ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU"

Transkriptio

1 KIINTEISTÖVIESTI ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU KIINTEISTÖVIESTI KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU Kiinteistöviestit luettavissa netistä Kiinteistöviestit luettavissa netistä LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / Miten ymmärtää tilinpäätöstä? I s. 1 Varmista vakuutusturva saneerausurakassa I s. 3 Onko vesimaksu oikeudenmukainen? II s. 2 Pro gradu tutkielma putkiremonttien vaikutuksesta myyntihintoihin II s. 3 Miten ymmärtää tilinpäätöstä? I s. 1 Varmista vakuutusturva saneerausurakassa I s. 3 Onko vesimaksu oikeudenmukainen? II s. 2 Pro gradu tutkielma putkiremonttien vaikutuksesta myyntihintoihin II s. 3 Lue Kiinteistöliiton lakimiesten blogia! Kiinteistöviestit luettavissa netistä LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / Miten ymmärtää tilinpäätöstä? I s. 1 Varmista vakuutusturva saneerausurakassa I s. 3 Onko vesimaksu oikeudenmukainen? II s. 2 Isännöinnin ja kiinteistönhoidon kilpailutuksen voi ulkoistaa II s. 6

2 kiinteistöviesti etelä-savo nro 1 / 2014 maaliskuu Yhteystiedot: Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys ry Porrassalmenkatu 21 B, MIKKELI Puheenjohtaja: Juhani Hulkkonen, p Asiamies Mikkelissä: Juhani Kortelainen, p Asiamies Pieksämäellä: Timo Lappalainen, p Asiamies Savonlinnassa Paavo Savolainen, p Palvelukeskus: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Maaherrankatu 15, KUOPIO puhelin faksi sähköpostit: Neuvonta: jäsenyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja tilintarkastajille Arkisin klo 9-12, p Kiinteistönetti: Yhdistyksen omat www-sivut: Suomen Kiinteistöliitto ry: Taloyhtiöiden kiinteistöportaali: (sisältää myös jäsensivut) Kiinteistöviesti: Ilmestyy vähintään neljästi vuodessa Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Painosmäärä: 620 kpl Vastaava toimittaja: Mirjami Kauppinen Paikallissivujen avustaja: Anna-Liisa Pekkarinen Taitto: Viestitär Ky, Kuopio Tulostus: Kopijyvä Oy, Kuopio 2014 sisältö itä-suomen sivut...osio I ajankohtaista Miten ymmärtää tilinpäätöstä?...1 Tilintarkastajien yläikäraja poistuu...2 Varmista vakuutusturva saneerausurakassa...3 Taloyhtiö - valitse urakoitsija huolella...4 Taloyhtiö - lämmön talteenotto ei ole sirkustemppu...5 Kylmäkellarit kuumentavat tunteita...5 Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustusten hakuohjeet julkaistu...6 Käynnistysavustus vauhdittaa lähiötalojen korjaamista...6 Taloyhtiöiden lisä- ja täydennysrakentaminen voi nostaa alueen arvostusta...7 Kiinteistöliiton kunniamerkki - palkinto ansiokkaasta työstä!...8 lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö Oikeustapaukset...9 tutkimus ja kehittäminen KORMA -hankkeessa tuotettiin korjausrakentamisen malliratkaisuja...9 Energiaekspertti tuli taloon...10 talous- ja veroasiat Talousarvio-ohje päivitetty...10 tapahtumia ja julkaisuja Kiinteistöliitto on avannut uuden blogin!...10 Kiinteistöalan Kustannus Oy:n uutuuskirjat...11 kolumni Iso tasauslasku opettaa...12 etelä-savon aluesivut...osio II Pääkirjoitus...1 Onko vesimaksu aina oikeudenmukainen?...2 Isännöinnin ja kiinteistönhoidon kilpailutuksen voi ulkoistaa...6 Kutsu Taloyhtiötapahtumaan Helsinkiin...7 Kiinteistöliitto järjestää liittokokouksensa Mikkelissä Kiinteistöviestit nyt luettavissa Taloyhtio.netin jäsensivuilla...8

3 ajankohtaista KUVA: ANNE VERGER Sirpa Koponen luennoi Joensuussa, Kuopiossa ja Mikkelissä onnistuneissa Kurssi-illoissa. Miten ymmärtää tilinpäätöstä? Kevätyhtiökokouksissa käsitellään toimintakertomus, jonka liitteenä on talousarviovertailu sekä tilinpäätös, joka sisältää tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Varsinkin tuloslaskelma ja tase kirjanpidollisine termeineen ovat monelle täyttä hepreaa. HTM, KLT Sirpa Koponen avaa luennoillaan terminologiaa jokaisen ymmärtämään muotoon. On syytäkin avata, sillä asunto-osakeyhtiö toimii osakkeenomistajilta kerätyillä varoilla. Koponen korostaa toimintakertomuksen tärkeyttä. - Se kertoo selvin sanoin yhtiön edellisen vuoden tärkeimmät asiat ja mitä ollaan aikeissa tehdä seuraavana vuonna. Toimintakertomus on muutaman arkin mittainen, Koponen kertoo. Säännökset edellyttävät, että toimintakertomuksessa kerrotaan myös yleistietoa yhtiöstä sekä tiedot osakeomistuksen muutoksista. Rahankäyttöön pureudutaan kansantajuisesti talousarviovertailussa, jossa vertaillaan talousarviota toteutuneisiin lukuihin, eli onko kuhunkin tarkoitukseen varattu raha riittänyt ja vertailua käytetään apuna suunniteltaessa sitä, paljonko rahaa varataan seuraavalle vuodelle. - Budjettia ei saa ylittää, ellei ylitykseen ole pätevää syytä. Sellainen on esimerkiksi paljoluminen talvi, jolloin etukäteen ei ole voitu arvioida lumitöiden määrää, tai äkillinen vesivahinko, joka on pakko korjata heti suurempien vaurioiden välttämiseksi. Tulos ja tase, mitä ne ovat? On tärkeää, että tilinpäätökset ovat yhtenäisesti laadittuja, jotta nykyiset ja tulevat osakkeenomistajat pystyvät vertailemaan eri yhtiöiden tilinpäätöksiä keskenään. Tuloslaskelma kuvaa sitä, kuinka paljon tällä ja edellisellä tilikaudella aikana on käytetty rahaa kuhunkin asiaan. Kulut rahoitetaan osakkeenomistajilta ja vuokralaisilta perittävillä vastikkeilla ja muilla maksuilla. Laskelma on ryhmitelty esimerkiksi käyttöön ja huoltoon, lämpöön, veteen, sähköön, jätehuoltoon, vakuutuksiin ja kiinteistöveroon. Eniten vaihtelua tilikausien ja yhtiöiden välillä on korjauskulujen ryhmässä. kiinteistöviesti i -

4 ajankohtaista Tase kuvaa yhtiön varoja (omaisuuspuoli) ja velkoja. Varat sisältävät kiinteän omaisuuden eli tontit, rakennukset ja muun kaluston. Nämä eivät kuvaa yrityksen omaisuuden käypää arvoa, vaan ne ovat tulleet taseeseen rakennusaikaisista luvuista ja eivät näinollen ole vertailukelpoisia muiden yhtiöiden lukuihin. Omaisuuden todellinen arvo saadaan vain hankkimalla laskelma todellisista markkina-arvoista, mutta tällaiseen ei yleensä asunto-osakeyhtiöissä ole tarvetta. Saamiset, eli esimerkiksi vastike- ja muut rästit, ovat niitä eriä, jotka ovat vielä saamatta osakkeenomistajilta ja muilta maksajilta. Saamisissa voi olla erääntyneitä saamisia sekä myös seuraavan tilikauden puolella erääntyviä, kuten vesilaskutasaukset. Pankkisaamiset ovat ne varat, jotka tilinpäätöshetkellä ovat yhtiön pankkitileillä. Taseen toisella puolella ovat muun muassa ne velat, jotka ovat aiheutuneet edellisen tilikauden puolella, esimerkiksi joulukuun lämpölasku, mutta jotka maksetaan vasta seuraavan tilikauden puolella. Vieras pääoma ei aina pankkilainaa - Vieraan pääoman osuus (velat) sisältää siis muutakin kuin pankkilainoja. Kun ollaan vuoden vaihteessa, on aina velkaa, koska joulukuun lämpölasku ja jätelasku eivät ole vielä tulleet. Taloyhtiöllä on oikeastaan aina vierasta pääomaa tämän vuoksi. Tilinpäätöksessä pysäytetään tilanne siten, että tilinpäätöshetken taloudellinen tilanne olisi tiedossa, selventää Koponen. Konkreettisempi vieraan pääoman erä on taloyhtiön pankkilaina, joka kohdistuu joko kaikkiin osakkeenomistajiin tai vain niihin, jotka eivät ole maksaneet lainaosuuttaan. Tilinpäätös on yksinkertaisempi, jos ei ole taloyhtiön lainaa. - Jos halutaan tietää, mikä yhtiön taloudellinen tila on, on syytä verrata rahoja ja saamisia maksamattomiin laskuihin (osto- ja siirtovelat). Suositusten mukaan rahaa pitäisi olla noin yhden kuukauden vastikekertymän verran siltä varalta, että yhtiön kiinteistöön kohdistuu yllättäviä kuluja kuten vesivaurioita, huomauttaa Koponen. Yhtiön lainat Tilinpäätöksen vaikeimmin ymmärrettävät asiat syntyvät silloin kun yhtiössä on suurempia korjaustoimenpiteitä ja niihin liittyvien lainojen maksuja. Ei ole järkevää, että asunto-osakeyhtiö maksaa tuloveroja ja siksi ajoittain joudutaan tekemään kirjanpidollisia ratkaisuja, jotka poikkeavat normaalista tulojen ja menojen kirjaamisesta. - Jos yhtiölle tulee tilikauden aikana euromääräisesti suuria suorituksia ilman, että niitä vastaan on kuluja - lainojen lyhentäminen ei ole kirjanpidollisesti kulua - voidaan päätyä ratkaisuun, jossa yhtiölle tuleva suoritus voidaan joutua käsittelemään lisäsijoitukseksi yhtiölle. Tämä on rahastointia, johon on oltava yhtiökokouksen päätös. Osakkeenomistajan maksaman suorituksen rahastointi vaikuttaa maksajan asioihin vain silloin, kun maksaja on sijoittaja. Rahastoitua vastikkeen/lainaosuuden maksua ei voi vähentää vuokratulosta, vaan se on huoneiston ostohinnan lisäystä. Kirjanpidossa ja verotuksessa on käytettävissä verotettavan tulon poistamiseksi muitakin vaihtoehtoja, kuten poistot rakennuksesta ja asuintalovaraus. Näiden avulla rahastointitarvetta voidaan pienentää tai poistaa kokonaan, riippuen yhtiön luvuista. alp Tilinpäättäjän muistilista KHT-yhdistyksen ja Kiinteistöliiton yhteistyönä KHT-yhdistys ja Kiinteistöliitto ovat laatineet yhteistyössä tilinpäättäjän muistilistan jäsentaloyhtiöiden tilinpäätösten laadinnan tueksi. Tilinpäättäjän muistilista on pdf-muodossa jäsentalojen käytettävissä Taloyhtio.netin jäsensivuilla (edellyttää kirjautumista). www. taloyhtio.net Tilintarkastajien yläikäraja poistuu Tilintarkastajien nykyinen 70 vuoden yläikäraja poistuu. Tämä mahdollistaa tilintarkastajien työurien pidentymisen. Lakiin tehdään myös lisäys, joka koskee perustettavien yhteisöjen mahdollisuutta jättää tilintarkastaja valitsematta ensimmäisille tilikausille. Näin sääntely selkeytyy, ja se vastaa paremmin jo muodostunutta käytäntöä. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle 14. marraskuuta Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 31. joulukuuta Tilintarkastajien toiminnan laatua valvotaan säännöllisin väliajoin, joten tarvetta yläikärajalle ei enää ole. Lisäksi toimialan ikäjakauma ja eläköityvien tilintarkastajien merkittävä määrä tukevat yläikärajan poistamista. Tilintarkastajien yläikärajan poistamisen taustalla on työ- ja elinkeinoministeriön tilintarkastajajärjestelmän uudistamista valmistellut työryhmä, joka luovutti raporttinsa vuoden 2012 lopussa. i - kiinteistöviesti

5 ajankohtaista Varmista vakuutusturva saneerausurakassa Vahinkoja voi sattua myös huolellisille ammattilaisille, vaikka pyritään toimimaan huolellisesti. Saneerausurakan suunnittelu ja valvonta eivät ole tässä suhteessa poikkeus. Suunnitteluvirhe tai huolimattomuus laadittujen suunnitelmien tarkistamisessa taikka rakennustöiden valvonnassa voivat aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä. Vahinkoriskeiltä suojautuminen on sekä tilaajana olevan asunto-osakeyhtiön että konsulttina toimivan suunnittelijan, valvojan tai muun asiantuntijan yhteinen etu. Osapuolet voivat suojautua vahinkoriskeiltä toisaalta ennaltaehkäisemällä vahinkoja ja toisaalta oikealla sopimustekniikalla ja vakuutusturvalla. Parasta vahinkojen ennaltaehkäisyä on se, että asunto-osakeyhtiö käyttää saneerausurakan suunnittelussa, laadittujen suunnitelmien hyväksymisessä, projektinjohtotehtävissä ja urakan valvonnassa vain hyväksi havaittuja ja osaavia ammattilaisia. Tiedetään hyvin, että vahinkoja sattuu, vaikka kaikkea huolellisuutta on noudatettu. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että asunto-osakeyhtiö varmistaa, että se saa vahingon kohdatessaan täyden vahingonkorvauksen. Asuntoosakeyhtiö varmistaa vahingonkorvauksen oikealla sopimustekniikalla ja vaatimalla konsultilta riittävää vastuuvakuutusturvaa. Rakennusalan konsultit, jollaisiksi myös suunnittelijat ja valvojat voidaan katsoa, käyttävät tyypillisesti konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE KSE 1995 ei tule itsestään sovellettavaksi. Ne ovat osa asunto-osakeyhtiön ja konsultin välistä sopimusta vain, jos osapuolet nimenomaisesti sitoutuneet niiden soveltamiseen. Toisinaan on muodostunut ongelmaksi se, että asunto-osakeyhtiö ei ole konsultin kanssa toimeksiannosta sopiessaan ollut riittävästi selvillä siitä, mitä KSE 1995 ehdot määräävät vahingonkorvauksesta. Sopimusoikeudellisesti konsultin vahingonkorvausvastuun perusperiaatteet ovat selvät: Mikäli konsultti aiheuttaa toimeksiantoa hoitaessaan päämiehelleen virheellään tai laiminlyönnillään vahingon, konsultti vastaa vahingon korvaamisesta täysimääräisesti. Konsultti vapautuu vastuusta, mikäli hän voi osoittaa, että vahinko on aiheutunut syystä, joka ei ollut hänen vaikutuspiirissään, eikä konsultti olisi huolellisesti toimimalla voinut estää vahingon aiheutumista. Lisäksi konsultin vahingonkorvausvastuuta voidaan sovittelemalla alentaa, mikäli vahinko on aiheutunut osin tilaajan vastuulla olevasta syystä. KSE 1995 tarkentaa konsultin vahingonkorvausvastuun pelisääntöjä. Ne muun muassa ohjaavat osapuolet sopimaan siitä, mikä on konsultin vahingonkorvausvastuun enimmäismäärä. Asunto-osakeyhtiön on aina syytä varmistaa, että konsultin vahingonkorvausvastuun enimmäismäärästä on sovittu kirjallisesti ja että enimmäismäärä on riittävän suuri suhteessa kyseisen rakennushankkeen laatuun ja laajuuteen. Kun vahingonkorvausvastuun enimmäismäärästä sovitaan, harkinnassa ei tule millään tavalla ottaa huomioon sitä, mikä on konsultin kyky kestää taloudellisia riskejä. Huomio on kiinnitettävä vain mahdollisten vahinkojen määrään. Mikäli mahdollisten vahinkojen määrä on niin suuri, että korvausvastuu aiheuttaisi konsultille liiallista rasitusta, konsultti voi suojautua vahinkoriskiltä ottamalla riittävän kattavan vastuuvahinkovakuutuksen. Vastuuvahinkovakuutuksen vahinkomäärän on oltava riittävä kattamaan sopimuksessa määritellyn vahingonkorvausvastuun enimmäismäärän. Osapuolet jättävät liian usein sopimatta nimenomaisesti konsultin korvausvastuun enimmäismäärästä. Tällaisissa tapauksissa konsultin vahingonkorvausvastuu rajoittuu konsulttipalkkion enimmäismäärään. Kun konsultin vahingonkorvausvastuu näin sopimustekniikan avulla rajoitetaan konsulttipalkkion enimmäismäärään, konsultilla oleva laajakin vastuuvahinkovakuutus voi menettää merkityksensä. Tämä johtuu siitä, että vakuutusyhtiön korvausvastuun enimmäismäärä on sama kuin konsultin vastuun enimmäismäärä. Jos konsultin sopimukseen perustuva vahingonkorvausvastuu rajoittuu konsulttipalkkion määrään, samalla myös vakuutusyhtiön korvausvastuu rajoittuu. Asunto-osakeyhtiö ei siis lähtökohtaisesti voi saada vakuutusyhtiöltä enempää korvausta kuin sen voisi saada konsultilta itseltään. Asunto-osakeyhtiön on syytä lisäksi varmistaa, että konsultin vakuutusturva todella on voimassa ja sen ehdot todella ovat riittävän kattavat. Tilaajan ei ole syytä tyytyä vain siihen, että sopimuksessa edellytetään konsultilta vastuuvakuutusta. Viisaampaa on vaatia konsultilta kopio vakuutuskirjasta tai vakuutusyhtiön antama vakuutusturvaote. Samalla on syytä tarkistaa vakuutusehtojen sisältö. Riskeiltä suojautuminen on konsultin ja asunto-osakeyhtiön yhteinen asia. Oikea sopimustekniikka ja riittävän kattava vastuuvakuutus ovat konsultin virhevastuun sattuessa yhtä olennaisia turvavälineitä kuin palohälytin ja sammutuskalusto ovat tulipalon sattuessa. Artikkelin kirjoittajat: Juha Ryynänen, AA, VT, kauppat. lis., Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy, Jari Virta, TkT, Kiinteistöliitto. KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN kiinteistöviesti i -

6 ajankohtaista Taloyhtiö - valitse urakoitsija huolella Palkkaa työnjäljestään ylpeä tekijä Taloyhtiön korjaushankkeessa hallitukselle aiheuttaa päänvaivaa selvittää urakoitsijan luotettavuus ja kyky suoriutua urakasta. - Pätevän ja vastuullisen urakoitsijan löytäminen onkin taloyhtiölle yksi korjaushankkeen kriittisimmistä kohdista. Hyvän urakoitsijan kanssa korjaushankkeen läpivienti on sujuvampaa ja tavoite eli onnistunut lopputulos saavutetaan varmemmin, totesi Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Jaana Sallmén Korjaushanke haltuun -seminaarissa Lahdessa. Hallituksen on myös mietittävä, onko isännöitsijä pätevä vetäjä hankkeelle vai tarvitseeko hankkeeseen palkata ulkopuolinen projektinjohtaja. Käytännössä isoissa, putki- ja julkisivuremonttien kaltaisissa korjaushankkeissa huolellisesti toimiva taloyhtiö palkkaa rakennuttamisen ammattilaisen projektinjohtajaksi. Hän selvittää urakoitsijoiden tarjoushalukkuuden ja laatii tarjouspyyntöasiakirjat sekä toimii taloyhtiön neuvonantajana valintaa tehtäessä. Taloyhtiön - käytännössä yhtiön osakkaiden - on punnittava, mitkä kriteerit ovat sille urakoitsijan valinnassa tärkeimpiä - urakan hinta, urakoitsijan pätevyys, referenssit, toimituskyky vai resurssit? Olemassa olevien kotien korjaaminen eroaa täysin uuden talon rakentamisesta, ja tämäkin on syytä ottaa urakoitsijaa valittaessa huomioon, muistutti Suomen Talokeskus Oy:n osastopäällikkö Tom Lindborg. Valistunut taloyhtiö myös muistaa, että halvin ei ole aina laadun tai kustannustehokkuuden vinkkelistä paras vaihtoehto. Muista tilaajavastuu Useiden tarjousten saaminen ja kilpailun syntyminen urakasta ei sekään ole itsestään selvää. Urakoitsijat eivät aina ole kiinnostuneita antamaan taloyhtiölle tarjousta, koska työtä voi olla paljon ja kokonaishinta jää urakoitsijan näkökulmasta alhaiseksi. Suomessa rehelliset ja vastuuntuntoiset urakoitsijat rekisteröityvät Korjausurakka.fi-palveluun. Palveluun on rekisteröitynyt Kiinteistöliitto Itä- Suomen alueelta 716 eri alan urakoitsijaa. - Korjausurakka.fi:ssä olevat urakoitsijat kuuluvat Luotettava Kumppani - ohjelman piiriin, mikä tarkoittaa, että niiden osalta tilaajavastuulain asettamat velvoitteet on tarkastettavissa helposti ja ilmaiseksi Tilaajavastuu.fi -palvelusta. Tämä helpottaa rakennuttajana toimivaa taloyhtiötä merkittävästi. - Taloyhtiön on saatava urakoitsijalta tilaajavastuulain mukainen selvitys ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista eli siitä, kuuluko yritys verottajan ylläpitämiin rekistereihin kuten ennakkoperintä-, arvonlisävero- ja työnantajarekisteriin. Lisäksi taloyhtiön on varmistettava, että yritys on maksanut veronsa ja eläkemaksunsa asianmukaisesti. Yritykseltä on saatava myös kaupparekisteriote ja selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta. Sekin on hyvä muistaa, että aliurakoitsijan tiedot on velvollinen tarkastamaan sen kanssa sopimuksen tehnyt pääurakoitsija, Sallmén luetteli. Myös urakoitsijan luottotiedot on tarpeen tarkistaa ennen urakkasopimuksen tekemistä, vaikkei mikään laki siihen velvoitakaan, Sallmén painotti. Suomi korjausrakentamisen Euroopan mestari Suomi käyttää korjausrakentamiseen lähes kuusi prosenttia bruttokansantuotteestaan. VTT:n tilaston mukaan aiemmin kärkitilaa pitänyt Saksa on pudonnut kakkoseksi. Euroopassa määrä on keskimäärin neljä prosenttia. Esimerkiksi Ruotsissa osuus on pudonnut viidestä prosentista kolmeen ja puoleen. Kiinteistöliiton viimeisimmän Korjausrakentamisbarometrin mukaan taloyhtiöiden korjaushankkeet keskittyvät eniten putkistoremontteihin. Kiinteistöalan työnantajajärjestö vaihtoi nimensä Kiinteistöalan työnantajajärjestö Kiinteistöpalvelut ry on vuoden 2014 alusta lähtien Kiinteistötyönantajat ry. Syy nimivaihdokseen on yksinkertainen. - Uusi nimi kuvaa paremmin liiton tehtävää kiinteistöalan työmarkkinapoliittisena edunvalvojana, kertoo toimitusjohtaja Pia Gramén. i - kiinteistöviesti

7 ajankohtaista Taloyhtiö - lämmön talteenotto ei ole sirkustemppu Asuinkerrostaloja houkuttelee yhä enemmän poistoilman lämmön talteenotto lämpöpumpun avulla. Onhan poistoilmalämpöpumppujärjestelmän säästöpotentiaali noin prosenttia lämmitysenergiankulutuksesta. Kiinteistöliitto kuitenkin muistuttaa, että kyse on mittavasta korjaushankkeesta, mihin taloyhtiö ei saa ryhtyä ilman huolellista suunnittelua. - Taloyhtiö ei voi tehdä päätöstä lämmön talteenottojärjestelmän hankkimisesta vain laitetoimittajien tarjousten perusteella, vaan hanke vaatii huolellisen valmistelun ja perehtymisen juridis-teknis-taloudellisiin kysymyksiin. Kyse on isosta remontista ja kalliista investoinnista useimmiten noin eurosta, kertoi Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Jaana Sallmén Korjaushanke haltuun -seminaarissa Tampereella. Lämmön talteenotto on suunniteltava hankkeen alusta alkaen perusteellisesti. Tärkein työvaihe on hankesuunnittelu, jossa selvitetään vaihtoehtoiset ratkaisut ja toteutustavat. - Ratkaisuihin vaikuttaa oleellisesti se, onko tavoitteena minimoida investointikustannukset vai pitkän aikavälin energiakustannukset ja halutaanko toimenpitein vaikuttaa energiatehokkuuteen, viihtyvyyteen, turvallisuuteen ja terveellisyyteen, luetteli osastopäällikkö Tom Lindborg Suomen Talokeskus Oy:stä. Hankesuunnittelussa tehdään korjaushankkeen tärkeimmät ja usein myös kalleimmat ratkaisut. Siksi hankesuunnittelusta ei pidä tinkiä. Toisaalta hankesuunnittelun tuloksena voidaan päätyä valmistelemaan useampia vaihtoehtoja ja jättää päätöksenteko valittavasta ratkaisusta vasta toteutuksen kilpailuttamisen jälkeiseen aikaan. - Näin tilaajan tärkeiksi määrittämät tekijät voidaan ottaa suoraan kilpailuttamisen valintakriteereiksi. Lopullinen valinta on helpompi tehdä, kun hinta-, laatu- ja palvelutasovaatimukset ovat lopullisesti tiedossa, Lindborg kertoi. Kylmäkellarit kuumentavat tunteita Vanhoissa kerrostaloyhtiöissä käydään putkiremontin lähestyessä usein kiivasta keskustelua kylmäkellareista. Osa pitää kylmäkellareita täysin turhina ja vanhanaikaisina energiasyöppöinä, ja jotkut osakkaat eivät luopuisi niistä ilveelläkään - etenkään sieni- ja marjasesonkiaikaan. Taloyhtiön korjaushankkeiden suunnitteluvaiheessa kannattaa pohtia, mitä muuta kiinteistölle on järkevää tehdä samanaikaisesti sekä miten tiloja voisi jalostaa, uudistaa vajaakäytössä olevia tiloja ja toisaalta selvittää tarvittaessa myös lisärakentamismahdollisuudet. Iso osa hankesuunnittelua on myös energiakysymysten tarkastelu. - Kylmäkellareita muutetaankin hiljalleen muihin tarkoituksiin. Niiden muuhun käyttöön muuttamiseen vaikuttaa se, kuuluvatko ne juridisesti taloyhtiön vai osakkeenomistajien hallintaan, kertoi Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Jaana Sallmén Rovaniemellä. Vastaus hallintakysymykseen selviää yhtiöjärjestyksestä. Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole selkeästi mainittu, että tilat kuuluvat osakkaiden hallintaan, niiden katsotaan kuuluvan taloyhtiön hallintaan. Tällöin taloyhtiössä voidaan enemmistöllä päättää esimerkiksi tilojen muuttamisesta tavallisiksi kellarivarastoiksi. Joskus voidaan kuitenkin tarvita yhtiöjärjestyksen muutosta, jolloin käytännössä 2/3 yhtiökokousväestä tulisi ajatella tilamuutoksesta samalla tavalla. Sen sijaan osakashallintaan kuuluvien tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen tai vaikkapa energiakustannusten kohdistaminen vain käyttäjille vaatii 2/3 määräenemmistöpäätöksen lisäksi osakkeenomistajien suostumukset, Sallmén sanoi. Jopa yksittäinen osakas voi vastustuksellaan estää kylmäkellarin ottamisen pois käytöstä. - Mahdollinen lupatarve kannattaa selvittää rakennusvalvonnasta tarkoin ennen yhtiöoikeudellisten päätösten tekoa, Sallmén lisäsi. - Yhä useammasta osakkaasta tuntuu pahalta jäähdyttää kymmeniä kuutiometrejä pikkukomeroineen vain muutaman osakkaan perunasäkin tai puolukkasangon vuoksi. Siksi taloyhtiöt teettävät ammattilaisilla yhä enemmän kalseiden ja kylmien kellareiden korjaus- ja muutossuunnitelmia. Kellarit elävät uutta elämää verstaina, kerhotiloina, myymälöinä, pesutupina, pyykinkuivaushuoneina, pyöräkellareina, neuvottelutiloina tai jopa toimistoina, luetteli Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta. Sallmén vinkkaa, että yhtiön hallinnassa olevia kylmäsäilytystiloja on mahdollista myös pienentää yhdenvertaisesti kaikkien osakkaiden kohdalta tavallisella enemmistöpäätöksellä, jos yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty tilojen pinta-aloja. Joissain taloyhtiöissä on tarpeellinen kannatus tilamuutokseen hankittu järjestämällä pienempiin tiloihin lukollisia pakastimia ja kylmiöitä niitä tarvitsevien käyttöön. Kylmälaitteiden sijoitus yhtiön hallinnassa oleviin tiloihin voi kuitenkin olla paloturvallisuusriski, joten kannattaa selvittää paikallisen palotarkastajan sekä kiinteistön täysarvovakuutuksen myöntäneen vakuutusyhtiön kanta pakastinten säilyttämiseen kellarissa. Lue aihetta käsitellyt artikkeli edellisestä Pohjois-Savon Kiinteistöviestistä 4/2013. kiinteistöviesti i -

8 ajankohtaista Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustusten hakuohjeet julkaistu ARA on julkaissut hakuohjeet vuoden 2014 korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksille sekä hissin rakentamis- ja esteettömyysavustukselle. Korjaus- ja energiaavustusten hakuaika päättyy Avustuksia uusien hissien rakentamiseen liikkumisesteiden ja terveyshaitan poistamiseen voi hakea jatkuvasti. Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksiin on varattu vuoden 2014 valtion talousarviossa 43 miljoonaa euroa. Hakuohjeet ARA:n sivuilta, - Korjaus- ja energia-avustusohje Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje Terveyshaitta-avustusohje 2014 Lähde: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) KORJAUS- JA ENERGIA-AVUSTUKSET 2014 Hakuaika päättyy ARA-lomake 36a: Kuntoarvion laatimiseen kosteusvaurioituneisiin terveyshaittaa aiheuttaviin asuinrakennuksiin (edellytys: kunnan terveydensuojeluviranomainen todennut terveyshaitan) 50 % ARA-lomake 36c: Liikkumisesteen poistaminen (esteettömyysavustus); kuten luiskien teko, kaiteiden lisääminen ja pihojen muotoilu 50 % hakuaika jatkuva ARA-lomake 36c: Valtion korjausavustus hissin rakentamiseen (hissiavustus) 50 % hakuaika jatkuva Huomaa! Hissien perusparantamiseen EI enää saa avustusta! yhteenvedon koonti: Kiinteistöliitto Itä-Suomi, Mirjami Kauppinen Käynnistysavustus vauhdittaa lähiötalojen korjaamista Hallituksen viime vuoden lopulle varaamat käynnistysavustukset lähiöiden asuinrakennusten peruskorjaukseen käytettiin kokonaan. Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen kertoi 14. tammikuuta ARA-päivillä pitämässään puheessaan, että viime syksynä jaossa ollut 15 miljoonaa euroa käytettiin eurolleen. - Avustukselle on ollut selvästi tarvetta. Lähiöiden valtava korjausvaje on myös mahdollisuus, jossa kaikki osapuolet: asukkaat, yrityselämä ja kunta voittavat. Myöntämällä käynnistysavustusta korjaustarpeessa olevien lähiörakennusten perusparantamiseen, kehitetään lähiötä ja edistetään samalla työllisyyttä, ministeri Viitanen sanoi. Tälle vuodelle käynnistysavustusta on varattu 100 miljoonaa euroa. - Viime ja tänä vuonna myönnettävien 115 miljoonan euron avustusten aikaansaama työllisyysvaikutus rakennusalalle on yhteensä noin henkilötyövuotta ja investointivaikutus Suomen talouteen noin 1,15 miljardia euroa. Merkittäviä lukuja molemmat, ministeri muistutti. Ministeri kehotti puheessaan alan toimijoita hyödyntämään aktiivisesti avustuksia, joita Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn myöntää. - Toivon, että toimeen ryhdytään nopeasti, sillä rakennuskantamme todella tarvitsee näitä investointeja. Rakennusten korjausvajetta on jatkossa kurottava umpeen entistä suunnitelmallisemmin. Korjausrakentamisen kustannukset nostavat asumisen hintaa. Asunto-osakeyhtiöiden ja asukkaiden taloudellinen varautuminen ja mahdollisuudet korjauksiin vaihtelevat. Peruskorjaamiseen myönnettävien käynnistysavustusten tarkoitus on helpottaa korjauksiin ryhtymistä. Suuri osa Suomen asuntokannasta on rakennettu ja 1970-luvulla, ja on nyt enenevässä määrin tullut peruskorjausikään. Tästä johtuen korjausrakentamisen merkitys kasvaa jatkossa merkittävästi ja ohittaa uudisrakentamisen jo lähivuosina, kuten on tapahtunut muissakin kehittyneissä maissa, ministeri Viitanen muistutti puheessaan. Lähiöiden korjausrakentamisen vauhdittamiseen tähtää myös asuntoja viestintäministerin nimittämä Remonttiryhmä. Kuuden asiantuntijan muodostama työryhmä kertoo maaliskuussa ehdotuksensa siitä, miten lähiöiden peruskorjaushaasteeseen olisi vastattava. Lisätietoa ARA:n sivuilta: fi/kaynnistysavustus i - kiinteistöviesti

9 kiinteistöviesti etelä-savo Pääkirjoitus Taloyhtiön hallituksen jäsenyys on kiitollinen tehtävä Muutamat taloyhtiöiden hallituksiin valitut uudet jäsenet ovat olleet huolissaan kattolumien tarkkailusta. Asia oli esillä myös Karjalaisen uutisoinnissa esillä ( ). Rauhoittelemme lumi- ja jääturmista huolestuneita taloyhtiöiden vastuuhenkilöitä. Kuopion jäälohkaretapaus yli kymmenen vuotta sitten oli erittäin poikkeuksellinen tilanne, johon uutisoinneissa aina palataan. Tuolloin taloyhtiön puheenjohtaja tuomittiin kuolemantuottamuksesta. Tilanne oli ainutlaatuinen, koska silloin kyseinen hallituksen puheenjohtaja rakennusalan ammattilaisena oli ottanut itselleen laajempaa vastuuta. Päätöstä voidaan pitää yksittäistapauksena. Kiinteistöliiton mukaan hallituksen jäsenet tai isännöitsijä eivät automaattisesti joudu henkilökohtaiseen vastuuseen vahingosta, rikosoikeudellisesta vastuusta puhumattakaan. Rikosoikeudelliseen vastuuseen joutuminen taloyhtiön asioissa on äärimmäisen harvinaista, ja huolellisella toiminnalla tällaiset tilanteet voidaan välttää. Taloyhtiöillä ja niiden hallituksilla on toki oma vastuunsa kattojen ja katujen puhtaanapidosta, mutta myös ihmiset ovat itse vastuussa, jos menevät esimerkiksi puomein tai lippusiimoin rajoitetuille alueille. Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä voivat yhtiön edustajina tehdä kiinteistönhoidosta sopimuksen talonmiehen tai kiinteistöpalveluyrityksen kanssa. Kiinteistönomistajalla on sopimuksestakin huolimatta ensisijainen korvausvastuu mahdolliselle vahingonkärsijälle. Sopimuksen perusteella kiinteistönomistaja voi kuitenkin vaatia korvausta sopijakumppanilta, mikäli tämä ei ole hoitanut sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Sopimukseen on hyvä kirjata mahdollisimman selkeästi velvoitteet kiinteistön turvallisuudesta, kuvaamalla sovitut huoltotehtävät, kuten katolle ja räystäille muodostuvan lumen ja jään tarkkailu sekä poistaminen. Lumi ja jää saa näin Suomen oloissakin aikaiseksi hurjan puherumban siitä, kuka on vastuussa, jos talojen katolta putoaa lunta ja jäätä. Taloyhtiöiden kannalta on tärkeää, että sillä on osaava hallitus. Hallituksen jäsenet ovat aina voineet nukkua yönsä rauhassa kunhan toimivat huolellisesti. Henkilökohtainen vastuu edellyttää aina tehtävien laiminlyöntiä. Yhtiöissä kannattaa sopia huolella, että silloin kun sääolot ovat poikkeukselliset, joku seuraa hyvin tarkasti lumi- ja jäätilannetta. Mielellään huoltoyhtiö tai talonmies. Isännöitsijällä on tietysti jo tehtäviensä puolesta aktiivisempi rooli seurata kiinteistönhuoltoyrityksiä, että nämä tekevät työnsä. Mutta isännöitsijän ja hallituksen ei suinkaan tarvitse päivystää katoilla 24 tuntia vuorokaudessa tai jakaa vahtivuoroja. Vakuutamme, että hallitustyöskentely on edelleen jokaiselle Maija ja Matti Meikäläiselle mahdollista ja toivottavaakin. Tavallinen ihminen voi huolellisesti toimien työskennellä hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana ja siten jämäkästi olla vaikuttamassa yhtiön toimintaan. Muut osakkaat lopulta ovat tästä kiitollisia! Kiinteistöliitto Itä-Suomi Mirjami Kauppinen, toiminnanjohtaja PS! Muistattehan ilmoittautua lähiajan tapahtumiimme: Kurssi-ilta Savonlinna ja Mikkeli, Kiinteistöilta ja vuosikokous Pieksämäki, Kiinteistöseminaari Mikkeli, Taloyhtiötapahtumamatka Helsinkiin 1.4. kiinteistöviesti II -

10 kiinteistöviesti etelä-savo Onko vesimaksu aina oikeudenmukainen? - Vedenkäytön kustannusten oikeudenmukaisesta jakautumisesta keskustellaan lähes jokaisessa yhtiökokouksessa, kertoo isännöitsijä Risto Teräväinen Iisalmesta. Yhtiöjärjestys määrittelee, miten vesimaksua kannetaan. Yleensä vesimaksu määräytyy henkilöluvun perusteella huoneistoissa, joissa ei ole omaa vesimittaria. Korjausrakentamisen määräykset edellyttävät huoneistokohtaista vedenmittausta käyttövesiputkistojen uusimisen yhteydessä. Vesimittari maksaa euroa huoneistoa kohti. Sen asentamisesta on selkeä hyöty, sillä taloyhtiöissä vedenkäyttö käyttö vaihtelee hyvin paljon, peräti 80 litrasta 400 litraan vuorokaudessa henkilöä kohti. Vähän vettä kuluttavat käyttävät viisi kertaa vähemmän vettä vuorokaudessa kuin suurkuluttajat. Se maksaa, joka kuluttaa Kun isännöitsijä määrittelee hoitovastiketta, hän laskee myös vesimaksun. Yleisesti lämpimän käyttöveden osuudeksi määritetään 40 prosenttia ja kylmän 60 prosenttia. Lämpimän veden hintaan on sisällytettävä sen lämmittämisen energiakustannus perusmaksuineen. - Vesimaksuennakko peritään jokaisessa yhtiövastikkeessa. Kunnan veloittama vesimaksu plus energianhinta plus perusmaksu tekee 155 litran vuorokausikulutuksella Iisalmessa vesimaksuksi 25 euroa henkilöä kohden kuukaudessa. Jos taloyhtiö kuitenkin laskuttaa vesimaksua alle 20 euroa henkilölle, maksavat vettä vähemmän käyttävät toistenkin vettä hoitovastikkeellaan, Teräväinen laskee. Huoneistokohtainen vesimittari mahdollistaa laskutuksen vedenkäytöstä toteutuneen kulutuksen mukaan. On reilu peli, että se joka kuluttaa, myös maksaa. Uudisrakennuksissa ja putkiremonttien yhteydessä vesimittarit ovat jo pakollisia, mutta niiden asentaminen erikseen ei useinkaan ole taloudellisesti järkevää. Tyypillisesti vedenkulutus on huoneistokohtaisen vedenmittauksen käyttöönoton jälkeen pienentynyt prosenttia ja lämmitysenergiankulutus 3-9 prosenttia. Näin Savonlinnassa As Oy Savonlinnan Laitaatsillantie 6:n isännöitsijä Jukka Vasara hämmästyttää kertomalla, että vesimittareiden asennus vuonna 2012 tehdyn LVIS-remontin yhteydessä pudotti vedenkulutusta noin 160 litrasta 82 litraan henkilölle vuorokaudessa! Mittareiden lisäksi asiaan vaikuttivat myös vettä säästävien kalusteiden, pyttyjen ja hanojen, asennus. - Kulutukseensa ei tule kiinnittäneeksi huomiota ennen kuin mittarit sen kertovat, Vasara on huomannut. Osalle asukkaista ei aina vesiennakko riitä ja tasauslaskun suuruus aiheuttaa vastareaktion, koska oman Hallituksen puheenjohtajat Vesa Rouhiainen (vasemmalla) ja Tauno Muinonen (oikealla) pitävät vesimittareiden asennuksesta tulleita säästöjä suurina. II - kiinteistöviesti

11 kiinteistöviesti etelä-savo vedenkulutuksen oletetaan olevan vähäisempää kuin todellisuudessa on. As Oy Savonlinnan Laitaatsillantie 6:ssa on käytössä digitaalinen vedenmittausjärjestelmä ja se on varustettu kaukoluentayksiköllä ja gsmliittymällä. Isännöitsijä saa internetin kautta tietokoneelleen reaaliaikaiset vedenkulutusraportit sekä graafiset tilastot. Asuntokohtaiset vuotohälytykset on ohjattu kiinteistöhuollon matkapuhelimeen. Näitä ominaisuuksia isännöitsijä Vasara pitää erinomaisina. Pelkkien vesimittareiden asentamista vuotta vanhoihin putkiin, ilman vesijohtoremonttia, ei Vasara pidä järkevänä. Näin Mikkelissä Asunto Oy Mikkelin Säästötalossa Kirjalan kaupunginosassa asennettiin huoneistokohtaiset vesimittarit LVISperuskorjauksen yhteydessä vuonna Kylmälle ja lämpimälle puolelle omansa, kertoo hallituksen puheenjohtaja Tauno Muinonen. - Silloin se ei vielä ollut pakollista, mutta yhteisymmärrys asiasta vallitsi sekä hallituksessa että yhtiökokouksessa. Kulutus laski radikaalisti omien mittarien tulon jälkeen. Ennen mittareita vedenkulutus oli litraa, jopa 200 litraa vuorokaudessa henkeä kohden, ensimmäisenä mittarivuonna enää 120 litraa ja viime vuonna kulutus oli laskenut jo 109 litraan. Asukkaat tosin ovat iäkkäitä, eikä talossa asu yhtään lapsiperhettä. Muinonen tietää, että nuoret ja iäkkäät käyttävät eri tavalla vettä. Nuoremmat ovat ihmetelleet tasauslaskuaan ja vedenkäyttöään. - Itse suihkussa käydessäni katkaisen vedentulon saippuoinnin ajaksi, jotta vesi ei juokse tarpeettomasti. Kiinteistönhoito seuraa digitaalisesta mittarista kulutusta, ja vuodenvaihteessa ilmoittaa isännöitsijälle mittarilukeman mukaan tasauslaskutuksen tarpeen. Mikkelissä lämpimän veden hinta on 8,15 euroa kuutiolle. Energianhinnan nousun myötä nousee myös lämpimän veden hinta. Lämmin vesi maksoi ennen jokseenkin saman verran kuin kylmä nyt, eli 4,23 euroa/m3. Muinonen arvelee, että tokko heidän taloonsa olisi vesimittareita asennettu ilman LVIS-remonttia, koska se olisi ollut teknisesti hankala ja kallis toteuttaa, kun sisääntulot ovat kylpyhuoneeseen ja vessaan erikseen. - Nyt tehtiin porrashuoneen kattoon kotelointi mittareille. Iäkkäille asukkaille se olisi itse tehden liian hankalaa. Kiinteistöhoitaja lukee mittarit keskitetysti lämmönjakohuoneen keräinyksiköstä. As Oy Kiiskinkarjalassa tehtiin LVIS-remontti viime vuonna. Mittarit luettiin helmikuun alussa ensimmäistä kertaa. Hallituksen puheenjohtaja Vesa Rouhiainen kertoo, että kulutukset laskivat keskimäärin 20 prosenttia. Mittarit on koteloitu kylpyhuoneiden kattoon luukun taakse. Asukkaat siis säästivät vettään mitta- KUVA: SAIJA HIMANEN kiinteistöviesti II -

12 kiinteistöviesti etelä-savo reiden tultua, vaikka eivät välttämättä edes avanneet luukkua seuratakseen vedenkulutustaan. Tasauslaskuja ei vielä jutuntekohetkellä ollut lähetetty. Puheenjohtaja otaksuu, että joitakin asukkaita tasauslasku yllättää myös kielteisesti, koska joutuvat maksamaan lisää. Valistus purrut Säästötalon ja Kiiskinkarjalan isännöitsijä Saija Himanen kertoo, että vesiennakoita laskutetaan euroa kuukaudessa henkeä kohden. Jos kulutukset ovat erittäin pieniä, silloin laskutetaan pelkästään mittarikulutuksen mukaan. Kun on isompi perhe ja isommalla kulutuksella, laskutetaan henkilölukumäärän mukaan vesiennakko, joka huomioidaan tasauslaskutuksessa. - Mittarittomissa taloissani on keskimääräinen vedenkulutus noin 150 litraa henkeä kohden vuorokaudessa, mittaritaloissa 120 litraa, kertoo Himanen monen vuoden kokemuksellaan. Säästö on siis selkeä. Himanen näkee, että vedenkulutuksessa on myös valistus purrut. Kun veden kalleudesta on kampanjoitu ja yhtiökokouksissa puhuttu, on sillä ollut vaikutusta kulutukseen vähentävästi. Pelkkää vesimittareiden asennusta yksinään ei tavallisesti ole taloudellisesti järkevää tehdä. - Iäkkäissä taloissa keittiön ja wc-kylpyhuoneen putket eivät yleensä ole samassa linjassa. Mittareita tarvittaisiin useita ja asennustyö huomioiden kustannukset kasvavat kohtuuttomiksi hyötyyn nähden, Himanen kertoo. Kylmän veden hinta on Mikkelissä noussut neljässä vuodessa 31 prosenttia, suhde on sama lämpimässä vedessä. - Ei vedenkäytöstä juurikaan riidellä. Eivät edes kesäisin poissa olevat kyseenalaista vesimaksujaan. Asukkaat ymmärtävät, että siellä missä on osoite, sinne maksat. Vesimaksu on kuin autopaikka, ethän sinä sitäkään lämmitä kesällä, mutta maksat koko vuoden osana ylläpitokuluja. - alp - Maksavatko kaikki asukkaat vesimaksua? Ellei taloon ole asennettu huoneistokohtaisia vesimittareita, syntyy usein keskustelua siitä, maksaako huoneiston haltija riittävästi vesimaksua? Asuuko huoneistossa siis enemmän ihmisiä kuin on ilmoitettu? - Asian selvittäminen voi joskus olla ongelmallista. Osakasluettelo ei ole asukasluettelo. Muuttoilmoituksia ei aina tehdä taloyhtiölle, vaikka niiden tekeminen on suositeltavaa muun muassa turvallisuussyistä. Esimerkiksi tulipalotilanteessa tulisi taloyhtiön tietää, ketä asunnossa asuu. Huoltoyhtiöllä ei ole oikeutta avata ovea avaimensa unohtaneelle, ellei nimeä näy asukasluettelossa, sanoo Kiinteistöliitto Itä-Suomen koulutustilaisuuksissa luennoinut Tilipalvelu Sirpa Koposen yrittäjä, HTM, KLT Sirpa Koponen. Myös osakkeenomistajien, joilla on vuokralaisia, tulisi osaltaan huolehtia, että vuokralaiset on ilmoitettu yhtiölle. - On yhteinen asia, että asukasluettelot ovat ajan tasalla. Digitaalimittari vai manuaalinen? KUVA: ANNE VERGER - Joskus on vaikea selvittää, kuinka monta vedenkäyttäjää asunnossa tosiasiassa asuu. On asukkaan oma etu, että ilmoittaa kaikki huoneiston asukkaat isännöitsijälle. Tulipalotilanteessa se voi olla hengenpelastus, korostaa Sirpa Koponen. Maistraatilta tilattavissa asukasluetteloissa eivät näy esimerkiksi turvakiellossa oleva henkilö, koska hänen kotikunta- tai osoitetietojaan ei saa antaa väestötietojärjestelmästä muille kuin viranomaisille. Turvakielto tarkoittaa sellaisten henkilöiden tietojen suojaamista, joilla on ammattinsa tai muun syyn vuoksi syytä saada kotiosoitteensa salaiseksi. - alp - LVI-suunnittelija Markku Jänis vahvistaa, että vesimittareiden jälkiasennus kannattaa äärimmäisen harvoin, koska yleensä vanhoissa kiinteistöissä joutuu tekemään putkimuutoksia. Asennustyö tulee kalliiksi, vaikka tavallinen manuaalinen mittari itsessään ei maksaa muutamaa kymppiä enempää. - Jos jo kymmenen vuoden päässä siintävät isommat remontit, ei investointi ole järkevä, hän sanoo. Langaton, etäyhteyksin ja vuotoilmaisimella varustettu digitaalinen vesimittari on manuaalimittarin kehittynyt muoto, mutta kustannussyistä monet asuntoosakeyhtiöt tyytyvät tavalliseen mittariin. Isot vuokrataloyhtiöt suosivat digimittareita, koska mittarin etälukumahdollisuus vähentää mittarinluku- ja laskutuskustannuksia sekä edesauttaa vuotovahinkojen havaitsemista. Jänis toteaa, että mittaripakko on järkevä säädös. - Jos 40 asunnon talossa vedenkulutus laskee 180 litrasta 120 litraan henkilölle, tekee se noin 5000 euron säästön vuodessa vedenkulutuksessa. - alp - II - kiinteistöviesti

13 kiinteistöviesti etelä-savo Isännöitsijä tai taloyhtiön hallituksen jäsen: Lähde mukaan Taloyhtiötapahtumaan 2014 Helsinkiin Kymmenennen kerran järjestettävä Taloyhtiötapahtuma pidetään tiistaina Helsingin Messukeskuksessa. Taloyhtiöiden puheenjohtajille ja hallituksille sekä isännöitsijöille on tarjolla lukuisia seminaareja eri aiheista, jolloin jokainen löytää tarjonnasta itseään kiinnostavia luentoja. Seminaariohjelma: Osakkaan muutostyöoikeus ja vastuu Lakimies Katriina Sarekoski, Kiinteistöliitto Uu simaa Näyttelyyn tutustuminen Korjaushankkeeseen valmistautuminen, kuntoarviot ym. Neuvontainsinööri Jari Hännikäinen, Kiinteistöliitto Uusimaa Näyttelyyn tutustuminen Ajankohtaista linjasaneerauksista Neuvontainsinööri Jaakko Laksola, Kiinteistöliit to Uusimaa Näyttelyyn tutustuminen Panelikeskustelu: hyvä isännöinti taloyhtiön tukena Moderaattorina Peter Nyman Matkaohjelma: Lähtö klo Savonlinnan linja-autoasemalta ja klo Pieksämäen linja-autoasemalta (jos lähtijöitä on enemmän kuin 5) Bussi kulkee Juvan ja Haukivuoren kautta tarvittaessa Lähtö klo Mikkelin linja-autoasemalta Matkalla pysähdymme Kuortissa kahvilla Noin klo saapuminen tapahtumaan ETELÄ- Luentoja ja näyttelyyn tutustumista SAVO Lähtö klo paluumatkalle Paluumatkalla ruokailu omakustanteisesti Paluu Mikkeliin noin klo 20.00, Savonlinnaan noin klo ja Pieksämäelle noin klo Ilmoittautuminen viimeistään : tai p Kierrätäthän kutsua hallituksessa, kiitos! Lisätietoja Taloyhtiötapahtumasta: kiinteistöviesti II -

14 kiinteistöviesti etelä-savo Isännöinnin ja kiinteistönhoidon kilpailutuksen voi ulkoistaa Suomen Kiinteistö Kilpailutus Oy kilpailuttaa taloyhtiöiden puolesta isännöinnin ja isännöitsijöiden puolesta kiinteistönhuollon. Palvelu on enonkoskelaisen Jukka Asikaisen perustama ja toimii nyt kolmatta vuotta. SUKK on rekisteröity Asiakaskunta koostuu taloyhtiöiden hallituksista, isännöintitoimistoista ja rakennusliikkeistä. Asikainen ei ole kuullut muista vastaavalla konseptilla toimivista palveluntarjoajista Suomessa. Asikainen on Saimaan Isännöinnin isännöitsijä (IAT) ja huomasi työssään, että taloyhtiöiden hallituksilla ei yleensä ole riittävää osaamista kilpailuttamisesta, jotta tarjouspyynnöt olisivat riittävän yksityiskohtaisia ja vertailukelpoisia. Siksi tarjoukset on laadittu palveluntarjoajan ehdoilla ja ne ovat vaikeita vertailla. Nyt kaikkien tarjoajien pitää vastata tilaajan ehdoilla. Hyvin tehty tarjouspyyntö luo pohjan hyvälle sopimukselle, tietää Asikainen. Halvin kuukaudessa - kallein vuodessa? II - kiinteistöviesti Monilta isännöintiyrityksiltä menee myös paljon aikaa kiinteistönhuollon kilpailuttamiseen tai kilpailuttaminen jää kiireen vuoksi tekemättä asiakkaan pyynnöstä huolimatta. SUKK kilpailuttaa taloyhtiön haluamat isännöinti- ja kiinteistönhuoltoyritykset. Kilpailutukseen valittavat 5-7 yritystä kartoitetaan yhteistyössä tilaajan kanssa, ja Asikainen tekee saaduista tarjouksista selkeän raportin. Se sisältää havainnollisen yhteenvedon, jossa eritellään kiinteä kuukausiveloitus, yleisimmät erillisveloitukset ja esitetään prosentuaalinen hintaerotaulukko, jossa näkyvät myös kustannusten erot vuositasolla. Taulukoissa vertaillaan myös oletusarvoilla erillisveloitusten hintoja. Tätä voi taas verrata kiinteään kuukausihintaan, eli onko halvin kuukaudessa kallein vuodessa. - Raportti antaa päätöksenteolle tukea yksityiskohtaisilla erittelyillään. Valintapäätöksen tekee kuitenkin aina hallitus, sillä yhtiön tarpeet tietää vain yhtiö itse, korostaa Asikainen. Kilpailutus ulkopuoliselle - lisää läpinäkyvyyttä Teettämänsä markkinatutkimuksen perusteella Asikainen on havainnut, että taloyhtiöiden lisäksi isännöitsijätoimistot pitävät palvelua tarpeellisena sekä kiinteistönhuollon että oman toimialansa, isännöinnin, kilpailutuksessa. - Kun kilpailutuksen tekee riippumaton taho, jää kytkösspekulaatiot pois ja kilpailutus tehdään paneutuen kaikkiin vaihtoehtoihin, perustelee Asikainen kokemukseensa nojautuen. Isännöitsijät pyrkivät laadun paranemiseen, läpinäkyvyyteen ja myös työtaakkansa vähentämiseen kiinteistönhuollon kilpailutuksen ulkoistamisella. On taloyhtiön etu, että isännöitsijä ehtii käymään myös kiinteistöllä, ei vain istumaan tietokoneella tai puhumaan puhelimessa. SUKK tarjoaa kiinteistönhuollon kilpailutuspalvelua kaikille halukkaille, tosin isännöitsijät huolehtivat tavallisesti kilpailutuksesta. Taloyhtiön on osattava eritellä tarkkaan tarpeensa, jotta se osaa tilauttaa isännöitsijällä juuri oikeat tehtävät, ei liikaa eikä liian vähän. Asiantunteva kilpailutus avoimuuden lisäksi karsii markkinoilta epätervettä yritystoimintaa sekä lisää laatua ja ammattimaisuutta alalla. Asikainen viittaa muun muassa yrityksiin, jotka tulevat markkinoille liian pienellä kuukausipalkkiolla, mutta laskuttavat toisen mokoman erillispalkkioita. Taloyhtiön on oltava tästä ainakin tietoinen valitessaan kyseisen yrityksen. Rakennusliikkeet hyötyvät palvelusta Muutamat valtakunnalliset rakennusliikkeet, kuten YIT, ostavat isännöinnin kilpailutuspalvelut SUKK: lta. Rakennusliikkeet haluavat isännöitsijäkilpailutuksen ulkoistamisella lisätä läpinäkyvyyttä ja parantaa asiakaspalvelunsa laatua hallinnon luovutusvaiheessa. Näin niillä on esittää osakkaille tarkat perusteet tietyn isännöintitoimiston ja kiinteistönhuollon valinnalle. Tavallisesti kun talo valmistuu, rakennusliike tekee isännöitsijän valinnan, jotta asuminen käynnistyy jouhevasti. Isännöitsijä on sitten kilpailuttanut kiinteistönhuollon nopeasti,

15 kiinteistöviesti etelä-savo Taloyhtiö voi ulkoistaa myös isännöinnin ja kiinteistönhuollon kilpailutuksen, kuten vakuutusasiat ovat ulkoistetut vakuutusmeklareille, kertoo Suomen Kiinteistö Kilpailutus Oy:n yrittäjä Jukka Asikainen Enonkoskelta. Hän toi viime vuonna Etelä-Savon Kiinteistöyhdistyksen jäseneksi runsaasti taloyhtiöitä, koska pitää Kiinteistöliitosta saatavaa koulutusta, tiedotusta ja edunvalvontaa taloyhtiöille tärkeänä. koska talossa on oltava kiinteistönhuolto ennen asukkaille luovutusta. Se on ollut omiaan poistamaan tulevien maksajien asukkaiden - mahdollisuuden vaikuttaa palveluntuottajien valintaan. Järkevällä hinnalla SUKK:n toiminta on valtakunnallista ja perustuu laajaan yrittäjien väliseen yhteistyöhön, joka on rakennettu monen eri asiantuntijayhteisön kanssa. Esimerkiksi kiinteistökilpailutusohjelmat on tehnyt ohjelmointiin erikoistunut yritys yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tarjouspyyntöjen ja kilpailutusyhteenvetojen eri osa-alueiden laatupisteytys on laadittu kokeneiden isännöitsijöiden, hallitusten jäsenten ja kiinteistöhuoltoyrittäjien kanssa. Asikainen haluaa pitää palvelun hinnan niin kohtuullisena, että se on järkevä pienibudjettiselle taloyhtiöllekin. Isännöitsijöille kiinteistöhuollon kilpailutuspalvelu sisältää myös koulutuksen kilpailutuksen tilaamisesta ja tuloksien esittelemisestä yhtiön hallitukselle. - Yhtiön on voitava kilpailutuksen jälkeen todeta, että kilpailutus oli vaivatonta, kustannustehokasta ja saadut hyödyt niin laadussa kuin hinnassakin koituivat nopeasti yhtiön eduksi. alp Pelkkä hinta ei määritä isännöitsijävalintaa YIT on käyttänyt Suomen Kiinteistö Kilpailutus Oy:n palveluja jo jonkin aikaa. Kahden pilottikohteen jälkeen yhteistyö on vakiintumassa. - On iso etu saada tasapuolinen vertailu isännöintitarjouksista. Selkeä raportti kertoo taloyhtiön hallitukselle, mitkä tekijät isännöitsijävalintaan ovat vaikuttaneet. Isännöinnin laatu ja osaaminen ovat tärkeitä valintaelementtejä. Pelkkä kokonaishinta on harvoin ainut valinnan peruste, perustelee YIT:n vastaava rakennuttaja-asiamies Sirpa Lehtola. Merkitystä on myös sillä, että läpinäkyvyys kasvaa ja spekulaatio jonkun toimijan suosimisesta jää pois. YIT on räätälöinyt yhdessä SUKK:n kanssa tarjouspyynnön laajoine kysymyspatteristoineen YIT:lle soveltuvaksi. - Omien tarpeiden mukainen tarjouspyyntö oli meille tärkeä. Esimerkiksi erillisveloitusten määrää on nyt helppo vertailla ja suhteuttaa kiinteään kuukausihintaan, Lehtola kertoo. Hän on palveluun tyytyväinen ja se on huojentanut uudisrakennusten valmistumisen hallinnollista taakkaa. Lehtola näkee palvelun olevan havainnollinen ja arvostelua vähentävä työkalu taloyhtiöille. - alp - kiinteistöviesti II -

16 kiinteistöviesti etelä-savo Kiinteistöliitto järjestää liittokokouksensa Mikkelissä Olemme varanneet Kiinteistöseminaariin noin 40 paikkaa Etelä-Savon Kiinteistöyhdistyksen jäsenille perjantaina Kiinteistöseminaari pidetään Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa (Sointukatu 1). Seminaari alkaa klo ja päättyy klo Kahvitarjoilu. Lämpimästi tervetuloa! Ilmoittautumiset toimistollemme anne.verger(at)kiinteistoliitto.fi tai puh ilmoittautumisjärjestyksessä. Seminaarin ohjelma tulee nettisivuillemme tapahtumakalenteriin maaliskuun alussa. Kiinteistöviestit nyt luettavissa Taloyhtio.netin jäsensivuilla Nyt voit lukea viimeisimmän Kiinteistöviestin myös netistä. Kun olet rekisteröitynyt Kiinteistöliiton Taloyhtio.netin käyttäjäksi, kirjautumalla pääset sisään jäsensivuille. Muokkaa omat tiedot niin, että valitset maakunniksi Etelä-Savo, Pohjois- Karjala ja Pohjois-Savo. Näin jäsentiedotteet ilmestyvät omalle etusivullesi. Kiinteistöviestit ilmestyvät keväällä maalis- ja kesäkuussa ja syksyllä loka- ja joulukuussa. II - kiinteistöviesti

POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / /

POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU KIINTEISTÖVIESTI KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU POHJOIS-SAVON

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU

POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU KIINTEISTÖVIESTI KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2014 MAALISKUU POHJOIS-SAVON

Lisätiedot

Energiatodistus tutuksi

Energiatodistus tutuksi 1 2014 24.2.2014 Energiatodistus tutuksi Kiinteistöliitto Lappi ry YHTEYSTIEDOT Rovakatu 26 A 11 96200 Rovaniemi taru.palokangas@kiinteistoliitto.fi, p. 0400-965040 Mikä energiatodistus on? Energiatodistus

Lisätiedot

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä 21.9.2011 Oulun Isännöitsijätoimisto Oy Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä, Oulun Kiint.yhdistys ry. Putkiremontti-iltapäivä

Lisätiedot

TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM

TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM Remonttien rahoittaminen ja taloudellinen hankesuunnittelu Markku Kulomäki, toimitusjohtaja SKH-Isännöinti Oy KORJATTAVAA TALOILLA RIITTÄÄ! SKH Isännöinnin taloyhtiöillä yli

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta 2 Toimintakertomus 2.1 Yleistä toimintakertomuksesta Toimintakertomuksen tehtävä on täydentää tilinpäätöstä. Se antaa tilikaudesta sellaisia tietoja, jotka eivät tule tarpeeksi hyvin selville tilinpäätöksestä,

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa KYLPPÄRIT KUNTOON Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa ILLAN OHJELMA 18.00 Yhdistyksen kuulumisia 18.15 Kunnossapitovastuu ja 19.00 Kahvitauko 19.20 Viestintä remonteissa 19.40 Kylppärirempan tekniikka 20.30

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA Kiinteistö 2013 Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimies, VT Ydinkysymysten äärellä Sitä saa, mitä tilaa Vastaako sitä, mitä on tavoiteltu/tarvitaan? Ratkaiseeko

Lisätiedot

Hallituksen vastuu korjaushankkeissa

Hallituksen vastuu korjaushankkeissa Hallituksen vastuu korjaushankkeissa Hallitusforum 24.9.2011 Jaana Sallmén lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä hallitukselta korjaushankkeessa odotetaan? Hallituksen toimittava h u o

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA Anu Kärkkäinen vastaava lakimies Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry HANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN kuntoarvio - hallitus PTS - yhtiökokous hyväksyy asiantuntija-apu

Lisätiedot

Taloyhtiö 2015-15.4.2015. Taloyhtiön rahoitusratkaisut

Taloyhtiö 2015-15.4.2015. Taloyhtiön rahoitusratkaisut Taloyhtiö 2015-15.4.2015 Taloyhtiön rahoitusratkaisut Tom Lönnroth 13.4.2015 Sisältö Hypo - Asuntorahoittamisen erikoisliike Suuret korjaushankkeet ja niiden taloudelliset vaikutukset Remonttirahoituksen

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

Riskienhallinta taloyhtiössä

Riskienhallinta taloyhtiössä Riskienhallinta taloyhtiössä Taloyhtiö 2014 Maria Kulomäki Asunto-osakeyhtiölaki: asunto-osakeyhtiön toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen

Lisätiedot

Isännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015. Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa

Isännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015. Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa Isännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015 Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa Isännöinti Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä? Yhtiöjärjestys määrää Yhtiökokous niin

Lisätiedot

Vastikesuoritusten kirjanpidollinen käsittely

Vastikesuoritusten kirjanpidollinen käsittely Päivitetty 09/2013 Vastikesuoritusten kirjanpidollinen käsittely Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on antaa vuokranantajille, isännöitsijöille sekä asunto-osakeyhtiöiden hallituksille ja osakkaille tietoa

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Asunto-osakeyhtiön toimielimet Hallituksen toiminta Kokoontuminen ja päätöksenteko

Lisätiedot

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013)

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2014) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2014

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Puolukkapolku 2 - Bostads Ab Lingonstigen 2 i 15.10.2015 11:28:32 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 15.10.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestyksen määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty AOYL 78 Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Suomen Kiinteistöliitto Isännöintipalkkiot 2010 kyselytutkimus Taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat

Suomen Kiinteistöliitto Isännöintipalkkiot 2010 kyselytutkimus Taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat Isännöintipalkkiot 2010 Suomen Kiinteistöliitto Isännöintipalkkiot 2010 kyselytutkimus 17.1.2011 LUOTTAMUKSELLINEN Isännöintipalkkiot 2010 -kyselytutkimus, (n=1303) SISÄLLYSLUETTELO TAUSTATIEDOT Kuinka

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tarkastettua tietoa taloyhtiön kunnosta ja tulevaisuuden suunnitelmista Isännöitsijäntodistus - tilataan taloyhtiön isännöintiyrityksestä - toimitusaika tavallisesti

Lisätiedot

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA TERVETULOA OSASTOLLEMME B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA Asuntosijoittaja ja putkiremontti VERO2010, 10.3.2010 Marina Congress Center DI Paavo Marttila, hallituksen

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Korjausrakentamisen työpaja 3. Messukeskus 20.11.2013 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi

Lisätiedot

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Esteettömyys- ja hissiseminaari 26.10.2015, Kotka Sami Tammisto Toiminnanjohtaja Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Tariffit 2015 (22.12.2014)

Tariffit 2015 (22.12.2014) Tariffit 2015 (22.12.2014) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan kaavion mukainen: 1. Kaukolämpö Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat eivät nouse vuonna 2015. Hämeenlinna

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiölaina / Osakaslaina Saavatko taloyhtiöt lainaa Nordeasta? Millaisia muutoksia on tapahtunut uusien säädösten myötä? Suomen talous edelleen alavireessä, mutta

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry.

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry. Mauri Niemelä Isännöitsijä vuodesta 1981 Vuoden isännöitsijä 2011, Isännöintiliitto ry Oulun Isännöitsijätoimisto Oy, yrittäjä, isännöitsijä, toimitusjohtaja, AIT Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry I-

Lisätiedot

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma 8 Taloyhtiön tuloslaskelma, tase ja liitetiedot 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma Taloyhtiön tuloslaskelman rakenne poikkeaa huomattavasti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tuloslaskelmasta. Kiinteistön

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Pätevä päätös Kunnossapitovastuunjako, osakasmuutokset Vastikeperuste Osakkeenomistajan

Lisätiedot

Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin

Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto 1 Tausta Isännöitsijän on oltava luonnollinen henkilö tai rekisteröity yhteisö (AOYL 7 luvun

Lisätiedot

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA Tilitalo Emma Oy TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA Tilitalo Emman erikoisosaamista ovat taloushallinnon palvelut asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille. Palvelemme mielellämme myös pieniä ja keskisuuria

Lisätiedot

Taloyhtiöpäivän Ohjelma seminaarit

Taloyhtiöpäivän Ohjelma seminaarit Taloyhtiöpäivän Ohjelma seminaarit 11.30 Omataloyhtiö.fi -Ratkaisut taloyhtiön hankkeisiin - Kehityspäällikkö Topi Aaltonen, Sanoma Digital / Rakentaja.fi 12.00 Tiivistyslistat oviin ja ikkunoihin -Markkinointi-ja

Lisätiedot

ONNISTUNUT URAKKASOPIMUS. Korjauskohteen urakoitsijan valinta ja päätöksenteko. www.kiinteistoliitto.fi

ONNISTUNUT URAKKASOPIMUS. Korjauskohteen urakoitsijan valinta ja päätöksenteko. www.kiinteistoliitto.fi ONNISTUNUT URAKKASOPIMUS Korjauskohteen urakoitsijan valinta ja päätöksenteko KESKEISTÄ Päätöksenteko ja kustannusten jakautuminen Korjaukset Perusparannukset, uudistukset Tilaajan vastuu Tilaajavastuulaki

Lisätiedot

eportti - Yhtiöjärjestys

eportti - Yhtiöjärjestys Sivu 1/5 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 27.06.1997 Toiminimi: Asunto Oy Töölö-Hesperia Yritys- ja yhteisötunnus: 0200373-1 Kaupparekisterinumero: 75.920 Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Hallituksen tehtävät ja vastuut

Hallituksen tehtävät ja vastuut Hallituksen tehtävät ja vastuut Taloyhtiötapahtuma 2016 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Hallituksen rooli ja tehtävät taloyhtiössä Hallituksen päätöksenteko Hallituksen

Lisätiedot

Puheenjohtajana hallituksessa rooli ja vastuut

Puheenjohtajana hallituksessa rooli ja vastuut Puheenjohtajana hallituksessa rooli ja vastuut Taloyhtiö 2015 -tapahtuma 15.4.2015 Katriina Sarekoski lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa 2 Hallituksen puheenjohtaja (AOYL 7:8) Jos hallituksessa

Lisätiedot

Ypäjä-Loimaa siirtoviemäri ja varavesiyhteys

Ypäjä-Loimaa siirtoviemäri ja varavesiyhteys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YPÄJÄN KUNTA JA LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Ypäjä-Loimaa siirtoviemäri ja varavesiyhteys Tarjouspyyntö FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy P25129 Tarjouspyyntö Kauko Marttila

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki Isännöintiliitto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Tietoa taloyhtiön päättäjille Osakkaat yhtiökokoukseen.... Lisää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta... Taloyhtiön vuoden kohokohta on yhtiökokous. Tarkoitus

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu 34 13.08.2015 12:52:14 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 13.08.2015 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu

Lisätiedot

MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja

MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja TOIMIVALTASUHTEET YHTIÖKOKOUS Ylin päättävä elin Yhtiöjärjestyksen ja lain mukaiset asiat Laajakantoiset asiat Hallituksen valitseminen

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

Uusia ajatuksia ja huomioita putkiremontin valmisteluun. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola

Uusia ajatuksia ja huomioita putkiremontin valmisteluun. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola Uusia ajatuksia ja huomioita putkiremontin valmisteluun Neuvontainsinööri Jaakko Laksola Minä keskityn tänään hallinnolliseen hankesuunnitteluun Tuote-esittelijät kertovat putkiremontin teknistä toteutusmahdollisuuksista

Lisätiedot

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa

Lisätiedot

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 Uudistunut Asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Valvontayrityksen näkökulmasta uusi laki selkeyttää alan pelisääntöjä, ja se luonnollisesti

Lisätiedot

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 6.2.2012 Sisällys 1 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN 3 1.1 Avustuksen kohde,

Lisätiedot

Isännöintipalkkiot 2013

Isännöintipalkkiot 2013 Isännöintipalkkiot 2013 Keskeiset tulokset Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Kyselytutkimuksen tavoitteena on koota ajantasaista tietoa isännöintipalkkioista

Lisätiedot

Linjasaneerausten suunnittelu

Linjasaneerausten suunnittelu Linjasaneerausten suunnittelu Ari Savolainen, DI Ajatuksia putkiremontista Ajattele pahinta mahdollista vaihtoehtoa ja kerro se sitten kahdella! En voinut uskoa miten se voi mennä näinkin kivuttomasti!

Lisätiedot

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Sisältö: Toimintakertomus ja Iiitetiedot 1-2 Tase 3 Tuloslaskelma 4 Käytetyt kirjanpitokirjat 5 TOIMINTAKERTOMUS ASOYNELOSPESA Tilikausi 01.01.2009-31.12.2009

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

Luotettavat Kumppanit Korjaushankkeeseen

Luotettavat Kumppanit Korjaushankkeeseen Luotettavat Kumppanit Korjaushankkeeseen SUOMEN TILAAJAVASTUU OY Lars Albäck 07.03.2011 Yritysesittely Toukokuussa 2010: Tilaajavastuu.fi palvelu yhtiöitetty Suomen Tilaajavastuu Oy:ksi Kesäkuussa 2010:

Lisätiedot

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Taloyhtiö 2015-tapahtuma 15.4.2015 Kaisu Terkki Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto Turun hovioikeus 3.3.2014 nro 308 - hallintaanotto/häätö Osakehuoneisto

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusfoorumi 6.10.2012 Hallituksen jäsen Juhani Siikala, RI, Ekon, KJs Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry www.akha.fi

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta 2 Toimintakertomus 2.1 Yleistä toimintakertomuksesta Toimintakertomuksen tehtävä on täydentää tilinpäätöstä. Se antaa tilikaudesta sellaisia tietoja, jotka eivät tule tarpeeksi hyvin selville tilinpäätöksestä,

Lisätiedot

Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi

Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi Taloyhtiö 2014, Messukeskus 1.4.2014 Associate Elina Skarra Lexia Asianajotoimisto Onko yhtiöllä tulossa isoja remontteja ja sitä kautta rahantarve?

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1 Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310

Lisätiedot

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys As.oy Taavinmaja Tilinpäätökset ja graafinen esitys Taloyhtiön tuotot ja kulut 27 28 29 21 211 212 Hoitovastike /os/kk,42,42,46,55,58,58 Ullakkovastike 1 /m2/kk 1,84 1,84 1,977 2,364 2,364 2,364 Ullakkovastike

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tartto 23.11.2006 VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä vastaavaa virolaista lainsäädäntöä hallinnon

Lisätiedot

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten

Lisätiedot

Kun taloyhtiölle ollaan ostamassa isännöintipalvelua, on järkevää seurata seuraavaa kymmenen askeleen polkua:

Kun taloyhtiölle ollaan ostamassa isännöintipalvelua, on järkevää seurata seuraavaa kymmenen askeleen polkua: 2 Isännöitsijän valinta Kun taloyhtiölle ollaan ostamassa isännöintipalvelua, on järkevää seurata seuraavaa kymmenen askeleen polkua: 1) Selvitä, miksi taloyhtiö on vaihtamassa isännöintiyritystä. 2) Määrittele

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Julkaistavissa 24.11.2014 Taustat ja vastaajat / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki 2 Taloyhtiön valmistautuminen remonttiin Tee korjaussuunnitelma ja noudata sitä Aloita ennakkosäästäminen

Lisätiedot

MUSEOKESKUS SEURASAARI: Iisalmen pappilan ja eteläisen siipirakennuksen arkkitehti- ja pääsuunnittelu ,. 2014

MUSEOKESKUS SEURASAARI: Iisalmen pappilan ja eteläisen siipirakennuksen arkkitehti- ja pääsuunnittelu ,. 2014 Tarjouslomake MV/8/05.05.00.01/2013 1 TARJOUKSEN KANSILEHTI JA SISÄLLYSLUETTELO TARJOUS MUSEOKESKUS SEURASAARI: Iisalmen pappilan ja eteläisen siipirakennuksen arkkitehti- ja pääsuunnittelu Tarjoaja Tarjoajan

Lisätiedot

Tilaajavastuulaki taloyhtiön hallituksen kannalta. Suomen Tilaajavastuu Oy Miika Sipilä 6.10.2012

Tilaajavastuulaki taloyhtiön hallituksen kannalta. Suomen Tilaajavastuu Oy Miika Sipilä 6.10.2012 Tilaajavastuulaki taloyhtiön hallituksen kannalta Suomen Tilaajavastuu Oy Miika Sipilä 6.10.2012 Tilaajavastuulaki Ote tilaajavastuulaista: tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013. Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013. Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari. Suomen Kiinteistöliitto ry

Taloyhtiö 2013. Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013. Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari. Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiö 2013 Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013 Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari Miksi pelastussuunnitelma? Pelastussuunnitelman tarkoituksena parantaa arjen turvallisuutta

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa KORJAUS- JA KUNNOSSAPITOVASTUU Asunto-osakeyhtiölaki määrittää yhtiön ja osakkeenomistajan

Lisätiedot

Hallituksen toiminta ja vastuu

Hallituksen toiminta ja vastuu Hallituksen toiminta ja vastuu Porvoo 10.10.2012 Kristel Pynnönen, lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry As Oy:n hallintoa koskevat säännökset Asunto-osakeyhtiölaki sama kaikille

Lisätiedot

Hissi- ja esteettömyysavustusohje

Hissi- ja esteettömyysavustusohje Hissi- ja esteettömyysavustusohje 2015 30.1.2015 Hakuohje koskee avustuksia: - hissin jälkiasennukseen (hissiavustus) - liikkumisesteen poistamiseen (esteettömyysavustus) Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-oy Vesalan pientalot 16.10.2015 12:01:06 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 16.10.2015 Toiminimi: Asunto-oy Vesalan pientalot Yritys- ja

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS Voimaan 1.1.2013 (HE 125/2012) Muutoksia sovelletaan 1.3.2013 tai sen jälkeen

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle 18.9.2010 Helsinki Hallitusforum Timo Tossavainen Kiinteistöliiton järjestöpäällikkö Taloyhtio.netin päätoimittaja Kotitalon kotisivut

Lisätiedot

Hallituksen vastuut ja velvollisuudet

Hallituksen vastuut ja velvollisuudet Hallituksen vastuut ja velvollisuudet Markus Talvio Toimitusjohtaja OTM JuriNet Oy ASTA Rakentaja 2015 Tampereen Messu ja Urheilukeskus 13.2.2015 Vastuut ja velvollisuudet Esityksen rakenne: 1. Hallituksen

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa?

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Energiansäästöllä tarkoitetaan yleensä energiankäytön absoluuttista vähentämistä. Energiatehokkuus puolestaan tarkoittaa suuremman tuotoksen aikaansaamista samalla

Lisätiedot

ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 SISÄLL YSLUETTELO,,,,, TOIMINTAKERTOMUS, 3 VASTIKERAHOITUSLASKELMA 5 TULOSLASKELMA 6 TASE - 7 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT.... -

Lisätiedot

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksia asuntoosakeyhtiölaista: menestystekijät ja kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksista yleisesti

Lisätiedot

HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa -

HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa - HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa - Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot