Espoon metroasemista pyöräilykaupunkeja case Niittykumpu. Tulokset

Transkriptio

1 Espoon metroasemista pyöräilykaupunkeja case Niittykumpu Tulokset

2 Sisältö 1. Johdanto 2. Liityntäpysäköinnin mitoitus ja palvelut 3. Pyörätieverkon hierarkia, laatutasotavoitteet ja kehittämistoimenpiteet 4. Katuverkkovaihtoehdon D arviointi pyöräilyn näkökulmasta

3 Espoo kaupungistuu jalankulku ja pyöräily kasvavat Lähde: Liikenne Espoossa 2010

4 Valmistuneet osaprojektit Matinkylä Urheilupuisto Tapiola Hanke on edennyt osaprojekteissa, jotka on ajoittuneet siten, että kaavoitus on ollut jo käynnissä ja mm. katuverkon ratkaisujenkin suunnittelu pitkällä Siten näkökulmaksi muodostui suunniteltujen ratkaisujen toimivuuden varmistaminen sekä uusien ideoiden tuottaminen kaavojen viimeistelyyn

5 Projektin tavoite Nostaa pyöräily houkuttelevaksi liityntäliikenteen muodoksi osana metroon perustuvia matkaketjuja Tavoitteena voittaa kilpailukyvyssä henkilöauton liityntäpysäköinti, jolloin autojen liityntäpaikat jäävät kauempaa tulevien käyttöön Varmistaa metroasemien ja niiden ympäristön suunnittelussa pyöräilypotentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen Varmistaa suunnitteluratkaisuissa ovelta-ovelle matkaketjujen ja eri käyttäjäryhmien tarpeiden huomioon otto Ohjata resurssien tehokkaaseen käyttöön Liityntäpyöräilyreittien selkeä hierarkia (ei keskinkertaista joka puolelle, vaan korkeaa laatua tarpeen mukaan) Nostaa laatukäytävien palvelutaso ja tekniset ratkaisut todellisten pyöräilykaupunkien tasolle

6 linnuntie-etäisyys linnuntie-km Liityntäpyöräily on vilkkainta metrin etäisyydellä asemasta 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Liityntäpyöräilyn etäisyysjakauma (kaikki asemat) 0 0% 7% 14% 21% 28% 36% 43% 50% 57% 64% 71% 78% 85% 92% 99% Liityntäpyörämatkojen etäisyysjakauma Leppävaaran asemalla 2% 14% 26% 38% 50% 62% 74% 86% 98% Liityntäpyöräilyn potentiaali alkaa noin 300 metrin etäisyydellä asemasta poispäin Noin 85 % liityntäpyörämatkoista 2 km linnuntie-etäisyydeltä asemasta (YTV:n liityntäpysäköintitutkimus 2008)

7 Liityntäpysäköinneistä valtaosa kestää yli 7 tuntia ei tietoa yli 10 tuntia 10 tuntia 9 tuntia 7-8 tuntia Vain 12 % pyörien liityntäpysäköinneistä on lyhyitä, 1-6 tuntia kestäviä. Paikkojen mitoituksessa on varauduttava siihen, että vuorottelua liityntäpysäköijien kesken on vain vähän. 1-6 tuntia 0% 10% 20% 30% 40% Autoilijat ja pyöräilijät yhteensä (N=6057) Pyöräilijät (N=2480) Autoilijat (N=3577) Lähde: YTV liityntäpysäköintitutkimus 2008

8 PYÖRIEN LIITYNTÄPYSÄKÖINTI

9 Kysyntäpotentiaalin arviointi Potentiaaliset käyttäjät: vuoden 2035 väestöennuste metrin säteellä asemasta (HLJ 2011 suunnitelman väestöennuste, joka on tarkennettu lähialueen kaavatietojen avulla) Niittykummun liitynnän osalta on oletettu, että Suurpelto sisältyy vaikutusalueeseen Paikkatieto-ohjelmaan rajataan aseman vaikutusalue Potentiaalista liityntäpysäköinnin määrää haarukoidaan samankaltaisten asemien nykyisten Paikkojen käytön perusteella (laskennat) Paikkojen tarjonnan perusteella Lopullinen suositus ohjausryhmän keskustelun kautta

10 Referenssikohteiden tarkastelu Asema Asukaspotentiaali 2008 Paikkatarjonta 2008 Käyttäjämäärä Kysyntä/ potentiaalinen asukas Tarjonta/ potentiaalinen asukas Suunniteltu paikkamäärä 2020 (YTV) 2 Leppävaara ,5 % 2,7 % 1200 Tikkurila ,7 % 3,4 % 850 Malmi ,6 % 3,5 % 550 Mellunmäki ,4 % 2,9 % 380 Itäkeskus ,4 % 2,8 % 350 Haettu potentiaalin minimi- ja maksimikertoimet % asukaspotentiaalista minimikysyntä 1,4 % maksimikysyntä 2,7 % minimitarjonta 2,7 % maksimitarjonta 3,5 % 1 YTV:n liityntäpysäköintitutkimus 2008, Espoon kaupungin laskennat 2 YTV 2007, Liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma 2020

11 Suositus liityntäpaikkojen määrästä Asema asukaspotentiaali 2035 p-paikkaa kysynnän perusteella p-paikkaa tarjonnan perusteella Suositus % asukaspotentiaalista Niittykumpu ,3 % Matinkylä ,8 % Urheilupuisto ,7 % Tapiola ,5 % Suositeltava pyöräpaikkojen määrä on 400 pp lopputilanteessa vuonna 2035 Laskelma perustuu oletukseen, että Suurpellon asukkaat käyttävät pyörää liityntämatkoilla huolimatta siitä, että alue sijaitsee pääosin yli 2 km päässä asemasta Käytetty tästä syystä alhaisempaa kerrointa kuin Tapiolassa ja Urheilupuistossa Mitoitus sisältää myös asiointipysäköinnin (kts. seuraavat kalvot) Paikat voidaan toteuttaa tarvittaessa vaiheittain

12 Kysyntäpotentiaalin jakautuminen sektoreittain

13 Asiointipaikkatarve Metroaseman ympäristöön suunniteltu liiketilaa noin 6000 k-m2 (myyntialana noin 4800 m2) Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (Suomen Ympäristö 27/2008): Maankäyttölaji / käyttötarkoitus PP-% Käyntiä / 100-m 2 Päivittäistavarakauppa / hypermarket 3 % Päivittäistavarakauppa / suuri supermarket 8 % Erikoistavarakauppa, kauppakeskus 6 % Vaate- ja kenkäkaupat Kirjasto 13 % Kuntosali, kampaamo, parturiliike, kosmetologi Jos oletetaan, että myyntialasta 50 % päivittäistavarakauppaa (suuri supermarket) ja 50 % erikoistavarakauppaa Pyörällä tehtäviä asiointimatkoja noin /vrk Jos mitoittavan huipputunnin osuus 12 %, asiointimatkojen paikkatarve noin paikkaa huipputuntina Asiointimatkojen ajoituksen huippu on arkisin välillä 15:30-17:30, mikä ajoittuu pääosin liityntäpysäköinnin kysyntähuipun jälkeen. Lisäksi osa asioinnista tapahtuu liityntäpysäköinnin kanssa samassa matkaketjussa. Voidaan arvioida, että asiointipysäköinti voidaan hoitaa polkupyöräpaikkojen kokonaismitoituksella 400 pp

14 Pyöräpaikkojen sijoittelu ja varustetaso Puolet paikoista (200 kpl) osoitetaan säännöllisille liityntäpysäköijille ja toteutetaan katutason alle lukittuun pysäköintitilaan, jonne pääsy joukkoliikenteen matkakortilla (kausi-/leimattu arvolippu) Tilantarve 2-kerroksisessa pysäköintilaitteessa alle 200 m2 Lisäksi toteutetaan lisäpalveluja, kuten kaappeja kypärälle ja sadeviitalle, pumppupalvelua yms. Erillisiä pyöräkaappeja ei tarvita, jos toteutetaan lukittava pysäköintitila Puolet paikoista (200 kpl) osoitetaan maan tasolle aukioille palvelujen ja metroaseman sisäänkäynnin yhteyteen. Kaikki paikat ovat runkolukittavia katettuja telineitä. Tilantarve tiukassa vinopysäköinnissä noin 300 m2 Kameravalvonta, vartiointi palveluhankintana metroaseman vartioinnin kanssa Asemarakennuksen yhteyteen sopisi toimitila pyörävuokraamolle/korjaamolle

15 PYÖRÄREITTIVERKON HIERARKIA JA LAATUTASOVAATIMUKSET

16 Verkkohierarkian muodostaminen Erilaisten liikkujaryhmien ja liikkumistarpeiden tunnistaminen, käyttäjälähtöisyys Seudulliset ja aluekeskusten väliset yhteydet (työmatka- ja opiskeluliikenne) Metron liityntäyhteydet sekä ostos- ja asiointiyhteydet palveluihin Koululaisten pyöräily-yhteydet Laadukkaan ja pyöräilyyn houkuttelevan verkon ominaisuuksia ovat mm. Yhdistävyys, suoruus/lyhyys, seurattavuus, sujuvuus, mukavuus Em. tekijöiden toteutuminen edistää samalla turvallisuutta Nykyisen verkon inventointi maastokäynnein Pyöräilyn ja jalankulun laskentatiedot Tueksi hyödynnetty Strafica Oy:n kehittämää pyöräilyn simulointimallia

17 Pyöräilyn ja jalankulun erottelutarve (suuntaa-antava suunnitteluperiaate) Jalankulkijoiden määrä tunnissa 3 m leveällä väylällä Suositeltu suunnitteluratkaisu (lähde Presto 2010 *) < 100 Yhdistäminen on mahdollista Jalankulkijat ja pyöräilijät voivat kulkea samalla väylällä, jos pyörätie on visuaalisesti erotettu jalkakäytävästä Jalankulku ja pyörätie tulee erottaa toisistaan visuaalisesti ja reunakivellä > 200 Jalankulkijat ja pyöräilijät eivät voi kulkea samalla väylällä. Väylät pitää erottaa. Martti Tulenheimo Presto Cyclists and pedestrians. Give Cycling a Push. Implementation fact sheet (

18 Kaikki pyörämatkavirrat 2035 Ennuste perustuu lokakuun alun kulkumuotovalintoihin. Kesäkuun tilanne saadaan, kun ennuste kerrotaan luvulla 1,6.

19 Metron liityntäpyöräilyvirrat Sijoittelu tehty nykyiselle pyörätieverkolle. Pyörämatkojen määrää ei tässä ole mallinnettu, vaan malli on tuottanut ainoastaan matkojen lähtöpaikat ja sijoittelun verkolle.

20 Alustava tavoiteverkkohierarkia* * Lähireittejä ei ole esitetty kuvassa

21 Verkon laatutasotavoitteet Pääreitit, paljon kävelijöitä ja pyöräilijöitä Pääreitit, vähemmän käyttäjiä Aluereitit Verkollinen merkitys Pyöräilyn ja kävelyn erottelutarve Pääkatujen liittymät Tonttikatujen liittymät Yhdistää kaupungin eri osia toisiinsa. Pääreitit kulkevat maanteiden ja pääkatujen varsilla ja viheralueilla ja ne soveltuvat nopeaan ja pitkämatkaiseen pyöräilyyn. Pääväylien seudullinen jatkuvuus on tärkeää. Pääreitit kulkevat aina erillisellä pyörätiellä tai kevyen liikenteen väylällä. Kun pyöräily on vilkasta ja kävelijöiden määrä ylittää huipputuntina 100 jk/h (tai 1000 jk/vrk), on pyöräily ja jalankulku eroteltava kiveyksillä tai minimissään maalauksin. Suojatie, reunakivien poisto, ei keskisaarekkeen korotusta pyörätiellä Kun kävelijöiden määrä on alle 100 jk/h (tai 1000 jk/vrk), ei erottelua välttämättä tarvita. Pyöräilijöiden määrä tyypillisesti alle 1000 pp/vrk Suojatie, reunakivien loivennus pyörätiellä Aluereitit palvelevat alueellista liikkumista sekä kytkevät asuinalueet pääreitteihin. Aluereiteillä on yleensä kevyen liikenteen väylä kadun varressa, mutta niillä voi olla myös hiljaisia katuosuuksia, joilla pyöräily on ajoradalla. Ei erottelua Jatkettu pyörätie Jatkettu pyörätie Korotettu suojatie, reunakivien loivennus - Poikkileikkaus (tavoitteellinen) 4,5 m 4,0 m 3,5 m Bussipysäkkien järjestelyt Pyörätie kiertää pysäkin takaa Pyörätie kiertää pysäkin takaa Pääsääntöisesti ei ole, jos on niin pyörätie kiertää pysäkin takaa Talvikunnossapito 1A (ajantasainen) 1A (ajantasainen) Luokka 1B,

22 Esimerkkejä tavoitteellisesta laatutasosta Vilkkailla pääreiteillä pyörätie, jalkakäytävä ja pysäkit erotellaan kiveyksellä Tonttikatujen liittymissä pyörätie ja jalkakäytävä ovat jatkuvia ja toisistaan eroteltuja Myös pääkatujen liittymissä on pyöräilyn sujuvuutta parannettava madaltamalla reunakivet. Myös liityntäpyöräilyn tärkeimmillä aluereiteillä voidaan sujuvoittaa pyöräilyä korotetuilla suojateillä

23 Verkon kehittämis- toimenpiteet * Lähireittejä ei ole esitetty kuvassa

24 1. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Kehä II:n länsipuolelle Lähes puolet Niittykummun aseman liityntäpyöräilyn potentiaalista tulee Suurpellosta Nykyinen kevyen liikenteen yhteys Kehä II:n itälaidalla on hidas (liikennevalot) ja ympäristönä epäviihtyisä Kevyen liikenteen väylän jatkaminen Mankkaanlaaksontieltä nykyiselle ylikululle nopeuttaa liityntäyhteyttä ja mahdollistaa miellyttävän pyöräilyympäristön kehittämisen Talvisin ylläpidettävä hiihtolatu pitää pystyä säilyttämään samassa käytävässä

25 2. Jalankulun ja pyöräilyn erottaminen metroaseman ympäristössä ja liityntäreiteillä Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden suuri määrä edellyttää turvallisen liikkumisen varmistamiseksi kulkutapojen erottelua metroaseman lähiympäristössä ja liityntäpyöräilyreiteillä Merituulentiellä, Olarinluomassa ja Haukilahdenkadulla Toteutetaan väylille jalankulun ja pyöräilyn erottelu kiveyksellä ja säilytettävien rakenteiden osalta maalauksin Kuvassa toteutettu ratkaisu Kuitinmäentiellä

26 3. Kevyen liikenteen väylän jatkaminen Länsiväylän varressa Kevyen liikenteen väylää tulee jatkaa Kehä II:n liittymästä Piispansillalle ja sieltä edelleen Suomenojalle. Lisäksi tulee selvittää kevyen liikenteen eritason toteuttamista Matinkartanontielle. Toimenpide ohjaa pitkämatkaista pyöräilyä Kuitinmäentieltä Länsiväylän varteen Länsiväylän varren sujuvat pikapyörätieyhteydet päättyvät moottoritien pohjoispuolella Haukilahdenkadun ja eteläpuolella Kehä II:n liittymään Länsiväylän pohjoispuolelle jatkuvan reitin toteutus voi olla hyvin kallista Kehä II:n liittymän takia

27 4. Gräsanojan viherkäytävän yhteyden täydentäminen ja Länsiväylän alikulun rakentaminen Ulkoiluun ja sujuvaan pitkämatkaiseen pyöräilyyn tarkoitetut yhteydet Gräsanojan käytävässä katkeavat Länsiväylän kohdalla. Ulkoilureittiverkon täydentäminen ja Länsiväylän alikulun rakentaminen kytkevät Länsiväylän eteläpuoliset alueet Tapiolan ja Keskuspuiston viherkäytäviin Yhteyden rakentaminen parantaa myös Niittykummun asukkaiden yhteyksiä etelään Matinkylän palveluihin ja rantaraitille

28 5. Länsiväylän varren pyörätien jatkaminen Kehä II:lle saakka Länsiväylän varren sujuvat pikapyörätieyhteydet päättyvät moottoritien pohjoispuolella Haukilahdenkadun liittymään Yhteyden täydentäminen Kehä II:n varren pyörätielle saakka parantaa Niittykummun nykyisten ja tulevien asuinalueiden yhteyksiä Keilaniemen ja Helsingin suuntaan

29 6. Pyörätien laadun parantaminen Luomanportissa Suurpellon yhteyden houkuttelevuus lisää liityntäpyöräilyä Niittykummun asemalle Luomanportin nykyinen kevyen liikenteen väylän liikenneympäristö on epäselvä ja turvattoman tuntuinen Risteys Bilian pesukadulle ajavien autojen kanssa tulisi rakentaa selkeämmäksi, koska alamäki kevyen liikenteen sillalta nostaa pyörien nopeuksia

30 7. Pyöräilyn rauhoittaminen keskustassa Niittykummun metroaseman kohdalla risteävät jalankulku- ja pyöräilijävirrat ovat potentiaalinen turvallisuusriski erityisesti alikulkutunnelissa Käytettävä nopeuksia alentavia ratkaisuja sekä eri pintamateriaaleja Pyöräilijän ja autoilijan huomion herättävä pintamateriaali Olarinluoman Bilian portilla Pyöräilijöiden kiertoliittymä kävelytien ja pyörätien risteyskohdassa Suurpellossa. Hidastava kiveys pyörätiellä Ison omenan edessä

31 KATUVERKKOVAIHTOEHDON D ARVIOINTI

32 Katuverkkovaihtoehto D / pyöräilyn kehittäminen

33 Yhteenveto arvioinnista Pitkämatkainen itä-länsisuuntainen pyöräily (60 % kokonaismäärästä) Liityntä- ja asiointipyöräily Koulumatkat Turvallisuus VE D (T-liittymät, 2 kevyen liikenteen alikulkua) Liikennevalot aiheuttavat pysähdyksiä Merituulentien pohjoispuolella Olarinluoman kohdalla. Eteläpuolella pääreitti kiertää metroaseman takaa Haukilahdenkadun alikulkuun, on rakennettavissa sujuvaksi. Erittäin sujuva yhteys alikulkutunnelin kautta metroaseman sisäänkäynnille maanalaiseen liityntäparkkiin ja palveluihin. Kolme alikulkua (Olarinluoma, Merituulentie, Haukilahdenkatu) mahdollistavat ajoneuvoliikenteestä erilliset koulumatkat. Alikulkujen myötä korkea turvallisuustaso. Riskinä alikulussa sekoittuvat mopoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat. Tilannenopeudet alikuluissa hallittava rakenteellisesti. MOPOILUKIELTO MERITUULENTIEN ALIKULUSSA, KOSKA SUOJATIET ON?

34 Yhteenveto arvioinnista VE D (T-liittymät, 2 kevyen liikenteen alikulkua) Yhteydet metrosta liityntäbussien pysäkeille Liikuntarajoitteiset ja näkövammaiset Liikkumisympäristön laatu Portaita ja alikulkuja käyttäen nopeat kulkuyhteydet. Merituulentien eteläpuoleisen pyöräilyn pääreitin linjaus aseman eteläpuolelta parantaa bussipysäkin käyttäjien turvallisuutta. Liikkuminen mahdollista yhdessä tasossa. Liikennevalot näkövammaisten kannalta varsin turvallisia. Metroaseman edustasta mahdollista rakentaa viihtyisä. Suuret pääkatujen liikennemäärät tuovat kuitenkin päästöjä ja melua.

35 Esimerkkikuvia pyöräilyn kiertoliittymistä Kiertoliittymäsaarekkeella voidaan jäsentää risteystä, kun tulosuuntia ja kulkumuotoja on useita. (Suurpelto) Kiertoliittymäsaareke kevyen liikenteen väylällä parantaa risteysturvallisuutta, kun alikulun vuoksi näkemät ovat huonot. (Suurpelto)