Pyöräilykaupungin kehittäminen Espoon metroasemien ympäristössä Otaniemi ja Keilaniemi. Tulokset

Transkriptio

1 Pyöräilykaupungin kehittäminen Espoon metroasemien ympäristössä Otaniemi ja Keilaniemi Tulokset

2 Sisältö Asiakokonaisuus Kalvosarjan sisältö Kalvot Työn tausta ja tavoitteet 3 6 Suunnittelun lähtökohtia 7 9 Pyöräilykaupungin visio ja kehittämislinjaukset Pyörätieverkon hierarkia ja laatutasotavoitteet Esimerkkejä tyypillisistä pyörämatkoista alueella Liityntäpyöräily ja pyöräpaikkatarpeen arviointi Nykytila-analyysit (liiteaineistona) Pyöräilyn rooli liikkumisessa ja liikennejärjestelmässä Pyöräilyolosuhteiden nykyisiä ongelmia ja lähivuosien kehittämistarpeita

3 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET 3

4 Aluksi Liikennesuunnittelu ei ole passiivista, ennustettuun (auto)liikenteen kasvuun reagoimista. Liikennesuunnittelu on aktiivista tietoisten valintojen tekemistä, joilla vaikutetaan eri kulkutapojen keskinäiseen kilpailukykyyn ja kasvuun. Liikennesuunnittelussa pyöräilyn konteksti on viime vuosiin asti ollut turvallisuudessa. Sen rinnalle (tai edelle) on nostettava matkaketjujen sujuvuus, joka toteutuessaan parantaa myös turvallisuusnäkökulmaa. Pyöräily on osa taloudellisesti hyödyllistä liikennettä. Pyöräily ei ole pelkästään ulkoilua tms. Pyörä on ajoneuvo. Pyörää tulee tarkastella ennemmin hitaana autona kuin kävelynä (mm. liittymätoiminnot). Ajatuksia lainattu mm. Johanna Kallioinen 2002: Pyöräilyn institutionaalinen asema liikennesuunnittelussa. 4

5 Työn tausta Pyöräily on kasvattanut viime vuosina nopeasti suosiotaan Espoossa ja koko pääkaupunkiseudulla. Pyöräilyn kasvutrendin jatkuminen menestyksekkäästi edellyttää kuitenkin aktiivista, jatkuvaa ja kokonaisvaltaista pyöräliikenteen olosuhteiden kehittämistä. Länsimetron valmistuminen ja asemanseutujen maankäytön kehittäminen tulee muuttamaan espoolaisen liikkumisen palvelutasoa ja kulkutapojen työnjakoa. Pyöräilyllä on tuntuvaa potentiaalia kasvaa Etelä-Espoon tiiviillä asuinalueilla jalankulun ohella tärkeimmäksi liityntäliikenteen muodoksi. Kaupunkirakenteen tiivistäminen asemaympäristöissä täydennysrakentamisen keinoin luo hyvät lähtökohdat pyöräilyn kasvulle tulevaisuudessa. Espoon kaupunki on teettänyt vuosina Länsimetron asemaympäristöissä pyöräilykaupungin kehittämisselvityksiä (Matinkylä, Urheilupuisto, Tapiola, Niittykumpu). 5

6 Työn tavoitteet Tutkitaan ja osoitetaan pyöräliikenteen kehittämismahdollisuudet Otaniemen ja Keilaniemen asemanseutujen tulevassa kaupunkirakenteessa Muodostetaan pyöräilykaupunkivisio ja asetetaan suunnittelua ohjaavat tavoitteet Kuvataan pyöräilyn nykyinen rooli alueiden liikkumisen ja liikennejärjestelmän kannalta Osoitetaan Otaniemen ja Keilaniemen alueen pyöräliikenteen nykyiset ongelmat erityisesti matkanteon sujuvuuteen liittyen Varmistetaan, että asemanseutujen maankäytön ja liikenneverkon suunnittelussa otetaan huomioon sujuvien, toimivien ja turvallisten pyöräilyolosuhteiden ajanmukaiset vaatimukset Arvioidaan metroasemille toteutettavien liityntäpysäköintipaikkojen tarve sekä annetaan konkreettisia suosituksia liityntäpysäköintipaikkojen sijoitteluun ja liityntäreitteihin Esitetään ideasuunnitelma toimista, joilla luodaan edellytyksiä houkutteleville pyöräilyolosuhteille asemien liityntäliikenteessä Jalkautetaan Helsingin seudun pääpyöräilyverkon ja laatukäytävien määrittelytyössä esitetyt toimet paikallisella tasolla Vuoropuhelu liikennereformin jatkotöinä laadittavien Otaniemen pyöräilyverkon yleissuunnitelmien kanssa. 6

7 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 7

8 Suunnittelun lähtökohtia ja suunnittelutilanne: Otaniemi Otaniemen alueen liikenneverkkosuunnitelma 2007 Otaniemen liikkumis- ja liikennereformi 2010, jonka valmistumisen jälkeen alueella on käynnistynyt useita kaavallisia hankkeita ja liikennesuunnitelmia. Otakaari, Otakaari Merkkirakennuksen rakennusoikeuden lisääminen Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun sijoittamiseksi Otaniemen metroaseman tuntumaan. Kaavoituksen pohjaksi hankkeesta on järjestetty arkkitehtikilpailu (1. vaihe 2013 ja 2. vaihe 2013). Otakaari, Tavoitteena on mahdollistaa uudisrakentaminen Otaniemeen tulevan metroaseman ympäristöön ja määritellä metroaseman tilojen liittyminen nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja uudisrakentamiseen. Otaranta, muutos, Kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa asuntorakentamisen lisääminen Otarantaan ja teekkarikylään Servinniemeen. Otaranta, muutos, Karhusaarentien ympäristöä kehitetään asuin- ja toimitilarakennuksilla nykyistä elävämmäksi kampusalueeksi sekä yhdistetään Otaniemi ja Keilaniemi tiiviiksi, yhtenäiseksi kaupunkirakenteeksi. Otaniemen eteläinen sisääntulo rakentuu (kilpailuvoitto 2007) Hagalundinkallio (Kehä I:n tunnelointi), Asemakaavan tavoitteena on tunneloida Kehä I välillä Kalevantie - Tapiolantie ja osoittaa tarpeettomaksi käyvä entinen liikennealue ja sitä reunustavia alueita asunto- ja työpaikkarakentamiseen. Maarinsolmu, Tavoitteena on mahdollistaa Maarinsolmun eritasoliittymän rakentaminen Kehä I:n tunnelointiin liittyen ja osoittaa siihen liittyviä alueita asunto- ja työpaikkarakentamiseen. Liikkumis- ja liikennereformin toimia jalkauttava neljän reittikokonaisuuden muodostama yleissuunnittelutasoinen hanke pyörätieverkon akuuteista kehittämistarpeista. Tapiolantien jatkeen (Kivimiehen keskellä olevan itä-länsi väylä) esiselvitys 8

9 Suunnittelun lähtökohtia ja suunnittelutilanne: Keilaniemi Keilaniemi, (metro, tornihanke). Tavoitteena on mahdollistaa täydennysrakentaminen Keilaniemeen tulevan metroaseman ympäristöön. Alueelle suunnitellaan asuintornitaloja (noin k-m 2 ) ja Kehä I:n tunnelointia (valituskaava) Kehä I (mt 101) välillä Länsiväylä (kt 51) Karhusaarentie (mt 1142). Yleissuunnitelma Liikenneympyrä rakentuu (valituskaava) Karhusaarentien ylitys Kivimiehentielle rakentuu (kaupunkisuunnittelulautakunnan vaatimus) ja Karhusaarentie painetaan alas Keilaranta 9:n torni rakentuu (vahva kaava, lautakunta vaati suoraan rantaraitilta rantaan tulevan yhteyden / ei niemen ympäri) Keilaniemen palvelualuehanke käynnissä 9

10 PYÖRÄILYKAUPUNGIN VISIO JA KEHITTÄMISLINJAUKSET 10

11 Pyöräilykaupungin visio Otaniemen ja Keilaniemen pyöräilyystävällisyyttä huokuva liikenneympäristö kannustaa ja rohkaisee asukkaitaan ja työntekijöitään pyörän ympärivuotiseen käyttöön. Polkupyörä on luonteva tapa liikkua paikasta toiseen arjen matkoilla ja vapaa-aikana. Pyöräily Otaniemessä ja Keilaniemessä on sujuvaa, helppoa ja turvallista. 11

12 Pyöräliikenteen suunnittelua ohjaavia tavoitteita ja periaatteita Laadukkaat ja miellyttävät pyöräilyolosuhteet koetaan sujuviksi ja turvallisiksi kaikissa liikkujaryhmissä. Pyöräliikenteellä on selkeä väylähierarkia, jota tarjottava laatutaso liikenneympäristössään ilmentää. Fillaroinnin houkuttelevuutta parannetaan toteuttamalla todellisissa pyöräkaupungeissa käytössä olevia ajanmukaisia ratkaisuja erottelemalla jalankulkijat ja pyöräilijät selkeästi panostamalla pyöräreittien ja erityisesti liittymien sujuvuuteen muistamalla huolehtia erityisesti pienistä yksityiskohdista Keskinkertaisuuteen ei saa tyytyä, sillä kaikkea kaikille tasaisesti -periaate ei toimi liikennesuunnittelussa. On priorisoitava, mitä halutaan suosia. 12

13 PYÖRÄTIEVERKON HIERARKIA JA LAATUTASOTAVOITTEET 13

14 Pyöräilyn ja jalankulun väylien luokittelu 1. Seudullisen pyöräilyn laatukäytävät Yhdistävät aluekeskuksia ja suurimpia työpaikka-alueita/kampuksia Verkko on määritelty HSL:n suunnitelmassa 2012 (HLJ 2011: Helsingin seudun pääpyöräilyverkon ja laatukäytävien määrittely, HSL 21/2012) 2. Pyöräilyn seutureitti (seudullinen pääreitti) Yhdistää seudun suuret asuin-, työpaikka- ja palvelukeskittymät Verkko määritelty HSL:n suunnitelmassa 2012 (HSL 21/2012) 3. Alueellinen pääreitti Täydentää seudullisia pääreittejä ja yhdistää kaupunginosat toisiinsa Verkko on määritelty Espoon kevyen liikenteen kehittämisohjelmassa (2011) 4. Paikallisreitti Kytkee alueen eri osat pääreitteihin ja keskustaan 5. Ulkoilu- ja virkistysreitti Mahdollistaa liikkumisen viihtyisässä ympäristössä asuinalueella ja kytkee alueen seudullisiin virkistysreitteihin 6. Tonttikadut Yhdistävät pääreitit ja paikallisreitit asuin- ja työpaikka-alueille Umpi- tai rengaskatu, alhainen nopeusrajoitus ja mahdollisesti kadunvarsipysäköintiä 14

15 Seudullinen pyöräilyn laatukäytävä Suositukset Suositeltava väylätyyppi [poikkileikkaus] Liittymä vilkasliikenteisen pääkadun tai maantien kanssa Liittymä vähäliikenteisen sivukadun kanssa 2-suuntainen pyörätie, ajosuunnat erotettu keskiviivalla. [pyörätie 3,0 4,0 m]. Kadun reunassa jalankulku kiveyksin erotellulla väylällä. Puistoalueella pyörätie erotellaan jalankulusta nurmikaistaleella. Pääsääntöisesti laadukas eritasoratkaisu pitkien viivytysten välttämiseksi. Tasoliittymissä pyörätien jatke ajoradan tasossa, maalattu erottuvalla värillä. Sujuva geometria. Tarvittaessa liikennevalo-ohjaus. Ei korotettua keskisaareketta. Pyörätien jatke korotettuna, maalattu erottuvalla värillä. Keskustoissa laatukäytävät hyödyntävät alikulkuja. Tasoliittymissä varmistetaan pyöräilyn sujuvuus. Puistoalueilla laatukäytävä erotellaan viherkaistaleella jalankulusta. 15

16 Pyöräilyn seutureitti Suositukset Väylätyyppi [poikkileikkaus] Kevyen liikenteen väylä, eroteltu jalankulku ja pyöräily. [yhteensä 4,5 m, josta pyörätie vähintään 2,5 m] Liittymä vilkasliikenteisen pääkadun tai maantien kanssa Tasoliittymissä pyörätien jatke ajoradan tasossa. Tarvittaessa liikennevalo-ohjaus. Ei korotettua keskisaareketta, ei reunakiviä. Liittymä vähäliikenteisen sivukadun kanssa Pyörätien jatke korotettuna. Vilkkailla pääreiteillä pyörätie, jalkakäytävä ja pysäkit erotellaan kiveyksellä Sivukadun liittymässä pyörätien jatke on samassa tasossa. 16

17 Alueellinen pääreitti Suositukset Väylätyyppi [poikkileikkaus] Liittymä vilkasliikenteisen pääkadun tai maantien kanssa Kevyen liikenteen väylä, jalankulun ja pyöräilyn erottelu vähintään keskusta-alueilla, joissa paljon jalankulkua. [yhteensä 4,5 m, josta pyörätie vähintään 2,5 m] [ilman erottelua 4,0 m] Tasoliittymissä pyörätien jatke ajoradan tasossa. Tarvittaessa liikennevalo-ohjaus. Keskusta-alueilla jalankulku ja pyöräily erotellaan kiveyksellä tai maalauksella. Liittymä vähäliikenteisen sivukadun kanssa Pyörätien jatke korotettuna. Sivukatujen liittymissä pyörätie korotettuna. 17

18 Paikallisreitit Suositukset Väylätyyppi [poikkileikkaus] Ns. perinteinen kävelyn ja pyöräilyn yhdistetty kevyen liikenteen väylä, ei erottelua [3,5]. Liittymä vilkasliikenteisen pääkadun tai maantien kanssa Liittymä vähäliikenteisen sivukadun kanssa Tasoliittymissä pyörätien jatke ajoradan tasossa. Tasoliittymissä pyörätien jatke ajoradan tasossa. Paikallisreiteillä riittää yhdistetty kevyen liikenteen väylä. Myös pääkatujen liittymissä on pyöräilyn sujuvuutta parannettava madaltamalla reunakivet. 18

19 Virkistysreitit Suositukset Väylätyyppi [poikkileikkaus] Liittymä vilkasliikenteisen pääkadun tai maantien kanssa Liittymä vähäliikenteisen sivukadun kanssa Hiekka- tai kivituhkapintainen yhdistetty kävelyn ja pyöräilyn väylä [3,5 5 m]. Pääsääntöisesti laadukas eritasoratkaisu pitkien viivytysten välttämiseksi. Mahdollinen myös pyörätien jatke ajoradan tasossa. Tarvittaessa liikennevalo-ohjaus. Sujuva geometria. Pyörätien jatke korotettuna. Maalattu erottuvalla värillä. Virkistysreitit ovat pääsääntöisesti sorapäällysteisiä. Virkistysreittien tulisi muodostaa jatkuva verkko 19 alueiden halki, mikäli mahdollista.

20 Lähtökohtia verkkohierarkian määrittelyyn 1/2 Otaniemen liikkumis- ja liikennereformi 2010 Espoon kevyen liikenteen kehittämisohjelma 2011 Pyöräilyn tavoiteverkko vuodelle

21 Lähtökohtia verkkohierarkian määrittelyyn 2/2 Helsingin seudun pääpyöräreittien tavoiteverkko 2020 (HSL 2011) Lähde: HLJ 2011: Helsingin seudun pääpyöräilyverkon ja laatukäytävien määrittely (HSL 21/2012) 21

22 Otaniemen ja Keilaniemen pyörätieverkko tavoitetilanteessa 22

23 Otaniemen ja Keilaniemen pyöräilypotentiaali 2035 Kesähuippuun laajennetut vuorokausiliikenteet 2035 Joitakin huomioita pyörävirtojen simuloinneista ja sijoittelusta Simulointi on tehty vuoden 2035 maankäytöllä. Kysyntä on sijoiteltu nykyiselle verkolle. Tarkastelu on teoreettinen. Simuloinnin tarkoituksena on ollut tunnistaa suuret linjat eli pääreittien kysyntäpotentiaali ja liityntäpyöräilyn pääsuunnat. Otaniemen ja Tapiolan väliset matkat jakautuvat vallitsevien olosuhteiden mukaan Tekniikantien ja puistoreitin välille. Kesällä puistoraitti on (ollut) paras. Talvella reitti Tapiolantie - Miestentie - Otaranta on aurattu yleensä parhaiten. Servin Maijan tien ja kirjaston välisellä reitillä sijoittelualgoritmi välttää liian innokkaasti Jämeräntaipaleen, Servin Maijan ja Otakaaren autoteitä sekä rakennusosaston nurkkaa. Reititys ei ota huomioon, että rantaraitti on kapea, mutkainen ja mutainen jne. 23

24 TYYPILLISIÄ PYÖRÄILYMATKOJA JA LIIKKUJARYHMIÄ ALUEELLA 24

25 Opiskelijat Tyypillisiä matkaketjuja Koti-opiskelupaikka 1- lounaspaikka opiskelupaikka 2 - harrastuspaikka - koti Koti illanvietto/harrastuspaikka - koti Yhteystarpeita alueella Yliopiston päärakennus, osastot ja laitokset Kirjasto, Otaniemen ostoskeskus, Dipoli, Otahalli ja urheilukenttä, uimahalli Metroaseman sisäänkäynnit Erityistarpeita pyöräilyolosuhteille Lyhyet ja sujuvat lähiyhteydet Pysäköintipaikat ja turvalliset pyörätelineet Pyöräilyä paljon kävelypainotteisilla alueilla järjestelyt ja liikkumisen rytmi jalankulun ehdoilla Talvikunnossapito 25

26 Työmatkapyöräilijät Tyypillinen matkaketju Koti-työ-koti Työmatka suuntaansa km Yhteystarpeita alueella Yhteydet Tapiolan, Matinkylän, Leppävaaran ja Helsingin suuntiin (Kuusisaari ja Länsiväylä) Matkakohteita alueella mm. Innopolit, TKK:n päärakennus, VTT ja Keilaniemen toimistot kuva: Juice Images, Comma images Erityistarpeita pyörätieverkolle Suorat, sujuvat ja tasavauhtiset yhteydet alueen läpi Pyöräilyn laatukäytävän luonteen esilletuominen hierarkia, mikroympäristö, leveys, materiaali Vähän konflikteja kävelijöiden ja autojen kanssa, etuajo-oikeus risteyksissä, korotettu suojatie kautta linjan Myös puistomaisilla laatukäytävillä erottelu jalankulusta Virikkeellinen ympäristö Ympärivuotinen nopea kunnossapito pääreiteillä 26

27 Liityntäpyöräilijät Tyypillinen matkaketju Koti asema toimisto kokous asema - koti Yhteystarpeita alueella Sujuva ja katkeamaton yhteys asuinalueilta asemalle Yhteydet asemalta suurimmille työpaikoille Erityistarpeita pyörätieverkolle Virkistävä ja virikkeellinen reitti kotoa asemalle tai asemalta työpaikalle Ympärivuotinen kunnossapito 27

28 Asiointipyöräily Tyypillinen matkaketju Työpaikka kokous työpaikka Opiskelupaikka Tapiolan keskus - Opiskelupaikka Yhteystarpeita alueella Työpaikat, asiointikohteet, palvelut Kaupunkipyöräjärjestelmä lähellä Erityistarpeita pyörätieverkolle Sujuvat yhteydet alueen sisällä Vaivaton asiakaspysäköinti kohteessa kuva: JCDecaux 28

29 Virkistyspyöräilijät Tyypillinen matkaketju Koti viheralue kahvila - koti Yhteystarpeita alueella Espoon rantaraitti Silkkiniitty Otsolahti Länsiväylän varsi Erityistarpeita pyörätieverkolle Rauhallinen, luonnonelementtejä ja maisemia hyödyntävä virikkeellinen reitti, joka yhdistää seudun ulkoilualueita 29

30 LIITYNTÄPYÖRÄPYSÄKÖINTI 30

31 Liityntäpyöräilyn ominaisuuksia (YTV:n liityntäpysäköintitutkimus 2008) Liityntäpysäköinti on luonteeltaan pitkäkestoista. Vain 12 % pyörien liityntäpysäköinneistä on lyhyitä 1-6 tuntia kestäviä. Liityntäpaikkojen mitoituksessa tulee varautua siihen, että paikkojen vuorottaiskäyttö esimerkiksi asiointipalveluihin on vähäistä. Tärkeimmät syyt liityntäpyöräilyyn 1. Pyöräilymatka määränpäähän on liian pitkä ja matka on nopeampi kuin yksinomaan pyörällä tehtynä 2. Liityntä tarjoaa hyvät ja säännölliset joukkoliikenneyhteydet 3. Pyörä tarpeen osalla matkaa 4. Ei autoa käytettävissä Pyöräilijöiden kehitysehdotuksia houkuttelevuuden parantamiseksi 1. Turvallisuuden kohentaminen (valvonta, valaistus..), 2. Mukavuuden parantaminen (katetut paikat) 3. Telinepaikat, jotka mahdollistavat runkolukituksen 4. Paikkamäärän lisääminen 31

32 Liityntämuotojen työnjako Kävely on noin kilometriin saakka pääliityntämuoto Liityntäpyöräily on vilkkainta metrin etäisyydellä asemasta Liityntäpyöräilypotentiaali alkaa noin 300 metrin etäisyydellä asemasta poispäin 85 % liityntäpyörämatkoista tehdään 2 km linnuntie-etäisyydeltä asemasta Eri liityntämuotojen kulkutapajakaumat asemaetäisyyden mukaan esikaupunkialueiden metro- ja kaupunkirata-asemilla (aineistona Helsingin työssäkäyntialueen liikkumistutkimus 2008, YTV/HSL) 32

33 Asukastiheys metroasemien vaikutusalueella (ennuste 2035) Sisempi ympyrä 300 m Ulompi ympyrä 2000 m (Liityntäpyöräily on vilkkainta metrin etäisyydellä asemasta) 33

34 Työpaikkatiheys metroasemien vaikutusalueella (ennuste 2035) Sisempi ympyrä 300 m Ulompi ympyrä 2000 m (Liityntäpyöräily on vilkkainta metrin etäisyydellä asemasta) 34

35 Liityntäpyöräpaikkatarpeen arviointi Mitoituslinjat aseman liityntäpysäköinnille: 1. Oletetaan, että kysyntä sijoittuu nykyisten seudun aluekeskusten keskimääräiselle tasolle: kysyntä 1,5 % asukaspotentiaalista (esimerkiksi Leppävaara) 2. Oletetaan, että kysyntä asettuu vähintään seudun liityntäpyöräilyltään vilkkaimpien asemien tasolle: kysyntä 2,7 % asukaspotentiaalista (esimerkiksi Tikkurila) 3. Luodaan erinomaiset edellytykset pyöräilykaupungille asettamalla tarjonta seudun vilkkaimpien asemien tarjonnan tasolle: tarjonta 3,5 % asukaspotentiaalista (esimerkiksi Tikkurila ja Malmi) 35

36 Liityntäpyöräpaikkamäärät / Otaniemi Aloitusvaiheen suositus 200 pyöräpaikkaa Vastaa hankesuunnitelmassa ja asemakaavassa esitettyä tarvetta: 121 paikkaa pääsisäänkäynnin yhteyteen ja 79 paikkaa Tietotien sisäänkäynnin yhteyteen Mitoitus nykyisellä maankäytöllä 0,033 paikkaa/asukas, joka vastaa Tikkurilaa (nykyinen maksimitarjonta seudulla) Otaniemessä korostuvat sisäiset liikkumistarpeet Tilavarauksena esitetään 350 pyöräpaikkaa Vuoden 2035 maankäytöllä 0,032 paikkaa/asukas Paikkatarvelaskelma perustuu huomattavaan maankäytön kasvuennusteeseen (asukkaat +180 %, työpaikat +24 %) Sisältää mahdollisen kaupunki- ja yrityspyöräjärjestelmän tilavaraukset. Lisäpaikat pääosin pääsisäänkäynnin yhteyteen. 36

37 Otaniemen liityntäpyöräilypotentiaali Liityntäpyöräilyn pääsuunnat Otakaari ja Otaniementie. Liityntäpysäköintipaikkojen vuorottaiskäyttö (esimerkiksi paikkojen käyttö asiointiin) on vähäistä. Otaniemessä on liityntäpyöräilypotentiaalia erityisesti myös iltaisin (ei mitoittava). Ensi vaiheen paikkojen jakaminen: 1/3 (79 pp) läntinen sisäänkäynti ja 2/3 (121 pp) pääsisäänkäynti Otaniementien pohjoispuolella on sisäänkäyntivaraus, jota ei alkuvaiheessa toteuteta. Jos varaus myöhemmin toteutuu, suositellaan tilavarauspaikkoja (100 pp) painotettavan ensisijaisesti pohjoiselle sisäänkäynnille. Jos varaus ei toteudu, lisäpaikat sijoitellaan ensimmäisen vaiheen suhteessa. 37

38 Liityntäpyöräpaikkamäärät / Keilaniemi Ensivaiheen suositus 100 pyöräpaikkaa Asemakaavakartassa 112 paikkaa keskitetysti eteläisen ja pohjoisen sisäänkäynnin välissä Nykymaankäytöllä tarjonnan mitoitus 0,09 paikkaa/asukas (kolminkertainen nykyisiin parhaan tarjonnan asemin nähden) Tilavaraussuositus 150 pyöräpaikkaa Vastaa hankesuunnitelman mitoitusta (150 pp) Vuoden 2035 maankäytölläkin (0,039 paikka/asukas) tarjonta ylittää seudun vilkkaimpien asemien nykyisen paikkatarjonnan Keilaniemen aseman vaikutusalueen nykyinen ja erityisesti tuleva asutus sijoittuu selvästi kävelyetäisyydelle asemasta Tilavarauksella mahdollistetaan yrityspyöräjärjestelmä 38

39 Keilaniemen liityntäpyöräilypotentiaali Liityntäpyöräilyn potentiaaliset suunnat Itäranta / Otsolahti Hagalundinkallio / Otsonkallio Kaakkoinen Otaniemi (Kivimies ja eteläinen Otaranta) Lehtisaari (tulevassa taksa- ja lippujärjestelmässä ei vyöhykerajaa) 39

40 Liityntäpyöräpaikkojen laadullisia tavoitteita Vähintään 2/3 pysäköintipaikoista varustetaan runkolukittavin telinein, joka sopii perinteiselle lukolle tai U-lukolle. Osa paikoista voi olla esimerkiksi kaaritelineitä. Pysäköintialue on katettu. Pysäköintialueen houkuttelevuutta voidaan parantamalla tarjoamalla pumppuasema, säilytyslokeroita kypärille jne. Hyvä valaistus ja valvonta. Turvallisuus perustuu sosiaaliseen kontrolliin (telineet paikoissa, joissa paljon ohikulkijoita) ja tallentavaan kameravalvontaan Kameravalvonnan operointi, alueiden puhtaanapito, telineiden kunnostus ja hylättyjen pyörien siirto hoidettava tehostetusti 40

41 Liityntäpyöräpaikkojen vaatimuksia Riittävästi pyöräpaikkoja Lähellä määränpäätä Suojassa sateelta Turvallinen Tunnistettava ilme 41

42 Pyöräpaikkojen tilatarpeesta Perusmitoituksessa (RT ) 0,6 x (2+2)m = 2,4 m 2 /paikka Kaksirivisellä jaettu liikennetila tilantarve 1,8 m2/pyörä Kaksirivinen + vinopysäköinti: tilantarve noin 1,2 m2/pyörä Henkilöauton tilantarve tonttipysäköinnissä noin 25 m2 Pyöräpysäköintimitoitus Tanskassa liikennetila 2 m 1,4 m 2 m 0,6 m Pyörien määrä x 0,6m x 3,75 m 2,25 m 2 /paikka Vinopysäköinti vie vähemmän tilaa 1,68 m 2 /paikka (yksirivinen) 1,2 m 2 /paikka (kaksirivinen) 42

43 Aina oltava tilaa vielä yhdelle pyörälle Pyöräparkissa täytyy olla tyhjää tilaa noin 20 %, jotta käyttö on mielekästä ja kapasiteetti on riittävä Nyrkkisääntö: pysäköintipaikkojen käyttöasteen saavuttaessa 80 % tulisi paikkamäärää kyetä lisäämään 20 % Pysäköintitilaa on tarjolla sitä kaipaaville Pysäköinnin laatu pysyy hyvänä Tarjottujen paikkojen käytön ja pysäköintikäyttäytymisen systemaattinen seuranta sekä riittävät tilavaraukset Paikkojen lisääminen ja/tai siirto Lähde: Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä / Verne

44 Liityntä asemalta työpaikoille? Kaupunkipyöräjärjestelmä Yhtenäinen järjestelmä HSL-alueella Mainosrahoitteinen tai kaupunkien operoima Rekisteröityminen ennakkoon ja käyttäjien tunnistaminen Älykkyys telineissä Alaikäraja pyörien käytölle Laaja pyöränhuoltoverkosto Kampuspyörät Yliopiston, opiskelijoiden pyöräilykerhon sekä paikallisten yritysten yhteistyönä Yrityspyöräjärjestelmä Edellistä kevyempi toteutusmalli Asemalla esimerkiksi pyöräkaappi, johon jokaisella yhteiskäyttäjällä oma avain Firmapyörien leasing- ja huoltosopimukset Sähköavusteiset pyörät 44

45 PYÖRÄILYN NYKYINEN ROOLI LIIKKUMISESSA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSSÄ 45

46 Liikkumisen tunnuslukuja Otaniemessä on yhteensä asukasta ja työpaikkaa Keilaniemessä työpaikkaa Arvio eri kulkutapojen nykyisestä käytöstä (lähde: Helsingin seudun liikenne-ennusteen saapuvat ja lähtevät matkat aamuhuipputuntina, malli on estimoitu lokakuussa tehdyn liikkumistutkimuksen perusteella) 46

47 Aalto-yliopiston työntekijöiden kulkutapojen käyttö Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n liikkumisselvityksessä (Newsec ) kartoitettu yliopiston työntekijöiden työmatkaliikenteen kulkutapojen käyttöä Aalto-yliopisto/ TKK yhteensä työpaikkaa (40 % Otaniemen työpaikoista), joista 81 % kokopäiväisiä ja 19 % osa-aikaisia (lähde: Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Liikenneselvitys / Newsec ) 47

48 Aalto-yliopiston / TKK työntekijöiden asuinpaikat 5 km 10 km (lähde: Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Liikenneselvitys (Newsec ) 48

49 Pyöräily- ja jalankulkijamääriä suunnittelualueella Lähde: Otaniemen liikkumis- ja liikennereformi

50 Pyöräily- ja jalankulkijamääriä suunnittelualueella Pyöräily ja jalankulkulaskentoja Kooste pyörälaskennoista Lähde: Liikenne Espoossa 2011 Lähde: Liikenne Espoossa

51 PYÖRÄILYOLOSUHTEIDEN NYKYISIÄ ONGELMIA JA LÄHIVUOSIEN KEHITTÄMISTARPEITA 51

52 Sujuvuutta heikentäviä ongelmia Pyöräverkolta puuttuu yhtenäisyys ja jatkuvuus Otaniemen alueelta puuttuu selkeä pääraitisto eikä liikkumisympäristö ilmennä väylähierarkiaa. Kevyen liikenteen verkossa on epäjatkuvuuskohtia pyörällä liikkuville erityisesti Otaniementiellä, Tekniikantiellä ja Otakaaren itäosassa. Verkon katkonaisuus heikentää sujuvuuden ohella myös turvallisuuden tunnetta. Pyöräliikenteen väyläratkaisuna yleisimmin yhdistetty jalankulun ja pyöräilyn kevyen liikenteen väylä tai pyöräily ajoradalla (Otakaaren itäosa ja Tietotie). Otaniementien kankeahkot ylitykset, pakotettuja puolenvaihtoja. Poikkileikkaukset vaihtelevat, pyörätiet osin erittäin kapeita. Konfliktit jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välillä Pyöräilyä ja kävelyä ei ole eroteltu. Suurimmat jalankulkuvirrat Otaniementien ja Vuorimiehentien liittymässä pysäkkialueineen. Tulevaisuudessa metroasemien sisäänkäyntien tuntumassa. 52

53 Turvallisuutta ja käytettävyyttä heikentäviä ongelmia Turvattomat risteämiset autojen kanssa Erityisesti Otaniementiellä Otakaaren, Vuorimiehentien ja Tietotien liittymät ja Tekniikantie - Miestentie Pääväylien laatutasossa kohennettavaa Korkeat reunakivet Myös päällysteiden tasaisuudessa on puutteita Mukavuus Otakaaren epäviihtyisyys ja puistoraitin keskiosan epämääräisyys Valaistuksen puuttuminen joillain raiteilla 53

54 A. Verkon yhteyspuutteet A1. Otaniementiellä yhteyspuute välillä Tietotie Biologinkuja, pääliityntäyhteys lännestä Pyörätien rakentaminen A2. Tietotiellä pyöräillään ajoradalla Jalkakäytävä kevyen liikenteen väyläksi, JKPP eroteltu [4,5 m], erottelutarve metroaseman sisäänkäynnin takia A3. Otakaarella pyöräillään ajoradalla Ajoradan kaventaminen ja pyöräkaistat tai JKPP yhdistetty [3,5 4m] sisäkehällä A4. Tekniikantieltä puuttuu pyörätie Jalkakäytävän leventäminen kevyen liikenteen väyläksi välillä Vuorimiehentie Tietotie JKPP yhdistetty [3 4m] 5 A5. Keilaniementie Pyörätien jatkeen rakentaminen JKPP eroteltu [4,5 m] 6 A6. Keilalahdentie Keilaterassi JKPP [4m] 54

55 Verkon yhteyspuutteet ja laatutason jatkuvuus A1 A2 A3 A4 A5 A6 55

56 B. Erottelu, pyöräteiden leveydet ja pullonkaulat B1. Otaniementie ja Tietotie JKPP eroteltu [4,5m], maalaus B2. Kulttuuriraitti JKPP eroteltu [4,5m] kivituhka ja väliin nupukiviraidat. B3. Otaniementie, eteläreuna JKPP eroteltu [4,5m], maalaus B4. Otaniementie, pohjoisreuna Leventäminen JKPP eroteltu [4 m] B5. läntinen Otakaari välillä Sähkömiehentie - Otaniementie JKPP eroteltu [4,5 m], maalaus B6. Vuorimiehentie Ajoradan kavennus, JKPP eroteltu [4,5 m] ja linjauksen siirto pysäkkikatosten taakse B7. Keilaniementie JKPP eroteltu [4,5 m] B8. Karhusaarentie JKPP eroteltu [4,5 m] X kohdistuu laatukäytävään 56

57 Erottelu, pyöräteiden leveydet ja pullonkaulat B1 B2 B3 B4 B5 B6 B7 B8 X kohdistuu laatukäytävään 57

58 C. Liittymät, sujuvuus ja turvallisuus C1. Maarinrannantie - Otaniementie Linjaus lähemmäksi liittymää, keskisaareke ja suojatien korotus C2. Otaniementie - Biologinkuja Pyörätien jatkeen rakentaminen ja keskisaarekkeen avartaminen C3. Otaniementie itäinen Otakaari Liittymägeometrian parantaminen ja laadukas puolenvaihtopaikka Otaniementien eteläpuolelle C4. Otaniementie Otaranta Liittymägeometrian sujuvoittaminen C5. Tekniikantie Miestentie Huono liittymägeometria, liittymää ei voi siirtää? C6. Karhusaarentie Otaniementie Paljon pyöräilijöitä, pitkät odotusajat liikennevaloissa, eritasoliittymä X kohdistuu laatukäytävään 58

59 Liittymät, sujuvuus ja turvallisuus C1 C2 C3 C4 C5 C6 X kohdistuu laatukäytävään 59

60 D. Ajomukavuus, päällysteet ja reunakivet D1. Tietotie - Otaniementie korkeat reunakivet, pyörätien jatke samaan tasoon D2. Otaniementie - Biologinkuja korkeat reunakivet, pyörätien jatkeen rakentaminen, tasoerojen pienentäminen ja keskisaarekkeen avartaminen D3. Otaniementie - Vuorimiehentie korkeat reunakivet (erityisesti kirjaston puoli) D4. Tekniikantie - Kulttuuriraitti korkeat reunakivet, pyörätien jatke samaan tasoon X kohdistuu laatukäytävään 60

61 Ajomukavuus, päällysteet ja reunakivet D1 D2 D3 D4 X kohdistuu laatukäytävään 61

62 E. Näkemät, valaistus E1. Otakaaren pohjoinen väylä pusikkoinen, pimeä E2. Karhusaarentien alikulku mutkikas linjaus ja heikot näkemät, peili

63 Näkemät ja valaistus E1 E2 63

64 Yhteenveto laatukäytävien nykyisistä puutteista Liittymät Laatutasosuositus toteutuu Laatutasosuositus ei toteudu Väylien poikkileikkaus Suositus ei toistaiseksi toteudu missään. Suositukset (Helsingin seudun pääpyöräilyverkon ja laatukäytävien määrittely, HSL 2012) Suositeltava väylätyyppi [poikkileikkaus] Liittymä vilkasliikenteisen pääkadun tai maantien kanssa Liittymä vähäliikenteisen sivukadun kanssa 2-suuntainen pyörätie, ajosuunnat erotettu keskiviivalla. [pyörätie 3,0 4,0 m]. Kadun reunassa jalankulku kiveyksin erotellulla väylällä. Puistoalueella pyörätie erotellaan jalankulusta nurmikaistaleella. Pääsääntöisesti laadukas eritasoratkaisu pitkien viivytysten välttämiseksi. Tasoliittymissä pyörätien jatke ajoradan tasossa, maalattu erottuvalla värillä. Sujuva geometria. Tarvittaessa liikennevalo-ohjaus. Ei korotettua keskisaareketta. Pyörätien jatke korotettuna, maalattu erottuvalla värillä. 64

65 Kehittämisohjelman toimenpiteet perustuvat nykyiseen liikenneverkkoon 28. Karhusaarentien eritaso Otaniemessä 63. Tekniikantien. Jalkakäytävä kevyen liikenteen väyläksi 65