35 vuotta ~~I_-..., SHAKKI. 35 -vuotisjuhlanumero

Transkriptio

1 Suomen 35 vuotta ~~I_-..., ( N:o 2 MAALISKUU 1959 ) SHAKKI 35 -vuotisjuhlanumero Dipl.ins. H. Hindström täyttää 70 vuotta Hänet tunnetaan shakkimiehenä jo viiden vuosikymmenen takaa. Suomen Keskusshakkiliitto valitsi hänet puheenjohtajaksi vuosikokouksessa Kahtena viimeisenä vuotena on hän toiminut Maailman Shakkiliiton varapresidenttinä. Jo kaksikymmentä luvulla hän oli MSL:n johtokunnassa ja tältä vuosikymmeneltä myös muistamme, että Hindström oli perustamassa Suomen Shakkiliittoa ja Suomen Shakkia.

2 SHAKINPELAAJATf Hyviä uikolaisia SHAKKIKELLOJA 1959! Shakkitanrikkeita: Shakkinappulat 650: - Muovisia shakkilautoja UUTUUS! Hinta S900c : 700:- Sodan jälkeen ei ole saatu käyttöön ns. vahakangas-lautoja. Nyt on kuitenkin saatavana tätä vastaava lauta kauttamme. Lauta on käärittävissä rullalle, joten matkakäyttöön se on erittäin sopiva, lisäksi murtumaion. Hinta 360: - Kerhoille alennus! Pelipöytäkirjoja 3: - Pelimuistio 10'0: - Esmo R1dala: SOI Paul Keresin loistopeliä 50.0:- Ulkolaisia shakkilehtiä v. 1958~59 Suomen Sha'kki 19'58 vsk. Suomen Shakki 19<57 Lajitelma (50. kpl) Suomen Shakki Kirjepelikortteja PELAAJAT! : - kappale 500:- 450':- 1000: - 2:- Helsinki, Annankatu 8 H Teille on avoinna SHAKKIKOTI arkipäivisin klo 18-2: pyhäisin klo o soi te: HKl, Annankatu 8 H. suot/len 1-1 j.\ ~{,{ I Suomen Keskusshakkiliiton. Suomen Shakkiliiton. Työväen Shakkiliiton ja Suomen Tehtäväniekkojen äänenkannattaja N:o 2 Päätoimittaja P E N T T I S I M 0 N EN ,, TILAUSMAKSU 1959 POSTISIIRTOTILIT Hei s i n k i 1/1 vsk. 700 mk Suomen Sh.kki 5149 Annankatu 8 H. Ulkomaille 800 mk Pentti Simonen 9582 Puh IIme,tyy 8 numeroa Osoite HELSINKI Suomen Shakki 35-vuotias Kalmekymmentäviisi vuatta sitten, keväällä ls'24, ilmestyi painasta Suamen Shakki - Finlands Schack-niminen shakbjulkaisu. Tämän shakkihistariallisen tapahtuman 'kunniaksi on esil.lä olevan numeromme sisällys pääasaltaan amistehu 3S c vuatistaipaleen tarkasteluun, Samalla muistamme niitä shakkimiehiä, jatka avat tukeneet ja vieneet Suamen Shakkia e.teenpäin manina vaikeina aikaina. Suamen Shakin 20-vuatisjuhlanumerossa (N:at 7-9, 1944) an tarkain kuvattu kahden vuasi,kymmenen tapahtumat, jaten meillä ei ale syytä kerrata tapahtunutta kolmatta kertaa. Kerromme vain uudelle shakkipalvelle kuinka Suamen Shakki syntyi ja tietenkin viimeisten ls-vuatiskauden tapahtumat. Suamen Shakin syntysanojen lausuja ja manivuatinen päätaimittaja tri Ilmari Ra h m ei enää ale keskuudessamme, mutta me muistamme kiital'lisena häntä ja hänen taimittajatavereitaan uranuurtoljina, jaiden innastuksen, tarmokkuuden ja peräänantamattaman sisun ansiaksi an laslkettava se, ettei uusi yritys sammunut ja alkuvaiheissaan. Olemme 2G-vuatisjuhlanumerosta poimineet tähän numeroan diplins. H. H i n d s t r ö m i n kertomuksen "S u 0 m e n S h a k i n s y n nyt y s t u s k a t 19 Z 4": "Suomen Shakin varsinaiset syntymäsanat lausuttiin varhain syksyllä Näinä aikaina manet sanamalehdet ja aikakausijulkaisut alivat ryhtyneet säännöllisesti 'julkaisemaan shakkipalstoja, mutta varsinaista shakin erikaisjul.kaisua ei ahut maas,samme. Vuanna 1890 ali tasin Helsingin Sha1kkiklubi julkaissut "Tidskrift lör Schack" nimistä shakkilehteä. Sen taimittajana ali tunnettu shakkiveteraanimme, tarma-

3 30 kas ja etevä tehtäväniekka Johannes Öhquist. Mutta tämäll jllll:rri::tld tilaajien lukumäärä ali riittämätön ja lehti ilmestyikin ainoastaan yhd"ll vuoden ajan. Muistelmieni ajankohtaan tästä oli kulunut yli kolmekymmentä vuotta, jona aikana shakkielämä oli ratkaisevasti kultkeutunut eteenpäin. Olikin siis aika taas ryhtyä julkaisuhommiin. Aloitteen teki eräs Helsingin Shakkiklubin vahvimmista pealajista, tri Ilmari Ra h m. Tämä tarmakas ja lahjakas shakinharrastaja oli Uuden Suomen shakkipalstan toimitta'jana jo saanut tällä alalla kokemusta. Eräänä klubi-iltana Rahm otti keskustelun alaiseksi shakhlehden julkaisemisen ja ilmoitti aikavansa ryhtyä toimenpiteisiin sen aikaansaamiseksi. Hän kääntyi nelljän seuratoverinsa puoleen lehden toimituskunnan muodostamiseksi. Kaikki nämä olivat asiaan innostuneita ja niin sai lehden ensimmäinen toimitus seuraavan kokoonpanon: Erik M a 1mb e r g, jääkärikapteeni ja klubin monivuatinen mestari. Neljänä vuonna peräbkäin hän ali "wittanut klubin suure! syysturnajaiset, häviämättä ainoatakaan peliä, Aleksis Ra u t a ne n, maisteri ja jo silloin tunnettu tehtäväniekka, Johannes Te r h 0, reviisori ja toinen klubimme vahvimmista pe,laajista, sekä neljäntenä allekirjoittanut. Malmberg ja Terho saivat tehtäväkseen hoitaa peliosaston. Rautanen ali itseaikeutettu tehtäväosaston toimittaja ja minä sain asakseni uutisasaston. Rahm itse oli tietysti päätoimittaja ja kaikkien vaikeuksien poisraivaaja. Ei kulunut kauan,kun Rahm oli ti.laisuudessa ilmoittamaan meille, että hänen.ja Helsingin Suomalaisen Kirjakaupan johtajan O. S neil i n väliset neuvottelut olivat johtaneet tulokseen. lulkaisumme painamisen tulisi suorihomaan Kirjapaino Oy. Taito. Tällä välin ali kokonaan luovuttu shakkilehden muodosta ja päätetty julkaista vuosijulkaisua. Avustukset, joita oli pyydehy Helsingin Shakkiklubin puheenjohtajalta, dipl.ins. Jahn L. W Li 11 'j a 1 ta ja klubin jäseneltä vuori-ins. G. Hultilta, saksalaiselta suurmestarilta Ta r ra se h i 1 t a ja maailmanmestari Las k eri I t a, saapuivat määräaikana, mutta tehtäväkuvioiden painamiseen tarvittavien välineiden toimitusaika oli niin pitkä, että kirjapaino voi aloittaa julkaisumme painamisen vasta toukokuussa 192'4. Vihdain, eli tarkemmin sanoen oli Rahm tilaisuudessa ilmoittamaan shakkipalstassaan Uudessa Suomessa, että "kauan adotettu" Suomen Shakki viime keski,viikosta al.kaen oli ahut saatavana Helsingin kirjalkaupoista." H. Hindström. Suonlen Shakin päätoimittajia Ilmari Rahm t Eero E. Böök Näin se siis alkoi. Mutta myöhempinä vuosina lehden hyväksi työskennelleet ansaitsevat myös tunnustuksen, sillä numerosta numeraon ja vuodesta toiseen toistuvat vaikeudet ovat vaatineet kustantajalta ja to>mittaji.lta aivan erityisiä ponnisteluja. Pahimpana painajaisena on aina onut talaudellisen tuen riittämättömyys - oikeammin olemattomuus - sillä meillähän ei, kuten useimmissa muissa maissa, shakkiliittojemme toimintaa ale tuettu valtiovallan enempää kuin erilaisten säätiöiden, suurempien labijoittajien yms. tahalta. Emme ole vielä tänäkään vuonna pystynee t poistamaan näitä taloudellisia vaikeuksia ja tus-kin on toiveita.kaan tilanteen he,lpottamiseksi lähimmän kymmenen vuoden aikana. Asia on niin, että shakinharrastus täytyy levitä vielä yleisemmäksi mitä se nykyisin on. Tällöin tulevat uudet shakkipolvet esiin, jatka ovat kiinnostuneita itsensä kehittämisestä sekä myös innostuneita amaan harrastusalaan. Birger Rasmusson Altti Saloila

4 32 Suomen Shakin a()ustajia alku\'o iheessa 33 Suomen Shakin nykyvaihe Dipl.ins. H. Hindström. Suomen Shakin perustajiin kuuluva, sekä sen perästä kuulunut 35-vuoden ajan toimitus'kuntaan. J. Terho. Suomen Shakin perustajiin kuuluva, toimituskunnassa Pankinjohtaja J. Walter, Winter, SS1.n puheenjohtaja Suomen Shakin avustaja ja tukija i1. Ä. Hinds, tunnettu shakkikynäilijä ~a Suomen Shakin avustaja kuolemaansa saakka. Sota oli kes.keyttänyt julkisen sha:kkitoiminnan ja jatkuva paperipula oli ollut esteenä sha'kkijulkaisun ilmestymiseen. Kuitenkin v. 19'43 syyspu01eha uskalsi sotilasmestari Altti Salo i la ryhtyä uhkarohkeaan ydtykseen, nimittäin Suomen Shakin kustantamiseen. Toimitusneuvostoon kuuluivat: Ari 1 I m aku n n a s, Reino K u ja I a ja Aleksis Ra u t a ne n. Päätoimittajana Altti Saloila, peliosaston toimittajana Ragnar K r 0 g i u s, tehtäväosaston Leo VaI v e ja lopputehtäväosostosta vastasi Visa K i v i. Vakinaisina avustcljjina Eero E. B ö ö k, Aarne D u n der, Arnold H i n d s, Osmo Kai I a ja Johannes Te r h o. Näillä henkilöillä varustettuna Suomen Shokki lähti etsimään uutta tulevaisuutta. Torstaina kesäkuun W. päivänä ilmestyneessä Aseveljien shakkipalstassa, julkaistiin ensimmäinen tieto Suomen Shakin ilmestymisestä. Tämä sai erittäin innostuneen vastaanoton shakinharrastajien keskuudessa. Tämän uutisen takana oli vielä kuukausien puuha. Suomen Shakkiliiton, 'Työväen Shakkiliiton ja Suomen Tehtäväniekkojen hallitukset rat,kaisivat asian ennakkoluulottomasti, yksimielisesti ja verrattain nopeasti. Jokaisen liiton hallituksessa olevat suhtautuivat lisäksi suopeasti ja rohkaisevasti yritykseen, jonka tulevaisuus mei,lle jokaiselle oli silloin ainoastaan suuri kysymysmerkki. Kun toimi,ttajiin lisäämme vielä kirjepeliosaston hoitajan Fr. Soi n i sen, voimme hyvin siirtyä puhumaan suunnitteilla olevan sha,kkilehden nimi valinnasta. Suomen Shakki ei a.]unperin ollut ainoa, eikä ehkä vahvinkaan, nimiehdokas, vaikka valinta lukuisten vaihtoehtojen jälkeen JopuHa päätyikin sen hyväksi. Lehden edeltäjät Suomen Shakki-Finlands Schack.ja Työväen Shakki eivät kumpikaan jättäneet mahdol1iselle seuraajalleen mi11lkäänlaisia velvoituksia,tms. ei'kä myöskään minkäänlaista jäämistöä, ei edes ainoatakaan julkaisemaansa numeroa. Vaikea nimi valinta päätyi lopulta Suomen Shakin hyväksi. Tämän: piti merkitä sitä, että lehti olisi nimeltään uusi, mutta jatkaisi aikaisemmin mainittujen edeltäjiensä shakkiperinteitä. Toimittajakunta on pääosaltaan pysynyt entisenä, mutta uusia on tullut lisää. Mainitkaamme vain nimet: Bruno B r e i der, Jan H ann eli u s, Paavo Li h t 0 n e n ja Matti M yli y n i e m i. Peliosasto on nykyisin shakkimestari Esmo R ida I a n hoitama. Avustajien joukko on melkoinen, joista mainitsemme: Paul K e r e s, Aleksander Koto v, V. Ra g 0 s i n, D. B ron s t ei n, 1. P a c h m a n, Paul F a r a g 0, H. B a c km a n s s 0 n, K. 0 jan e n, M. La i saa r i, S. Li n der bo r g, T. K a n e r v 0, O. R i i h i maa, I. Mä k iho v i, K. MöI der jne. Näin on aika kulunut ja olemme nykyhetkessä. Kun ajattelemme ja larkastelemme nykyistä tilannetta, niin huomaamme että kaiken pitäisi olla kunnossa. Mutta ei sittenkään - yksi.kohta on laskelmissa pettänyt kautta aikojen: tilaajamäärä on jäänyt hyvin vähäiseksi. Olisikohan shakkiväkeä maassamme sittenkin liian vähän? Kyllähän Shakin Päivän tilastoissa näkyy joka vuosi toista tuhatta nimeä ja kun laskemme yhteen perusliittojemme jäsenmäärän, saamme kokoon yli kaksi tuhatta nimeä, siitä huolimatta Suomen Shakin tilaajamäärä on alle tämän määrän. Meidän ei kuite11lkaan auta muuta, kuin odottaa parempaa tulevaisuutta - samaa tulevaisuutta, jota jo 35 vuoden a'jan olemme odottaneet. Suomen Shakin laajasta' ystäväpiiristä voisi luetella lukemattoman määrän henkilöitä, joille shakillinen harrastusalamme ja samalla myös shakkilehtemme olisi hyvinkin velvollinen esittämään pienen huomaavaisuuden ja muutaman kiitoksen sanan. Haluamme erityisesti alleviivata sitä, että Suomen Shakki on vuosien kuluessa saanut ja saa yhä edelleen ystäviltään palveluksia sekä ennen kai,kkea ymmär,tämystä niiden vaikeuksien suhteen, joita lehtemme kustantaminen edelleenkin aiheuttaa. Heitä tulemme aina kiitollisena muistamaan.

5 34 Osmo Kaila: Yli neljännesvuosisata Suolnen Shakin parissa Y.ksi neljännesvuosisata ei ole järin pitkä aika - onhan Topi,;"Iokin jo kaksi neljännesvuosisataa vanha -, mutta suhteellisen kapeapohjcli';o!l harrastusalan lehden kohdalla siinä on miltaa puolentoista sivun pituisen muis,telman verran. Urheilevassa ja kaikkea pelaavassa toveripiirissä innostuin shakkiin varsinaisesti syksyllä 193'1 elii5-vuotiaana. Eräs näkyvä tulos tästä oli Suomen Shakin vuosikerran 1932 pyytäminen ja saaminen joululahjaksi. Hinta kuudelta numeroita oli kokonaista 25 mar.kkaa. PäätoimiHajana ö!i itse Eero Böök, apulaistoimittajana Pentti Sola, jonka erinomainen tehtäväpalsta Ajan Sanassa ja sittemmin Aj,on Suunnassa sai minut aivan tehtäväshakin lumoihin. Niinpä esi-, tän vuoden Suomen Shakis,ta mie- J. J u c h 1 i, Sveitsi. leeni painuneimmaksi yksityiskohdaksi Schweizerische Schachztg sen, että pystyin ratkaisemaan oheisen tehtävän. Pelimiehet tietysti las,kevat, että,tornin, ratsun ja kaksi sotilasta "voitolla" oleva valkea ilman muuta korjaa pisteen, mutta tehkääpä se yhdellä ainoa],la tavalla ja kolmessa siirrossa! V ' Böökin apuna oli tehtävä - Seppo Salmio, mutta numeroluvun jääminen neljään oli lopun alku. Taloudellisista syistä tietenkin. Täl,tä vuodeltcl palautan mieliin Shakkimiehici-kiJ]loilun, jonka edustamista ni,t, ",(",vii:ännöksistä Pano Voimaha Vilho Palomaa tänä "'jalkapallojoukkll,'idcn" päivänäkin on siteerausten k,dil"encx. Sitten oltiin vuosi ilman <111"'" lehteä, kunnes loppuvuonna Kolmen (3) siirron matti. [~n~ i IlIlestyi 10. vuosikerran ainoa '"1111"[('. Pää,loimittajana ja taloudelli ::"11 bv i reen vetäjänä oli nyt Birger Rasmusson, aputoimittajina Leo Valve j<1,li[, kilj"illoylut. Näin myös vv. 1935c- 39, vaikka Rasmussonin välien katkellll(l ':;11<1111"11 Shakkiliiton kanssa lahden nimenä joulukuusta 1936 oli Suomen Shokki[,,!tli, Shakki- ja luksinuorukaiselle oli shakkildli [('II toimittaminen sellainen elämys, että luvut sun muut eivät sitä saaneel hdililii,,/\jkaansaannoksiimme Oilen tyytyväinen, katsonpa asiaa miltä kannalta hyviilll',ii. Niiin jälkeen päin kyllä hymyilyttävät eritoten tehtävien arvosteluisso [, Iv()i lldemamme alkusoinnut: "Merkilliset materiaalit, omintakeinen opus 1", "S11 rc:liclvcx sivuratkaisu kiintoisassa kisailussa." ja "Taidokasta toveriaankin tuor'i('lilpi kiintoisine kiinnitysja katkokäänteineen." Jo 1930c1uvun puolivälissä olin sitä mieltä, että nwjcktrt oloissamme Suomen Sha'kin ruoriin tarttuminen on seuaista uskallusta ja uhrnnlllvaisuutta osoittava teko, että se vaimentaa pienet ja voimakkaammatkin sornäänet ja on suorastaan velvoittanut minua shakin parhaan nimessä yhteistoimintaon ensin Birger Rasmussonin ja sitten Altti Saloilan sekä Pentti SimosEm konssa. A'jatelkaa, hyvät arvosteji.jat, joskus asioita kokonaisuudenkin kannalta 1 35 Rasmusson uskoi vuoden 1939 alkupuolella, ettei lehden väkisin toimittaminen kannata. Sitä hämmästyttävämpää oii runsaat neljä vuotta myöhemmin ja keskellä sodan 'Oikaa, että johtavissa shakkipiireissämme silloin vähemmän tunnettu Altti Saloila rohkeni ryhtyä painiskelemaan Suomen 'Shakin kanssa, vieläpä Luonetjärveltä käsin. Hän lähti lii,kkeelle virallisten shakkijärjestöjemme moraalisen tuen varassa - enpä tullut edellä maininneeksi, ehä Rasmussonin vaikeuksia ei suinkaan helpottanut Työväen Shakin ilmestyminen vuoden 1934 alusta maaliskuuhun Saloila vältti myös - viisaasti kyllä - kaikkia kärkeviä kirjoituksia ja kannanottoja, mutta yli 13-vuotisena päätoimihaljgkautenaan hän tuli tuomaamaan, että Suomen Shakki ei elätä päät yönä ja koettelee sivut yönä liiaksi voimia. Saloilan Gjalta on elävimmin mielessäni eräiden vuoden 1944 alkupuolen numeroiden tai,ton viimeistely, joka suoritettiin - puhelinkeskustelussa Helsingin ja Sortavalan välillä! Sivu sivulta, niin, melkeinpä rivi riviltä,käyctiin korjaukset läpi, Haluan myös mainita moniaat suuritöiset juhlanumerot, joiden avulla shakkihistoriamme on saanut ensiluokkaista 'Oineistoa, vailkka kaikki tilaajat eivät olleetkaan,tyytyväisiä monisivuisista historiikeista. Tässäkin on osattava ajatella kokonaisuuden kannalta. Saloila ja.ksoi vuoden 1956 loppuun ja jaksaisi kai vieläkin, ellei lähes viisivuotisen etsiskeilyn jälkeen olisi löytynyt uutta uskalikkoa. Hän on Pentti Simonen, "shalkin apostoli", joka ei ole ollut niin varovainen kuin edeltäjänsä. On hyvin ymmärrettävää, että monille ei aihe,ellinenkaan orvostelu ole mieleen mutta muistettakoon, että vielä alle 30'-'vuotiaalla päätoimittajnlla on takan'oar: jo näin mainittavia shakkiansioita: nousu 2. luokasta mestoriksi vajaassa kolmessg vuodessa, n. 90'-prosenttiset voittotulokset suurelta osalta kansainvälisissä brjepeliturnauksissa, joissa hän nykyisin pelaa champion-iuokassa, erinomainen pikapelitaito, Shakkikodin luominen (tuhannet helsinkiläiset shakinharrasta'jat eivät päässeet asiassa puheita pitemmälle runsaan kahden vuosikymmenen aikana!), kotimaisen kirjeshakin valtava kohottaminen, propaganda- ja nuorisotyö sekä kermana pohjalla, kun on kysymys Suomen Shakkiin tulev'osta kirjoitulksesta, tämän lehden toimittamiseen uskaltautuminen. Kirjah)"llyssäni olevista kaikista Suomen Shakeista voin todeta, että keskimääräinen ilmestymispaksuus ei paljoa poikkea yhdestä sentis,tä vuotta kohti. Nämä ovat kuitenkin poikkeuksellisen arvokkaita senttejä, sillä Suomen Shakin historia on samalla Suomen shakin historiaa. Symboliseksi osoitu:kseksi siitä, että kaikki shakkimme ongelmat ovat rotkaistavissa, kunhan niihin suhtaudutaan kiihkottomasti, esitän lopuksi emo Juchlin tehtävän ratkaisun: 1. Kg8-h7! uhkaa 2,Tf6 1 ; 1. - Txe6 2. Td5 111 ; 1. - Txc5 2. Kg6 1 ; 1. Kd5 2. Td S h a k i n p e 1 a aj a t! Joko Teillä on käytössä magneettinen taskushakki - - uusi erä saapunut hinta 2HOO:- Helsinki, Annankatu 8 H.

6 36 PELIOSASTO Toimittaa ESMO RIDALA, Hki - Munkkiniemi, Solnanlie :l'1 1\ ~ 1. Avustavat: Suurmestari L. Pachman, Eero E. Böök, Osmo Kaila ju P. Simonen Sisilialainen peli R. Holmov P. Keres NLn mestaruusturnaus, Tblisi NLn mestaruusturnaus, Tbilisi Kauneuspalkinto. 1. e4 e5 2. RI3 Re6 3. Lb5 (Harmittomaha näyttävä siirto, johon oikean vastauksen löytäminen ei kuitenkaan ole vallan yksinkertainen asia. Tunnetuin tähänastinen tällä muunnelmalla alkanut peli lienee Göteborgin v alueidenvälisen turnauksen yhteenotto Bronstein-Geller, joka ensinmainittu nopeasti ja komeasti voitti. 12. Re6! Geller jatkoi 3. - g6 4. e3 Lg7 5. d4! Db6, mutta valkea sai sotilaanuhrauksehaan 6. a4! exd4 7. Oc-O kerrassaan erinomaisen pelin. Keresin vastaus näyttää vielä huonommalla, sillä ratsu joutuu lopulta pois pelistä h6:een. On pelamu myös mm G. - a6 parannettuna lienee lopulta sittenkin ja 3. De7, mutta Gellerin muunnelma paras, esim. jos musta jatkaa ensin 5. - exd4 ja vasta sitten 6. - Db6!) 3. - RI6 4. e5 Rg4 5. Lxe6 dxe6 (Normaalijatko 5. - bxe6 - lyönti keskustaan päin - olisi epäilemättä ohut parempi) g6 7. Tel Lg7 8. h3 Rh6 9. Re3 b6? (Tämän piti tapahtua vasta tarpeen vaatiessa. Oikein oli tornitus ajoissa - niin kauan kun siihen vielä oli tiiaisuutta) 10. d4 exd4 11. Rxd4 e5? (Toinen virhe, jonka valkea kumoaa erittäin kauniilla sommilelmalla. Oli yrilulliivä II. - Ld7 12. Re6l Dd7 (D-vaihlo 12. Dxdl IG. Txdl Ld7 saa voimakkaan vastau>ksen 14. Rd5! D:n siirtymistä e7:ään olisi seurannut 13. Rxe7 1 Dxe7 14. Rd5 DdS, 15. Rf6+! Ke7 16. Lg5 1 ja valkean hyökkiiys vie voittoon) 13. Rxe7 Kxe7 (,yos Dxe7, niin 14. Rd5 i jne., kuten edellä) 14. Lxh6 Lxh6 15. DI3 Lg7 (Valkean edellinen D-siirto uhkasi vitsikkäähä tavalla mustan molempia torneja, Ta8:aa suoraan ja Th8:aa väli shakin 16. Df6 + kautta. Pelisiirto torjuu jälkimmäisen uhkauksen suorasti ja edellisen epäsuorasti, sillii jos nyt 16. Dxa8l?, niin 16. Lb7 17. Dxa7 De6 18. f3 Ta8 jne.) 16. Rd5+! Kd8 17. Tadl (To silmämääräinenkin arviointi osoittaa, että vaikealla on voittoon johtava hyökkäys) 17. Lb7 18. Db3 Le6 (Häviää runsaasti materiaalia, mutta uhkaus 19. Rxb6 olisi joka tapauksessa voittanut toisen sotilaan ja sen jälkeen helposti myös koko pelin) 19. Rxb6 axb6 20. Dxf7!' Lxe5 (Valkean uhkaus edetä e-sotilaalla voittaa joka tapauksessa upseerin) 21. Txd7 + Lxd7 (Asema oli tässä jo oikeastaan täysin luovutuskypsä, mutta musta teki vielä jonkin aikaa epätoivoista vastarintaa:) 22.. Txe5 Kc7 23. Te7 Tad8 24. a4 g5 25. Dd5 The8 26. Txh7 g4 27. a5 gxh3 28. axb6+ Kxb6 29. Txd7 ja musta antautui. - E. R ida 1 a K-intialainen peli S. Reshevsky W. Lombardy Yhdysvaltain mestaruusturnaus, New York 1% e4 g6 2. d4 Lg7 3. RI3 d6 4. Re3 RI6 5. g Lg2 Rbd e5 8. e4 eb 9. h3 Db6 (Näin oltiin tultu hieman kiertotietä tavalliseen K-intialaiseen. D:n sijoittaminen b6':een osoittautuu kuitenkin harvoin onnistuneeksi - sama koskee sen siirtymistä ruutuun e7. Parhaimmiksi ovat osoittautuneet ruudut a5 ja e7)' 10. Tbl! (Sisältää väliaikaisen sotilaanuhrauksen, 'jota mustan ei olisi pitänyt kuitenkaan ottaa vastaan. Mutta mustan D sijaitsi joka tapauksessa varsin vaarallisesti) exd4? II. Rxd4 Rxe4 12. Rxe4 Lxd4 13. M! Re5? (Tällainen huolettomuus on jo yllättävä. Mustan oli pelattava 13. Lg7 jonkinlaisin puolustusmahdollisuuksin) 14. e5 dxe5 15. bxe5 Dd8 (Eikä tietenkään Dxbl 16. Dxd Rxf6+ Txf6 18. Dxe5 TI7 19. Lh6 ja valkea voittaa) 16. lh6! b5 (Kvaliteetti ei ollut pelastettavissa: Te8 17. Lg5) 17. Lxl8 KxlB 18. De2 De7 19. Tldl Lxe5 20. Rxe5 Dxe5 21. Tbcl Re4 22. TdS+ Kg7 23. DeS Da3 24. Tel Rb6 25. DhB+ Kh6 26. Tg8 ja musta antautui. - E. R ida I a. Nimzointialainen peli W. Uhlmann K. Darga Hastings 1958' e4 Rf6 2. Re3 e6 3. d4 LM 4. e3 e5 5. Rf3 (Yllättävän harvoin kokeillaan' tässä" valkeilla aikaista e7-e5:tä vastaan jatkoa 5. Re2. Mielenkiintoinen, vaj,kealle edullinen jatko esiintyi pelissä Reshevsky-Na.jdorf, Dallas 1958: 5. - exd4 6. exd4 d5 7. e5 Re4 8. Ld2 1 jne.) Ld3 d clxe4 (Tavallisin Iässä on 6. - Re6. Peli siirto lienee hieman parempi kuin heti 6. - Rbd7) 8. Lxe4 b6 (Varmempi on 8. - Rbd7, mutta pelisiirtokin lienee pelikelpoinen) 9. De2 Lb7 10. Tdl exd4 (Parempi oli De? ja jos siuoin H. a3, niin 1,1. - La excl4 (Mahdollinen oli myös H. Txd4) 11. Lxe3? (Tämä luopuminen lähettiparista on vakava virhe, 'jonka jälkeen mustan on erittäin vaikeata löytää enää tyydyttävää jatkoa. Mustan oli pelattava kylmästi Re6" sillä pelaamalla 12. d5,1, joka on sinänsä hyvä jatko, ei valkea [opulta kuitenkaan saa ratkaisevaa etua ja toisaalta 12. Lg5 saa vastauksen h6) 12. bxe3 De7 13. Ld3 Dxe3 (Tilannetta olisi tus.kin paljoakaan parantanut sotilaan Iyömättä jättäminen. Valkea olisi pelannut 14. e4 ja ottanut mustalta tärkeän keskustaruudun d5 sekä säilyttänyt samalla lähetilleen erin- 37 omaiset toimintamahdollisuudet) 14. Lb2 DM (Tämä on parempi kuin H. - De? 15. Tael De? 16. Re5 1 ja valkeana on aivan ylivoimainen peli) 15. a4! (Mielenkiintoinen siirto, jonka pääuhkaus on tornin tuominen 3. riviä pitkin a-:stä K-sivustalle eikä suinkaan kvaliteetin ryöstö 16. La3 DaS I? Lxf8. Mustan seuraava siirto on tosin ymmärrettävä - tosiasiahan on, ettei monikaan luovu mielellään vapaaehtoisesti kvaliteetista multa olisi ollut hauska nähdä, miten valkea olisi jatkanut 15,. - Ro L03 Da5 1? Lxf8 Txf8 jälkeen peliä. Mustahan uhkaa muutamassa siirrossa saada K sivustalla aikaan melkoisia uhkauksia pelaamana DaS-h5 Rf6~dS-f4 sekä tuomalla mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa vielä torninkin d5:n kautta mukaan hyökkäykseen. Allekirjoittaneen arvio on, että sotilas sekä erinomainen upseeripeli korvauksena kvaliteetista riittävät >tässä tasapeliin) Te8 16. Re5 Dd6 17. Ta3! Re6 18. Lbl Td8 19. Rg4 Rxg4 20. Dxg4 (Valkea on saanut nopeasti ja vaivattomasti sijoitettua upseerinsa erinommsnn hyök.käysasemiin. Ei ihme, että musta hätääntyy ja yrittää hätistellä näitä upseereita pois - joutuakseen vain ojasta amkkoon, sihä hän joutuu tällöin heikentämään K-sivustaansa, jossa valkealle syntyy uusia hyäkkäyskohteita) Dh5 g6 22. Dh6 DI8 23. De3 Df6 24. La2 Td6 25. De2! Tad8 26. d5! (Ratkaiseva, kauniiseen loppuun päättyvä läpimurto alkaa l ) DI7 27. Tad3 (Huomattakoon valkean upsee,rien erinomaisen tarkoituksenmukainen sijoitus, joka osoittaa valkean huolena asemallisesti valmistelleen hyökkäystä) La dxe6 De7 29. TxdB! (Tämä ja seura>ava loppusiirto tuovat edellisessä huomautuksessa esitetyn ajatuksen korostetusti esille 1) Txd6 30. Txd6! ja musta antautui, sillä jos ( Dxd6, niin 31. e7 + ja jos 30,. - Lxe2, niin 3'1. Txe6 1 (eikä 31. Td? Kf8,I) La6 3:2. Te7! ja musta voi antautua. Sekä hyökkäy.ksen asemallisen valmistelun että sen toteuttamisen puolesta loistosuoritus, joka enteilee UMmannista tulevaa suurmestaria 1 - E. R ida 1 a.

7 38 3g Nimzolntialainen peli Sokolov S~c;::jevo 1958 Lokvenc 1. d4 Rf6 2. c4 e6 3. Rc3 J.b4 4. e Ld3 d5 6. Rf3 c Rc Lxc3 9. bxc3 dxc4 10. Lxc4 Dc7 II. Lb5 (Tämä siirto on tässä nimzointialaisen pelin päämuunnelmassa osoittautunut varsin suosituksi. Se lienee tuskin tehokkaampi kuin tavallisemmat siirrot, mutta,tuo kylläkin jonkinlaista vaihtelua) II. - a6 12. Ld3 (Näin on pelattu erääseen tavalliseen muunnelmaan sinä erotuksella, että musta on voittanut - tai hävinnyt - siirron a7-a6) e5 13. Dc2 Te8 14. e4 exd4 (Helpommin tasoitti 14,. - c4" Nyt valkea saa jatkossa yllättäviä hyökkäysmahdollisuuksia) 15. cxd4 Lg4 16. es! Rd7 (Lienee parempi kuin Lokvencin osoittama jatko Lx exl6 Rxd4 18. Lxh7 + Kh8,19. Ixg7 + Kxg Lb2 Tad8 2il. gxf3i Th8 22. Khl! Txh7 23. TgI + Kh8 24. Tg3 ja kaksintamalla tornit g-linjalle valkea saa vamallisia uhkauksia mustan epävarmasti sijaitsevaa K:ta vastaan) 17. 1xh7 + Kf8 (Kysymykseen tuli sittenkin 1'7. Kh8, sillä uhkaavonnäköinen,18. Rg5 soa vostauksen Lh5 ja nyt esimerkiksi 19. Lg8 johtao ikuiseen shakkiin: Lq6 20. Rxl7 + Kxg8 21 Dxg6 RI8 22. Rh6+ Kh8 23. Rf7 + jne.) 18. De4 J.xf3 19. Dxl3 Rxd4 20. Dh3 R)w5? (Lopullinen virhe, jonka jälkeen )"'lu~ta häviää kauniisti. Mustan oli välttämättä lyötävä D:lla. Tosin 2'1. Dxd7 jälkeen ei käy heti ZI. Re2+, kosko seuwo 22. Khl Dxal 213 Dd6 + Te7 24. Dxe7 +' Kxe7 25. Lg5+ f6 26. Txal Ixg5 27. Tel jne., mutta väli siirron Tad8' jälkeen musta voi kyllä ottaa kvaliteetin. VaIkea voi tosin pelota muuta kuin 21. Dxd7 jo säilyttää, ennenkaikkea lähetitiporinsa ansiosta paremmat mahdollisuudet) Rg RI4 23. 'Lxf4 ReZ+ 24. Khl Rx!4 25. DM Rd5 26.1gB! (Loppuhyökkäys alkaa) Tad8 (Jos Ixg6, niin 27. Ixg6 + Rf6 2,8. Dh8 + Ke7 29. Dxg7 + Kd Tx16+ jne. voiltaen nopeasti. Liioin ei pelasta RI6 27. Dh8+ Ke7 28, Dxg7 jne) 27. Dh8+ Ke7 28. Dxg7 Tf8 29. Lxf7! Txf7 30. Tael+ Re3 (Epätoivoa, mutta Kd6 olisi saanut vastauksen 31. Te Txe3+ Kd6 32. Dg6+ ja musta antautui. Erinomaisen vilkas ja mielenkiintoinen hyökkäyspeli. - E. R i dala. ls82. Wieniläinen peli V. Tihomirnova N. Gaprindashvili (SSSR:n 19. naisten mestaruusturnaus, 1957) 1. e4 e5 2. Lc4 RI 6 3. Rc3 Rxe4 4. DhS Rd6 S. Lb3 - (Pelaamalla 5. DxeS+ De7 6. Dxe7 + Lxe7 asema yksinkertaistuisi, multa myös Tihomirova pitää sekavista asemista.) 5. - RcS 6. RbS g6 7. Df3 R!S (Vanha, monista peleistä tunnettu jatko. Näin pelasi esim. Bern Miesestä vastaan Pariisissa v Toinen puoluslustapa on 7. - IS.) 8. DdS -- (Luonnollinen, mutta ei silti paras siirto. Vahvempi olisi 8i. g4 a6 (8. - Rh6? 9. d3 f6 10. Rxc7 + Dxc7 11. Oxf6) 9. gxf5 axb5 W. Ixg6 De7 11. gxl7 + Kd8 12. d3' Rd4 13. Dh5 valkean eduin, kuten tapahtui pelissä Tartakower--Spielmann, Oslende 190'7) 8. Rh6 9. d3 -- (Parempi, kuin 9. d4, kuten Mieses pelasi mainitussa pelissää~ Berniä vastaan, jossa musta voitti seuraavasti: 9. - d6 10. Lxh6 Le6 11. DI3 Lxb3 12. Lxf8 La4! 13. Lg7 Lxb5' 14. Lxh8 Rxd4 ls. Dc3 DgS 16. g RI3 Dg4' mustan voittoasemin) d6 10. Lxh6 Le6 11. DI3 - (Nyt ei olisi hyvä Lxb3 12. Lxf8 La4 13. Lg7 LxbS 14. Lxh8 Rd4, ls. Ddl eikä mustalla ole riittävaa korvausta menetetys,tä tornista) Lxh xe6 fxe6 13. Dh3 - (Valkea voittaa sotilaan, mutta hänen kehityksensä viivästyy, ratsu sijaitsee huon~sti b5:ssä ja mustalla on vahva keskusta) LgS 14. Dxe6+ Le7 IS. Rf3 a6 16. Rc3 Dd7 17. Dc4 Tf8! 18. Rd Kb8! (V apau ttaa Rc6m, sillä uhkasihan muuten RdS-b6,+) 20. b4? - (Virhe, kuten kohta nähdään' Musta torjuisi hyökkäyksen helposti 20. Ra7 ja c6:lla. Mutta Gaprindashvili keksii paljon villimmän ja TJ!:f3! energisemmän jatkon saattaen vastustajansa yhdellä iskulla hyökkääjästä puolustautuijan asemaan. Valkean olisi kai pitänyt pelata , esim Lf6 21. b4 Re7 22. a4 RxdS 23. Dxd5 Df7 ja myöhemmin es-e4.) Txl3l (Erinomainen kombinaatio joka takaa mustalle vähintään remissin, mutta antaa hänelle lisäksi jatkuvia voitonmahdollisuuksia) 21. gxl3 Rd4 22. Kg2 DfS! (Valkea häviäisi heti 23'. Dxc7 + Ka8' 24. Rb6 + Ka7) 23. h3- (Erittäin sekava asema, jossa on erehtymisen mahdollisuuksia parhai1lekin mestareille. Siirrollaan valkea tor:jui uhanneen kahden siirron matin ja samalla otti valvontaansa g4-pisteen. Valkea ei voinut pelata 23. Dxc7 + Ka8 24. Rb6+ Ka7 25. Tael Dx Kg'l D<j Khl Rf3 ja uhkaus Dh3 ratkaisee. Sen sijaan oikein olisi ollut 23. Tael Dx Kgl, jolloin mustan täytyisi tyytyä ikuiseen shakkiin, sillä jatko LgS 2 5. Dxc7+ Ka8 26. Rb6+ Ka7 27. Rc81+ Txc8 28. Dxo8 RI5 29. Dc4 Rh4 30. De4' ei ole korrekti) Dx Kh2 LM? (Helposti voittaisi LgS uhaten c6 ja Lf4'+. Esim. 2S. c3 C'6 26. cxd4 cxd5 27. Dc2 Lf Kgl Dxh3 29. Tlel Lh! Khl' TI8 ja uhkaus Lg3'+ ei ole torjultavissa. Valkeata ei pe'lasta myöskään 25. Dxc7 + Ka8 26. Dc4' (26. Rb6 + Ka7 27. RC'8'+ Txc8 28. Dxc8 Lf KgI Re2 matti) Lf4+ (Ttai 26. b5) 27. Rxf4 Dx Kg! ds 29. Dc7 Rf Kg2 RM+ mustan voitoin) 25. e3? - (Vastavirhe, jonka jälkeen va'lkegn asema ei ole pelastettavissa. Valkea laski voittavansa näin: 25. Re6 26. Dxh4 Dxd5 27. De4. Oikein olisi kuiten'kin ollut 25. Dxc7+ Ka Rb6+ Ka7 27. Rc8+ Txc8 218,. Dxc8 Lg5, 2'9. Tael Lf Kg 1 R15. Näin ollaan tultu asemaan, missä musta uhkaa lyödä h3':een ja Rg3:n avulla tehdä matin. Ensimmäinen vaikutelma on, että vaikea voi antautua. Mutta hänellä onkin mielenkiintoinen pelastumismahdollisuus: 3:1. b5! ja jos 3,1. - Dxh3??, niin valkea voittaa' 32. b Tbl +. Jos taas Rg3?, niin 32. b6+ Kxb6 33. Tbl + Ka7 34. Txb7 + Dxb7' 3S. Dxb7 :Kxb fxgl3 Lxg TI7 + ja valkea voittaa jälleen. Mus,tan täytyisi pelastautua remissiin pelaamalla axbs 312. Dd8 ja ikuinen shakki. Virhe olisi Ld2? 33. Te4' ja jos Dxh3, niin 34. Tbl uhaten Ta4i+ jne) 2S. - cs! (Loistava siirto! Ratsun lyömistä seuraisi välittömästi Lxf.2) 26. cxd4 Lx12! 27. Txf2 Dxf Khl Df Kh2 cxd5 30. Dc2 Tc8 31. Dd2 e4 32. dxe4 Tc3 33. Dg2 Df Khl DM 3S. Kh2 Df Khl Tcl+ (?) (Vahinko, että musta ei aikapulassa lopettanut peliä seuraavasti: Tg3 37. Dfl (Tai 37. Tfl Dh4) TI3 38. Dg2 TI2 39. D9I1 Dxe4+ ja malti seuraavassa siirrossa) 37. Txcl Dxcl Kh2 D KgI dxe4 40. Valkea antautui. Voittalja on W-vuotias tyttö, jolla on takanaan neljän vuoden shakkiura. - P. Romanovskin mukaan - A. K i v i aho. IS83. Preussilainen peli 1. Sanon E. Bonsdorff Suomalaisen Shakkikerhon M-Iuokan kevätturnaus e4 e5 2. RI3 Rc6 3. d4 exd4 4. Lc4 LeS (Teoria suosillaa täs-. sä siirtoa 5. c3) 5. - Rf6 (Max Langen hyökkäykseen johtavaa peiisiirtoa parempi on 5. - d6, joka antaa mustalle edullisemman pelin) 6. e5 ds 7. exl6 dxc4 Tel+ Le6 9. Rg5 DdS (9. - Dxf6? W. Rxe6 Ixe6 II. DhS+

8 40 ja IZ. DxcS) 10. Rc3 Df5 11. Rce (Tätä siirtoa pidetään nykyään parhaana) 12. Rxe6 fxe6 13. Ixg7? (Valkea erehtyy siirtojärj estyksestä. Oikein on 13. g4 DeS 14. fxg7 Thg8 15. Lh6 tasa-asemin) Thg8 14. g4 Txg Rxc5 Txg4+! (Musta uhraa kuningashyök.käystä varten upseerin) 16. Khl (16. Kfl saa saman vastauksen kuin peli siirto mustalle vielä edullisemmin pelein) Tdg8 ja valkea antautui. Loppuasema Seura-avat muunnelmat osoittavat mustan pelin ylivoimaisuuden: a) 17. Rxe6 DxfZ 18. Rf4 Th4 mattilopuin. b) 17. f3 TgZ 18. Te,Z Dxf3 ja kahden siirron matti. c) '17. f4 DhS eikä vaikealla ole tyydyttävää puolustusta uhkaus ta 18. DxhZ+ vastaan, sillä 18. DdZ DdS+ 19. Re4 Dxe4+ 'johtaa matliin ja 18. D tai Te2 taas siirron Tg,l+ jälkeen ratkaisevaan materiaalitappioon. d) 17. Del2 Dh5 '! 18. f3 (Mielenkiintoinen g-linjan katkaisemisyritys 18. LgS saa vastauksen TgI +! Siirtojen IH. Dxe6+ Kb8 jälkeen uhkaakolmen siirron matti alkaen siirrolla TgI+, mutta tilaisuuden tullen myös D-uhraus hz:ssa. Val.kealla ei ole puolustusta: 19. Ra6+ bxa6 ZIO. Dxc6 DxhZ + ja matti seuraavassa siirrossa tai 19. Df6 Dh3 voittaen) 18. TgZ 19. DxgZ Txg2 20. KxgZ DxcS mustan helpoin voitoin, esim. 21. Txe6 d3 22. a3 DdS jne. - E. B 0 n s d 0 r f f Puolislaavilainen peli L. Hällström A. Sauso Ju,kolan sha'kkipiirin mestaruusturnaus d4 d5 2. c4 c6 3. Rf3 Rf6 4. e3 e6 5. Rhd2 (Täysin moitteeton johtava 5. Rc3.Pelisiirtoon pidetään mustan parhaana vastauksena siirtoa 5. - c5 i, mutta enempää kuin tasa-aseman ei sekään anna) 5. - Rhd7 6. Ld3 Ld6 7. e4 dxe4 8. Lxe4 (Omalaatuinen siirto, jota vastaan lähetin lyönti olisi ehkä sittenkin antanut parhaat mahdollisuudet. Mutta ehkäpä musta arveli, että Hällströmillä oli tässä muunnelmassa "koira haudattuna") e5 10. c5 Le7! (Sisältää omaperäisen soti1aanuhrausajatuksen 11. Rxe5 Rxe5 12. dxe5 Rg4 13. Dc2 Rxe5 14. Lxh7 + Kh8 15. Le4 f5! (Näin musta saakin tuuma purjeisiinsa K-sivustallla) 16. R13! (Lähetti olisi f3:ssa tarvinnut suojakseen dz:ssa sijaitsevan ratsun, mikä olisi tehnyt valkean pelin kehittämisen erittäin hankalaksi) Lf6 17. Rxe5 LxeS 18. Lf3 Dh4 (Näin ovat mustan upseerit vähitellen hankkiutuneet hyökkäysasemiin - tapahtuneet vaihdot ovat tosin jonkin verran helpottaneet valkean peliä) 19. g3 (Jos 19. h3, niin TfS! sen sijaan gs, saisi vastauksen 20. LdZ! g4 21. L03! jne.) Df6 20. a gxf4 Lf5 22. De2? (Tämä päältä päin katsoen hyvältä näyttävä siirto häviää seuraavan vitsikkään upseerinuhrauksen vuoksi. Parempia puolus-tusmahdollisuuksia antoi ja vaikeampien ongelmien eteen mustan asetti siirto 2Z. Db3. Tosin muslal.la on silloinkin erinomaiset mahdollisuudet jatkaa hyökkäystään Dxf2+!! K-sivustalla 'ja todennäköisesti voittaa peli Tae8! 23. Ixe5 Txe5 24. Dc4 Lh3 25. Lg4 (,Peliä ei pelasta tietenkään myöskään Z5. LgZ LxgZ Z6. KxgZ Df3'+ 27. Kgl Te4 jne.) 25. Dxf2+!! ja valkea antautui. sillä seuraa 26. Txf2 Tel Dfl Txfl TxU Txfl ' - E. R id ala Ranskalainen peli O. Kilpinen E.. Puhakka Shakkikodin Cup-turnaus S8 1. e4 e6 Z. d4 d5 3. Rd2 Rf6 4. exd5 (Tarraschin muunnelman pää siirto on tässä 4. es. Mikäli musta olisi pelannut 3,. - cs, sopisi tekstisiirto tähän) 4. - exd5 5. Rf3 Lg4 6. Le2 Rc6 7. O~O Dd7 B. Tel O-O~O 9. c3.ld6 (Musta uhkaa jo seuraavass-a siirrossa Lh3!! Valkea estää tämän yrityksen heti) 10. RU TdeB 11. M? (Välttämätön oli LgS) Re4 12. Dh3 (LdZ olisi estänyt sommitelmaketjun) Rxc3! 13. Dxe3? (Lyhytnäköisyyttä. 13. lxh4 14. Dh2 Lxdl 15. Tbl Txe2! 16. Dxe2 Rxd4 17. Dxdl Lxf3 18. DM Dg4 19. Re3 Re Kfl Dxb4 21. TxM Rxcl mustan voittopelein. - PS Griinfeldin puolustus I. Tuomainen W. Tauher. (Salt Lake City) (Reno) Utahin osavaltion avoin mestaruusturnaus, Salt Lake City 1'3. ] L d4 Rf6 2. c4 g6 3. Rc3 d5 4. cxd5 Rxd5 5. e4 Rxc3 6. hxe3 c5 (Kysymykseen tulee myös Simaginin muunnelma 6. - Lg7 7. Lc4 0'--'0 8,. ReZ Rc6! jne.) 17. Lc4 Lg7 8. Re2 cxd4 9. exd4 Re6 10. Le3 Da5+? (Tämä on ilmeisestikin liian aikainen D:n liikkeellelähtö. Parempi oli vanha teoreettinen jatko lg. - 00'--'0 II. O~O 194 tai myös Ra5) 11. Ld2 Da3 (Myös jat'kossa Dh5 lz. ds ' Re5,13. Lb5+ Ld7 14. Lxd7 + Rxd7 'l's. Tbl, kuten pelissä Bondarevski Katetov, ottelu Moskova-Praha 1946, tapahtui, valkea jää selvästi paremmalle puolelle) 12. Thl d5 (Tuomainen yrit,tää panna vastustajan heti pelin alussa "seinää vasten" - ja onnistuukin. Aktiivinen pelisiirto on ilmeisestikin kannattavampi kuin tornitus, joka sekin antoi valkealle selvän asemaedun, sillä keskusta jää täydellisesti valkean haltuun) 13. h5? (Tämän johtaa auttamatta häviöön. Mustan oli yritettävä, meni sitten syteen tai saveen, sekavaa jatkoa 13. -Re5 14. Lb4 Df3!? IS. 0'-0 Dxe4 16. LbS ja valkean kehitysmat 'ka sekä parempi upseeripeli ovat enemmän kuin riittävänä korvauksena sotilaasta. Huoma.t!akoon haus'ka käänne 15. gxf3,?? Rxf Kfl Lh3") 14. Lxh5 Rd4 15. LM (Kysymykseen tuli myös yksinkertainen asemallinen jatko 15. Rxd4 Lxd4 '1'6. Lh6 Lg7 17. Lxg7 Kxg718. Dd4+ f6 19. Tfd ylivoimaisin asemin) Dxa2 (1S. - Dl3 ei tässä enää ollut riittävä: 16. Rxd4 Dxg2 17. Tfl Dxe ReZ Th8 19. LaS! eikä musta pysty valtaamaan upseeria takaisin. Ei tietenkään 19. Lxe7?, koska L03+ eikä 19. Dd3, koska '19. - LfS!) 16. Rxd4 Lxd Lf ThB 19. e5 Txb5 (Mustana ei ollut valinnan varaa) 20. exl6 TxdS 21. fxe7 Te8 22. Del Lg4 (:Jos Z12. - Dc4 pyrkimybenä manööveri Dc4-d4+-g7, niin yksinkertaisesti Z3. Lc3!) 23. Dh4 Le2 24. Dh6 ja musta antautui f8:ssa syntyvän malin vuoksi. Tuomainen ansaitsee täyden tunnustuksen tästä mielenkiintoisesta voittopelistään Utahin osavaltion von mestaria vast-aan I - E. Ridala Preussilainen peli K. Rajakallio L. Hyttinen Tampereen seudun shakkipiirin mestaruusturnaus 7. lz. S8. 1. e4 e5 2. Rf3 Re6 3. Le4 LeS Rf6 5. d4!? (Gambiittimuunnelma, jonka suhteen mielipiteet eriävät - esim. Keres katsoo, että valkea ei saa riittävää korvausta uhratusta sotilaasta. Musta ei kuitenkaan ota sotilasta vastaan jatkossa 5. - Lxd4 6. Rxd4 Rxd4 ja nyt joko 7. f4 tai 7. Lg5, vaan siirtyy mieluummin preussilaiseen peiiin, tar.kemmin eraaseen Max Langen hyökkäyksen alamuunnelmaan) 5. - exd4 6. e5 Rg4 (Tätä siirtoa on vuosikymmenien varrella silloin tällöin yritelty, mutta nykyisen käsityksen mukaan se on huono. Var-

9 4Z 43 sinainen Max Langen hyökkäys, eräs koko shakkipelin monimutkaisimmista avauksista, jatkuu 6. - ds 7. exf6 dxe4 8. Te,l + Le6 9. RgS DdS ',lot. Re3' DfS, ltl. Ree4 jne.) 7. e3 (Puuttumatta valkean muihin heikompiin mahdollisuu.ksiin mainittakoon, että suurmes,tari Rossolimon suosittama jatko 7. Lf4,! d6 8. exd6, Lxd6 9. Teil+ Kf8, 10. Lxd6 Dxd61 LI. e3 1 dxc3 lz. Rxe3! antaa valkealle ylivoimaisen kehitysedun. Pelisiirtoon ei musta voi vastata 7. - dxe3l, koska seuraa 8. Lxf7-1- 1, mutta oi'kein oli - kuten tämäntapaisissa preussilaisen pelin asemissa ds,! Tornituksen jälkeen pääsee valkea tehokkaalla tavalla särkemään mustan K-aseman) 7. - O-O? B. exd4 d5 9. Lb3 Le7 10. h3 RhS II. LxhS gxhs 12. Dd2 Lg5 13. Rxg5 hxg5 (,Jos musta lyö D:lla, vaihtaa va.lkea ja voitiaa mustan tärkeän d-sotilaan) 14. Re3 LeS 15. f4! (Asema oli jo kypsä toiminnan aloittamiseksi K-sivustalla. Kuningashyökkäyksen Raja,kallio viekin läpi taiteen kaikkien sääntöjen mu'kaisesti) gxf4 IS. Txf4 Re7 (Hauska erehtymisen mahdolli.suus oli DgS,? 17. Tg4 1 ) 17. TI6 ("Tukkeaa" tehokkaalla tavalla f-linjan) Rg6 lb. TafI e5 (Sinänsä aivan oikeata linjojen avaamista D-sivusta.lla -- vahinko vain mustan kannalta, että va lkean uhkaukset K-sivustalla ovat niin voimatk.kaat, että ne riittävät ratkaisemaan pelin) 19. dxe5 Rxe5 20. Le2 (Mustan d-sotilas oli lyötävissä, mutta valkea ei tyydy siihen) 20. Rg6 21. Dh6 De7 22. b4 a5 23. Tlf4! axb4 24. TM Dxe Khl Tle8 26. Lxg6 Lf5 27. Dxh7 + ja musta antautui. - E. R ida 1 a D-sotilaspeli R. Lindeman A. Aaltonen Lounais-Suomen Shakkiliiton mestaruusturnaus, Turku lz. 1. S'9. 1. d4 d5 2. Rf3 Rf6 3. Lg5 (Tällä terveellä kehityssiirro.lla, joka ei kylläkään ole erityisen tehokas, pääsee valkea kätevästi pois teorian laduilta. Mustan aktiivisin vastaus oli 3. Re4 ja 4. - ets sekä S. - Db6) 3. - e6 4. e3 Le7 5. Ld3 h6 6. LM c5 7. e3 Db6 8. Del (Vaikeuttaa Tal:n tuomista mukaan peliin. Parempi oli 8. De2) 8. - Ld LbS! (Harvinaislaatuinen vaihtomanööveri, joka kuitenkin oli täysin perusieltu: saahan musta vaihdettua huonomman lähettinsä valkean parempaan) 10. Lxb5+ Dxb5 II. Rbd2 Re6 12. Re5 (Pyrkimys e3 -e4:n valmistelemiseen esim. siirrolla,12. Tel tuli niini,kään kysymykseen) Rxe5 13. dxe5 Rd7 14. Lg3? (Tämä on jo suoranainen virhe, joka aiheuttaa valkea.lle jatkossa paljon vaikeu.ksia - sitäkin suuremmalla syyllä, kun 14. Lxe7 Kxe7 IS,. f4 1 jälkeen mus,tan kuningas olisi keskustassa sijainnut jonkin verran epävarmasti) e4! (Vapauttaa ruudun es mustan ratsulle, jolla tämän jälkeen on vapaa pääsy d3:een tai e4:ään. Varjopuolena on, että valkean ratsu puolestaan saa erinomaisen paikan d4:ään, mutta sehän on vaihdettavissa pois) 15. Rf3 Re5 16. Rd4 Db6 17. De2 h5! (LähtömeJ1kki hyök.käykseen, jonka onnistuminen tosin ei ole ehdottomasti taattu, jos valkea vain löytää oikean puolustuksen) g6 19. b4 Re a5 21. b5 h4 22. Lel LeS 23. Ta TI3 Th5? (Pian i.lmenee, että Th7 olisi säästänyt tempon) 25. Th3 Tdh8 26. Ddl g5 27. g3 T5h7 28. Tg2 hxg3 29. Txh7 Txh7 30. hxg3 DdB 31. Dg4? (Valkea aliarvioi mustan uhkauksia h-linjalla, mikä osoittautuu kohtalokkaaksi virheeksi. Hänen oli tyydyttävä vain vaatimattomasti pelaamaan 311. ThZ ja vaihtamaan toisetkin tornit pois laudalta - tämä olisi antanut hänelle kohtalaiset tasapelitoiveet) Dh8 32. Kfl Thl Tgl (3)3. KeZ ei käynyt'kään 3>3. Txel -I-! takia) Dh2 34. Txhl Dxhl+ 35. Ke2 Dg Kdl Lxd4! (Vasta nyt tapahtuu tämän valkean hyvin sijoittuneen ratsun lyöminen - mutta sitä voimakkaampi on sen teho!) 37. exd4 Dfl 38. fs (1) (Valkea oli joka tapauksessa voimaton uhkauksia Rf2-1-ja Rxe3-1- vastaan) Rxe3+ ( Rf2+ voittaa D:n, mutta pelisiirto johtaa mattiin) ja valkea antautui. Jos 39 Kd2 niin 39. Dd KoI Dbl Kd2 Re4'-I- 4Z. Ke3 Dd3 ja jos 39. Kc:2, niin 39. Dd KbZ Dbl -1-4,l. Kxe3 Del. - E. R ida 1 a Albinin vastagambiitti U. Korvenranta V. Boman Keravan Shakkikerhon ME-, I ja II luokan turnaus S8. 1. d4 ds 2. e4 e5 (Verrattain harvinainen Albinin gambiitti, joka ei ole kuitenkaan niin vaaraton kuin moni luulee. Joka tapauksessa se vaatii tarkkaa peliä valkeankin puolelta) 3. dxe5 d4 (D-sotilas on tässä avauksessa mustan pelin valtti 1) 4. e3? (Tämä on huono. Oikein oli 4. Rf3 Re6 ja nyt vaikealla on valittavana mm. siirrot S. Rbd2, 5. a3 ja 5. g8) 4. - Lb Ld2 dxe3! 6. Lxb4 (Tämän pitäisi johtaa valkean häviöön. Vastarintamahdollisuuksia larj osi vielä 6. fxe3 Dh g,3 De4 8. Df3 Lxd RxdZ Dxe5 jne.) 6. exf2+ 7. Ke2 fxglr-i-! 8. Kel (Ratsua ei tietenkään voinut lyödä vastauksen 8. - Lg4+ takia) 8. Dh4+ 9. Kd2 DI4-1-? (Tähän saakka musta on pelannut aivan oikein teo- Ulkomailta rian suositusten mukaisesti, mutta erehtyy tässä ajamaan valkean K:ta takaa väärällä tavalla. Peli oli he1posti voitettavissa jatkamalla 9. - Rc6,1 10. Lc3t Lg4 jne.) 10. Ke2 Lf Kb3 (Näin valkean kuningas pääsikin.livahtamaan karkuun. Mustalle aiheuttaa lisäksi päänvaivaa Rgl:n jääminenkiinnil 1 I. - a5 12. Lc3 Df2 13. Ld4 Lc Dxe2 Dxd4 15. Re3 Db Rbs e6 17. e5 a Ka3 DaS 19. Rd6+ (Lehti on kääntynyt - mustan aivoitukset valkean kuningasta vastaan ovat tyrehtyneet ja aloite siirtynyt valkealle) Kf8 20. De4 Rh6 21. Tdl De7 (IJos heti Z~l. - Rd7, niin 'Z2. Rxf7) 22. Txgl Rd7 23. Tel bs 24. Db4 Da7 25. e6! (Linjat torneille hyökkäystä varten mustan kuningasta vastaan on avattava) fxe6 26. Txe6 Dxes 27. Re4 Dxb Kxb4 Rb8 29. Lxbs! (Tekee kauniilla tavalla lopun mustasta) exb5 30. TII + Rf7 31. Rd6 Ta7 32. Te8. - E.,R ida 1 a. Mestaruuskilpailuja ja kansainvä.lisiä turnauksia pelattiin viime vuoden loppupuolella monessa maassa. Romanian mestaruusturnaukseen otti osaa 20. pelaajaa ~a sen voitti niu'kimmiten I. BalanellZ pisteellä, seuraavina Reieher, J. Szabo ja Alevandreseu 1l1/2 ja vasta viidentenä tunnettu sommitelmapelaaja V. Cioealtea 11. Myös tri Troianeseusijoittui vaatimattomasti jaetulle sijalle. Tunnetun akateemisen pelaajan Mititelun kävi vie.lä huonommin, jaettu,113.-ls. sija. Seuraavana näytepeli: 1590 Evansin gambiitti. J. Szabo-Mititelu. 1. e4 e5 2. Rf3 Re6 3. Lc4 Le5 4. b4 Lxb4 5. e3 Le7 6. d4 Ra5 7. Rxe5 Rxe4 8. Rxc4 d5 9. exd5 Dxd Re3 Dd6 (Parempana pidetään DdB tai DaS. Te.kslisiirto antaa keskustassa valkean sotilaille ylivoiman.) Rf6 12. e4! 0, d5 Da6 14. Re3 Re8 15. Db3 Dg6 (Musta yrittää pelata nähtävästi koko pelinsä Daamilla ja kuningasratsulla.) 16. La3 Lxa3 17. Dxa3 Rd6 18. e5! Re8 (Siirto siirrolla valkea musertaa kahdella kes kustasoti.laallaan mustan aseman.) 19. Tadl Ld7 20. Td4 Rf6 21. Db4 b6 22. e6 Le8 23. d6 exd6 24. Txd6 Le6 25. Tldl Dg5 26. f4 DeS 27. Dxe5 bxe5 28. f5 Le8 29. Dd5 Rxd5 30. Rxd5 f6 31. Tbl (Uh.kaa He7.) a5 32. e7 KI7 33. TbB LxlS 34. T6d8 musta luopui. - Kaunis sotilaspeli! - P. S i m 0 n e n. Heimoveljet Unkarissa pelasivat mestaruuskilpailunsa 18 miehen voimalla. Suurpelaajat kärkipäässä olivat muihin pelaajiin nähden ylivoimaisia, mutta kes,kenään he jakoivat sijan. Vertailun avu.lla saatiin suurmestari Barcza ensimmäiseksi ja sitten kv.mestari Partiseh sekä suurmestari Szabo lzi/ 2 pistettä kaikilla. Seuraavina

10 44 4S Bilek ja Florian 10, Dely ja Forintos 9,1 /2 jne. "R a t s u a h d i n CJ 0 S s a k e s k u s t a ss a" lystikkäässä voittaljan näytepelissä: 1591 Barcza-Barezay. 1. Rf3 Rf6 2. g3 g6 3. Lg2 Lg c4 d6 6. Rc3 Rc6 7. Tbl Rd7 8. d3 Tb8 9. Ld2 a6 10. Del Rde5 11. Rel Rd4 12. e3 Rf5 13. Re2 b5 14. cxb5 axb5 15. e4! musta antautui. Bobby Fiseher USA:n mestari! Tämä IS-vuotiassuurmestari - ihmelapsi voitti jälleen maansa mestaruuden. Läntisen pallonpuoliskon kruunaamaton mestari, suurmestari Samuel Reshevsky joutui jälleen antamaan periksi tä.lle nuorelle ihmekyvy.lle. Fiseher saavutti 8 1/ 2 pistettä, Resehevs.ky jäi pisteellä jälkeen. Mestarien keskenäisestä pelistä tuli peräti maailmankiertäjä ja sen näkeminen shakkilaudalla, saa varmaan monen lukijan ajattelemaan, voiko kukaan olla varma itsestään, kun kokeneet suurmestaritkin lentävät kymmenessä siirrossa?! Fischer-Reshevsky. 1. e4 c5 2. Rf3 Re6 3. d4 exd4 4. Rxd4 g6 5. Rc3 Lg7 6. Le3 Rf6 7. Le Lb3 Ra5? 9. e5! Re8 10. Lxf7 +!! Kxf7 (Jos Tx17, niin Re6! ja kuningatar lentää.) 11. Re6! (Kaikesta huolimatta Wmä siirto. Jos II. - Kxe6,? niin 12. DdS+ KfS 13. g4 Kxg4 'ja H. Tgl+ voittaen. Reshevsky löi sotilaalla e6:een ja jatkoi vielä urheasti kolmekymmentä siirtoa eteenpäin - ilman Daamia. - PS. Hastingsin turnaus Tämä perinteillään rikas turnaus pelattiin vuoden lopulla 3<4 kerran. Ensimmäisen kerran turnaus pelattiin 189S ja silloin oli mukana 22 osanottajaa. Turnauksen voitti H. N. PilIsbury, seuraavina M. Tshigorin, Em. Lasker, S. Tarraseh ja W. Steinitz. Viimeisen turnauksen osanottajissa kävi suuri kato, sillä esim. pääluokkaan ei saatu yhtään suurmestaria mukaan. Turnauksen voitti Itä-Saksan mestari Uhlman B pisteellä (9). 2. Portiseh, Unkari 7,,3. Gereben, Sveitsi 6, 4. Darga, Saksa 1/ 2, S. DtiC'kstein, Itävalta S, 6. Wade, Englanti 4, 7. Clarke, Eng.lanti 4 jne. Näytepeli on 21-vuotiaan unkarilaisen kauneuspalkintopeli Darga Portisch. 1. e4 e5 2. Rf3 e6 3. d4 cxd4 4. Rxd4 a6 (Paulsenin muunnelma on suosittua nykyisin sisilialaisessa.) 5. Re3 De? 6. g3 Lb4 7. Re2 Rf6 8. Lg2 Rc6? (Paras siirto on Le7 1 ) 9. O-O? (Valkea olisi saavuttanut paremman pelin pelaamalla heti. 9. Lf4! es W. LgS jne.) 9. - Le7 10. h3 d6 11. Le3 h5 12. f4 Lb7 13. Del Df2? (Paremmin g4.) M! 15. Ra4 Rd8! 16. e5 dxe5 17. Lb6 Db8! 18. fxe5 Dxe5 19. Lxd8 Taxd8! 20. Lxb7 Db5! 21. Db6 Dxe2 22. Tf2 DeS! 23. Dxa6 Dxg Lg2 Ta8 25. Db7 Rd5! 26. TafI Ld6! valkea antautui. - PS. Suurmestari Olafss,on ylivoimainen Beverwijkissä Tammikuun alkupuolella pelattu Beverwijkin kansainvälinen turnaus päättyi islantilaisen nuoren -suurmestari F. Olafssonin voittoon 7 1/ 2 pisteellä (9 ), suurmestari Eliskases jäi hänestä 2. pis,tettä, kolmantena Donner, Hollanti S., van Seheltinga, Hollanti, Barendregt, Hollanti, O'Kelly, Belgia ja Toran, Espanja 41/2, mainittakoon suurmestari O'Kellyn häviötön ja voitoton tulos e.li yhdeksän remissiä! 8. B. Larsen 4, tanskalaisen suurmestarin tulos ei ole mairitteleva, mutta otetta,koon huomioon hänen viime vuoden lukemattomat turnaukset, jotka varmasti vaikuttivat shakkiväsymyksenä ja haluttomuutena, niinkuin Larsen itse sanoo. 9. van den Berg, Hollanti 3, ja ]-Q. Langeweg, Hollanti 2. Näytepeli on voittajan paras peli turnauksesta Espanjalainen peli, Olafsson Eliskases. 1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Lb5 a6 4. La4 R! Le7 6. Tel b5 7. Lb3 d6 8. e h3 Ra5 10. Le2 e5 11. d4 Dc7 12. Rbd2 exd4 13. exd4 Lb7 14. Rfl Tae8 15. Lbl d5 16. exd5 exd4 17. Lg5 Lxd5? (Mielenkiintoinen asema, josta jopa suurmestarit ovat eri mieltä. Tekstisiirto johtaa valkealle parempaan peliin. Tri Euwe pitää parhaimpana Tle8! Paehman ja Keres suosittelevat Tld8 1 - Ketä voi uskoa ja mitä voi pelata!? h6 kumoutuisi hienosti, 18. Lxh6!! gxh6 19. Dd2 LxdS 20. Dxh6 LxB 21. Rg3! Le4 22. Lxe4 Rxe4 23. RhS, Lf6 ja 24. Txe4 voittaen RxdS? johtaa myös suoraan häviöön, 18. Lxe7 Rxe7 19. Lxh7 + 1) 18. Rxd4 Tld8 19. RI5 Le6 20. Df3! Re4 21. Rxe7 + Dxe7 22. Lf5! Td6 23. Rg3 h6 24. Lf4 Tde6 25. Kh2! Rxb2 26. Lxe6 fxe6 27. Rf5 Df7? (Paremmin Df8! 28. Rxh6+ Kh7! mutta sekään ei pelastaisi häviöltä.) 28. Rd6 Txd6 29. Lxd6 Rc4 30. Lg3 Rd5 31. Dg4 Te6 32. Tael Df5 33. Dd4 Kh7 34. a4! Rf6 35. axb5 axb5 36. Tbl Te5 37. Df4 Dg6 38. Db8 Df5 39. TaI e5 40. Ta8 e4 41. Dh8+ Kg6 42. Ta7 Rh5 43. De8+ Kh Dxe4 Rxg3 45. fxg3 Dxe4 46. Txe4 h5 47. g4 h4 48. T4e7 Tg5 49. g3 hxg Kxg3 Re5 51. Kf4 Kh6 52. Txe5 musta antautui. - Loistosuoritus islantilaisella suurpelaajalla. - PS. Viime hetkellä! Jo otsikko sanoo: että nämä pelit ovat tulleet käsiimme silloin, kun alkupää tästä numerosta on jo pyörinyt painokoneissa I Espanjalainen peli TaI Petrosjan Neuvostoliilon mestaruusturnaus e4 e5 2. Rf3 Re6 3. Lb5 a6 4. La4 RI6 S. 0-0 Le7 6. Tel bs 7. Lb3 O~O, 8. e3 d6 9. h3 RaS 10. Le2 cs II. d4 Lb7 12. Rbd2 exd4 13. exd4 Te8 14. ds De7 15. Lbl Rd7 16. Rll Re4 17. Te2 Reb& 18. Te2 Db8 19. Re3 g6 20. Ld2 Ra4 21. b3 ReS 22. b4 Ra4 23. a3' Kh8 24. Txc8 Txe8 2S. Le2 Rab6 26. Tel Rf& 27. Ld3 TxC'1 28. Dxal Kg8 29. Rel Le8 30. Rlc2 De7 3,L Ral DXClI + 3i2. 'l..xal RhS 33. Kh2 Rg7 34. Rb3 tasapeli. Petrosjanin parhaita! Petrosjan-Guleld. 1. e4 RI6 2. RC'3 e6 3'. Rl3i ds 4. d exd exd 6. LgS Le7 7. e3 Re6 8. Ld3, Db6 9. Tbl Ld7 ],1. Re5 Dda 12. Df.3 Rb4 13. Le2 Le8 14. a3' Re6 ls. Ld3 Rd7 16. Rxc6' bxc6 17. Lxe7 Dxe7 18. e4 a5 19, Tlel Dd8 20. Tbell Db exd exd 22. De3 Rb8' 23. RxdS I exds 24. Dxe8 I g6 25. DbS Dxd Tedl TaB I 27. Lxg6, Te6 28. Ld3 Txal 29. Txcl Rd7 musta antautui Petrosjan-Vasjukov. 1. Rf3 IS 2. d4 Rf6 3. Lg5 e6 4. Rbd2 Le7 S. Lxl6 Lxl6 6. e4, O..-JO 7. e3 d6 B. D02 De8 9. Ld3, ds W. es Le7 11. a3 b6 12. e4 e6 lg. 0'-0 Ra6 14. Tle,l Rc7 ls. es Ld7 16. b4 DhS U. a4 Tfb8,18. bs bxe 19. dxe exb 20. c6 Le8 21. axb RxbS Zil. Tebl Re7 23. TxbB Txb8 24. Txa7 LdB 25 DeS Dg4 26. Dd6 h6 27. h3 Dg6 28. Txe7 Lxe7 29. Dxe7 Ta8 30. Db7 TaI Lbl Dl7 32. e7 Ld7 33. e8d+ musta antautui.