Lähderannantie pyöräliikenteen reittinä ja sille asetetut laatutasotavoitteet

Transkriptio

1 HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS 1 (7) PL HELSINKI Tekninen lautakunta PL Espoon kaupunki MUISTUTUS KATUSUUNNITELMASTA: LÄHDERANNANTIE VÄLILLÄ PITKÄJÄRVENTIE TAPIONPOLKU PIIRUSTUS NRO: 6613/001 Helsingin Polkupyöräilijät ry. esittää muistutuksenaan seuraavaa. Lähderannantie pyöräliikenteen reittinä ja sille asetetut laatutasotavoitteet Lähderannantie on kohtalaisen vilkas työmatka- ja muun pyöräliikenteen reitti. Lippajärven estevaikutus korostaa reitin merkittävyyttä, sillä vaihtoehtoisia pohjois-etelä-suuntaisia reittejä ei juuri ole. Lähderannantien ja Kolkekannaksentien risteyksestä on matkaa Keran juna-asemalle alle 3,5 km, joten Lähderannantie on lisäksi potentiaalinen liityntäliikenteen reitti. Liikennelaskentojen mukaan Lähderannantie on vilkkaampi kuin esimerkiksi Kehä I Turvesuontien kohdalla tai Keskuspuiston läpi kulkeva reitti (kuva 1). Vuonna 2020 Lähderannantien pyöräteiden kuormitukseksi on arvioitu matkaa vuorokaudessa (molemmat suunnat yhteensä) [1, s. 29]. Kuva 1. Lähderannantien pyöräliikennemäärät ovat suurempia kuin esimerkiksi Kehä I:llä Turvesuontien kohdalla tai Keskuspuistossa [2], joihin molempiin on suunniteltu pyöräliikenteen laatukäytäviä [1, s. 70].

2 2 (7) HSL:n laatukäytäväselvityksessä Lähderannantie on merkitty seutureitiksi [1, s. 70]. Seutureitille asetetut laatutasotavoitteet riippuvat siitä, tulkitaanko Lähderannantie ympäristöineen tiiviiksi asuinalueeksi vai pientaloalueeksi. Lähderannassa sijaitseva kerrostaloja palvelukeskittymä sekä liityntäliikenne Keran juna-asemalle puoltavat tulkintaa tiiviin asuinalueen puolesta. Tällöin laatutasotavoitteet ovat [1, s. 38]: Väylätyyppi eroteltu jalankulku ja pyöräily, väylän leveys yhteensä vähintään 4 m, josta pyörätie vähintään 2 m. Liittymässä vilkasliikenteisen pääkadun kanssa pyörätien jatke ajoradan tasossa. Liittymässä vähäliikenteisen sivukadun kanssa pyörätien jatke korotettuna. Näiden tavoitteiden lisäksi tulee täyttää yleiset pääpyöräilyreiteille asetetut laatutasotavoitteet [1, s. 44]: 1. Pyörätien jatkeiden geometria sivukatujen tasoliittymissä mahdollistaa mahdollisimman sujuvan pyöräilyn. Huono geometria vie usein pyöräilijän huomion muun liikenteen seuraamisesta pyörätiehen. Pääpyöräilyverkon liittymien geometria suunnitellaan selkeäksi siten, että linjaus kulkee hyvissä ajoin kohti pyörätien jatketta. 2. Pääpyöräilyverkolla oleviin tasoliittymiin ei toteuteta lainkaan reunakiviä eikä korotettua keskisaareketta. Reunakivet ja korotettu keskisaareke toteutetaan ainoastaan jalkakäytävän jatkeelle, mutta ei pyörätien jatkeelle. 3. Pääpyörätieverkolla varmistetaan riittävät näkymät pyöräteiden liittymiin ja mm. alikulkuihin. Mikäli riittäviä näkemiä ei voida toteuttaa, tulee vilkkaiden liittymien turvallisuus varmistaa pyörien kiertoliittymin. 4. Pyöräilyn pääreitti kiertää bussipysäkin sen takaa. Pyörätien ja jalkakäytävän leveys, kulkumuotojen erottelu ja reunatuet Katusuunnitelmaehdotus ei noudata edellä esitettyjä HSL:n laatutasotavoitteita pyöräteiden leveydestä, kulkumuotojen erottelusta ja reunatuista. Lähderannantien molemmin puolin kulkee yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jotka ovat erittäin kapeita, vain 3 m leveitä. Katualueella on kuitenkin runsaasti tilaa teiden leventämiseksi. Pyöräliikenteelle ja jalankululle varattu väylä tuleekin leventää laatutasomäärittelyiden mukaisesti vähintään 4 m leveäksi. Tien leventäminen mahdollistaa pyöräliikenteen ja jalankulun erottelun. Kulkumuotojen erottelu tulee tehdä selkeästi jollain rakenteellisella ratkaisulla. Pyöräilyn ja jalankulun erottelu tekee turvalliset risteysratkaisut helpommiksi ja mahdollistaa sen, että reunakiveä ei ole tarpeen asentaa pyörätien jatkeiden kohdalle. Luiskattu reunatuki ei ole ratkaisu, vaan tekee pyöräilystä erittäin epämiellyttävää ja lisäksi vaarallista, kun pyöräilijän huomio kiinnittyy tien pintaan liikenteen seuraamisen sijaan. Reunakiven haittavaikutus korostuu peräkärryä vedettäessä tai lapsi-istuinta käytettäessä. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on linjannut, että pyöräteiden reunatuista luovutaan [6], ja sama linjaus tulisi tehdä muissakin kaupungeissa.

3 3 (7) Lähderannantien ja Laaksolahdentien risteys Katusuunnitelmaehdotus ei noudata edellä esitettyjä HSL:n laatutasotavoitteita risteysten geometriasta. Lähderannantien ja Laaksolahdentien risteyksessä pyörätie on hankalasti ajettavan mutkikas (kuva 2). Lähderannatien itäpuolen pyörätietä pohjoiseen ajava joutuu risteyksessä kääntymään Laaksolahdentien suuntaan, vaikka olisikin aikeissa jatkaa suoraan pohjoiseen. Etelästä Laaksolahdentielle samanaikaisesti kääntyvä autoilija ei pysty ennakoimaan pyöräilijän ajolinjaa, mikä johtaa väistämisvelvollisuuden rikkomiseen ja kasvattaa onnettomuusriskiä. Lisäksi toisensa kohtaavat pyöräilijät joutuvat törmäyskurssille. Kuva 2. Lähderannantien ja Laaksolahdentien risteyksessä pyöräliikenteen ajolinja on vaarallinen ja epätarkoituksenmukainen. Pyöräliikenteen ajolinjan tulee noudattaa ajoradan liikenteen suoraa ajolinjaa. Valtakunnallisessa suunnitteluohjeessa [3, s. 81] kirjoitetaan risteyksistä seuraavasti: Pyöräilijöiden havaittavuuden parantamiseksi voidaan jalankulku- ja pyörätie linjata ennen liittymää lähemmäksi ajorataa (kuva 8.9). Turvallisuussyistä tulisi pyörätie ja pyörätien jatke sijoittaa lähes kiinni ajorataan, jotta autoilija kokisi olevansa kääntyvä pyörätien jatkeen kohdalla sekä myös havaitsisi paremmin risteävää tietä ylittävän pyöräilijän (kuva 8.10). Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston katsaus lasten liikenneturvallisuudesta [4, s. 47] tukee pyörätien jatkeen sijoittamista lähemmäs ajorataa: Suojatien sijoittamisella samansuuntaiseen ajorataan nähden on vaikutusta etenkin polkupyöräilyn kannalta: jos suojatien ja ajoradan etäisyys on 3 7 m, lapsipyöräilijän ja moottoriajoneuvon törmäysriski on kaksinkertainen verrattuna siihen, että etäisyys on alle 2 m. Jos etäisyys on 8 15 m, riski on jo lähes 6-kertainen. Voidaan olettaa, että sama koskee myös aikuisten liikenneturvallisuutta. Niin ikään voidaan olettaa, että havainnot pätevät Helsingin lisäksi Espoossa. Myös valtakunnallisen tutkimusohjelman julkaisussa eräs turvallisuuden parantamistoimenpiteistä on pyörätie kiinni ajorataan ennen liittymää [5, s. 96]. Laatutasotavoitteiden mukaan pääpyöräilyreiteillä pyörätien jatkeet tulee toteuttaa korotettuina vähäliikenteisten sivukatujen liittymissä. Nähtävillä olevassa katusuunnitelmaehdotuksessa tämä tarkoittaa Laaksolahdentien risteyksen lisäksi Metsänvartijantien

4 4 (7) risteystä sekä Lähderannantien ja Kolkekannaksentien lounaiskulmassa sijaitsevan liikerakennuksen pysäköintialueen pihaanajokohtaa. Kuvissa 3 ja 4 on esitetty esimerkkejä pyörätien toteuttamisesta korotettuna risteysalueella. Kuva 3. Esimerkki tilanteesta, jossa sivukadun moottoriajoneuvoliikenne ylittää pyörätien päästäkseen kokoojakadulle/-lta. Huomaa pyörätien suora linjaus risteyksessä. Eklandagatan, Göteborg. Kuva 4. Esimerkki tilanteesta, jossa sivukadun moottoriajoneuvoliikenne ylittää pyörätien päästäkseen kokoojakadulle/-lta. Huomaa pyörätien suora linjaus risteyksessä. Södra vägen, Göteborg. Lähderannantien ja Laaksolahdentien risteyksessä Lähderannantien ylittävä pyörätie mutkittelee hankalasti risteyksen länsipuolella. Ongelma on havainnollistettu kuvassa 5. Kaarresäteiden tulee olla valtakunnallisen suunnitteluohjeen mukaan vähintään 5 m [3, s. 51]. Jyrkemmät käännökset ovat fyysisesti hankalia etenkin tavara- tai nojapyörällä ja 90 asteen terävät käännökset mahdottomia millä tahansa polkupyörällä.

5 5 (7) Kuva 5. Reitti Laaksolahdentien eteläpuoliselta pyörätieltä Lähderannantien länsipuolen pyörätielle on erittäin hankala ellei jopa mahdoton polkupyörällä ajettavaksi. Lähderannantien länsipuolen pyörätien tasausta tulee nostaa samalle tasolle ajoradan kanssa, jolloin pyörätie voidaan linjata suoraan ajoradan ylittävälle pyörätien jatkeelle. Samalla tulee varmistaa riittävät näkemät muuntaja- tms. rakennuksen kohdalla (kuva 6). Kuva 6. Punatiilinen rakennus muodostaa näköesteen risteysalueelle. Mahdollisuus rakennuksen purkamiseen ja toimintojen siirtämiseen parempaan paikkaan tulisi selvittää.

6 6 (7) Muuta huomioitavaa Lähderannantien ja Kolkekannaksentien risteyksen lounaisnurkalla sijaitsevan liikerakennuksen pysäköintialue on hieman Lähderannantien tasausta alempana. Lähderannantieltä on varmistettava sujuva pääsy liikerakennuksen pyöräpysäköintialueelle em. korkeusero huomioiden. Lähderannantien ylitystä odottaville on varattava riittävästi odotustilaa, jotta valojen vaihtumista odottavat eivät tuki Lähderannantien pyörätietä. Muutosehdotus Edellä esitetyn mukaisesti ehdotamme seuraavia HSL:n laatutasotavoitteet huomioivia muutoksia katusuunnitelmaehdotukseen: Lähderannatien jalankulku- ja pyöräliikenteen väylät levennetään vähintään 4 m leveiksi ja kulkumuodot erotellaan rakenteellisella ratkaisulla. Lähderannantien ja Laaksolahdentien risteyksen geometria korjataan turvalliseksi ja sujuvaksi oikaisemalla pyörätie ja pyörätien jatke kulkemaan kiinni Lähderannantien ajoradassa. Pyörätien jatkeet toteutetaan korotettuina Laaksolahdentien ja Metsänvartijantien kohdalla sekä Lähderannantien ja Kolkekannaksentien lounaiskulmassa sijaitsevan liikerakennuksen pysäköintialueen pihaanajokohdassa esimerkkikuvien 3 ja 4 mukaisesti. Reunakivet poistetaan pyörätien jatkeiden kohdalta. Kulku Laaksolahdentien eteläpuolen pyörätieltä Lähderannantien länsipuolen pyörätielle oikaistaan suoraksi. Tämä mahdollistuu korottamalla Lähderannantien länsipuolen pyörätie samaan tasoon ajoradan kanssa. Muuntaja- tms. rakennuksen näköestevaikutus huomioidaan tai rakennus puretaan. Varmistetaan sujuva kulku liikerakennuksen pyöräpysäköintialueelle sekä riittävä odotustila Lähderannantien ylitystä odottaville. Helsingissä 29. huhtikuuta 2013 HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Marjut Ollitervo varapuheenjohtaja marjut.ollitervo@hepo.fi Timo Hast hallituksen jäsen timo.hast@hepo.fi

7 7 (7) Viitteet [1] Helsingin seudun pääpyöräilyverkon ja laatukäytävien määrittely. HSL:n julkaisuja 21/2012. ISSN (pdf). ISBN (pdf). Saatavissa osoitteesta: HSLPyöräilyverkkojalaatukäytävienmäärittely_netti_pienennetty. pdf [2] Liikenne Espoossa Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B97: ISBN (pdf). Saatavissa osoitteesta: Liikennesuunnittelu/Liikennesuunnittelun_julkaisut [3] Kevyen liikenteen suunnittelu. Tiehallinto Saatavissa osoitteesta: [4] Lasten liikenneturvallisuus Helsingissä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston selvityksiä 2011:5. Saatavissa osoitteesta: [5] Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Jalankulun ja pyöräilyn kuolonkolarien vähentäminen liikennejärjestelyjä kehittämällä. LINTU-julkaisuja 2/2010. Saatavissa osoitteesta: [6] Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee esteettömyysratkaisujen parantamista pyöräteiden kannalta. Hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa Saatavissa osoitteesta: Suomi/Paatos/2012/Ksv_ _Kslk_24_ Pk/5DA2B90E-00D C A8836/ Kaupunkisuunnittelulautakunnan_lausunto_valtuustoa.pdf