Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10."

Anne Mäkelä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Liikenne ja maankäyttö

2 Hankkeen ydintavoitteet Parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ja lisätä molempien liikennemuotojen käyttöä sekä edistää elinvoimaista kaupunkikeskustaa seuraavin teesein: pyöräily on sujuvaa ja turvallista keskustaan, keskustassa ja keskustan ohi. kävely on miellyttävää ja esteetöntä kävelyalueita pitkin keskustassa sekä keskustasta Torinrantaan, Matkakeskukseen ja Ainolanpuistoon. Ohjata yleis- ja asemakaavoitusta sekä katusuunnittelua. Säilyttää Oulu pyöräilyn ykköskaupunkina Suomessa.

Oululaista pyöräilyn ja jalankulun historiaa ja ylpeydenaiheita Pitkäjänteisesti, jo 1970-luvun alusta alkaen, kehitetty pyöräilyn ja jalankulun verkko, jossa on muista kaupungeista poiketen erittäin

3 Oululaista pyöräilyn ja jalankulun historiaa ja ylpeydenaiheita Pitkäjänteisesti, jo 1970-luvun alusta alkaen, kehitetty pyöräilyn ja jalankulun verkko, jossa on muista kaupungeista poiketen erittäin paljon yhdyskuntarakenteen sisäisiä väyliä (omia puistoväyliä, vesistön ylittäviä väyliä, asuntoalueita yhdistäviä väyliä, ). Rotuaari ja sen määrätietoinen kehittäminen ja laajentaminen. Suurin pyöräilijöiden määrä Suomessa ympäri vuoden. Talvipyöräily.

Pyöräilijöiden suuri määrä Oulussa pyöräilyn osuus kaikista matkoista on nykyisin 21 % (Oulun seudulla 19 % ja Suomessa keskimäärin 8 %) ja jalankulun osuus 19 % (Oulun seutu 16 % ja Suomi

4 Pyöräilijöiden suuri määrä Oulussa pyöräilyn osuus kaikista matkoista on nykyisin 21 % (Oulun seudulla 19 % ja Suomessa keskimäärin 8 %) ja jalankulun osuus 19 % (Oulun seutu 16 % ja Suomi keskimäärin 21 %). Oulun keskustan ympärille rakentuvalla 1-2 km jalankulkuvyöhykkeellä tapahtuvista matkoista tehdään nykyisin jaloin 37 % ja pyörällä 26 %. Pyöräilyn ja jalankulun määrä kasvaa nykyisestä

5 Nykytilanteen keskeisiä ongelmia Pyöräily ei ole keskustassa sujuvaa. Vanhan jalankulku- ja pyöräilyväylärakenteen kunnossapito. Pyöräpysäköinnin puutteellinen määrä ja laatu vähentää pyöräilyn houkuttelevuutta ja aiheuttaa kaupunki-imagoa heikentävää villiä pyöräpysäköintiä. Muutamat turvattomat pääkatujen risteämiskohdat. Oulun maine pyöräilykaupunkina alkaa rapistua.

6 Pyöräilyn hierarkkinen tavoiteverkko Hyvä pyöräilyverkko on autoliikenteen verkon tapaan hierarkkinen, jossa tärkeimmät reitit erottuvat laadultaan ja kunnossapidoltaan muista reiteistä. Pyöräilyverkon hierarkia perustuu eritasoisten keskusten välisiin yhteyksiin, jossa seudun kaupunkikeskus on keskeisin kohde Keskustassa pyöräilyn pää- ja aluereitit muodostuvat pyöräilyyn parhaiten soveltuvimmista väylistä siten, että ne liittyvät luontevasti eri suunnista keskustaan tuleviin vastaavan luokituksen mukaisiin reitteihin.

7 Pyöräilyn tavoiteverkko ja kävelyalueet Pääreitit Aluereitit Merkittävät kävelyalueet

8 Merkittävät kävelyalueet Sujuva yhteys keskustasta Torinrantaan, Matkakeskukseen ja Ainolanpuistoon. Kävelykadut, kävelypainotteiset kadut tai korkeatasoiset ja esteettömät jalkakäytävät.

9 Kirkkokatu katusuunnitelma 2-suuntainen pyörätie

Pyöräilyn ja jalankulun tavoiteverkon väylätyypit Kaksisuuntainen pyörätie ja kiviraidalla erotettu jalkakäytävä: Pyörätien asfaltin leveys 3,0 m, mutta tarvittaessa hyväksytään 2,5 m Jalkakäytävän

10 Pyöräilyn ja jalankulun tavoiteverkon väylätyypit Kaksisuuntainen pyörätie ja kiviraidalla erotettu jalkakäytävä: Pyörätien asfaltin leveys 3,0 m, mutta tarvittaessa hyväksytään 2,5 m Jalkakäytävän päällysteen osa 2,5 m, mutta suositelta ratkaisu 3,0 m Pääreitin pyörätien esitetään olevan punainen hierarkian korostamiseksi PP:n ja JK:n välissä on 0,2 m leveä noppakiviraita tai vastaava erottelu

11 Väylätyyppien perusteluita Kaksisuuntainen pyörätie, jonka rinnalla kulkee kiviraidalla eroteltu jalkakäytävä Oulussa keskustan ruutukaava-alue on pieni (pohjois-eteläsuunta 1300 m ja itä-länsisuunta 830 m). Heti tämän ulkopuolella on myös tarvetta erotella jalankulkijat ja pyöräilijät toisistaan, missä ainoa ratkaisu on kaksisuuntainen pyörätie, jonka rinnalla kulkee jalkakäytävä. Sama väylätyyppi ruutukaava-alueella ja tämän ulkopuolella on selkeä ja looginen valinta. Jatkossa kaksisuuntaisia pyöräteitä toteutetaan myös muihin Oulun seudun suurimpiin aluekeskuksiin. Oulun keskustassa pääväylät kulkevat pääosin pääkatujen ulkopuolella, jolloin risteämisiä autoliikenteen kanssa on maltillisesti. Kaikkien käyttäjäryhmien on helppo käyttää kaksisuuntaista pyörätietä. Kaksisuuntainen pyörätie vie vähemmän tilaa kuin yksisuuntaiset pyörätiet. Hidaskatu Autoliikenteen ajonopeudet ovat alhaisia ja autoliikenne vähäistä. Henkilöautojen pysäköinti katujen varsilla vähenee maltillisesti.

12 Havainnekuva Isokadulta (2 suuntainen pp + jk)

13 Havainnekuva Koulukadulta (Hidaskatu ve A)

14 Havainnekuva Koulukadulta (Hidaskatu ve B)

15 Pyöräpysäköinnin paikat ja määrät (Pro Gradu, Markus Aittola: Pyöräpysäköinti osana kaupunkisuunnittelua)

16 Ehdotus toimenpideohjelmaksi Väyläkohteista muodeostetaan järkeviä kokonaisuuksia. Toteutus jaetaan kolmeen kiireellisyysluokkaan (Lisäksi on olemassa neljäs luokka, jonka aikataulu in riippuvainen lähialueen maankäytön muutoksista) Osa toimenpiteistä tehdään erillisinä hankkeina ja osa muiden hankkeiden yhteydessä. Useimmat kohteet vaativat tarkemman yleissuunnitelman ja katusuunnitelman laatimisen. Osa toimenpiteistä vaatii myös asemakaavamuutoksen. Tavoiteltu aikajänne on vuotta.

17 Vaikutukset Parantaa keskustan vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta. Lisää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden arvostusta. Lisää terveydellisiä hyötyjä. Tukee tavoitetta lisätä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrää ja kulkutapaosuutta kaikissa matkoissa. Tukee liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämisen tavoitteita. Parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta. Vähentää kadunvarsipysäköinnin määrää (+ / -). Parantaa Oulun imagoa pyöräilyn suunnannäyttäjänä Suomessa.

18 Kiitos Reijo Vaarala DI, Suunnittelupäällikkö Ramboll, Liikennejärjestelmät

Samankaltaiset tiedostot

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko PYÖRÄLIIKENNE- VERKON HIERARKIA Myyrmäen alueen pyöräliikenneverkon muodostamisen periaatteena on ollut luoda suunnittelualueelle pyöräilyn kannalta kilpailukykyinen verkko.