POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / /

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / /"

Transkriptio

1 KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU KIINTEISTÖVIESTI KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU Kiinteistöviestit luettavissa netistä Kiinteistöviestit luettavissa netistä LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / Miten ymmärtää tilinpäätöstä? I s. 1 Varmista vakuutusturva saneerausurakassa I s. 3 Onko vesimaksu oikeudenmukainen? II s. 2 Pro gradu tutkielma putkiremonttien vaikutuksesta myyntihintoihin II s. 3 Miten ymmärtää tilinpäätöstä? I s. 1 Varmista vakuutusturva saneerausurakassa I s. 3 Onko vesimaksu oikeudenmukainen? II s. 2 Pro gradu tutkielma putkiremonttien vaikutuksesta myyntihintoihin II s. 3 Lue Kiinteistöliiton lakimiesten blogia! Kiinteistöviestit luettavissa netistä LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / Miten ymmärtää tilinpäätöstä? I s. 1 Varmista vakuutusturva saneerausurakassa I s. 3 Onko vesimaksu oikeudenmukainen? II s. 2 Pro gradu tutkielma putkiremonttien vaikutuksesta myyntihintoihin II s. 3

2 kiinteistöviesti pohjois-savo nro 1 / 2014 maaliskuu sisältö Yhteystiedot: Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Puheenjohtaja: Veijo Hyvärinen p Kiinteistöliitto Itä-Suomen toimisto: Maaherrankatu KUOPIO puhelin faksi sähköpostit: Neuvonta: jäsenyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja tilintarkastajille Arkisin klo 9-12, p Kiinteistönetti: Yhdistyksen omat www-sivut: (sisältää myös jäsensivut) Suomen Kiinteistöliitto ry: Taloyhtiöiden kiinteistöportaali: (sisältää myös jäsensivut) Kiinteistöviestin julkaisija: Kiinteistöviesti: Ilmestyy vähintään neljästi vuodessa Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Painosmäärä: 1200 kpl Vastaava toimittaja: Mirjami Kauppinen Paikallissivujen avustaja: Anna-Liisa Pekkarinen Taitto: Viestitär Ky, Kuopio Tulostus: Kopijyvä Oy, Kuopio 2014 itä-suomen sivut...osio I ajankohtaista Miten ymmärtää tilinpäätöstä?...1 Tilintarkastajien yläikäraja poistuu...2 Varmista vakuutusturva saneerausurakassa...3 Taloyhtiö - valitse urakoitsija huolella...4 Taloyhtiö - lämmön talteenotto ei ole sirkustemppu...5 Kylmäkellarit kuumentavat tunteita...5 Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustusten hakuohjeet julkaistu...6 Käynnistysavustus vauhdittaa lähiötalojen korjaamista...6 Taloyhtiöiden lisä- ja täydennysrakentaminen voi nostaa alueen arvostusta...7 Kiinteistöliiton kunniamerkki - palkinto ansiokkaasta työstä!...8 lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö Oikeustapaukset...9 tutkimus ja kehittäminen KORMA -hankkeessa tuotettiin korjausrakentamisen malliratkaisuja...9 Energiaekspertti tuli taloon...10 talous- ja veroasiat Talousarvio-ohje päivitetty...10 tapahtumia ja julkaisuja Kiinteistöliitto on avannut uuden blogin!...10 Kiinteistöalan Kustannus Oy:n uutuuskirjat...11 kolumni Iso tasauslasku opettaa...12 pohjois-savon aluesivut...osio II Pääkirjoitus...1 Onko vesimaksu oikeudenmukainen?...2 Kiinteistöliitto Itä-Suomi palkittiin...5 Pro gradu -tutkielma putkiremonttien vaikutuksesta myyntihintoihin...6 Kiinteistöviestit nyt luettavissa Taloyhtio.netin jäsensivuilla...8

3 ajankohtaista KUVA: ANNE VERGER Sirpa Koponen luennoi Joensuussa, Kuopiossa ja Mikkelissä onnistuneissa Kurssi-illoissa. Miten ymmärtää tilinpäätöstä? Kevätyhtiökokouksissa käsitellään toimintakertomus, jonka liitteenä on talousarviovertailu sekä tilinpäätös, joka sisältää tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Varsinkin tuloslaskelma ja tase kirjanpidollisine termeineen ovat monelle täyttä hepreaa. HTM, KLT Sirpa Koponen avaa luennoillaan terminologiaa jokaisen ymmärtämään muotoon. On syytäkin avata, sillä asunto-osakeyhtiö toimii osakkeenomistajilta kerätyillä varoilla. Koponen korostaa toimintakertomuksen tärkeyttä. - Se kertoo selvin sanoin yhtiön edellisen vuoden tärkeimmät asiat ja mitä ollaan aikeissa tehdä seuraavana vuonna. Toimintakertomus on muutaman arkin mittainen, Koponen kertoo. Säännökset edellyttävät, että toimintakertomuksessa kerrotaan myös yleistietoa yhtiöstä sekä tiedot osakeomistuksen muutoksista. Rahankäyttöön pureudutaan kansantajuisesti talousarviovertailussa, jossa vertaillaan talousarviota toteutuneisiin lukuihin, eli onko kuhunkin tarkoitukseen varattu raha riittänyt ja vertailua käytetään apuna suunniteltaessa sitä, paljonko rahaa varataan seuraavalle vuodelle. - Budjettia ei saa ylittää, ellei ylitykseen ole pätevää syytä. Sellainen on esimerkiksi paljoluminen talvi, jolloin etukäteen ei ole voitu arvioida lumitöiden määrää, tai äkillinen vesivahinko, joka on pakko korjata heti suurempien vaurioiden välttämiseksi. Tulos ja tase, mitä ne ovat? On tärkeää, että tilinpäätökset ovat yhtenäisesti laadittuja, jotta nykyiset ja tulevat osakkeenomistajat pystyvät vertailemaan eri yhtiöiden tilinpäätöksiä keskenään. Tuloslaskelma kuvaa sitä, kuinka paljon tällä ja edellisellä tilikaudella aikana on käytetty rahaa kuhunkin asiaan. Kulut rahoitetaan osakkeenomistajilta ja vuokralaisilta perittävillä vastikkeilla ja muilla maksuilla. Laskelma on ryhmitelty esimerkiksi käyttöön ja huoltoon, lämpöön, veteen, sähköön, jätehuoltoon, vakuutuksiin ja kiinteistöveroon. Eniten vaihtelua tilikausien ja yhtiöiden välillä on korjauskulujen ryhmässä. kiinteistöviesti i -

4 ajankohtaista Tase kuvaa yhtiön varoja (omaisuuspuoli) ja velkoja. Varat sisältävät kiinteän omaisuuden eli tontit, rakennukset ja muun kaluston. Nämä eivät kuvaa yrityksen omaisuuden käypää arvoa, vaan ne ovat tulleet taseeseen rakennusaikaisista luvuista ja eivät näinollen ole vertailukelpoisia muiden yhtiöiden lukuihin. Omaisuuden todellinen arvo saadaan vain hankkimalla laskelma todellisista markkina-arvoista, mutta tällaiseen ei yleensä asunto-osakeyhtiöissä ole tarvetta. Saamiset, eli esimerkiksi vastike- ja muut rästit, ovat niitä eriä, jotka ovat vielä saamatta osakkeenomistajilta ja muilta maksajilta. Saamisissa voi olla erääntyneitä saamisia sekä myös seuraavan tilikauden puolella erääntyviä, kuten vesilaskutasaukset. Pankkisaamiset ovat ne varat, jotka tilinpäätöshetkellä ovat yhtiön pankkitileillä. Taseen toisella puolella ovat muun muassa ne velat, jotka ovat aiheutuneet edellisen tilikauden puolella, esimerkiksi joulukuun lämpölasku, mutta jotka maksetaan vasta seuraavan tilikauden puolella. Vieras pääoma ei aina pankkilainaa - Vieraan pääoman osuus (velat) sisältää siis muutakin kuin pankkilainoja. Kun ollaan vuoden vaihteessa, on aina velkaa, koska joulukuun lämpölasku ja jätelasku eivät ole vielä tulleet. Taloyhtiöllä on oikeastaan aina vierasta pääomaa tämän vuoksi. Tilinpäätöksessä pysäytetään tilanne siten, että tilinpäätöshetken taloudellinen tilanne olisi tiedossa, selventää Koponen. Konkreettisempi vieraan pääoman erä on taloyhtiön pankkilaina, joka kohdistuu joko kaikkiin osakkeenomistajiin tai vain niihin, jotka eivät ole maksaneet lainaosuuttaan. Tilinpäätös on yksinkertaisempi, jos ei ole taloyhtiön lainaa. - Jos halutaan tietää, mikä yhtiön taloudellinen tila on, on syytä verrata rahoja ja saamisia maksamattomiin laskuihin (osto- ja siirtovelat). Suositusten mukaan rahaa pitäisi olla noin yhden kuukauden vastikekertymän verran siltä varalta, että yhtiön kiinteistöön kohdistuu yllättäviä kuluja kuten vesivaurioita, huomauttaa Koponen. Yhtiön lainat Tilinpäätöksen vaikeimmin ymmärrettävät asiat syntyvät silloin kun yhtiössä on suurempia korjaustoimenpiteitä ja niihin liittyvien lainojen maksuja. Ei ole järkevää, että asunto-osakeyhtiö maksaa tuloveroja ja siksi ajoittain joudutaan tekemään kirjanpidollisia ratkaisuja, jotka poikkeavat normaalista tulojen ja menojen kirjaamisesta. - Jos yhtiölle tulee tilikauden aikana euromääräisesti suuria suorituksia ilman, että niitä vastaan on kuluja - lainojen lyhentäminen ei ole kirjanpidollisesti kulua - voidaan päätyä ratkaisuun, jossa yhtiölle tuleva suoritus voidaan joutua käsittelemään lisäsijoitukseksi yhtiölle. Tämä on rahastointia, johon on oltava yhtiökokouksen päätös. Osakkeenomistajan maksaman suorituksen rahastointi vaikuttaa maksajan asioihin vain silloin, kun maksaja on sijoittaja. Rahastoitua vastikkeen/lainaosuuden maksua ei voi vähentää vuokratulosta, vaan se on huoneiston ostohinnan lisäystä. Kirjanpidossa ja verotuksessa on käytettävissä verotettavan tulon poistamiseksi muitakin vaihtoehtoja, kuten poistot rakennuksesta ja asuintalovaraus. Näiden avulla rahastointitarvetta voidaan pienentää tai poistaa kokonaan, riippuen yhtiön luvuista. alp Tilinpäättäjän muistilista KHT-yhdistyksen ja Kiinteistöliiton yhteistyönä KHT-yhdistys ja Kiinteistöliitto ovat laatineet yhteistyössä tilinpäättäjän muistilistan jäsentaloyhtiöiden tilinpäätösten laadinnan tueksi. Tilinpäättäjän muistilista on pdf-muodossa jäsentalojen käytettävissä Taloyhtio.netin jäsensivuilla (edellyttää kirjautumista). www. taloyhtio.net Tilintarkastajien yläikäraja poistuu Tilintarkastajien nykyinen 70 vuoden yläikäraja poistuu. Tämä mahdollistaa tilintarkastajien työurien pidentymisen. Lakiin tehdään myös lisäys, joka koskee perustettavien yhteisöjen mahdollisuutta jättää tilintarkastaja valitsematta ensimmäisille tilikausille. Näin sääntely selkeytyy, ja se vastaa paremmin jo muodostunutta käytäntöä. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle 14. marraskuuta Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 31. joulukuuta Tilintarkastajien toiminnan laatua valvotaan säännöllisin väliajoin, joten tarvetta yläikärajalle ei enää ole. Lisäksi toimialan ikäjakauma ja eläköityvien tilintarkastajien merkittävä määrä tukevat yläikärajan poistamista. Tilintarkastajien yläikärajan poistamisen taustalla on työ- ja elinkeinoministeriön tilintarkastajajärjestelmän uudistamista valmistellut työryhmä, joka luovutti raporttinsa vuoden 2012 lopussa. i - kiinteistöviesti

5 ajankohtaista Varmista vakuutusturva saneerausurakassa Vahinkoja voi sattua myös huolellisille ammattilaisille, vaikka pyritään toimimaan huolellisesti. Saneerausurakan suunnittelu ja valvonta eivät ole tässä suhteessa poikkeus. Suunnitteluvirhe tai huolimattomuus laadittujen suunnitelmien tarkistamisessa taikka rakennustöiden valvonnassa voivat aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä. Vahinkoriskeiltä suojautuminen on sekä tilaajana olevan asunto-osakeyhtiön että konsulttina toimivan suunnittelijan, valvojan tai muun asiantuntijan yhteinen etu. Osapuolet voivat suojautua vahinkoriskeiltä toisaalta ennaltaehkäisemällä vahinkoja ja toisaalta oikealla sopimustekniikalla ja vakuutusturvalla. Parasta vahinkojen ennaltaehkäisyä on se, että asunto-osakeyhtiö käyttää saneerausurakan suunnittelussa, laadittujen suunnitelmien hyväksymisessä, projektinjohtotehtävissä ja urakan valvonnassa vain hyväksi havaittuja ja osaavia ammattilaisia. Tiedetään hyvin, että vahinkoja sattuu, vaikka kaikkea huolellisuutta on noudatettu. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että asunto-osakeyhtiö varmistaa, että se saa vahingon kohdatessaan täyden vahingonkorvauksen. Asuntoosakeyhtiö varmistaa vahingonkorvauksen oikealla sopimustekniikalla ja vaatimalla konsultilta riittävää vastuuvakuutusturvaa. Rakennusalan konsultit, jollaisiksi myös suunnittelijat ja valvojat voidaan katsoa, käyttävät tyypillisesti konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE KSE 1995 ei tule itsestään sovellettavaksi. Ne ovat osa asunto-osakeyhtiön ja konsultin välistä sopimusta vain, jos osapuolet nimenomaisesti sitoutuneet niiden soveltamiseen. Toisinaan on muodostunut ongelmaksi se, että asunto-osakeyhtiö ei ole konsultin kanssa toimeksiannosta sopiessaan ollut riittävästi selvillä siitä, mitä KSE 1995 ehdot määräävät vahingonkorvauksesta. Sopimusoikeudellisesti konsultin vahingonkorvausvastuun perusperiaatteet ovat selvät: Mikäli konsultti aiheuttaa toimeksiantoa hoitaessaan päämiehelleen virheellään tai laiminlyönnillään vahingon, konsultti vastaa vahingon korvaamisesta täysimääräisesti. Konsultti vapautuu vastuusta, mikäli hän voi osoittaa, että vahinko on aiheutunut syystä, joka ei ollut hänen vaikutuspiirissään, eikä konsultti olisi huolellisesti toimimalla voinut estää vahingon aiheutumista. Lisäksi konsultin vahingonkorvausvastuuta voidaan sovittelemalla alentaa, mikäli vahinko on aiheutunut osin tilaajan vastuulla olevasta syystä. KSE 1995 tarkentaa konsultin vahingonkorvausvastuun pelisääntöjä. Ne muun muassa ohjaavat osapuolet sopimaan siitä, mikä on konsultin vahingonkorvausvastuun enimmäismäärä. Asunto-osakeyhtiön on aina syytä varmistaa, että konsultin vahingonkorvausvastuun enimmäismäärästä on sovittu kirjallisesti ja että enimmäismäärä on riittävän suuri suhteessa kyseisen rakennushankkeen laatuun ja laajuuteen. Kun vahingonkorvausvastuun enimmäismäärästä sovitaan, harkinnassa ei tule millään tavalla ottaa huomioon sitä, mikä on konsultin kyky kestää taloudellisia riskejä. Huomio on kiinnitettävä vain mahdollisten vahinkojen määrään. Mikäli mahdollisten vahinkojen määrä on niin suuri, että korvausvastuu aiheuttaisi konsultille liiallista rasitusta, konsultti voi suojautua vahinkoriskiltä ottamalla riittävän kattavan vastuuvahinkovakuutuksen. Vastuuvahinkovakuutuksen vahinkomäärän on oltava riittävä kattamaan sopimuksessa määritellyn vahingonkorvausvastuun enimmäismäärän. Osapuolet jättävät liian usein sopimatta nimenomaisesti konsultin korvausvastuun enimmäismäärästä. Tällaisissa tapauksissa konsultin vahingonkorvausvastuu rajoittuu konsulttipalkkion enimmäismäärään. Kun konsultin vahingonkorvausvastuu näin sopimustekniikan avulla rajoitetaan konsulttipalkkion enimmäismäärään, konsultilla oleva laajakin vastuuvahinkovakuutus voi menettää merkityksensä. Tämä johtuu siitä, että vakuutusyhtiön korvausvastuun enimmäismäärä on sama kuin konsultin vastuun enimmäismäärä. Jos konsultin sopimukseen perustuva vahingonkorvausvastuu rajoittuu konsulttipalkkion määrään, samalla myös vakuutusyhtiön korvausvastuu rajoittuu. Asunto-osakeyhtiö ei siis lähtökohtaisesti voi saada vakuutusyhtiöltä enempää korvausta kuin sen voisi saada konsultilta itseltään. Asunto-osakeyhtiön on syytä lisäksi varmistaa, että konsultin vakuutusturva todella on voimassa ja sen ehdot todella ovat riittävän kattavat. Tilaajan ei ole syytä tyytyä vain siihen, että sopimuksessa edellytetään konsultilta vastuuvakuutusta. Viisaampaa on vaatia konsultilta kopio vakuutuskirjasta tai vakuutusyhtiön antama vakuutusturvaote. Samalla on syytä tarkistaa vakuutusehtojen sisältö. Riskeiltä suojautuminen on konsultin ja asunto-osakeyhtiön yhteinen asia. Oikea sopimustekniikka ja riittävän kattava vastuuvakuutus ovat konsultin virhevastuun sattuessa yhtä olennaisia turvavälineitä kuin palohälytin ja sammutuskalusto ovat tulipalon sattuessa. Artikkelin kirjoittajat: Juha Ryynänen, AA, VT, kauppat. lis., Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy, Jari Virta, TkT, Kiinteistöliitto. KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN kiinteistöviesti i -

6 ajankohtaista Taloyhtiö - valitse urakoitsija huolella Palkkaa työnjäljestään ylpeä tekijä Taloyhtiön korjaushankkeessa hallitukselle aiheuttaa päänvaivaa selvittää urakoitsijan luotettavuus ja kyky suoriutua urakasta. - Pätevän ja vastuullisen urakoitsijan löytäminen onkin taloyhtiölle yksi korjaushankkeen kriittisimmistä kohdista. Hyvän urakoitsijan kanssa korjaushankkeen läpivienti on sujuvampaa ja tavoite eli onnistunut lopputulos saavutetaan varmemmin, totesi Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Jaana Sallmén Korjaushanke haltuun -seminaarissa Lahdessa. Hallituksen on myös mietittävä, onko isännöitsijä pätevä vetäjä hankkeelle vai tarvitseeko hankkeeseen palkata ulkopuolinen projektinjohtaja. Käytännössä isoissa, putki- ja julkisivuremonttien kaltaisissa korjaushankkeissa huolellisesti toimiva taloyhtiö palkkaa rakennuttamisen ammattilaisen projektinjohtajaksi. Hän selvittää urakoitsijoiden tarjoushalukkuuden ja laatii tarjouspyyntöasiakirjat sekä toimii taloyhtiön neuvonantajana valintaa tehtäessä. Taloyhtiön - käytännössä yhtiön osakkaiden - on punnittava, mitkä kriteerit ovat sille urakoitsijan valinnassa tärkeimpiä - urakan hinta, urakoitsijan pätevyys, referenssit, toimituskyky vai resurssit? Olemassa olevien kotien korjaaminen eroaa täysin uuden talon rakentamisesta, ja tämäkin on syytä ottaa urakoitsijaa valittaessa huomioon, muistutti Suomen Talokeskus Oy:n osastopäällikkö Tom Lindborg. Valistunut taloyhtiö myös muistaa, että halvin ei ole aina laadun tai kustannustehokkuuden vinkkelistä paras vaihtoehto. Muista tilaajavastuu Useiden tarjousten saaminen ja kilpailun syntyminen urakasta ei sekään ole itsestään selvää. Urakoitsijat eivät aina ole kiinnostuneita antamaan taloyhtiölle tarjousta, koska työtä voi olla paljon ja kokonaishinta jää urakoitsijan näkökulmasta alhaiseksi. Suomessa rehelliset ja vastuuntuntoiset urakoitsijat rekisteröityvät Korjausurakka.fi-palveluun. Palveluun on rekisteröitynyt Kiinteistöliitto Itä- Suomen alueelta 716 eri alan urakoitsijaa. - Korjausurakka.fi:ssä olevat urakoitsijat kuuluvat Luotettava Kumppani - ohjelman piiriin, mikä tarkoittaa, että niiden osalta tilaajavastuulain asettamat velvoitteet on tarkastettavissa helposti ja ilmaiseksi Tilaajavastuu.fi -palvelusta. Tämä helpottaa rakennuttajana toimivaa taloyhtiötä merkittävästi. - Taloyhtiön on saatava urakoitsijalta tilaajavastuulain mukainen selvitys ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista eli siitä, kuuluko yritys verottajan ylläpitämiin rekistereihin kuten ennakkoperintä-, arvonlisävero- ja työnantajarekisteriin. Lisäksi taloyhtiön on varmistettava, että yritys on maksanut veronsa ja eläkemaksunsa asianmukaisesti. Yritykseltä on saatava myös kaupparekisteriote ja selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta. Sekin on hyvä muistaa, että aliurakoitsijan tiedot on velvollinen tarkastamaan sen kanssa sopimuksen tehnyt pääurakoitsija, Sallmén luetteli. Myös urakoitsijan luottotiedot on tarpeen tarkistaa ennen urakkasopimuksen tekemistä, vaikkei mikään laki siihen velvoitakaan, Sallmén painotti. Suomi korjausrakentamisen Euroopan mestari Suomi käyttää korjausrakentamiseen lähes kuusi prosenttia bruttokansantuotteestaan. VTT:n tilaston mukaan aiemmin kärkitilaa pitänyt Saksa on pudonnut kakkoseksi. Euroopassa määrä on keskimäärin neljä prosenttia. Esimerkiksi Ruotsissa osuus on pudonnut viidestä prosentista kolmeen ja puoleen. Kiinteistöliiton viimeisimmän Korjausrakentamisbarometrin mukaan taloyhtiöiden korjaushankkeet keskittyvät eniten putkistoremontteihin. Kiinteistöalan työnantajajärjestö vaihtoi nimensä Kiinteistöalan työnantajajärjestö Kiinteistöpalvelut ry on vuoden 2014 alusta lähtien Kiinteistötyönantajat ry. Syy nimivaihdokseen on yksinkertainen. - Uusi nimi kuvaa paremmin liiton tehtävää kiinteistöalan työmarkkinapoliittisena edunvalvojana, kertoo toimitusjohtaja Pia Gramén. i - kiinteistöviesti

7 ajankohtaista Taloyhtiö - lämmön talteenotto ei ole sirkustemppu Asuinkerrostaloja houkuttelee yhä enemmän poistoilman lämmön talteenotto lämpöpumpun avulla. Onhan poistoilmalämpöpumppujärjestelmän säästöpotentiaali noin prosenttia lämmitysenergiankulutuksesta. Kiinteistöliitto kuitenkin muistuttaa, että kyse on mittavasta korjaushankkeesta, mihin taloyhtiö ei saa ryhtyä ilman huolellista suunnittelua. - Taloyhtiö ei voi tehdä päätöstä lämmön talteenottojärjestelmän hankkimisesta vain laitetoimittajien tarjousten perusteella, vaan hanke vaatii huolellisen valmistelun ja perehtymisen juridis-teknis-taloudellisiin kysymyksiin. Kyse on isosta remontista ja kalliista investoinnista useimmiten noin eurosta, kertoi Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Jaana Sallmén Korjaushanke haltuun -seminaarissa Tampereella. Lämmön talteenotto on suunniteltava hankkeen alusta alkaen perusteellisesti. Tärkein työvaihe on hankesuunnittelu, jossa selvitetään vaihtoehtoiset ratkaisut ja toteutustavat. - Ratkaisuihin vaikuttaa oleellisesti se, onko tavoitteena minimoida investointikustannukset vai pitkän aikavälin energiakustannukset ja halutaanko toimenpitein vaikuttaa energiatehokkuuteen, viihtyvyyteen, turvallisuuteen ja terveellisyyteen, luetteli osastopäällikkö Tom Lindborg Suomen Talokeskus Oy:stä. Hankesuunnittelussa tehdään korjaushankkeen tärkeimmät ja usein myös kalleimmat ratkaisut. Siksi hankesuunnittelusta ei pidä tinkiä. Toisaalta hankesuunnittelun tuloksena voidaan päätyä valmistelemaan useampia vaihtoehtoja ja jättää päätöksenteko valittavasta ratkaisusta vasta toteutuksen kilpailuttamisen jälkeiseen aikaan. - Näin tilaajan tärkeiksi määrittämät tekijät voidaan ottaa suoraan kilpailuttamisen valintakriteereiksi. Lopullinen valinta on helpompi tehdä, kun hinta-, laatu- ja palvelutasovaatimukset ovat lopullisesti tiedossa, Lindborg kertoi. Kylmäkellarit kuumentavat tunteita Vanhoissa kerrostaloyhtiöissä käydään putkiremontin lähestyessä usein kiivasta keskustelua kylmäkellareista. Osa pitää kylmäkellareita täysin turhina ja vanhanaikaisina energiasyöppöinä, ja jotkut osakkaat eivät luopuisi niistä ilveelläkään - etenkään sieni- ja marjasesonkiaikaan. Taloyhtiön korjaushankkeiden suunnitteluvaiheessa kannattaa pohtia, mitä muuta kiinteistölle on järkevää tehdä samanaikaisesti sekä miten tiloja voisi jalostaa, uudistaa vajaakäytössä olevia tiloja ja toisaalta selvittää tarvittaessa myös lisärakentamismahdollisuudet. Iso osa hankesuunnittelua on myös energiakysymysten tarkastelu. - Kylmäkellareita muutetaankin hiljalleen muihin tarkoituksiin. Niiden muuhun käyttöön muuttamiseen vaikuttaa se, kuuluvatko ne juridisesti taloyhtiön vai osakkeenomistajien hallintaan, kertoi Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Jaana Sallmén Rovaniemellä. Vastaus hallintakysymykseen selviää yhtiöjärjestyksestä. Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole selkeästi mainittu, että tilat kuuluvat osakkaiden hallintaan, niiden katsotaan kuuluvan taloyhtiön hallintaan. Tällöin taloyhtiössä voidaan enemmistöllä päättää esimerkiksi tilojen muuttamisesta tavallisiksi kellarivarastoiksi. Joskus voidaan kuitenkin tarvita yhtiöjärjestyksen muutosta, jolloin käytännössä 2/3 yhtiökokousväestä tulisi ajatella tilamuutoksesta samalla tavalla. Sen sijaan osakashallintaan kuuluvien tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen tai vaikkapa energiakustannusten kohdistaminen vain käyttäjille vaatii 2/3 määräenemmistöpäätöksen lisäksi osakkeenomistajien suostumukset, Sallmén sanoi. Jopa yksittäinen osakas voi vastustuksellaan estää kylmäkellarin ottamisen pois käytöstä. - Mahdollinen lupatarve kannattaa selvittää rakennusvalvonnasta tarkoin ennen yhtiöoikeudellisten päätösten tekoa, Sallmén lisäsi. - Yhä useammasta osakkaasta tuntuu pahalta jäähdyttää kymmeniä kuutiometrejä pikkukomeroineen vain muutaman osakkaan perunasäkin tai puolukkasangon vuoksi. Siksi taloyhtiöt teettävät ammattilaisilla yhä enemmän kalseiden ja kylmien kellareiden korjaus- ja muutossuunnitelmia. Kellarit elävät uutta elämää verstaina, kerhotiloina, myymälöinä, pesutupina, pyykinkuivaushuoneina, pyöräkellareina, neuvottelutiloina tai jopa toimistoina, luetteli Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta. Sallmén vinkkaa, että yhtiön hallinnassa olevia kylmäsäilytystiloja on mahdollista myös pienentää yhdenvertaisesti kaikkien osakkaiden kohdalta tavallisella enemmistöpäätöksellä, jos yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty tilojen pinta-aloja. Joissain taloyhtiöissä on tarpeellinen kannatus tilamuutokseen hankittu järjestämällä pienempiin tiloihin lukollisia pakastimia ja kylmiöitä niitä tarvitsevien käyttöön. Kylmälaitteiden sijoitus yhtiön hallinnassa oleviin tiloihin voi kuitenkin olla paloturvallisuusriski, joten kannattaa selvittää paikallisen palotarkastajan sekä kiinteistön täysarvovakuutuksen myöntäneen vakuutusyhtiön kanta pakastinten säilyttämiseen kellarissa. Lue aihetta käsitellyt artikkeli edellisestä Pohjois-Savon Kiinteistöviestistä 4/2013. kiinteistöviesti i -

8 ajankohtaista Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustusten hakuohjeet julkaistu ARA on julkaissut hakuohjeet vuoden 2014 korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksille sekä hissin rakentamis- ja esteettömyysavustukselle. Korjaus- ja energiaavustusten hakuaika päättyy Avustuksia uusien hissien rakentamiseen liikkumisesteiden ja terveyshaitan poistamiseen voi hakea jatkuvasti. Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksiin on varattu vuoden 2014 valtion talousarviossa 43 miljoonaa euroa. Hakuohjeet ARA:n sivuilta, - Korjaus- ja energia-avustusohje Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje Terveyshaitta-avustusohje 2014 Lähde: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) KORJAUS- JA ENERGIA-AVUSTUKSET 2014 Hakuaika päättyy ARA-lomake 36a: Kuntoarvion laatimiseen kosteusvaurioituneisiin terveyshaittaa aiheuttaviin asuinrakennuksiin (edellytys: kunnan terveydensuojeluviranomainen todennut terveyshaitan) 50 % ARA-lomake 36c: Liikkumisesteen poistaminen (esteettömyysavustus); kuten luiskien teko, kaiteiden lisääminen ja pihojen muotoilu 50 % hakuaika jatkuva ARA-lomake 36c: Valtion korjausavustus hissin rakentamiseen (hissiavustus) 50 % hakuaika jatkuva Huomaa! Hissien perusparantamiseen EI enää saa avustusta! yhteenvedon koonti: Kiinteistöliitto Itä-Suomi, Mirjami Kauppinen Käynnistysavustus vauhdittaa lähiötalojen korjaamista Hallituksen viime vuoden lopulle varaamat käynnistysavustukset lähiöiden asuinrakennusten peruskorjaukseen käytettiin kokonaan. Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen kertoi 14. tammikuuta ARA-päivillä pitämässään puheessaan, että viime syksynä jaossa ollut 15 miljoonaa euroa käytettiin eurolleen. - Avustukselle on ollut selvästi tarvetta. Lähiöiden valtava korjausvaje on myös mahdollisuus, jossa kaikki osapuolet: asukkaat, yrityselämä ja kunta voittavat. Myöntämällä käynnistysavustusta korjaustarpeessa olevien lähiörakennusten perusparantamiseen, kehitetään lähiötä ja edistetään samalla työllisyyttä, ministeri Viitanen sanoi. Tälle vuodelle käynnistysavustusta on varattu 100 miljoonaa euroa. - Viime ja tänä vuonna myönnettävien 115 miljoonan euron avustusten aikaansaama työllisyysvaikutus rakennusalalle on yhteensä noin henkilötyövuotta ja investointivaikutus Suomen talouteen noin 1,15 miljardia euroa. Merkittäviä lukuja molemmat, ministeri muistutti. Ministeri kehotti puheessaan alan toimijoita hyödyntämään aktiivisesti avustuksia, joita Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn myöntää. - Toivon, että toimeen ryhdytään nopeasti, sillä rakennuskantamme todella tarvitsee näitä investointeja. Rakennusten korjausvajetta on jatkossa kurottava umpeen entistä suunnitelmallisemmin. Korjausrakentamisen kustannukset nostavat asumisen hintaa. Asunto-osakeyhtiöiden ja asukkaiden taloudellinen varautuminen ja mahdollisuudet korjauksiin vaihtelevat. Peruskorjaamiseen myönnettävien käynnistysavustusten tarkoitus on helpottaa korjauksiin ryhtymistä. Suuri osa Suomen asuntokannasta on rakennettu ja 1970-luvulla, ja on nyt enenevässä määrin tullut peruskorjausikään. Tästä johtuen korjausrakentamisen merkitys kasvaa jatkossa merkittävästi ja ohittaa uudisrakentamisen jo lähivuosina, kuten on tapahtunut muissakin kehittyneissä maissa, ministeri Viitanen muistutti puheessaan. Lähiöiden korjausrakentamisen vauhdittamiseen tähtää myös asuntoja viestintäministerin nimittämä Remonttiryhmä. Kuuden asiantuntijan muodostama työryhmä kertoo maaliskuussa ehdotuksensa siitä, miten lähiöiden peruskorjaushaasteeseen olisi vastattava. Lisätietoa ARA:n sivuilta: fi/kaynnistysavustus i - kiinteistöviesti

9 kiinteistöviesti pohjois-savo Pääkirjoitus Taloyhtiön hallituksen jäsenyys on kiitollinen tehtävä Muutamat taloyhtiöiden hallituksiin valitut uudet jäsenet ovat olleet huolissaan kattolumien tarkkailusta. Asia oli esillä myös Karjalaisen uutisoinnissa esillä ( ). Rauhoittelemme lumi- ja jääturmista huolestuneita taloyhtiöiden vastuuhenkilöitä. Kuopion jäälohkaretapaus yli kymmenen vuotta sitten oli erittäin poikkeuksellinen tilanne, johon uutisoinneissa aina palataan. Tuolloin taloyhtiön puheenjohtaja tuomittiin kuolemantuottamuksesta. Tilanne oli ainutlaatuinen, koska silloin kyseinen hallituksen puheenjohtaja rakennusalan ammattilaisena oli ottanut itselleen laajempaa vastuuta. Päätöstä voidaan pitää yksittäistapauksena. Kiinteistöliiton mukaan hallituksen jäsenet tai isännöitsijä eivät automaattisesti joudu henkilökohtaiseen vastuuseen vahingosta, rikosoikeudellisesta vastuusta puhumattakaan. Rikosoikeudelliseen vastuuseen joutuminen taloyhtiön asioissa on äärimmäisen harvinaista, ja huolellisella toiminnalla tällaiset tilanteet voidaan välttää. Taloyhtiöillä ja niiden hallituksilla on toki oma vastuunsa kattojen ja katujen puhtaanapidosta, mutta myös ihmiset ovat itse vastuussa, jos menevät esimerkiksi puomein tai lippusiimoin rajoitetuille alueille. Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä voivat yhtiön edustajina tehdä kiinteistönhoidosta sopimuksen talonmiehen tai kiinteistöpalveluyrityksen kanssa. Kiinteistönomistajalla on sopimuksestakin huolimatta ensisijainen korvausvastuu mahdolliselle vahingonkärsijälle. Sopimuksen perusteella kiinteistönomistaja voi kuitenkin vaatia korvausta sopijakumppanilta, mikäli tämä ei ole hoitanut sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Sopimukseen on hyvä kirjata mahdollisimman selkeästi velvoitteet kiinteistön turvallisuudesta, kuvaamalla sovitut huoltotehtävät, kuten katolle ja räystäille muodostuvan lumen ja jään tarkkailu sekä poistaminen. Lumi ja jää saa näin Suomen oloissakin aikaiseksi hurjan puherumban siitä, kuka on vastuussa, jos talojen katolta putoaa lunta ja jäätä. Taloyhtiöiden kannalta on tärkeää, että sillä on osaava hallitus. Hallituksen jäsenet ovat aina voineet nukkua yönsä rauhassa kunhan toimivat huolellisesti. Henkilökohtainen vastuu edellyttää aina tehtävien laiminlyöntiä. Yhtiöissä kannattaa sopia huolella, että silloin kun sääolot ovat poikkeukselliset, joku seuraa hyvin tarkasti lumi- ja jäätilannetta. Mielellään huoltoyhtiö tai talonmies. Isännöitsijällä on tietysti jo tehtäviensä puolesta aktiivisempi rooli seurata kiinteistönhuoltoyrityksiä, että nämä tekevät työnsä. Mutta isännöitsijän ja hallituksen ei suinkaan tarvitse päivystää katoilla 24 tuntia vuorokaudessa tai jakaa vahtivuoroja. Vakuutamme, että hallitustyöskentely on edelleen jokaiselle Maija ja Matti Meikäläiselle mahdollista ja toivottavaakin. Tavallinen ihminen voi huolellisesti toimien työskennellä hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana ja siten jämäkästi olla vaikuttamassa yhtiön toimintaan. Muut osakkaat lopulta ovat tästä kiitollisia! Kiinteistöliitto Itä-Suomi Mirjami Kauppinen, toiminnanjohtaja kiinteistöviesti II -

10 kiinteistöviesti pohjois-savo Onko vesimaksu oikeudenmukainen? - Vedenkäytön kustannusten oikeudenmukaisesta jakautumisesta keskustellaan lähes jokaisessa yhtiökokouksessa, kertoo isännöitsijä Risto Teräväinen Iisalmesta. Yhtiöjärjestys määrittelee, miten vesimaksua kannetaan. Yleensä vesimaksu määräytyy henkilöluvun perusteella huoneistoissa, joissa ei ole omaa vesimittaria. Korjausrakentamisen määräykset edellyttävät huoneistokohtaista vedenmittausta käyttövesiputkistojen uusimisen yhteydessä. Vesimittari maksaa euroa huoneistoa kohti. Sen asentamisesta on selkeä hyöty, sillä taloyhtiöissä vedenkäyttö käyttö vaihtelee hyvin paljon, peräti 80 litrasta 400 litraan vuorokaudessa henkilöä kohti. Vähän vettä kuluttavat käyttävät viisi kertaa vähemmän vettä vuorokaudessa kuin suurkuluttajat. Se maksaa, joka kuluttaa Kun isännöitsijä määrittelee hoitovastiketta, hän laskee myös vesimaksun. Yleisesti lämpimän käyttöveden osuudeksi määritetään 40 prosenttia ja kylmän 60 prosenttia. Lämpimän veden hintaan on sisällytettävä sen lämmittämisen energiakustannus perusmaksuineen. - Vesimaksuennakko peritään jokaisessa yhtiövastikkeessa. Kunnan veloittama vesimaksu plus energianhinta plus perusmaksu tekee 155 litran vuorokausikulutuksella Iisalmessa vesimaksuksi 25 euroa henkilöä kohden kuukaudessa. Jos taloyhtiö kuitenkin laskuttaa vesimaksua alle 20 euroa henkilölle, maksavat vettä vähemmän käyttävät toistenkin vettä hoitovastikkeellaan, Teräväinen laskee. Huoneistokohtainen vesimittari mahdollistaa laskutuksen vedenkäytöstä toteutuneen kulutuksen mukaan. On reilu peli, että se joka kuluttaa, myös maksaa. Uudisrakennuksissa ja - On reilu peli, että se joka kuluttaa, maksaa, sanoo isännöitsijä Risto Teräväinen vedenkulutuksesta. putkiremonttien yhteydessä vesimittarit ovat jo pakollisia, mutta niiden asentaminen erikseen ei useinkaan ole taloudellisesti järkevää. Tyypillisesti vedenkulutus on huoneistokohtaisen vedenmittauksen käyttöönoton jälkeen pienentynyt prosenttia ja lämmitysenergiankulutus 3-9 prosenttia. Näin Pohjois-Karjalassa KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN As Oy Joensuun Merimiehenkatu 49:ssä tehtiin käyttövesiputkistosaneeraus Silloin laitettiin myös huoneistokohtaiset vesimittarit, jotka koteloitiin porraskäytävän kattoon. Kiinteistöhuolto lukee vesimittarilukemat vuoden lopussa ja asukkaat II - kiinteistöviesti

11 kiinteistöviesti pohjois-savo KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN - Jos epäilee, näyttääkö vesimittari oikein, se selviää laskemalla sangollinen vettä hanasta ja tarkistamalla vesimittarista litramäärän täsmääkö, neuvoo isännöitsijä Pertti Hirvonen (takana). Edessä Merimiehenkatu 49:n hallituksen puheenjohtaja Kari Toivanen. saavat tasauslaskunsa tammikuussa. Ennakkona kannetaan 12 euroa kuukaudessa henkeä kohden. Vesimittarit laskivat vedenkulutuksen vuorokauden keskimääräisestä 170 litrasta henkeä kohden litraan. Pyykkikoneettomilla kulutus laski jopa 100 litraan. - Muutos oli radikaali. Tolkuton vedenkäyttö karsiutui, luonnehtii hallituksen puheenjohtaja Kari Toivanen. Jotkut saivat myös lisälaskua, eivätkä olleet uskoa todeksi tasauslaskuaan. Ei voi mennä näin paljon. Mittarissa on vikaa, epäiltiin. - Neuvoin, että laske sangollinen ja katso mittarista, pitääkö paikkansa, isännöitsijä Pertti Hirvonen kertoo ja lisää, ettei ikinä ole tavannut liikaa näyttävää vesimittaria. Syy vesimittariasennukseen oli veden hinnan jatkuva nousu Joensuussa, 2007 eivät mittarit vielä olleet pakollisia. kiinteistöviesti II -

12 kiinteistöviesti pohjois-savo Nyt lämmin vesi maksaa 8 euroa ja kylmä vesi 4,15 euroa kuutiolle, sisältäen jäteveden. Osakas ilmoittaa asukasmäärän Hirvonen kertoo, että vesimittarittomissa taloissa huoneistojen asukasmäärä herättää joskus keskustelua. Maksavatko kaikki asukkaat vesimaksua? Taloyhtiö ei voi valvoa asiaa, koska muuttoilmoituksia ei sille tarvitse enää tehdä. - Osakas vastaa siitä, että ilmoitettu asukasmäärä on oikea, mutta missään ei esimerkiksi ole määritetty vierailun loppumiselle rajaa. Siitä myös keskustellaan, merkitsevätkö kaikki pesutuvan käyttäjät nimensä varauslistaan. Hirvosen mielestä vesimittarien asennuspakko niin saneerauksissa kuin uudisrakennuksissa on hyvä uudistus. Erikseen vesimittareiden laitto tulee varsin kalliiksi. - Vaikka mittari itsessään ei maksa montaa sataa, voi joutua laittamaan useita mittareita. Asennuksineen muutokselle kertyy hintaa. - alp - Maksavatko kaikki asukkaat vesimaksua? Ellei taloon ole asennettu huoneistokohtaisia vesimittareita, syntyy usein keskustelua siitä, maksaako huoneiston haltija riittävästi vesimaksua? Asuuko huoneistossa siis enemmän ihmisiä kuin on ilmoitettu? - Asian selvittäminen voi joskus olla ongelmallista. Osakasluettelo ei ole asukasluettelo. Muuttoilmoituksia ei aina tehdä taloyhtiölle, vaikka niiden tekeminen on suositeltavaa muun muassa turvallisuussyistä. Esimerkiksi tulipalotilanteessa tulisi taloyhtiön tietää, ketä asunnossa asuu. Huoltoyhtiöllä ei ole oikeutta avata ovea avaimensa unohtaneelle, ellei nimeä näy asukasluettelossa, sanoo Kiinteistöliitto Itä-Suomen koulutustilaisuuksissa luennoinut Tilipalvelu Sirpa Koposen yrittäjä, HTM, KLT Sirpa Koponen. Myös osakkeenomistajien, joilla on vuokralaisia, tulisi osaltaan huolehtia, että vuokralaiset on ilmoitettu yhtiölle. - On yhteinen asia, että asukasluettelot ovat ajan tasalla. Maistraatilta tilattavissa asukasluetteloissa eivät näy esimerkiksi KUVA: ANNE VERGER - Joskus on vaikea selvittää, kuinka monta vedenkäyttäjää asunnossa tosiasiassa asuu. On asukkaan oma etu, että ilmoittaa kaikki huoneiston asukkaat isännöitsijälle. Tulipalotilanteessa se voi olla hengenpelastus, korostaa Sirpa Koponen. turvakiellossa oleva henkilö, koska hänen kotikunta- tai osoitetietojaan ei saa antaa väestötietojärjestelmästä muille kuin viranomaisille. Turvakielto tarkoittaa sellaisten henkilöiden tietojen suojaamista, joilla on ammattinsa tai muun syyn vuoksi syytä saada kotiosoitteensa salaiseksi. - alp - Digitaalimittari vai manuaalinen? LVI-suunnittelija Markku Jänis vahvistaa, että vesimittareiden jälkiasennus kannattaa äärimmäisen harvoin, koska yleensä vanhoissa kiinteistöissä joutuu tekemään putkimuutoksia. Asennustyö tulee kalliiksi, vaikka tavallinen manuaalinen mittari itsessään ei maksaa muutamaa kymppiä enempää. - Jos jo kymmenen vuoden päässä siintävät isommat remontit, ei investointi ole järkevä, hän sanoo. Langaton, etäyhteyksin ja vuotoilmaisimella varustettu digitaalinen vesimittari on manuaalimittarin kehittynyt muoto, mutta kustannussyistä monet asunto-osakeyhtiöt tyytyvät tavalliseen mittariin. Isot vuokrataloyhtiöt suosivat digimittareita, koska mittarin etälukumahdollisuus vähentää mittarinluku- ja laskutuskustannuksia sekä edesauttaa vuotovahinkojen havaitsemista. Jänis toteaa, että mittaripakko on järkevä säädös. - Jos 40 asunnon talossa vedenkulutus laskee 180 litrasta 120 litraan henkilölle, tekee se noin 5000 euron säästön vuodessa vedenkulutuksessa. - alp - II - kiinteistöviesti

13 kiinteistöviesti pohjois-savo Kiinteistöliitto Itä-Suomi palkittiin Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto myönsi kunniamaininnan Kiinteistöliitto Itä-Suomelle tunnustuksena taloyhtiöiden turvallisuuden aktiivisesta edistämistä Pohjois-Savossa 112-päivänä. Kuvassa vasemmalta Pohjois-Savon Pelastusalan Liiton toiminnanjohtaja Tarmo Karnaattu ja puheenjohtaja Hannu Tarnanen sekä Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry:n puheenjohtaja Veijo Hyvärinen. KUVA: ANNE VERGER kiinteistöviesti II -

14 kiinteistöviesti pohjois-savo Pro gradu -tutkielma putkiremonttien vaikutuksesta myyntihintoihin Putkiremontti ei nosta riittävästi asunnon myyntihintaa, jotta remonttiin sijoitetun pääoman saisi kokonaisuudessaan takaisin, toteaa Ilja Venäläinen pro gradu-tutkielmassaan Putkiremontin vaikutus asunnon myyntihintaan Kuopiossa. Tutkielma vahvistaa kiinteistönvälittäjien näkemyksen, jonka mukaan putkiremontin kustannuksista saa prosenttia takaisin asuntoa myydessä. Kuopiossa asiaa tutkittiin tieteellisesti nyt ensimmäistä kertaa, pääkaupunkiseudulla vastaava tutkimus on tehty pari vuotta sitten. Pääkaupunkiseudun ja Kuopion asuntomarkkinat ovat tyystin erilaiset. Helsingin tulokset eivät sovellu Kuopioon, Venäläinen tietää. Tutkielma hyväksyttiin lokakuussa 2013 Itä-Suomen Yliopiston kauppatieteiden laitoksella. Tutkimusaineisto oli poikkeuksellisen laaja, noin tehtyä kauppaa Kuopiossa vuosina Niistä tutkimusaineistoon otettiin noin Kohteet olivat postinumeroalueilla Lisäksi kuopiolainen isännöitsijätoimisto antoi 17 toteutuneen putkiremonttinsa hintatiedot tutkijan käyttöön. Venäläinen rajasi tutkimuksensa perinteisesti toteutettuihin putkiremontteihin. Niiden neliöhinnat olivat euroa, keskimäärin 650 euroa neliölle. Urakoiden sisältöeroilla ei ollut tutkimukselle merkitystä. Remontti nostaa myyntihintaa, mutta ei tarpeeksi Tutkimus osoittaa, että tulossa oleva putkiremontti laskee asuntojen myyntihintoja useamman vuoden ajan ja alhaisimmillaan hinnat ovat kolme vuotta ennen remonttia, noin 10 prosenttia keskimääräistä halvemmat. Putkiremontin jälkeen asuntojen hinnat ovat keskimääräistä korkeammat ja vuosi remontin jälkeen asunnoista maksetaan hieman yli 16 prosenttia enemmän kuin keskimääräisestä asunnosta. Siis lopputulema on, että neliöhinnaltaan ja kooltaan keskimääräisessä kuopiolaisessa kerrostaloasunnossa putkiremontin kustannukset eivät siirry kokonaisuudessaan asunnon myyntihintaan remontin jälkeen. Tällöin asunto kannattaisi myydä ennen putkiremontin tekoa ja vastaavasti ostaa vasta remontin jälkeen. Venäläinen korostaa, että jokainen asuntokauppa on yksilöllinen, eikä tutkimuksesta voi vetää suoraa johtopäätöstä, miten putkiremontti vaikuttaa myyntihintaan. Vuokraus hidastaa myyntiä Venäläinen kertoo, että kun asunto ostetaan ennen remonttia, oletetaan asunnon olevan silloin halvempi. Näin onkin, mutta yleensä hinta ei laske tarpeeksi verrattuna remonttikustannukseen. Lisäksi mielikuvat vaikuttavat hintaan. Ostaja mieltyy stailattuun pintaremontoituun asuntoon, vaikka piilossa olevat putket vuotavat ja remontti voi maksaa osakkaalle kymmeniä tuhansia. Myyntiesitteessä maininta kahden vuoden päästä tulevasta putkiremontista yritetään häivyttää merkitsemällä se varsin huomaamattomasti. Jos asunto on vuokrattu, se heikentää myyntiarvoa. Useimmat asunnot ostetaan omaan käyttöön, eikä vapautumista voida odottaa oman välittömän tarpeen vuoksi. Sijoittajat, jotka ostavat asuntoja vuokrattuina, eivät osta mutu-tuntumalla. He ovat hintatietoisia ja tarjoavat asunnoista paljonkin alle hintapyyntöjen. Alle 20-vuotias tai remontoitu Venäläinen ei suostu neuvomaan, milloin olisi putkiremonttia ajatellen viisainta ostaa tai myydä, mutta miten hän itse tekisi, jos nyt olisi ostamassa tai myymässä? Laskisin tarkkaan asuntokohtaisesti, mikä kannattaa. Jos olisin sijoittaja, hakisin keskimääräisiä kohteita, joissa remontti on jo tehty tai kohteet ovat alle 20-vuotiaita. Myisin hyvissä ajoin ennen remonttia ja ostaisin remontin jälkeen. Asuntokaupoissa en lähtisi pikavoittoja hakemaan, vaikka asunto on sijoituksena tasaisin tuotonantaja ja varmin huonoinakin aikoina, laskentaihmiseksi tunnustautuva Venäläinen sanoo. Tutkimus ilmaantuu lähiaikoina Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen sivuille. Sitä voi kysyä myös Venäläiseltä gmail.com. alp II - kiinteistöviesti

15 kiinteistöviesti pohjois-savo Poimintoja tutkielmasta - Putkiremontti laskee asuntojen myyntihintoja ennen remonttia useamman vuoden ajan ja alhaisimmillaan hinnat ovat kolme vuotta ennen remonttia. - Putkiremontin jälkeen asuntojen hinnat ovat keskimääräistä korkeammat ja vuosi remontin jälkeen asunnoista maksetaan hieman yli 16 prosenttia enemmän kuin keskimääräisestä asunnosta. - Sijainti keskustassa nosti asunnon hintaa keskimäärin 37 prosenttia ja asunnossa oleva sauna hieman alle 20 prosenttia. - Positiivisesti hintaan vaikutti hissi, sekä asunnon sijainti kerrostalon ylemmissä kerroksissa. - Negatiivisesti vaikutti asunnon vanhempi ikä, asunnon kuntoluokituksen laskeminen, sekä se että asunto oli vuokrattu eteenpäin. Putkiremontti ei nosta riittävästi asunnon arvoa korjauskustannukseen verrattuna, totesi Ilja Venäläinen pro gradu-tutkielmassaan. kiinteistöviesti II -

16 kiinteistöviesti pohjois-savo Kiinteistöviestit nyt luettavissa Taloyhtio.netin jäsensivuilla Nyt voit lukea viimeisimmän Kiinteistöviestin myös netistä. Kun olet rekisteröitynyt Kiinteistöliiton Taloyhtio.netin käyttäjäksi, kirjautumalla pääset sisään jäsensivuille. Muokkaa omat tiedot niin, että valitset maakunniksi Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Näin jäsentiedotteet ilmestyvät omalle etusivullesi. Kiinteistöviestit ilmestyvät keväällä maalis- ja kesäkuussa ja syksyllä loka- ja joulukuussa. II - kiinteistöviesti

17 ajankohtaista Taloyhtiöiden lisä- ja täydennysrakentaminen voi nostaa alueen arvostusta Asuinrakennuskannan energiatalous ei parane riittävän nopeasti nykyisellä taloyhtiöiden korjaustoiminnalla, jotta rakennuskannan energiankulutus- ja päästötavoitteet saavutettaisiin. Vanhojen asuinkerrostalojen ja rivitalojen uudistavalle korjaamiselle on selkeä tarve. Tarvitaan myös kunnan ohjausta ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksia koko asuinalueen palveluja ja vetovoimaa parantavan täydennysrakentamisen suunnittelemiseksi. Kasvukeskusten asuinalueiden tiivistämiseen ja eheyttämiseen tähtäävällä täydennysrakentamisella on suuri merkitys alueiden vetovoimaisuuden, asukasrakenteen ja asuntojen markkina-arvon parantamisessa. Parhaimmillaan täydennysrakentaminen parantaa alueen arvostusta ja ekologista kehitystä sekä lisää kiinteistöjen ja asuntojen arvoa. Täydennysrakentaminen on kunnalle edullista, koska aiemmilla investoinneilla saadaan lisää käyttäjiä. Kunnan ja yksityisten osapuolien yhteistyöllä voidaan nostaa vanhojen alueiden arvostusta ja siten vaikuttaa alueen kiinnostavuuteen asuin- ja liiketoimintaympäristönä, sen ikärakenteeseen ja asuntojen markkinahintaan. Asukkaiden saaminen mukaan asuinrakennusten ja alueiden uudistamiseen on välttämätöntä. Muutoksiin liittyvät laadulliset hyödyt ja kustannukset on pystyttävä perustelemaan asukkaille. Lisärakentaminen voi olla asunto-osakeyhtiölle keino rahoittaa osa yhtiön suurista korjaushankkeista. Hankkeeseen liittyy useita näkökohtia rahoitusratkaisuista lupa-asioihin ja pysäköintipaikkojen riittävyyden varmistamiseen. Lisärakennushankkeita voi käynnistyä, jos ne ovat taloudellisesti kannattavia sekä taloyhtiöille että rakennusliikkeille. Monissa tapauksissa olisi mahdollista rakentaa tonteille lisää uusia asuntoja ja rahoittaa siten perusparannuksia ja esimerkiksi esteettömyyttä hissien avulla. Lisärakennushankkeet tarjoavat myös alueen nykyisille asukkaille mahdollisuuden hankkia kooltaan ja ominaisuuksiltaan tarpeisiin paremmin sopiva uusi asunto. ApRemodel-projekti kehitti korjausrakentamisen toimintatapoja VTT, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Suomen Kiinteistöliito ry ja Salfordin yliopisto (UK), ovat kehittäneet ApRemodel-projektissa toimintatapoja, joilla voidaan edistää asuinkerrostalo- ja rivitaloyhtiöiden korjausrakentamista sekä vähentää korjaushankkeiden päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta taloyhtiöissä. Projektin päätavoitteena oli kehittää toimintamalleja ja menettelyjä, joilla voidaan edistää asuinkerrostalo- ja rivitaloyhtiöiden uudistavaa korjausrakentamista sekä vähentää korjaushankkeiden päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta taloyhtiöissä. Asuinalueiden täydennysrakentaminen taloyhtiöiden ja asukkaiden näkökulmasta korostui projektin aikana ja siitä muodostui hankkeen keskeisin tutkimustehtävä. Asuntoyhtiöiden uudistava korjaustoiminta ja lisärakentaminen -julkaisu verkossa ApRemodel-projektin tulokset on koottu julkaisuun, joka tarjoaa tietoa muun muassa vanhojen asuinalueiden yhteiskehittämismalleista, taloyhtiöiden lisärakentamisen kannattavuudesta, energiatehokkuuden parantamisesta sekä lisärakentamiseen ja korjaustoimintaan liittyvistä lainsäädännöllisistä esteistä: T97.pdf Lähde: VTT KUVA: MIRJAMI KAUPPINEN kiinteistöviesti i -

18 ajankohtaista Kiinteistöliiton kunniamerkki - palkinto ansiokkaasta työstä! Kunniamerkki on palkinto ansioituneille henkilöille Suomen Kiinteistöliitto myöntää tunnustuksia ansiokkaasta työstä kiinteistöalalla. Kiinteistöliiton kunniamerkki on tunnustus kiinteistöalan pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä. Kunniamerkkejä voivat hakea kaikki kiinteistöalan toimijat. Kunniamerkki valaa itseluottamusta, lisää työn arvostusta ja on osoitus siitä, ettei pitkäaikainen työ ole ollut turhaa. Kiinteistöalan kunniamerkki voidaan jakaa juhlatilaisuuksien yhteydessä, kuten työntekijän täyttäessä vuosia tai huoltoyrityksen, isännöitsijätoimiston, taloyhtiön tai muiden vastaavien viettäessä merkkipäiviään. Kunniamerkki sopii annettavaksi myös eläkkeellesiirtymisen yhteydessä. Onko teidän työyhteisössä tai taloyhtiössä henkilöitä, joita haluatte arvostaa ja kiittää kiinteistöalan kunniamerkillä? Kunniamerkki voidaan myöntää esimerkiksi ansioituneelle hallituksen puheenjohtajalle tai jäsenelle, isännöitsijälle, talonmiehelle, siivoojalle, tilintarkastajalle, kirjanpitäjälle, huoltoyhtiön henkilökunnalle tai muulla tavoin kiinteistöalalla työskenteleville. Kiinteistöalan kunniamerkit ovat pronssinen 10 vuoden, hopeinen 20 vuoden ja kultainen 30 vuoden toiminnasta. Kunniamerkit myöntää Kiinteistöliiton kunniamerkkilautakunta. KULTAINEN (hopeinen kullattu) EUR 210,- HOPEINEN EUR 170,- PRONSSINEN EUR 140,- Kuhunkin kunniamerkkiin liittyy kunniakirja. Hinnat sisältävät kunniakirjan tavanomaiset tekstaus- ja postituskulut. Kunniamerkkihakemus: Kiinteistöliitto toivoo hakemuksia mielellään viimeistään kahta viikkoa ennen kunniamerkin luovutuspäivää. Lisätietoja: Saana Rosenberg, puh. (09) tai i - kiinteistöviesti

19 lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö Helsingin KäO 14/ Helsingin käräjäoikeus tuomitsi huoltoyhtiössä kiinteistönhoitotehtäviä suorittaneen työntekijän kuolemantuottamuksesta sakkorangaistukseen tapauksessa, jossa huoltoyhtiön hoidettavaksi kuuluneen talon katolta pudonnut lumi ja jää oli aiheuttanut talosta poistuneen henkilön kuoleman. Käräjäoikeuden mukaan huoltoliikkeen yksittäisen työntekijän olisi kiinteistöllä koneellista lumenaurausta suorittaessaan tullut samalla tarkkailla katon lumitilannetta ja järjestää kiinteistölle lumi- ja jäätilanteen edellyttämät varoitukset ja puomitukset, vaikka huoltoyhtiön oman ohjeistukseen mukaan päävastuu näistä tehtävistä kuului erikseen tähän tehtävään nimetylle toiselle työntekijälle. Taloyhtiön ja huoltoyhtiön välisellä huoltosopimuksella kattolumien tarkkailuvastuu ja lumen putoamisesta aiheutuvien vahinkojen välttämiseksi tarpeellisten varotoimenpiteiden suorittaminen oli uskottu huoltoyhtiön vastuulle. Tuomio ei ole lainvoimainen. Kiinteistöliiton tietojen mukaan asian käsittelyä tullaan jatkamaan hovioikeudessa. KHO:2013:191 Korkein hallinto-oikeus pysytti voimassa Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen määräämän laiminlyöntimaksun, joka oli määrätty tilaajalle tilaajavastuulain mukaisten dokumenttien tarkastamisen laiminlyönnin vuoksi. Tapauksessa korkein hallinto-oikeus katsoi, että tilaajana ollut taho ei ollut riittävällä tavalla varmistunut siitä, että tilaajavastuuasiakirjat esitettiin myös niiden työntekijöiden osalta, jotka aloittivat työnteon vasta myöhemmin urakkasopimuksen tekemisen jälkeen. Urakkasopimuksen tekemisen yhteydessä urakoitsijan sillä hetkellä tilaajalle ilmoittamien työntekijöiden osalta tilaajavastuulain mukaisen asiakirjat tilaaja oli tarkastanut. KHO:2013:201 Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan A:lla oli oikeus vähentää verotuksessaan sellaisen asunnon hankintaa varten otetun lainan korkoja, jonka hän oli hankkinut avioeron jälkeen yhdessä ex-puolisonsa kanssa heidän yhteisten alaikäisten lastensa ja ex-puolison kotina käytettäväksi. Korkein hallintooikeus katsoi, että tällaista asuntoa on pidettävä tuloverolain 58 :ssä tarkoitettuna verovelvollisen perheen vakituisena asuntona, vaikka verovelvollinen itse ei käyttänyt kyseistä huoneistoa asuntonaan. tutkimus ja kehittäminen KORMA -hankkeessa tuotettiin korjausrakentamisen malliratkaisuja VTT käynnisti vuonna 2011 ympäristöministeriön rahoittaman KORMA (Kosteusteknisesti turvalliset korjausrakentamisen malliratkaisut) -tutkimushankkeen tuottamaan korjausrakentamisen malliratkaisuja tyypillisimpiin lukujen talotyyppeihin rakenneratkaisuineen. Päätavoitteena oli esittää uusiin korjausrakentamisen energiamääräyksiin soveltuvia korjausratkaisuja. Lisäksi hankkeessa kiinnitettiin huomio siihen, että suunnitelmallisella kiinteistönpidolla voidaan vaikuttaa korjausten ajoitukseen ja laajuuteen. Aktiivinen kunnossapito voi pidentää kiinteistön eri osien käyttöikää, ja suuret korjaukset voidaan tehdä hyvin ennakoituina. Kiinteistöliitto oli hankkeessa mukana alusta loppuun, edustajanaan tekniikan tohtori, kehityspäällikkö Jari Virta. kiinteistöviesti i -

20 tutkimus ja kehittäminen Energiaekspertti tuli taloon Taloyhtiöille suunnattu energiaeksperttimateriaali on päivitetty yhteistyössä Kiinteistöliiton, Motivan ja Isännöintiliiton kanssa. Tuotettua aineistoa voi mikä tahansa taloyhtiö käyttää tiedon lähteenä pohtiessaan arkisia keinoja energiatehokkuuden parantamiseen. Aineistosta löytyy tietoja aina tyypillisistä kulutustiedoista vesimaksujen määrittämiseen ja mahdollisuuksiin tehdä taloyhtiöstä entistäkin energiaviisaampi. Vapaaehtoisella energiaeksperttitoiminnalla pyritään kannustamaan taloyhtiöitä ottamaan energiatehokkuus osaksi asumisen arkea. Energiaeksperttiaineiston päivittäminen toteutettiin Motivan Kiinteistöliitolta tilaaman hankkeen puitteissa, johon osallistui myös Isännöintiliitto. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Kiinteistöliiton energia-asiatuntija Petri Pylsy. Talous- ja veroasiat Talousarvio-ohje päivitetty Kiinteistöliiton talousarvio-ohjeen on laatinut pääekonomisti Jukka Kero ja sitä on päivitetty perustuen saatavilla olleeseen informaatioon. Talousarvio-ohje on tarkoitettu Kiinteistöliiton jäsenkiinteistöjen käyttöön talousarvion laadinnan yhteyteen. Ohje löytyy Taloyhtio.netin jäsensivuilta. tapahtumia ja julkaisuja Kiinteistöliitto on avannut uuden blogin! Lakipähkinä-blogissa Kiinteistöliiton lakimiehet pureskelevat taloyhtiöissä esiintyviä asioita ja ilmiöitä sekä juridiselta kannalta että myös laajemmin. Lakipähkinä-blogi ilmestyy viikoittain Kiinteistöliiton Taloyhtio.net -sivustolla. Blogi ei ole varsinainen neuvontapalvelu, vaan lakineuvontaa saa edelleen niin puhelinpalveluna kuin koulutustilaisuuksien yhteydessä. Kiinteistöliiton lakipähkinä -blogia lukemalla saa toki tietoa ja oppia taloyhtiöiden oikeudellisista asioista. Lue Blogeja: Käräjäoikeuden tuore kunnianloukkaustuomio puhuttaa, Palautukset tippuu lain reunalta, Asbesti vaanii remontoijan lompakkoa, Omatoimisen kameravalvonnan ongelma, Naks! Kuka korvaa kun avain katkeaa Antoisia lukuhetkiä! i - 10 kiinteistöviesti

POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU

POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU KIINTEISTÖVIESTI KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU POHJOIS-SAVON

Lisätiedot

Energiatodistus tutuksi

Energiatodistus tutuksi 1 2014 24.2.2014 Energiatodistus tutuksi Kiinteistöliitto Lappi ry YHTEYSTIEDOT Rovakatu 26 A 11 96200 Rovaniemi taru.palokangas@kiinteistoliitto.fi, p. 0400-965040 Mikä energiatodistus on? Energiatodistus

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU

ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU KIINTEISTÖVIESTI ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU KIINTEISTÖVIESTI KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU POHJOIS-SAVON

Lisätiedot

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta 2 Toimintakertomus 2.1 Yleistä toimintakertomuksesta Toimintakertomuksen tehtävä on täydentää tilinpäätöstä. Se antaa tilikaudesta sellaisia tietoja, jotka eivät tule tarpeeksi hyvin selville tilinpäätöksestä,

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa KYLPPÄRIT KUNTOON Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa ILLAN OHJELMA 18.00 Yhdistyksen kuulumisia 18.15 Kunnossapitovastuu ja 19.00 Kahvitauko 19.20 Viestintä remonteissa 19.40 Kylppärirempan tekniikka 20.30

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä 21.9.2011 Oulun Isännöitsijätoimisto Oy Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä, Oulun Kiint.yhdistys ry. Putkiremontti-iltapäivä

Lisätiedot

JäsenTIEDOTE TÄSSÄ NUMEROSSA

JäsenTIEDOTE TÄSSÄ NUMEROSSA Tammikuu 1 2 0 1 4 KIINTEISTÖLIITTO Kanta-Häme www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame Matti Inha valittiin uudelleen Suomen Kiinteistöliiton puheenjohtajaksi Aulangolla. toiminnanjohtaja Mikko Rousi Sibeliuksenkatu

Lisätiedot

TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM

TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM Remonttien rahoittaminen ja taloudellinen hankesuunnittelu Markku Kulomäki, toimitusjohtaja SKH-Isännöinti Oy KORJATTAVAA TALOILLA RIITTÄÄ! SKH Isännöinnin taloyhtiöillä yli

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Riskienhallinta taloyhtiössä

Riskienhallinta taloyhtiössä Riskienhallinta taloyhtiössä Taloyhtiö 2014 Maria Kulomäki Asunto-osakeyhtiölaki: asunto-osakeyhtiön toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen

Lisätiedot

Vastikesuoritusten kirjanpidollinen käsittely

Vastikesuoritusten kirjanpidollinen käsittely Päivitetty 09/2013 Vastikesuoritusten kirjanpidollinen käsittely Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on antaa vuokranantajille, isännöitsijöille sekä asunto-osakeyhtiöiden hallituksille ja osakkaille tietoa

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Pätevä päätös Kunnossapitovastuunjako, osakasmuutokset Vastikeperuste Osakkeenomistajan

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Asunto-osakeyhtiön toimielimet Hallituksen toiminta Kokoontuminen ja päätöksenteko

Lisätiedot

Hallituksen vastuu korjaushankkeissa

Hallituksen vastuu korjaushankkeissa Hallituksen vastuu korjaushankkeissa Hallitusforum 24.9.2011 Jaana Sallmén lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä hallitukselta korjaushankkeessa odotetaan? Hallituksen toimittava h u o

Lisätiedot

Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi

Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi Taloyhtiö 2014, Messukeskus 1.4.2014 Associate Elina Skarra Lexia Asianajotoimisto Onko yhtiöllä tulossa isoja remontteja ja sitä kautta rahantarve?

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Puolukkapolku 2 - Bostads Ab Lingonstigen 2 i 15.10.2015 11:28:32 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 15.10.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA Anu Kärkkäinen vastaava lakimies Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry HANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN kuntoarvio - hallitus PTS - yhtiökokous hyväksyy asiantuntija-apu

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella Korjausrakentaminen palvelua ja teollista toimintaa KESTÄVÄ KEHITYS Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella 3.10.2014 kello 10.20-10.27 Messukeskus, Finnbuild Messuaukio 1,

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Esteettömyys- ja hissiseminaari 26.10.2015, Kotka Sami Tammisto Toiminnanjohtaja Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa?

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Energiansäästöllä tarkoitetaan yleensä energiankäytön absoluuttista vähentämistä. Energiatehokkuus puolestaan tarkoittaa suuremman tuotoksen aikaansaamista samalla

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki Isännöintiliitto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Tietoa taloyhtiön päättäjille Osakkaat yhtiökokoukseen.... Lisää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta... Taloyhtiön vuoden kohokohta on yhtiökokous. Tarkoitus

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013)

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2014) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2014

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Taloyhtiö 2015-tapahtuma 15.4.2015 Kaisu Terkki Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto Turun hovioikeus 3.3.2014 nro 308 - hallintaanotto/häätö Osakehuoneisto

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja

MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja TOIMIVALTASUHTEET YHTIÖKOKOUS Ylin päättävä elin Yhtiöjärjestyksen ja lain mukaiset asiat Laajakantoiset asiat Hallituksen valitseminen

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu 34 13.08.2015 12:52:14 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 13.08.2015 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiölaina / Osakaslaina Saavatko taloyhtiöt lainaa Nordeasta? Millaisia muutoksia on tapahtunut uusien säädösten myötä? Suomen talous edelleen alavireessä, mutta

Lisätiedot

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 Uudistunut Asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Valvontayrityksen näkökulmasta uusi laki selkeyttää alan pelisääntöjä, ja se luonnollisesti

Lisätiedot

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma 8 Taloyhtiön tuloslaskelma, tase ja liitetiedot 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma Taloyhtiön tuloslaskelman rakenne poikkeaa huomattavasti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tuloslaskelmasta. Kiinteistön

Lisätiedot

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA TERVETULOA OSASTOLLEMME B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA Asuntosijoittaja ja putkiremontti VERO2010, 10.3.2010 Marina Congress Center DI Paavo Marttila, hallituksen

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Korjausrakentamisen työpaja 3. Messukeskus 20.11.2013 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi

Lisätiedot

eportti - Yhtiöjärjestys

eportti - Yhtiöjärjestys Sivu 1/5 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 27.06.1997 Toiminimi: Asunto Oy Töölö-Hesperia Yritys- ja yhteisötunnus: 0200373-1 Kaupparekisterinumero: 75.920 Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tarkastettua tietoa taloyhtiön kunnosta ja tulevaisuuden suunnitelmista Isännöitsijäntodistus - tilataan taloyhtiön isännöintiyrityksestä - toimitusaika tavallisesti

Lisätiedot

Hallituksen tehtävät ja vastuut

Hallituksen tehtävät ja vastuut Hallituksen tehtävät ja vastuut Taloyhtiötapahtuma 2016 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Hallituksen rooli ja tehtävät taloyhtiössä Hallituksen päätöksenteko Hallituksen

Lisätiedot

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS Voimaan 1.1.2013 (HE 125/2012) Muutoksia sovelletaan 1.3.2013 tai sen jälkeen

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-oy Vesalan pientalot 16.10.2015 12:01:06 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 16.10.2015 Toiminimi: Asunto-oy Vesalan pientalot Yritys- ja

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Julkaistavissa 24.11.2014 Taustat ja vastaajat / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

Tariffit 2015 (22.12.2014)

Tariffit 2015 (22.12.2014) Tariffit 2015 (22.12.2014) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan kaavion mukainen: 1. Kaukolämpö Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat eivät nouse vuonna 2015. Hämeenlinna

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

Taloyhtiöpäivän Ohjelma seminaarit

Taloyhtiöpäivän Ohjelma seminaarit Taloyhtiöpäivän Ohjelma seminaarit 11.30 Omataloyhtiö.fi -Ratkaisut taloyhtiön hankkeisiin - Kehityspäällikkö Topi Aaltonen, Sanoma Digital / Rakentaja.fi 12.00 Tiivistyslistat oviin ja ikkunoihin -Markkinointi-ja

Lisätiedot

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 Esteettömyys on asumisen kehittämistä seminaarisarja Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen

Lisätiedot

GOLF TALMA OY 1 (6) 15.7.2011

GOLF TALMA OY 1 (6) 15.7.2011 GOLF TALMA OY 1 (6) GOLF TALMA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Golf Talma Oy ja kotipaikka Sipoo. Yhtiön toimialana on toimia golfkeskuksena ja

Lisätiedot

Hissi- ja esteettömyysavustusohje

Hissi- ja esteettömyysavustusohje Hissi- ja esteettömyysavustusohje 2015 30.1.2015 Hakuohje koskee avustuksia: - hissin jälkiasennukseen (hissiavustus) - liikkumisesteen poistamiseen (esteettömyysavustus) Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT

Lisätiedot

Taloyhtiö 2015-15.4.2015. Taloyhtiön rahoitusratkaisut

Taloyhtiö 2015-15.4.2015. Taloyhtiön rahoitusratkaisut Taloyhtiö 2015-15.4.2015 Taloyhtiön rahoitusratkaisut Tom Lönnroth 13.4.2015 Sisältö Hypo - Asuntorahoittamisen erikoisliike Suuret korjaushankkeet ja niiden taloudelliset vaikutukset Remonttirahoituksen

Lisätiedot

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007. KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007. KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007 KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy Toimintakertomuksen rooli Toimintakertomus eriytetty tilinpäätöksestä kirjanpitolaissa Kirjanpitolaki ei edellytä pieniltä kirjanpitovelvollisilta

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa KORJAUS- JA KUNNOSSAPITOVASTUU Asunto-osakeyhtiölaki määrittää yhtiön ja osakkeenomistajan

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestyksen määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty AOYL 78 Kiinteistöliiton

Lisätiedot

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy VINKIT ENSIASUNNON OSTOON Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Mikä ihmeen A-Insinööri? 500 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnittelutoimisto 3 toimialaa Projekteja

Lisätiedot

Hissin jälkiasennuksesta päättäminen ja kustannusten jako huoneistojen kesken. Pekka Luoto Toiminnanjohtaja Pohjois Suomen Kiinteistöyhdistys

Hissin jälkiasennuksesta päättäminen ja kustannusten jako huoneistojen kesken. Pekka Luoto Toiminnanjohtaja Pohjois Suomen Kiinteistöyhdistys Hissin jälkiasennuksesta päättäminen ja kustannusten jako huoneistojen kesken Pekka Luoto Toiminnanjohtaja Pohjois Suomen Kiinteistöyhdistys Asunto osakeyhtiölain uudistus 1.7.2010 Ennen asunto osakeyhtiölainmuutosta

Lisätiedot

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 6.2.2012 Sisällys 1 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN 3 1.1 Avustuksen kohde,

Lisätiedot

Näytesivut. Marraskuu

Näytesivut. Marraskuu Marraskuu Marraskuussa päivitetään kiinteistöstrategia ja sen pohjalta käynniste tään seuraavan vuoden talousarvion valmistelu. Huoltoyhtiö valmistelee kiinteistön tulevaan talveen. Hallinto Päivitetään

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

Johdon vahingonkorvausvastuu

Johdon vahingonkorvausvastuu Asunto-osakeyhtiön hallituksen vastuu - vastuukysymyksiä oikeuskäytännön valossa Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Johdon vahingonkorvausvastuu Johto = hallituksen jäsen ja isännöitsijä

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Uusia ajatuksia ja huomioita putkiremontin valmisteluun. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola

Uusia ajatuksia ja huomioita putkiremontin valmisteluun. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola Uusia ajatuksia ja huomioita putkiremontin valmisteluun Neuvontainsinööri Jaakko Laksola Minä keskityn tänään hallinnolliseen hankesuunnitteluun Tuote-esittelijät kertovat putkiremontin teknistä toteutusmahdollisuuksista

Lisätiedot

ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 SISÄLL YSLUETTELO,,,,, TOIMINTAKERTOMUS, 3 VASTIKERAHOITUSLASKELMA 5 TULOSLASKELMA 6 TASE - 7 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT.... -

Lisätiedot

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tartto 23.11.2006 VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä vastaavaa virolaista lainsäädäntöä hallinnon

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Tilaajavastuulaki taloyhtiön hallituksen kannalta. Suomen Tilaajavastuu Oy Miika Sipilä 6.10.2012

Tilaajavastuulaki taloyhtiön hallituksen kannalta. Suomen Tilaajavastuu Oy Miika Sipilä 6.10.2012 Tilaajavastuulaki taloyhtiön hallituksen kannalta Suomen Tilaajavastuu Oy Miika Sipilä 6.10.2012 Tilaajavastuulaki Ote tilaajavastuulaista: tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa.

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. 7.4.2009 Jorma Lauronen12.10.2007 Tekijän nimi Ylitarkastaja Hanna Koskela ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUS ARA Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

sisällys lukijalle 1 kiinteistöjen MeRkiT ys ja yleiset kehit TäMisTaRPeeT 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa

sisällys lukijalle 1 kiinteistöjen MeRkiT ys ja yleiset kehit TäMisTaRPeeT 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa sisällys Lukijalle 5 1 KIINTEISTÖJEN MERKITYS JA YLEISET KEHITTÄMISTARPEET 13 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 14 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa 15 1.3 Kiinteistöomaisuuden merkitys ja tavoitteet 16

Lisätiedot

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA Kiinteistö 2013 Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimies, VT Ydinkysymysten äärellä Sitä saa, mitä tilaa Vastaako sitä, mitä on tavoiteltu/tarvitaan? Ratkaiseeko

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta 2 Toimintakertomus 2.1 Yleistä toimintakertomuksesta Toimintakertomuksen tehtävä on täydentää tilinpäätöstä. Se antaa tilikaudesta sellaisia tietoja, jotka eivät tule tarpeeksi hyvin selville tilinpäätöksestä,

Lisätiedot

Hallituksen toiminta ja vastuu

Hallituksen toiminta ja vastuu Hallituksen toiminta ja vastuu Porvoo 10.10.2012 Kristel Pynnönen, lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry As Oy:n hallintoa koskevat säännökset Asunto-osakeyhtiölaki sama kaikille

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Kokouskutsu ja yhtiökokouspäätökset Päätöksentekomenettely Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Hallituksen rooli ja onnistunut korjaushanke - valmistelusta vastaanottoon

Hallituksen rooli ja onnistunut korjaushanke - valmistelusta vastaanottoon Hallituksen rooli ja onnistunut korjaushanke - valmistelusta vastaanottoon Hallitusforum 24.9.2011 Hallituksen jäsen Juhani Siikala, RI, Ekon, KJs Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA

Lisätiedot

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Sisältö: Toimintakertomus ja Iiitetiedot 1-2 Tase 3 Tuloslaskelma 4 Käytetyt kirjanpitokirjat 5 TOIMINTAKERTOMUS ASOYNELOSPESA Tilikausi 01.01.2009-31.12.2009

Lisätiedot

LIITE 1 (5) Otteita isännöitsijän tehtäväkuvasta

LIITE 1 (5) Otteita isännöitsijän tehtäväkuvasta 1 (5) Otteita isännöitsijän tehtäväkuvasta SHAK.fi - isännöitsijän tehtävät Hallinnolliset tehtävät Kokoukset - Isännöitsijä hoitaa taloyhtiöiden hallituksen kokousten ja yhtiökokousten käytännön järjestelyt

Lisätiedot

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki 2 Taloyhtiön valmistautuminen remonttiin Tee korjaussuunnitelma ja noudata sitä Aloita ennakkosäästäminen

Lisätiedot

ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6

ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6 9.6.2005 YHTIÖJÄRJESTYS ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6 ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6 1(5) Yhtiöjärjestys 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Etelä Hesperiankatu 6 ja kotipaikka Helsinki. 2 Toimiala

Lisätiedot

Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014

Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014 Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014 21.1.2014 Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET JA OHJEET... 3 2 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN... 3 2.1 Avustuksen kohde, saaja ja myöntäjä...

Lisätiedot