden järjestämisessä? 2) Yhdyskuntarakenne Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: ARA-vuokra-asuntojen rakentamistarve kasvanut entisestään (jonossa noin 170 hakijaa) erityisryhmien/vanhusten asumistarpeet lisääntyneet Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: MAL-yhteistyön lisääntyminen, kuka päättää Mäntsälän maankäytöstä? Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat lisävaatimukset rakentamiseen / yhdyskuntarakenteeseen? Energiatehokkuuden vaatimukset lisääntyvät Väestön ikääntymisen tuomat tarpeet suunnitteluun 3) Elinkeinot Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Elinkeinotoiminnan edellytykset Mäntsälässä ovat notkahtaneet kuluneen kolmen vuoden aikana, mutta ovat nyt vuonna 2011 samalla tasolla kuin ne olivat vuonna (lainojen korkotaso: 4,5-2,0-4,5 %, uusien yritysten perustaminen: kpl/v, myydyt yritystontit: kpl/v, uusien omakotitalojen rakentaminen kpl/v) Tehtyjen investointien määrä notkahti samassa suhteessa Samaan aikaan tehtiin myös elinkeinotoimintaa "jäädyttäviä" päätöksiä: Väestönkasvutavoite MYK:n toimintaresursseja laskettiin henkilöstön ja talouden osalta MYK:n toimintaa ohjattiin passiivisempaan suuntaan (hallinnointia & henkilöstökoulutusta) Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Paikkakunnan koko ja kasvunopeus (vrt. väestömäärä) Siirtyminen lähemmäksi Helsinkiä talousmaantieteellisessä näkökulmassa Siirtyminen Helsingin uloimmalta kehältä toiseksi uloimmalle kehälle Kehä V:n vaikutus (vrt. Mäntsälä - Hyvinkää yhteistyö) Lainojen korkotason mahdollinen nousu ja sen vaikutus yksityissektorin elinkeinoelämään Energia- ja ilmastoverotuksen vaikutus Kaavoituksen vaikutus (vrt. maakuntakaava, kunnan omat yleis- ja asemakaavat) Kuntahallinnon muutokset, ansaitseeko Mäntsälä olemassaolonsa? 6

7 4) Seutuyhteistyö Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Valtion ote tiukentunut suhteessa kuntiin lainsäädännöllä pyritään ohjaamaan aikaisempaa enemmän Eri tasoisten kuntien syntyminen, mitkä tehtävät jäävät kuntatasolle? Kuuma-yhteistyön laajentuminen Kymppikunniksi Lentokenttähanke jäänyt sivuun Mahdollinen yhteistyö Päijät-Hämeen suuntaan? Kuntien sitoutuminen yhteisiin hankkeisiin (esimerkiksi maaseututoimi)? Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Kymppikuntien merkitys lisääntyy (n asukasta) Metropolialueen tulevaisuuden haasteet (velvoitteet). Yhteistyötä kehitettävä. Mahdollinen metropolilaki? Maankäyttöratkaisut tehdään yhteistyössä lähikuntien kanssa (Hyökännummi, Henna, Kehä V). Mäntsälän oltava aktiivinen toimija Kuntalaisten valinnanvapauksien lisääntyminen kuntarajojen merkitys vähenee Mahdollinen yhteistyö merkittävissä investoinneissa? Seudulliset virat/toimet, työvoiman liikkuvuus, palveluiden järjestäminen seudullisesti 5) Talous Muuttuneet asiat suhteessa 2008 tehtyyn strategiatyöhön ja sen päivitykseen: Valtion toimenpiteet: verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ennakoitua suurempi pienituloisten verovähennysten kompensointi valtionosuuksissa kiinteistöveroprosenttien ja verotusarvojen nosto Väestökasvu ja muuttoliike: hyvätuloisten suhteellisen lukumäärän nousu Lama ja poikkeuksellinen markkinakorkotason lasku Keskeiset ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Eläkeläisten lukumäärän merkittävä kasvu vuoteen 2020 mennessä työvoiman saanti vaikeutuu valtion toimenpiteet? tuottavuuden parantaminen palvelurakenteen muutos: tuottamistapaa joudutaan harkitsemaan uudelta pohjalta Elinkeinotoimen kehittäminen metropolialueella: maanhinta kilpailukykyinen yritysten sijoittumiseen (ns. yrityksen sijoittumisen optimointi suhteessa kaupunkikeskukseen) Toimintaympäristöanalyysin lopputuloksena voidaan tiivistää seuraavat, Mäntsälän kunnan tulevaisuuden kannalta keskeisimmät muutoshaasteet: Mäntsälä kasvaa voimakkaasti osana metropolialuetta. Kunnan asukasluvun ennakoidaan kasvavan runsaalla asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Yhdyskuntarakenteen hallinnan ja tasapainoisen kasvun merkitys palveluiden järjestämisessä kasvaa. Mäntsälässä asutaan myös tulevaisuudessa sekä keskustaalueella että elävissä kylissä. Kunnan väestörakenne muuttuu ja palvelutarpeet kasvavat. Nuorimpien ja toisaalta kaikkein varttuneimpien kuntalaisten suhteellinen osuus kasvaa työikäisen väestön osuutta nopeammin ja kunnan väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Palvelutarpeiden ennakointi vahvistaa merkitystään. 7

8 Kunnan taloudellinen asema kiristyy. Kunnan palveluiden rahoituspohja heikkenee lähitulevaisuudessa huoltosuhteen kehityksen ja taloustaantuman mahdollisten pysyväisvaikutusten seurauksena. Velkaantumisen hallinnan merkitys korostuu. Kunnan henkilöstö ikääntyy ja rekrytointihaasteet kasvavat. Merkittävä osuus kunnan henkilöstöstä saavuttaa laskennallisen eläkeikänsä vuoteen 2020 mennessä. Osaamisen varmentaminen ja työssä jaksamisen tukeminen muodostuvat alati tärkeämmiksi näkökohdiksi henkilöstöjohtamisessa. Paineet kunnan palvelutoiminnan ja sen johtamisen uudistamiseksi kasvavat. Toiminnan tuloksellisuutta sekä asiakasdemokratiaa vahvistetaan kehittämällä kunnan palveluja sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Yhteistyön merkitys korostuu niin kunnan sisällä kuin kuntarajat ylittäenkin. 3. KUNNAN VISIO Visio kertoo tiivistetysti sen, millainen Mäntsälän kunnan tahdotaan olevan vuonna Visio kiteyttää kuntastrategian ydinviestin. Mäntsälän kunnan visio vuodelle 2020: Luonnonläheinen Mäntsälä on mahdollisuuksien kunta asua ja yrittää toimivien liikenneyhteyksien varrella. Kunnan visiosta on johdettu viisi näkökulmaa, joista käsin varsinaisia kunnan strategisia tavoitteita asetetaan: Palvelut Elinkeinot Yhdyskuntarakenne Seutuyhteistyö Talous Väestönkasvun määrä ja sen jakautuminen Mäntsälän kunnan alueelle toimii eräänlaisena kaikki yllä kuvatut näkökulmat läpileikkaavana muutostekijänä. Väestökehityksen vaikutukset ulottuvat kaikkiin strategisiin näkökulmiin ja sitä kautta kunnan tulevaisuuden kehityssuuntiin. 4. KUNNAN STRATEGISET TAVOITTEET VUOTEEN Strategiset näkökulmat ja tavoitteet Strategiset tavoitteet yksilöivät ja täsmentävät Mäntsälän kunnan vuotta 2020 koskevaa tavoitetilaa, visiota. Strategiset tavoitteet ovat visiosta johdettuja, Mäntsälän kunnan kannalta kaikkein tärkeimpiä päämääriä seuraavan 10 vuoden näkökulmasta. Kukin strateginen tavoite kuvaa tiettyä tavoitetilaa vuonna Strategiset tavoitteet on ryhmitelty viiteen visiosta johdettuun, Mäntsälän kunnan kannalta tärkeään näkökulmaan. Kyseiset näkökulmat kuvattiin strategian luvussa 3. Näkökulmia voidaan nimittää myös ns. strategisiksi painopistealueiksi. Kuntastrategian näkökulmat ja niiden sisältämät strategiset tavoitteet on kuvattu seuraavalla sivulla esitetyssä kaaviossa: 8

9 Palvelut Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Seutuyhteistyö Mäntsälän kunta järjestää palveluja ja kehittää metropolialuetta Kymppikunnat ensisijaisena yhteistyötahonaan. Yhdyskuntarakenne Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Mäntsälän vetovoimaa. Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun. Visio 2020 Elinkeinot Mäntsälä on kilpailukykyinen ja elinvoimainen yritysten toimintaympäristö. Talous Kunnan talous on tasapainossa. 4.2 Tuloskortit Kustakin strategisesta tavoitteesta on laadittu ns. tuloskortti. Tuloskortin ensimmäisessä sarakkeessa on kuvattu ne asiat, joiden seuraaminen tai toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää ko. strategisen tavoitteen toteutumisen kannalta. Kyseisiä asioita kriittisiksi menestystekijöiksi. Kullekin kriittiselle menestystekijälle on määritelty niitä koskevat tavoitetasot tulevalle vuodelle 2012 toiminta- ja taloussuunnittelun tueksi. Tuloskorttien sisältämät kriittiset menestystekijät ja niitä koskevat tavoitetasot konkretisoivat ja täsmentävät kutakin strategista tavoitetta. NÄKÖKULMA 1: PALVELUT Strateginen tavoite 1: Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot v Palvelutarpeiden ennakointi ja muutoksiin varautuminen Palvelutarveanalyysi on tehty uuden kuntastrategian pohjaksi Hyvinvoinnin edistäminen yhteisvastuullisesti Hyvinvointikertomus on osa kuntakonsernin toiminnan ja talouden suunnittelua Strateginen tavoite 2: Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot v Monipuoliset ja tarkoituksen-mukaiset palveluiden järjestämistavat Kunnan oman palvelutuotannon arviointi on käynnistetty Kilpailutusprosessia ja osaamista kehitetään ja avoimuutta lisätään 9

10 Yhteistyökumppanit ja kumppanuuden vastuut on määritelty Johtaminen Toiminnan ja tulosten arviointi on asteittain käynnistettävissä alkaen Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Henkilöstön osaamista arvioidaan järjestelmällisesti Saatua arviointitietoa hyödynnetään henkilöstöresurssien suunnittelussa ja johtamisessa Strateginen työhyvinvointiohjelma on käynnistetty NÄKÖKULMA 2: ELINKEINOT Strateginen tavoite 1: Mäntsälä on kilpailukykyinen ja elinvoimainen yritysten toimintaympäristö. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot v Uudet yritykset 120 kpl uusia (nettolisäys yritystä) Suuret ja keskisuuret yritykset: 1 kpl ja 1 kpl työntekijää (päätös siirtymisestä tehty mennessä) Vähintään yksi kaupan ketju Yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen suurten rakennusalan yritysten kanssa Työpaikat työpaikkaa Työpaikkaomavaraisuus vähintään 62 % Kunnan yrityspalvelut Olemassa olevat yritykset: yrityskonsultointien määrä vähintään 100 kpl/vuosi painopisteenä kasvuhakuiset yritykset Seudullisten yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen Vuosittaisen markkinointisuunnitelman laadinta. Seuranta: o euroa/asukas elinkeinoihin o kehitysyhtiöön panostettu euromäärä / Mäntsälään syntynyt työpaikka Sijoittumispalvelut Yritystonttivaranto vähintään (kaupalliset ja tuotannolliset) + vähintään 2-4 suurta tonttia (tuotanto, logistiikka, kauppa) Konserniyhteistyön tiivistäminen (pelisääntöjen selkeyttäminen) Yrittäjyysvaikutusten arvioinnin käynnistäminen (vaikutus kunnan talouteen) 10

11 NÄKÖKULMA 3: YHDYSKUNTARAKENNE Strateginen tavoite 1: Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Mäntsälän vetovoimaa. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot v Strategisesti merkittävät hankkeet Keskustan kehittäminen Apponen Tiimari Linja-autoasema Vuokra-asuntotuotanto MVAOY:n kautta uusia ARA-vuokra-asuntoja vähintään 30 kpl (aloituspäätökset tehty) Yksityisen vuokra-asuntotuotannon edistäminen Asuntotarjonnan painottaminen pieniin ja erityisryhmien asuntoihin Kaavavaranto Kaavoitusresurssien lisääminen erityisesti osayleiskaavojen laadintaan Raakamaan hankinnan tehostaminen (vähintään 30 ha), osayleiskaavoilla ja asemakaavoilla mahdollistetaan maan saaminen rakennuskäyttöön Strateginen tavoite 2: Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot v Yhdyskuntarakenteen eheytymistä edistävät maankäytön ratkaisut Mäntsälässä Edellistä vuotta nopeampi tonttikierto keskusta-alueella Vuosittainen väestönkasvu ja sen sijoittuminen Väestönkasvu 1-2 % Väestönkasvun sijoittuminen: 60 % keskusta-alueelle, 40 % muualle Toimivat liikenneyhteydet ja joukkoliikenne Nykyistä useampi lentoasemalle/lentoasemalta liikennöivä pikavuoro kulkee Mäntsälän linjaautoaseman kautta Z-junien liikennöintitiheyden säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla Kunnan palveluliikennetarpeet on selvitetty 11

12 NÄKÖKULMA 4: SEUTUYHTEISTYÖ Strateginen tavoite 1: Mäntsälä järjestää palveluja ja kehittää metropolialuetta kymppikunnat ensisijaisena yhteistyötahonaan. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot v Strategisesti merkittävien seudullisten yhteistyöhankkeiden ja palveluyhteistyön tuloksellisuus Mäntsälä toimii vastuukuntana maaseututoimen palveluiden järjestämisessä (aloitus 1.1.) Aktiivinen edunvalvonta maakuntakaavaa uudistettaessa Kymppikuntien tavoitemäärittely ja Mäntsälän kunnan aktiivinen vaikuttaminen tavoitteisiin Seudullisten virkojen ja toimien mahdollisuuksien kartoittaminen NÄKÖKULMA 5: TALOUS Strateginen tavoite 1: Kunnan talous on tasapainossa. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot v Vuosikatteen ja nettoinvestointien välinen suhde % Vuosikate 6 8 miljoonaa euroa, euroa/asukas Kunnan ja kuntakonsernin lainakanta Kunta: enintään 56 miljoonaa euroa (2 700 euroa/asukas Konserni: enintään 85 miljoonaa euroa (4 400 euroa/asukas Tilikauden tulos 2,5 4,5 miljoonaa euroa, euroa/asukas 5. KUNTASTRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI Säännöllinen seuranta ja arviointi on kuntastrategian toteutumisen perusedellytys. Mäntsälän kuntastrategian ajantasaisuutta ja muutostarpeita arvioidaan kunnan strategisen perustan ja strategisten tavoitteiden osalta valtuustokausittain. Strategisten tavoitteiden arviointimittareita koskevat vuosittaiset tavoitetasot määritellään kutakin vuotta koskevan talousarviotyön yhteydessä. Kunnan talousarviossa asetetaan niin ikään kuntastrategiasta johdetusti valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kunnan palvelukeskuksille ja vastuualueille. Mäntsälän kunnan johtoryhmä, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto seuraavat strategisten tavoitteiden toteutumista kolmannes-/neljännesvuosittain osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tarkastuslautakunta arvioi vuosittaisessa arviointikertomuksessaan valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin perusteella kunnanhallitus ja -valtuusto muodostavat käsityksen siitä, onko Mäntsälän kunta kulkemassa asetetun tavoitetilansa suuntaan ja toiminut kuntastrategiansa mukaisesti. 12

13 * * 2014* 2015* 2016* 2017* 2018* 2019* 2020* 2. Taloussuunnitelman talousperusteet Taloudelliset lähtökohdat Väestönkehitys Väestönkehitys , *ennuste Väestönkehitys , *ennuste Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto ( ) ja Mäntsälän kunnan väestöennuste ( ) Väestön ikärakenne v Väestön ikärakenne Ikäryhmä Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus ,3 % 250 1,4 % 261 1,3 % 285 1,3 % 310 1,3 % ,5 % ,4 % ,4 % ,4 % ,3 % ,7 % 302 1,7 % 321 1,6 % 333 1,5 % 343 1,5 % ,6 % ,5 % ,0 % ,7 % ,9 % ,3 % 854 4,7 % 885 4,4 % 948 4,4 % 994 4,3 % ,9 % 671 3,7 % 866 4,3 % 819 3,8 % 852 3,7 % ,5 % ,1 % ,1 % ,4 % ,0 % ,9 % ,1 % ,8 % ,0 % ,7 % ,2 % 770 4,2 % 874 4,4 % ,7 % ,5 % ,8 % 169 0,9 % 233 1,2 % 252 1,2 % 299 1,3 % ,4 % 62 0,3 % 89 0,4 % 121 0,6 % 146 0,6 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto ( ) ja Mäntsälän kunnan väestöennuste ( ) 13

14 Työvoima ja työpaikat Työllinen työvoima TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa-, metsä-, kalatalous ,8 B, C, D, E Teollisuus ,4 F Rakentaminen ,2 G, H, I Kauppa,kuljetus ,0 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut ,2 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut ,5 X Tuntematon ,9 Yhteensä ,0 Työvoiman määrä Työttömien määrä Työpaikat Mäntsälässä TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa, metsä, kala ,0 B, C, D, E Teollisuus ,9 F Rakentaminen ,0 G, H, I Kauppa,kuljetus ,5 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut ,2 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut ,0 X Tuntematon ,5 Yhteensä ,0 Työpaikkojen kasvu v (10 v.): 817 työpaikkaa 18 % Pendeli Työpaikkaomavaraisuus Omavaraisuus Mäntsälä 67,3 62,2 61,7 61,4 61,4 59,1 58,8 61,3 61,1 61,4 KUUMA-kunnat 63,9 64,0 63,8 63,4 63,9 63,2 64,0 65,1 64,5 63,4 v lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen A M aatalous, metsätalous ja kalatalous, B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen, G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I M ajoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S M uu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön, U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta, X Toimiala tuntematon 14

15 Talouskehitys Epävarmuus talouden suunnasta on pysynyt korkeana vuoden 2011 loppupuolelta saakka ja heijastuu Suomen talouteen. Euroalueen kysynnän laimeus on johtanut viennin ja tuonnin hienoiseen supistumiseen. Vuoden 2012 talouskasvuksi ennakoidaan 1 % kun kasvu on täysin kotimaisen kysynnän varassa. Valtion velan BKT osuuden ennakoidaan kasvavan 45,2 prosenttiin. Vuoden talouskasvuksi ennakoidaan myös yhtä prosenttia mutta kasvun rakenteen ennakoidaan monipuolistuvan. Yksityinen kulutus säilyy tärkeänä, mutta viennin ennakoidaan kääntyvän 2,5 %:n kasvuun. Yksityiset investoinnit laskevat hieman. Teollisuuden tuotanto kääntyy kasvuun heijastaen parempia vientinäkymiä. Vaatimaton tuotannon kasvu ei riitä ylläpitämään työllisyyden kasvua ja työttömyys kääntyy nousuun. Reaaliansioiden nousu jää vaatimattomaksi. Valtion rahoitusjäämä nostaa valtionvelan 47,2 prosenttiin BKT:sta. Vuonna 2014 talouden arvioidaan kasvavan 2 %. On huomattava, että Suomen talouskasvu on todennäköisesti heikkenemässä pysyvästi, kun työikäinen väestö vähentyy ja investointiaste alentuu pysyvästi. Rahapolitiikan arvioidaan jatkuvan euroalueella ja Yhdysvalloissa kevyenä, mikä heijastuu markkinakorkojen tasoon. Suomen lyhyt ja pitkä korko on laskenut viime kuukausina voimakkaasti. Ennusteessa oletetaan 3 kuukauden euriborin olevan vuonna 2014 noin 1,1 prosentin tasolla ja pitkän koron 2,2 prosentissa. Euroalueen korot ja rahoitusmarkkinat ovat eriytyneet voimakkaasti. Epäluottamuksen vuoksi rajat ylittävä rahoitus on vähentynyt euroalueella. Talouskasvu säilyy suuressa osassa Eurooppaa hitaana, myöskään taantuman riskiä ei voi lähiaikoina sulkea pois. Suomen vientiteollisuus ei tule saamaan vetoapua lähivuosina Euroopasta. Suomen talous on tällä hetkellä vahva, mutta viennin suhdanneherkkyyden johdosta haavoittuvainen. Riski työttömyyden ennustettua suuremmasta kasvusta on varteenotettava. Kulutusvetoisen talous-kasvun kääntöpuolella on kotitalouksien velkaantumisasteen nousu uudelle ennätystasolle. Vuonna 2012 inflaatioksi ennakoidaan 2,6 % ja ensi vuonna 2,4 %. Arvonlisäverokantojen nosto aiheuttaa arviolta 0,6 % paineen kuluttajahintojen keskimääräiseen vuosimuutokseen. Palkankorotukset nostavat vuonna 2012 ansiotasoindeksiä, sopimus-korotukset ja muut tekijät huomioiden 3,5 % ja ensi vuonna indeksin arvioidaan hidastuvan. Reaaliansiot kasvavat tänä vuonna 0,9 % ja vuonna 0,2 %. Keskipitkällä aikavälillä Suomen talouden arvioidaan kasvavan viime vuosikymmentä maltillisemmin ja kasvunäkymiä heikentävät rakenteelliset tekijät kuten teollisuustuotannon supistuminen ja väestön ikääntyminen. Rakennemuutosten myötä työpaikkoja syntyy eri aloille kuin mistä työvoimaa irtisanotaan. Valtion sopeutumis-toimilla pienennetään väestön ikääntymisestä johtuvaan kestävyysvajetta. Ikäsidonnaiset menot kasvavat Suomessa 6,9 % suhteessa BKT:hen seuraavien 20 vuoden aikana. Lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia vahvistamaan julkista taloutta, jotta edellytykset talouden ennusteita vahvemmalle kasvulle vahvistuvat Tuotanto/BKT 3,3 2,7 1,0 1,0 2,0 Ansiotasoindeksi, muutos- % 2,6 2,7 3,5 2,6 3,0 Inflaatio 1,2 3,4 2,6 2,4 2,3 Työllisyysaste, % 67,8 68,6 68,9 68,9 69,2 Työttömyysaste 8,4 7,8 7,6 8,1 7,9 Julkinen velka/bkt 42,0 42,1 45,2 47,2 47,7 Euribor, 3kk, % 0,8 1,4 0,6 0,6 1,1 10 vuoden korko, % 3,0 3,0 1,8 1,7 2,2 Peruspalveluohjelma Vuoden 2012 loppuun saakka voimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 15

16 annetun puitelain tarkoituksena oli vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtion-osuusjärjestelmää sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tavoitteena oli parantaa tuottavuutta ja hillitä menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. Valtion ja kuntien yhteistä kuntapolitiikkaa toteutetaan lakisääteisen peruspalveluohjelman ja budjetin avulla. Hallituskauden toinen peruspalveluohjelma koskee vuosia Peruspalveluohjelma tarkastelee toimintaympäristön muutoksia vuoteen 2016 saakka, arvioi kuntien verotulojen, valtionapujen ja kuntien menojen kehitystä. Ohjelma sisältää valtion toimenpiteitä koskien kuntauudistusta, kuntasektorin tuottavuutta ja kuntien tehtäviä koskevia uudistuksia. Peruspalveluilla tarkoitetaan kaikkia erityislainsäädäntöön perustuvia kuntien järjestämis- ja rahoitusvastuulla olevia palveluita. Näiden kustannukset muodostavat yli ¾ kuntien kokonaismenoista. Peruspalveluohjelma pitää sisällään samat ovat kuin peruspalvelubudjetti. Peruspalveluohjelma sisältää seuraavat kuntiin liittyvät toimenpiteet: 1. Kuntauudistus ja kuntapalvelujen kehittäminen 2. Kuntasektorin tuottavuuden kehittäminen 3. Kuntien verotulot 4. Kuntien valtionavut 5. Muut toimenpiteet Hallitusohjelmaan on kirjattu, että mikäli hallitus ei ole saavuttamassa hallitus-ohjelmassa esitettyjä tavoitteita talouden vakauttamiseksi hallitusohjelman mukaisesti, voidaan vuonna 2012 annettavassa valtiontalon kehyksessä ja siihen liittyvässä peruspalveluohjelmassa toteuttaa kuntien valtionapujen lisäjäädytys. Kuntauudistus ja kuntapalvelujen kehittäminen Hallitus toteuttaa parhaillaan koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Uudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta on yhdellä riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoittamiseen kykenevän vahvan peruskunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeus-menettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa vastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan puitelain. Rakennelaki on tarkoitus tulla voimaan vuoden alusta ja kuntarakennetta koskevat ratkaisut tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä. Vahva peruskunta muodostuu työssäkäyntialueista ja riittävän suuri vastaamaan itsenäisesti peruspalveluista lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollonpalveluja. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajauttamiskehitykseen. Kansallisen kilpailu-kyvyn ja kasvupotentiaalin kannalta kunta- ja palvelurakenneuudistus korostuu metropoli-alueella, jossa selvitetään tarve erilliselle metropolialuetta koskevalle laille. 16

17 Vahvojen peruskuntien ulkopuolella, syrjäisillä alueilla päämääränä on koota palvelut riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelu-rakenteisiin ns. vastuukuntamallilla. Annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan puitelain. Rakennelaki on tarkoitus tulla voimaan vuoden alusta ja kuntarakennetta koskevat ratkaisut tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana tätä rakenneratkaisua vuoden 2015 alusta lukien. Kuntapalvelujen toteutuminen tuottavuustavoitteiden Kuntasektorin 20 suurimman kunnan tuottavuustyötä koordinoi seurantaryhmä, jonka tehtävänä on valmistella koko kuntasektoria koskevat valtakunnalliset tuottavuustavoitteet koskien palvelujen taloudellisuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Tavoitteiden valmistelussa keskeisenä pidettiin kuntien merkitystä kestävyysvajeen umpeen kuromisessa ja varautumisessa väestön ikääntymisen aiheuttamaan palvelutarpeen kasvuun ja työvoiman tarjonnan supistumiseen. Peruspalvelujen ministeriryhmä hyväksyi keväällä 2011 valtakunnalliset tuottavuustavoitteet seuraavasti: Toimintamenot kasvavat vuositasolla enintään 0,4 % reaalisesti vuoteen 2020 mennessä Koulutuspalvelujen tuottavuus paranee laatua ja tuloksellisuutta vaarantamatta Koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelujen tavoitteet koostuvat kokonaistuottavuuden kehitysindikaattoreista, jotka vaihtelevat palveluittain. Koulutuspalveluissa kehitysindikaattoreita ovat mm. ryhmäkoko, opettajien pätevyys, jatko-opintoihin siirtyneet ja tutkinnon suorittaneiden työllistyminen. Sosiaalipalveluissa vastaavasti kehitysindikaattoreita voivat olla asiakas- ja asukastyytyväisyys, palvelun ja hoidon suunnitelmallisuus sekä hoidon tarpeen arviointi sekä palvelurakenne. Terveyspalveluissa kehitystä mitataan perusterveydenhuollon ja erikoissairaan-hoidon saatavuudella, asiakas- ja asukastyytyväisyydellä sekä erikoissairaanhoidon saatavuudella. Pysyvällä tuottavuuden nousulla kuntien kustannuspaineet, veroasteen nousupaineet ja laskennallinen henkilöstötarve vähenisivät merkittävästi. Tuottavuuden nostaminen kiteytyy pitkälti henkilöstön määrän kestävään mitoitukseen. Palvelurakenteita ja prosesseja pyritään kehittämään mm. tietotekniikkaa hyväksi käyttäen niin, että jatkossa suhteellinen henkilöstötarve olisi nykyistä vähäisempi. Vuoteen 2020 mennessä siirtyy eläkkeelle kolmasosa kunta-alan nykyisistä työntekijöistä. Kuntatalouden näkymät Vuonna 2011 kuntatalous heikkeni kun toimintakate kasvoi enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Toimintamenot kasvoivat 4,5 prosenttia (Mäntsälässä 8,8 %). Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat 3,5 % (Mäntsälässä 2,8 %). Vuonna 2012 kuntatalous kiristyy edelleen tulojen kasvun hidastuessa. Vuonna kuntatalouden voimakas velkaantuminen uhkaa jatkua. Verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan keskimäärin 3,4 % vuosittain. Toiminta-menojen lasketaan kasvavan keskimäärin 4,1 % ajalla Menokasvun hidastaminen edellyttää kunnilta palkkamenojen hillintää ja tuottavuutta parantavia toimenpiteitä. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttää sitä, että toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Keskipitkällä aikavälillä myös korkotason nousu uhkaa lisätä kuntien korkomenoja ja pienentää kuntien talouden liikkumavaraa. Kuntatalouteen kohdistuvat paineet lisäävät entisestään tarvetta peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyteen. 17

18 Vuosien tilinpäätösten eräitä tunnuslukuja: euroa Koko maa Uusimaa as. kunnat Mäntsälä Vuosikate/as as. kunnat Lainakanta/as as. kunnat (VM/Taloudellinen katsaus syksy 2012, Peruspalveluohjelma /2012) Verorahoituksen kehitys Verotulot Vuonna 2011 kuntien verotilitykset kasvoivat yli 4 % ja Mäntsälässä 4 %. Vuonna 2012 kunnallisveron verotilityksiä lisäävät ansiotulojen lähes 4 % kasvu. Tilityksiä pienentävät kunnallisverotuksen perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutokset. Menetykset korvataan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan keskimäärin 3,8 %. Vuonna ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arviolta 3,4 %. Hallituksen kehysriihessä on päätetty luopua väliaikaisesti vuosina 2014 ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Ansiotuloista tehtävien vähennysten arvioidaan kasvavan ja pysyvän vuoden 2012 nimellisellä tasolla. Indeksien jäädytys kasvattaa osaltaan kunnallisveron tuottoa. Kunnallisveron tilitykset kasvavat n. 4,2 % kuluvaan vuoteen verrattuna. Työllisyystilanteen mahdollinen heikentyminen ennustettua enemmän pienentää vastaavasti tilityksiä. Vuoden jako-osuus nousee tämän vuoden luvusta, lopullinen jako-osuus on vielä päättämättä. Yritystoiminnan tukemiseksi esitetään erilaisia kannusteita, jotka toimenpiteet vaikuttavat jako-osuuteen. Kuntien jakoosuutena on alustavasti käytetty 29,08 %. Luku täsmentyy myöhemmin. Valtion budjetin kehyspäätökseen on kirjattu, että vuosina jatketaan kunnille viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöverotuottoon liittyy kuitenkin paljon epävarmuutta yleisen talouskehityksen johdosta. Kiinteistöverotuoton arvioidaan kasvavan vuonna varsin maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Kuntaliiton kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöveron uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpide-ehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden kiinteistöverotilityksiin. Vuonna verotulojen arvioidaan kasvavan 4,1 %. Arvio on verrattain optimistinen kunnallisveron ja yhteisöverotuoton osalta. Talouskehityksen paraneminen on parina viime vuonna heijastunut yhteisöveron tuottoon. Vuonna 2012 yhteisöverotuottoa arvioidaan kertyvän 23 % edellisvuotta vähemmän. 18

19 Hallituksen eduskunnalle antamaan talousarvioehdotukseen sisältyy seuraavat verolinjaukset: Ansiotuloverotuksen perusteisiin tehdään hyvin maltilliset muutokset, jätetään tekemättä vuosina ja 2014 inflaatiokehitystä ja ansiotason nousua vastaavat tarkistukset ansiotuloveroperusteisiin. Kunnallisverotuksen perusvähennystä (900 euroa) korotetaan 30 eurolla ja työtulovähennystä (2850 euroa) 25 eurolla. Lisäksi työtulovähennyksen kertymäprosenttia korotetaan 0,2 % 7,3 prosenttiin. Vakituisen asunnon asuntolainan korovähennysoikeutta alennetaan 5 prosenttiyksikköä, jolloin koroista vähennyskelpoista on 80 prosenttia ja vuodesta 2014 alkaen 75 prosenttia. Kilometrikorvausten verovapaata osuutta alennetaan. Veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille korottamalla peruspalvelujen valtionosuutta. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen muutos 5 % jatkuu vuonna Kuntien yhteisöveron jako-osuudeksi arvioidaan vuodelle muodostuvan 29,4 %. Alla olevassa taulukossa on esitetty Mäntsälän eri verolajien tuoton kehitys vuosina sekä verotuloarvio vuosina 2012 : 1000 euroa TP 2010 TP 2011 TPE 2012 TA muutos - % Kunnallisvero ,8 Yhteisövero ,1 Kiinteistövero ,3 Yhteensä ,9 muutos- % 4,7 4,0 2,0 6,9 Vuonna kunnallisverotuotto kasvaa 64,2 miljoonaan euroon muutoksen ollessa 3,6 milj. euroa, 5,8 prosenttia. Kunnallisveroprosentti säilyy 19,75 %:ssa vuonna. Yhteisöverotuottoa arvioidaan saatavan n. 0,1 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Kiinteistöverolakia muutettiin vuonna 2010 siten, että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ja yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotettiin. Mäntsälän nykyisiin kiinteistöveroprosentteihin esitetään korotukset vuodelle seuraavasti: yleinen kiinteistövero nousee 0,20 % ja vakituinen asuinrakennus 0,05 %. Kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 5,6 milj. euroa (lisäys 1,0 milj. euroa, josta korotus euroa) ensi vuoden talousarviossa. Oheisissa taulukoissa on esitetty kiinteistöverolaissa mainittu kiinteistöveron vaihteluväli sekä Mäntsälän kunnan nykyiset kiinteistöveroprosentit sekä niiden kiinteistöverotuotto. Verotuloja arvioidaan ensi vuonna kertyvän yhteensä 71,8 milj. euroa (muutos 4,6 milj. euro, 6,9 %). 19

20 Kiinteistötyypit Lain sallima vaihteluväli Vero - % Muutos - % Yleinen kiinteistövero 0,60 1,35 1,10 + 0,20 Asuinrakennukset 0,32 0,75 0,55 + 0,05 Muut asuinrakennukset 0,60 1,35 1,00 + 0,00 Rakentamaton tontti 1,00 3,00 3,00 - Mäntsälän kiinteistövero 2011 % Laskennallinen kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus ,00 0, Muu kuin vakituinen asuinrakennus ,00 1, Rakentamaton rakennuspaikka ,00 3, Yleinen rakennus ,00 0, Yleinen maapohja ,00 0, Maksuunpano yhteensä , muutos - % 3,18 Tilinpäätös Mäntsälän kiinteistövero 2012 % Laskennallinen kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus ,84 0, Muu kuin vakituinen asuinrakennus ,96 1, Rakentamaton rakennuspaikka ,00 3, Yleinen rakennus ,00 0, Yleinen maapohja ,00 0, Maksuunpano yhteensä , muutos - % 4,69 Tuottoarvio 2012/Tp-ennuste Mäntsälän kiinteistövero % Laskennallinen kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus ,00 0, Muu kuin vakituinen asuinrakennus ,00 1, Rakentamaton rakennuspaikka ,00 3, Yleinen rakennus ,00 1, Yleinen maapohja ,00 1, Maksuunpano yhteensä , muutos - % 4,78 Tuottoarvio /Talousarvio

21 Valtionosuudet Nykyinen kuntien valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Kuntien valtionosuusjärjestelmä muodostuu kahdesta osasta: 1. Kuntien peruspalvelujen valtionosuus, johon sisältyy: sosiaali- ja terveydenhuolto esi- ja perusopetus kirjastot yleinen kulttuuritoimi ja taiteen perusopetus Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustava valtionosuuden tasaus ovat osa peruspalvelujen valtionosuutta. Tämän lisäksi peruspalvelujen valtionosuuteen lasketaan yleinen valtionosuuden osa erityisen harvan asutuksen osat ym. lisäosat järjestelmämuutoksen tasaus valtionosuuden lisäykset ja vähennykset 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen yksikköhintapohjainen rahoitus koulutuksen ylläpitäjille: lukiokoulutukseen ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille Lisäksi OPM myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisäosuutta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus) ja rahoitus muuhun opetus- ja kulttuuritoimeen kuten kansalaisopistot, nuorisotyö, teatterit. Kumpaankin valtionosuuden osaan sisältyy kunnan itse rahoitettava ns. omavastuuosuus, joka kaikissa kunnissa on yhtä suuri. Vuonna peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on 3 135,81 euroa/asukas, joka Mäntsälässä on 63,1 milj. euroa. Vastaava omavastuuosuus opetus- ja kulttuuritoimessa on 367,74 euroa/asukas eli yht. 7,4 milj. euroa ja kaikki yhteensä 70,5 milj. euroa. Valtionosuuksiin sisältyy seuraavat hallitusohjelman linjaukset vuonna : huomioitu kustannustason muutos eli indeksitarkistus 3 hallituksen päätös vuoden valtionosuuden 125 milj. euron lisäleikkauksesta kasvattamalla kuntien omarahoitusosuutta 23 eurolla asukasta kohden. hallitus antaa talousarvioon liittyvän esityksen laiksi ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki). Lain on tarkoitus tulla voimaan Valtionosuutta on lisätty 17,3 milj. euroa. Muutos otetaan huomioon peruspalvelujen valtionosuuden perusteena käytettävissä sosiaalihuollon perushinnoissa. Kuntaliiton ennakkolaskelmissa on otettu huomioon vuoden kuntien tehtävien laadun ja laajuuden muutosten vaikutus kuntien valtionosuuksiin. opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuonna 21

22 Valtionosuudet (1000 euroa) TA 2012 TA - yleinen sos. ja terveystoimi opetus- ja kulttuuritoimi valt. os. verotulotasaus /. omavastuuosuus valt.os. lisäykset ja vähennykset järjestelmän tasaus YHTEENSÄ muutos 1000 euroa Mäntsälän kunnan arvioidaan saavan yleiskatteista valtionosuutta 26,5 milj. euroa. Valtionosuudet kasvavat 0,2 milj. euroa muutoksen ollessa 0,9 prosenttia (liite 1). Kunnalle maksettava valtionosuuden verotulotäydennys säilyy edellisvuoden tasolla 1,3 milj. eurossa. Valtionosuuksien arviolaskelmat perustuvat julkaistuun valtion talousarvioehdotukseen. Laskelma on julkaistu mm. Kuntaliiton internetsivuilla. Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Kuntatalouden tasapainottamista on säännelty vuodesta alkaen 2006 seuraavasti: taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukaudella, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän katkaisemisesta 22

23 Alla olevassa taulukossa esitetään erät, joista alijäämän kattamisvelvollisuus määräytyy ja taloussuunnitelma, jossa tasapainottamistoimenpiteet esitetään. Tase Tuloslaskelma-arvio Taloussuunnitelma vuodelle 2012 Oma pääoma Peruspääoma Vuosikate Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Edellisten tilikau- Tilikauden tulos -527 Poistot sien yli-/alijäämä Poistoeron muutos 98 Satunnaiset erät Tilikauden Tilikauden aliylijäämä jäämä -429 Tilikauden tulos Velvoite laatia toimenpideohjelma kertyneen alijäämän = Velvoite laatia tasapainotettu taloussuunnitelma kattamiseksi = euroa, josta Mäntsälän kunnan osuus Mäntsälän Veden osuus Vuoden 2012 toiseen osavuosikatsaukseen laaditussa tilinpäätösennusteessa Mäntsälän kunnan taseen ylijäämä on vuoden 2012 lopussa arviolta n. 18,4 milj. euroa, josta Mäntsälän kunnan osuus 15 milj. euroa ja Mäntsälän Veden 3,4 milj. euroa. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä Mäntsälän taseessa kunnalla on ylijäämää 15,366 milj. euroa ja Mäntsälän Vedellä 3,559 milj. euroa, yht.18,839 milj. euroa. Mäntsälän vuoden 2011 tilinpäätöksessä täyttyivät kunta- ja palvelurakenneuudistuslain mukaisen asetuksen (ns. kriisikuntien) tunnusluvuista seuraavat raja-arvot: tuloveroprosentti vähintään 0,5 % - yksikköä korkeampi kuin kuntien painotettu keskimääräinen tulovero - % (Mäntsälä 19,75 % / 19,16 %) kunnan suhteellinen velkaantuneisuus vähintään 50 %; Mäntsälä 52,3 % Kriisikuntamittariston tunnusluvuista ovat viime vuosina myös pudonneet: kunnan lainamäärä/asukas ylittää kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 %; Mäntsälä ,3 % kunnan omavaraisuusaste alle 50 %: Mäntsälä 2011; 53,9 % Mäntsälän kunnanvaltuusto hyväksyi sopimuksen kunnantalouden tasapainottamisesta. Sopimuksen täytäntöönpano 4,2 milj. euroa aloitettiin vuonna 2008 ja päättyi vuoden 2011 lopussa. Valtuuston kesällä 2011 hyväksymässä kuntastrategiassa asetettiin tavoitteeksi vuodelle 2012 kunnan talouden tasapaino. Vuosikatteen tulee yltää 6 8 milj. euroon ja tilikauden tuloksen tulee olla reilusti ylijäämäinen sekä velkamäärän tulee pysyä hallinnassa. Kunnan velkamäärä saa kasvaa melko maltillisesti enintään euroon per asukas ja konsernissa max euroon vuonna Kunnan velkaantuminen vuonna 2012 heikentää edellä esitettyjä talouden tunnuslukuja jonkin verran. 23

24 Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Mäntsälän kunta- strategiassa on tavoitteeksi asetettu kunnan talouden tasapaino. Vuosikatteen tulee kattaa nettoinvestoinnit prosenttisesti ja yltää 6 8 milj. euroon vuositasolla, euroon per asukas. Kunnan velkaantumisen tulee olla hallinnassa ja tilikauden tuloksen matalasta poistotasosta johtuen selvästi ylijäämäinen. Kunnan velkamäärä voi kasvaa enintään euroon ja konsernitasolla euroon asukasta kohden vuonna Vuoden talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman pohjaksi kunnanvaltuusto hyväksyi talousarviokehyksen. Kehyksessä hyväksyttiin toimintakatteeksi enintään 91,2 milj. euroa (2,7 milj. euroa,+ 3,1 %) alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Vuosikatteen tulee olla vähintään 6,1 milj. euroa ja asukasta kohden 295 euroa. Talouden tasapainottamisohjelmassa määriteltiin vuonna 2007 Mäntsälän talouden kantokyvyn ja rahoitusaseman turvaavaksi investointitasoksi keskimäärin enintään 8,0 milj. euroa vuodessa ja enintään 40 milj. viitenä seuraavana vuotena. Raamin 14 milj. euron investoinnit ylittävät tasapainottamissopimuksen tason selkeästi. Mäntsälän Veden investoinnit ovat tästä 1,7 milj. euroa. Lainakanta saa kehyksessä kasvaa enintään euroon asukasta kohden euroa Raami (kunta + vesi) Lautakunta (kunta + vesi) Lautakunta (kunta) Kh esitys TA (sis. holding) TA (sis. holding) Poikkeama TA esitys / lautakunta TA TA TA toimintatuotot toimintakulut toimintakate, josta käyttöomaisuuden myyntivoitot toimintakate /asukas toimintakate /asukas ilman myyntivoittoja verotulot valtionosuudet verorahoitus yhteensä rahoituskulut ja -tuotot vuosikate vuosikate/asukas suunnitelmapoistot tilikauden tulos yli-/alijäämä bruttoinvestoinnit nettoinvestoinnit lainakannan muutos lainakanta lainakanta /asukas/euro asukasmäärä

25 Vuonna 2012 toimintakatteen arvioitiin alkuperäisessä talousarviossa kasvavan 4,6 milj. euroa (5,8 %) 88,5 milj. euroon, euroon per asukas. Kiinteistöjen myyntivoittoja arvioidaan saatavan 1,5 milj. euroa. Toimintakate kasvaa muutetussa talousarviossa (valtuuston keväällä hyväksymät muutokset) 5,1 milj. euroa, 88,6 milj. euroon (4,9 %) poikkeaman ollessa 0,1 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon. Vuoden 2. osavuosikatsaukseen laaditussa tilinpäätösennusteessa toimintakatteen arvioidaan supistuvan 90 milj. euroon. Käyttötalouden nettomenot kasvavat 5,6 milj. euroa (6,6 %). Vuosikate kattaa suunnitelmapoistot 88 % tilikauden tuloksen ollessa 0,5 milj. euroa alijäämäinen. 17 milj. euron investointien rahoittamiseksi kunta ottaa uutta lainaa netto 12,3 milj. euroa. Tilikauden lopussa kunnan lainamäärän arvioidaan nousevan noin 55 57,6 milj. euroon ja asukasta kohden enintään euroon. Lautakuntien (sis. Mäntsälän Vesi) laatimissa talousarvioehdotuksissa vuodelle toimintakate nousee 95,7 milj. euroon. Lautakuntien talousarvioehdotukset ylittävät toimintakatteen osalta talousarviokehyksen 4,5 milj. euroa. Vuosikate jää 1,6 milj. euroon ja tilikauden tulos on -3,4 miljoonaa alijäämäinen. Kunnanhallituksen talousarvioesitykseen kunnanhallitukselle sekä lopulliseen talousarvioon sisältyy konsernintason rakenteellinen järjestely, jossa kunta myy Mäntsälän Vesi -liikelaitoksen ja Mäntsälän Sähkö Oy:n perustettavalle holdingyhtiölle. Kunnan toimintakate kasvaa 5,7 milj. euroa, 95,3 milj. euroon kasvun ollessa 6,4 % muutettuun talousarvioon verrattuna. Toimintakatteen muutos vuoden 2012 tilinpäätösennusteeseen verrattuna on 4,3 milj. euroa, 4,8 prosenttia. Toimintakate kasvaa merkittävästi vuosina 2011 yhteensä 10,1 milj. euroa (11,8 %), vuositasolla keskimäärin 5,0 milj. euroa (5,9 %). Samaan aikaan verorahoituksen muutos jää 7,1 milj. euroon ja vuositasolla 3,5 milj. euroon (3,9 % ). Poikkeama heikentää kunnan tulorahoituspohjaa ja vastaa suunnilleen yhden tuloveroprosentin suuruista verotuottoa. Toimintakate asukasta kohden kasvaa ensi vuonna euroon muutoksen ollessa 3,1 %, kun verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) nousee euroon per asukas, 3,3 %. Kunnallisverotuksen tuloveroprosentti säilyy 19,75 prosenttiyksikössä. Verotulojen arviointi pohjautuu verohallinnon ja Kuntaliiton syksyn 2012 verotulotilitysennusteisiin vuosille Marraskuussa valmistuvassa verotuksessa vuoden 2011 kunnallisverotettavat tulojen ennakoidaan kasvavan Mäntsälässä ennakkotiedon mukaan 4,3 % ja asukasta kohden 3,1 prosenttia euroon (2010; 1,6 %, 2009; 0,1 %, 2008; 6,7 %, 2007; 8,7 %, 2006; 4,6 %, 2005; 2,3 %). Kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden vuonna 2010 olivat Mäntsälässä euroa, koko maassa keskimäärin ja Uudellamaalla euroa. Mäntsälää pienempi tulotaso on viime vuosina Uudellamaalla ollut Pornaisissa, Karjalohjalla ja Nummi-Pusulassa. Mäntsälän ja koko maan keskimääräinen efektiivinen veroaste on viime vuosina kehittynyt seuraavasti: 2008; 14,85 %, koko maa 14,68 %) 2009; 14,62 %, (14,40 %) 2010; 14,64 %, (14,48 %) 2011; 13,98 %, (14,60 %) 2012; 13,81 %, (14,47 %) ; 13,88 %, (14,57 %) Kiinteistöverotuotto kasvaa arviolta 1 milj. euroa (21,3 %) 5,5 milj. euroon. Yhteisöverotuotto kasvaa 0,1 milj. euroa 2,1 milj. euroon. 25

26 Verotuloja arvioidaan saatavan ensi vuonna yht. 71,8 milj. euroa (6,6 %) ja valtionosuutta 26,5 milj. euroa (0,9 %), yhteensä 94,3 milj. euroa (5 %). Verotulojen arviointiin liittyy nykyisessä taloustilanteessa poikkeuksellisen paljon epävarmuustekijöitä erityisesti suunnitelmavuosien osalta. Vuosikate on ensi vuonna 3,7 milj. euroa ja asukasta kohden 176 euroa. Vuosina vuosikate ei parane pikemminkin valtionosuuksien leikkauksista johtuen supistuu. Tilikauden tulosta parantaa ensi vuonna konsernijärjestelyn satunnaiset 58,4 milj. euron tuotot. Tilikauden tuloksen arvioidaan olevan seuraavina vuosina alijäämäisen. Investoinnit ovat vuoden talousarviossa brutto 46,3 milj. euroa, josta perustettavan holding-yhtiön osakkeiden osto 34,9 milj. euroa ja loput 11,4 milj. euroa kunnan muita investointeja. Investoinnit yltävät euroon brutto ja euroon netto per asukas. Investointien oma tulorahoitusosuus jää 8,3 prosenttiin. 3,7 milj. euron suuruisella vuosikatteella (176 /asukas) voidaan rahoittaa 8,3 prosenttia nettoinvestoinneista. Kaikista pääomamenoista (sisältäen investoinnit ja lainalyhennykset) verotuloilla voidaan rahoittaa 5,5 %. Uutta lainaa arvioidaan nostettavan 2,4 milj. euroa ja vanhoja lyhennetään 5,9 milj. euroa. Lainakanta pienenee netto 2,5 miljoonaa euroa 53,8 milj. euroon. Talouden tasapainottamissopimuksessa vuosina nettoinvestointitaso sai nousta enintään 40 miljoonaan euroon ja vuositasolla keskimäärin enintään 8 miljoonaan euroon. Vuosien 2015 nettoinvestoinnit ovat taloussuunnitelmassa yhteensä 29,1 milj. euroa, keskimäärin vuodessa 9,7 milj. euroa. Investointitaso ylittää tasapainottamissopimuksessa määritellyn laskennallisen tason 5,1 milj. euroa. Kunnan velkamäärä lähes kaksinkertaistui (15,8 milj.) edellisellä valtuustokaudella vuosina yhteensä 40,2 milj. euroon. Tällä valtuustokaudella velkamäärä kasvaa arviolta 17,4 milj. euroa 57,6 milj. euroon. Mäntsälän velkaantuminen tasaantuu ja alenee hieman vuonna, mutta jatkuu suunnitelmakaudella edelleen. Kunnan lainamäärän arvioidaan kasvavan vuosina yhteensä 12,8 milj. euroa, keskimäärin 6,4 milj. euroa vuodessa 66,6 milj. euroon, euroon suunnitelmakauden loppuun mennessä. 26

27 27

28 3. Käyttötalousosa Kunta-alan nykyinen sopimuskausi on voimassa saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi kuukautta ennen sopimuksen päättymistä. Palkat on budjetoitu nykyisten voimassa olevien sopimusten mukaan. Palkkojen ennakoidaan nousevan vuonna kunta-alan yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan 2,06 %. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuodelle ovat keskimäärin 29,83 %, josta sairasvakuutusmaksu 2,03 % työttömyysvakuutusmaksu 3,03 % KuEL maksu : palkkaperusteinen 16,35 % ja eläkemenoperusteinen on budjetoitu tarkistamalla vuoden 2012 ennakkomaksut erillisellä kertoimella, samoin varhe -maksu on tarkistettu kertoimella. Vuoden varhe -maksu perustuu niihin eläkkeisiin, jotka ovat alkaneet työkyvyttömyyseläkkeistä, työttömyyseläkkeistä, yksilöllisistä varhaiseläkkeistä ja kuntoutustuista. VaEL maksu opettajat 19,62 % muut keskimäärin 1,3 % Kuluttajahintaindeksin muutos vuonna arviolta 2,4 %. Toimialoille on asetettu 1 %:n säästötavoite henkilöstökuluista. Säästöä haetaan sijaisten käytön rajoituksilla, rekrytointien siirtämisellä sekä tukiopetustuntien karsimisella. Henkilökuntaa kannustetaan vapaaehtoisiin palkattomiin virkavapauksiin. Mikäli sijaista ei tarvita, kahden viikon palkattomasta virkavapaudesta vähennetään vain työpäivien palkka. Lisäksi toimintojen tehostamista haetaan työaikamuotojen tarkastelulla. Ylityömääräyksiä annetaan vain aivan välttämättömissä tilanteissa ja kertyneet ylityöt pidetään vapaana aina kun mahdollista. Uudet virat/toimet Hallintopalvelut/maaseututoimi: 5 maaseutuasiamiehen virkaa 1 palvelusihteerin toimi Hallintopalvelut/maankäyttö 1 määräaikainen kaavasuunnittelijan toimi Perusturva/perusturvan hallinto 1 määräaikainen laskentasihteeri, määräaikaisuus jatkuu Perusturva/lasten, nuorten ja perheiden palvelut 1 ohjaajan toimi 2 tukihenkilön tointa, toisen määräaikaisen vakinaistaminen, toinen uusi (1.3. alkaen) Perusturva/varhaiskasvatus 2 lastentarhanopettajan tointa (Saaren ja Nummisten päiväkodit (1.8. alkaen) Perusturva/hoito ja hoivapalvelut (2 kotihoidon aluevastaavan virkaa, toimien lakkauttaminen) 1 terveyskeskuslääkäri virka 1 fysioterapeutin toimi, (määräaikainen vakinaistetaan) 2 lähihoitajan tointa (vuosilomansijaisiksi) 28

29 Perusturva/perusterveydenhuolto 1 terveyskeskuslääkärin virka (0,6 vastaanotto, 0,4 työterveyshuolto) (1 asiantuntijasairaanhoitajan virka, vastaava toimi lakkautetaan) 1 lähihoitajan toimi potilastoimiston neuvontapuhelimeen (määräaikaisen tehtävän vakinaistaminen) 1 lähihoitajan toimi (varahenkilö) 1 sairaanhoitajan toimi (varahenkilö) 1 suuhygienisti (1.9. alkaen) 1 tekstinkäsittelijän toimi (määräaikainen vakinaistetaan) 1 työterveyshoitaja (määräaikaisen vakinaistaminen) Perusturva/Nimikemuutokset Päivähoidon päällikkö -> varhaiskasvatuspäällikkö vanhustyön päällikkö -> vanhuspalvelupäällikkö Mäntsälän (ulkoinen) toimintakate kasvaa vuoden talousarviossa toimialoittain yhteensä 4,3 milj. euroa (4,8 %) vuoden 2012 tilinpäätösennusteeseen verrattuna seuraavasti: Toimiala milj. muutos milj. / tp - ennuste 2012 muutos- % - Hallintopalvelut 6,2 0,4 6,6 (käyttöomaisuuden myyntivoitot) -1, Perusturvapalvelut 59,5 2,3 4,2 - Sivistyspalvelut 18,6 0,5 3,0 - Tekniset palvelut 12,5 1,0 8,6 Yhteensä 95,3 4,3 4,8 Kunnan sisäiset tulot ( talousarviossa euroa) ja menot ( talousarviossa euroa) on esitetty käyttötalouden eri tulosalueilla tiliryhmittäin erillisellä liitteellä nro 2. 29

30 Toimintakate 95,3 milj. euroa kasvaa 4,3 milj. euroa tulosalueittain seuraavasti: TOIMINTAKATE TULOSALUEITTAIN (ULKOINEN) VUOSINA osav.k.1/2012 osav.k.2/2012 TULOSALUE TP 2011 KS + M 2012 TP ENN TP ENN TA TA TA TA RAAMI Ltk ehdotus Kh esitys - yleishallinto elinkeinotoimi maaseututoimi maankäyttölautakunta tarkastustoimi pelastus HALLINTOPALVELUT muutos ,9 18,6 20,5 17,5 8,6 6,6 6,6 -Käyttöomaisuuden myyntivoitot Valmistus omaan käyttöön perusturvan johto ja hallinto lasten, nuorten ja perheiden palvelut varhaiskasvatuspalvelut hoito-ja hoivapalvelut perusterveydenhuoltopalvelut erikoissairaanhoito PERUSTURVAPALVELUT muutos ,1 2,9 3,5 6,1 5,9 4,2 4,2 - kehittämis-ja hallintopalvelut perusopetus elinikäinen opp. ja tiedonhall kulttuuri-ja vapaa-aikapalvelut SIVISTYSPALVELUT muutos ,2 6,1 5,6 5,7 4,0 3,0 3,0 - hallinto toimitilapalvelut: josta ruokailupalvelut kuntatekniikka TEKNISET PALVELUT muutos ,0 4,5 4,5 3,0 11,6 8,6 8,6 KUNNAN TOIMINTAKATE YHT ,6 5,2 5,6 6,9 6,6 4,8 4,8 - Mäntsälän Vesi TOIMINTAKATE YHTEENSÄ muutos muutos-% 6,6 4,9 5,2 6,6 1,3 6,4 Vert. TP2010 Vert. TP2011 Vert. TP2011 Vert. TP2011 Vert. TPE 2012 Vert. TPE 2012 Vert. TPE 2012Vert. TPE

31 10 Hallintopalvelut Tuloslaskelma 10 Kunnanhallitus 10 Yleishallinto Tp 2011 KsM 2012 Toe Hallintopalvelut jakaantuu seuraaviin tulosalueisiin: Yleishallinto Elinkeinotoimi Pelastustoimi Maaseututoimi sekä Käyttöomaisuuden myynnit Hallintojohtaja vastaa yleishallinnosta ja kunnanjohtaja muista tulosalueista tilivelvollisena. Kunnanjohtaja vastaa toimielimen alaisesta toiminnasta kokonaisuutena. Yleishallinnon tulosalueen palveluajatus Kh Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,27 9,74 - sisäinen ,48 31,98 Toimintamenot ulkoinen ,14 8,39 - sisäinen ,73 12,72 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,38-5,46 - sisäinen ,05 31,98 Toimintamenot ulkoinen ,65 6,07 - sisäinen ,62 2,34 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Tulosalue sisältää päätöksentekoprosessien toimivuudesta huolehtimisen ja tukipalveluiden tuottamisen toimialoille, konserniyksiköille ja muille sidosryhmille. Yleishallintoon kuuluvat seuraavat palvelut: kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksenteon valmistelu, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät sekä päätöksentekojärjestelmien kehittäminen keskitettyjen tukipalveluiden (hallinto-, talous-, tietohallinto ja henkilöstöhallintopalvelut) tuottaminen ja kehittäminen 31

32 edustus- ja suhdetoiminta talous- ja velkaneuvonta asuntolainat Elinkeinotoimen sekä pelastustoimen omistajaohjaus kuuluu tulosalueelle. Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Suunnitelmakaudella viedään loppuun kunta- ja palvelurakenneuudistus, jolla voi olla huomattavaa vaikutusta kunnan palvelu- ja päätöksentekorakenteisiin. Valmistelu ja täytäntöönpano tehdään yleishallinnon tulosalueella. Alueelliset tai valtakunnalliset palvelukeskusratkaisut IT-infra- ja tukipalveluissa, talous- ja henkilöstöhallinnossa sekä hankinnoissa ajoittuvat suunnitelmakaudelle ja niillä merkitystä kunnan organisaatioon. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Kunnallisvaalit merkitsevät uusien luottamushenkilöiden astumista tehtäviin, jota pyritään tukemaan henkilöiden koulutuksella. Uusi valtuusto saa käsiteltäväkseen uuden kuntastrategian tuleville vuosille ja sen toimeenpano käynnistyy toimintavuonna. Kunnassa on tavoitteena siirtyä sähköiseen kokouskäytäntöön kokonaisuutena toimintavuoden aikana. Tämä muuttaa hallinnon toimintakäytäntöjä jonkun verran. Kunnan viestintää pyritään vahvistamaan aikana. Toimintavuonna 2011 aloitettu ja päätöksentekoon tuleva konsernin yhteistyötä kartoittava selvitys mahdollisesti muuttaa toimielinrakennetta konserniyhtiöiden osalta erityisesti sekä aiheuttaa jatkoselvitystarpeita emokunnan puolella. Viranhaltijaorganisaation muutosten toimeenpano ajoittuu toimintavuodelle. Mäntsälän kunnan isäntäkuntana hallinnoima Maaseutuviranomaisyksikkö aloittaa toimintansa kahdessa toimipisteessä eli Mäntsälässä ja Hyvinkäällä. Tähän liittyvät tavoitteet näkyvät erikseen maaseututoimen alla. Taloushallinnon palvelukeskusselvitys ja siihen liittyvä päätöksenteko tapahtuu talousarviovuonna. Erityisesti kunnan sisäiset prosessit sekä rajapinnat talouspalvelukeskukseen tehdään. Henkilöstöpalvelujen osalta vuonna panostetaan johdon raportoinnin kehittämiseen sekä osaamisen kehittämiseen. Tietohallintostrategia on hyväksytty ja toimenpiteet kohdentuvat käytäntöön. Strategia on talousarvioasiakirjan liitteenä. Ulkoisen palvelutuottajan (Tipake) seurantaa ja omistajaohjausta kehitetään. Hankintojen osalta selvitetään roolit ja työnjako oman toiminnan, alueyhteistyön (Nurmijärven HPK) sekä Kuntahankintojen kesken. Hankintasuunnitelma laaditaan ja hyväksytään osana kuntastrategiaa ja erityisesti hankintaosaamiseen ja kuriin panostetaan toimintavuonna. 32

33 Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 NÄKÖKULMA 1: PALVELUT Strateginen tavoite 1: Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot Tavoite / Yleishallinto Palvelutarpeiden ennakointi ja muutoksiin varautuminen Palvelutarveanalyysi on tehty uuden kuntastrategian pohjaksi Organisaatio- ja palveluverkkoselvitys sekä palvelutarpeiden arviointi laadittu palvelustragian osana. Hyvinvoinnin edistäminen yhteisvastuullisesti Hyvinvointikertomus on osa kuntakonsernin toiminnan ja talouden suunnittelua Kuntakonsernin seuranta- ja raportointijärjestelmä on uudistettu. Strateginen tavoite 2: Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot Tavoite / Yleishallinto Monipuoliset ja tarkoituksen-mukaiset palveluiden järjestämistavat Kunnan oman palvelutuotannon arviointi on käynnistetty Kilpailutusprosessia ja osaamista kehitetään ja avoimuutta lisätään Yhteistyökumppanit ja kumppanuuden vastuut on määritelty Hallinnon tarjoama hankinta- ja kilpailutusosaamisen tuki on parantunut (kysely). Sopimusosaaminen on kehittynyt ja sääntöjä noudatetaan mittarit Toimenpideohjelman hyväksyminen ja käyttöönotto riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehittämiseksi kuntakonsernissa. ATK-tuen palvelutavoitteet saavutettu. Sähköinen kokouskäytäntö on käytössä kaikilla toimielimillä ja sähköisen asioinnin piiriin otettu uusia palveluita. Intranetin rooli henkilöstön työpöytänä kasvanut. Johtaminen Toiminnan ja tulosten arviointi on asteittain käynnistettävissä alkaen Seuranta ja arviointijärjestelmä otettu käyttöön, jolla koko organisaatiossa arvioidaan toimintaa ja tuloksia. 33

34 Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Osaamisen hallintaa liittyvä ohjelmisto otettu käyttöön Realiaikaista arviointitietoa hyödynnetään henkilöstöresurssien suunnittelussa ja johtamisessa Strategisen työhyvinvointiohjelman osalta varhaisen tuen/varhaisen puuttumisen työkalut käytössä koko organisaatiossa Työpaikkojen ydinosaaminen ja tulevaisuuden osaaminen on määritelty. Henkilöstöhallinnon raportit Ulrika työpöydällä on kehitetty yhdessä toimialojen (tarpeiden) kanssa. Työhyvinvoinnin kehittäminen on liitetty kiinteäksi osaksi perustehtävässä onnistumista ja palkitsemisjärjestelmä määritelty. 11 Elinkeinotoimi Tuloslaskelma 12 Pelastus Tietohallinnon tavoitteet on määritetty tietohallintostrategiassa (kh ). Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Tulosalueelle sisältyy euron määräraha pelastuksen kuntaosuuteen Vantaan kaupungille vuodelle. (v. 2012; euroa). Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot - ulkoinen - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,03 27,12 - sisäinen -2 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot - ulkoinen - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,33 1,09 - sisäinen ,29 7,27 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos

35 13 Maaseututoimi Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,43 186,56 - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,92 122,23 - sisäinen ,48 231,64 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Mäntsälän kunnan maaseututoimi huolehtii alueellaan maaseutuhallinnon järjestämisestä siten, että tehtävät tulevat hoidetuiksi Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön sekä asiakkaiden kannalta asianmukaisella tavalla. Vuonna 2010 voimaan tullut laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa edellyttää, että maaseutuhallinto kootaan nykyistä suurempiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Lain edellyttämä yksikön vähimmäiskoko on 800 viljelijäasiakasta. Uuden yksikön on aloitettava toimintansa viimeistään Kahdeksan kunnan yhteistoimintasopimus maaseutuhallinnon järjestämisestä astuu voimaan Mäntsälä toimii yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana. Muut sopijakunnat ovat Pornaisten, Askolan, Tuusulan ja Nurmijärven kunnat sekä Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan kaupungit. Mäntsälä vastaa Maaseutuviraston kanssa tehtävän maksajavirastosopimuksen mukaisesti maaseutuhallinnosta koko alueella. Alueella oli vuonna maatilaa. Yhteistoiminta-alueen sopijakuntien maaseutuhallinnossa työskentelevä henkilöstö siirtyy Mäntsälän kunnan palvelukseen. Nykyisin Mäntsälän maaseututoimessa työskentelee kaksi henkilöä. Uusia henkilöitä tulee kuusi, joten koko henkilöstömäärä tulee olemaan kahdeksan. Alueelle tulee kaksi toimipistettä: Mäntsälään ja Hyvinkäälle. Lisäksi Pornaisissa, Askolassa ja Tuusulassa järjestetään asiointipäiviä tarpeen mukaan. Tavoite: Yksikön toiminnan käynnistäminen ja henkilöiden toimintatapojen yhdenmukaistaminen Mittari: Tavoite: Palkkojen harmonisointi vuoden aikana Mittari: 35

36 16 Käyttöomaisuuden myyntivoitot Tuloslaskelma Tp Maankäyttölautakunta 18 Maankäyttötoimi Tulosalueen palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 Toimintatuotot ulkoinen ,64 - sisäinen Toimintamenot - ulkoinen - sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,06 5,37 - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,24 3,27 - sisäinen ,58 18,39 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Maankäyttötoimen palveluajatuksena on: Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön ohjaus ja valvonta kunnassa Maankäytön suunnittelu ja suunnitteluun liittyvien sekä kartasto-, kiinteistöteknisten ja maapoliittisten asioiden valmistelu Seurata Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen palvelusopimuksen toteutumista. 36

37 Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2008 Tp 2009 Tulosalueen sitovat tavoitteet Tp 2010 Tp 2011 Kuntastrategian mukaan yksi Mäntsälän kunnan tulevaisuuden kannalta keskeisimmistä muutoshaasteista on: Mäntsälä kasvaa voimakkaasti osana metropolialuetta. Kunnan asukasluvun ennakoidaan kasvavan runsaalla asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Yhdyskuntarakenteen hallinnan ja tasapainoisen kasvun merkitys palveluiden järjestämisessä kasvaa. Mäntsälässä asutaan myös tulevaisuudessa sekä keskusta-alueella että elävissä kylissä. Toe 2012 Tae 2014 Toe13 / Tp11 Toe13 / KsM 12 Maankäyttö ltk kokoukset ,67 % 10,00 % Rakennusluvat - lupia kpl ,35 % -24,14 % - huoneistoja ,84 % -26,61 % - katselmuksia ,89 % 14,29 % Poikkeamisluvat ja suunnittelutarveratkaisut ,82 % 11,11 % Luovutettuja kunnan tontteja (myynti / vuokraus) -AO-tontit ,67 % 13,64 % -AP / AR AK-tontit ,00 % 100,00 % -T / K-tontit ,33 % -80,00 % -AO-vuokratonttien myynti ,00 % -100,00 % -muut kaupat /vuokrasopimukset ,00 % -100,00 % Maankäyttösopimukset ,00 % -100,00 % Strateginen tavoite 1: Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Mäntsälän vetovoimaa. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot Tavoite / Maankäyttö Strategisesti merkittävät hankkeet Mäntsälän Portti Apponen Amizza Linja-autoasema Mäntsälän Portin, Apposen ja linjaautoaseman (S-Marketin) sekä Amizzan asemakaavat tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi v.. Vuokra-asuntotuotanto MVAOY:n kautta uusia ARAvuokra-asuntoja vähintään 30 kpl (aloituspäätökset tehty) Asuntotarjontaa myös pieniin ja erityisryhmien asuntoihin Tarkistetaan asunto-ohjelma vuosittain. Tuotetaan Y-tontteja myös asuntokäyttöön (eritryisryhmät) 37

38 Kaavavaranto Kaavoitusresurssien lisääminen erityisesti osayleiskaavojen laadintaan Raakamaan hankinnan tehostaminen (vähintään 30 ha), osayleiskaavoilla ja asemakaavoilla mahdollistetaan maan saaminen rakennuskäyttöön Pysytään MALaiesopimuksen tavoitteissa maanhankinnassa ja kaavoituksessa Kaavoituskatsauksessa olevasta osayleiskaava-aikataulusta pidetään kiinni ja sen ohi ei oteta uusia kohteita. Käynnistetään tarvittavat luonto- ja kulttuuriselvitykset Hirvihaaraan ja keskusta-alueen päivitykseen. Selvitetään nykyisten yleisten rakennusten tonttien kaavojen ajantasaisuus ja muutostarpeet. Päivitetään maankäytön toteuttamisohjelma yhdessä teknisen toimen kanssa. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma Valmistellaan ohjelman laatimista Selvitetään ohjelman laajuus, kustannukset ja työmäärä kevään aikana Strateginen tavoite 2: Tiivistynyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot Tavoite / Maankäyttö Yhdyskuntarakenteen eheytymistä edistävät maankäytön ratkaisut Mäntsälässä uudisrakentamissuhde haja/taajama 40/60 rakentamiskehotukset liikkeelle Uudisrakentamista ohjataan ensi sijassa kyläalueille ja asemakaava-alueille.. Rakentamiskehotuksia liikkeelle keväällä Vuosittainen väestönkasvu ja sen sijoittuminen Väestönkasvu 1-2 % Väestönkasvun sijoittuminen: 60 % keskusta-alueelle, 40 % muualle Jos palvelurakenne sallii, lisätään myytävien tonttien määrää noin 40:een vuosittain. Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Toimintaympäristöön tulee mahdollisesti muutospaineita kuntarakenne uudistustyön edetessä vuoden aikana. Itse käytännön muutoksia lienee odotettavissa myöhempinä vuosina. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Paikkatieto-ohjelma pyritään uudistamaan uudenaikaisemmaksi ja monikäyttöisemmäksi sekä paremmin konsernia palvelevaksi. Kaavojen laadintaa tehostetaan palkkaamalla kaava-suunnittelija määräajaksi. Kiinteistöveron tuottoa lisätään tarkistamalla kiinteistöjen perustietoja yhdessä verottajan kanssa. 38

39 19 Tarkastustoimi 19 Tarkastuslautakunta Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Tulosalue sisältää määrärahan tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimintakuluihin. 39 Perusturvapalvelut Toe Kh Ta Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelut / Mustijoen perusturva Tp11 KsM 12 Toimintatuotot - ulkoinen - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,85 14,67 - sisäinen ,19 59,65 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,75 10,34 - ulk./yht.toim.korv ,20 8,61 - ulkoinen yht ,03 9,26 - sisäinen ,07 26,53 Toimintamenot ulkoinen ,95 7,90 - sisäinen ,91 14,73 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos Pornainen yhteistoimintakorvaukset (ns. kuntaraha) Yhteistoimintakorvaukset Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Johto ja hallinto ,15-12,21 Lasten-, nuorten- ja perheiden palvelut ,66 8,26 Varhaiskasvatuspalvelut ,92-0,70 Hoito- ja hoivapalvelut ,59 14,96 Perusterveydenhuoltopalvelut ,11 7,38 Erikoissairaanhoitio ,34 16,17 Yhteensä ,20 8,61 39

40 Toimielimen palveluajatus Mustijoen perusturvan tehtävänä on edistää ja tukea Mäntsälän ja Pornaisten kunnan asukkaiden elämän hallintaa, toimintakykyä ja terveyttä niin, että kuntien asukkaat voivat hyvin, ovat aikaisempaa terveempiä ja ottavat vastuun oman ja ympäristönsä hyvinvoinnista. Perusturva järjestää vaikuttavat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut alueen väestölle ja vaikuttaa alueella hyvinvoinnin asiantuntijana. 31 Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta Toimielimen sitovat tavoitteet =kuntatason kriittisistä menestystekijöistä perusturvaan sovelletut kriittiset menestystekijät (toteutumista mitataan tulosalueittain tavoitekohtaisilla mittareilla): Asiakasnäkökulma / perusturvapalvelut: 1. Keskeisten asiakasryhmien tunnistaminen 2. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen 3. Kuntalaisten ja asiakkaiden omien voimavarojen tukeminen Organisaationäkökulma / perusturvapalvelut: 1. Keskeisten asiakasryhmien palvelukokonaisuuksien kuvaus 2. Yhteisen tahtotilan viestinnässä onnistuminen 3. Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Kuntastrategiassa valtuusto on asettanut strategisia tavoitteita palvelujen näkökulman lisäksi seuraavista näkökulmista: seutuyhteistyö, yhdyskuntarakenne, elinkeinot ja talous. Näistä näkökulmista asetetut kuntatason strategiset tavoitteet sisältävät linjauksia, jotka huomioidaan perusturvapalvelujen operatiivisessa johtamisessa. Perusturvapalveluille kuntastrategian toimintaympäristöanalyysistä nousee erityisesti seuraavia muutoshaasteita: yhteistoiminta-alueen väestönkasvu lisää palvelutarvetta yhteistoiminta-alueen väestörakenteen muutos lisää palvelutarvetta (nuorimpien ja toisaalta kaikkien varttuneimpien kuntalaisten suhteellinen osuus kasvaa työikäisten väestönosuutta nopeammin ja kunnan väestöllinen huoltosuhde heikkenee) palvelutarpeen ennakointi vahvistaa merkitystään kunnan henkilöstö ikääntyy ja rekrytointihaasteet kasvavat kilpailu osaavasta työvoimasta lisääntyy yhteistyö eri muodoissaan korostuu kunnan sisällä ja kuntarajat ylittäen kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen korostuvat lainsäädännön muutokset koskien esim. vammaispalvelua, lastensuojelua, ikäihmisten palveluita, hoitotakuuta ja kuntalaisten valinnanvapautta kuntia koskevien velvoitteiden lisääntyminen lasten, nuorten ja perheiden pahoinvoinnin lisääntyminen hyvinvointi- ja terveyserojen kasvu 40

41 Ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: kuntatalouden tiukentuminen kunta- ja palvelurakennemuutokset ikäihmisten absoluuttisen määrän kasvu asumisratkaisut esteettömän asumisen tarpeen kasvu (ml. erityisryhmät) alle kouluikäisten lasten määrän kasvu varhaiskasvatuspalveluiden tiloihin liittyvät investointitarpeet KUNTASTRATEGIAN NÄKÖKULMA 1: PALVELUT Strateginen tavoite 1: Kunta kehittää toimintaansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kriittinen menestystekijä Kuntataso Kriittinen menestystekijä Perusturva Tavoitetaso 2012 Kuntataso Tavoitetaso Perusturva Palvelutarpeiden ennakointi ja muutoksiin varautuminen Keskeisten asiakasryhmien tunnistaminen Palvelutarveanalyysi on tehty uuden kuntastrategian pohjaksi Keskeisten asiakasryhmien palvelutarve arvioidaan Hyvinvoinnin edistäminen yhteisvastuullisesti Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Hyvinvointikertomus on osa kuntakonsernin toiminnan ja talouden suunnittelua Palvelun kohdentamisen painopisteet valitaan Kuntalaisten ja asiakkaiden omien voimavarojen tukeminen Kuntalaisen ja asiakkaan osallisuutta tukevat toimintatavat KUNTASTRATEGIAN NÄKÖKULMA 1: PALVELUT Strateginen tavoite 2: Toimiva organisaatio varmistaa palveluiden tuloksellisen järjestämisen. Kriittinen menenstystekijä Kuntataso Kriittinen menestystekijä Perusturva Tavoitetaso 2012 Kuntataso Tavoitetaso Perusturva Monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset palveluiden järjestämistavat Keskeisten asiakasryhmien palvelukokonaisuuksien kuvaus Kunnan oman palvelutuotannon arviointi on käynnistetty Palvelun järjestämistapaa arvioidaan valituilta osin Kilpailutusprosessia ja -osaamista kehitetään ja avoimuutta lisätään Yhteistyökumppanit ja kumppanuuden vastuut on määritelty. 41

42 Johtaminen Yhteisen tahtotilan viestinnässä onnistuminen Toiminnan ja tulosten arviointi on asteittain käynnistettävissä alkaen Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat oikeaan ja ajantasaiseen tietoon Toimivat johtamisen ja työyhteisöjen pelisäännöt Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Henkilöstön osaamista arvioidaan järjestelmällisesti Henkilöstön ja työyhteisön osaamista arvioidaan suhteessa asiakastarpeisiin Saatua arviointitietoa hyödynnetään henkilöstöresurssien suunnittelussa ja johtamisessa Henkilöstöresursointiin ja osaamisen lisäämiseen tai suuntaamiseen liittyvät muutokset perustuvat asiakkaiden tarpeisiin Strategista työhyvinvointiohjelmaa toteutetaan Perusturva osallistuu ja osallistaa työyhteisöjä strategisen työhyvinvoinnin kehittämiseen Perusturvan tulosalueiden tavoitteet Kuntalaisen hyvinvointi PERUSTURVA Lapset, nuoret, perheet Varhaiskasvatus Ikäihmiset (Hoito ja hoiva) Perusterveydenhuolto Keskeisten asiakasryhmien palvelutarve arvioidaan Lasten, nuorten ja perheiden palveluprosessin toimivuus ( rajapinnat ja yhteistyö ) Alle kouluikäisten lasten palvelutarve arvioidaan (päivähoito, esiopetus ja kotihoito) Kotona asumisen tukimuotojen kehittäminen Keskeiset asiakasryhmät tunnistetaan ja palvelutarvetta arvioidaan Palvelutarvetta vastaavat tilat ovat käytössä Palvelun kohdentamisen painopisteet valitaan Lasten ja nuorten mielenterveystyö Lapsen hyvinvoinnin turvaaminen päivähoidon muutoksissa Kotihoidon asiakkaiden toimintakyky ja arjessa selviytyminen Palvelun kohdentamisen painopisteet valitaan tulosyksiköittäin Kuntalaisen ja asiakkaan osallistumista tukevat toimintatavat Asiakas- ja vanhempainsuunnitelmat Asiakas palvelun arvioijana Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö (kasvatuskumppanuus) Kuntalaisten ja asiakkaiden voimavarojen tukeminen Asiakkaan osallistumisen vahvistaminen 42

43 Perusturvan tulosalueiden tavoitteet Toimiva organisaatio PERUSTURVA Lapset, nuoret, perheet Varhaiskasvatus Ikäihmiset (Hoito ja hoiva) Perusterveydenhuolto Palvelun järjestämistapaa arvioidaan valituilta osin Kehitysvammaisten asumismalli Lasten kotona hoitamisen tukemisen muodot Ympärivuorokautisen hoidon rakenteet Palvelutuotannon järjestämistapa valituilta osin (työterveyspalvelut, päivystys) Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat oikeaan ja ajantasaiseen tietoon Asiakastietojärjestelmä dokumentoinnin, seurannan ja arvioinnin välineenä Asiakastietojärjestelmä dokumentoinnin, seurannan ja arvioinnin välineenä Asiakastietojärjestelmä dokumentoinnin, seurannan ja arvioinnin välineenä Asiakastietojärjestelmä dokumentoinnin, seurannan ja arvioinnin välineenä Toimivat johtamisen ja työyhteisöjen pelisäännöt Toimintatavat ovat yhtenäiset ja toimintaohjeet selkeät Vuorovaikutteinen esimiestyö ja johtaminen sekä toimiva tiimi- ja parityö, strategian jalkautus Perustehtävästä on yhteinen näkemys ja siihen on sitouduttu Toimintatavat ovat yhtenäiset ja toimintaohjeet selkeät Perustehtävästä on yhteinen näkemys ja siihen on sitouduttu Toimintatavat ovat yhtenäiset ja toimintaohjeet selkeät Henkilöstön ja työyhteisön osaamista arvioidaan suhteessa asiakastarpeisiin Osaaminen vastaa asiakastarpeita Innovatiivisuus ja aloitteellisuus Osaaminen vastaa asiakastarpeita Osaaminen vastaa asiakastarpeita Osaaminen vastaa asiakastarpeita Henkilöstöresursointiin ja osaamisen lisäämiseen tai suuntaamiseen liittyvät muutokset perustuvat asiakkaiden tarpeisiin Riittävä, osaava ja oikein kohdennettu henkilöstö Riittävä, osaava ja oikein kohdennettu henkilöstö Riittävä, osaava ja oikein kohdennettu henkilöstö Riittävä, osaava ja oikein kohdennettu henkilöstö Työhyvinvoinnin strategisia elementtejä arvioidaan ja kehitetään Toteutus tulosalueelle ja yksiköille soveltaen Toteutus tulosalueelle ja yksiköille soveltaen Toteutus tulosalueelle ja yksiköille soveltaen Toteutus tulosalueelle ja yksiköille soveltaen 43

44 31 Perusturvan johto ja hallinto Tuloslaskelma Tp 2011 Tulosalueen palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Ta Perusturvan johto ja hallinto mahdollistavat ja tukevat perusturvapalvelujen perustehtävässä (= palveluajatus) onnistumista osana kuntaorganisaatiota. Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,19 825,00 - ulk./yht.toim.korv ,15-12,21 - ulkoinen yht ,95-9,84 - sisäinen ,35 32,91 Toimintamenot ulkoinen ,82 3,73 - sisäinen ,09-17,15 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis. Tilikauden tulos Sosiaali- ja terveystoimessa lainsäädäntöuudistukset ovat merkittävimmät toimintaympäristön muutokset vuosina Terveydenhuoltolaki astui voimaan Laki toi muutoksia mm. potilaiden mahdollisuuksiin valita hoitopaikka ja hoitava terveydenhuollon ammattihenkilö sekä antoi oikeuden käyttää hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon kotikunnan ulkopuolista terveyskeskusta pitempiaikaisen oleskelun vuoksi. Potilaan valinnanvapaus laajenee siten, että henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveysaseman koko maan alueelta. Käynnissä on myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja järjestämistä koskevan lainsäädännön valmistelu sekä sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus. Uuden sosiaalihuollon yleislain voimaantulon ajankohdaksi on kaavalitu vuotta Uudistuksen keskeisiä tavoitteita on asiakkaan aseman vahvistaminen palveluprosessissa ja hyvinvoinnin edistämistä tukevien rakenteiden vahvistaminen. Yksityisiä sosiaalipalveluja koskeva laki tuli voimaan Lakia sovelletaan kaikkiin sosiaalihuoltolain 17 :ssä lueteltuihin sosiaalipalveluihin, joita on mahdollisesti tuottaa yksityisesti. Kunnalla on valvontavelvollisuus, jota varten Valvira on laatinut erilliset valvonta-ohjelmat. Kotikuntalain muutos tuli lukien, jolloin laitoshoidossa olevat, asumispalveluissa ja perhehoidossa asuvat henkilöt voivat valita vapaasti kotikuntansa. Muutokseen sisältyy kuntien välinen kustannusten korvausjärjestelmä. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän laatimaan kansallista omaishoidontuen kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteen on mm yhtenäistää omaishoidontuen perusteita. Nämä muutokset ovat tulossa suunnitelma kaudella. 44

45 Koko toimialaa koskevia yleisiä muutoksia: Valtakunnalliset kunta- ja palvelurakenneuudistukset Kuuma-organisoitumista koskevat muutokset Kuntayhteistyötä koskevat muutokset palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna HUS:n ja kuntien yhteiseen asiakastietojärjestelmään valmistautuminen ja siirtymävaihetta koskevat järjestelyt Kansallisen sähköisen arkiston käyttöönottoon liittyvä toimeenpano Hallinnollisia tukipalveluja koskevat muutokset kuntatasolla ja niihin liittyvät uudet tehtäväjärjestelyt Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 Tavoite: Keskeiset asiakasryhmät on perusturvan eri yksiköissä määritelty Mittari: Asiakasryhmät yksiköittäin Tavoite: Toimialalla on valmiudet jatkaa hyvinvointikertomustyöskentelyä ja -analysointia kuntatasolta ohjatussa prosessissa Mittari: Työnjako ja roolit hyvinvointikertomustyöskentelyssä Hyvinvointitiedon käytettävyys johtamisessa ja päätöksenteossa Tavoite: Omavalvonta ja yksityisten palveluntuottajien valvonta toimii Mittari: Sovitut käytänteet 32 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,95 27,62 - ulk./yht.toim.korv ,66 8,26 - ulkoinen yht ,35 13,24 - sisäinen ,25 71,97 Toimintamenot ulkoinen ,54 2,64 - sisäinen ,58 71,34 Toimintamenot Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos

46 Tulosalueen palveluajatus Tulosalueen tavoitteena on, että Mustijoen perusturvan alueen lapset, nuoret ja perheet voivat hyvin ja saavat oikeaan aikaan tarvitsemiaan hyvinvointia edistäviä ja tukevia palveluja. Tavoitteena on myös, että lapset, nuoret ja perheet osallistuvat oman ja lähiympäristönsä hyvinvoinnin kehittämiseen. Tulosalueen palveluja ovat: Perhepalvelut: Perheneuvola: Perheneuvola, Oppilashuolto, Psykiatrinen sairaanhoitaja Perheasiain sovittelu Lastensuojelun sosiaalityö Lastenvalvojan palvelut Avohuollon tukitoimenpiteet: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Loma- ja virkistystoiminta, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Intensiivinen perhetyö Kodin ulkopuolelle sijoitetut: Perhehoito, Perhekotihoito, Laitoshoito Jälkihuolto: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Tukiasuntopalvelut, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhehoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhekotihoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Laitoshoito Lastensuojelun perhetyö: Lastensuojelun perhetyön palvelut Sosiaalipäivystys Adoptiopalvelut, Adoptioneuvonta Aikuissosiaalityö: Aikuissosiaalityö Sosiaalinen asuminen Työmarkkinatuen kuntaosuus Toimeentulotukipalvelut: Perustoimeentulotuki, Ehkäisevä toimeentulotuki, Täydentävä toimeentulotuki, Kuntouttavan työtoiminnan tue Hyvinvointineuvola: Hyvinvointineuvola Perhesuunnittelu Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perhetyö: Perhetyö, Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsipsykologi Puheterapia Aikuisten psykososiaaliset palvelut: Päihdehuolto: Laitoshoito, Avohoito, Ehkäisevä päihdetyö, A-klinikka, Ylläpito- ja korvaushoito, Katkaisuhoito, Kuntoutushoito, Asumispalvelut Mielenterveystyö: Psykiatrinen sairaanhoitaja, Asumispalvelut, Muu mielenterveystyö, esim. avustukset Työllistämistoiminta: Kuntouttava työtoiminta, Muu työtoiminta 46

47 Vammaispalvelut: Vammaisneuvosto Asumispalvelut/ vammaispalvelut: VPL-asumispalvelut, Asumisen muutostyöt ja laitteet Kuljetuspalvelut/ vammaispalvelut: VPL-kuljetuspalvelut Omaishoidon tuki/ vammaispalvelut Tulkkipalvelut ja viittomaopetus Apuvälineet ja laitteet/ vammaispalvelut Henkilökohtaiset avustajat/ vammaispalvelut Henkilökohtainen apu/ vammaispalvelut Vaikeavammaisten päivätoiminta Sosiaalityö, vammaispalvelut Muut avustukset, vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut: Kotihoidon ohjaus, kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten avohoito/ Päivätoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Työtoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Omaishoidon tuki Kehitysvammaisten asumispalvelut: Tuettu asuminen, kehitysvammapalvelut, Ohjattu asuminen, kehitysvammapalvelut, Tehostettu asuminen, kehitysvammapalvelut, Asumisvalmennus, kehitys-vammapalvelut Kehitysvammaisten laitoshoito Kehitysvammaisten perhehoito Kehitysvammaisten iltapäivähoito Leiri- ja lomatoiminta, kehitysvammapalvelut Henkilökohtaiset avustajat, kehitysvammapalvelut Henkilökohtainen apu, kehitysvammapalvelut Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Kesällä 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain nojalla annettiin myös kuusi muuta asetusta, joissa on mm. oppilashuollon järjestämiseen, neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon kehittämiseen sekä potilasturvallisuuteen ja laatuun liittyviä vaatimuksia. Uusi sosiaalihuollon yleislaki tullee voimaan vuotta Uudistuksen keskeisiä tavoitteita on asiakkaan aseman vahvistaminen palveluprosessissa ja hyvinvoinnin edistämistä tukevien rakenteiden vahvistaminen. Yksityisiä sosiaalipalveluja koskeva laki tuli voimaan Laki velvoittaa kuntia Valviran valvonta-ohjelmien mukaiseen yksityisten palveluntuottajien valvontaan. Kunnan valvontakäytänteet vakiinnutetaan suunnitelmavuoden aikana. Perusturvan parantamista koskevaan lainsäädäntöön on tullut muutoksia. Esim. toimeentulotuen tasokorotus nosti 2012 perusosaa kuudella prosentilla verrattuna vuonna 2011 maksettavaan tukeen. Tasokorotus koski myös työmarkkinatukea, jolloin kunnalle aiheutuvat pitkäaikaistyöttömien työmarkkinakustannukset nousivat. Muutosten jälkeen yksinhuoltajille maksetaan yksin asuvan aikuisen henkilön perusosa. Vuoden 2012 alussa tuli voimaan lastensuojelulain 50, jonka mukaan perhehoidosta tuli laitoshoitoon nähden sijaishuollon ensisijainen muoto. 47

48 Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän laatimaan kansallista omaishoidontuen kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteen on mm yhtenäistää omaishoidontuen perusteita. Valtio vähentää työ- ja elinkeinotoimistojen (ent. työvoimatoimisto) määrää vuonna. Mäntsälän toimipiste lakkautetaan 1.1. lukien. Valtio on luvannut jossakin muodostaa säilyttää palvelut, mutta palvelun tasoa ja laajuutta ei ole määritelty. Kunnan aikuissosiaalityöllä ja nuorten työpajalla on tiivis yhteistyö paikallisen te-toimiston kanssa. Työllisyyspalvelujen saatavuus, erityisesti heikompiosaisten näkökulmasta katsottuna, heikkenee mm. kulkuyhteyksien vaikeutuessa. Nuorten yhteiskuntatakuu astuu voimaan 1.1. lukien. Jokaisella alle 25-vuotialle on tarjottava työharjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään 3 kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, nuorten työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen, nuorten syrjäytymisvaaraan liittyvien tekijöiden tunnistaminen sekä varhainen puuttumien nuorten syrjäytymiskehitykseen. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Jo ennen voimaan tulevaa yhteiskuntatakuuta nuorten työllistymispolku on perusturvassa laadittu 2012 yhteistyössä nuorisotoimen kanssa. Myös nuorten työpajatoimintaa on kehitetty yhteistyössä nuorisotoimen kanssa vastaamaan syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tarpeita. Kunnassa käynnistyneessä starttipajatoiminnassa panostetaan nuorten kuntoutumiseen työharjoittelukykyisiksi. Valtionosuuden saamisen edellytyksenä tälle toiminnalle on 5-päiväinen työpajatoiminta. Tätä toimintaa kunnassa on järjestetty lukien. Suurin haaste toiminnalle on vielä suunnitelmavuonna asianmukaisten tilojen puute. Toimintaa ja toimialojen työnjako tässä toiminnassa vakiinnutetaan. Myös yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa jatketaan. Painopistealueena Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on edelleen lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittäminen sekä lapsilähtöisen mielenterveystyön kehittäminen aikuisten psykososiaalisissa palveluissa. Tavoitteena on tiivistää edelleen aikuisten ja lapsipalveluiden yhteistyötä. Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmien tiedetään vaikuttavan lapsen terveyteen lapsuudessa ja myöhemmin aikuisena. Ne ovat vahvin ennustaja lapsen omille mielenterveys- ja päihdeongelmille ja suurin syy huostaanottoihin. Lapsilähtöisen mielenterveystyön vahvistaminen edellyttää ohjaajan toimen perustamista aikuisten psykososiaalisen yksikköön. Uusi toimi sisältyy perusturvan talousarvioehdotukseen. Ohjaajan toimenkuvaan sisältyy mm. päihde- ja mielenterveysongelmaisten vanhempien ohjaaminen ja tukeminen arjessa. Tulosalue on mukana THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Ja HUS:n käynnistämässä kansainvälisessä Refinement-hankkeessa, jossa tutkitaan mielenterveyspalvelujen rahoitusmallien vaikutusta palvelujen laatuun. Hankkeessa kartoitetaan mielenterveys- ja päihdepalvelut, resurssit ja rahoitusmallit sekä asiakkaiden hoito- ja kuntoutuspolut. Näin saadaan vertailukelpoista tietoa mm. palveluista, henkilöstömitoituksista, hoitokäytännöistä ja -ketjuista sekä niiden järjestämistavoista on asetettu työryhmä kunnan asuntotuotanto-ohjelman laatimista varten. Tämä työryhmä tulee ottamaan kantaa myös erityisryhmien, kuten kehitysvammaisten, asumisen järjestelyihin. Konkreettiset jatkosuunnitelmat tehtäneen. 48

49 Suunnitelmavuonna selvitetään sähköisen neuvolapalvelun käyttöönottoa. Ns. vastaamopalvelu on sähköinen tukipalvelu lasta odottavien, vauvaikäisten sekä leikki- ja kouluikäisten lasten vanhemmille. Asiakas voi kysyä verkossa mieltään askarruttavista asioista Väestöliiton perheasioiden asiantuntijoilta mihin kellonaikaan tahansa. Palvelu on käyttäjille maksutonta. Vastaamopalvelu palvelusetelikokeiluna Mustijoen perusturvassa voitaisiin kohdentaa varhaista tukea tarvitseviin perheisiin. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2014 Hyvinvointineuvolalle uudet toimitilat (Valvira valvoo neuvolatilojen asianmukaisuutta) Aikuisten psykososiaalisen yksikön tilaratkaisu Kunnallisen lastensuojelun pienryhmäkodin perustaminen Alatalon kiinteistöön. (päivähoidolta vapautuva tila) Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 Tavoite: Lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittäminen Mittari: Lasten ja nuorten psykiatristen hoitopäivien kehitys Tavoite: Kehitysvammaisten asumispalveluiden uudelleen organisointi Mittari: Kehitysvammaisten asumispalvelumalli 33 Varhaiskasvatuspalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 Tulosalueen palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,49 3,61 - ulk./yht.toim.korv ,92-0,70 - ulkoinen yht ,46 1,21 - sisäinen ,65 30,99 Toimintamenot ulkoinen ,86 0,60 - sisäinen ,52 19,84 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos Päivähoito ja esiopetus varmistavat lapsille hoidon, tukevat lapsen kasvua ja kehitystä sekä edistävät oppimista kasvatuskumppanuudessa lapsen vanhempien ja muiden toimijoiden kanssa. 49

50 Varhaiskasvatuksen tulosalueen palveluja ovat: avoin- ja kerhotoiminta perhepäivähoito ryhmäperhepäivähoito kotihoidontuki yksityisen hoidon tuki päiväkotihoito vuorohoito esiopetus Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Varhaiskasvatuksen lainsäädännön ja ohjauksen siirtyminen sosiaali- ja terveysministeriöltä opetusministeriölle Lainsäädännön uudistukset koskien toimintaa ohjaavaa varhaiskasvatussuunnitelmaa Varhaiskasvatuksen hallinnollinen sijainti kuntaorganisaatiossa Yksityisen hoidon tuen tasokorotukseen on suuret paineet, jotta perhepäivähoito palvelumuotona pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa. Kuuma-kunnissa tasovertailu meneillään. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Yksityisen hoidon tuen määrärahatarvetta nostaa yksityisen Paloaseman pellon päiväkodin (66 lasta) toiminnan aloittaminen (1.8.). Koillis-Mäntsälässä ryhmäperhepäiväkoti lakkautetaan ja henkilöstö siirtyy uuteen päiväkotiin. Henkilöstön kelpoisuutta määrittelevä asetus edellyttää muutoksia henkilöstörakenteeseen, mistä johtuen talousarvioehdotus sisältää 2 ryhmäperhepäivähoitajan muuttamisen päivähoitajaksi. Esiopetusta koskeva henkilöstön kelpoisuusvaatimus edellyttää kahden päivähoitajan muuttamisen lastentarhanopettajaksi. Myös tämä muutos sisältyy talousarvioehdotukseen. Aikaisemmassa taloussuunnittelussa vuodelle suunniteltu perhepäivähoidon mobiilihanke on siirretty vuoteen 2014 toimialan muihin tietojärjestelmiin liittyvien välttämättömien investointien vuoksi. Toimitiloja koskevat muutokset: Asemanraitin päiväkoti (parakki) toiminnassa asti Anttilan päiväkodin Alatalon yksikkö toiminnassa asti Koillis-Mäntsälän uusi päiväkoti toiminnassa 1.8. alkaen Nummisten päiväkoti toiminnassa 1.8. alkaen Kaunismäen päiväkodin laajennuksen (4 ryhmää) suunnittelun ja rakentamisen aloitus vuonna. Valmistuminen vuonna Päiväkoti-koulu - verkkotyöryhmä esittänyt kaksiryhmäisen sijaan neljäryhmäistä. Peruskorjaustarpeet koskevat Aurinkolinnaan ja Amandaa (23 vuotta). Sisätilaongelmista johtuva korjaussuunnitelma erikseen (tilapalvelut). Pihojen kunnostussuunnitelma erikseen (tilapalvelut). Päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelmasta huomioitavaa: Sälinkään koulun laajennuksen ajankohta ja siihen suunniteltava päiväkoti, Hyökännummen koulun laajennus ja siinä yhteydessä suunniteltavat päivähoidon tilat, keskustan koulurakentamisen yhteydessä toteutettavat päivähoitoratkaisut 50

51 Suunnitelmavuonna ensikertaista kalustamista Koillis-Mäntsälässä (aikaisemmassa taloussuunnitelmassa Nummisten päivä-kodille ei ole varausta ensikertaiselle kalustamiselle lainkaan). Myllytontun päiväkodin ensikertaista kalustamista ei 2012 pystytä määrä-rahaleikkausten vuoksi tekemään kokonaan eli osa kalustamisesta siirtyy suunnitelmavuodelle. Kotihoidon tuen kuntalisä (valtuustoaloite ) käyttöönoton kokeilu sisältyy talousarvioesitykseen. Se toteutetaan ja otetaan käyttöön varhaiskasvatuksen talousarviomäärärahan puitteissa ajalla siten, että kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan alle 2- vuotiaasta kotona hoidettavasta lapsesta 140 kuukaudessa ja kotona hoidettavasta sisaruksesta 50 kuukaudessa kotiin jäävän vanheman/huoltajan työssäkäynti- tai opiskeluehdolla, perusturvalautakunta päättää kotihoidon tuen kuntalisän tarkemmista kriteereistä vuoden 2012 loppuun mennessä kotihoidon tuen kuntalisän käyttöönotto sisältää riskin siitä, että varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset kasvavat mahdollisesta kaksinkertaisesta resursointitarpeesta johtuen sekä sen, että kotihoidon tuen kuntalisän neuvonta, päätöksenteko ja maksatus edellyttävät henkilöstöresursointia, jota talousarvio ei sisällä kokeilun vaikutuksista tehdään arviointi vuoden 2015 talousarviovalmistelun yhteydessä Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 Tavoite: Kysyntää vastaava päivähoidon palvelurakenne ja palvelun laatu Mittari: Kysely vanhemmille Päivähoitomuotojen suhteelliset osuudet Tavoite: Päivähoitotarvetta vastaavat toimitilat ovat käytössä Mittari: Tilaongelmista johtuvat lasten siirrot hoitopaikasta toiseen (siirrettyjen lasten määrä) Kuvaus tilanteesta Tavoite: Henkilöstön osaaminen vastaa asiakastarpeita Mittari: Muodollisesti pätevän henkilökunnan osuus vakituisista ja vähintään 6 kk:n sijaisista (tavoite 100 %) 51

52 34 Hoito- ja hoivapalvelut (=Ikäihmisten palvelut) Tuloslaskelma Tp 2011 Tulosalueen palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Hoito- ja hoivapalvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia, toimintakykyä ja omatoimisuutta vaikuttamalla ja järjestämällä kuntalaisten tarvitsemia kotiin annettavia palveluja, asumispalveluja, vuorohoitoa sekä akuutti- ja pitkäaikaishoitoa. Hoito- ja hoivapalvelut palvelujen tilaajavastuullisena tuottaa palveluja ikäihmisille sekä toimii palvelun-tuottajana vammaispalvelulle, kehitysvammapalvelulle, mielenterveys-, päihde- ja perhepalveluille, joiden osalta tilaajavastuu on Lasten, nuorten ja perheiden palveluilla. Hoito- ja hoivapalvelut tilaavat asiakasryhmälleen sisäisesti palveluja mm. perusterveydenhuollosta. Hoito- ja hoivapalvelut myös ostavat asiakkailleen palveluja merkittävässä määrin ulkopuolisilta palveluntuottajilta (palveluasumista). Tulosalueen palveluja ovat: avopalvelut (kotihoito, palveluohjaus, muistihoito, palveluasuminen, omaishoidontuki) laitospalvelut (pitkäaikainen laitoshoito ja akuutti laitoshoito) Ta Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,93 15,39 - ulk./yht.toim.korv ,59 14,96 - ulkoinen yht ,92 15,23 - sisäinen ,12 Toimintamenot ulkoinen ,54 14,15 - sisäinen ,22-0,12 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos Ikäihmisten määrä kasvaa tasaisesti vuosittain. Tämä merkitsee asiakaskunnan määrän vuosittaista kasvua, joka tuo painetta kasvattaa henkilöstömäärää. Tähän paineeseen reagoidaan mm. vapauttamalla resursseja ns. tukipalveluista hoitotyöhön. Samalla tukipalveluja ulkoistetaan (esim. kauppapalvelu). Muistisairaiden määrä palveluissa kasvaa jatkossa. Muistisairaiden palveluina on 2012 aikana vakiintunut muistihoitajan palvelut ja muistipoliklinikan vastaanotot. Tämä toimintamuoto on tuonut selvästi lisää asiakkaita. Aiemmin asiakkaista osa tuli palveluiden piiriin liian myöhäisessä vaiheessa. Tämän estämiseksi palveluohjausta ja kuntalaisten informointia kehitetään edelleen. 52

53 Vanhuspalvelulain voimaan tulo tuo tullessaan mahdollisesti henkilöstömitoituksien tarkistamisen. Laki tulee edellyttämään nykyistä velvoittavammin panostamista palvelusuunnitelmiin ja palveluohjaukseen. Palveluohjaus ja palvelusuunnitelmat toteutetaan suunnitelmavuonna nykyisillä voimavaroilla. Jos hoitajamitoitus (0,7 hoitajaa hoidettavaa kohti) kirjataan lakiin, merkitsee se tulosalueella noin hoitajan lisäpanosta, mikäli mitoitus koskee kaikkia ympärivuorokautisia yksikköjä. Kotikuntalain muutos tuli lukien, jolloin laitoshoidossa olevat, asumispalveluissa ja perhehoidossa asuvat henkilöt voivat valita vapaasti kotikuntansa. Muutokseen sisältyy kuntien välinen kustannusten korvausjärjestelmä. Tähän liittyviä toimintatapoja vakiinnutetaan edelleen Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Kotihoidon organisaatio muuttuu alussa. Lähiesimiesvastuu jakaantuu kahdelle kotihoidon aluevastaavalle (esitys muutoksesta sisältyy kustannusneutraalina talousarvioehdotukseen). Lähiesimiehet vastaavat henkilökunnasta ja osastonhoitaja taloudesta, budjetoinnista, toiminnan kehittämisestä, sidosryhmäyhteistyöstä ja henkilöstön kehittämisestä. Terveyskeskuksen vuodeosastolle resursoidaan talousarvioesityksessä toinen fysioterapeutti jatkokuntoutumisen tehostamiseksi. Tämä resurssi sisältyy osittain vuoden 2012 talousarvioon (touko joulukuu). Lisäpaikkoja palveluasumiseen ostetaan ulkopuolisilta tuottajilta vuosittain. Pornaisten ikäihmisten lääkäripalvelut ulkoistetaan pilottina 10/2012 alkaen vuodeksi. Ulkoistus on merkittävä resursointi, arvo vuodessa noin euroa. Ulkoistus jatkuu lokakuuhun asti. Kokemukset muista kunnista ovat pidemmällä aikavälillä tuottaneet lisää sekä palvelun laatua että kustannussäästöä. Pilotissa vanhuslääketieteeseen perehtyneet lääkärit hoitavat tutut asiakkaat 24/7 - periaatteella (tele-care). Palvelumuotoa on esitelty lautakunnalle Kotihoidon kauppapalveluprojekti (vuonna 2012) muuttuu vuonna pysyväksi tukipalveluksi ja palvelun tuottaa ulkopuolinen tuottaja. Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 Tavoite: Ikäihmiset hoidetaan oikeilla hoitotasoilla ja erikoissairaanhoidosta otetaan potilaita vastaan oikeaan aikaan Mittari: Rava-mittaukset, Siirtoviivepäivät Tavoite: Ympärivuorokautisen hoidon paikkoja on yli 75 vuotta täyttäneitä kohden 5 6 prosentille Mittari: peittävyyvs- % Tavoite: Kotihoidon asiakkaista % on yli 75 vuotta täyttäneitä Mittari: peittävyys- % 53

54 35 Perusterveydenhuoltopalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 Tulosalueen palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Ta Tarpeelliset perusterveydenhuollon palvelut järjestetään lainsäädännön mukaisesti ja lisääntyvässä määrin ennaltaehkäisyä painottaen Mustijoen perusturvan vastuulla olevalle väestölle. Tulosalueen palveluja ovat: Vastaanottopalvelut (päivystys, aluevastaanotot, erikoislääkäreiden vastaanotto, diabetes) Kuntoutuspalvelut (fysioterapia, apuvälinelainaus, lääkinnällinen kuntoutus ja toimintaterapia) Työterveyshuolto Suun terveydenhuolto Lääkekeskus Välinehuolto Ilmaisvälinejakelu (diabetestarvikkeet) Ostopalvelut laboratoriopalvelut (HUS-Lab) kuvantamispalvelut (HUS-kuvantaminen) sairaankuljetus (siirtokuljetukset) Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,36 0,91 - ulk./yht.toim.korv ,11 7,38 - ulkoinen yht ,00 4,23 - sisäinen ,87 6,82 Toimintamenot ulkoinen ,37 8,91 - sisäinen ,13 35,63 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis Tilikauden tulos Merkittävät lainsäädännölliset muutokset: Toukokuussa 2011 voimaan astunut terveydenhuoltolaki toi muutoksia mm. potilaiden mahdollisuuksiin valita hoitopaikka ja hoitava terveydenhuollon ammattihenkilö sekä antoi oikeuden käyttää hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon kotikunnan ulkopuolista terveyskeskusta pitempiaikaisen oleskelun vuoksi. Potilaan valinnanvapaus laajenee siten, että henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveysaseman koko maan alueelta. Tähän tilanteeseen varaudutaan suunnitelmakaudella. 54

55 Merkittävät toiminnalliset muutokset: Kellokoskisopimus (sopimus Tuusulan kunnan kanssa koskien Etelä-Mäntsälän väestöä / noin 2000 asukasta) päättyy vuoden 2014 alusta lukien. On oletettavaa, että alueen väestö laajennetun valintaoikeuden myötä käyttää edelleen merkittävästi Kellokosken terveysaseman palveluita. Sopimuksen päätyttyä palveluiden järjestämisvelvollisuus siirtyy takaisin Mustijoen perusturvalle lääkärin ja hoitajan vastaanoton, fysioterapian, laboratorio, kuvantamisen, ilmaisvälinejakelun sekä suun terveydenhuollon osalta. Lain tuoma laajennettu valintaoikeus ei koske Hyökännummen koulun kouluterveydenhuoltoa eikä suun terveydenhuoltoa, joiden osalta järjestämisvelvollisuus kokonaisuudessaan siirtyy takaisin Mustijoen perusturvalle. Tähän tilanteeseen tulee suunnitelmavuonna valmistautua. Pornaisten suun terveydenhuollon ulkoistuksen kilpailuttaminen tulee päättää ja selvittää aikana. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Vastaanottopalvelut Päivystyksen aukioloajan muutos (lautakunnassa ) Lääkäri-hoitaja -tiimimallin vakiinnuttaminen ja resurssien turvaaminen Työjaon kehittäminen lääkäreiden ja hoitajien välillä (tehtäväsiirrot lääkäreiltä sairaanhoitajille, infektiopotilaat, kansansairauksien kontrollit, Marevan-hoito) Oman henkilöstön rekrytoinnin edelleen vahvistaminen ostopalvelun sijaan Kuvantamispalvelut Tuotantotavan siirto HUS-kuvantaminen -liikelaitokselle 1.1. Kuntoutuspalvelut Ryhmätoiminnan vakiinnuttaminen Lasten toimintaterapia-arviot omana toimintana HUS:n apuvälinekeskukseen liittymisen alustava selvittäminen Työterveyspalvelut Kesäkuussa 2012 tuli voimaan muutokset sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaeissa. Nyt työterveyshuollolta ja työnantajalta edellytetään aikaisempaa velvoittavammin aktiivista tukea, kun työntekijän työkyvyttömyys uhkaa pitkittyä. Lakimuutoksen jälkeen edellytetään työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintamalleja. Muutos luo paineita työterveyshuollon palveluiden suuntaamiselle lain velvoitteisiin. Kunnan työterveyspalvelujen ja Hyvinkään kaupungin vastaavan yksikön yhteistyön jatkokehittäminen pysähtyi 2012 mahdollisiin tuleviin kunta- ja palvelurakennemuutoksiin. Palveluiden järjestämistavan ja organisoitumisen selvittäminen Suun terveydenhuolto Terveydenhuoltolaki ja -asetus 338/2011 ja niiden tuomat velvoitteet vahvistaa ennaltaehkäisevää suunterveydenhuoltoa ja Valviran valvontaohjelma lisäävät paineita vahvistaa suuhygienistin palvelua. 55

56 Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 Tavoite: Potilasturvallisuuteen vaikuttavien osa-alueiden tunnistaminen HaiPro-järjestelmän käyttöönotto Mittari: HaiPro-ilmoitusten määrä Potilasturvallisuussuunnitelman valmiusaste Tavoite: Keskeisten asiakasryhmien tunnistaminen ja prosessien kehittäminen Yhtenäiset ja selkeät toimintaohjeet joihin on sitouduttu Tilastot palvelevat työn organisointia ja johtamista Mittari: Kuvattujen ja päivitettyjen hoitoprosessien määrä Kirjatut uudet toimintaohjeet Tilastojen oikeellisuus Tavoite: Työhyvinvoinnin kehittäminen Mittari: Työviihtyvyyden mittari (kehitetään toimintavuoden aikana) asteikolla 4-10 (tavoite yli 7) Työterveyshuollon roolin selkeyttäminen (esimieskyselyn tulokset) Kehityskeskustelut (toteuma-aste) Henkilöstöresurssien/toimenkuvien oikein suuntaaminen (mittari auki) 36 Erikoissairaanhoito Tuloslaskelma Tp 2011 Tulosalueen palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen - ulk./yht.toim.korv ,34 16,17 - ulkoinen yht ,34 16,17 - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,83 12,54 - sisäinen ,00 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis. Tilikauden tulos Mustijoen perusturva järjestää väestölleen tarpeellisen erikoissairaanhoidon sovittujen hoito- ja palveluketjujen mukaisesti. 56

57 Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat rakennemuutokset Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Kunnan perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen ja erikoissairaanhoidon yhteinen järjestämissuunnitelma ja sen mahdolliset mukanaan tuomat muutokset yhteisissä käytännöissä Kunnan oman päivystyspalvelun aukioloa koskeva muutos ja palvelun siirtyminen Hyvinkään sairaalaan 1.3. klo 18 jälkeiseltä ajalta Siirtokuljetusten yhteensovittaminen muuhun sairaankuljetukseen Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 Tavoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluketjun toimivuus Mittari: Siirtoviivepäivien määrä Kunnan omalla vuodeosastolla pitkäaikaishoitoa jonottavien potilaiden hoitopäivät Tavoite: Kehitysvammaisten terveyspalveluiden toimijoiden roolien/työnjaon selkiytyminen Mittari: Sovitut yhteiset käytännöt Tavoite: Siirtokuljetusten järjestäminen osana muuta sairaankuljetusta Mittari: Järjestäjätahojen (esh/pth) yhteistyönä sovittu yhteinen toimintatapa Pornaisten talousarvio Pornainen Perusturvapalvelut: Pornainen tulosalue yhteensä * * Vyörytyksiä ei ole kohdistettu tulosalueille Tuloslaskelma Tp KsM Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,75-3,81 - ulk./yht.toim.korv ,20 8,61 - ulkoinen yht ,92 7,51 - sisäinen ,60 31,40 Toimintamenot ulkoinen ,25 7,58 - sisäinen ,20 10,07 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot ,09-5,00 Tilikauden tulos -1 57

58 Pornainen Perusturvan johto ja hallinto Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen - ulk./yht.toim.korv ,15-12,21 - ulkoinen yht ,15-12,21 - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,45-66,05 - sisäinen ,60-2,93 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot ,81 Tilikauden tulos Pornainen Lasten-, nuorten- ja perheiden palvelut Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,83 16,35 - ulk./yht.toim.korv ,66 8,26 - ulkoinen yht ,27 8,37 - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,89-0,88 - sisäinen ,91 89,70 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Pornainen Varhaiskasvatuspalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,37-7,81 - ulk./yht.toim.korv ,92-0,70 - ulkoinen yht ,85-1,65 - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,27-2,62 - sisäinen ,34 2,09 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos

59 Pornainen Hoito- ja hoivapalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,37 4,53 - ulk./yht.toim.korv ,59 14,96 - ulkoinen yht ,96 12,56 - sisäinen ,41 Toimintamenot ulkoinen ,54 20,04 - sisäinen ,38 2,62 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Pornainen Perusterveydenhuoltopalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,75-20,18 - ulk./yht.toim.korv ,11 7,38 - ulkoinen yht ,40 4,18 - sisäinen ,24 Toimintamenot ulkoinen ,83 2,23 - sisäinen ,08 20,73 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Pornainen Erikoissairaanhoito Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen - ulk./yht.toim.korv ,34 16,17 - ulkoinen yht ,34 16,17 - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,34 16,17 - sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytysmenot -57 Tilikauden tulos

60 40 Sivistyspalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 Toimielimen palveluajatus Sivistyspalveluiden tehtävänä on järjestää kuntalaisille koulutus-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso-, vapaa-aika-, kirjasto- ja kansalaisopistopalveluita. Hallinnollisesti sivistyspalvelut jakautuvat kehittämis- ja hallintopalveluihin, perusopetukseen, elinikäiseen oppimiseen ja tiedonhallintaan sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin. 40 Sivistyslautakunta KsM 2012 Toimielimen sitovat tavoitteet Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,60-4,68 - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,52 2,18 - sisäinen ,93 3,17 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Tavoite: Lautakuntatyön kehittäminen Mittari: Kaksi teemakokousta vuonna. Mittari: Uuden lautakunnan koulutuksen toteuttaminen vuonna. 40 Kehittämis- ja hallintopalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 Tulosalueen palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot 22 - ulkoinen - sisäinen 22 Toimintamenot ulkoinen ,36 1,50 - sisäinen ,90 7,36 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Kehittämis- ja hallintopalvelut vastaa lautakunnan päätöksenteon valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen seurannasta sekä hallinnon tukipalvelujen tuottamisesta toimialalle. Lisäksi yksikkö vastaa musiikkikoulutuksen (taiteen perusopetus) ostopalvelujen hankinnasta. 60

61 Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2011 Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Koulukuljetusten uusi sopimuskausi 2014 parantaa talouden ennakoitavuutta keskipitkällä aikavälillä. Väestönkasvu jatkuu vahvana ja lisää tarvetta toimialan palveluille ja palveluverkon kehittämiselle. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Perusopetuksen aluemallin kehittäminen etenee suunnitellusti. Osana uudistusta tukiresurssit organisoidaan alueellisesti. Hallinnon tukipalvelujen organisointia kehitetään alueorganisaation ja keskitettyjen palveluiden yhteistyön tehostamiseksi. Lautakunta siirtyy sähköiseen kokouskäytäntöön vuoden aikana. Menettely tehostaa toimintaa ja vähentää merkittävästi tulostettavan aineiston määrää. Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 Tavoite: KsM 2012 Toe Kh Ta Musiikkiopiston oppilaita Musiikki-leikkikoululaisia Tp11 Toimialan johtoryhmätyöskentelyä kehitetään päätöksenteon ja talouden seurannan tehostamiseksi. KsM 12 Mittari: Toimialan johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti viikoittain. Johtoryhmä kokoontuu laajennetussa kokoonpanossa (täydennettynä tulosyksiköiden päälliköillä) neljännesvuosittain tai tarvittaessa. Tulosalueiden johtoryhmät kokoontuvat kuukausittain. Tavoite: Lautakunta siirtyy sähköiseen kokouskäytäntöön kevään aikana. Mittari: Toteutuminen. Tavoite: Palveluverkon kehittämistarpeen seurantaa ylläpidetään ja erityisesti lasten ja nuorten ikäluokkien kasvun ennakointia tehostetaan. Mittari: Ikäluokkien kasvua seurataan väestöennusteella ja huolehditaan kouluja muun palveluverkon kantokyvyn riittävyydestä riittävillä investoinneilla. 43 Perusopetus Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,51-0,58 - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,32 3,69 - sisäinen ,18 3,19 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos

62 Tulosalueen palveluajatus Kysyntä- ja laajuustiedot Tulosalueen tehtävänä on perusopetuksen järjestäminen. Kouluverkon 17 koulua jakaantuvat kolmeen alueeseen, joiden tehtävänä on koulujen välisen yhteistyön koordinointi. Tulosalueella järjestetään myös esiopetusta. Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Perusopetuksen oppilaita 2 657, , , , , , ,0 2,1 1,3 -joista erityisoppilaita 231,5 209,5 215,0 215,0 215,0 215,0 220,0-7,1 2,6 -pienryhmissä 127,5 102,5 105,0 105,0 105,0 105,0 110,0-17,6 2,4 -integroituna 104,0 108,0 110,0 110,0 110,0 110,0 110,0 5,8 1,9 Tehostetussa tuessa 191,0 181,0 190,0 190,0 190,0 190,0 190,0-0,5 5,0 Esiopetusoppilaita 305,5 302,0 294,0 294,0 294,0 327,0 306,0-3,8-2,6 -joista 211,5 206,0 200,0 200,0 200,0 222,0 208,0-5,4-2,9 Vieraskuntalaisia Mäntsälässä 78,0 97,0 95,0 95,0 95,0 95,0 100,0 21,8-2,1 Mäntsäläläisiä muualla 90,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 11,1 Koulujen määrä 17,0 17,0 17,0 17,0 17,0 14,0 14,0 Arola 76,0 68,5 65,0 65,0 65,0 67,0 69,0-14,5-5,1 Hepola 302,5 319,5 329,0 329,0 329,0 335,0 350,0 8,8 3,0 -pienryhmät 26,0 23,0 20,5 20,5 20,5 23,0 23,0-21,2-10,9 Hirvihaara 97,5 92,5 92,5 92,5 92,5 90,0 90,0-5,1 Hyökännummi 154,5 158,0 161,5 161,5 161,5 166,0 170,0 4,5 2,2 -pienryhmät 10,0 10,5 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0-4,8 Kaukalampi 33,0 28,5 28,0 28,0 28,0-15,2-1,8 Kirkonkylä 273,5 277,0 270,0 270,0 270,0 280,0 285,0-1,3-2,5 -pienryhmät 18,0 14,5 11,5 11,5 11,5 14,0 14,0-36,1-20,7 Saaren uusi koulu (-) 33,5 91,0 92,0 Levanto 33,5 33,0 31,0 31,0 31,0-7,5-6,1 Lukko 30,5 44,0 31,5 31,5 31,5 30,0 30,0 3,3-28,4 Mattila 46,5 274,5 41,0 41,0 41,0-11,8-85,1 Myllymäki 269,5 30,0 276,5 276,5 276,5 285,0 300,0 2,6 821,7 -pienryhmät 30,0 112,0 30,0 30,0 30,0 30,0 30,0-73,2 Numminen 107,5 113,0 113,0 113,0 5,1 Nummisten uusi koulu (-) 156,0 162,0 Ohkola 79,0 83,0 87,0 87,0 87,0 91,0 96,0 10,1 4,8 Saari 30,5 33,0 30,5 30,5 30,5-7,6 Sälinkää 91,0 90,0 90,5 90,5 90,5 92,0 94,0-0,5 0,6 Sääksjärvi 116,0 101,0 90,5 90,5 90,5 90,0 95,0-22,0-10,4 Alakoulut yhteensä 1 825, , , , , , ,0-0,8-0,9 Ehnroos 464,5 490,0 543,5 543,5 543,5 562,0 567,0 17,0 10,9 Riihenmäki 368,0 361,5 362,0 362,0 362,0 368,0 368,0-1,6 0,1 Yläkoulut yhteensä 832,5 851,5 905,5 905,5 905,5 930,0 935,0 8,8 6,3 62

63 Menot / oppilas koulukohtaisesti vuonna 2011 Perusopetus ja lukio Koulu Oppilasmäärät tilastopäivät Vuoden ka. vuoden 2011 kaikki menot, joista sisäisiä, ulkoiset menot, sisäiset menot/ oppilas, ulkoiset menot/ oppilas, Kaikki menot/ oppilas, Arola Hepola , Eha-opetus Hirvihaara , Hyökännummi , Kaukalampi Kirkonkylä , Levanto , Lukko , Mattila , Myllymäki , Numminen , Ohkola Saari , Sälinkää Sääksjärvi Alakoulut yht. /ka Ehnroos , Riihenmäki Yläkoulut yht. /ka , Lukio Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Mäntsälän väestönkasvu jatkuu voimakkaana ja asettaa paineita kouluverkon kantokyvylle. Tähän vastaamiseksi vuosille on päivitetty aiempaa kouluverkkosuunnitelmaa, jossa kuvataan kouluverkon kehittämistarpeet. Kasvu keskittyy aseman keskustan seuduille sekä Etelä-Mäntsälään. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Syyslukukauden alussa toimintansa aloittavat Nummisten sekä Koillis- Mäntsälän uudet koulut. Kouluverkkosuunnitelman mukaisesti nämä korvaavat Saaren, Kaukalammen, Levannon, Mattilan sekä (vanhan) Nummisten koulun. Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 Tavoite: Perusopetuksen laadun kehittäminen Mittari: Mittari: Mittari: Perusopetuksen strategian päivittäminen hyödyntäen perusopetuksen laadunarvioinnista saatuja tietoja. Strategiatyöskentelyä valmistellaan loppuvuonna 2012 ja toteutetaan vuoden aikana. Perusopetuksen opetussuunnitelman kehittäminen: kunta-, alue- ja koulukohtaiset osiot. Käyttöönotto vuonna. Johtamisen kehittäminen: johtamisen organisaatiomallin toteuttaminen

64 Tavoite: Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen Mittari: Kouluterveyskyselyn toteuttaminen vuonna. Mittari: Laaditaan vuonna 2012 käyttöönotetun henkilökunnan turvallisuuskansion lisäksi rehtorin turvallisuuskansio. Käyttöönoton valmistelut kevään 2014 aikana. Tavoite: Aluemallin kehittäminen. Mittari: Aluemallin arviointi keväällä ja sen pohjalta tehtävä kehittämistyö. 44 Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta Tuloslaskelma Tp 2011 Tulosalueen palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,44 0,62 - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,52-2,12 - sisäinen ,03 3,57 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta -tulosalue tuottaa lukiokoulutusta sekä kirjasto- ja kansalaisopistopalveluita. Lisäksi tulosalue toteuttaa kunnan omana toimintanaan järjestämän taiteen perusopetuksen. Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Tp11 KsM 12 Lukion opiskelijoita ,16-12,50 Kansalaisopisto -opetustunteja ,48 -opiskeijoita ,11 -kursseja ,65 Kirjasto -lainat ,77 4,50 -lainat / asukas ,88 5,88 -lainaajat ,61 1,49 Väestönkasvun perusteella voidaan ennakoida kaikkien toimialan yksiköiden osalta palvelutarpeen kasvavan suunnitelmakaudella ja tämänkin jälkeen ainakin keskipitkällä aikavälillä. Muun muassa kirjastolakiin on odotettavissa suunnitelmakauden aikana muutoksia, mutta tarkkaa sisältöä ei ole vielä tiedossa. 64

65 Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Lukion opiskelijamäärä kääntyi aiemman trendin vastaisesti laskuun. Odotettavissa on, että väestönkasvun myötä lukion opiskelijamäärä kääntyy lähivuosina kuitenkin jälleen kasvu-uralle. Uusi kirjastoauto on otettu käyttöön vuonna 2012 ja palvelee mäntsäläläisiä kirjaston käyttäjiä. Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 Tavoite: Lukion vetovoimaisuuden lisääminen Mittari: Lukuvuonna 2014 on vähintään 280 oppilasta. Tavoite: Varmistetaan lukion opetuksen, ohjauksen ja tuen laatu Mittari: CAF- itsearviointi tehdään kaikilla arviointialueilla lukuvuoden 2012 loppuun mennessä. Mittari: Kouluterveyskysely toteutetaan. Mittari: Opinto-ohjaushanke VALLU saatetaan päätökseen lukuvuoden 2012 loppuun mennessä. Mittari: Mittari: Mittari: Kokelaiden suoritustaso on yo-tutkinnon kokeissa vähintään valtakunnallista keskitasoa. Keskeyttäneiden määrä on korkeintaan valtakunnallisen keskiarvon verran. Omassa opiskelijatyytyväisyyskyselyssä vastausten keskiarvo on vähintään 4,0 / 5,0. Tavoite: Kirjasto tarjoaa eri-ikäisten asukkaiden tarpeisiin monipuolisia, ajantasaisia aineistoja niin fyysisessä kuin verkkotilassa sekä sisältöjä esille tuovia palveluja ja tapahtumia. Mittari: Mittari: Mittari: Mittari: Fyysisten lainausten ja verkkokäyntien määrä verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tapahtumien ja esittelyiden määrien ja niiden osallistujamäärien kasvu. Verkkopalvelujen tarvekartoitus ja suunnitelma tarjottavista verkkopalveluista valmis v.. Tehdään CAF-itsearviointi palvelujen toteutumisesta. Tavoite: Parannetaan palvelujen laatua huolehtimalla taloudellisten ja henkilöstöresurssien riittävyydestä. Mittari: Mittari: Henkilöstöresurssien lisääminen: uusi kirjastonhoitajan vakanssi vuoden 2014 alusta. Suunnitelmakaudella kirjaston määrärahoja nostetaan kohti valtionosuuden perusteena olevaa asukaskohtaista perushintaa. Tavoite: Parannetaan aineistojen saatavuutta ja käyttöä sidosryhmäyhteistyönä Mittari: Palvelujen määrä ja osallistujamäärät kotipalveluna tai vastaavalla periaatteella tuotettuna vuonna. Mittari: Yhteistyö sidosryhmien kanssa käynnistetty. Mittari: Kirjastoauton kumppanuustoimintamahdollisuuksia selvitetty v.. 65

66 Tavoite: Laadukkaitten ja monipuolisten kurssien tarjoaminen kansalaisopiston toiminta-alueella Mittari: Mittari: 13,5 % toiminta-alueen asukkaista osallistuu kursseille. Toteutuneiden kurssien määrä. Mittari: Asiakastyytyväisyyskysely keväällä. 46 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 Tulosalueen palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut kehittää ja koordinoi kunnan kulttuuri- ja vapaaajanpalveluja. Tulosalue koordinoi ja luo edellytyksiä liikunta- ja nuorisotyöhön, nuorten työpajatoimintaan ja kulttuuritoimen palveluihin. Lisäksi tulosalue vastaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Vapaa-aikapalvelut tulosalueen sitovat tavoitteet Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,37-32,50 - sisäinen Toimintamenot ulkoinen ,79-12,53 - sisäinen ,30 1,45 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Tavoite: Laadukkaat palvelut liikunta, -kulttuuri- ja nuorisopalveluissa Mittari: Laatukorttien valmistusprosessin aloitettu 2012, käsikirja valmis Tavoite: Hyvinvoinnin, turvallisuuden, terveyden ja elinikäisen oppimisen edistäminen vapaaajan toiminnoissa Mittari: Mittari: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen yhteistyössä perusturvan kanssa Kouluterveyskysely haasteisiin vastaaminen yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa Tavoite: Yhteisöllisyyttä lisätään ja osallisuutta tuetaan Mittari: Mittari: Etsivä työ tavoittaa kaikki koulupudokkaat ja syrjäytymisvaaran alla olevat alle 25 -vuotiaat mäntsäläläiset. Pajatoiminta tekee tiivistä poikkihallinnollista yhteistyötä ja aamustarttitoimintaa kehitetään yhteistyössä elinkeinoelämän ja muiden yhteistyötahojen kanssa Tavoite: Seurojen ja järjestöjen toimintaa tuetaan 66

67 Mittari: Mittari: Työtapoja ja menetelmiä kehitetään yhteistyössä seurojen kanssa Vapaalla vaihteella -lehti ilmestyy kerran vuodessa jokaiseen kotitalouteen Tavoite: Iltapäivätoiminnan sähköinen hakulomake Mittari: Haku toteutuu sähköisesti 2014 keväällä Tavoite: Tarkoituksenmukainen, turvallinen ja palvelun tuottamista edistävä toimintaympäristö Mittari: Nuoriso- ja kulttuuritilojen suunnittelu mukana kunnan investointisuunnitelmissa 70 Tekniset palvelut Tuloslaskelma Tp 2011 Toimialan palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,28 12,47 - sisäinen ,42 6,58 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot ulkoinen ,12 7,43 - sisäinen ,60 10,15 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko ,39-0,31 Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Teknisten palvelujen palvelualueella huolehditaan kunnan omista toimitilatarpeista ja kunnan omistamien kiinteistöjen kunnossapidosta sekä liikenneverkon, liikuntapaikkojen ja puistojen sekä yleisten alueiden rakentamisesta ja ylläpidosta. Palvelualue vastaa myös joukkoliikenteen viranomaistehtävistä. Lisäksi hoidetaan toimielimien (lautakunta ja sen jaos) valmistelutehtävät sekä huolehditaan teknisten palvelujen talous-, hallinto-, ja henkilöstöasioiden hoitamisesta. Teknisten palvelujen toiminta-ajatuksena on kehittää kuntaa tuottamalla yhdyskuntaym. tekniset palvelut kuntalaisille tehokkaasti, taloudellisesti ja tasapuolisesti huomioiden ympäristön laatu ja arvot. 67

68 Toimialan tavoitteita on asetettu taloudellisuudelle, tuottavuudelle, vaikuttavuudelle ja kehittämiselle. Asetetut tavoitteet tukevat ja edesauttavat kunnan strategisten tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteita on asetettu seuraavista näkökulmista: 70 Tekninen lautakunta Toimielimen palveluajatus Vastaavat asiakkaiden ja kuntalaisten tarpeisiin Kehittävät palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta Kehittävät kunnan palveluja ja toimintaprosesseja Ovat realistisia ja mitattavissa suhteessa kunnan voimavaroihin Edistävät kunnan menestymistä tehtävissään Kunnan visioista on johdettu viisi näkökulmaa, joista käsin varsinaisia strategisia tavoitteita asetetaan vuosittain: palvelut, elinkeinot, yhdyskuntarakenne, seutuyhteistyö ja talous. Väestönkasvun määrä ja sen jakautuminen Mäntsälän kunnan alueelle toimii yllä kuvatuissa näkökulmissa läpileikkaavavana muutostekijänä, joka on huomioitu tavoitteita laadittaessa. Teknisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia, mikäli tämä ei lainsäädännön tai kunnallisten sääntöjen mukaan kuulu muulle viranomaiselle, kunnan Toimitilojen sekä niihin liittyvien laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, ellei tehtävää ole annettu erillisen hankeryhmän tehtäväksi, Yleisten alueiden, putki- ja johtoverkkojen, maa- ja vesirakenteiden sekä niihin liittyvien laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta, hallinnasta ja ylläpidosta Mäntsälän Veden johtosäännössä ja palvelusopimuksessa määrätyin rajauksin, Alueiden hallinnasta, luonnonvarojen käytöstä, jätehuollon järjestämisestä ja liikuntapaikkojen hoidosta. Lautakunnan alaisena toimivat kuntatekniikan ja toimitilapalvelujen tulosalueet sekä tukipalveluista vastaava hallinto. Teknisen lautakunnan tehtävänä on myös huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua ja toteutusta sekä seurata toiminnan tuloksia samoin kuin huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä. Lautakunnan tulee toimialallaan valmistella kunnanhallituksen käsiteltäväksi kuuluvat asiat sekä huolehtia päätösten täytäntöönpanosta. Yksityistiejaosto käsittelee ja ratkaisee yksityisistä teistä annetussa laissa tielautakunnan ratkaistavaksi säädetyt asiat sekä yksityistieavustukset. 68

69 72 Hallinto Tuloslaskelma Tp 2011 Tulosalueen palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Ta Hallinto tuottaa teknisen lautakunnan ja teknisen palvelualueen tarvitsemat tukipalvelut valmistelussa, toimeenpanossa, taloushallinnossa ja henkilöstöhallinnossa sekä tilasto-tuotannossa asiakasmyönteisesti ja kustannustehokkaasti. Tulosalueen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,42-24,01 - sisäinen 7 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot ulkoinen ,54 10,44 - sisäinen ,25 21,30 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Yksityistieavustukset -yks.tieav ,76 -yks.tieav. km ,63 0,63 Tiekuntia ,52 Avustus / km 475,76 503,14 500,00 500, ,10-0,62 Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Hallintopalvelut: -Menot ulkoinen ,68 12,81 -Henkilöstömenot ,70 11,27 -Henkilöt 6,0 6,6 6,6 6,6 6,6 6,6 10,00 Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Joukkoliikenne: Joukkoliikenteen menot ,65 15,50 Valtionavustus ,39 1,52 Toimintaympäristön muutokset Osa-aikaisen rakennuttamispäällikön virka perustettiin alkaen Valmistus omaan käyttöön jätetään pois käyttötalousosasta Mäntsälän Sähkön ja teknisen toimialan välisen resurssisopimuksen tuoton poisjääminen käyttötalousosasta sopimuksen irtisanomisen myötä teknisen toimialan tulot vähenevät

70 Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Maa- ja metsätilat siirtyvät vuoden alusta tekniselle toimialan kuntatekniikan vastuualueelle. Osallistutaan ELY-keskuksen koordinoimaan seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman päivittämiseen. Tavoite: Pitkän tähtäimen investointisuunnitelma Mittari: Laadittu vähintään 5-vuotinen investointisuunnitelma Keskeisistä investointihankkeista laadittu hankekortit Tavoite: Yhteisen sähköisen hankekansion käyttöönotto; Intranet / Extranet. Tavoitteena tehostaa tiedon saamista ja käynnissä olevien hankkeiden taloudellista ja toiminnallista seurantaa Mittari: Intranet ja hanketoimintaan liittyvät kansiot otettu käyttöön. Tavoite: Osallistuminen KUUMA kuntien yhteistyöhön: tekniikkaryhmä, liikenneryhmä, ilmastoryhmä. Päätavoitteena kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen sekä kilpailukykyiset ja kustannustehokkaat palvelut Mittari: Parhaiden yhtenäisten käytänteiden hyödyntäminen ja palvelutasojen yhtenäistäminen Tavoite: Teknisen toimialan organisaation toiminnan kehittäminen ja tehtäväkuvien määrittäminen Mittari: Hyväksytty uusi selkeytetty organisaatio Tavoite: Lautakunta siirtyy sähköiseen kokouskäytäntöön vuoden aikana. Mittari: Toteutuminen Tavoite: Lautakuntatyön ja toimialan yhteistyön kehittäminen Mittari: Uuden teknisen lautakunnan koulutus Mittari: Lautakunnan ja toimialan yhteinen kehittämisseminaari. 73 Toimitilapalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,39 0,53 - sisäinen ,04 6,66 Toimintamenot ulkoinen ,17 6,47 - sisäinen ,97 9,49 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko ,39-0,31 Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos

71 Toimitilapalvelut, josta Kiinteistöpalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Kiinteistöpalvelujen palveluajatus Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,62-6,37 - sisäinen ,83-1,13 Toimintamenot ulkoinen ,30-9,80 - sisäinen ,34 12,13 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko ,39-0,31 Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Kiinteistöpalvelut tuottaa, ylläpitää ja vuokraa kunnan eri hallintokuntien käyttöön tiloja, jotka ovat käytettävyys ja kustannukset optimoiden tarkoituksenmukaisia, hygieenisiä, turvallisia ja monikäyttöisiä. Kiinteistön kunnossapitoon lisätään määräraha! Määrärahasta on siirretty kunnanhallituksen esityksessä euroa investointiosaan. Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Kiinteistöpalvelujen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Saaren uuden koulu / päiväkotirakennus sekä Nummisten uusi koulu / päiväkoti aloittavat toimintansa syksyllä. Saviahon päiväkodin laajennusosan toiminta on jo alkanut loppuvuodesta Anttilan Alatalon tilat muutetaan lastensuojelun pienperhekodiksi. Kiinteistöpalvelujen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Tp11 KsM 12 Toimitilat: m³ ,63 4, ,69-11,29 / m³ 16,07 16,06 13,63 13,63 13,63 13,63-15,17-15,08 Vuoden 2012 loppuvuodesta tehty kiinteistönhoidon mitoituksen aiheuttamat toimintatarkastelut ja muutokset otetaan käyttöön. 71

72 Kiinteistöpalvelujen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 Tavoite: Tilastrategiatyön käynnistäminen (nykytila ja tulevaisuus) Mittari: Tilastrategia on käynnistynyt ja työn tavoitteet kuvattu Tavoite: Kiinteistöjen energiakatselmukset on käynnistetty Mittari: Energiakatselmus toteutettu 5 kiinteistössä Tavoite: Kiinteistöjen korjausvelkaa pienentämiseen tähtäävät kuntokartoitukset teetetään ja jo tiedossa olevia puutteita korjataan uuden vuosikorjausmäärärahan ja ohjelman mukaisesti. Mittari: Raportoituja sisäilmaongelmia vähemmän kuin edellisvuonna. Toimitilapalvelut, josta Ruokapalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Ruokapalvelujen palveluajatus Toe Kh Ta 2014 Tuottaa ravitsevaa, monipuolista ja terveellistä ruokaa Huomioi ravitsemussuositukset ja erityisruokavaliot Käyttää henkilökuntaa joustavasti eri keittiöissä Kehittää kunnan ruokapalveluita 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,85-0,01 - sisäinen ,54 4,71 Toimintamenot ulkoinen ,54 6,10 - sisäinen ,30 7,74 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos

73 Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Ruokapalvelujen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Tp11 KsM 12 Henkilöstön lkm 45,0 46,9 43,5 43,5 43,5 43,5-3,33-7,15 - josta rehtorien alaisuudessa Keittiöiden lkm - keskuskeittiö terveyskeskuksen keittiö päiväkotien valmistava keittiö päiväkotien jakelukeittiöt päiväkotiviipaleet, ei keittiötä koulujen jakelukeittiöt koulujen valmistavat keittiöt Yhteensä (sis. Pornainen) ,95-8,57 Lisäksi -Mäntsälän palvelukotiyhdistys Suoritteet: -Terveyskeskus ,23 0,57 -Päiväkodit ,05 18,60 -Koulut ,37-0,38 Mäntsälä yhteensä ,67 3,89 -muutos Pornainen yhteensä ,74 0,42 Pornainen vanh.koti ja vanh.yksiköt ,76-3,21 Kaikki yhteensä ,31 3,64 Toimintakulut / suorite keskim. 2,95 3,11 3,23 3,19 3,19 3,22 3,22 8,30 2,50 Suoritteet / yksikkö ,93 13,35 Suoritteet / Hlö ,94 11,62 Suoritehinta Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Päiväkodit 2,69 2,86 3,08 3,03 3,03 12,64 5,94 Koulut 2,56 2,67 2,72 2,72 2,72 6,25 1,87 Terveyskeskus 4,06 4,04 4,20 4,20 4,20 3,45 3,96 Pornainen/laitokset 4,77 4,48 5,10 5,10 5,10 6,92 13,84 Merkittävät toiminnalliset muutokset: Vuoden aikana lopettaa toiminnan Saaren vanha koulu, Levannon koulu sekä Kaukalammen koulu, jolloin myös ko. yksiköiden keittiötoiminta loppuu. Tilalle tulee Saaren uusi koulu sekä päiväkoti, jossa on palvelukeittiö. Nummisten vanha koulu sekä Mattilan koulu lopettavat toiminnan ja tilalle tulee Nummisten uusi koulu ja päiväkoti, jossa on tuotantokeittiö. 73

74 Ruokapalvelujen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Hyökännummen koulun keittiö toimittaa ruoan Saviahon viipalepäiväkotiin ja Pikku- Hukat päiväkotiin. Asemanraitin päiväkoti lopettaa toiminnan Anttilan Alatalon päiväkotiyksikkö lopettaa toiminnan Atk-laitteiston hankkiminen ruokapalveluyksiköihin Ruokapalvelujen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella 2015 Tavoite: Ruokapalvelujen taloudellisuuden ja tuottavuuden parantaminen Mittari: Vuoden suoritemäärä on vuoden 2012 suoritemäärää suurempi. Suoritteita enemmän kuin kpl Tavoite: Ruokapalvelujen henkilökuntamitoitus Mittari: Toteutunut ruokapalvelujen mitoitus Toimitilapalvelut, josta Siivouspalvelut Tuloslaskelma Tp 2011 KsM 2012 Siivouspalvelujen palveluajatus Toe Kh Ta Tuottaa ja kehittää ylläpito- ja perussiivouspalveluja kunnan oman työnä ja ostopalveluna Puhtaat, viihtyisät, terveelliset ja hygieeniset toimitilat Kehittää kunnan siivouspalveluita Siivouspalvelujen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Siivouspalvelut siirretään vuonna omaksi tulosyksiköksi Siivouspalvelujen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Uusien koulujen siivouspalveluiden käynnistäminen Toimintatuotot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Tp11 KsM 12 74

75 Siivouspalvelujen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella 2015 Tavoite: Toiminta on laadukasta, kustannustehokasta ja mahd. asiakaslähtöistä Mittari: Laadunseurannan tehostaminen ja asiakastyytyväisyyskyselyt 74 Kuntatekniikka Tuloslaskelma Tp 2011 Tulosalueen palveluajatus KsM 2012 Toe Kh Ta 2014 Kuntatekniikan tulosalue tuottaa kuntalaisten tarpeita vastaavat liikennöitävyyspalvelut ja kehittää niitä turvallisuusnäkökohdat ja liikuntaesteiset huomioiden sekä suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää yhdyskuntarakenteen edellyttämät viher- ja virkistysalueet sekä leikkipuistot ja liikuntapaikat taloudellisesti - turvallisuutta ja kestävää kehitystä painottaen. Mäntsälän Vettä avustetaan suunnittelussa ja rakentamisessa. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2015 Tp11 KsM 12 Toimintatuotot ulkoinen ,85 47,63 - sisäinen ,53 1,82 Toimintamenot ulkoinen ,32 11,25 - sisäinen ,11 8,14 Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2011 KsM 2012 Toe Kh Ta Tp11 KsM 12 Kaavatiet km 93,5 93,5 95,0 95,0 95,0 96,5 1,60 1, ,42 9,84 / km ,19 8,10 Puistot ha 49,7 58,7 58,7 58,7 58,7 58,7 18, ,16 3,23 / ha ,67 3,23 Liikuntapaikat Asukkaat ,07 1, ,20 11,28 / as 14,89 13,86 15,20 15, ,98 2,06 9,67 Talousmetsät siirtyvät vuoden alusta teknisen toimialan kuntatekniikan vastuualueelle 75

76 Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 Tavoite: Katu- ja viheraluerekisteriohjelman hankinta ja käyttöönotto Mittari: Käyttöönotettavissa, ajantasainen tieto kadun rakenteista ja varusteista sekä liikennemerkeistä Tavoite: Käynnistetään katujen kuntokartoitus Mittari: Syntyy aikataulutettu työohjelma, missä apuna käytetään katu- ja viheraluerekisteriohjelmaa Tavoite: Osallistutaan Mäntsälä-Pukkilan liikenneturvallisuussuunnitelmaan. Mittari: Hyväksytty liikenneturvallisuussuunnitelma 76

77 4. Tuloslaskelmaosa TULOSLASKELMA MÄNTSÄLÄN KUNTA TULOSLASKELMA TP KS+TA-M TP-ENN TA TA +myynti TA TS 2014 TS 2015 (1000 ) Ltk holding Toimintatuotot muutos % 16,0-2,0 2,7 3,8 3,8 3,8 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot josta myyntivoitot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut muutos % 8,8 3,4 5,9 4,5 4,5 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset muille Muut toimintakulut Toimintakate muutos % 6,7 5,1 6,8 6,6 4,8 4,8 3,9 4,0 Verotulot muutos % 4,0 2,9 2,3 5,2 6,6 6,6 4,3 5,1 Valtionosuudet muutos % 0,0 3,0 3,8 0,9 0,9 0,9 0,8 0,0 Verorahoitus yhteensä muutos % 2,8 2,9 2,7 4,0 5,0 5,0 3,3 3,8 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot muilta Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tunnusluvut: Asukasmäärä Toimintatuotot/toimintakulut, -% 24,0 22,8 23,3 22,8 23,1 23,1 Vuosikate/Poistot % 225,0 129,9 87,5 17,0 80,3 87,0 73,6 62,6 Vuosikate, / asukas Toimintakate /asukas muutos -% 5,9 3,4 5,1 4,9 3,1 3,1 2,0 2,3 Verotulot /asukas muutos -% 3,2 1,3 0,7 3,5 4,9 4,9 2,4 3,3 77

78 5. Investointiosa 78

79 79

80 80

81 81

82 82

83 83

84 84

85 6. Rahoitusosa RAHOITUSLASKELMA MÄNTSÄLÄN KUNTA TP TA 2012 TA+M TPE TOE TA +myynti TA TS 2014 TS 2015 ( 1000 ) holding Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 56 Vaihto-omaisuuden muutos -5 Saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Tunnusluvut: Asukasmäärä Investointien tulorahoitus, % 86,3 42,3 35,4 20,6 7,8 36,8 8,3 27,8 33,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 54,8 32,0 27,2 15,7 4,8 22,6 4,7 18,4 20,0 Lainanhoitokate 1,6 1,4 1,2 0,6-0,1 0,5 0,5 0,4 0,3 Lainakanta (1000 ) Lainakanta / asukas

86 7. Mäntsälän vesi Mäntsälän Vesi myydään kunnanhallituksen esitykseen sisältyvässä konsernijärjestelyssä perustettavalle holding-yhtiölle. Mäntsälän Vesi liikelaitoksen palveluajatus Mäntsälän Veden toiminnan tarkoitus ja tavoite on hankkia ja toimittaa asiakkailleen riittävästi hyvänlaatuista vettä sekä vastaanottaa ja puhdistaa asiakkailtaan tuleva jätevesi viranomaisten määräämien lupaehtojen mukaisesti. Toiminnan tulee lisäksi olla taloudellista ja omarahoitteista. Mäntsälän Vesi liikelaitoksen toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Mäntsälän Veden toimintaympäristöön voivat suunnitelmakaudella vaikuttaa mahdollisten kuntaliitosten vaikutukset vesihuoltolaitostoimintaan tai omistajan päätökset mahdollisesta konserniyhtiöstä. Mäntsälän Vesi liikelaitoksen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Mäntsälän Vesi liikelaitoksen toiminnan merkittävimmät muutokset vuonna ovat Pukkilan jätevesien johtaminen käsiteltäväksi Mäntsälään Rexam Oy:n toiminnan alkaminen Mäntsälän Veden asiakkaana sekä talousveden johtaminen uudesta Puntarmäen vedenottamosta. Mäntsälän Vesi liikelaitoksen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella 2015 Mäntsälän Veden tavoitteena on kehittää toimintaansa kuntakehitystä vastaavasti siten, että se pystyy tuottamaan laadukkaita ja taloudellisia vesihuoltopalveluita asiakkailleen. Mäntsälän Vesi selvittää ja kehittää sekä lisävedenhankintaa että jätevesien asianmukaista johtamista ja käsittelyä yhteistyössä kunnan teknisen palvelukeskuksen että naapurikuntien vesihuoltolaitosten kanssa. Taloudellisia tavoitteita on esitetty seuraavassa taulukossa: Talouden tunnusluvut TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA TS 2014 TS 2015 Tase milj. 14,98 15,30 17,0 18,0 18,2 18,4 Liikevaihto milj. 2,60 2,83 2,93 3,26 3,35 3,40 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) milj. -0,13-0,24 0,01 0,17 0,18 0,16 Vesi- ja jätevesimaksutulot milj. 2,12 2,20 2,50 2,75 2,80 2,85 Liittymismaksutulot milj. 0,26 0,47 0,45 0,30 0,35 0,35 Käyttömenot milj. 1,94 2,12 2,36 2,00 2,06 2,12 Korvaus peruspääomasta % Käyttöomaisuusinvestoinnit milj. 2,48 1,52 2,10 1,57 1,40 1,43 Kassan riittävyys pv

87 Tavoite: Talousveden laatu Mittari: Veden täytettävä asetuksen 461/2000 mukaiset laatuvaatimukset Tavoite: Jäteveden puhdistus Mittari: Jäteveden puhdistus täyttää viranomaisten antamat lupaehdot Tavoite: Talous Mittari: Toiminta on omarahoitteista 87

88 Tuloslaskelma Suunnitelmavuodet TP 2011 TA 2012 TP 2012 ennuste TA TS2014 TS Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys Valmistus omaan käyttöön 8 Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lis. (+) väh. (-) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 Rahoitusavustus kunnalta Muut rahoitustuotot 2 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Yli- (alijääämä) ennen satunnaiseriä Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yl- (alijääämä) ennen varauksia Poistoeron lis. (-) väh. (+) Vapaaeht. varausten lis. (-) väh. (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

89 Rahoituslaskelma Suunnitelmavuodet TP TA TP 2012 ENN 1000 TA Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät -1 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 8 Toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys Kunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos 200 Muilta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Peruspääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -9 Pitkäaikaisten saamisten muutokset kunnalta Pitkäaikaisten saamisten muutokset muilta Lyhytaikaisten saamisten muutokset kunnalta -37 Lyhytaikaisten saamisten muutokset muilta Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Korottomien velkojen muutos kunnalta 14 Korottomien velkojen muutos muilta Rahoitustoiminnan nettokassavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Lainakanta (1000 ) TS TS

90 8. Tytäryhtiöt Mäntsälän Sähkö Oy 90

91 91

92 92

93 93

94 94

95 Mäntsälän vuokra-asunnot Oy 95

96 96

97 97

98 98

99 99

100 100

101 Mäntsälän Yrityskehitys Oy Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n palveluajatus Kunnan elinkeinopalveluista vastaa pääosin Mäntsälän Yrityskehitys Oy, josta kunta omistaa 70 % ja Mäntsälän Sähkö 30 %. Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n tavoitteena on kehittää Mäntsälän yritystoimintaa yhteistyössä kunnan, yritysten ja seudullisten organisaatioiden kanssa kunnan elinkeinostrategiassa esitettyjen suuntaviivojen mukaan. Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Mäntsälän kunta on Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forumin eli Kesken osakas. Samoin kunta on Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry:n jäsen. Keuke tarjoaa yrityshautomopalvelut Mäntsälälle ja Uusyrityskeskus uusyrityspalvelut. Molempiin yhteisöihin kuuluvat Keski-Uudenmaan kunnat laajennettuna eräillä kehyskunnilla. Toimintaympäristössä on paljon haasteita, jotka saattavat realisoitua vuoden aikana. Uusyrityskeskustoiminta on rahoitus ym. syistä vaakalaudalla itsenäisenä toimijana. Mäntsälän Yrityskehitys on valmis ottamaan aiempaa suuremman vastuu uusyritystoiminnasta. Kuntayhteistyö ja metropolialueen mahdolliset muutokset voivat myös vaikuttaa Yrityskehityksen toimintaan suunnitelmakaudella. Kuntakonsernin sisäinen yhteistyö voi organisatoristen muutosten myötä tiivistyä ja tehostua. TE- toimiston poistuessa vuoden alussa Mäntsälästä saattaa Mäntsälän Yrityskehitykselle tulla omalta osalta lisätöitä mahdollisen yhteispalvelupisteen toiminnan hoitamisessa. Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n toiminnan kivijalat ovat edelleen kuntamarkkinointi eri muodoissaan, yritystonttien markkinointi ja yritysneuvonta. Talousarviossa esitetään kohtuullista panostuksen lisäämistä markkinointiin. Yritysneuvonta tehostuu uuden toimitusjohtajan myötä. Työpanos vahvistuu yritysneuvontatyössä. 101

102 Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella 2015 Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuoden aikana Markkinoinnin tehostamisen myötä markkinointibudjetti kasvaa Seurataan tehostetusti yritysvaikutusten arvioinnin toteutumista Tiivistetään hyvin alkanutta yhteistyötä rakennusalan suurten yritysten kanssa Yhteistyötä syvennetään Keski-Uudenmaan elinkeinotoimijoiden kanssa (ns. Seutu Yp - hanke). Samalla pohditaan/ratkaistaan elinkeinotoimijoiden keskinäinen asema kokonaisuudessaan. Vahvistetaan edelleen nelosväylän ja Kehä V:n solmukohtaa yritysten sijoittumis-alueena Vahvistetaan päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan sijoittumismahdollisuuksia Mäntsälään Sitovat tavoitteet suunnittelukaudelle 2015 ovat: Tavoite: Uudet suuret yritykset 2 kpl ja keskisuuret yritykset 3 kpl. Mittari: kappaleet Tavoite: Yrityskonsultointien määrä 100 kpl/vuosi Mittari: kappaleet 102

103 103

104 Mäntsälän Jäähalli Oy Mäntsälän Jäähalli Oy:n palveluajatus Mäntsälän jäähalli tarjoaa laadukkaat olosuhteet ja ympäristön jääurheilun harrastamiselle ja olla mukana urheilupuiston kehitystyössä. Tavoitteena: innostusta ja mielenkiintoa herättämällä saada uusia harrastajia luonnollista tietä hallin vakioasiakkaiksi laadukkaiden olosuhteiden ja hyvän palvelun ansiosta asiakkaat haluavat tulla uudestaan kesä- ja päiväkäytön lisääminen, myös yrityksille. verkostoitua jäähallin asiakkaiden kanssa huomioida ilmanlaatu- ja ympäristönäkökannat toiminnassa Mäntsälän Jäähalli Oy:n toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 Toimintaympäristön muutokset Merkittävät lainsäädännölliset; tällä hetkellä ei merkittäviä muutoksia tiedossa. Merkittävät toiminnalliset muutokset; toiminta jatkuu entisellään, käyttöaste pyritään pitämään korkeana piha-alueen osittaiseen päällystämiseen pyritään investoimaan Mäntsälän Jäähalli Oy:n merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Ei olennaisia muutoksia Mäntsälän Jäähalli Oy:n toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

105 Tavoite: käyntikertaa Mittari: v v v v (ennuste) v Tavoite: Jääajan myynti h (ei sisällä kunnan käyttöä) Mittari: v h v h v h v h (ennuste) v h Tavoite: Mainospaikan myynti Mittari: v v v v (ennuste) v Tavoite: Jäähallin muu käyttö Mittari: v v v v (ennuste) v Tavoite: Tilikauden tulos (voitto) Mittari: v v v v (ennuste) v

106 106

107 Kiinteistö Oy Mäntsälän toimistotalo 107

108 108

109 109

110 9. Mäntsälän kuntakonsernin lainakannan kehitys suunnitelmakaudella 2015 Mäntsälän kuntakonsernissa lainakannan arvioidaan kehittyvän kunnan ja tytäryhtiöiden laatimien taloussuunnitelmien perusteella seuraavasti: Vuosi Lainakanta milj. euroa Lainakanta /asukas , , , , , TPE 2012* 94, TA * 113, TS 2014* 130, TS 2015* 146, *) Arvioinnissa ei ole huomioitu kuntayhtymien v lainakannan muutosta Kuntastrategiassa asetettiin kuntakonsernille tavoitteeksi vuodelle 2012, että lainamäärä saa kasvaa enintään euroon asukasta kohden. Tilinpäätösennusteessa lainakannan arvioidaan olevan noin 94,9 milj. euroa ja asukasta kohden euroa. Konsernilainamäärän arvioidaan kasvavan vuonna yht. 18,4 milj. euroa 113,3 milj. euroon ja asukasta kohden euroon. Lainamäärä kasvaa arviolta 51,2 milj. euroa 146,1 milj. euroon vuoteen 2015 mennessä ja on asukasta kohden euroa. Konsernilainakanta oli vuonna 2010 koko maassa keskimäärin euroa ja taajaan asutuissa kunnissa per asukas sekä Mäntsälässä euroa. Konsernin lainakanta / eliminoitu KONSERNIN KONSERNIN KONSERNIN KONSERNIN KONSERNIN LAINAKANTA LAINAKANTA LAINAKANTA ELIMINOINTI LAINAKANTA LAINAKANTA LAINAKANTA TP 2011 TPE 2012 TA TA TA 2014 TA 2015 Mäntälän kunta , , , , , ,30 muutos , , , ,00 (Mäntsälän Vesi-liikelaitos 0,00 ( ,00) Mäntsälän Sähkö Oy , , , , , ,00 lisäys , , , ,00 lyhennys , , , ,00 Mäntsälän Vesi , , , ,00 konsernijärjestely (holding) , , , ,00 Kiiinteistö Oy Mäntsälänraitti , ,46 lisäys lyhennys , ,56 Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy , , , , , , ,85 lisäys 0, , , ,00 lyhennys , , , ,44 fuusio Kiint. Oy Mäntsälänraitti , , , , ,78 Mäntsälä Jäähalli Oy , , , , , , ,17 lisäys lyhennys , , , , ,00 Kiint.Oy Mlän Toimistotalo 51 % , , , , , ,00 lisäys lyhennys , , , , , , , , , ,10 HUS , , , , , ,39 Eteva , , , , , , , , , , , , ,61 Asukasmäärä Lainat / asukas

111 10. Talousarvion 2012 täytäntöönpano-ohjeet Talousarvion käsitteet Tulosalue Tulosalue on luottamustoimielimen vastuulla oleva alue käyttötalousosassa. Talousarviossa on tulosalueelle määritelty toiminnalliset tavoitteet suoritteina ja tunnuslukuina tai sanallisena arviona sekä hyväksytty määräraha tai tuloarvio. Hanke Hanke on toimielimen vastuulla oleva Hankeryhmä Hankeryhmä muodostuu hankkeista. Tavoite Toiminnallinen tavoite on valtuuston talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaisesti antama määrärahan käyttötarkoitusta, palvelutuotannon määrää, laatua tai toiminnan kehittämissuuntaa ohjaava tavoite, joka johdetaan kunnan toiminta-ajatuksesta ja strategisista tavoitteista. Tavoite esitetään joko tunnuslukuina tai sanallisesti. Valtuusto päättää toiminnallista tavoitteista vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Taloudellinen tavoite muodostuu määrärahoista ja tulosarvioista sekä näiden erotuksesta eli toimintakatteesta. Tavoitteet on asetettava niin, että niiden toteutumista voidaan arvioida, eivätkä toimielinten ja tulosalueiden tavoitteet saa olla ristiriidassa koko kuntaa koskevien tavoitteiden kanssa. Määräraha Määräraha on valtuuston antama määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus varojen käyttämiseen tulosalueelle tai hankkeelle. Tuloarvio Tuloarvio on valtuuston tulosalueelle tai hankkeelle asettama tulotavoite. Toiminnan kuvaus Toiminnan kuvaus kertoo miten toimielin toteuttaa kunnan toiminta-ajatusta. Tulosalueen toiminnan kuvaus johdetaan toimielimen palveluajatuksesta. Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma kertoo miten toimielimen toiminta-ajatusta toteutetaan suunnitelmakaudella asetettujen tavoitteiden ja annettujen määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa. Vastuuhenkilö Vastuuhenkilö on viranhaltija, joka on tulosalueen/tulosyksikön esimies ja joka johtaa sen toimintaa sekä huolehtii tavoitteiden saavuttamisesta hyväksyttyjen määrärahojen, ohjeiden ja määräysten puitteissa. Tilivelvollinen Kuntalain mukaan valtuutetut eivät ole tilivelvollisia, mutta niitä ovat kunnan muiden toimielinten jäsenet sekä asianomaiset toimielimen tulosalueen johtavat viranhaltijat, esittelijät. Tilivelvolliset viranhaltijat hyväksytään talousarvion käsittelyn yhteydessä erillisessä liitteessä. 111

112 Käyttösuunnitelman käsitteet Käyttösuunnitelma Käyttösuunnitelmassa kerrotaan tulosalueiden ja tulosyksiköiden talousarviovuoden toiminnasta. Se on toimielimen hyväksymä talousarvioon sisältyvän tulosalueen tai hankkeen tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden jaon tulosyksiköihin tai kohteisiin sisältämä asiakirja. Käyttösuunnitelma on myös viranhaltijan hyväksymä edellä mainittuun toimielimen käyttösuunnitelmaan sisältyvien tulosyksiköiden tai kohteiden osatavoitteiden, osamäärärahojen ja osatuloarvioiden jaon pienempiin osiin (yksiköihin) sisältävä asiakirja. Tulosyksikkö Tulosyksikkö muodostuu viranhaltijaorganisaatioyksiköstä tai sen vastuulla olevasta toiminnasta, jolla on oma tehtäväalue todennettavissa olevat tavoitteet osamäärärahat ja osatuloarviot, joista tulosyksikön esimies vastaa. Kohde Kohde on käyttöomaisuuden hankinta tai perusparannuskokonaisuus, joka on osa investointihankkeesta. Kohteella on omat määrärahat ja osatuloarviot, josta toimielin vastaa. Taloussuunnitelman ja talousarvion rakenne Tavoiteosa Tavoiteosassa valtuusto hyväksyy kunnan toiminta-ajatuksen ja tavoitetilan, toimintastrategian sekä taloussuunnitelman perusteet. Käyttötalousosa Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy toimielimen tulosalueille eli varsinaiselle toiminalle tavoitteet sekä myöntää tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosaan kootaan käyttötalousosan määrärahojen ja tuloarvioiden toimintatulot ja menot sekä esitetään niiden lisäksi määrärahat ja tuloarviot sellaisista tuloslaskelmaan kirjattavista eristä, jotka ovat eri toimielimille ja tulosalueille yhteisiä. Tuloslaskelma osoittaa tulorahoituksen riittävyyden palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelmapoistoihin. Investointiosa Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille arvioidun aikataulun mukaan. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Tuloarvio esitetään sille vuodelle, jolloin oikeus rahoitusosuuteen syntyy tai käyttö-omaisuuden myynti tapahtuu. Hankkeet kootaan investointiosaan hankeryhmittäin ja toimielimittäin. Rahoitusosa Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka paljon varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitukseen tarvitaan pääomarahoitusta sekä miten rahoitustarve katetaan. 112

113 Talousarvion sitovuusmääräykset Valtuuston toimielimen tulosalueille hyväksymiä tavoitteita, määrärahoja ja tuloarvioita voidaan muuttaa vain valtuuston päätöksellä. Toimielimet ja tulosyksiköt ovat vastuussa talousarvion menojen ja tulojen toteutumisesta siten, että valtuuston hyväksymät tavoitteet saavutetaan. Valtuuston sitovin perusteluin hyväksymiä määrärahoja ei saa käyttää ilman valtuuston lupaa muuhun tarkoitukseen. Käyttötalousosassa valtuuston eri tulosalueille hyväksymät nettomäärärahat eli toimintakate on sitova ja sitä voidaan muuttaa valtuuston päätöksellä. Poikkeuksena on toimitilapalvelujen tulosalue, jossa sitovuustasona on tilikauden tulos. Suunnitelmapoistot ja kustannuslaskennalliset erät eivät ole määrärahoja. Tuloslaskelmaosan sitova tasot ovat: verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja menot (netto). Suunnitelmat poistot tehdään valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovat tasot ovat antolainauksen muutokset ja lainakannan muutokset. Investointiosassa kunnanvaltuuston toimielinten hankeryhmälle hyväksymät nettomäärärahat ovat sitovia ja niitä voidaan muuttaa valtuuston päätöksellä. Hankkeen euromääräisellä rajalla tarkoitetaan hankkeen kokonaiskustannuksia, ei ao. talousarviovuoden määrärahaa. Hankekohtaisista investoinneista vaaditaan hyväksytty tarveselvitys (pvm ja ) ennen hankkeen ottamista taloussuunnitelmaan. Hankesuunnitelma on laadittava ennen toteutusvuoden talousarvion käsittelyä. Käyttöomaisuushankinnan arvonlisäveroton euroraja on (kh ). Tätä pienemmät hankinnat tulee hankkia käyttötalouden määrärahoilla. Taloussuunnitelman investointiosassa on esitetty eri toimielinten päätösvallassa olevat hankkeet. Hankkeille ja hankeryhmille myönnettävien määrärahojen sitovuustasot ovat seuraavat: Toimielin Hanke/hankeryhmä Hankeraja Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus Aineeton käyttöomaisuus Irtain omaisuus Tekninen lautakunta Talonrakennus Julkinen käyttöomaisuus - liikenneväylät - puistot ja yleiset alueet - liikuntapaikat - siirtovesijohdot ja viemärit - jätevesi Lautakunta Irtain omaisuus

114 Käyttösuunnitelman hyväksyminen Valtuuston talousarvion hyväksymisen jälkeen kunnanhallitus antaa sen eri toimielinten noudatettavaksi. Käyttösuunnitelmilla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset ja tarkennetut tavoitteet tulosyksiköittäin (tulosyksikkö 1-taso) ja jakavat määrärahat ja tuloarviot tulosyksiköille osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi. Käyttösuunnitelmissa kerrotaan, miten toimitaan, jotta asetetut tavoitteet toteutetaan hyväksyttyjen määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa. Kunnanhallituksen tai johtokunnan määräämä tulosalueen vastuuhenkilö päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmasta (tulosyksikkö 2- taso) sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä asettamalla tarkennetut tavoitteet ja jakamalla määrärahat ja tuloarviot tarkempiin osiin. Mikäli hyväksytty käyttösuunnitelma muuttuu olennaisesti sisällöltään ja tarvitaan samalla määrärahojen kohdentamista, on toimielimen tehtävä asianmukainen muutos käyttösuunnitelmaan. Talousarvion toteuttaminen, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Tulosyksiköiden tulee laatia ennakkoarvio rahamenoistaan ja tuloistaan perustuen toteutuvaan toimintaan. Toimialojen on huolehdittava siitä, että kunnan talouspalveluyksiköllä on maksuvalmiussuunnittelua varten aina ajan tasalla oleva tieto tulevasta rahankäytöstä. Toimielinten ja tulosalueiden/-yksiköiden vastuuhenkilöiden tulee systemaattisesti seurata tavoitteiden, käyttösuunnitelmien ja investointien toteutumista toteutumaa tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään neljännesvuosittain. Kunnanhallitus ja kunnanjohtoryhmä seuraavat talousarvion toteutumista kuukausittain. Tulosalueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja valtuustolle tammi-huhtikuulta ja elokuulta osavuosikatsauksissa ja koko vuodelta tilinpäätöksessä. Osavuosikatsauksessa esitetään tilinpäätösennuste määrärahojen ja tuloarvioiden osalta sekä tavoitteiden toteutuminen. Tarkastuslautakunta antaa mahdollisen lausuntonsa tavoitteiden toteutumisesta kunnanhallituksen vahvistamasta osavuosikatsauksesta. Kunnanhallituksella on oikeus antaa vuoden talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden yhteydessä ja tarvittaessa hallintokunnille talouden seurantaan liittyviä tarkempia ja yksityiskohtaisempia toimintaohjeita. 114

115 Lainanotto ja lainanottoa koskevat rajoitukset Kunnanhallituksella on oikeus vuonna ottaa pitkäaikaista lainaa talousarvion rahoituslaskelmassa hyväksyttyyn pitkäaikaisten lainojen lisäys euromäärään asti pitkäaikaisten lainojen laina-aika on vähintään 1 vuosi päätös voi koskea myös lainan ennenaikaista takaisinmaksua, lainaehtojen muuttamista sekä koronvaihtosopimuksia Kunnankamreerilla on oikeus vuonna ottaa kunnan maksuvalmiuden turvaamiseksi tilapäislainoja, joiden yhtäaikaisesta enimmäismäärästä päättää kunnanhallitus Antolainan myöntämistä koskevat rajoitukset Kunnanhallituksella on oikeus vuonna myöntää päätöksellään enintään talousarviovuoden rahoituslaskelmassa hyväksyttyyn antolainojen lisäys euromäärään asti tuleville vuosille. kunnan kokonaan omistamille osake-, asunto-osake ja kiinteistöyhtiöille kunnan liikelaitoksille palvelukotiyhdistykselle Lisämäärärahat ja siirrot Vuoteen kohdistuvat ehdotukset toiminnallisten tavoitteiden muutoksista, lisämäärärahoista tai määrärahasiirroista on saatettava valtuuston käsiteltäväksi viimeistään kunkin talousarviovuoden viimeisessä valtuuston kokouksessa. Tällöin on huomioita myös lisämäärärahojen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin. Vuodelle annetaan: kunnanjohtajalle oikeus päättää määrärahasiirroista koskien harkinnanvaraisia henkilökohtaisia ja tehtäväkohtaisia palkantarkistuksia, joiden kate on yleishallinnossa. henkilöstöpäälliköllä on oikeus tehdä yleishallinnon tulosalueelle budjetoitujen työllistämistukimäärärahojen siirrot eri tulosalueille käytön mukaisesti Laskujen hyväksyminen ja maksatus Laskujen hyväksymisessä ja maksatuksessa tulee noudattaa kunnanhallituksen sisäisen valvonnan ohjeen (kunnan intrassa) määräyksiä kohta 8. Kirjanpito ja maksuliikenne. Muu ohjeistus Kunnanhallituksella on oikeus tilikaudella antaa tarvittavia lisäohjeita liittyen talousarvion täytäntöönpanoon. 115

116 11. Tilivelvollisten määrittely Kuntalain 75 :n mukaan tilintarkastuskertomuksessa tilintarkastajat esittävät vuosittain, voidaanko asianomaisen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) hyväksyä vastuuvapaus. Vaikka päätöksentekovaltaa delegoidaan organisaation alemmille tasoille, tilivelvolliset viranhaltijat eivät vapaudu alaistensa toimintaa koskevasta valvonnan järjestämisvastuusta. Valvontavastuu koskee sekä toimintaa että taloutta. Tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet sekä lautakuntien esittelijät. Tilivelvollisiksi määritellään seuraavat johtavat viranhaltijat: Toimielin / Tulosalue Tilivelvollinen 10 Käyttötalousosa 10 Kunnanhallitus kunnanjohtaja toimielimen alaisesta toiminnasta kokonaisuutena 10 Yleishallinto hallintojohtaja 11 Elinkeinotoimi kunnanjohtaja 12 Pelastus kunnanjohtaja 16 Käyttöomaisuuden myyntivoitot kunnanjohtaja 13 Maaseututoimi maaseutuasiamies 18 Maankäyttölautakunta kaavoitusjohtaja toimielimen alaisesta toiminnasta kokonaisuutena 18 Maankäyttöpalvelut kaavoitusjohtaja 19 Tarkastuslautakunta 19 Tarkastustoimi - 39 Perusturvalautakunta perusturvajohtaja toimielimen alaisesta toiminnasta kokonaisuutena 31 Perusturvan johto ja hallinto perusturvajohtaja 32 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut perusturvajohtaja 33 Varhaiskasvatuspalvelut perusturvajohtaja 34 Hoito- ja hoivapalvelut perusturvajohtaja 35 Perusterveydenhuoltopalvelut perusturvajohtaja 36 Erikoissairaanhoito perusturvajohtaja 40 Sivistyslautakunta sivistysjohtaja toimielimen alaisesta toiminnasta kokonaisuutena 40 Kehittämis- ja hallintopalvelut sivistysjohtaja 43 Perusopetus sivistysjohtaja 44 Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta sivistysjohtaja 46 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut sivistysjohtaja 70 Tekninen lautakunta tekninen johtaja toimielimen alaisesta toiminnasta kokonaisuutena 72 Hallinto tekninen johtaja 73 Toimitilapalvelut tekninen johtaja 74 Kuntatekniikka tekninen johtaja 116

117 80 Investointiosa Kunnanhallitus 10 Kiinteä omaisuus kunnanjohtaja 15 Irtain omaisuus kunnankamreeri 20 Aineeton omaisuus kunnanjohtaja Maankäyttölautakunta 18 Irtain omaisuus kaavoitusjohtaja Perusturvalautakunta 30 Irtain omaisuus perusturvajohtaja Sivistyslautakunta 40 Irtain omaisuus sivistysjohtaja Tekninen lautakunta 50 Talonrakennus tekninen johtaja 55 Liikenneväylät tekninen johtaja 60 Puistot ja yleiset alueet tekninen johtaja 65 Liikuntapaikat tekninen johtaja 70 Hankeryhmät tekninen johtaja 71 Irtain omaisuus tekninen johtaja 75 Siirtovesijohdot ja viemärit tekninen johtaja 90 Rahoitusosa ---- Rahoitusosa kunnankamreeri 117

118 Yhteenveto valtuuston sitovista määrärahoista sitovuus Ltk ehdotus Kh esitys TA N KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnanhallitus Yleishallinto N Käyttöomaisuuden myyntivoitot N Elinkeinotoimi N Pelastus N Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi N Maaseututoimi N Maankäyttölautakunta Maankäyttötoimi N Perusturvapalvelut Perusturvan johto ja hallinto N Lasten,nuorten ja perheiden palvelut N Varhaiskasvatuspalvelut N Hoito-ja hoivapalvelut N Perusterveydenhuoltopalvelut N Erikoissairaanhoito N Sivistyspalvelut Kehittämis-ja hallintopalvelut N Perusopetus N Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta N Kulttuuri-ja vapaa-aikapalvelut N Tekniset palvelut Hallinto N Toimitilapalvelut N Toimitilapalvelut (= tulos) Kuntatekniikka N Toimintakate yhteensä

119 sitovuus Ltk ehdotus Kh esitys TA N TULOSLASKELMAOSA Verotulot N Valtionosuudet N Rahoitus, netto N Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Satunnaiset erät N Tuloslaskelmaosa yhteensä INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Yleishallinto - kiinteä omaisuus N irtain omaisuus N aineeton käyttöomaisuus N Maankäyttölautakunta - irtain omaisuus N Perusturvapalvelut - irtain omaisuus N Sivistyspalvelut - irtain omaisuus N Tekniset palvelut -Irtain omaisuus N Koillis-Mäntsälän koulu N Nummisten koulu N Riihenmäen alakoulu N Myllymäen koulun katto-ja seinäkorj. Ja ikkunat N Kaunismäen päiväkodin laajentaminen N Arolan koulun keittiö-, viemäri- ym.korjaukset N 0 0 -Päiväkoti Anderstorpin peruskorjaus N "Metsäpäiväkodin" perustaminen, alueen aitaus ja rakenteet N Hyvinvointineuvolan rakentaminen+kaunismäen päiväkoti N Musiikkikoulun huonetilajärjestelyt/keskikerroksen peruskorj. N Männikön alueen kadut ja melueste N Katuvalaistuksen uusimis-ja enrgiasäästöhanke N Päällystystyöt N Koivumäentien rakentaminen N Katuvalaistus N Maisalantien KVL N Viljelypalstat N Vesiosuuskuntien avustukset N Hankeryhmät N Konsernijärjestely/Holdingyhtiön perustaminen N Investoinnit yhteensä

120 RAHOITUSOSA sitovuus Ltk ehdotus Kh esitys TA N Antolainauksen muutokset N Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennyk Lainakannan muutokset N Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähenn Lyhytaikaisten lainojen muutos Rahoitusosa yhteensä N SITOVAT MÄÄRÄRAHAT / TULOARVIO YHTEENSÄ ) N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio 120

121 12. Liitteet Liite 1. Valtionosuudet 2012 A. YLEINEN VALTIONOSUUS As. määrä yht asukasluvun muutoslisä 0 Yleinen valtionosuus yhteensä B. VEROTULOJEN TASAUS Kunnallisverotettavat tulot Keskim. Tuotto tulovero-% , Yhteisövero Laskennall. verotuotto yhteensä Asukasmäärä Laskennall. verotulot /asukas /. valtakunnall. verotulo 3 214,27 /91,86% Erotus euroa/asukas 68 VEROTULOTASAUS YHTEENSÄ (osuudet/yleinen 6 %, sos. ja terveys 57% ja sivistys 37%) C. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaalitoimi: Asukasmäärä lukumäärä 0-6 vuotiaat päivähoitokerroin 1, " " " " Työttömyys työttömyys 6,1 %/10,3 % Lastensuojelu , Vaikeasti vammaiset , Sosiaalitoimi yhteensä:

122 Terveydenhuolto: 0-6 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Sairastavuus , Terveydenhuolto yhteensä: Sos. ja terveystoimi yhteensä: D. OPETUSTOIMI Peruskoulutus ja esiop Ikäluokka Asukastiheys Ruotsinkielisyys Vieraskielisuus vuotiaiden korotus Iltapäiväkerhotoiminta , Lukio , Kansalaisopisto , Kirjasto , Taiteen perusopetus , Kulttuuri , Liikunta , Nuorisotyö , Esiopetus/5v , Perusopetus/yli 16v ,39 0 perusopetus/vammaiset , Joustavan perusop.lisä , Lukiok. Yli 18v. aloittava ,00 0 Sivistystoimi yhteensä E. LOPUT Omavastuuosuudet:./. omavastuuvähennys /. omavastuuvähennys Valtinosuuteen tehdyt vähennykset ja lisäykset Valtion ja kuntien yhteisen tietojärjestelmän rahoitus Harkinnanvaraisen korotuksen rahoitus Lisäosien rahoitus TMT -kompensaatio Verovähennysten kompensaatio vuonna Verovähennysten kompensaatio vuonna Verovähennysten kompensaatio vuonna Elatustuen takaisinperinnän palautus Tasauksen neutraalisuus Järjestelmän tasaus (uusi ja vanha järjestelmä) VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ VUONNA talousarvioon budjetoitu erotus

123 Liite 2. Talousarvion sisäisten menojen ja tulojen määrärahaerittely tulosalueittain 123

124 124

125 125

126 126

127 127

128 Liite 3. Henkilöstösuunnitelma 2015 perusteluineen Mäntsälän kunnan vakinaiset ja määräaikaiset vakanssit sekä muutokset vuosina

129 129

130 130

131 131

132 132

133 133

134 134

135 135

136 136

137 137

138 138

139 139

140 140

141 141

142 142

143 143

144 144

Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014

Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014 Kunnanhallitus 31.10.2011 318 Kunnanvaltuusto 14.11.2011 101 Mäntsälän kunta Sisällysluettelo 1. Kuntastrategia... 4 2. Taloussuunnitelman talousperusteet...

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Kesäkuussa TA-kehys TP2014 taso 54,8 me Syyskuun lopussa esitykset ylittivät raamin 2 me. Menokasvu 3,7% Oltiin tasolla 56,8 me, alijäämää tulisi 4 me

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 1 Hankkeen tausta ja organisoituminen Mäntsälän kunnanvaltuusto 20.6.2012 hyväksyi kuntastrategian tarkennuksen, jossa asetettiin tavoitteet 2012. Strategiassa

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2014 2016. Kunnanhallitus 25.11.2013 344 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 157

Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2014 2016. Kunnanhallitus 25.11.2013 344 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 157 Talousarvio Taloussuunnitelma 2016 Kunnanhallitus 25.11.2013 344 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 157 Sisällysluettelo 1. Kuntastrategia... 4 2. Taloussuunnitelman talousperusteet... 13 Taloudelliset lähtökohdat...

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Liite 1 Kunnanvaltuusto 15.11.2010 113 MÄNTSÄLÄN KUNTA. Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013

Liite 1 Kunnanvaltuusto 15.11.2010 113 MÄNTSÄLÄN KUNTA. Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013 Liite 1 Kunnanvaltuusto 15.11.2010 113 MÄNTSÄLÄN 2011 KUNTA Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNTASTRATEGIA... 3 2. TALOUSSUUNNITELMAN TALOUSPERUSTEET... 16 2.1. Taloudelliset

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015. Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015. Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015 Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy Anne Luomala FMP OY 2015 Selvitystyön yleinen eteneminen Selvitystyön

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2014 2016. Kunnanhallitus 25.11.2013 344 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 157

Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2014 2016. Kunnanhallitus 25.11.2013 344 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 157 Talousarvio Taloussuunnitelma 2016 Kunnanhallitus 25.11.2013 344 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 157 Sisällysluettelo 1. Kuntastrategia... 4 2. Taloussuunnitelman talousperusteet... 13 Taloudelliset lähtökohdat...

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018 0. Talousarvio 2016. Taloussuunnitelma 2016 2018. Kunnanjohtajan ehdotus

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018 0. Talousarvio 2016. Taloussuunnitelma 2016 2018. Kunnanjohtajan ehdotus KJ esitys Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018 0 Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2016 2018 Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto KJ ehdotus Mäntsälän kunta 1 Talousarvio 2016

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä

Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä LUKIO SUOMESSA TULEVAISUUSSEMINAARI 3.4.2014 Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä Pääekonomisti Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto Google: Kuntien tulevaisuus -> positiivisia osumia vähän -> näkymät lukuisten

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen kansantalouden ja julkisen talouden kehityksen asettamat lähtökohdat kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 2018 taloussuunnitelman laatimiselle ja toimeenpanolle

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot