PALVELUALUEIDEN SUUNNITELMAT KYSTERI. HALLITUKSEN SEMINAARI Hannele Holopainen ja Eija Peltonen

Transkriptio

1 PALVELUALUEIDEN SUUNNITELMAT KYSTERI HALLITUKSEN SEMINAARI Hannele Holopainen ja Eija Peltonen

2 Vastaanottotoiminnan kehittämistyö Puhelinneuvonta (tehostettu), hoidon tarpeen arviointi (DIA 3) Hyvä vastaanotto Pitkäaikaissairaiden hoitosuunnitelmat käyttöön Terveyshyötymallin jalkauttaminen Päivystysasetus, dia

3 VN A hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä Hoidon tarpeen arviointi 2 selvitetään yhteydenoton syy, sairauden oireet ja niiden vaikeusaste ja kiireellisyys yhteydenottajan kertomien esitietojen tai lähetteen perusteella (= kirjataan näin) terveydenhuollon ammattihenkilöllä on asianmukainen koulutus ja työkokemus toimintayksikön työnjaon mukaisesti potilasasiakirjat käytettävissä puhelinpalvelu tai vastaanottokäynti ep013 3

4 HYVÄ VASTAANOTTO? Hyvä palvelujen saatavuus ja saavutettavuus (läpimenoaika) Asiakas / potilaskeskeiset prosessit arvoa tuottavat toiminnat (hukka poistettu) Oikein kohdennettu osaaminen ja työnjako Laadukas toiminta Hyvä työn hallinta Valinnan vapaus mahdollistetaan Tiukat vaatimukset adjektiivien muodossa: nopeus, tehokkuus, suunnitelmallisuus, jatkuvuus ja laadukas hoito Lisäksi painava tavoite menot pysyvät budjetissa ep013 4

5 CCM 5

6 jatkuu Terveyshyötymallissa korostetaan asiakaskeskeisyyttä ja seurataan itseohjautuvuutta sekä tuetaan omahoitoa, osallisuudessa keskitytään yhteisöön ja tukea haetaan perheeltä ja ympäristöltä Terveydenhuollon ammattilaisen rooli on kehittää kumppanuuksia ja ymmärtää paremmin yhteisön tarpeita ja oppia löytämään ratkaisuja nykyisiin epäkohtiin Eija Peltonen

7 Mistä tulisi aloittaa? Hyvistä käytännöistä Moniammatillisista tiimeistä Omahoidon tehostamisesta

8 Moniammatillinen tiimi Miten tiimi toimii? mitä palveluja annetaan ja milloin? työnjako: kuka tekee mitä, milloin ja miten tavoitteena on etsiä mahdollisuuksia työskennellen yhdessä, innovoiden ja tarjoten asiakkaille parempaa hoitoa. Tiimi pohtii kokonaisuutena pitkäaikaisten terveysongelmien hoitoa. keskinäinen luottamus ja säännöllinen tapaaminen ovat toimintaa vaikuttavia tärkeitä asioita Eija Peltonen

9 Hyvin koulutettu osaava tiimi Toimivalta Organisaation sisäinen viestintä toimii Ajantasaiset tiedot ja taidot Monialaisuus Helposti lähestyttävä ja avoin Keskinäinen palautteen anto onnistuu Nykyaikainen teknologia käytössä Yhteistyö- ja työnjako toimii CCM 9

10 Työparityö 1(2) tarkoittaa työtiloiltaan läheistä lääkärin ja hoitajan jatkuvaa ja kiinteää yhdessä työskentelyä, jossa he vastaavat tietystä väestöstä (lista-, aluemalli) tai asuinalueesta. keskeistä toimintatavassa on, että terveyspalvelujen käyttäjä ottaa yhteyden omaan nimettyyn sairaan- tai terveydenhoitajaan. omahoitaja arvioi hoidon tarpeen kiireellisyyden ja ohjaa asiakkaan sovituin esivalmisteluin lääkärille tai varaa asiakkaalle ajan omalle vastaanotolleen

11 Työparityö 2(2) monia hoitoon ja hoidon seurantaan sekä terveydentilan tarkastuksiin liittyviä käytännön järjestelyjä ja kysymyksiä hoidetaan puhelinyhteydessä. hoitaja vastaa pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidosta ja seurannasta pitämällä omaa vastaanottoa, avustaa lääkäriä tarvittaessa ja lisäksi huolehtii määrätyistä erityistehtävistä

12 Lääkäreiden ja hoitajien parityön johtamisen onnistumisen edellytykset Mistä toiminnan tasolla vastataan ja sovitaan? Sovitaan yhteiset toimintaperiaatteet, keskinäinen vastuunotto, toisten arvostus ja osaamisen jakaminen, johon voidaan kiinteästi liittää myös mentorointikäytännöt. Kantava perusta toimivalle ja tuottavalle moniammatilliselle yhteistyölle on ymmärrys muiden työntekijöiden vastuista ja velvollisuuksista, oikeuksista ja töiden tavoitteista. Tarkastelua tulee tehdä niin yksilötasolla kuin ammattiryhmätasolla. Tämän ymmärryksen kautta mahdollistetaan tehokkaampi töiden organisointi, saumattomampi yhteistyö ja osaamisen hyödyntäminen. Selkiyttämisen kautta saadaan karsittua päällekkäiset työtehtävät sekä mahdollistetaan mielekkäämpi työnjako. Yhteistyötoiminnan kannalta liiallinen erikoistuminen ja osaamisen rajaaminen vain muutamille henkilöille voi olla toimintavarmuutta ja yhteistyön jouhevuutta heikentävä tekijä

13 Pitkäaikaissairauksien asettamat haasteet Ehkäisevän työn rooli Tehokas ja toimiva integroitu hoito Hoito räätälöidään potilaan tarpeiden mukaisesti Omahoidon tukeminen Moniammatillinen tiimi (tiimi, työpari) hoitovastaava järjestelmä CCM 13

14 KEHITTÄMISKOHDE Terveys- ja hoitosuunnitelma (THL 2011) Kokoaa yhteen ihmisen terveysongelmiin liittyvän tiedon riippumatta siitä, missä häntä on hoidettu Tukee kokonaisuuden hahmottamista silloin, kun ihmisellä on useita terveysongelmia Mahdollistaa suunnitellun hoidon jatkumisen hoitopaikan vaihtuessa On sekä potilaan että terveydenhuollon ammattilaisten työväline

15 Sisältö (THL 2011) Hoidon tarve Hoidon tavoite Hoidon toteutus ja keinot Tuki, seuranta ja arviointi Lisätiedot Diagnoosilista Lääkityslista Kriittiset riskitiedot

16 OMAHOIDON OHJAUS?

17 PIKAINEN SUUNNITELMA, kuinka toimitaan

18 PÄIVYSTYSASETUKSEN MUUTOKSET / VAIKUTUS Päivystysyksikkö 24/7 palvelua tuottavia yksiköitä, onko muu päivystystoiminta terveyskeskuksissa esim. iltavastaanottona? (Juankoski, Pielavesi / Keitele) Päivystysyksikössä on oltava moniammatillinen henkilökunta, jolla on riittävä koulutus ja työkokemus. Lisäksi on oltava saatavilla virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään oleva laillistettu lääkäri (päätökset/virkasuhde) Päivystysyksikössä on oltava kaikkina vuorokauden aikoina laillistettu lääkäri Päivystysyksikön käytössä on oltava riittävät kuvantamis- ja laboratorio palvelut (saatava rtg lausunto) Käytänteistä sovittava järjestämissuunnitelmassa

19 KYSTERIN alueen päivystyskäynnit palveluryhmittäin / 1000 asukasta Päivystyskäynnit

20 ENTÄ?

21 Pitkäaikaishoidon vähentäminen, laitospaikat tarkasteluun Yhteistyö kuntien kanssa (tehostettu palveluasuminen, palveluasuminen ja kotihoito) Laatusuositus Yhteistyö ensihoidon kanssa, Enter hanke (Koillis-Savo, kotisairaala ja yön yli seuranta)

22 Ikäihmisten laatusuositus, 2 %:n laskelma 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä : Kaavi Juankoski Rautavaara PielavesiKeitele Vesanto Tervo Leppävirta 75 vuotta täyttäneet Kotona itsenäisesti asuvat (91-92 %) Säännöllinen kotihoito (13-14 %) Omaishoidon tuki (6-7 %) Tehostettu palveluasuminen (6-7 %) Vanhainkoti tai pitkäaikainen hoito tk:n vuodeosastolla (2-3 %): PAIKAT: Nilakka 35 Koillis-Savo 27 Leppävirta 24 MUUTOS Kaavi Juankoski Rautavaara PielavesiKeitele Vesanto Tervo Leppävirta 75 vuotta täyttäneet Kotona itsenäisesti asuvat (91-92 %) Säännöllinen kotihoito (13-14 %) Omaishoidon tuki (6-7 %) Tehostettu palveluasuminen (6-7 %) Vanhainkoti tai pitkäaikainen hoito tk:n vuodeosastolla (2-3 %):

23 Hoitopäivät palveluryhmittäin / 1000 asukasta Hoitopäivät / 1000 asukasta Koillis- Savo Juankoski Kaavi Rautavaara Leppävirta Pielavesi Keitele Tervo Vesanto Nilakka Pitkä hoitopv Lyhyt hoitopv Yhteensä

24 Sähköinen potilastiedon arkisto käyttöönotto vuonna 2014 Kysteri on mukana Kuopion hallinnoiman Karkisto hankkeen ohjausryhmässä ja KYSin projektiryhmässä. Lisäksi Kysterillä on oma projektiryhmä. Sähköisen potilastiedon arkisto otetaan käyttöön Kysterissä Koulutukset ovat parhaillaan käynnissä. Koulutusten aikana on todettu, että käyttöönotto vaatii selkeästi asennemuutosta henkilöstöltä

25 Sote-eheys hanke Sote-eheys työskentely on käynnissä ICT asiat projektiluonteisessa valmistelussa Toimintaryhmät valittu, työ alkaa välittömästi, raportoivat valmisteluryhmälle (ns. pikkuryhmä sosiaali- ja perusturvajohtajat) 3 kuukauden kuluessa Johto- ja ohjausryhmät kokoontuvat säännöllisesti

26 Muita vuonna 2014 valmistelussa olevia asioita Arkistonmuodostussuunnitelmatyö on valmistumassa Sopimusten hallintatyötä tehdään

27 Henkilöstömenojen vähentäminen Lomat suunnitellaan toimintalähtöisesti hyödyntäen mahdolliset toiminnan supistusajankohdat ja huomioiden muiden ammattiryhmien poissaolot (kiinteä yhteistyö) Lomat on suunniteltava, yhteistyössä henkilöstön kanssa, katkeamattomiin letkoihin hyödyntäen tehokkaasti koko lomakausi Hoitohenkilöstön osalta ylihoitajat ja osastonhoitajat vastaavat sijaisten työpanoksen tehokkaasta kohdentamisesta vuosilomiin ja muihin pitkiin poissaoloihin. Ylihoitaja päättää ylimääräisten vuosilomasijaisten ottamisesta pienentyvän henkilöstöbudjetin puitteissa kesä-elokuussa järjestetään 3-4 vk yhtäjaksoista lomaa, lopuilla vsl-päivillä täytetään kevättä ja syksyä ( KVTES s. 95: Vuosilomasta 20 vsl-päivää ja vähintään 65 % annetaan lomakauden aikana), loput on pidetään mennessä (talviloma) henkilöstön edellytetään pitämään pois säästöön kertyneitä lomapäiviä toiminnan salliessa (pienentää ns. lomapalkkavelkaa) 60 pv ->15 pv (HETOn päätös) Ylitöitä pyritään välttämään

28 Kiitos