KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖ- KRITEERIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖ- KRITEERIT"

Transkriptio

1 KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖ- KRITEERIT

2 Opetushallitus, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö, Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus Kansi: Osakeyhtiö Nallellaan/Nalle Ritvola Tunnus: Marisa Saarinen Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN (nid.) ISBN (pdf) Edita Prima Oy, Helsinki 2003

3 SAATTEEKSI Tässä julkaisussa esitettävien Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerien tarkoituksena on tukea oppilaitosten kestävän kehityksen työtä. Kriteereissä keskitytään pääosin kestävän kehityksen ekologiseen osa-alueeseen. Ne soveltuvat peruskoulujen, lukioiden, ammatillisten ja muiden oppilaitosten käyttöön. Kriteereitä voidaan käyttää itsearvioinnin työvälineenä, ja ne toimivat vuonna 2003 perustettavan Koulujen ja oppilaitosten ympäristösertifikaatin myöntämisperusteina. Ympäristökriteerit ovat osa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiön ja Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen yhteishanketta, jota Opetushallitus ja ympäâristöàministeriö tuke-à vat. Sen tarkoituksena on rakentaa kansallinen oppilaitosten ympåäâristöàarvioinnin järjestelmä (ENVEDU-hanke). Hanke on saanut tukea Euroopan komission Life Environment -ohjelmasta. Edellä mainittujen tahojen lisäksi kriteerien suunnitteluun ovat osallistuneet Osuuskunta Eco-One ja Suomen Ympäristökasvatuksen Seura. Kriteereitä ovat kommentoineet Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskuksesta ja Eila Jeronen Oulun yliopistosta. Suunnittelutyön aikana kommentteja kerättiin myös eri kouluasteiden opettajilta. Lisäksi kriteereitä testattiin koeauditoinneilla keväällä 2002 neljässä oppilaitoksessa: Hönttämäen koulussa (Oulu), Puolalanmäen koulussa (Turku), Helsingin tekniikan alan oppilaitoksessa ja Savonlinnan aikuiskoulutuskeskuksessa. Vastuu terveellisestä ympäristöstä, luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä kulttuuriperinnöstä kuuluu meille kaikille. Kestävä kehitys ja tulevaisuus tehdään yhteistyöllä, osaamisella ja osallistumisella.

4 SISÄLTÖ JOHDANTO 7 1 YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA OPPILAITOKSEN YMPÄRISTÖARVOT YMPÄRISTÖOHJELMA SITOUTUMINEN JA YHTEISTYÖ YMPÄRISTÖOHJEET, VASTUUT, KOULUTUS JA VIESTINTÄ (oppilaitoksen ylläpitotoiminnot) YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA YMPÄRISTÖ- JA TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖ TURVALLISUUS JA TOIMINTA HÄTÄTILANTEISSA TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 15 2 OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN KOULU- JA OPPILAITOSKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT OPETUKSEN RESURSSIT Oppimateriaali Opettajien ympäristöosaaminen Yhteistyö opetuksen toteutuksessa YMPÄRISTÖKASVATUKSEN ELEMENTTIEN TOTEUTUMINEN OPETUKSESSA Tieto ympäristöstä Toimiminen ympäristössä Toimiminen ympäristön puolesta YMPÄRISTÖOPETUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 23 4

5 3 YLLÄPITOTOIMINNOT MATERIAALIEN KÄYTTÖ JA HANKINNAT JÄTEHUOLTO VEDEN KÄYTTÖ ENERGIA TYÖTERVEYS JA VIIHTYISYYS PUHTAANAPITO KEITTIÖ JA RUOKALA KULJETUKSET JA LIIKENNE VAARALLISTEN AINEIDEN KÄYTTÖ JA VARASTOINTI MUUT YMPÄRISTÖTEOT 32 LIITTEET 33 SANASTOA 35 5

6 6

7 JOHDANTO ARVOT, TOIMINTAKULTTUURI JA OPETUS OVAT OPPILAITOKSEN YMPÄRISTÖTYÖN PERUSTA Kouluilla ja oppilaitoksilla on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä kestävän kehityksen ja ympäristöä säästävien toimintatapojen edistämisessä. Opetussuunnitelmien perusteet ja Opetushallituksen kestävän kehityksen ohjelma velvoittavat oppilaitoksia sisällyttämään ympäristöasiat opetukseensa ja ottamaan kestävän kehityksen huomioon kaikessa toiminnassa. Oppilaitosten kasvatustyön tärkeänä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ympäristöstään vastuuta kantaviksi kansalaisiksi ja ammattitaitoisiksi ihmisiksi, jotka osaavat ottaa ympäristöasiat huomioon omassa elämässään ja työssään. Koulutuksella voidaan vaikuttaa oppilaiden ympäristömyötäisten arvojen muodostumiseen sekä tiedollisiin ja taidollisiin valmiuksiin, jotka mahdollistavat aktiivisen toiminnan yksilönä ja yhteisön jäsenenä ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Vastuullisten toimintatapojen oppiminen on tärkeä osa kasvatusta. Ympäristökasvatuksen uskottavuus riippuu paljon siitä, kuinka ympäristöarvot heijastuvat oppilaitoksen arkeen. Oppimisympäristön tulisikin toimia esimerkkinä kestävästä elämäntavasta. Siksi on tärkeää, että oppilaat ja oppilaitoksen koko henkilöstö osallistuvat ympäristöasioiden suunnitteluun ja toteutukseen. Opetuskäytössä olevat kiinteistöt muodostavat julkisesta rakennuskannasta huomattavan osan. Ympäristön kannalta ei ole yhdentekevää, miten oppilaitosten ylläpitotoiminnot on järjestetty. Oppilaitokset kuluttavat paljon energiaa, vettä ja erilaisia materiaaleja, ja niissä syntyy huomattava määrä jätettä. Oppilaitoksen yhteistyö muiden tahojen kanssa projektien ja vuoropuhelun kautta on keskeisessä asemassa kestävän kehityksen edistämisessä. Yhdessä voidaan saada enemmän aikaan ja samalla oppia tärkeitä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Ympäristöparannukset vaativat toisinaan investointeja, joista päättää oppilaitoksen ylläpitäjä. Siksi oppilaitoksen tulisi tehdä yhteistyötä ylläpitäjän kanssa parannusten toteuttamisessa. 7

8 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ ON TOIMINNAN KEHITTÄMISEN TYÖVÄLINE Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerien lähtökohtana on laatuajattelusta tuttu jatkuvan parantamisen periaate. Ympäristökriteereissä on otettu huomioon vaatimukset, joita ympäristöjärjestelmästandardit (ISO ja EU:n EMASasetus) edellyttävät toiminnan suunnittelulta, ohjaukselta, arvioinnilta ja kehittämiseltä. Niitä on kuitenkin kevennetty, jotta ne soveltuisivat paremmin oppilaitoksille. Oheisessa kuvassa 1 on esitetty, kuinka oppilaitos voi rakentaa itselleen kriteerit täyttävän ympäristöjärjestelmän. Oppilaitoksen ympäristötyö on hyvä aloittaa ympäristökatselmuksella, jolla kartoitetaan ympäristöasioiden nykytilaa opetuksessa ja ylläpitotoiminnoissa. Jos katselmukseen osallistuu eri henkilöstöryhmien edustajia, tieto eri toimintoihin liittyvistä asioista saadaan helposti kerättyä. Kartoituksen voivat tehdä myös oppilaat. Katselmuksen tavoitteena on tunnistaa oppilaitoksen toiminnan merkittävät ympäristönäkökohdat eli ne toimintaan liittyvät asiat, jotka vaikuttavat ympäristöön. Tällaisia ovat esimerkiksi energian kulutus ja jätteen syntyminen. Opetuksessa keskeistä on ympäristökasvatus, jonka avulla voidaan saada aikaan myönteisiä vaikutuksia henkilöstön ja oppilaiden ympäristötietoihin, -taitoihin ja -asenteisiin. Katselmuksen yhteydessä on tärkeää kirjata myös ympäristönäkökohtiin liittyvät kehittämistarpeet, joita voidaan arvioida esimerkiksi ympäristökriteerien vaatimusten perusteella. Katselmuksessa koottu tieto on oppilaitoksen ympäristöohjelman laadinnan pohjana. Ympäristöohjelma sisältää tavoitteet ja toimenpidesuunnitelman, jotka voivat koskea vaikkapa opetuksen kehittämistä, kiinteistöön liittyviä parannushankkeita tai energiaa säästävien toimintatapojen omaksumista. On tärkeää, että ympäristöohjelman toteutus näkyy sekä koulun arjessa että opetuksessa. Ohjelman toteutuksen tueksi tarvitaan ohjeita, koulutusta ja viestintää, jotta koko oppilaitosyhteisö saadaan sitoutumaan ympäristötyöhön. Jatkuvan parantamisen ajatteluun liittyvät toiminnan arviointi ja kehittäminen. Arviointi voi perustua oppilaitoksen johdon, opettajien, oppilaiden ja muun henkilöstön tekemään itsearviointiin, jonka tulokset käsitellään yhteisesti. Näin tunnistetaan kehittämistarpeet ja siirretään hyviä käytäntöjä yli oppiaine- ja henkilöstöryhmien rajojen. Tavoitteena on, että ympäristöasiat olisivat osa oppilaitoksen koko toiminnan suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kiertoa. 8

9 Ympäristökatselmus Merkittävät ympäristönäkökohdat ja parannustarpeet Ulkoinen arviointi Seuranta, arviointi ja toiminnan kehittäminen SERTIFIOINTI Ympäristöteot ja toiminta OPETUS YLLÄPITOTOIMINNOT Ohjeet, viestintä, koulutus ja yhteistyö Ympäristöohjelma: tavoitteet ja toimenpiteet Kuva 1. Ympäristöjärjestelmä perustuu jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Keskeisiä asioita ovat kehittämistarpeiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, toiminta sekä seuranta ja arviointi. Ympäristöohjelma sisältää oppilaitoksen ympäristötavoitteet ja -toimenpiteet. Ympäristöohjelman toteutuksen tueksi tarvitaan ohjeita, sisäistä ja ulkoista viestintää, henkilöstön ja oppilaiden koulutusta sekä yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. YMPÄRISTÖKRITEERIEN SISÄLTÖ Kriteerit koostuvat kolmesta kokonaisuudesta: 1. ympäristöasioiden suunnittelu, organisointi ja kehittäminen 2. opetus, osallistuminen, yhteistyö ja oppiminen 3. ylläpitotoiminnot. Ympäristöasioiden suunnittelua, organisointia ja kehittämistä koskevien kriteerien tarkoituksena on varmistaa oppilaitoksen ympäristötyön johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Keskeisiä osa-alueita ovat ympäristöasioiden sisällyttäminen oppilaitoksen arvoihin ja johtamiseen, ympäristöohjelman suunnittelu, sisäinen yhteistyö ja osallistuminen, ympäristöohjeet, koulutus ja viestintä sekä toiminnan arviointi ja kehittäminen. Lisäksi tarkastellaan ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön vaatimusten täyttämistä, turvallisuutta sekä varautumista onnettomuus- ja hätätilanteisiin. 9

10 Kriteeristön tärkeimpänä osana ovat opetusta ja oppimista koskevat asiat. Ympäristöopetusta tarkastellaan kriteereissä jatkuvan parantamisen prosessina, jossa suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen seuraavat toisiaan. Opetuksessa ympäristökasvatuksen kolme elementtiä, tieto ympäristöstä, toimiminen ympäristössä sekä toimiminen ympäristön puolesta, yhdistyvät toisiinsa. Oppilaitoksen ylläpitotoiminnoilla on suoria ympäristövaikutuksia (esim. hankinnat, materiaalien käyttö, energian ja veden kulutus ja jätehuolto). Ylläpitotoimintoihin liittyvien ympäristöasioiden hoitaminen vaikuttaa keskeisesti oppilaiden ja henkilöstön ympäristötietoihin, -taitoihin ja -asenteisiin. Ollakseen uskottava opetuksessaan oppilaitoksen on itse toimittava niin kuin opettaa. Oppilaat ja henkilöstö voivat toteuttaa ympäristöohjelmaa konkreettisesti pitämällä huolta ylläpitotoimintojen vaikutuksesta ympäristöön. Koulujen ja oppilaitosten ympäristösertifikaatin saamisen edellytyksenä on näissä kriteereissä esitettyjen pakollisten vaatimusten täyttäminen sekä pisteytettyjen kriteereiden osalta erikseen ilmoitettavien pisterajojen saavuttaminen. PISTEYTETYT KRITEERIT JAKAUTUVAT SEURAAVASTI: Ympäristökasvatuksen elementtien toteutuminen opetuksessa (kohta 2.3) Ylläpitotoiminnot (kohdat ) 45 pistettä 26 pistettä Sertifikaatin myöntämisperusteet ja ohjeet sertifikaatin hakemisesta julkaistaan syksyllä

11 1YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA KEHITTÄMINEN KOHDAN PERUSTELUT Ympäristötyön jatkuvuuden varmistamiseksi on tärkeää, että ympäristöasiat kytkeytyvät kaikkeen koulun ja oppilaitoksen toimintaan, suunnitteluun, toiminnan organisointiin ja kehittämiseen. Ne näkyvät oppilaitoksen arvoissa, toimintaperiaatteissa ja johtamisessa. Oppilaitoksella on oma kestävän kehityksen edistämisohjelma tai ympäristöohjelma, joka on valmisteltu yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa. Sen avulla huolehditaan, että kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristönäkökohdat sisältyvät kaikkeen toimintaan. Kouluyhteisön sitoutuminen edellyttää selkeää vastuunjakoa, ohjeistusta, tiedotusta, perehdyttämistä ja koulutusta. Ympäristöasioiden hoitoa ja toimintaa kehitetään säännöllisten arviointien perusteella. Niihin osallistuvat johto, henkilöstö ja oppilaat. Oppilaitoksella on merkittävä tehtävä yhteiskunnallisena toimijana ja vaikuttajana kestävän kehityksen edistämisessä. Yhteistyö sidosryhmien kanssa ja osallistuminen paikalliseen kestävän kehityksen toimintaan ovat olennainen osa vaikuttamista. Oppilaitoksen tulee tuntea omaan toimintaansa liittyvät ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön vaatimukset. Turvallisuus- ja ympäristöriskien tunnistaminen ja niihin varautuminen ovat osa kestävän kehityksen periaatteiden mukaista ennalta ehkäisevää toimintaa. 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa liittyvistä keskeisistä ympäristöasioista ja niiden tilasta sekä parannustarpeista ja omista vaikutusmahdollisuuksista. SELITTÄVÄ OSA Ympäristövaikutuksia aiheuttavat oppilaitoksen toiminnot on tunnistettu esimerkiksi ympäristökatselmuksen avulla. Ympäristöasioiden tilaa arvioidaan säännöllisesti itsearvioinnin tai auditoinnin ja mittareiden avulla. Arviointi- ja mittaustietoja hyödynnetään ympäristöohjelman laatimisessa. KRITEERIT 11

12 1.2 OPPILAITOKSEN YMPÄRISTÖARVOT Oppilaitos on kirjannut ympäristöarvot ja -toimintaperiaatteet, jotka luovat perustan kasvatukselle, opetukselle, oppimiselle ja oppilaitoksen arkikäytännöille. SELITTÄVÄ OSA Ympäristöarvot ja -toimintaperiaatteet voivat olla osa oppilaitoksen arvoja ja strategiaa (esitettynä esim. opetussuunnitelmassa), tai ne voidaan muotoilla erilliseksi asiakirjaksi. 1.3 YMPÄRISTÖOHJELMA Oppilaitos laatii tai päivittää vuosittain kirjallisen kestävän kehityksen edistämisohjelman tai ympäristöohjelman, joka sisältää ympäristötavoitteet ja toteutussuunnitelman seuraavalle vuodelle. Ohjelman laadinta ja päivittäminen perustuvat edellisen vuoden toiminnan ja ympäristöasioiden hoidon tilan arviointiin. Oppilaitoksen henkilöstöllä ja oppilailla on mahdollisuus esittää ehdotuksia ohjelmaan. SELITTÄVÄ OSA Ohjelma voi olla erillinen toimenpidesuunnitelma, tai se voi olla esimerkiksi osa toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Sen tulisi olla kiinteä osa muun toiminnan ja talouden suunnittelua resurssien ja toimenpiteiden toteutuksen varmistamiseksi. Henkilöstö ja oppilaat tulisi ottaa mahdollisimman laajasti mukaan ohjelman suunnitteluun. 1.4 SITOUTUMINEN JA YHTEISTYÖ Oppilaitoksen johto, opettajat ja muu henkilöstö ovat sitoutuneet kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden edistämiseen ympäristöperiaatteiden ja -tavoitteiden kuvaamalla tavalla ja tuntevat niiden merkityksen oman työnsä kannalta. Ympäristötyötä tehdään johdon, henkilöstön ja oppilaiden yhteistyönä. SELITTÄVÄ OSA Sitoutuminen ilmenee johdon ja henkilöstön omana esimerkillisenä toimintana, joka heijastuu opetukseen ja muuhun oppilaitoksen päivittäiseen toimintaan. Johto tukee ympäristötyötä kannustamalla ja luomalla edellytyksiä. Oppilaitoksen koko henkilöstöllä ja kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua ympäristötyöhön. Työ organisoidaan siten, että vastuut on määritelty ja tehtävät jakautuvat tarkoituksenmukaisella tavalla henkilöstön kesken. 1 2 KRITEERIT

13 1.5 YMPÄRISTÖOHJEET, VASTUUT, KOULUTUS JA VIESTINTÄ (oppilaitoksen ylläpitotoiminnot) Oppilaitoksella on ylläpitotoimintoihin liittyvät selkeät ja riittävät ohjeet, joilla varmistetaan yhtenäiset toimintatavat ja selkeä vastuunjako eri toiminnoissa. Ohjeet ovat helposti saatavilla paikoissa, missä niitä tarvitaan. Ympäristötyön vastuuhenkilöiden tehtävänjaosta on laadittu kirjalliset ohjeet. Henkilöstö ja oppilaat perehdytetään työhönoton tai opetuksen yhteydessä käytännönläheisesti oppilaitoksen ympäristöohjeisiin ja toimintatapoihin. Henkilöstön ja oppilaiden ympäristökoulutuksen tarvetta seurataan ja lisäkoulutusta järjestetään tarpeen mukaan. Henkilöstölle ja oppilaille kerrotaan ympäristöohjelman sisällöstä ja saavutetuista tuloksista sekä tarpeen mukaan uusista ohjeista ja toimintatavoista. SELITTÄVÄ OSA Ohjeistettavia ylläpitotoimintoihin liittyviä asioita ovat ainakin jätehuolto sekä energian ja veden säästäminen. Ohjeet voidaan suunnitella ja laatia yhdessä oppilaiden kanssa. Ohjeiden laadinnassa on syytä muistaa havainnollisuus ja kannustavuus kielloilla ei aina saavuteta parasta tulosta! Myös ympäristöohjelman tavoitteista on tiedotettava riittävästi. Sisäisessä tiedottamisessa kannattaa hyödyntää suoraa kontaktia, esimerkiksi oppitunteja sekä yhteisiä palavereja tai tilaisuuksia. Erityisen tärkeät tiedotteet on hyvä laittaa esille myös kirjallisena ilmoitustaululle tai sisäiseen tietoverkkoon. 1.6 YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA Oppilaitos on selvittänyt yhteistyömahdollisuudet ympäristöasioiden edistämisessä ulkoisten sidosryhmien kanssa. Oppilaitos osallistuu paikkakunnalla tehtävään ympäristötyöhön ja hyödyntää tietoja opetuksessa. Oppilaitos tekee yhteistyötä paikallisesti esimerkiksi kunnan, koulutuksen järjestäjän tai kiinteistöjen ylläpitäjän kanssa oppilaitoksen ympäristöohjelman toteutuksessa. SELITTÄVÄ OSA Kunnan tai kiinteistöjen ylläpitäjän kanssa tehtävä yhteistyö voi koskea esimerkiksi kiinteistöhuollon suunnittelua ja kehittämistä (jätehuolto, energia, vesi, siivous), peruskorjaustarpeita tai ympäristöasioiden huomioimista hankinnoissa. KRITEERIT 13

14 1.7 YMPÄRISTÖ- JA TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖ Oppilaitos on selvillä toimintaansa koskevista ympäristö- ja työsuojelusäännöksistä. Tietoja seurataan ja päivitetään säännöllisesti. Säännösten vaatimukset on otettu huomioon henkilöstölle ja oppilaille suunnatuissa toimintaohjeissa. Säännösten noudattamista valvotaan. SELITTÄVÄ OSA Oppilaitosta koskevaan ympäristölainsäädäntöön kuuluvat mm. jätelain ja kemikaalilain osat, jotka käsittelevät jätteiden synnyn ennaltaehkäisyä, jätteiden lajittelua, vaarallisten aineiden käsittelyä ja varastointia sekä ongelmajätteitä. Lainsäädännön lisäksi on noudatettava mm. kunnallisia jätehuoltomääräyksiä. 1.8 TURVALLISUUS JA TOIMINTA HÄTÄTILANTEISSA Oppilaitoksessa on tunnistettu sen tilojen ja pihaympäristön sekä eri opetustilanteiden mahdolliset vaaratekijät ja onnettomuus- ja hätätilanteisiin liittyvät turvallisuus- ja ympäristöriskit. Vaaratilanteiden ehkäisemiseksi on tehty tarvittavat toimenpiteet. Toimintatavat ja vastuut onnettomuus- ja hätätilanteissa on suunniteltu sekä kirjattu selkeässä muodossa oppilaitoksen turvallisuussuunnitelmaan ja työturvallisuusohjeisiin. Työturvallisuutta ja hätätilanteita koskevat toimintaohjeet ovat helposti kaikkien saatavilla. Henkilökunnalle ja oppilaille on tiedotettu ohjeista ja heidät on perehdytetty toimimaan niiden mukaan. Onnettomuusharjoitukset on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä viranomaisten kanssa. 1 4 KRITEERIT

15 1.9 TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitoksen johto arvioi säännöllisesti ympäristöasioiden huomioimista opetuksessa (pohjana käytetään opetushenkilöstön ja oppilaiden toteuttamia itsearviointeja, ks. kohta 2.4) ympäristöasioiden huomioimista ylläpitotoiminnoissa ympäristöohjelman toteutumista ohjeiden ja vastuunjaon toimivuutta. Arvioinnin tulokset käsitellään yhteisesti, ja ne kirjataan ylös. Niitä hyödynnetään opetussuunnitelmatyössä, opetuksen toteutuksessa ja ympäristöohjelman kehittämisessä. Oppilaitoksen henkilöstöllä ja oppilailla on mahdollisuus halutessaan esittää kehittämisideoita tai parannusehdotuksia. Ideat ja ehdotukset käsitellään, ja niistä annetaan palautetta esittäjälle. SELITTÄVÄ OSA Oppilaitos voi käyttää ympäristöasioiden arvioinnissa erilaisia työkaluja kuten itsearviointia tai sisäisiä auditointeja. Suositeltavaa olisi, ettei ympäristöasioita varten luotaisi uutta arviointimenettelyä, vaan ympäristöasiat yhdistettäisiin jo käytössä oleviin arviointeihin. Kehittämisideoita voidaan kerätä myös eri teemoihin liittyvien ideakilpailujen avulla. KRITEERIT 15

16 OPETUS, OSALLISTUMINEN, 2Y HTEISTYÖ JA OPPIMINEN KOHDAN PERUSTELUT Oppilaitoksen toiminnassa merkittävintä on opetus, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia ympäristöosaamisen, tietojen, taitojen ja asenteiden kehittämisessä. Ympäristökriteerien lähtökohtana ovat opetussuunnitelmien perusteet, joiden pohjalta laaditaan paikalliset opetussuunnitelmat. Yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelman perusteissa on useita aihekokonaisuuksia, joissa kiinnitetään huomiota ympäristön hyvinvointiin ja kestävän kehityksen tulevaisuuteen. Niiden päämääränä on lisätä valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Ammatillisessa koulutuksessa on kaikissa tutkinnoissa yhteisenä painotuksena kestävän kehityksen edistäminen. Näiden tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia ja ammattialansa hallitsijoita. Aine- ja alakohtaisissa opinnoissa kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristöasiat tulevat esille kullekin aineelle ja opintokokonaisuudelle luonteenomaisella tavalla. SUUNNITTELE Ympäristöasioiden yhdistäminen opetussuunnitelmiin oppimistavoitteet, sisällöt, menetelmät Ympäristöopetuksen resurssit oppimateriaalit, opettajien tiedot, taidot ja asenteet, yhteistyö ympäristöopetuksen toteutuksessa PARANNA Oppimistavoitteet Ympäristöopetuksen sisältöjen, menetelmien ja resurssien kehittäminen Hyvien käytäntöjen ja mallien siirtäminen opettajilta toisille TOTEUTA Ympäristöopetuksen toteutus 1. Tieto ympäristöstä 2. Toimiminen ympäristössä 3. Toimiminen ympäristön puolesta ARVIOI Oppimistavoitteiden toteutuminen Ympäristökasvatuksen kolmen elementin toteutuminen opetuksessa Opetuksen resurssien riittävyys Opettajien ja oppilaiden itsearviointi Parannustarpeet, hyvät käytännöt ja mallit Kuva 2. Ympäristöopetus jatkuvan parantamisen prosessina. 1 6 KRITEERIT

17 Ympäristöopetusta tarkastellaan jatkuvan parantamisen prosessina, jossa suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen seuraavat toisiaan (ks. kuva 2). Suunnitteluvaiheessa ympäristöasiat sisällytetään opetussuunnitelmiin ja varmistetaan, että opetuksen resurssit (oppimateriaalit, opettajien osaaminen, oppilaitoksen sisäinen yhteistyö ja yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa) ovat toimivia ja riittäviä. Ympäristökasvatuksen kolme elementtiä, tieto ympäristöstä, toimiminen ympäristössä sekä toimiminen ympäristön puolesta, yhdistyvät opetuksessa toisiinsa. Samat opetustilanteet sisältävät usein monia elementtejä. Opetusta arvioidaan näissä kriteereissä erikseen kaikkien kolmen elementin näkökulmasta. On suositeltavaa, että ympäristöasioiden arviointi yhdistetään osaksi oppilaitoksen muuta itsearviointia, johon osallistuu koko kouluyhteisö. Myös oppilaat osallistuvat arviointiin. Arviointitietoa, tunnistettuja parannustarpeita sekä hyviä käytäntöjä ja malleja tulee hyödyntää opetuksen kehittämisessä. Kehittämisen tulisi olla vuorovaikutteista siten, että arviointitietoa käsittelee ja ympäristöopetuksen kehittämistä suunnittelee yhdessä koko opetushenkilöstö. 2.1 KOULU- JA OPPILAITOSKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT Koulu- tai oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman laadinnan pohjana ovat opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet. Kestävän kehityksen periaatteita sekä ympäristöosaamisen tavoitteita ja sisältöjä täsmennetään oppilaitoskohtaisissa suunnitelmissa ottamalla huomioon oppilaitoksen toimintaympäristön erityispiirteet sekä oppilaitoksen omat arvovalinnat ja vahvuudet. Opettajat ovat yksin tai ryhmissä käyneet läpi opettamiensa aineiden yhteydet ympäristökysymyksiin. Prosessin tuloksena ympäristöasiat sisältyvät eri oppiaineiden ja opintokokonaisuuksien tavoitteisiin ja sisältöihin kullekin aineelle ja opintokokonaisuudelle luonteenomaisella sekä kullekin ikäkaudelle soveltuvalla tavalla. Opetuksen suunnittelua ohjaavana periaatteena käytetään kokonaisvaltaisuutta. Suunnittelussa pyritään siihen, että ympäristöopetus on oppijoiden aiemman tiedon varaan rakentuvaa, kokemuksellista, toiminnallista, elämyksellistä, myönteistä ja reflektoivaa. Ammatillisten tutkintojen opetussuunnitelmissa ja tavoitteissa sekä työssäoppimisessa otetaan huomioon työelämän alakohtaiset ympäristöosaamisen vaatimukset. Ympäristöosaamisen testaaminen sisällytetään näyttösuunnitelmiin. KRITEERIT 17

18 2.2 OPETUKSEN RESURSSIT Oppimateriaali Ympäristöasioiden opetusta varten on saatavilla ajantasaista ja selkeää oppimateriaalia, joka liittyy sekä yleisiin ympäristöasioihin että eri oppiaineisiin tai ammattialoihin. Oppilaitos varmistaa, että opettajakunta tietää, millaista oppimateriaalia on olemassa, ja osaa käyttää sitä Opettajien ympäristöosaaminen Opettajien ympäristöosaaminen on riittävä ja ajantasainen, ja he hallitsevat oman oppiaineensa keskeiset ympäristöasiat. Opettajien täydennyskoulutustarve ympäristöasioissa on selvitetty, ja sen pohjalta on suunniteltu säännöllistä täydennyskoulutusta Yhteistyö opetuksen toteutuksessa Oppilaitos on varannut aikaa sisäiselle yhteistyölle ympäristöasioissa, mikä mahdollistaa mm. yhteisten arvojen määrittelemisen ja yhteistyön yli ammatti- ja oppiainerajojen. Myös muu kuin opetushenkilöstö osallistuu yhteistyöhön. Ympäristöasioita käsitellään säännöllisesti opettajainkokouksissa ja koko henkilökunnan kokouksissa. Oppilaitos tekee yhteistyötä ympäristöasioissa yhden tai useamman ulkopuolisen sidosryhmän kanssa (esim. vanhemmat, viranomaiset, järjestöt ja yritykset). 1 8 KRITEERIT

19 2.3 YMPÄRISTÖKASVATUKSEN ELEMENTTIEN TOTEUTUMINEN OPETUKSESSA Tieto ympäristöstä LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Opetukseen sisältyy ajantasaista tietoa ekologiasta, ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön, ympäristöongelmista sekä ympäristöongelmien ehkäisystä. 0 3 pistettä Opetus kehittää kokonaisuuksien ymmärtämistä yksittäisten faktatietojen muistamisen sijasta. 0 3 pistettä Opetus tukee ympäristökysymysten moniulotteisuuden ymmärtämistä ja kehittää kykyä käsitellä siihen liittyvää kompleksisuutta. 0 3 pistettä Opetus kehittää itsenäistä kriittistä ajattelua. 0 3 pistettä Opetuksessa tuodaan esille ihmisen riippuvuus luonnosta ja tuetaan oppilasta näkemään yhteydet ihmisen toiminnan, oman elämäntavan ja ympäristön hyvinvoinnin välillä. 0 3 pistettä Yhteensä maksimi 15 pistettä SELITTÄVÄ OSA Tiedot ekologiasta ja ympäristöongelmista ovat edellytyksenä ympäristövastuulliselle käyttäytymiselle. Olennaista on pyrkiä ymmärtämään, miten luonto toimii, miten ihminen asettuu osaksi luontoa ja millä tavoin ihminen on riippuvainen luonnosta. Yksittäisten faktatietojen muistamisen sijasta oppilaiden tulisi rakentaa tietoa kokonaisvaltaiseksi ja ymmärtää asioiden välisiä yhteyksiä. Opetuksessa tulisi välttää sirpalemaisuutta. Sen sijaan pitäisi painottaa luonnon toiminnan ymmärtämistä kokonaisuutena sekä ihmisen ja muun luonnon välistä vuorovaikutussuhdetta. Opetus on onnistunutta, kun oppilaat omakohtaisesti sisäistävät käsiteltävät asiat, ratkaisevat ongelmia sekä oivaltavat, analysoivat ja tulkitsevat ympäristöön liittyviä kysymyksiä. Monet nykyisistä ympäristöongelmista, esimerkiksi ilmastonmuutos ja otsonikato, ovat maailmanlaajuisia ja aistein havaitsemattomia. Oman toiminnan yhteyksiä ympäristökysymyksiin voi siksi olla vaikea ymmärtää. Opetuksessa olisikin hyvä löytää yhteydet ihmisen toiminnan, mm. talouden ja kulttuurin, oman elämäntavan ja ympäristöongelmien välillä. Lisäksi tarvitaan tietoa ympäristöongelmien ehkäisemisestä ja omista konkreettisista vaikutusmahdollisuuksista. KRITEERIT 19

20 Muuttuvassa maailmassa tarvitaan kykyä kriittiseen ajatteluun. Opetuksen tulisi rohkaista oppilaita näkemään ja punnitsemaan ympäristökysymysten eri puolia ja muodostamaan niistä oma perusteltu näkemys. Opetuksen tulisi antaa valmiuksia ympäristötiedon etsimiseen, käsittelemiseen ja arvioimiseen. Opetuksessa tulisi ottaa huomioon niin paikallinen, alueellinen kuin globaalikin ympäristötieto. Ammatillisessa koulutuksessa pitäisi kiinnittää huomiota ammattialaa koskevan ympäristölainsäädännön hallitsemiseen sekä tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksiin ja keinoihin niiden vähentämiseksi. Opetuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon ammattialan uusimmat ympäristönsuojelua edistävät teknologiset ja toiminnalliset ratkaisut. KEINOJA Kaikki oppilaitokset: ekologian ja ympäristökysymysten käsitteleminen osana tavallista opetusta sekä oppiainerajat ylittävien projektien tai erillisten kurssien kautta, ympäristön tilan tutkimukset, ajankohtaisten ympäristöaiheiden seuraaminen mediasta, ympäristöongelman analysoiminen, tuotteiden elinkaarien selvittäminen, ekotehokkuusajatteluun tutustuminen. Ammatilliset oppilaitokset: edellisten lisäksi omaan alaan liittyvien tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten ja niiden vähentämisen käsitteleminen osana ammattiaineiden opetusta, omaan alaan liittyvään ympäristölainsäädäntöön tutustuminen Toimiminen ympäristössä LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Opetus lisää ympäristöherkkyyttä ja tukee omakohtaisen luontosuhteen muodostumista tarjoamalla myönteisiä, elämyksellisiä luontokokemuksia. 0 5 pistettä Luontoa ja rakennettua ympäristöä käytetään oppimisympäristönä. 0 5 pistettä Opetus tarjoaa mahdollisuuksia ympäristön ilmiöiden havainnointiin ja kokemiseen sekä ympäristön toiminnan ymmärtämiseen havaintoihin ja kokemuksiin perustuvan päättelyn kautta. 0 5 pistettä Yhteensä maksimi 15 pistettä SELITTÄVÄ OSA Ympäristöherkkyyttä pidetään tärkeänä lähtökohtana ympäristövastuulliselle käyttäytymiselle. Ympäristöherkkyys tarkoittaa ihmisen kokemusten ja aistihavaintojen pohjalta luotua tunnepitoista suhdetta ympäristöön, luonnon kunnioittamista 2 0 KRITEERIT

21 sekä myötätuntoa luontoa kohtaan. Ympäristöherkkyyden kehittymisessä on olennaista saada omakohtaisia, positiivisia kokemuksia ja elämyksiä luonnossa. Oppilaille tulisi tarjota myös puhtaasti esteettisiä kokemuksia. Luontoa voidaan käyttää myös tiedon lähteenä ja oppimisympäristönä. Ympäristön avulla tapahtuvassa opetuksessa pohjataan oppilaiden kokemuksiin. Ympäristön ilmiöitä tarkastellaan ja opiskellaan aktiivisin menetelmin. Tarkoituksena on oppia ymmärtämään vuorovaikutussuhteita ja saada ympäristöön omakohtainen kosketus. KEINOJA Kaikki oppilaitokset: luontopolut ja -retket, aistiharjoitukset, luonnon havainnoiminen ja kokeminen, ekosysteemien tutkiminen lähiluonnossa, monimuotoisuuden kartoittaminen, tarinat, sadut, kuvataide, teatteri, lähiympäristöstä huolehtiminen, eläinten ruokkiminen talvella, linnunpönttöjen rakentaminen, eläinten tarkkaileminen, jälkien etsiminen, luonnontieteellisten tutkimusten ja mittausten tekeminen Toimiminen ympäristön puolesta LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Oppilaitos tarjoaa oppilaille mahdollisuuden ympäristövastuullisten toimintamallien omaksumiseen ja ympäristötaitojen harjoittelemiseen käytännössä. 0 3 pistettä Oppilaitos tarjoaa oppilaille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia ja vahvistaa oppilaiden luottamusta omien tekojen merkityksellisyyteen. Opetuksessa tuodaan esille oppilaiden yksilölliset ja yhteisölliset vaikuttamisen mahdollisuudet ympäristöasioissa. 0 3 pistettä Oppilaat osallistuvat aktiivisesti oppilaitoksen ympäristöohjelman suunnitteluun ja toteutukseen. 0 3 pistettä Opetuksessa keskustellaan asenteiden ja arvojen suhteellisuudesta ja moninaisuudesta sekä tuodaan esille erilaisia näkemyksiä ympäristöongelmien syistä ja ratkaisukeinoista, jotta oppilaat voisivat itse tehdä perusteltuja arvovalintoja. 0 3 pistettä Opetus tarjoaa tietoa siitä, miten yhteiskunta ja yhteiskunnallinen päätöksenteko toimivat, sekä kehittää oppilaiden demokratian taitoja ja tuntemusta. 0 3 pistettä Yhteensä maksimi 15 pistettä KRITEERIT 21

22 SELITTÄVÄ OSA Vaikuttamismahdollisuudet ovat ympäristökasvatuksen kulmakivi. Luottamus omiin kykyihin ja taitoihin vaikuttaa on olennaista kasvatettaessa ympäristövastuullisia kansalaisia. Se antaa yksilölle tunteen siitä, että hänen teoillaan ja toiminnallaan on merkitystä. Ihminen, joka luottaa omiin kykyihinsä toimia, käyttäytyy vastuullisesti paljon todennäköisemmin kuin ihminen, joka tuntee itsensä voimattomaksi. Tämä luottamus vahvistuu nimenomaan ympäröivässä yhteisössä toimimalla. Vaikuttamista voi parhaiten harjoitella oppilaitoksen päivittäisessä toiminnassa. Oppilaat voivat osallistua aktiivisesti oppilaitoksen ympäristöohjelman suunnitteluun ja toteutukseen sekä muihin oppilaitoksen sisäisistä asioista päättämiseen. Olennaista oppilaiden osallistumisessa on avoimuus ja vaikuttavuus: osallistumisen reunaehdot on tehtävä selväksi eikä osallistuminen saa jäädä näennäisvaikuttamiseksi. Ympäristötaitoja voidaan harjoitella esimerkiksi osallistumalla jätteiden lajitteluun ja energian- ja materiaalinsäästämiseen. Ympäristökasvatuksen tulee kehittää oppilaita paitsi yksilöinä myös yhteisöjen ja yhteiskuntien jäseninä. Tällöin korostuvat yhteistyö ja sosiaaliset arvot. Monesti oppilaiden ympäristön huomioon ottavan toiminnan esteenä on tiedon puute yhteiskunnallisista toimintamahdollisuuksista. KEINOJA Kaikki oppilaitokset: arvokeskustelut, roolipelit, arvovalintaharjoitukset; mielekkäät ja vaikuttavat osallistumiskokemukset: lähiympäristön suunnittelu, oppilaskuntatoiminta, koulun arkipäivään vaikuttaminen, paikallinen vaikuttaminen esimerkiksi paikallisagendaprojekteissa, osallistuminen erilaisiin ympäristöohjelmiin tai humanitaariseen työhön. Ammatilliset oppilaitokset: edellisten lisäksi ammatillisten ympäristötaitojen yhdistäminen työtehtävien harjoitteluun ja työssä oppimiseen, oman ammattietiikan pohtiminen. 2 2 KRITEERIT

23 2.4 YMPÄRISTÖOPETUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Opettajat arvioivat vuosittain ympäristöopetuksen toteutumista. Arviointi suoritetaan osana muuta arviointia, jos oppilaitoksella on käytössä systemaattinen arviointijärjestelmä. Arvioinnin välineenä voidaan käyttää kriteereitä 2.1, 2.2 ja 2.3. Olennaisia kysymyksiä ovat, saavutetaanko opetussuunnitelmiin kirjatut tavoitteet opetuksessa ja toteutuvatko opetuksessa ympäristökasvatuksen kolme elementtiä eli tieto ympäristöstä, toimiminen ympäristössä ja toimiminen ympäristön puolesta sekä ovatko ympäristöopetuksen resurssit riittävät. Koulu tai oppilaitos voi itse luoda sopivan järjestelmän kriteerien toteutumisen arvioimiseksi. Ympäristöasioiden oppimisen toteutumista arvioidaan lisäksi vuosittain oppilaiden suorittamalla arvioinnilla ja itsearvioinnilla. Oppilaat arvioivat omaa oppimistaan sekä koulussa annettavaa ympäristöopetusta ja -toimintaa. Tulokset käydään keskustellen läpi ryhmässä oppilaiden kanssa ja yhdessä mietitään, kuinka ympäristöasioiden opetusta ja oppimista voitaisiin kehittää. Oppilaitoksella on olemassa systemaattinen menettely, jolla ympäristöopetuksen arvioinnista saatavaa tietoa hyödynnetään ympäristöopetuksen tavoitteiden, oppisisältöjen, menetelmien ja resurssien kehittämisessä. Kehittämisessä käytetään arvioinnissa tunnistettuja parannustarpeita sekä hyviä käytäntöjä ja malleja, joita opettajat levittävät yli oppiainerajojen. KRITEERIT 23

24 YLLÄPITO- 3T OIMINNOT KOHDAN PERUSTELUT Oppilaitoksen toiminnan suoria, ylläpitotoiminnoista aiheutuvia ympäristövaikutuksia ei voida pitää yhtä merkittävinä kuin opetuksen ja oppimisen kautta syntyviä epäsuoria myönteisiä vaikutuksia. Ylläpitotoimintoihin liittyvien ympäristöasioiden huomioimisella on kuitenkin keskeinen merkitys oppilaiden ja henkilöstön ympäristötietoihin, -taitoihin ja -asenteisiin vaikuttamisessa. Ollakseen uskottava opetuksessaan oppilaitoksen on itse toimittava niin kuin opettaa. Oppilaat ja henkilöstö voivat toteuttaa ympäristöohjelmaa huolehtimalla ylläpitotoimintojen ympäristövaikutuksista. Ympäristöohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi tehtävät toimenpiteet tulisikin kytkeä osaksi opetusta. Tempausten, projektien ja teematapahtumien avulla voidaan ottaa myös sidosryhmiä mukaan ympäristöohjelman toteutukseen (esim. vanhemmat, järjestöt, yritykset). Oppilaitoksen ylläpitotoiminnoissa voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Ympäristö ja talous kulkevatkin monessa suhteessa käsi kädessä. Oppilaitos voi vaikuttaa ympäristöasioihin suoraan oppilaiden ja henkilöstön toiminnan kautta. Vaikuttaa voidaan myös epäsuorasti ylläpitäjän tai palvelun tuottajan kautta. Toisinaan ympäristöparannukset vaativat investointeja, joista päättää ylläpitäjä. Tässäkin tapauksessa oppilaitoksella on mahdollisuus vaikuttaa viestimällä ylläpitäjälle parannustarpeista ja parannusten kautta saavutettavista kustannussäästöistä. 2 4 KRITEERIT

25 3.1 MATERIAALIEN KÄYTTÖ JA HANKINNAT Materiaalien kulutuksen ja jätteiden syntymisen vähentämisen keinoja on selvitetty, ja selvitysten pohjalta on tehty käytännön toimenpiteitä. Oppilaat ja henkilöstö ovat sisäistäneet materiaalia säästävät toimintatavat (työtavat, opetusmateriaalit ja esimerkiksi kopioinnin vähentäminen). Oppilaitos on selvittänyt koulutuksen järjestäjältä mahdollisuudet ympäristöystävällisiin hankintoihin ja ottaa huomioon ympäristönäkökohdat niissä materiaaleissa ja tarvikkeissa, jotka se itse hankkii. SELITTÄVÄ OSA Hankintojen ympäristönäkökohtia ovat esimerkiksi tuotteiden käyttöikä, uudelleenkäyttö, huollettavuus, kierrätettävyys sekä pakkausten, kertakäyttötuotteiden ja kuljetusten vähentäminen. Keinoja hankintojen ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseen ovat mm. ympäristövaatimusten sisällyttäminen tarjouspyyntöihin ja hankintaohjeisiin sekä ympäristömerkin saaneiden tuotteiden merkitseminen käytössä olevien ja hankittavien materiaalien luetteloihin. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Tärkeimpien käytettävien materiaalien kulutusta seurataan. Kulutuksen taso on alhainen tai kulutusta on saatu vähennettyä. Oppilaitoksessa seurataan konttoripaperin kulutusta, ja sitä pienennetään esimerkiksi vähentämällä kopiointia. KRITEERIT 25

26 3.2 JÄTEHUOLTO Kierrätettävät ja hyödynnettävät jätteet lajitellaan ja toimitetaan käsittelyyn kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet lajitellaan ja varastoidaan sekä toimitetaan käsittelyyn määräysten ja ohjeiden mukaisesti. (Kunnalliset jätehuoltomääräykset, Ekokemin ohjeet.) Oppilaitoksessa on laadittu jätehuoltosuunnitelma. Suunnitelma sisältää ainakin seuraavat asiat: jätteiden keräilypaikat, lajiteltavat jätejakeet ja käytössä olevat astiat jätehuollon toteutukseen liittyvät vastuut lajitteluohjeet luokkiin, ruokalaan ja työtiloihin. Henkilöstöä ja oppilaita on opastettu ja perehdytetty jätteiden lajitteluun, ja heitä kannustetaan siihen erilaisin toimenpitein. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Kalusteet ja käytetyt koneet ja laitteet menevät uudelleen käyttöön tai kierrätykseen. Jätehuollon suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa on tehty yhteistyötä jätehuoltopalvelun tuottajan tai kunnan tai jätehuoltoyhtiön jäteneuvojan kanssa. Jätteiden määristä ja niiden kehityksestä on olemassa dokumentoidut tiedot. Syntyvästä jätteestä vain pieni osa on sekajätettä, ja sekajätteen määrää on saatu vähennettyä. 2 6 KRITEERIT

27 3.3 VEDEN KÄYTTÖ Vesikalusteita ja vesijohtojärjestelmää huolletaan asianmukaisesti. Järjestelmien ja kalusteiden uusimistarpeet on selvitetty. Ne on ilmoitettu kiinteistöpalveluiden tuottajalle ja tilojen omistajalle. Oppilaitoksen vedenkulutusta seurataan. Kulutuksessa esiintyviä poikkeamia varten on määritelty toimintatavat (tarvittavat korjaavat toimenpiteet). Vettä säästävistä toimintatavoista on tehty ohjeet tai järjestetty koulutusta henkilöstölle ja oppilaille. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Oppilaitoksessa on käytössä vettä säästäviä laitteita (hanat, suihkut, WC-istuimet). Oppilaitoksen veden ominaiskulutus on alhainen tai kulutus on vähentynyt vuositasolla. KRITEERIT 27

28 3.4 ENERGIA Oppilaitoksessa on järjestetty säännöllinen energiankulutuksen seuranta (sähkö, lämpö) sekä määritelty ohjeet ja vastuut lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien säädöstä, toimivuuden tarkkailusta ja huollosta sekä toimintatavoista vikojen sattuessa. Energiankulutustiedot tilastoidaan. Energiajärjestelmien ja energiaa kuluttavien laitteiden uusimistarpeet ja kiinteistön peruskorjauksen tarpeet on selvitetty ja niiden toteutuksesta on neuvoteltu kiinteistön ylläpitäjän/omistajan kanssa. Parannustoimet ovat osa oppilaitoksen ympäristöohjelmaa. Oppilaitoksessa on laadittu henkilöstölle ja oppilaille suunnatut energiansäästöohjeet. Ohjeista on järjestetty tietoiskuja ja perehdytystä. Henkilöstö ja oppilaat ovat sisäistäneet energiaa säästävät toimintatavat. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Oppilaitoksessa on tehty energiakatselmus, kiinteistön kuntokartoitus tai kummatkin. Oppilaitoksessa on otettu käyttöön uusia energiaa säästäviä teknisiä tai toimintatapoihin liittyviä ratkaisuja. Oppilaitoksen kokonaisenergian (sähkö, lämpö) ominaiskulutus (kwh/m 3 ) on alhainen tai se vähenee vuositasolla. Ominaiskulutuksen arviointi perustuu Motivan vertailuaineistoihin. Oppilaitoksen käyttämä energia (sähkö, lämpö) on ainakin osittain peräisin uusiutuvista energialähteistä. 2 8 KRITEERIT

29 3.5 TYÖTERVEYS JA VIIHTYISYYS Oppilaitoksen työilmapiiriä, viihtyisyyttä ja työterveyteen liittyvien asioiden tilaa arvioidaan henkilöstölle ja oppilaille suunnatuilla kyselyillä. Oppilaitoksessa on kehitetty työterveyttä, työilmapiiriä, viihtyisyyttä sekä sisätiloja ja pihaympäristöä. Toimenpiteiden suunnittelussa on hyödynnetty kyselyjen tuloksia. Oppilaitoksen sisäilman laatu tunnetaan ja mahdolliset kosteusvauriot ja homeongelmat on selvitetty yhteistyössä kiinteistön ylläpitäjän tai omistajan kanssa. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Oppilaitoksessa tapahtuu vähän tapaturmia ja sairaspoissaoloja on vähän tai niiden määrä on vähentynyt. Henkilöstölle ja oppilaille suunnatut työilmapiiriin, viihtyvyyteen ja työterveyteen liittyvät kyselyt ovat antaneet hyviä tuloksia tai tulokset ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. 3.6 PUHTAANAPITO Ulkoalueiden hoidosta ja puhtaanapidosta sekä sisätilojen likaantumisen ehkäisemisestä on olemassa ohjeet. Puhdistus-, suojaus- ja hoitoaineet on listattu, ja niistä on saatavilla käyttöturvatiedotteet. Siivousaineiden ja -välineiden hankinnassa otetaan huomioon tuotteiden ympäristöystävällisyys ja työterveysnäkökohdat. Siivouksessa käytetään ympäristöystävällisiä ja ympäristömerkin saaneita tuotteita aina kun se on mahdollista. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Puhtaanapidosta vastaaville on järjestetty koulutusta ympäristöasioista ja jätteiden lajittelusta. Puhtaanapidossa pyritään vähentämään veden, siivousaineiden ja energian kulutusta. KRITEERIT 29

30 3.7 KEITTIÖ JA RUOKALA Ruokalan ja keittiön toiminnassa on huomioitu terveydensuojelulain omavalvontaa sekä elintarvikkeiden säilytystä, valmistusta ja jakelua koskevat säädökset. Ruokalan hankinnoissa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon ympäristönäkökohdat, ja ne merkitään myös ruokalan hankintaohjeisiin. Keskitettyihin elintarvikehankintoihin liittyvistä ympäristönäkökohdista ja parannustarpeista on neuvoteltu hankinnoista vastaavan tahon kanssa. Ympäristön kuormitusta vähentävät esimerkiksi hankintojen keskittäminen, lähiruoka, luomutuotteet, pakkausten vähentäminen sekä suuret tilauskoot. Ruokalan toiminnassa on selvitetty ja käytetty erilaisia materiaalien kulutuksen ja jätteiden vähentämisen keinoja. Ruokalan lämmitys- ja jäähdytyslaitteet ovat asianmukaisessa kunnossa, ja niitä on huollettu säännöllisesti. Korjaus- ja uusimistarpeista on ilmoitettu kiinteistön tai ruokalan toiminnan ylläpidosta vastaavalle taholle. Jätteet lajitellaan keittiössä ja ruokalassa jätehuoltomääräysten mukaisesti. Lajittelupisteet on suunniteltu toimiviksi. Lajittelusta on olemassa ohjeet, ja jäteastioiden merkinnät ovat selkeät. Lajittelu toimii. Jätehuoltoon liittyvistä parannustarpeista on kerrottu kiinteistön ylläpitäjälle. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Energiankulutuksen vähentämisen keinoja on selvitetty, ja kulutuksen vähentämiseksi on tehty suunnitelmia, ohjeita ja toimenpiteitä. Esimerkiksi lämmitys- ja jäähdytyslaitteisiin ja ruoan valmistustekniikoihin on kiinnitetty huomiota. Veden ja pesuaineiden kulutuksen vähentämisen keinoja on selvitetty, ja kulutuksen vähentämiseksi on tehty suunnitelmia, ohjeita ja toimenpiteitä. Keittiöhenkilöstö on saanut ympäristökoulutusta. 3 0 KRITEERIT

31 3.8 KULJETUKSET JA LIIKENNE Henkilökuntaa ja oppilaita kannustetaan käyttämään kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä kodin ja oppilaitoksen välillä tehdyillä matkoilla. Aiheesta on järjestetty teematapahtumia tai laadittu ohjeita. Opetuksen yhteydessä tapahtuvien henkilöstön ja oppilaiden kuljetusten sekä oppilaitoksen omien materiaali- ja tavarakuljetusten vähentämiseksi ja optimoimiseksi on tehty suunnitelmia ja toimenpiteitä. Jos oppilaitos hankkii omia ajoneuvoja ja työkoneita, ympäristönäkökohdat ovat yhtenä valintakriteerinä. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Oppilaitoksen henkilöstölle on annettu taloudellisen ajotavan koulutusta. Henkilöstön ja oppilaiden yhteiskuljetukset toimivat hyvin (kimppakyydit työmatkoilla, henkilöstön ja oppilaiden kuljetukset opetuksen yhteydessä). 3.9 VAARALLISTEN AINEIDEN KÄYTTÖ JA VARASTOINTI Kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan kemikaalilainsäädännön vaatimuksia ja viranomaisohjeita (esim. Turvatekniikan keskuksen laatimat ohjeet). Aineet ovat ohjeiden mukaisesti merkittyjä, ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla tiloissa, joissa aineita käsitellään ja varastoidaan. Oppilaitoksella on ajantasainen kirjanpito varastossa olevista, käytetyistä ja ongelmajätteeksi päätyvistä kemikaaleista. Vaarallisten aineiden varastoinnista, käsittelystä ja hävityksestä on määritelty selkeät vastuut. Kaikille vaarallisten aineiden kanssa toimiville annetaan riittävä perehdytys aineisiin liittyvistä työterveys- ja turvallisuusasioista. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Oppilaitoksessa on selvitetty mahdollisuuksia kemikaalien käytön vähentämiseksi ja vaarallisten aineiden korvaamiseksi vähemmän haitallisilla vaihtoehdoilla. Oppilaitoksen käyttämien kemikaalien määrä on vähentynyt. KRITEERIT 31

32 3.10 MUUT YMPÄRISTÖTEOT LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Oppilaitos on tehnyt sellaisia ympäristöasioihin liittyviä parannustoimia, joita ei mainita näissä kriteereissä. maksimi 3 pistettä 3 2 KRITEERIT

33 LIITTEET OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖARVIOINNIN JÄRJESTELMÄ Ympäristökriteerit ovat osa ENVEDU-hanketta, jossa rakennetaan kansallinen oppilaitosten ympäristöarvioinnin järjestelmä. Hankkeen tavoitteena on tarjota oppilaitoksille koulutusta, työvälineitä ja kannustimia ympäristöasioiden hoidon kehittämiseen. Hanke koostuu neljästä päätehtävästä, joita tukevat projektinhallinta sekä tiedottaminen ja tulosten levitys. 1. SERTIFIOINTIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN Oppilaitosten ympäristösertifiointia varten laaditaan kriteerit sekä itsearvioinnin kysymyslista ja ohjeet. Ulkoisen auditoijan avuksi tuotetaan opas. OKKA-säätiöön perustetaan sertifiointielin. Koulujen ja oppilaitosten ympäristösertifikaattia voi hakea vuonna YMPÄRISTÖKOULUTUS Tavoitteena on kouluttaa vuosina valtakunnallisesti kaikkiaan 180 oppilaitosta rakentamaan itselleen ympäristöjärjestelmä koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerien pohjalta. 3. AUDITOIJAKOULUTUS Oppilaitosten opetus- ja muulle henkilöstölle sekä kuntien palveluksessa oleville kiinteistöhoidon ammattilaisille järjestetään valtakunnallisesti koulutusta, joka antaa tarvittavat tiedot ja taidot oppilaitosten ympäristöarviointien suorittamiseen. Tavoitteena on kouluttaa 150 auditoijaa vuosina POLKU EMAS REKISTERÖINTIIN -OPAS Opas on oppilaitosten työkalu ympäristöjärjestelmän rakentamiseen, ympäristöasioiden hoidon tason arvioimiseen, oppilaitosten ympäristösertifikaatin hakemiseen sekä EMASin vaatimusten täyttämiseen. ODOTETUT TULOKSET VUONNA oppilaitosta on koulutettu rakentamaan ympäristöjärjestelmä 30 oppilaitosta on saanut ympäristösertifikaatin 10 oppilaitosta hakee EMAS-rekisteröintiä koulutettuja auditoijia on 150, joista 50 on rekisteröity. ENVEDU-HANKKEEN OSALLISTUJAT JA TUKIJAT Hanketta koordinoi Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus. Partnereita ja osarahoittajia ovat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, OKKA-säätiö ja ympâäristöàministeriàö. Alihankkijoina toimivat Opetushallitus, Joensuun yliopisto, Oulun yliopisto sekâä Eco-One. Hanke toteutetaan joulukuun 2001 ja marraskuun 2004 välisenä aikana. 33

34 ENVEDU-HANKKEEN TOIMENPITEET KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIKAATIN HAKEMINEN Vuosina koulutetaan 180 opettajaa. KESTÄVÄ KEHITYS OPPILAITOKSISSA -KOULUTUKSET Riihimäki, Oulu, Joensuu Kohderyhmänä opettajat ja oppilaitoksen muu henkilöstö ympäristöjärjestelmän rakentaminen ympäristökriteerien pohjalta valmistautuminen sertifikaatin hakemiseen Itsearviointi voidaan tehdä koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerien avulla. Kriteerien pohjalta laadittu itsearvioinnin kysymyslista ja ohjeet itsearviointiraportin laatimisesta valmistuvat syksyllä ITSEARVIOINTI OPPILAITOKSESSA Oppilaitos arvioi ympäristöasioiden hallinnan tasoa opetuksessa, ylläpitotoiminnoissa ja johtamisessa. Oppilaitos voi halutessaan hakea ympäristösertifikaattia OKKA-säätiöltä. Opettajat ja oppilaitosten tai kuntien kiinteistö- ym. ylläpitotoimintojen asiantuntijat voivat kouluttautua oppilaitosten ympäristöauditoijiksi. Auditoijakoulutusta järjestetään syksystä 2003 alkaen tavoitteena valtakunnallisen auditoijaverkoston rakentaminen (150 auditoijaa). OKKA-säätiöön perustetaan syksyllä 2003 sertifiointikomitea, jossa toimii ympäristö- ja opetusalan asiantuntijoita. TAVOITE: Koulujen ja oppilaitosten ympäristösertifikaatin hakeminen on mahdollista syksyllä Sertifikaatin myöntää OKKA-säätiö. oppilaitoksen itsearviointiraportti ULKOINEN AUDITOINTI Auditoija arvioi ympäristösertifikaatin vaatimusten (kriteerien) täyttymistä itsearviointiraportin ja oppilaitoksessa suoritettavan ulkoisen auditoinnin perusteella. auditoijan raportti ja esitys sertifikaatin myöntämisestä SERTIFIOINTI OKKA-säätiö vahvistaa auditoijan raportin ja myöntää sertifikaatin Koulutuksen järjestäjä tai oppilaitos voi täydentää ympäristöjärjestelmänsä vastaamaan EMAS-asetuksen vaatimuksia. EMAS-rekisteröinti EMAS-todennus voidaan yhdistää Koulujen ja oppilaitosten ympäristösertifikaatin päivitysauditointiin. 34

35 SANASTOA YMPÄRISTÖKATSELMUS/YMPÄRISTÖKARTOITUS Ympäristökatselmuksen tai -kartoituksen tavoitteena on käydä läpi oppilaitoksen toiminnot kokonaan tai osittain ja tunnistaa niihin liittyvät ympäristönäkökohdat ja kehittämistarpeet. Kattava ympäristökatselmus sisältää mm. seuraavat toiminnot: oppilaitoksen johtaminen ja toiminnan suunnittelu, opetus ja ylläpitotoiminnot (hankinnat ja materiaalien käyttö, energian ja veden kulutus, jätehuolto, ruokalan toiminnot, kuljetukset, jne.). YMPÄRISTÖNÄKÖKOHTA Jos jollakin oppilaitoksen toiminnolla on tai voi olla vaikutuksia ympäristöön, kysymyksessä on ympäristönäkökohta. Ympäristönäkökohtia ovat esimerkiksi paperin, valaistuksen, lämmityksen tai ilmastoinnin energian kulutus, jätteen lajittelu ja ympäristöasioiden sisällyttäminen opetukseen. YMPÄRISTÖVAIKUTUS Ympäristövaikutus on hyödyllinen tai haitallinen muutos luonnossa, joka on kokonaan tai osittain seurausta oppilaitoksen toiminnoista. Oppilaitoksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia voivat olla esim. energian kulutuksesta ja tuotannosta syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vaikutus ilmaston lämpenemiseen tai sekajätteen tuottamisesta aiheutuva kaatopaikkojen täyttyminen. Myönteinen vaikutus voi syntyä onnistuneen ympäristökasvatuksen kautta oppilaiden vastuullisista valinnoista omassa elämässään. YMPÄRISTÖTAVOITE Ympäristötavoite on määrällinen tai laadullinen tavoite, jonka oppilaitos on asettanut itselleen haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi tai myönteisten vaikutusten vahvistamiseksi. Esimerkkejä ympäristötavoitteista: kaatopaikalle menevän sekajätteen määrä vähenee 10 prosentilla seuraavan lukuvuoden aikana; kaikkien oppiaineiden opetukseen on sisällytetty ympäristöasiat vuoden 2003 loppuun mennessä. YMPÄRISTÖOHJELMA Ympäristöohjelma sisältää oppilaitoksen ympäristötavoitteet ja suunnitelman niiden toteuttamiseksi. Ympäristötavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti (vuosittain) ja ohjelmaa päivitetään esille nousseiden parannustarpeiden ja kehittämisideoiden pohjalta. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Ympäristöjärjestelmä on ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen tähtäävä prosessi, joka sisältää kehittämistarpeiden tunnistamisen, tavoitteiden asettamisen, toiminnan ohjauksen sekä seurannan ja arvioinnin. Ympäristöohjelma on osa ympäristöjärjestelmää. Ohjelman lisäksi ympäristöjärjestelmään kuuluvat mm. tarvittavat ohjeet, sisäinen ja ulkoinen viestintä, henkilöstön ja oppilaiden koulutus, yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa sekä säännöllinen toiminnan arviointi ja kehittäminen. 35

Oppilaitoksessa on selvitetty materiaalien kulutuksen ja jätteiden vähentämisen keinoja.

Oppilaitoksessa on selvitetty materiaalien kulutuksen ja jätteiden vähentämisen keinoja. 3) YLLÄPITOTOIMINNOT Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 3.1 MATERIAALIEN KÄYTTÖ JA HANKINNAT KRITEERI 36: Materiaalien kulutuksen ja jätteiden syntymisen vähentämisen keinoja on selvitetty, ja selvitysten

Lisätiedot

2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN

2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN 2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 2.1 KOULU- JA OPPILAITOSKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT KRITEERI 14: Koulu- tai oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN

2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN 2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 2.1 KOULU- JA OPPILAITOSKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT KRITEERI 14: Koulu- tai oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI

OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI ENVEDU HANKE Oppilaitosten ympäristöarvioinnin järjestelmä Sertifioinnin taustalla on Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen koordinoima Envedu hanke 2001-2004.

Lisätiedot

OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN

OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN Osa A Oppilaitosten ympäristösertifiointi Osa B Oppilaitosten ympäristösertifionnista EMAS-rekisteröintiin 1 Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN LIITTEET

OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN LIITTEET OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN LIITTEET Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Kansi: Osakeyhtiö Nallellaan/Nalle

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Haastattelukysymyksiä eri ryhmille

Haastattelukysymyksiä eri ryhmille Haastattelukysymyksiä eri ryhmille Alla olevista laatikoista löydät valmiita haastattelukysymyksiä, joita voi käyttää eri henkilöstöryhmien haastattelujen suunnitteluun. Kysymykset ovat pääosin avoimia

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

minen ja sertifikaatin ylläpito Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin hakemi

minen ja sertifikaatin ylläpito Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin hakemi Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin hakemi minen ja sertifikaatin ylläpito 1) Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin myöntäminen perustuu

Lisätiedot

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Kestävä kehitys oppilaitoksissa Kestävä kehitys oppilaitoksissa Ammatilliset opettajapäivät Naantali 21.9.2013 Erkka Laininen OKKA-säätiö Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki Kuva: http://www.footprintnetwork.org Living Planet Report 2008

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF)

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Peruskoulut ja lukiot ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tunnus: Marisa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI

OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI Oppilaitosten ympäristöa voivat hakea kaikki oppilaitokset, jotka pyrkivät parantamaan ympäristöasioiden hoitoa omissa johtamis-, opetus- ja ylläpitotoiminnoissaan.

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Kestävä kehitys. ja ammatillinen koulutus

Kestävä kehitys. ja ammatillinen koulutus 1 Kestävä kehitys ja ammatillinen koulutus 2 Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Sen kolmeksi peruselementiksi

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 2008 Esityksen rakenne Osa 1. Kyselyn taustat ja toteutus Osa 2. Tulevaisuuden suunnitelmat

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN 1. Jakaannutaan 4 learning cafe ryhmään pöytien ympärille arviointi-alueittain 2. Ryhmät kirjaavat

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet

Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet 1 Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet Kestävän kehityksen määritelmän mukaan tarkoituksena on turvata tämän päivän yhteiskunnan tarpeet samalla, kun turvataan

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu 1997 Ammattikoulutussäätiön ja Opetusalan koulutussäätiön yhdistymisen myötä Taustayhteisöinä Opetusalan

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Ympäristöasioiden hoito yrityksessä 1 (5) Opiskelijan tehtävälomake 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää, miten jätteen synnyn ehkäisy ja muut ympäristöasiat

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA 29.4.2014 Suomen ympäristöopisto SYKLI / Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa SISÄLLYSLUETTELO Kestävä rakentaminen käsitteenä Kestävän rakentamisen osatekijät

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma Pelipuiston päiväkodin ökasvatussuunnitelma Päivähoito kantaa vastuun toimintansa aiheuttamasta ristökuormituksesta ottamalla huomioon kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Lapsia kasvatetaan ristötietoisuuteen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Catering-ala TYÖSSÄOPPIMISJAKSO Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää,

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Ammatilliset oppilaitokset. ISBN 978-952-5508-22-2 (nid.) ISBN 978-952-5508-24-6 (PDF)

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Ammatilliset oppilaitokset. ISBN 978-952-5508-22-2 (nid.) ISBN 978-952-5508-24-6 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Ammatilliset oppilaitokset ISBN 978-952-5508-22-2 (nid.) ISBN 978-952-5508-24-6 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tunnus:

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN

YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN NUORISOKESKUS ANJALAN YMPÄRISTÖOHJELMA YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN 1. Ympäristötavoite: Ympäristöasioita hoitoa ja ylläpitoa seurataan ja arvioidaan tietyin väliajoin. Vuosittain tehdyn

Lisätiedot

Ympäristökäsikirja Ympäristöjärjestelmän yhteenvetokuvaus ja rakentamisohjeisto

Ympäristökäsikirja Ympäristöjärjestelmän yhteenvetokuvaus ja rakentamisohjeisto Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Ympäristökäsikirja Ympäristöjärjestelmän yhteenvetokuvaus ja rakentamisohjeisto 1. Soveltamisala... 3 2. Standardien ja suositusten soveltaminen... 3 3. Termit ja määritelmät...

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

MUISTILISTA. Oppilaitoksen arvot. Opetus. Toimintakulttuuri

MUISTILISTA. Oppilaitoksen arvot. Opetus. Toimintakulttuuri MUISTILISTA Oppilaitoksen arvot Miten kestävän kehityksen päämäärät näkyvät koulun arvoissa ja tehtävän määrittelyssä? Onko kestävän kehityksen arvoja kirjattu koulun toimintaajatukseen ja vuosikertomuksiin?

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot