POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU"

Transkriptio

1 KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU KIINTEISTÖVIESTI KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU Kiinteistöviestit luettavissa netistä Kiinteistöviestit luettavissa netistä LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / Miten ymmärtää tilinpäätöstä? I s. 1 Varmista vakuutusturva saneerausurakassa I s. 3 Onko vesimaksu oikeudenmukainen? II s. 2 Pro gradu tutkielma putkiremonttien vaikutuksesta myyntihintoihin II s. 3 Miten ymmärtää tilinpäätöstä? I s. 1 Varmista vakuutusturva saneerausurakassa I s. 3 Onko vesimaksu oikeudenmukainen? II s. 2 Pro gradu tutkielma putkiremonttien vaikutuksesta myyntihintoihin II s. 3 Lue Kiinteistöliiton lakimiesten blogia! Kiinteistöviestit luettavissa netistä LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / Miten ymmärtää tilinpäätöstä? I s. 1 Varmista vakuutusturva saneerausurakassa I s. 3 Kylmäkellarit kuumentavat tunteita I s. 5 Onko vesimaksu oikeudenmukainen? II s. 2

2 kiinteistöviesti pohjois-karjala nro 1 / 2014 maaliskuu sisältö Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Siltakatu 4 C, III krs JOENSUU Puheenjohtaja: Kaisa Salminen, p Asiamies: Pertti Hirvonen, p Palvelukeskus: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Maaherrankatu 15, KUOPIO puhelin faksi sähköpostit: mirjami.kauppinen@kiinteistoliitto.fi anne.verger@kiinteistoliitto.fi Neuvonta: jäsenyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja tilintarkastajille Arkisin klo 9-12, p Kiinteistönetti: Yhdistyksen omat www-sivut: Suomen Kiinteistöliitto ry: Taloyhtiöiden kiinteistöportaali: (sisältää myös jäsensivut) Kiinteistöviestin julkaisija: Kiinteistöviesti: Ilmestyy vähintään neljästi vuodessa Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Painosmäärä: 380 kpl Vastaava toimittaja: Mirjami Kauppinen Paikallissivujen avustaja: Anna-Liisa Pekkarinen Taitto: Viestitär Ky, Kuopio Tulostus: Kopijyvä Oy, Kuopio 2014 itä-suomen sivut...osio I ajankohtaista Miten ymmärtää tilinpäätöstä?...1 Tilintarkastajien yläikäraja poistuu...2 Varmista vakuutusturva saneerausurakassa...3 Taloyhtiö - valitse urakoitsija huolella...4 Taloyhtiö - lämmön talteenotto ei ole sirkustemppu...5 Kylmäkellarit kuumentavat tunteita...5 Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustusten hakuohjeet julkaistu...6 Käynnistysavustus vauhdittaa lähiötalojen korjaamista...6 Taloyhtiöiden lisä- ja täydennysrakentaminen voi nostaa alueen arvostusta...7 Kiinteistöliiton kunniamerkki - palkinto ansiokkaasta työstä!...8 lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö Oikeustapaukset...9 tutkimus ja kehittäminen KORMA -hankkeessa tuotettiin korjausrakentamisen malliratkaisuja...9 Energiaekspertti tuli taloon...10 talous- ja veroasiat Talousarvio-ohje päivitetty...10 tapahtumia ja julkaisuja Kiinteistöliitto on avannut uuden blogin!...10 Kiinteistöalan Kustannus Oy:n uutuuskirjat...11 kolumni Iso tasauslasku opettaa...12 pohjois-karjalan aluesivut...osio II Pääkirjoitus... 1 Onko vesimaksu oikeudenmukainen?...2 Joensuun ympäristökunnissa rivitaloja siirtyy maalämpöön...4

3 ajankohtaista KUVA: ANNE VERGER Sirpa Koponen luennoi Joensuussa, Kuopiossa ja Mikkelissä onnistuneissa Kurssi-illoissa. Miten ymmärtää tilinpäätöstä? Kevätyhtiökokouksissa käsitellään toimintakertomus, jonka liitteenä on talousarviovertailu sekä tilinpäätös, joka sisältää tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Varsinkin tuloslaskelma ja tase kirjanpidollisine termeineen ovat monelle täyttä hepreaa. HTM, KLT Sirpa Koponen avaa luennoillaan terminologiaa jokaisen ymmärtämään muotoon. On syytäkin avata, sillä asunto-osakeyhtiö toimii osakkeenomistajilta kerätyillä varoilla. Koponen korostaa toimintakertomuksen tärkeyttä. - Se kertoo selvin sanoin yhtiön edellisen vuoden tärkeimmät asiat ja mitä ollaan aikeissa tehdä seuraavana vuonna. Toimintakertomus on muutaman arkin mittainen, Koponen kertoo. Säännökset edellyttävät, että toimintakertomuksessa kerrotaan myös yleistietoa yhtiöstä sekä tiedot osakeomistuksen muutoksista. Rahankäyttöön pureudutaan kansantajuisesti talousarviovertailussa, jossa vertaillaan talousarviota toteutuneisiin lukuihin, eli onko kuhunkin tarkoitukseen varattu raha riittänyt ja vertailua käytetään apuna suunniteltaessa sitä, paljonko rahaa varataan seuraavalle vuodelle. - Budjettia ei saa ylittää, ellei ylitykseen ole pätevää syytä. Sellainen on esimerkiksi paljoluminen talvi, jolloin etukäteen ei ole voitu arvioida lumitöiden määrää, tai äkillinen vesivahinko, joka on pakko korjata heti suurempien vaurioiden välttämiseksi. Tulos ja tase, mitä ne ovat? On tärkeää, että tilinpäätökset ovat yhtenäisesti laadittuja, jotta nykyiset ja tulevat osakkeenomistajat pystyvät vertailemaan eri yhtiöiden tilinpäätöksiä keskenään. Tuloslaskelma kuvaa sitä, kuinka paljon tällä ja edellisellä tilikaudella aikana on käytetty rahaa kuhunkin asiaan. Kulut rahoitetaan osakkeenomistajilta ja vuokralaisilta perittävillä vastikkeilla ja muilla maksuilla. Laskelma on ryhmitelty esimerkiksi käyttöön ja huoltoon, lämpöön, veteen, sähköön, jätehuoltoon, vakuutuksiin ja kiinteistöveroon. Eniten vaihtelua tilikausien ja yhtiöiden välillä on korjauskulujen ryhmässä. kiinteistöviesti i -

4 ajankohtaista Tase kuvaa yhtiön varoja (omaisuuspuoli) ja velkoja. Varat sisältävät kiinteän omaisuuden eli tontit, rakennukset ja muun kaluston. Nämä eivät kuvaa yrityksen omaisuuden käypää arvoa, vaan ne ovat tulleet taseeseen rakennusaikaisista luvuista ja eivät näinollen ole vertailukelpoisia muiden yhtiöiden lukuihin. Omaisuuden todellinen arvo saadaan vain hankkimalla laskelma todellisista markkina-arvoista, mutta tällaiseen ei yleensä asunto-osakeyhtiöissä ole tarvetta. Saamiset, eli esimerkiksi vastike- ja muut rästit, ovat niitä eriä, jotka ovat vielä saamatta osakkeenomistajilta ja muilta maksajilta. Saamisissa voi olla erääntyneitä saamisia sekä myös seuraavan tilikauden puolella erääntyviä, kuten vesilaskutasaukset. Pankkisaamiset ovat ne varat, jotka tilinpäätöshetkellä ovat yhtiön pankkitileillä. Taseen toisella puolella ovat muun muassa ne velat, jotka ovat aiheutuneet edellisen tilikauden puolella, esimerkiksi joulukuun lämpölasku, mutta jotka maksetaan vasta seuraavan tilikauden puolella. Vieras pääoma ei aina pankkilainaa - Vieraan pääoman osuus (velat) sisältää siis muutakin kuin pankkilainoja. Kun ollaan vuoden vaihteessa, on aina velkaa, koska joulukuun lämpölasku ja jätelasku eivät ole vielä tulleet. Taloyhtiöllä on oikeastaan aina vierasta pääomaa tämän vuoksi. Tilinpäätöksessä pysäytetään tilanne siten, että tilinpäätöshetken taloudellinen tilanne olisi tiedossa, selventää Koponen. Konkreettisempi vieraan pääoman erä on taloyhtiön pankkilaina, joka kohdistuu joko kaikkiin osakkeenomistajiin tai vain niihin, jotka eivät ole maksaneet lainaosuuttaan. Tilinpäätös on yksinkertaisempi, jos ei ole taloyhtiön lainaa. - Jos halutaan tietää, mikä yhtiön taloudellinen tila on, on syytä verrata rahoja ja saamisia maksamattomiin laskuihin (osto- ja siirtovelat). Suositusten mukaan rahaa pitäisi olla noin yhden kuukauden vastikekertymän verran siltä varalta, että yhtiön kiinteistöön kohdistuu yllättäviä kuluja kuten vesivaurioita, huomauttaa Koponen. Yhtiön lainat Tilinpäätöksen vaikeimmin ymmärrettävät asiat syntyvät silloin kun yhtiössä on suurempia korjaustoimenpiteitä ja niihin liittyvien lainojen maksuja. Ei ole järkevää, että asunto-osakeyhtiö maksaa tuloveroja ja siksi ajoittain joudutaan tekemään kirjanpidollisia ratkaisuja, jotka poikkeavat normaalista tulojen ja menojen kirjaamisesta. - Jos yhtiölle tulee tilikauden aikana euromääräisesti suuria suorituksia ilman, että niitä vastaan on kuluja - lainojen lyhentäminen ei ole kirjanpidollisesti kulua - voidaan päätyä ratkaisuun, jossa yhtiölle tuleva suoritus voidaan joutua käsittelemään lisäsijoitukseksi yhtiölle. Tämä on rahastointia, johon on oltava yhtiökokouksen päätös. Osakkeenomistajan maksaman suorituksen rahastointi vaikuttaa maksajan asioihin vain silloin, kun maksaja on sijoittaja. Rahastoitua vastikkeen/lainaosuuden maksua ei voi vähentää vuokratulosta, vaan se on huoneiston ostohinnan lisäystä. Kirjanpidossa ja verotuksessa on käytettävissä verotettavan tulon poistamiseksi muitakin vaihtoehtoja, kuten poistot rakennuksesta ja asuintalovaraus. Näiden avulla rahastointitarvetta voidaan pienentää tai poistaa kokonaan, riippuen yhtiön luvuista. alp Tilinpäättäjän muistilista KHT-yhdistyksen ja Kiinteistöliiton yhteistyönä KHT-yhdistys ja Kiinteistöliitto ovat laatineet yhteistyössä tilinpäättäjän muistilistan jäsentaloyhtiöiden tilinpäätösten laadinnan tueksi. Tilinpäättäjän muistilista on pdf-muodossa jäsentalojen käytettävissä Taloyhtio.netin jäsensivuilla (edellyttää kirjautumista). www. taloyhtio.net Tilintarkastajien yläikäraja poistuu Tilintarkastajien nykyinen 70 vuoden yläikäraja poistuu. Tämä mahdollistaa tilintarkastajien työurien pidentymisen. Lakiin tehdään myös lisäys, joka koskee perustettavien yhteisöjen mahdollisuutta jättää tilintarkastaja valitsematta ensimmäisille tilikausille. Näin sääntely selkeytyy, ja se vastaa paremmin jo muodostunutta käytäntöä. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle 14. marraskuuta Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 31. joulukuuta Tilintarkastajien toiminnan laatua valvotaan säännöllisin väliajoin, joten tarvetta yläikärajalle ei enää ole. Lisäksi toimialan ikäjakauma ja eläköityvien tilintarkastajien merkittävä määrä tukevat yläikärajan poistamista. Tilintarkastajien yläikärajan poistamisen taustalla on työ- ja elinkeinoministeriön tilintarkastajajärjestelmän uudistamista valmistellut työryhmä, joka luovutti raporttinsa vuoden 2012 lopussa. i - kiinteistöviesti

5 ajankohtaista Varmista vakuutusturva saneerausurakassa Vahinkoja voi sattua myös huolellisille ammattilaisille, vaikka pyritään toimimaan huolellisesti. Saneerausurakan suunnittelu ja valvonta eivät ole tässä suhteessa poikkeus. Suunnitteluvirhe tai huolimattomuus laadittujen suunnitelmien tarkistamisessa taikka rakennustöiden valvonnassa voivat aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä. Vahinkoriskeiltä suojautuminen on sekä tilaajana olevan asunto-osakeyhtiön että konsulttina toimivan suunnittelijan, valvojan tai muun asiantuntijan yhteinen etu. Osapuolet voivat suojautua vahinkoriskeiltä toisaalta ennaltaehkäisemällä vahinkoja ja toisaalta oikealla sopimustekniikalla ja vakuutusturvalla. Parasta vahinkojen ennaltaehkäisyä on se, että asunto-osakeyhtiö käyttää saneerausurakan suunnittelussa, laadittujen suunnitelmien hyväksymisessä, projektinjohtotehtävissä ja urakan valvonnassa vain hyväksi havaittuja ja osaavia ammattilaisia. Tiedetään hyvin, että vahinkoja sattuu, vaikka kaikkea huolellisuutta on noudatettu. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että asunto-osakeyhtiö varmistaa, että se saa vahingon kohdatessaan täyden vahingonkorvauksen. Asuntoosakeyhtiö varmistaa vahingonkorvauksen oikealla sopimustekniikalla ja vaatimalla konsultilta riittävää vastuuvakuutusturvaa. Rakennusalan konsultit, jollaisiksi myös suunnittelijat ja valvojat voidaan katsoa, käyttävät tyypillisesti konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE KSE 1995 ei tule itsestään sovellettavaksi. Ne ovat osa asunto-osakeyhtiön ja konsultin välistä sopimusta vain, jos osapuolet nimenomaisesti sitoutuneet niiden soveltamiseen. Toisinaan on muodostunut ongelmaksi se, että asunto-osakeyhtiö ei ole konsultin kanssa toimeksiannosta sopiessaan ollut riittävästi selvillä siitä, mitä KSE 1995 ehdot määräävät vahingonkorvauksesta. Sopimusoikeudellisesti konsultin vahingonkorvausvastuun perusperiaatteet ovat selvät: Mikäli konsultti aiheuttaa toimeksiantoa hoitaessaan päämiehelleen virheellään tai laiminlyönnillään vahingon, konsultti vastaa vahingon korvaamisesta täysimääräisesti. Konsultti vapautuu vastuusta, mikäli hän voi osoittaa, että vahinko on aiheutunut syystä, joka ei ollut hänen vaikutuspiirissään, eikä konsultti olisi huolellisesti toimimalla voinut estää vahingon aiheutumista. Lisäksi konsultin vahingonkorvausvastuuta voidaan sovittelemalla alentaa, mikäli vahinko on aiheutunut osin tilaajan vastuulla olevasta syystä. KSE 1995 tarkentaa konsultin vahingonkorvausvastuun pelisääntöjä. Ne muun muassa ohjaavat osapuolet sopimaan siitä, mikä on konsultin vahingonkorvausvastuun enimmäismäärä. Asunto-osakeyhtiön on aina syytä varmistaa, että konsultin vahingonkorvausvastuun enimmäismäärästä on sovittu kirjallisesti ja että enimmäismäärä on riittävän suuri suhteessa kyseisen rakennushankkeen laatuun ja laajuuteen. Kun vahingonkorvausvastuun enimmäismäärästä sovitaan, harkinnassa ei tule millään tavalla ottaa huomioon sitä, mikä on konsultin kyky kestää taloudellisia riskejä. Huomio on kiinnitettävä vain mahdollisten vahinkojen määrään. Mikäli mahdollisten vahinkojen määrä on niin suuri, että korvausvastuu aiheuttaisi konsultille liiallista rasitusta, konsultti voi suojautua vahinkoriskiltä ottamalla riittävän kattavan vastuuvahinkovakuutuksen. Vastuuvahinkovakuutuksen vahinkomäärän on oltava riittävä kattamaan sopimuksessa määritellyn vahingonkorvausvastuun enimmäismäärän. Osapuolet jättävät liian usein sopimatta nimenomaisesti konsultin korvausvastuun enimmäismäärästä. Tällaisissa tapauksissa konsultin vahingonkorvausvastuu rajoittuu konsulttipalkkion enimmäismäärään. Kun konsultin vahingonkorvausvastuu näin sopimustekniikan avulla rajoitetaan konsulttipalkkion enimmäismäärään, konsultilla oleva laajakin vastuuvahinkovakuutus voi menettää merkityksensä. Tämä johtuu siitä, että vakuutusyhtiön korvausvastuun enimmäismäärä on sama kuin konsultin vastuun enimmäismäärä. Jos konsultin sopimukseen perustuva vahingonkorvausvastuu rajoittuu konsulttipalkkion määrään, samalla myös vakuutusyhtiön korvausvastuu rajoittuu. Asunto-osakeyhtiö ei siis lähtökohtaisesti voi saada vakuutusyhtiöltä enempää korvausta kuin sen voisi saada konsultilta itseltään. Asunto-osakeyhtiön on syytä lisäksi varmistaa, että konsultin vakuutusturva todella on voimassa ja sen ehdot todella ovat riittävän kattavat. Tilaajan ei ole syytä tyytyä vain siihen, että sopimuksessa edellytetään konsultilta vastuuvakuutusta. Viisaampaa on vaatia konsultilta kopio vakuutuskirjasta tai vakuutusyhtiön antama vakuutusturvaote. Samalla on syytä tarkistaa vakuutusehtojen sisältö. Riskeiltä suojautuminen on konsultin ja asunto-osakeyhtiön yhteinen asia. Oikea sopimustekniikka ja riittävän kattava vastuuvakuutus ovat konsultin virhevastuun sattuessa yhtä olennaisia turvavälineitä kuin palohälytin ja sammutuskalusto ovat tulipalon sattuessa. Artikkelin kirjoittajat: Juha Ryynänen, AA, VT, kauppat. lis., Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy, Jari Virta, TkT, Kiinteistöliitto. KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN kiinteistöviesti i -

6 ajankohtaista Taloyhtiö - valitse urakoitsija huolella Palkkaa työnjäljestään ylpeä tekijä Taloyhtiön korjaushankkeessa hallitukselle aiheuttaa päänvaivaa selvittää urakoitsijan luotettavuus ja kyky suoriutua urakasta. - Pätevän ja vastuullisen urakoitsijan löytäminen onkin taloyhtiölle yksi korjaushankkeen kriittisimmistä kohdista. Hyvän urakoitsijan kanssa korjaushankkeen läpivienti on sujuvampaa ja tavoite eli onnistunut lopputulos saavutetaan varmemmin, totesi Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Jaana Sallmén Korjaushanke haltuun -seminaarissa Lahdessa. Hallituksen on myös mietittävä, onko isännöitsijä pätevä vetäjä hankkeelle vai tarvitseeko hankkeeseen palkata ulkopuolinen projektinjohtaja. Käytännössä isoissa, putki- ja julkisivuremonttien kaltaisissa korjaushankkeissa huolellisesti toimiva taloyhtiö palkkaa rakennuttamisen ammattilaisen projektinjohtajaksi. Hän selvittää urakoitsijoiden tarjoushalukkuuden ja laatii tarjouspyyntöasiakirjat sekä toimii taloyhtiön neuvonantajana valintaa tehtäessä. Taloyhtiön - käytännössä yhtiön osakkaiden - on punnittava, mitkä kriteerit ovat sille urakoitsijan valinnassa tärkeimpiä - urakan hinta, urakoitsijan pätevyys, referenssit, toimituskyky vai resurssit? Olemassa olevien kotien korjaaminen eroaa täysin uuden talon rakentamisesta, ja tämäkin on syytä ottaa urakoitsijaa valittaessa huomioon, muistutti Suomen Talokeskus Oy:n osastopäällikkö Tom Lindborg. Valistunut taloyhtiö myös muistaa, että halvin ei ole aina laadun tai kustannustehokkuuden vinkkelistä paras vaihtoehto. Muista tilaajavastuu Useiden tarjousten saaminen ja kilpailun syntyminen urakasta ei sekään ole itsestään selvää. Urakoitsijat eivät aina ole kiinnostuneita antamaan taloyhtiölle tarjousta, koska työtä voi olla paljon ja kokonaishinta jää urakoitsijan näkökulmasta alhaiseksi. Suomessa rehelliset ja vastuuntuntoiset urakoitsijat rekisteröityvät Korjausurakka.fi-palveluun. Palveluun on rekisteröitynyt Kiinteistöliitto Itä- Suomen alueelta 716 eri alan urakoitsijaa. - Korjausurakka.fi:ssä olevat urakoitsijat kuuluvat Luotettava Kumppani - ohjelman piiriin, mikä tarkoittaa, että niiden osalta tilaajavastuulain asettamat velvoitteet on tarkastettavissa helposti ja ilmaiseksi Tilaajavastuu.fi -palvelusta. Tämä helpottaa rakennuttajana toimivaa taloyhtiötä merkittävästi. - Taloyhtiön on saatava urakoitsijalta tilaajavastuulain mukainen selvitys ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista eli siitä, kuuluko yritys verottajan ylläpitämiin rekistereihin kuten ennakkoperintä-, arvonlisävero- ja työnantajarekisteriin. Lisäksi taloyhtiön on varmistettava, että yritys on maksanut veronsa ja eläkemaksunsa asianmukaisesti. Yritykseltä on saatava myös kaupparekisteriote ja selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta. Sekin on hyvä muistaa, että aliurakoitsijan tiedot on velvollinen tarkastamaan sen kanssa sopimuksen tehnyt pääurakoitsija, Sallmén luetteli. Myös urakoitsijan luottotiedot on tarpeen tarkistaa ennen urakkasopimuksen tekemistä, vaikkei mikään laki siihen velvoitakaan, Sallmén painotti. Suomi korjausrakentamisen Euroopan mestari Suomi käyttää korjausrakentamiseen lähes kuusi prosenttia bruttokansantuotteestaan. VTT:n tilaston mukaan aiemmin kärkitilaa pitänyt Saksa on pudonnut kakkoseksi. Euroopassa määrä on keskimäärin neljä prosenttia. Esimerkiksi Ruotsissa osuus on pudonnut viidestä prosentista kolmeen ja puoleen. Kiinteistöliiton viimeisimmän Korjausrakentamisbarometrin mukaan taloyhtiöiden korjaushankkeet keskittyvät eniten putkistoremontteihin. Kiinteistöalan työnantajajärjestö vaihtoi nimensä Kiinteistöalan työnantajajärjestö Kiinteistöpalvelut ry on vuoden 2014 alusta lähtien Kiinteistötyönantajat ry. Syy nimivaihdokseen on yksinkertainen. - Uusi nimi kuvaa paremmin liiton tehtävää kiinteistöalan työmarkkinapoliittisena edunvalvojana, kertoo toimitusjohtaja Pia Gramén. i - kiinteistöviesti

7 ajankohtaista Taloyhtiö - lämmön talteenotto ei ole sirkustemppu Asuinkerrostaloja houkuttelee yhä enemmän poistoilman lämmön talteenotto lämpöpumpun avulla. Onhan poistoilmalämpöpumppujärjestelmän säästöpotentiaali noin prosenttia lämmitysenergiankulutuksesta. Kiinteistöliitto kuitenkin muistuttaa, että kyse on mittavasta korjaushankkeesta, mihin taloyhtiö ei saa ryhtyä ilman huolellista suunnittelua. - Taloyhtiö ei voi tehdä päätöstä lämmön talteenottojärjestelmän hankkimisesta vain laitetoimittajien tarjousten perusteella, vaan hanke vaatii huolellisen valmistelun ja perehtymisen juridis-teknis-taloudellisiin kysymyksiin. Kyse on isosta remontista ja kalliista investoinnista useimmiten noin eurosta, kertoi Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Jaana Sallmén Korjaushanke haltuun -seminaarissa Tampereella. Lämmön talteenotto on suunniteltava hankkeen alusta alkaen perusteellisesti. Tärkein työvaihe on hankesuunnittelu, jossa selvitetään vaihtoehtoiset ratkaisut ja toteutustavat. - Ratkaisuihin vaikuttaa oleellisesti se, onko tavoitteena minimoida investointikustannukset vai pitkän aikavälin energiakustannukset ja halutaanko toimenpitein vaikuttaa energiatehokkuuteen, viihtyvyyteen, turvallisuuteen ja terveellisyyteen, luetteli osastopäällikkö Tom Lindborg Suomen Talokeskus Oy:stä. Hankesuunnittelussa tehdään korjaushankkeen tärkeimmät ja usein myös kalleimmat ratkaisut. Siksi hankesuunnittelusta ei pidä tinkiä. Toisaalta hankesuunnittelun tuloksena voidaan päätyä valmistelemaan useampia vaihtoehtoja ja jättää päätöksenteko valittavasta ratkaisusta vasta toteutuksen kilpailuttamisen jälkeiseen aikaan. - Näin tilaajan tärkeiksi määrittämät tekijät voidaan ottaa suoraan kilpailuttamisen valintakriteereiksi. Lopullinen valinta on helpompi tehdä, kun hinta-, laatu- ja palvelutasovaatimukset ovat lopullisesti tiedossa, Lindborg kertoi. Kylmäkellarit kuumentavat tunteita Vanhoissa kerrostaloyhtiöissä käydään putkiremontin lähestyessä usein kiivasta keskustelua kylmäkellareista. Osa pitää kylmäkellareita täysin turhina ja vanhanaikaisina energiasyöppöinä, ja jotkut osakkaat eivät luopuisi niistä ilveelläkään - etenkään sieni- ja marjasesonkiaikaan. Taloyhtiön korjaushankkeiden suunnitteluvaiheessa kannattaa pohtia, mitä muuta kiinteistölle on järkevää tehdä samanaikaisesti sekä miten tiloja voisi jalostaa, uudistaa vajaakäytössä olevia tiloja ja toisaalta selvittää tarvittaessa myös lisärakentamismahdollisuudet. Iso osa hankesuunnittelua on myös energiakysymysten tarkastelu. - Kylmäkellareita muutetaankin hiljalleen muihin tarkoituksiin. Niiden muuhun käyttöön muuttamiseen vaikuttaa se, kuuluvatko ne juridisesti taloyhtiön vai osakkeenomistajien hallintaan, kertoi Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Jaana Sallmén Rovaniemellä. Vastaus hallintakysymykseen selviää yhtiöjärjestyksestä. Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole selkeästi mainittu, että tilat kuuluvat osakkaiden hallintaan, niiden katsotaan kuuluvan taloyhtiön hallintaan. Tällöin taloyhtiössä voidaan enemmistöllä päättää esimerkiksi tilojen muuttamisesta tavallisiksi kellarivarastoiksi. Joskus voidaan kuitenkin tarvita yhtiöjärjestyksen muutosta, jolloin käytännössä 2/3 yhtiökokousväestä tulisi ajatella tilamuutoksesta samalla tavalla. Sen sijaan osakashallintaan kuuluvien tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen tai vaikkapa energiakustannusten kohdistaminen vain käyttäjille vaatii 2/3 määräenemmistöpäätöksen lisäksi osakkeenomistajien suostumukset, Sallmén sanoi. Jopa yksittäinen osakas voi vastustuksellaan estää kylmäkellarin ottamisen pois käytöstä. - Mahdollinen lupatarve kannattaa selvittää rakennusvalvonnasta tarkoin ennen yhtiöoikeudellisten päätösten tekoa, Sallmén lisäsi. - Yhä useammasta osakkaasta tuntuu pahalta jäähdyttää kymmeniä kuutiometrejä pikkukomeroineen vain muutaman osakkaan perunasäkin tai puolukkasangon vuoksi. Siksi taloyhtiöt teettävät ammattilaisilla yhä enemmän kalseiden ja kylmien kellareiden korjaus- ja muutossuunnitelmia. Kellarit elävät uutta elämää verstaina, kerhotiloina, myymälöinä, pesutupina, pyykinkuivaushuoneina, pyöräkellareina, neuvottelutiloina tai jopa toimistoina, luetteli Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta. Sallmén vinkkaa, että yhtiön hallinnassa olevia kylmäsäilytystiloja on mahdollista myös pienentää yhdenvertaisesti kaikkien osakkaiden kohdalta tavallisella enemmistöpäätöksellä, jos yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty tilojen pinta-aloja. Joissain taloyhtiöissä on tarpeellinen kannatus tilamuutokseen hankittu järjestämällä pienempiin tiloihin lukollisia pakastimia ja kylmiöitä niitä tarvitsevien käyttöön. Kylmälaitteiden sijoitus yhtiön hallinnassa oleviin tiloihin voi kuitenkin olla paloturvallisuusriski, joten kannattaa selvittää paikallisen palotarkastajan sekä kiinteistön täysarvovakuutuksen myöntäneen vakuutusyhtiön kanta pakastinten säilyttämiseen kellarissa. Lue aihetta käsitellyt artikkeli edellisestä Pohjois-Savon Kiinteistöviestistä 4/2013. kiinteistöviesti i -

8 ajankohtaista Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustusten hakuohjeet julkaistu ARA on julkaissut hakuohjeet vuoden 2014 korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksille sekä hissin rakentamis- ja esteettömyysavustukselle. Korjaus- ja energiaavustusten hakuaika päättyy Avustuksia uusien hissien rakentamiseen liikkumisesteiden ja terveyshaitan poistamiseen voi hakea jatkuvasti. Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksiin on varattu vuoden 2014 valtion talousarviossa 43 miljoonaa euroa. Hakuohjeet ARA:n sivuilta, - Korjaus- ja energia-avustusohje Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje Terveyshaitta-avustusohje 2014 Lähde: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) KORJAUS- JA ENERGIA-AVUSTUKSET 2014 Hakuaika päättyy ARA-lomake 36a: Kuntoarvion laatimiseen kosteusvaurioituneisiin terveyshaittaa aiheuttaviin asuinrakennuksiin (edellytys: kunnan terveydensuojeluviranomainen todennut terveyshaitan) 50 % ARA-lomake 36c: Liikkumisesteen poistaminen (esteettömyysavustus); kuten luiskien teko, kaiteiden lisääminen ja pihojen muotoilu 50 % hakuaika jatkuva ARA-lomake 36c: Valtion korjausavustus hissin rakentamiseen (hissiavustus) 50 % hakuaika jatkuva Huomaa! Hissien perusparantamiseen EI enää saa avustusta! yhteenvedon koonti: Kiinteistöliitto Itä-Suomi, Mirjami Kauppinen Käynnistysavustus vauhdittaa lähiötalojen korjaamista Hallituksen viime vuoden lopulle varaamat käynnistysavustukset lähiöiden asuinrakennusten peruskorjaukseen käytettiin kokonaan. Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen kertoi 14. tammikuuta ARA-päivillä pitämässään puheessaan, että viime syksynä jaossa ollut 15 miljoonaa euroa käytettiin eurolleen. - Avustukselle on ollut selvästi tarvetta. Lähiöiden valtava korjausvaje on myös mahdollisuus, jossa kaikki osapuolet: asukkaat, yrityselämä ja kunta voittavat. Myöntämällä käynnistysavustusta korjaustarpeessa olevien lähiörakennusten perusparantamiseen, kehitetään lähiötä ja edistetään samalla työllisyyttä, ministeri Viitanen sanoi. Tälle vuodelle käynnistysavustusta on varattu 100 miljoonaa euroa. - Viime ja tänä vuonna myönnettävien 115 miljoonan euron avustusten aikaansaama työllisyysvaikutus rakennusalalle on yhteensä noin henkilötyövuotta ja investointivaikutus Suomen talouteen noin 1,15 miljardia euroa. Merkittäviä lukuja molemmat, ministeri muistutti. Ministeri kehotti puheessaan alan toimijoita hyödyntämään aktiivisesti avustuksia, joita Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn myöntää. - Toivon, että toimeen ryhdytään nopeasti, sillä rakennuskantamme todella tarvitsee näitä investointeja. Rakennusten korjausvajetta on jatkossa kurottava umpeen entistä suunnitelmallisemmin. Korjausrakentamisen kustannukset nostavat asumisen hintaa. Asunto-osakeyhtiöiden ja asukkaiden taloudellinen varautuminen ja mahdollisuudet korjauksiin vaihtelevat. Peruskorjaamiseen myönnettävien käynnistysavustusten tarkoitus on helpottaa korjauksiin ryhtymistä. Suuri osa Suomen asuntokannasta on rakennettu ja 1970-luvulla, ja on nyt enenevässä määrin tullut peruskorjausikään. Tästä johtuen korjausrakentamisen merkitys kasvaa jatkossa merkittävästi ja ohittaa uudisrakentamisen jo lähivuosina, kuten on tapahtunut muissakin kehittyneissä maissa, ministeri Viitanen muistutti puheessaan. Lähiöiden korjausrakentamisen vauhdittamiseen tähtää myös asuntoja viestintäministerin nimittämä Remonttiryhmä. Kuuden asiantuntijan muodostama työryhmä kertoo maaliskuussa ehdotuksensa siitä, miten lähiöiden peruskorjaushaasteeseen olisi vastattava. Lisätietoa ARA:n sivuilta: fi/kaynnistysavustus i - kiinteistöviesti

9 kiinteistöviesti pohjois-karjala Pääkirjoitus Taloyhtiön hallituksen jäsenyys on kiitollinen tehtävä Muutamat taloyhtiöiden hallituksiin valitut uudet jäsenet ovat olleet huolissaan kattolumien tarkkailusta. Asia oli esillä myös Karjalaisen uutisoinnissa esillä ( ). Rauhoittelemme lumi- ja jääturmista huolestuneita taloyhtiöiden vastuuhenkilöitä. Kuopion jäälohkaretapaus yli kymmenen vuotta sitten oli erittäin poikkeuksellinen tilanne, johon uutisoinneissa aina palataan. Tuolloin taloyhtiön puheenjohtaja tuomittiin kuolemantuottamuksesta. Tilanne oli ainutlaatuinen, koska silloin kyseinen hallituksen puheenjohtaja rakennusalan ammattilaisena oli ottanut itselleen laajempaa vastuuta. Päätöstä voidaan pitää yksittäistapauksena. Kiinteistöliiton mukaan hallituksen jäsenet tai isännöitsijä eivät automaattisesti joudu henkilökohtaiseen vastuuseen vahingosta, rikosoikeudellisesta vastuusta puhumattakaan. Rikosoikeudelliseen vastuuseen joutuminen taloyhtiön asioissa on äärimmäisen harvinaista, ja huolellisella toiminnalla tällaiset tilanteet voidaan välttää. Taloyhtiöillä ja niiden hallituksilla on toki oma vastuunsa kattojen ja katujen puhtaanapidosta, mutta myös ihmiset ovat itse vastuussa, jos menevät esimerkiksi puomein tai lippusiimoin rajoitetuille alueille. Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä voivat yhtiön edustajina tehdä kiinteistönhoidosta sopimuksen talonmiehen tai kiinteistöpalveluyrityksen kanssa. Kiinteistönomistajalla on sopimuksestakin huolimatta ensisijainen korvausvastuu mahdolliselle vahingonkärsijälle. Sopimuksen perusteella kiinteistönomistaja voi kuitenkin vaatia korvausta sopijakumppanilta, mikäli tämä ei ole hoitanut sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Sopimukseen on hyvä kirjata mahdollisimman selkeästi velvoitteet kiinteistön turvallisuudesta, kuvaamalla sovitut huoltotehtävät, kuten katolle ja räystäille muodostuvan lumen ja jään tarkkailu sekä poistaminen. Lumi ja jää saa näin Suomen oloissakin aikaiseksi hurjan puherumban siitä, kuka on vastuussa, jos talojen katolta putoaa lunta ja jäätä. Taloyhtiöiden kannalta on tärkeää, että sillä on osaava hallitus. Hallituksen jäsenet ovat aina voineet nukkua yönsä rauhassa kunhan toimivat huolellisesti. Henkilökohtainen vastuu edellyttää aina tehtävien laiminlyöntiä. Yhtiöissä kannattaa sopia huolella, että silloin kun sääolot ovat poikkeukselliset, joku seuraa hyvin tarkasti lumi- ja jäätilannetta. Mielellään huoltoyhtiö tai talonmies. Isännöitsijällä on tietysti jo tehtäviensä puolesta aktiivisempi rooli seurata kiinteistönhuoltoyrityksiä, että nämä tekevät työnsä. Mutta isännöitsijän ja hallituksen ei suinkaan tarvitse päivystää katoilla 24 tuntia vuorokaudessa tai jakaa vahtivuoroja. Vakuutamme, että hallitustyöskentely on edelleen jokaiselle Maija ja Matti Meikäläiselle mahdollista ja toivottavaakin. Tavallinen ihminen voi huolellisesti toimien työskennellä hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana ja siten jämäkästi olla vaikuttamassa yhtiön toimintaan. Muut osakkaat lopulta ovat tästä kiitollisia! Kiinteistöliitto Itä-Suomi Mirjami Kauppinen, toiminnanjohtaja kiinteistöviesti II -

10 kiinteistöviesti pohjois-karjala Onko vesimaksu oikeudenmukainen? - Vedenkäytön kustannusten oikeudenmukaisesta jakautumisesta keskustellaan lähes jokaisessa yhtiökokouksessa, kertoo isännöitsijä Risto Teräväinen Iisalmesta. Yhtiöjärjestys määrittelee, miten vesimaksua kannetaan. Yleensä vesimaksu määräytyy henkilöluvun perusteella huoneistoissa, joissa ei ole omaa vesimittaria. Korjausrakentamisen määräykset edellyttävät huoneistokohtaista vedenmittausta käyttövesiputkistojen uusimisen yhteydessä. Vesimittari maksaa euroa huoneistoa kohti. Sen asentamisesta on selkeä hyöty, sillä taloyhtiöissä vedenkäyttö käyttö vaihtelee hyvin paljon, peräti 80 litrasta 400 litraan vuorokaudessa henkilöä kohti. Vähän vettä kuluttavat käyttävät viisi kertaa vähemmän vettä vuorokaudessa kuin suurkuluttajat. Se maksaa, joka kuluttaa Kun isännöitsijä määrittelee hoitovastiketta, hän laskee myös vesimaksun. Yleisesti lämpimän käyttöveden osuudeksi määritetään 40 prosenttia ja kylmän 60 prosenttia. Lämpimän veden hintaan on sisällytettävä sen lämmittämisen energiakustannus perusmaksuineen. - Vesimaksuennakko peritään jokaisessa yhtiövastikkeessa. Kunnan veloittama vesimaksu plus energianhinta plus perusmaksu tekee 155 litran vuorokausikulutuksella Iisalmessa vesimaksuksi 25 euroa henkilöä kohden kuukaudessa. Jos taloyhtiö kuitenkin laskuttaa vesimaksua alle 20 euroa henkilölle, maksavat vettä vähemmän käyttävät toistenkin vettä hoitovastikkeellaan, Teräväinen laskee. Huoneistokohtainen vesimittari mahdollistaa laskutuksen vedenkäytöstä toteutuneen kulutuksen mukaan. On reilu peli, että se joka kuluttaa, myös maksaa. Uudisrakennuksissa ja putkiremonttien yhteydessä vesimittarit ovat jo pakollisia, mutta niiden asentaminen erikseen ei useinkaan ole taloudellisesti järkevää. Tyypillisesti vedenkulutus on huoneistokohtaisen vedenmittauksen käyttöönoton jälkeen pienentynyt prosenttia ja lämmitysenergiankulutus 3-9 prosenttia. Näin Pohjois-Karjalassa As Oy Joensuun Merimiehenkatu 49:ssä tehtiin käyttövesiputkistosaneeraus Silloin laitettiin myös huoneistokohtaiset vesimittarit, jotka koteloitiin porraskäytävän kattoon. Kiinteistöhuolto lukee vesimittari- KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN - On reilu peli, että se joka kuluttaa, maksaa, sanoo isännöitsijä Risto Teräväinen vedenkulutuksesta. - Jos epäilee, näyttääkö vesimittari oikein, se selviää laskemalla sangollinen vettä hanasta ja tarkistamalla vesimittarista litramäärän täsmääkö, neuvoo isännöitsijä Pertti Hirvonen (takana). Edessä Merimiehenkatu 49:n hallituksen puheenjohtaja Kari Toivanen. II - kiinteistöviesti

11 kiinteistöviesti pohjois-karjala lukemat vuoden lopussa ja asukkaat saavat tasauslaskunsa tammikuussa. Ennakkona kannetaan 12 euroa kuukaudessa henkeä kohden. Vesimittarit laskivat vedenkulutuksen vuorokauden keskimääräisestä 170 litrasta henkeä kohden litraan. Pyykkikoneettomilla kulutus laski jopa 100 litraan. - Muutos oli radikaali. Tolkuton vedenkäyttö karsiutui, luonnehtii hallituksen puheenjohtaja Kari Toivanen. Jotkut saivat myös lisälaskua, eivätkä olleet uskoa todeksi tasauslaskuaan. Ei voi mennä näin paljon. Mittarissa on vikaa, epäiltiin. - Neuvoin, että laske sangollinen ja katso mittarista, pitääkö paikkansa, isännöitsijä Pertti Hirvonen kertoo ja lisää, ettei ikinä ole tavannut liikaa näyttävää vesimittaria. Syy vesimittariasennukseen oli veden hinnan jatkuva nousu Joensuussa, 2007 eivät mittarit vielä olleet pakollisia. Nyt lämmin vesi maksaa 8 euroa ja kylmä vesi 4,15 euroa kuutiolle, sisältäen jäteveden. Osakas ilmoittaa asukasmäärän Hirvonen kertoo, että vesimittarittomissa taloissa huoneistojen asukasmäärä herättää joskus keskustelua. Maksavatko kaikki asukkaat vesimaksua? Taloyhtiö ei voi valvoa asiaa, koska muuttoilmoituksia ei sille tarvitse enää tehdä. - Osakas vastaa siitä, että ilmoitettu asukasmäärä on oikea, mutta missään ei esimerkiksi ole määritetty vierailun loppumiselle rajaa. Siitä myös keskustellaan, merkitsevätkö kaikki pesutuvan käyttäjät nimensä varauslistaan. Hirvosen mielestä vesimittarien asennuspakko niin saneerauksissa kuin uudisrakennuksissa on hyvä uudistus. Erikseen vesimittareiden laitto tulee varsin kalliiksi. - Vaikka mittari itsessään ei maksa montaa sataa, voi joutua laittamaan useita mittareita. Asennuksineen muutokselle kertyy hintaa. - alp - Maksavatko kaikki asukkaat vesimaksua? Ellei taloon ole asennettu huoneistokohtaisia vesimittareita, s y n t y y usein keskustelua siitä, maksaako huoneiston haltija riittävästi vesimaksua? Asuuko huoneistossa siis enemmän ihmisiä kuin on ilmoitettu? - Asian selvittäminen voi joskus olla ongelmallista. Osakasluettelo ei ole asukasluettelo. Muuttoilmoituksia ei aina tehdä taloyhtiölle, vaikka niiden tekeminen on suositeltavaa muun muassa turvallisuussyistä. Esimerkiksi tulipalotilanteessa tulisi taloyhtiön tietää, ketä asunnossa asuu. Huoltoyhtiöllä ei ole oikeutta avata ovea avaimensa unohtaneelle, ellei nimeä näy asukasluettelossa, sanoo Kiinteistöliitto Itä-Suomen koulutustilaisuuksissa luennoinut Tilipalvelu Sirpa Koposen yrittäjä, KUVA: ANNE VERGER Digitaalimittari vai manuaalinen? - Joskus on vaikea selvittää, kuinka monta vedenkäyttäjää asunnossa tosiasiassa asuu. On asukkaan oma etu, että ilmoittaa kaikki huoneiston asukkaat isännöitsijälle. Tulipalotilanteessa se voi olla hengenpelastus, korostaa Sirpa Koponen. HTM, KLT Sirpa Koponen. Myös osakkeenomistajien, joilla on vuokralaisia, tulisi osaltaan huolehtia, että vuokralaiset on ilmoitettu yhtiölle. - On yhteinen asia, että asukasluettelot ovat ajan tasalla. Maistraatilta tilattavissa asukasluetteloissa eivät näy esimerkiksi turvakiellossa oleva henkilö, koska hänen kotikunta- tai osoitetietojaan ei saa antaa väestötietojärjestelmästä muille kuin viranomaisille. Turvakielto tarkoittaa sellaisten henkilöiden tietojen suojaamista, joilla on ammattinsa tai muun syyn vuoksi syytä saada kotiosoitteensa salaiseksi. - alp - LVI-suunnittelija Markku Jänis vahvistaa, että vesimittareiden jälkiasennus kannattaa äärimmäisen harvoin, koska yleensä vanhoissa kiinteistöissä joutuu tekemään putkimuutoksia. Asennustyö tulee kalliiksi, vaikka tavallinen manuaalinen mittari itsessään ei maksaa muutamaa kymppiä enempää. - Jos jo kymmenen vuoden päässä siintävät isommat remontit, ei investointi ole järkevä, hän sanoo. Langaton, etäyhteyksin ja vuotoilmaisimella varustettu digitaalinen vesimittari on manuaalimittarin kehittynyt muoto, mutta kustannussyistä monet asunto-osakeyhtiöt tyytyvät tavalliseen mittariin. Isot vuokrataloyhtiöt suosivat digimittareita, koska mittarin etälukumahdollisuus vähentää mittarinluku- ja laskutuskustannuksia sekä edesauttaa vuotovahinkojen havaitsemista. Jänis toteaa, että mittaripakko on järkevä säädös. - Jos 40 asunnon talossa vedenkulutus laskee 180 litrasta 120 litraan henkilölle, tekee se noin 5000 euron säästön vuodessa vedenkulutuksessa. - alp - kiinteistöviesti II -

12 kiinteistöviesti pohjois-karjala Joensuun ympäristökunnissa rivitaloja siirtyy maalämpöön Joensuulaisella isännöintitoimisto Karjalan Tilipalvelu Oy:llä on viimeisen kahden vuoden aikana ollut urakkanaan viiden asunto-osakeyhtiön lämmitysmuodon muuttaminen maalämmöksi. Yhtiöistä kaksi sijaitsee Kiihtelysvaarassa, yksi Kontiolahdella ja kaksi Viinijärvellä. Yhtiöt on rakennettu vuosina , jolloin öljy oli suosittu lämmitysmuoto sähkön ohella. Jatkuvasti kohoava öljyn ja sähkön hinta on saanut taloyhtiöt valpastumaan. Mitä tehdä kustannusnousun hillitsemiseksi? Veden ja huonetilojen lämmitys on taloyhtiön suurin kustannuserä, eikä vielä kilpailukykyistä kaukolämpöä kirkonkylien rivitaloyhtiöihin ole saatavilla. Jos yhtiössä on muutenkin öljykattilan vaihto edessä, se vauhdittaa päätöstä lämmitysmuodon vaihtamisesta. Oikeat mitoitukset tärkeitä Yhtiöt valitsivat ratkaisuksi maalämmön. Isännöitsijät Lauri Holopainen ja Juha Hänninen selvittelivät muitakin vaihtoehtoja, mutta maalämpö valikoitui soveltuvimpana ja edullisimpana pitkällä aikavälillä. Vaikka maalämpö investointina on varsin mittava, sen hyöty muodostuu edullisesta ja huolettomasta veden ja huonetilojen lämmityksestä vuodesta toiseen. Tavallisesti maalämmön rinnalle jätetään lisälämmönlähteeksi öljy tai suora sähkö, jotka tasaavat kulutushuippuja esimerkiksi kovilla pakkasilla, jolloin lämmitystarve on suurimmillaan. Hetkellisen lämmitystarvepiikin varalta ei maalämpöjärjestelmää kannata mitoittaa liian suureksi, sillä varautuminen on kallista. Toisaalta ei pidä säästää esimerkiksi ottamalla liian pienitehoiset lämpöpumput. Silloin kalliimpaa lisälämmitysmuotoa tarvitaan enemmän ja maalämmön hyötysuhde pienenee. - As Oy Liperin Viinijärventie 30:ssa öljy on rinnakkaisvaihtoehtona. Maalämpö on mitoitettu riittämään -8 asteen lämpötiloihin asti. Voimme myös lisätä lämpökaivoja ja hankkia toisen pumpun, jos asukkaat haluavat. Laitoimme varalta jakokaivoon liitännät valmiiksi, kertoo Hänninen. Jos ei isännöitsijällä tai hallituksella ole osaamista sopivan mitoituksen laskemiseen, kannattaa käyttää maalämpösuunnitteluun erikoistunutta suunnittelijaa. Maalämpö ilmaista, asennus maksaa KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Juha Hänninen ja Lauri Holopainen ovat asennuttaneet viiteen isännöimäänsä rivitaloyhtiöön maalämmön. Se on yhä useamman öljylämmitteisen asunto-osakeyhtiön vaihtoehto, jos kaukolämpöä ei ole mahdollista saada. Maalämpöjärjestelmä koostuu maahan porattavista lämpökaivoista, lämpöpumpuista, sähköasennuksista ja muista tarvikkeista. Kaivojen poraus on kallista, koska syvimmillään reikä porataan jopa 200 metriin. Siksi on osattava mitoittaa tarvittavien porareikien määrä oikein. Kaivoihin asennetaan lämmönkeruuputkisto, joiden sisällä liikkuva neste sitoo itseensä maalämpöä ja siirtää sen laitehuoneen maalämpöpumpulle, joka taas siirtää lämmön patteri- ja käyttövesiverkostoon. Maalämpö ei maksa mitään, asukkaille jää maksettavaksi vain pumppujen kuluttama vähäinen sähkö. Maalämpöpumppujen kestoikä on noin 15 vuotta ja pumpun hinta vaihtelee euron välillä. Muutamia asioita kannattaa Hännisen mukaan huomioida. Minkä kokoinen pumppu ajateltuun tilaan mahtuu? Pitää myös miettiä, etteivät pumput häiritse asumista, sillä ne hurisevat. Myös kannattaa selvittää, riittääkö pääsulakkeen koko pumpuille. Asiansa osaava maalämmön toimittaja osaa kyllä valistaa taloyhtiötä näistä. Rivitalon maalämpö euroa Isännöitsijät pyysivät kunkin yhtiön maalämmöstä noin viideltä toimittajalta kokonaistarjoukset, jotka sisälsivät kaivojen poraukset, asennustyöt, pumput ja tarvikkeet sekä sähkötyöt. Isännöitsijöiden mielestä kokonaispaketti on vastuunjaon kannalta turvallisempi, näin yksi yritys vastaa koko toimituksesta töineen. Tekijöitä on markkinoille pullahtanut, kun maalämpö on tämän päivän hitti huoneistokohtaisen ilmalämpöpumpun ohella. - Työn laadusta kannattaa kysyä suosituksia, kun valitsee tarjouskilpailuun osallistujia. Vaikka soittamalla referenssikohteen isännöitsijälle, isännöitsijät toteavat. Heidän saamissaan tarjouksissa hinnat vaihtelivat euron välillä. Tyypillisen rivitalon muuttaminen maalämmitteiseksi maksaa heidän kokemuksensa mukaan euroa. Säästö vuodessa euroa Asukkaat maksavat maalämpöinvestointinsa keskimäärin 6-7 vuodessa. Yhtiövastiketta on esimerkiksi As Oy Viinijärven Viinipellossa voitu laskea 4,50 eurosta neliölle 3,95 euroon neliölle. Silti, vaikka vastikkeessa on lainanlyhennystä 1,45 euroa. Energialasku on pienentynyt niin paljon. - Aikaisemmin As Oy Metsäkiihtelyksessä kului öljyä vuodessa litraa, noin euron litrahinnalla. Sen sijaan pumpun kulutus on vuodessa ollut kwh, joka maksaa 14 sentin kilowattihinnalla euroa. Säästö on siis yli euroa, Holopainen laskee. alp II - kiinteistöviesti

13 ajankohtaista Taloyhtiöiden lisä- ja täydennysrakentaminen voi nostaa alueen arvostusta Asuinrakennuskannan energiatalous ei parane riittävän nopeasti nykyisellä taloyhtiöiden korjaustoiminnalla, jotta rakennuskannan energiankulutus- ja päästötavoitteet saavutettaisiin. Vanhojen asuinkerrostalojen ja rivitalojen uudistavalle korjaamiselle on selkeä tarve. Tarvitaan myös kunnan ohjausta ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksia koko asuinalueen palveluja ja vetovoimaa parantavan täydennysrakentamisen suunnittelemiseksi. Kasvukeskusten asuinalueiden tiivistämiseen ja eheyttämiseen tähtäävällä täydennysrakentamisella on suuri merkitys alueiden vetovoimaisuuden, asukasrakenteen ja asuntojen markkina-arvon parantamisessa. Parhaimmillaan täydennysrakentaminen parantaa alueen arvostusta ja ekologista kehitystä sekä lisää kiinteistöjen ja asuntojen arvoa. Täydennysrakentaminen on kunnalle edullista, koska aiemmilla investoinneilla saadaan lisää käyttäjiä. Kunnan ja yksityisten osapuolien yhteistyöllä voidaan nostaa vanhojen alueiden arvostusta ja siten vaikuttaa alueen kiinnostavuuteen asuin- ja liiketoimintaympäristönä, sen ikärakenteeseen ja asuntojen markkinahintaan. Asukkaiden saaminen mukaan asuinrakennusten ja alueiden uudistamiseen on välttämätöntä. Muutoksiin liittyvät laadulliset hyödyt ja kustannukset on pystyttävä perustelemaan asukkaille. Lisärakentaminen voi olla asunto-osakeyhtiölle keino rahoittaa osa yhtiön suurista korjaushankkeista. Hankkeeseen liittyy useita näkökohtia rahoitusratkaisuista lupa-asioihin ja pysäköintipaikkojen riittävyyden varmistamiseen. Lisärakennushankkeita voi käynnistyä, jos ne ovat taloudellisesti kannattavia sekä taloyhtiöille että rakennusliikkeille. Monissa tapauksissa olisi mahdollista rakentaa tonteille lisää uusia asuntoja ja rahoittaa siten perusparannuksia ja esimerkiksi esteettömyyttä hissien avulla. Lisärakennushankkeet tarjoavat myös alueen nykyisille asukkaille mahdollisuuden hankkia kooltaan ja ominaisuuksiltaan tarpeisiin paremmin sopiva uusi asunto. ApRemodel-projekti kehitti korjausrakentamisen toimintatapoja VTT, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Suomen Kiinteistöliito ry ja Salfordin yliopisto (UK), ovat kehittäneet ApRemodel-projektissa toimintatapoja, joilla voidaan edistää asuinkerrostalo- ja rivitaloyhtiöiden korjausrakentamista sekä vähentää korjaushankkeiden päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta taloyhtiöissä. Projektin päätavoitteena oli kehittää toimintamalleja ja menettelyjä, joilla voidaan edistää asuinkerrostalo- ja rivitaloyhtiöiden uudistavaa korjausrakentamista sekä vähentää korjaushankkeiden päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta taloyhtiöissä. Asuinalueiden täydennysrakentaminen taloyhtiöiden ja asukkaiden näkökulmasta korostui projektin aikana ja siitä muodostui hankkeen keskeisin tutkimustehtävä. Asuntoyhtiöiden uudistava korjaustoiminta ja lisärakentaminen -julkaisu verkossa ApRemodel-projektin tulokset on koottu julkaisuun, joka tarjoaa tietoa muun muassa vanhojen asuinalueiden yhteiskehittämismalleista, taloyhtiöiden lisärakentamisen kannattavuudesta, energiatehokkuuden parantamisesta sekä lisärakentamiseen ja korjaustoimintaan liittyvistä lainsäädännöllisistä esteistä: T97.pdf Lähde: VTT KUVA: MIRJAMI KAUPPINEN kiinteistöviesti i -

14 ajankohtaista Kiinteistöliiton kunniamerkki - palkinto ansiokkaasta työstä! Kunniamerkki on palkinto ansioituneille henkilöille Suomen Kiinteistöliitto myöntää tunnustuksia ansiokkaasta työstä kiinteistöalalla. Kiinteistöliiton kunniamerkki on tunnustus kiinteistöalan pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä. Kunniamerkkejä voivat hakea kaikki kiinteistöalan toimijat. Kunniamerkki valaa itseluottamusta, lisää työn arvostusta ja on osoitus siitä, ettei pitkäaikainen työ ole ollut turhaa. Kiinteistöalan kunniamerkki voidaan jakaa juhlatilaisuuksien yhteydessä, kuten työntekijän täyttäessä vuosia tai huoltoyrityksen, isännöitsijätoimiston, taloyhtiön tai muiden vastaavien viettäessä merkkipäiviään. Kunniamerkki sopii annettavaksi myös eläkkeellesiirtymisen yhteydessä. Onko teidän työyhteisössä tai taloyhtiössä henkilöitä, joita haluatte arvostaa ja kiittää kiinteistöalan kunniamerkillä? Kunniamerkki voidaan myöntää esimerkiksi ansioituneelle hallituksen puheenjohtajalle tai jäsenelle, isännöitsijälle, talonmiehelle, siivoojalle, tilintarkastajalle, kirjanpitäjälle, huoltoyhtiön henkilökunnalle tai muulla tavoin kiinteistöalalla työskenteleville. Kiinteistöalan kunniamerkit ovat pronssinen 10 vuoden, hopeinen 20 vuoden ja kultainen 30 vuoden toiminnasta. Kunniamerkit myöntää Kiinteistöliiton kunniamerkkilautakunta. KULTAINEN (hopeinen kullattu) EUR 210,- HOPEINEN EUR 170,- PRONSSINEN EUR 140,- Kuhunkin kunniamerkkiin liittyy kunniakirja. Hinnat sisältävät kunniakirjan tavanomaiset tekstaus- ja postituskulut. Kunniamerkkihakemus: Kiinteistöliitto toivoo hakemuksia mielellään viimeistään kahta viikkoa ennen kunniamerkin luovutuspäivää. Lisätietoja: Saana Rosenberg, puh. (09) tai kunniamerkit@kiinteistoliitto.fi i - kiinteistöviesti

15 lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö Helsingin KäO 14/ Helsingin käräjäoikeus tuomitsi huoltoyhtiössä kiinteistönhoitotehtäviä suorittaneen työntekijän kuolemantuottamuksesta sakkorangaistukseen tapauksessa, jossa huoltoyhtiön hoidettavaksi kuuluneen talon katolta pudonnut lumi ja jää oli aiheuttanut talosta poistuneen henkilön kuoleman. Käräjäoikeuden mukaan huoltoliikkeen yksittäisen työntekijän olisi kiinteistöllä koneellista lumenaurausta suorittaessaan tullut samalla tarkkailla katon lumitilannetta ja järjestää kiinteistölle lumi- ja jäätilanteen edellyttämät varoitukset ja puomitukset, vaikka huoltoyhtiön oman ohjeistukseen mukaan päävastuu näistä tehtävistä kuului erikseen tähän tehtävään nimetylle toiselle työntekijälle. Taloyhtiön ja huoltoyhtiön välisellä huoltosopimuksella kattolumien tarkkailuvastuu ja lumen putoamisesta aiheutuvien vahinkojen välttämiseksi tarpeellisten varotoimenpiteiden suorittaminen oli uskottu huoltoyhtiön vastuulle. Tuomio ei ole lainvoimainen. Kiinteistöliiton tietojen mukaan asian käsittelyä tullaan jatkamaan hovioikeudessa. KHO:2013:191 Korkein hallinto-oikeus pysytti voimassa Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen määräämän laiminlyöntimaksun, joka oli määrätty tilaajalle tilaajavastuulain mukaisten dokumenttien tarkastamisen laiminlyönnin vuoksi. Tapauksessa korkein hallinto-oikeus katsoi, että tilaajana ollut taho ei ollut riittävällä tavalla varmistunut siitä, että tilaajavastuuasiakirjat esitettiin myös niiden työntekijöiden osalta, jotka aloittivat työnteon vasta myöhemmin urakkasopimuksen tekemisen jälkeen. Urakkasopimuksen tekemisen yhteydessä urakoitsijan sillä hetkellä tilaajalle ilmoittamien työntekijöiden osalta tilaajavastuulain mukaisen asiakirjat tilaaja oli tarkastanut. KHO:2013:201 Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan A:lla oli oikeus vähentää verotuksessaan sellaisen asunnon hankintaa varten otetun lainan korkoja, jonka hän oli hankkinut avioeron jälkeen yhdessä ex-puolisonsa kanssa heidän yhteisten alaikäisten lastensa ja ex-puolison kotina käytettäväksi. Korkein hallintooikeus katsoi, että tällaista asuntoa on pidettävä tuloverolain 58 :ssä tarkoitettuna verovelvollisen perheen vakituisena asuntona, vaikka verovelvollinen itse ei käyttänyt kyseistä huoneistoa asuntonaan. tutkimus ja kehittäminen KORMA -hankkeessa tuotettiin korjausrakentamisen malliratkaisuja VTT käynnisti vuonna 2011 ympäristöministeriön rahoittaman KORMA (Kosteusteknisesti turvalliset korjausrakentamisen malliratkaisut) -tutkimushankkeen tuottamaan korjausrakentamisen malliratkaisuja tyypillisimpiin lukujen talotyyppeihin rakenneratkaisuineen. Päätavoitteena oli esittää uusiin korjausrakentamisen energiamääräyksiin soveltuvia korjausratkaisuja. Lisäksi hankkeessa kiinnitettiin huomio siihen, että suunnitelmallisella kiinteistönpidolla voidaan vaikuttaa korjausten ajoitukseen ja laajuuteen. Aktiivinen kunnossapito voi pidentää kiinteistön eri osien käyttöikää, ja suuret korjaukset voidaan tehdä hyvin ennakoituina. Kiinteistöliitto oli hankkeessa mukana alusta loppuun, edustajanaan tekniikan tohtori, kehityspäällikkö Jari Virta. kiinteistöviesti i -

16 tutkimus ja kehittäminen Energiaekspertti tuli taloon Taloyhtiöille suunnattu energiaeksperttimateriaali on päivitetty yhteistyössä Kiinteistöliiton, Motivan ja Isännöintiliiton kanssa. Tuotettua aineistoa voi mikä tahansa taloyhtiö käyttää tiedon lähteenä pohtiessaan arkisia keinoja energiatehokkuuden parantamiseen. Aineistosta löytyy tietoja aina tyypillisistä kulutustiedoista vesimaksujen määrittämiseen ja mahdollisuuksiin tehdä taloyhtiöstä entistäkin energiaviisaampi. Vapaaehtoisella energiaeksperttitoiminnalla pyritään kannustamaan taloyhtiöitä ottamaan energiatehokkuus osaksi asumisen arkea. Energiaeksperttiaineiston päivittäminen toteutettiin Motivan Kiinteistöliitolta tilaaman hankkeen puitteissa, johon osallistui myös Isännöintiliitto. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Kiinteistöliiton energia-asiatuntija Petri Pylsy. Talous- ja veroasiat Talousarvio-ohje päivitetty Kiinteistöliiton talousarvio-ohjeen on laatinut pääekonomisti Jukka Kero ja sitä on päivitetty perustuen saatavilla olleeseen informaatioon. Talousarvio-ohje on tarkoitettu Kiinteistöliiton jäsenkiinteistöjen käyttöön talousarvion laadinnan yhteyteen. Ohje löytyy Taloyhtio.netin jäsensivuilta. tapahtumia ja julkaisuja Kiinteistöliitto on avannut uuden blogin! Lakipähkinä-blogissa Kiinteistöliiton lakimiehet pureskelevat taloyhtiöissä esiintyviä asioita ja ilmiöitä sekä juridiselta kannalta että myös laajemmin. Lakipähkinä-blogi ilmestyy viikoittain Kiinteistöliiton Taloyhtio.net -sivustolla. Blogi ei ole varsinainen neuvontapalvelu, vaan lakineuvontaa saa edelleen niin puhelinpalveluna kuin koulutustilaisuuksien yhteydessä. Kiinteistöliiton lakipähkinä -blogia lukemalla saa toki tietoa ja oppia taloyhtiöiden oikeudellisista asioista. Lue Blogeja: Käräjäoikeuden tuore kunnianloukkaustuomio puhuttaa, Palautukset tippuu lain reunalta, Asbesti vaanii remontoijan lompakkoa, Omatoimisen kameravalvonnan ongelma, Naks! Kuka korvaa kun avain katkeaa Antoisia lukuhetkiä! i - 10 kiinteistöviesti

17 tapahtumia ja julkaisuja Kiinteistöalan Kustannus Oy:n uutuuskirjat Nyt tuli lähtö - Hallintaanotto ja häätö taloyhtiössä -kirja selvittää, mitä hallintaanotto ja häätö käytännössä tarkoittavat ja millaisissa tilanteissa taloyhtiö voi näihin toimiin ryhtyä. Kirja erittelee hallintaanoton perusteet sekä kertoo, miten hallintaanottomenettely käytännössä etenee. Myös häädön hakeminen ja toimeenpano käydään tiiviisti läpi. Kirjan on kirjoittanut Marina Furuhjelm. Uudistunut Kiinteistönhoidon käsikirja, joka antaa kattavat tiedot kiinteistönhoitajan työhön mm. kiinteistön huoltotöistä, pihatöistä, rakennus- ja LVIA-tekniikasta sekä työsuhdeasioista. Kirja vastaa täysin Kiinteistöpalvelujen perustutkinnon (2010) ja Kiinteistönhoitajan ammattitutkinnon (2013) tutkintovaatimuksia. Turvallinen taloyhtiö - Tunnista riskit, paikkaa puutteet -kirja esittelee ennen pelastussuunnitelmaa tehtävän kiinteistön turvallisuustarkastuksen kohta kohdalta. Kirja opastaa mm. kiinteistön pihojen, yleisten tilojen sekä teknisten tilojen ja -järjestelmien tarkastamisessa sekä auttaa mahdollisten turvallisuuspuutteiden korjaamisessa. Kirjan on kirjoittanut Petri Salokanto. Uutuusopas energiatehokkuusmääräyksistä 01/2014 Uudet energiatehokkuusmääräykset korjausrakentamisessa - Opas taloyhtiölle esittelee kesällä 2013 annetut uudet korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset ja kertoo, miten taloyhtiön tulee soveltaa niitä korjausrakentamisessa. Kirja kertoo, millaisiin ratkaisuihin määräykset käytännössä ohjaavat taloyhtiöitä erityyppisissä hankkeissa ja mikä vaihtoehto kannattaa valita omassa korjaushankkeessa. Kirjan kirjoittaja on Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy. Kirjoja voi tilata Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupasta ( sekä ostaa Kuopion Rakennustieto Oy:stä, Kauppakatu Kiinteistöliiton jäsenet saavat kirjoista -10 % jäsenalennuksen. kiinteistöviesti i - 11

18 kolumni Iso tasauslasku opettaa Ylivoimaisesti eniten keskusteluttaa taloyhtiöissä kuulemma vedenkulutus ja sen oikeudenmukainen laskutus, kertovat isännöitsijät. Kun asukkaiden vieraat viipyvät niin kauan, että alkavat sananparren mukaan haista, alkaa naapureita ärsyttää. Aletaan olla sitä mieltä, että käypäläisen olisi syytä jo maksaa vesimaksua, kun kerran vettä käyttää. Ei taloyhtiö kuitenkaan voi määritellä, missä kohtaa vierailu muuttuu pysyväksi asumiseksi, varsinkin jos henkilö on kirjoilla muualla. Puhumalla näitä pulmia vain voidaan ratkoa, ei ole muuta keinoa. Käytännössä tyttö- tai poikaystävän tosiasiallinen asuminen ratkaisee maksun perimisen, vaikka ei olisi tehnytkään muuttoilmoitusta taloon. Reilu peli on huoneistokohtaiset vesimittarit, se maksaa joka käyttää. Ja pulinat pois, kuten Johannes Virolainen vaalit hävittyään muinoin sanoi. Vesimittareiden tulo voi olla melkoinen shokki suurkuluttajille. Ei oo totta, en käytä näin paljoa vettä! hämmästellään, kun ensimmäinen tasauslasku tulee, kenties puolta suurempana kuin arvioiden mukainen laskutus. Mutta totta se on. Vesimittarit eivät valehtele, eivät isännöitsijät ainakaan koskaan ole sellaisesta kuulleet, eikä yksinkertainen laite herkästi vikaannu. Itsekin sain katkerasti yllättyä, kun sain muutama vuosi sitten lähes 500 euron tasauslaskun sen vuoden veden ja sähkön kulutuksestamme. Olin näet muuttanut kahden teini-ikäisen nuorukaisen kanssa suorasähkötaloon. Huoneistossa on oma vesimittari ja lämminvesivaraaja, jonka veden lämmitän itse maksamallani sähköllä. Pojat nautiskelivat päivittäin suihkussa ja minä saunoin innoissani miltei joka ilta. En muutenkaan kiinnittänyt kulutuksiin erityisempää huomiota. Kun tasauslasku tuli, soitin järkyttyneenä isännöitsijälle. Tässä on pakko olla virhe, epäilin. Ei ole, vakuutteli isännöitsijä. Eikä ollut. Viimeistään vuosi sitten sen uskoin, kun omin silmin näin. Toinen pojistani oli muuttanut omilleen ja kotiin jäänyt muuttui - ihme ja kumma - energiapihiksi. Hänen tiukan valvontansa ansiosta jouduin muuttamaan suihkuttelun lähes ruiskaukseksi. Puhtaasti mukavuussyistä nappasin makuuhuoneen patterin kokonaan kiinni. Viileässä nukkuminen takaa minulle ihanat unet, tohisemattoman nenän ja terveen elämän, pitää vain olla kunnollinen täkki. Pienensin myös olohuoneen lämmön 20 asteeseen ja pesuhuoneen lattialämmitystä alensin parilla asteella. Ei kotini silti kellariksi muuttunut, sillä asuntoni on rivitalon keskellä ja keittiö ja pesutilat levittävät lämpöä myös muihin huoneisiin. Kaivoin villatöppöset jalkaani ja otin fleecen käyttöön. Saunomishulluudelleni pistin terveet rajat. Voi sitä ilon päivää, kun sain vesija sähkömaksuhyvitystä lähes saman verran kuin aikaisemmin tasausta. Isännöitsijällehän taas soitin, ja hän korjasi ajanmukaiseksi vesi- ja sähköennakkoni. Ihmettelimme yhdessä isoa säästöä, nyt niin päin. Vielä tänäkin vuonna tuli pikkuisen palautusta, sillä niin tarkkaan en käyttöäni osannut ennakoida. Mikäpä siinä. Rahan tulo käy aina. Näin tuli todistetuksi, että käyttötottumuksilla tosiaankin ON väliä. Tietysti ruokakunnan pieneneminen yhdellä vaikutti eniten vedenkäytön vähenemiseen, mutta sähkönkulutukseen sillä tuskin oli oleellista vaikutusta. Kumma, ettei valistus tepsi, ihmettelen nyt - nimimerkillä Kolahti omaan nilkkaan. Erityisesti vedenkulutuksensa maksattaa mielellään yhteisestä kassasta. On hyvä, että lainsäädäntö vaatii nykyisin huoneistokohtaiset vesimittarit kaikkiin uudisrakennuksiin ja saneerauskohteisiin. Niinhän se on sähkössäkin, maksu oman kulutuksen mukaan. Miksei siis vedessä. Jälkikäteen ei pelkkiä mittareita kannata lähteä laittamaan, sillä siitä kehkeytyy tavallisesti niin kallis projekti, että investointia ei ehdi säästöillä kuolettaa, kun on jo mittarin vaihdon tai koko LVI-saneerauksen aika. Anna-Liisa Pekkarinen anna-liisa.pekkarinen@dnainternet.net i - 12 kiinteistöviesti

19 Suomen Kiinteistöliiton ja Kiinteistöliitto Itä-Suomen PALVELUT ASUNTO-OSAKEYHTIÖILLE POHJOIS-KARJALA / vuosi MAKSUTTOMAT NEUVONTAPALVELUT taloyhtiöiden hallitusten jäsenille, tilintarkastajille ja isännöitsijöille Kiinteistöliitto Itä-Suomen neuvonta, yhdistyksen toiminnanjohtaja Mirjami Kauppinen arkisin klo 9-12, p Suomen Kiinteistöliiton lakineuvonta, ma-to klo 9-15, pe klo 10-15, p Energianeuvonta, ma-pe klo 9-15, p Talous- ja veroneuvonta, KTM Tapio Tikkanen, ma ja ke klo 13-16, p Internetsivut, osa vain jäsenille tarkoitettuja ( ja Maksulliset neuvontapalvelut Maksullinen neuvontapuhelin taloyhtiön osakkaille, ma-to klo p KIRJALLISET LAUSUNNOT KIINTEISTÖNPIDON PULMATILANTEISSA Kirjallinen Suomen Kiinteistöliiton lausunto on mahdollista tilata erillistä korvausta vastaan. Ainoastaan jäsenyhtiöille. 3. KOULUTUSTILAISUUDET Vähintään kaksi teematilaisuutta Joensuussa vuosittain, jäsenille maksuttomia. 4. JÄSENTIEDOTE = KIINTEISTÖVIESTI Kiinteistöliitto Itä-Suomen oma jäsenlehti, Pohjois-Karjalan Kiinteistöviesti, toimitetaan vähintään 4 kertaa vuodessa jäsenkiinteistöjen nimeämille vastaanottajille. Kiinteistöviesti koostuu ajankohtaisaineiston lisäksi paikallisista asioista. Nyt lehdestä myös lisäkappaleita edullisesti. 5. SUOMEN KIINTEISTÖLEHTI Valtakunnallinen kiinteistöalan lehti. Sisältyy jäsenmaksuun. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Edullisia lisäkappaleita jäsenetuhintaan, kysy lisää toimistosta. 6. TIETOA TUTKIMUSTULOKSISTA JA OPPAISTA Tietoa alan kehityksestä, uusista tutkimustuloksista sekä ilmestyneistä oppaista jäsentiedotteiden, Kiinteistölehden, koulutustilaisuuksien sekä Internetsivujen ja ammatti-isännöitsijöille kuukausittain toimitettavien uutiskirjeidemme kautta. 7. EDUNVALVONTA JA VAIKUTTAMINEN Valvomme kiinteistönomistajien etuja pyrkimällä vaikuttamaan kiinteistönpitoon liittyvissä asioissa paikallisiin ja valtakunnallisiin päättäjiin. 8. JÄSENALENNUKSET JA EDUT Pohjois-Karjalan Pelastusalan liiton järjestämistä turvallisuuskoulutuksista 10 prosentin alennus. Kiinteistöalan Kustannuksen kirjoista 10 prosentin alennus. Yhdistyksen jäseneksi 2014 liittyneille liittymislahjana Toimiva hallitus - taloyhtiön hallituksen käsikirja (arvo 38 euroa) Taloyhtiökohtaiset nettisivut. Tervetuloa vastuullisten kiinteistönomistajien joukkoon!

20 KUTSU Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry:n jäsenille VUOSIKOKOUS ja KURSSI-ILTA nro 10 Tiistaina klo Carelicum, Torikatu 21 C-porras, Joensuu Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11. :n mukaiset asiat. Vuosikokousaineisto on esillä nettisivuillamme osoitteessa maaliskuun alussa. Lähetämme erikseen pyydettäessä aineistosta paperikopion. Voidakseen käyttää kokouksessa äänioikeutta varsinaisen jäsenen on ilmoitettava osallistumisestaan kokoukseen etukäteen yhdistykselle viimeistään mennessä. Vuosikokouksen jälkeen on kahvitarjoilu (noin klo ). Kurssi-ilta pidetään klo ja illan aiheena on hallituksen ABC: hallituksen toimintavuosi, erilaiset ongelmatilanteet ja keinot niistä selviytymiseen. Luennoitsijana Kiinteistöliiton lakimies. Ilmoittautumiset molempiin tilaisuuksiin viimeistään : tai p Laita kutsu kiertoon myös muille hallituksen jäsenille, kiitos! Lämpimästi tervetuloa! Maaherrankatu 15, Kuopio Puh

Energiatodistus tutuksi

Energiatodistus tutuksi 1 2014 24.2.2014 Energiatodistus tutuksi Kiinteistöliitto Lappi ry YHTEYSTIEDOT Rovakatu 26 A 11 96200 Rovaniemi taru.palokangas@kiinteistoliitto.fi, p. 0400-965040 Mikä energiatodistus on? Energiatodistus

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / /

POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU KIINTEISTÖVIESTI KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU POHJOIS-SAVON

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU

ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU KIINTEISTÖVIESTI ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU KIINTEISTÖVIESTI KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU POHJOIS-SAVON

Lisätiedot

JäsenTIEDOTE TÄSSÄ NUMEROSSA

JäsenTIEDOTE TÄSSÄ NUMEROSSA Tammikuu 1 2 0 1 4 KIINTEISTÖLIITTO Kanta-Häme www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame Matti Inha valittiin uudelleen Suomen Kiinteistöliiton puheenjohtajaksi Aulangolla. toiminnanjohtaja Mikko Rousi Sibeliuksenkatu

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Opas. Taloyhtiön talous

Opas. Taloyhtiön talous Opas Taloyhtiön talous Sisältö 2 1. Taloyhtiön taloudelliset vastuut 3 2. Taloussuunnittelu 4 3. Maksujen kerääminen osakkailta 5 Tässä oppaassa kerromme taloyhtiön talouden suunnittelusta sekä taloudenhoitamisen

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

JäsenTIEDOTE TÄSSÄ NUMEROSSA. Vuoden taloyhtiöteko Kanta-Hämeessä -kilpailu s. 3 Yhtiökokousopas netissä s. 4 Kevään tapahtumat takasivulla

JäsenTIEDOTE TÄSSÄ NUMEROSSA. Vuoden taloyhtiöteko Kanta-Hämeessä -kilpailu s. 3 Yhtiökokousopas netissä s. 4 Kevään tapahtumat takasivulla Maaliskuu 2 2 0 1 4 KIINTEISTÖLIITTO Kanta-Häme www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame Matti Heinonen Raatihuoneella. toiminnanjohtaja Mikko Rousi Sibeliuksenkatu 9 A 12, 13100 Hämeenlinna Puh 0400 483 383

Lisätiedot

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta 2 Toimintakertomus 2.1 Yleistä toimintakertomuksesta Toimintakertomuksen tehtävä on täydentää tilinpäätöstä. Se antaa tilikaudesta sellaisia tietoja, jotka eivät tule tarpeeksi hyvin selville tilinpäätöksestä,

Lisätiedot

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä 21.9.2011 Oulun Isännöitsijätoimisto Oy Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä, Oulun Kiint.yhdistys ry. Putkiremontti-iltapäivä

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa KYLPPÄRIT KUNTOON Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa ILLAN OHJELMA 18.00 Yhdistyksen kuulumisia 18.15 Kunnossapitovastuu ja 19.00 Kahvitauko 19.20 Viestintä remonteissa 19.40 Kylppärirempan tekniikka 20.30

Lisätiedot

TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM

TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM Remonttien rahoittaminen ja taloudellinen hankesuunnittelu Markku Kulomäki, toimitusjohtaja SKH-Isännöinti Oy KORJATTAVAA TALOILLA RIITTÄÄ! SKH Isännöinnin taloyhtiöillä yli

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain

Lisätiedot

Sähköautojen lataus taloyhtiön verkossa

Sähköautojen lataus taloyhtiön verkossa Sähköautojen lataus taloyhtiön verkossa Kiinteistöliitto Uusimaa Ry Mia Pujals johtava lakimies, varatuomari Katriina Sarekoski lakimies, varatuomari Taloyhtiösi asialla Yleistä Sähköautojen määrä lisääntyy

Lisätiedot

Vastikkeet taloyhtiössä

Vastikkeet taloyhtiössä Vastikkeet taloyhtiössä Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto OSAKKEENOMISTAJAN VASTIKKEENMAKSUVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiön erityispiirre Asoy:ssä pääasiallinen tulolähde Keskeinen

Lisätiedot

Näytesivut KORJAUS- HANKKEEN. taustavalmistelut

Näytesivut KORJAUS- HANKKEEN. taustavalmistelut Ennen kuin korjaushanketta voi alkaa suunnitella, on selvitettävä, missä kunnossa kiinteistö nyt on ja mitä korjattavaa siinä on. Selvitys tehdään valmistumisvuoden, vauriohistorian, teknisten selvitysten

Lisätiedot

Riskienhallinta taloyhtiössä

Riskienhallinta taloyhtiössä Riskienhallinta taloyhtiössä Taloyhtiö 2014 Maria Kulomäki Asunto-osakeyhtiölaki: asunto-osakeyhtiön toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen

Lisätiedot

Vastikesuoritusten kirjanpidollinen käsittely

Vastikesuoritusten kirjanpidollinen käsittely Päivitetty 09/2013 Vastikesuoritusten kirjanpidollinen käsittely Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on antaa vuokranantajille, isännöitsijöille sekä asunto-osakeyhtiöiden hallituksille ja osakkaille tietoa

Lisätiedot

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry.

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry. Mauri Niemelä Isännöitsijä vuodesta 1981 Vuoden isännöitsijä 2011, Isännöintiliitto ry Oulun Isännöitsijätoimisto Oy, yrittäjä, isännöitsijä, toimitusjohtaja, AIT Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry I-

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

Taloyhtiön tilinpäätös ja talousarvio

Taloyhtiön tilinpäätös ja talousarvio Taloyhtiön tilinpäätös ja talousarvio Riihimäki 28.2.2017 Asianajaja, varatuomari Erkki Pusa Asianajotoimisto Erkki Pusa Ky Taloyhtiön taloudenpito kokonaisuus, jonka tarkoituksena on huolehtia taloyhtiön

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli ja kotipaikka Turku.

Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli ja kotipaikka Turku. KIINTEISTÖ OY TURUN MONITOIMIHALLI LUONNOS 4.6.2012 YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli ja kotipaikka Turku. 2 TOIMIALA Yhtiön toimialana

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Oulu 22.9.2015 Historiaa Päätöksenteko Laajakaistalle asettavat rajoitukset Hankinnan ja käytön rahoitus Laajakaistavastike Kiinteistöliitto

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Puolukkapolku 2 - Bostads Ab Lingonstigen 2 i 15.10.2015 11:28:32 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 15.10.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Vesitorninmäki 06.08.2016 14:35:02 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 06.08.2016 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Vesitorninmäki Yritys-

Lisätiedot

Kunnossapito- ja vahingonkorvausvastuun jako

Kunnossapito- ja vahingonkorvausvastuun jako Kunnossapito- ja vahingonkorvausvastuun jako Kirsi Ruutu Lakimies Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri Kuka vastaa kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Tekninen näkökulma kunnossapitoon Erilaiset

Lisätiedot

IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY

IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY 1. Toimiala Imatran Vuokra-asunnot Oy omistaa n. 1600 vuokra-, opiskelija- ja ryhmäkotiasuntoa. Yhtiö huolehtii asuntojen ylläpidosta, peruskorjauksesta ja tarvittaessa myös uudisrakentamisesta.

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki Isännöintiliitto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Tietoa taloyhtiön päättäjille Osakkaat yhtiökokoukseen.... Lisää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta... Taloyhtiön vuoden kohokohta on yhtiökokous. Tarkoitus

Lisätiedot

ASUNTO-OY KRAAKUNVARPU. Yhtiöjärjestys. 1 Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Kraakunvarpu ja kotipaikka Turun kaupunki.

ASUNTO-OY KRAAKUNVARPU. Yhtiöjärjestys. 1 Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Kraakunvarpu ja kotipaikka Turun kaupunki. 1 ASUNTO-OY KRAAKUNVARPU Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Kraakunvarpu ja kotipaikka Turun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on Turun kaupungin Varissuon kaupunginosan 37. korttelin tontin n:o

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Pätevä päätös Kunnossapitovastuunjako, osakasmuutokset Vastikeperuste Osakkeenomistajan

Lisätiedot

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Taloyhtiö 2015-tapahtuma 15.4.2015 Kaisu Terkki Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto Turun hovioikeus 3.3.2014 nro 308 - hallintaanotto/häätö Osakehuoneisto

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa?

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Energiansäästöllä tarkoitetaan yleensä energiankäytön absoluuttista vähentämistä. Energiatehokkuus puolestaan tarkoittaa suuremman tuotoksen aikaansaamista samalla

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Hallituksen vastuu korjaushankkeissa

Hallituksen vastuu korjaushankkeissa Hallituksen vastuu korjaushankkeissa Hallitusforum 24.9.2011 Jaana Sallmén lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä hallitukselta korjaushankkeessa odotetaan? Hallituksen toimittava h u o

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS. ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) Kaupparekisterin rekisteröimä Toiminimi

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS. ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) Kaupparekisterin rekisteröimä Toiminimi ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Ahtola ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Toimiala Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita tonttia

Lisätiedot

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013)

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2014) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2014

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu 34 13.08.2015 12:52:14 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 13.08.2015 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu

Lisätiedot

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Esteettömyys- ja hissiseminaari 26.10.2015, Kotka Sami Tammisto Toiminnanjohtaja Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA Anu Kärkkäinen vastaava lakimies Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry HANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN kuntoarvio - hallitus PTS - yhtiökokous hyväksyy asiantuntija-apu

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

GOLF TALMA OY 1 (6) 15.7.2011

GOLF TALMA OY 1 (6) 15.7.2011 GOLF TALMA OY 1 (6) GOLF TALMA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Golf Talma Oy ja kotipaikka Sipoo. Yhtiön toimialana on toimia golfkeskuksena ja

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiölaina / Osakaslaina Saavatko taloyhtiöt lainaa Nordeasta? Millaisia muutoksia on tapahtunut uusien säädösten myötä? Suomen talous edelleen alavireessä, mutta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Asunto-osakeyhtiön toimielimet Hallituksen toiminta Kokoontuminen ja päätöksenteko

Lisätiedot

ASUNTO OY LINNANKATU 8 YHTIÖJÄRJESTYS

ASUNTO OY LINNANKATU 8 YHTIÖJÄRJESTYS ASUNTO OY LINNANKATU 8 YHTIÖJÄRJESTYS ASUNTO OY LINNANKATU 8 nimisen asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Linnankatu 8 ja sen toimialana on omistaa ja hallita tonttia nro 5

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

eportti - Yhtiöjärjestys

eportti - Yhtiöjärjestys Sivu 1/5 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 27.06.1997 Toiminimi: Asunto Oy Töölö-Hesperia Yritys- ja yhteisötunnus: 0200373-1 Kaupparekisterinumero: 75.920 Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Julkaistavissa 24.11.2014 Taustat ja vastaajat / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 Uudistunut Asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Valvontayrityksen näkökulmasta uusi laki selkeyttää alan pelisääntöjä, ja se luonnollisesti

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. 1 Toiminimi ja kotipaikka

YHTIÖJÄRJESTYS. 1 Toiminimi ja kotipaikka YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Helsingin Kalasataman Kymppi, ruotsiksi Fastighets Ab Fiskehamnen Tio i Helsingfors ja kotipaikka Helsinki. 2 Toimiala Yhtiön

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 Esteettömyys on asumisen kehittämistä seminaarisarja Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO RYHMÄKORJAUSHANKKEISSA. Marina Furuhjelm, Lakimies OTM gsm ,

PÄÄTÖKSENTEKO RYHMÄKORJAUSHANKKEISSA. Marina Furuhjelm, Lakimies OTM gsm , PÄÄTÖKSENTEKO RYHMÄKORJAUSHANKKEISSA Marina Furuhjelm, Lakimies OTM gsm +358 50 597 5976, Twitter: @FuruhjelmMarina Yhtiökokous Yhtiökokous yleistoimivaltainen elin Yhtiökokous päättää laajemmista remonteista

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

Pohjois- Suomen Kiinteistöyhdistys

Pohjois- Suomen Kiinteistöyhdistys Pohjois- Suomen Kiinteistöyhdistys 9.4.2014 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy Urakkasopimukset ja vakuutusturva 2 Mitä vakuutusturvaan liittyviä näkökohtia asunto-osakeyhtiön

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Rovaniemen Salmenperä 5 07.01.2015 18:43:52 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 07.01.2015 Toiminimi: Asunto Oy Rovaniemen Salmenperä 5

Lisätiedot

HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 Hankkeen päätöstilaisuus Musiikkitalo, Helsinki

HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 Hankkeen päätöstilaisuus Musiikkitalo, Helsinki HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 Hankkeen päätöstilaisuus 20.12.2017 Musiikkitalo, Helsinki Hanna Koskela, ARA ARA johtaja Jarmo Jarmo Lindén Lindén, 5.11.2010 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖRJESTYS: Fastighets Ab Commerce Kristinestad - Kiinteistö Oy Commerce 05.03.2014 11:58:45 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.03.2014 Toiminimi: Fastighets

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

Hissi- ja esteettömyysavustusohje

Hissi- ja esteettömyysavustusohje Hissi- ja esteettömyysavustusohje 2015 30.1.2015 Hakuohje koskee avustuksia: - hissin jälkiasennukseen (hissiavustus) - liikkumisesteen poistamiseen (esteettömyysavustus) Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa KORJAUS- JA KUNNOSSAPITOVASTUU Asunto-osakeyhtiölaki määrittää yhtiön ja osakkeenomistajan

Lisätiedot

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen kokemukset Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2016

Lisätiedot

Hallituksen tehtävät ja vastuut

Hallituksen tehtävät ja vastuut Hallituksen tehtävät ja vastuut Taloyhtiötapahtuma 2016 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Hallituksen rooli ja tehtävät taloyhtiössä Hallituksen päätöksenteko Hallituksen

Lisätiedot

ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 SISÄLL YSLUETTELO,,,,, TOIMINTAKERTOMUS, 3 VASTIKERAHOITUSLASKELMA 5 TULOSLASKELMA 6 TASE - 7 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT.... -

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma 8 Taloyhtiön tuloslaskelma, tase ja liitetiedot 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma Taloyhtiön tuloslaskelman rakenne poikkeaa huomattavasti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tuloslaskelmasta. Kiinteistön

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

LIITE 1 (5) Otteita isännöitsijän tehtäväkuvasta

LIITE 1 (5) Otteita isännöitsijän tehtäväkuvasta 1 (5) Otteita isännöitsijän tehtäväkuvasta SHAK.fi - isännöitsijän tehtävät Hallinnolliset tehtävät Kokoukset - Isännöitsijä hoitaa taloyhtiöiden hallituksen kokousten ja yhtiökokousten käytännön järjestelyt

Lisätiedot

MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja

MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja TOIMIVALTASUHTEET YHTIÖKOKOUS Ylin päättävä elin Yhtiöjärjestyksen ja lain mukaiset asiat Laajakantoiset asiat Hallituksen valitseminen

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-oy Vesalan pientalot 16.10.2015 12:01:06 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 16.10.2015 Toiminimi: Asunto-oy Vesalan pientalot Yritys- ja

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy Turun Isännöintikeskus Oy 23.11.2016 Toiminnanjohtaja Juuso Kallio Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien

Lisätiedot

Talosaneerauksen keskeiset sopimukset

Talosaneerauksen keskeiset sopimukset Talosaneerauspäivä Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys 8.11.2013, Radisson SAS, Oulu. AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Asianajaja Juha Ryynänen Oy 2 1. Suunnittelu. Toimeksiantosopimus. Usein KSE

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN

Lisätiedot