KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖ- KRITEERIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖ- KRITEERIT"

Transkriptio

1 KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖ- KRITEERIT

2 Opetushallitus, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö, Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus Kansi: Osakeyhtiö Nallellaan/Nalle Ritvola Tunnus: Marisa Saarinen Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN (nid.) ISBN (pdf) Edita Prima Oy, Helsinki 2003

3 SAATTEEKSI Tässä julkaisussa esitettävien Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerien tarkoituksena on tukea oppilaitosten kestävän kehityksen työtä. Kriteereissä keskitytään pääosin kestävän kehityksen ekologiseen osa-alueeseen. Ne soveltuvat peruskoulujen, lukioiden, ammatillisten ja muiden oppilaitosten käyttöön. Kriteereitä voidaan käyttää itsearvioinnin työvälineenä, ja ne toimivat vuonna 2003 perustettavan Koulujen ja oppilaitosten ympäristösertifikaatin myöntämisperusteina. Ympäristökriteerit ovat osa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiön ja Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen yhteishanketta, jota Opetushallitus ja ympäâristöàministeriö tuke-à vat. Sen tarkoituksena on rakentaa kansallinen oppilaitosten ympåäâristöàarvioinnin järjestelmä (ENVEDU-hanke). Hanke on saanut tukea Euroopan komission Life Environment -ohjelmasta. Edellä mainittujen tahojen lisäksi kriteerien suunnitteluun ovat osallistuneet Osuuskunta Eco-One ja Suomen Ympäristökasvatuksen Seura. Kriteereitä ovat kommentoineet Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskuksesta ja Eila Jeronen Oulun yliopistosta. Suunnittelutyön aikana kommentteja kerättiin myös eri kouluasteiden opettajilta. Lisäksi kriteereitä testattiin koeauditoinneilla keväällä 2002 neljässä oppilaitoksessa: Hönttämäen koulussa (Oulu), Puolalanmäen koulussa (Turku), Helsingin tekniikan alan oppilaitoksessa ja Savonlinnan aikuiskoulutuskeskuksessa. Vastuu terveellisestä ympäristöstä, luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä kulttuuriperinnöstä kuuluu meille kaikille. Kestävä kehitys ja tulevaisuus tehdään yhteistyöllä, osaamisella ja osallistumisella.

4 SISÄLTÖ JOHDANTO 7 1 YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA OPPILAITOKSEN YMPÄRISTÖARVOT YMPÄRISTÖOHJELMA SITOUTUMINEN JA YHTEISTYÖ YMPÄRISTÖOHJEET, VASTUUT, KOULUTUS JA VIESTINTÄ (oppilaitoksen ylläpitotoiminnot) YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA YMPÄRISTÖ- JA TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖ TURVALLISUUS JA TOIMINTA HÄTÄTILANTEISSA TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 15 2 OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN KOULU- JA OPPILAITOSKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT OPETUKSEN RESURSSIT Oppimateriaali Opettajien ympäristöosaaminen Yhteistyö opetuksen toteutuksessa YMPÄRISTÖKASVATUKSEN ELEMENTTIEN TOTEUTUMINEN OPETUKSESSA Tieto ympäristöstä Toimiminen ympäristössä Toimiminen ympäristön puolesta YMPÄRISTÖOPETUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 23 4

5 3 YLLÄPITOTOIMINNOT MATERIAALIEN KÄYTTÖ JA HANKINNAT JÄTEHUOLTO VEDEN KÄYTTÖ ENERGIA TYÖTERVEYS JA VIIHTYISYYS PUHTAANAPITO KEITTIÖ JA RUOKALA KULJETUKSET JA LIIKENNE VAARALLISTEN AINEIDEN KÄYTTÖ JA VARASTOINTI MUUT YMPÄRISTÖTEOT 32 LIITTEET 33 SANASTOA 35 5

6 6

7 JOHDANTO ARVOT, TOIMINTAKULTTUURI JA OPETUS OVAT OPPILAITOKSEN YMPÄRISTÖTYÖN PERUSTA Kouluilla ja oppilaitoksilla on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä kestävän kehityksen ja ympäristöä säästävien toimintatapojen edistämisessä. Opetussuunnitelmien perusteet ja Opetushallituksen kestävän kehityksen ohjelma velvoittavat oppilaitoksia sisällyttämään ympäristöasiat opetukseensa ja ottamaan kestävän kehityksen huomioon kaikessa toiminnassa. Oppilaitosten kasvatustyön tärkeänä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ympäristöstään vastuuta kantaviksi kansalaisiksi ja ammattitaitoisiksi ihmisiksi, jotka osaavat ottaa ympäristöasiat huomioon omassa elämässään ja työssään. Koulutuksella voidaan vaikuttaa oppilaiden ympäristömyötäisten arvojen muodostumiseen sekä tiedollisiin ja taidollisiin valmiuksiin, jotka mahdollistavat aktiivisen toiminnan yksilönä ja yhteisön jäsenenä ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Vastuullisten toimintatapojen oppiminen on tärkeä osa kasvatusta. Ympäristökasvatuksen uskottavuus riippuu paljon siitä, kuinka ympäristöarvot heijastuvat oppilaitoksen arkeen. Oppimisympäristön tulisikin toimia esimerkkinä kestävästä elämäntavasta. Siksi on tärkeää, että oppilaat ja oppilaitoksen koko henkilöstö osallistuvat ympäristöasioiden suunnitteluun ja toteutukseen. Opetuskäytössä olevat kiinteistöt muodostavat julkisesta rakennuskannasta huomattavan osan. Ympäristön kannalta ei ole yhdentekevää, miten oppilaitosten ylläpitotoiminnot on järjestetty. Oppilaitokset kuluttavat paljon energiaa, vettä ja erilaisia materiaaleja, ja niissä syntyy huomattava määrä jätettä. Oppilaitoksen yhteistyö muiden tahojen kanssa projektien ja vuoropuhelun kautta on keskeisessä asemassa kestävän kehityksen edistämisessä. Yhdessä voidaan saada enemmän aikaan ja samalla oppia tärkeitä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Ympäristöparannukset vaativat toisinaan investointeja, joista päättää oppilaitoksen ylläpitäjä. Siksi oppilaitoksen tulisi tehdä yhteistyötä ylläpitäjän kanssa parannusten toteuttamisessa. 7

8 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ ON TOIMINNAN KEHITTÄMISEN TYÖVÄLINE Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerien lähtökohtana on laatuajattelusta tuttu jatkuvan parantamisen periaate. Ympäristökriteereissä on otettu huomioon vaatimukset, joita ympäristöjärjestelmästandardit (ISO ja EU:n EMASasetus) edellyttävät toiminnan suunnittelulta, ohjaukselta, arvioinnilta ja kehittämiseltä. Niitä on kuitenkin kevennetty, jotta ne soveltuisivat paremmin oppilaitoksille. Oheisessa kuvassa 1 on esitetty, kuinka oppilaitos voi rakentaa itselleen kriteerit täyttävän ympäristöjärjestelmän. Oppilaitoksen ympäristötyö on hyvä aloittaa ympäristökatselmuksella, jolla kartoitetaan ympäristöasioiden nykytilaa opetuksessa ja ylläpitotoiminnoissa. Jos katselmukseen osallistuu eri henkilöstöryhmien edustajia, tieto eri toimintoihin liittyvistä asioista saadaan helposti kerättyä. Kartoituksen voivat tehdä myös oppilaat. Katselmuksen tavoitteena on tunnistaa oppilaitoksen toiminnan merkittävät ympäristönäkökohdat eli ne toimintaan liittyvät asiat, jotka vaikuttavat ympäristöön. Tällaisia ovat esimerkiksi energian kulutus ja jätteen syntyminen. Opetuksessa keskeistä on ympäristökasvatus, jonka avulla voidaan saada aikaan myönteisiä vaikutuksia henkilöstön ja oppilaiden ympäristötietoihin, -taitoihin ja -asenteisiin. Katselmuksen yhteydessä on tärkeää kirjata myös ympäristönäkökohtiin liittyvät kehittämistarpeet, joita voidaan arvioida esimerkiksi ympäristökriteerien vaatimusten perusteella. Katselmuksessa koottu tieto on oppilaitoksen ympäristöohjelman laadinnan pohjana. Ympäristöohjelma sisältää tavoitteet ja toimenpidesuunnitelman, jotka voivat koskea vaikkapa opetuksen kehittämistä, kiinteistöön liittyviä parannushankkeita tai energiaa säästävien toimintatapojen omaksumista. On tärkeää, että ympäristöohjelman toteutus näkyy sekä koulun arjessa että opetuksessa. Ohjelman toteutuksen tueksi tarvitaan ohjeita, koulutusta ja viestintää, jotta koko oppilaitosyhteisö saadaan sitoutumaan ympäristötyöhön. Jatkuvan parantamisen ajatteluun liittyvät toiminnan arviointi ja kehittäminen. Arviointi voi perustua oppilaitoksen johdon, opettajien, oppilaiden ja muun henkilöstön tekemään itsearviointiin, jonka tulokset käsitellään yhteisesti. Näin tunnistetaan kehittämistarpeet ja siirretään hyviä käytäntöjä yli oppiaine- ja henkilöstöryhmien rajojen. Tavoitteena on, että ympäristöasiat olisivat osa oppilaitoksen koko toiminnan suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kiertoa. 8

9 Ympäristökatselmus Merkittävät ympäristönäkökohdat ja parannustarpeet Ulkoinen arviointi Seuranta, arviointi ja toiminnan kehittäminen SERTIFIOINTI Ympäristöteot ja toiminta OPETUS YLLÄPITOTOIMINNOT Ohjeet, viestintä, koulutus ja yhteistyö Ympäristöohjelma: tavoitteet ja toimenpiteet Kuva 1. Ympäristöjärjestelmä perustuu jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Keskeisiä asioita ovat kehittämistarpeiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, toiminta sekä seuranta ja arviointi. Ympäristöohjelma sisältää oppilaitoksen ympäristötavoitteet ja -toimenpiteet. Ympäristöohjelman toteutuksen tueksi tarvitaan ohjeita, sisäistä ja ulkoista viestintää, henkilöstön ja oppilaiden koulutusta sekä yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. YMPÄRISTÖKRITEERIEN SISÄLTÖ Kriteerit koostuvat kolmesta kokonaisuudesta: 1. ympäristöasioiden suunnittelu, organisointi ja kehittäminen 2. opetus, osallistuminen, yhteistyö ja oppiminen 3. ylläpitotoiminnot. Ympäristöasioiden suunnittelua, organisointia ja kehittämistä koskevien kriteerien tarkoituksena on varmistaa oppilaitoksen ympäristötyön johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Keskeisiä osa-alueita ovat ympäristöasioiden sisällyttäminen oppilaitoksen arvoihin ja johtamiseen, ympäristöohjelman suunnittelu, sisäinen yhteistyö ja osallistuminen, ympäristöohjeet, koulutus ja viestintä sekä toiminnan arviointi ja kehittäminen. Lisäksi tarkastellaan ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön vaatimusten täyttämistä, turvallisuutta sekä varautumista onnettomuus- ja hätätilanteisiin. 9

10 Kriteeristön tärkeimpänä osana ovat opetusta ja oppimista koskevat asiat. Ympäristöopetusta tarkastellaan kriteereissä jatkuvan parantamisen prosessina, jossa suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen seuraavat toisiaan. Opetuksessa ympäristökasvatuksen kolme elementtiä, tieto ympäristöstä, toimiminen ympäristössä sekä toimiminen ympäristön puolesta, yhdistyvät toisiinsa. Oppilaitoksen ylläpitotoiminnoilla on suoria ympäristövaikutuksia (esim. hankinnat, materiaalien käyttö, energian ja veden kulutus ja jätehuolto). Ylläpitotoimintoihin liittyvien ympäristöasioiden hoitaminen vaikuttaa keskeisesti oppilaiden ja henkilöstön ympäristötietoihin, -taitoihin ja -asenteisiin. Ollakseen uskottava opetuksessaan oppilaitoksen on itse toimittava niin kuin opettaa. Oppilaat ja henkilöstö voivat toteuttaa ympäristöohjelmaa konkreettisesti pitämällä huolta ylläpitotoimintojen vaikutuksesta ympäristöön. Koulujen ja oppilaitosten ympäristösertifikaatin saamisen edellytyksenä on näissä kriteereissä esitettyjen pakollisten vaatimusten täyttäminen sekä pisteytettyjen kriteereiden osalta erikseen ilmoitettavien pisterajojen saavuttaminen. PISTEYTETYT KRITEERIT JAKAUTUVAT SEURAAVASTI: Ympäristökasvatuksen elementtien toteutuminen opetuksessa (kohta 2.3) Ylläpitotoiminnot (kohdat ) 45 pistettä 26 pistettä Sertifikaatin myöntämisperusteet ja ohjeet sertifikaatin hakemisesta julkaistaan syksyllä

11 1YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA KEHITTÄMINEN KOHDAN PERUSTELUT Ympäristötyön jatkuvuuden varmistamiseksi on tärkeää, että ympäristöasiat kytkeytyvät kaikkeen koulun ja oppilaitoksen toimintaan, suunnitteluun, toiminnan organisointiin ja kehittämiseen. Ne näkyvät oppilaitoksen arvoissa, toimintaperiaatteissa ja johtamisessa. Oppilaitoksella on oma kestävän kehityksen edistämisohjelma tai ympäristöohjelma, joka on valmisteltu yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa. Sen avulla huolehditaan, että kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristönäkökohdat sisältyvät kaikkeen toimintaan. Kouluyhteisön sitoutuminen edellyttää selkeää vastuunjakoa, ohjeistusta, tiedotusta, perehdyttämistä ja koulutusta. Ympäristöasioiden hoitoa ja toimintaa kehitetään säännöllisten arviointien perusteella. Niihin osallistuvat johto, henkilöstö ja oppilaat. Oppilaitoksella on merkittävä tehtävä yhteiskunnallisena toimijana ja vaikuttajana kestävän kehityksen edistämisessä. Yhteistyö sidosryhmien kanssa ja osallistuminen paikalliseen kestävän kehityksen toimintaan ovat olennainen osa vaikuttamista. Oppilaitoksen tulee tuntea omaan toimintaansa liittyvät ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön vaatimukset. Turvallisuus- ja ympäristöriskien tunnistaminen ja niihin varautuminen ovat osa kestävän kehityksen periaatteiden mukaista ennalta ehkäisevää toimintaa. 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa liittyvistä keskeisistä ympäristöasioista ja niiden tilasta sekä parannustarpeista ja omista vaikutusmahdollisuuksista. SELITTÄVÄ OSA Ympäristövaikutuksia aiheuttavat oppilaitoksen toiminnot on tunnistettu esimerkiksi ympäristökatselmuksen avulla. Ympäristöasioiden tilaa arvioidaan säännöllisesti itsearvioinnin tai auditoinnin ja mittareiden avulla. Arviointi- ja mittaustietoja hyödynnetään ympäristöohjelman laatimisessa. KRITEERIT 11

12 1.2 OPPILAITOKSEN YMPÄRISTÖARVOT Oppilaitos on kirjannut ympäristöarvot ja -toimintaperiaatteet, jotka luovat perustan kasvatukselle, opetukselle, oppimiselle ja oppilaitoksen arkikäytännöille. SELITTÄVÄ OSA Ympäristöarvot ja -toimintaperiaatteet voivat olla osa oppilaitoksen arvoja ja strategiaa (esitettynä esim. opetussuunnitelmassa), tai ne voidaan muotoilla erilliseksi asiakirjaksi. 1.3 YMPÄRISTÖOHJELMA Oppilaitos laatii tai päivittää vuosittain kirjallisen kestävän kehityksen edistämisohjelman tai ympäristöohjelman, joka sisältää ympäristötavoitteet ja toteutussuunnitelman seuraavalle vuodelle. Ohjelman laadinta ja päivittäminen perustuvat edellisen vuoden toiminnan ja ympäristöasioiden hoidon tilan arviointiin. Oppilaitoksen henkilöstöllä ja oppilailla on mahdollisuus esittää ehdotuksia ohjelmaan. SELITTÄVÄ OSA Ohjelma voi olla erillinen toimenpidesuunnitelma, tai se voi olla esimerkiksi osa toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Sen tulisi olla kiinteä osa muun toiminnan ja talouden suunnittelua resurssien ja toimenpiteiden toteutuksen varmistamiseksi. Henkilöstö ja oppilaat tulisi ottaa mahdollisimman laajasti mukaan ohjelman suunnitteluun. 1.4 SITOUTUMINEN JA YHTEISTYÖ Oppilaitoksen johto, opettajat ja muu henkilöstö ovat sitoutuneet kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden edistämiseen ympäristöperiaatteiden ja -tavoitteiden kuvaamalla tavalla ja tuntevat niiden merkityksen oman työnsä kannalta. Ympäristötyötä tehdään johdon, henkilöstön ja oppilaiden yhteistyönä. SELITTÄVÄ OSA Sitoutuminen ilmenee johdon ja henkilöstön omana esimerkillisenä toimintana, joka heijastuu opetukseen ja muuhun oppilaitoksen päivittäiseen toimintaan. Johto tukee ympäristötyötä kannustamalla ja luomalla edellytyksiä. Oppilaitoksen koko henkilöstöllä ja kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua ympäristötyöhön. Työ organisoidaan siten, että vastuut on määritelty ja tehtävät jakautuvat tarkoituksenmukaisella tavalla henkilöstön kesken. 1 2 KRITEERIT

13 1.5 YMPÄRISTÖOHJEET, VASTUUT, KOULUTUS JA VIESTINTÄ (oppilaitoksen ylläpitotoiminnot) Oppilaitoksella on ylläpitotoimintoihin liittyvät selkeät ja riittävät ohjeet, joilla varmistetaan yhtenäiset toimintatavat ja selkeä vastuunjako eri toiminnoissa. Ohjeet ovat helposti saatavilla paikoissa, missä niitä tarvitaan. Ympäristötyön vastuuhenkilöiden tehtävänjaosta on laadittu kirjalliset ohjeet. Henkilöstö ja oppilaat perehdytetään työhönoton tai opetuksen yhteydessä käytännönläheisesti oppilaitoksen ympäristöohjeisiin ja toimintatapoihin. Henkilöstön ja oppilaiden ympäristökoulutuksen tarvetta seurataan ja lisäkoulutusta järjestetään tarpeen mukaan. Henkilöstölle ja oppilaille kerrotaan ympäristöohjelman sisällöstä ja saavutetuista tuloksista sekä tarpeen mukaan uusista ohjeista ja toimintatavoista. SELITTÄVÄ OSA Ohjeistettavia ylläpitotoimintoihin liittyviä asioita ovat ainakin jätehuolto sekä energian ja veden säästäminen. Ohjeet voidaan suunnitella ja laatia yhdessä oppilaiden kanssa. Ohjeiden laadinnassa on syytä muistaa havainnollisuus ja kannustavuus kielloilla ei aina saavuteta parasta tulosta! Myös ympäristöohjelman tavoitteista on tiedotettava riittävästi. Sisäisessä tiedottamisessa kannattaa hyödyntää suoraa kontaktia, esimerkiksi oppitunteja sekä yhteisiä palavereja tai tilaisuuksia. Erityisen tärkeät tiedotteet on hyvä laittaa esille myös kirjallisena ilmoitustaululle tai sisäiseen tietoverkkoon. 1.6 YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA Oppilaitos on selvittänyt yhteistyömahdollisuudet ympäristöasioiden edistämisessä ulkoisten sidosryhmien kanssa. Oppilaitos osallistuu paikkakunnalla tehtävään ympäristötyöhön ja hyödyntää tietoja opetuksessa. Oppilaitos tekee yhteistyötä paikallisesti esimerkiksi kunnan, koulutuksen järjestäjän tai kiinteistöjen ylläpitäjän kanssa oppilaitoksen ympäristöohjelman toteutuksessa. SELITTÄVÄ OSA Kunnan tai kiinteistöjen ylläpitäjän kanssa tehtävä yhteistyö voi koskea esimerkiksi kiinteistöhuollon suunnittelua ja kehittämistä (jätehuolto, energia, vesi, siivous), peruskorjaustarpeita tai ympäristöasioiden huomioimista hankinnoissa. KRITEERIT 13

14 1.7 YMPÄRISTÖ- JA TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖ Oppilaitos on selvillä toimintaansa koskevista ympäristö- ja työsuojelusäännöksistä. Tietoja seurataan ja päivitetään säännöllisesti. Säännösten vaatimukset on otettu huomioon henkilöstölle ja oppilaille suunnatuissa toimintaohjeissa. Säännösten noudattamista valvotaan. SELITTÄVÄ OSA Oppilaitosta koskevaan ympäristölainsäädäntöön kuuluvat mm. jätelain ja kemikaalilain osat, jotka käsittelevät jätteiden synnyn ennaltaehkäisyä, jätteiden lajittelua, vaarallisten aineiden käsittelyä ja varastointia sekä ongelmajätteitä. Lainsäädännön lisäksi on noudatettava mm. kunnallisia jätehuoltomääräyksiä. 1.8 TURVALLISUUS JA TOIMINTA HÄTÄTILANTEISSA Oppilaitoksessa on tunnistettu sen tilojen ja pihaympäristön sekä eri opetustilanteiden mahdolliset vaaratekijät ja onnettomuus- ja hätätilanteisiin liittyvät turvallisuus- ja ympäristöriskit. Vaaratilanteiden ehkäisemiseksi on tehty tarvittavat toimenpiteet. Toimintatavat ja vastuut onnettomuus- ja hätätilanteissa on suunniteltu sekä kirjattu selkeässä muodossa oppilaitoksen turvallisuussuunnitelmaan ja työturvallisuusohjeisiin. Työturvallisuutta ja hätätilanteita koskevat toimintaohjeet ovat helposti kaikkien saatavilla. Henkilökunnalle ja oppilaille on tiedotettu ohjeista ja heidät on perehdytetty toimimaan niiden mukaan. Onnettomuusharjoitukset on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä viranomaisten kanssa. 1 4 KRITEERIT

15 1.9 TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitoksen johto arvioi säännöllisesti ympäristöasioiden huomioimista opetuksessa (pohjana käytetään opetushenkilöstön ja oppilaiden toteuttamia itsearviointeja, ks. kohta 2.4) ympäristöasioiden huomioimista ylläpitotoiminnoissa ympäristöohjelman toteutumista ohjeiden ja vastuunjaon toimivuutta. Arvioinnin tulokset käsitellään yhteisesti, ja ne kirjataan ylös. Niitä hyödynnetään opetussuunnitelmatyössä, opetuksen toteutuksessa ja ympäristöohjelman kehittämisessä. Oppilaitoksen henkilöstöllä ja oppilailla on mahdollisuus halutessaan esittää kehittämisideoita tai parannusehdotuksia. Ideat ja ehdotukset käsitellään, ja niistä annetaan palautetta esittäjälle. SELITTÄVÄ OSA Oppilaitos voi käyttää ympäristöasioiden arvioinnissa erilaisia työkaluja kuten itsearviointia tai sisäisiä auditointeja. Suositeltavaa olisi, ettei ympäristöasioita varten luotaisi uutta arviointimenettelyä, vaan ympäristöasiat yhdistettäisiin jo käytössä oleviin arviointeihin. Kehittämisideoita voidaan kerätä myös eri teemoihin liittyvien ideakilpailujen avulla. KRITEERIT 15

16 OPETUS, OSALLISTUMINEN, 2Y HTEISTYÖ JA OPPIMINEN KOHDAN PERUSTELUT Oppilaitoksen toiminnassa merkittävintä on opetus, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia ympäristöosaamisen, tietojen, taitojen ja asenteiden kehittämisessä. Ympäristökriteerien lähtökohtana ovat opetussuunnitelmien perusteet, joiden pohjalta laaditaan paikalliset opetussuunnitelmat. Yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelman perusteissa on useita aihekokonaisuuksia, joissa kiinnitetään huomiota ympäristön hyvinvointiin ja kestävän kehityksen tulevaisuuteen. Niiden päämääränä on lisätä valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Ammatillisessa koulutuksessa on kaikissa tutkinnoissa yhteisenä painotuksena kestävän kehityksen edistäminen. Näiden tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia ja ammattialansa hallitsijoita. Aine- ja alakohtaisissa opinnoissa kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristöasiat tulevat esille kullekin aineelle ja opintokokonaisuudelle luonteenomaisella tavalla. SUUNNITTELE Ympäristöasioiden yhdistäminen opetussuunnitelmiin oppimistavoitteet, sisällöt, menetelmät Ympäristöopetuksen resurssit oppimateriaalit, opettajien tiedot, taidot ja asenteet, yhteistyö ympäristöopetuksen toteutuksessa PARANNA Oppimistavoitteet Ympäristöopetuksen sisältöjen, menetelmien ja resurssien kehittäminen Hyvien käytäntöjen ja mallien siirtäminen opettajilta toisille TOTEUTA Ympäristöopetuksen toteutus 1. Tieto ympäristöstä 2. Toimiminen ympäristössä 3. Toimiminen ympäristön puolesta ARVIOI Oppimistavoitteiden toteutuminen Ympäristökasvatuksen kolmen elementin toteutuminen opetuksessa Opetuksen resurssien riittävyys Opettajien ja oppilaiden itsearviointi Parannustarpeet, hyvät käytännöt ja mallit Kuva 2. Ympäristöopetus jatkuvan parantamisen prosessina. 1 6 KRITEERIT

17 Ympäristöopetusta tarkastellaan jatkuvan parantamisen prosessina, jossa suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen seuraavat toisiaan (ks. kuva 2). Suunnitteluvaiheessa ympäristöasiat sisällytetään opetussuunnitelmiin ja varmistetaan, että opetuksen resurssit (oppimateriaalit, opettajien osaaminen, oppilaitoksen sisäinen yhteistyö ja yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa) ovat toimivia ja riittäviä. Ympäristökasvatuksen kolme elementtiä, tieto ympäristöstä, toimiminen ympäristössä sekä toimiminen ympäristön puolesta, yhdistyvät opetuksessa toisiinsa. Samat opetustilanteet sisältävät usein monia elementtejä. Opetusta arvioidaan näissä kriteereissä erikseen kaikkien kolmen elementin näkökulmasta. On suositeltavaa, että ympäristöasioiden arviointi yhdistetään osaksi oppilaitoksen muuta itsearviointia, johon osallistuu koko kouluyhteisö. Myös oppilaat osallistuvat arviointiin. Arviointitietoa, tunnistettuja parannustarpeita sekä hyviä käytäntöjä ja malleja tulee hyödyntää opetuksen kehittämisessä. Kehittämisen tulisi olla vuorovaikutteista siten, että arviointitietoa käsittelee ja ympäristöopetuksen kehittämistä suunnittelee yhdessä koko opetushenkilöstö. 2.1 KOULU- JA OPPILAITOSKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT Koulu- tai oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman laadinnan pohjana ovat opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet. Kestävän kehityksen periaatteita sekä ympäristöosaamisen tavoitteita ja sisältöjä täsmennetään oppilaitoskohtaisissa suunnitelmissa ottamalla huomioon oppilaitoksen toimintaympäristön erityispiirteet sekä oppilaitoksen omat arvovalinnat ja vahvuudet. Opettajat ovat yksin tai ryhmissä käyneet läpi opettamiensa aineiden yhteydet ympäristökysymyksiin. Prosessin tuloksena ympäristöasiat sisältyvät eri oppiaineiden ja opintokokonaisuuksien tavoitteisiin ja sisältöihin kullekin aineelle ja opintokokonaisuudelle luonteenomaisella sekä kullekin ikäkaudelle soveltuvalla tavalla. Opetuksen suunnittelua ohjaavana periaatteena käytetään kokonaisvaltaisuutta. Suunnittelussa pyritään siihen, että ympäristöopetus on oppijoiden aiemman tiedon varaan rakentuvaa, kokemuksellista, toiminnallista, elämyksellistä, myönteistä ja reflektoivaa. Ammatillisten tutkintojen opetussuunnitelmissa ja tavoitteissa sekä työssäoppimisessa otetaan huomioon työelämän alakohtaiset ympäristöosaamisen vaatimukset. Ympäristöosaamisen testaaminen sisällytetään näyttösuunnitelmiin. KRITEERIT 17

18 2.2 OPETUKSEN RESURSSIT Oppimateriaali Ympäristöasioiden opetusta varten on saatavilla ajantasaista ja selkeää oppimateriaalia, joka liittyy sekä yleisiin ympäristöasioihin että eri oppiaineisiin tai ammattialoihin. Oppilaitos varmistaa, että opettajakunta tietää, millaista oppimateriaalia on olemassa, ja osaa käyttää sitä Opettajien ympäristöosaaminen Opettajien ympäristöosaaminen on riittävä ja ajantasainen, ja he hallitsevat oman oppiaineensa keskeiset ympäristöasiat. Opettajien täydennyskoulutustarve ympäristöasioissa on selvitetty, ja sen pohjalta on suunniteltu säännöllistä täydennyskoulutusta Yhteistyö opetuksen toteutuksessa Oppilaitos on varannut aikaa sisäiselle yhteistyölle ympäristöasioissa, mikä mahdollistaa mm. yhteisten arvojen määrittelemisen ja yhteistyön yli ammatti- ja oppiainerajojen. Myös muu kuin opetushenkilöstö osallistuu yhteistyöhön. Ympäristöasioita käsitellään säännöllisesti opettajainkokouksissa ja koko henkilökunnan kokouksissa. Oppilaitos tekee yhteistyötä ympäristöasioissa yhden tai useamman ulkopuolisen sidosryhmän kanssa (esim. vanhemmat, viranomaiset, järjestöt ja yritykset). 1 8 KRITEERIT

19 2.3 YMPÄRISTÖKASVATUKSEN ELEMENTTIEN TOTEUTUMINEN OPETUKSESSA Tieto ympäristöstä LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Opetukseen sisältyy ajantasaista tietoa ekologiasta, ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön, ympäristöongelmista sekä ympäristöongelmien ehkäisystä. 0 3 pistettä Opetus kehittää kokonaisuuksien ymmärtämistä yksittäisten faktatietojen muistamisen sijasta. 0 3 pistettä Opetus tukee ympäristökysymysten moniulotteisuuden ymmärtämistä ja kehittää kykyä käsitellä siihen liittyvää kompleksisuutta. 0 3 pistettä Opetus kehittää itsenäistä kriittistä ajattelua. 0 3 pistettä Opetuksessa tuodaan esille ihmisen riippuvuus luonnosta ja tuetaan oppilasta näkemään yhteydet ihmisen toiminnan, oman elämäntavan ja ympäristön hyvinvoinnin välillä. 0 3 pistettä Yhteensä maksimi 15 pistettä SELITTÄVÄ OSA Tiedot ekologiasta ja ympäristöongelmista ovat edellytyksenä ympäristövastuulliselle käyttäytymiselle. Olennaista on pyrkiä ymmärtämään, miten luonto toimii, miten ihminen asettuu osaksi luontoa ja millä tavoin ihminen on riippuvainen luonnosta. Yksittäisten faktatietojen muistamisen sijasta oppilaiden tulisi rakentaa tietoa kokonaisvaltaiseksi ja ymmärtää asioiden välisiä yhteyksiä. Opetuksessa tulisi välttää sirpalemaisuutta. Sen sijaan pitäisi painottaa luonnon toiminnan ymmärtämistä kokonaisuutena sekä ihmisen ja muun luonnon välistä vuorovaikutussuhdetta. Opetus on onnistunutta, kun oppilaat omakohtaisesti sisäistävät käsiteltävät asiat, ratkaisevat ongelmia sekä oivaltavat, analysoivat ja tulkitsevat ympäristöön liittyviä kysymyksiä. Monet nykyisistä ympäristöongelmista, esimerkiksi ilmastonmuutos ja otsonikato, ovat maailmanlaajuisia ja aistein havaitsemattomia. Oman toiminnan yhteyksiä ympäristökysymyksiin voi siksi olla vaikea ymmärtää. Opetuksessa olisikin hyvä löytää yhteydet ihmisen toiminnan, mm. talouden ja kulttuurin, oman elämäntavan ja ympäristöongelmien välillä. Lisäksi tarvitaan tietoa ympäristöongelmien ehkäisemisestä ja omista konkreettisista vaikutusmahdollisuuksista. KRITEERIT 19

20 Muuttuvassa maailmassa tarvitaan kykyä kriittiseen ajatteluun. Opetuksen tulisi rohkaista oppilaita näkemään ja punnitsemaan ympäristökysymysten eri puolia ja muodostamaan niistä oma perusteltu näkemys. Opetuksen tulisi antaa valmiuksia ympäristötiedon etsimiseen, käsittelemiseen ja arvioimiseen. Opetuksessa tulisi ottaa huomioon niin paikallinen, alueellinen kuin globaalikin ympäristötieto. Ammatillisessa koulutuksessa pitäisi kiinnittää huomiota ammattialaa koskevan ympäristölainsäädännön hallitsemiseen sekä tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksiin ja keinoihin niiden vähentämiseksi. Opetuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon ammattialan uusimmat ympäristönsuojelua edistävät teknologiset ja toiminnalliset ratkaisut. KEINOJA Kaikki oppilaitokset: ekologian ja ympäristökysymysten käsitteleminen osana tavallista opetusta sekä oppiainerajat ylittävien projektien tai erillisten kurssien kautta, ympäristön tilan tutkimukset, ajankohtaisten ympäristöaiheiden seuraaminen mediasta, ympäristöongelman analysoiminen, tuotteiden elinkaarien selvittäminen, ekotehokkuusajatteluun tutustuminen. Ammatilliset oppilaitokset: edellisten lisäksi omaan alaan liittyvien tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten ja niiden vähentämisen käsitteleminen osana ammattiaineiden opetusta, omaan alaan liittyvään ympäristölainsäädäntöön tutustuminen Toimiminen ympäristössä LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Opetus lisää ympäristöherkkyyttä ja tukee omakohtaisen luontosuhteen muodostumista tarjoamalla myönteisiä, elämyksellisiä luontokokemuksia. 0 5 pistettä Luontoa ja rakennettua ympäristöä käytetään oppimisympäristönä. 0 5 pistettä Opetus tarjoaa mahdollisuuksia ympäristön ilmiöiden havainnointiin ja kokemiseen sekä ympäristön toiminnan ymmärtämiseen havaintoihin ja kokemuksiin perustuvan päättelyn kautta. 0 5 pistettä Yhteensä maksimi 15 pistettä SELITTÄVÄ OSA Ympäristöherkkyyttä pidetään tärkeänä lähtökohtana ympäristövastuulliselle käyttäytymiselle. Ympäristöherkkyys tarkoittaa ihmisen kokemusten ja aistihavaintojen pohjalta luotua tunnepitoista suhdetta ympäristöön, luonnon kunnioittamista 2 0 KRITEERIT

21 sekä myötätuntoa luontoa kohtaan. Ympäristöherkkyyden kehittymisessä on olennaista saada omakohtaisia, positiivisia kokemuksia ja elämyksiä luonnossa. Oppilaille tulisi tarjota myös puhtaasti esteettisiä kokemuksia. Luontoa voidaan käyttää myös tiedon lähteenä ja oppimisympäristönä. Ympäristön avulla tapahtuvassa opetuksessa pohjataan oppilaiden kokemuksiin. Ympäristön ilmiöitä tarkastellaan ja opiskellaan aktiivisin menetelmin. Tarkoituksena on oppia ymmärtämään vuorovaikutussuhteita ja saada ympäristöön omakohtainen kosketus. KEINOJA Kaikki oppilaitokset: luontopolut ja -retket, aistiharjoitukset, luonnon havainnoiminen ja kokeminen, ekosysteemien tutkiminen lähiluonnossa, monimuotoisuuden kartoittaminen, tarinat, sadut, kuvataide, teatteri, lähiympäristöstä huolehtiminen, eläinten ruokkiminen talvella, linnunpönttöjen rakentaminen, eläinten tarkkaileminen, jälkien etsiminen, luonnontieteellisten tutkimusten ja mittausten tekeminen Toimiminen ympäristön puolesta LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Oppilaitos tarjoaa oppilaille mahdollisuuden ympäristövastuullisten toimintamallien omaksumiseen ja ympäristötaitojen harjoittelemiseen käytännössä. 0 3 pistettä Oppilaitos tarjoaa oppilaille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia ja vahvistaa oppilaiden luottamusta omien tekojen merkityksellisyyteen. Opetuksessa tuodaan esille oppilaiden yksilölliset ja yhteisölliset vaikuttamisen mahdollisuudet ympäristöasioissa. 0 3 pistettä Oppilaat osallistuvat aktiivisesti oppilaitoksen ympäristöohjelman suunnitteluun ja toteutukseen. 0 3 pistettä Opetuksessa keskustellaan asenteiden ja arvojen suhteellisuudesta ja moninaisuudesta sekä tuodaan esille erilaisia näkemyksiä ympäristöongelmien syistä ja ratkaisukeinoista, jotta oppilaat voisivat itse tehdä perusteltuja arvovalintoja. 0 3 pistettä Opetus tarjoaa tietoa siitä, miten yhteiskunta ja yhteiskunnallinen päätöksenteko toimivat, sekä kehittää oppilaiden demokratian taitoja ja tuntemusta. 0 3 pistettä Yhteensä maksimi 15 pistettä KRITEERIT 21

22 SELITTÄVÄ OSA Vaikuttamismahdollisuudet ovat ympäristökasvatuksen kulmakivi. Luottamus omiin kykyihin ja taitoihin vaikuttaa on olennaista kasvatettaessa ympäristövastuullisia kansalaisia. Se antaa yksilölle tunteen siitä, että hänen teoillaan ja toiminnallaan on merkitystä. Ihminen, joka luottaa omiin kykyihinsä toimia, käyttäytyy vastuullisesti paljon todennäköisemmin kuin ihminen, joka tuntee itsensä voimattomaksi. Tämä luottamus vahvistuu nimenomaan ympäröivässä yhteisössä toimimalla. Vaikuttamista voi parhaiten harjoitella oppilaitoksen päivittäisessä toiminnassa. Oppilaat voivat osallistua aktiivisesti oppilaitoksen ympäristöohjelman suunnitteluun ja toteutukseen sekä muihin oppilaitoksen sisäisistä asioista päättämiseen. Olennaista oppilaiden osallistumisessa on avoimuus ja vaikuttavuus: osallistumisen reunaehdot on tehtävä selväksi eikä osallistuminen saa jäädä näennäisvaikuttamiseksi. Ympäristötaitoja voidaan harjoitella esimerkiksi osallistumalla jätteiden lajitteluun ja energian- ja materiaalinsäästämiseen. Ympäristökasvatuksen tulee kehittää oppilaita paitsi yksilöinä myös yhteisöjen ja yhteiskuntien jäseninä. Tällöin korostuvat yhteistyö ja sosiaaliset arvot. Monesti oppilaiden ympäristön huomioon ottavan toiminnan esteenä on tiedon puute yhteiskunnallisista toimintamahdollisuuksista. KEINOJA Kaikki oppilaitokset: arvokeskustelut, roolipelit, arvovalintaharjoitukset; mielekkäät ja vaikuttavat osallistumiskokemukset: lähiympäristön suunnittelu, oppilaskuntatoiminta, koulun arkipäivään vaikuttaminen, paikallinen vaikuttaminen esimerkiksi paikallisagendaprojekteissa, osallistuminen erilaisiin ympäristöohjelmiin tai humanitaariseen työhön. Ammatilliset oppilaitokset: edellisten lisäksi ammatillisten ympäristötaitojen yhdistäminen työtehtävien harjoitteluun ja työssä oppimiseen, oman ammattietiikan pohtiminen. 2 2 KRITEERIT

23 2.4 YMPÄRISTÖOPETUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Opettajat arvioivat vuosittain ympäristöopetuksen toteutumista. Arviointi suoritetaan osana muuta arviointia, jos oppilaitoksella on käytössä systemaattinen arviointijärjestelmä. Arvioinnin välineenä voidaan käyttää kriteereitä 2.1, 2.2 ja 2.3. Olennaisia kysymyksiä ovat, saavutetaanko opetussuunnitelmiin kirjatut tavoitteet opetuksessa ja toteutuvatko opetuksessa ympäristökasvatuksen kolme elementtiä eli tieto ympäristöstä, toimiminen ympäristössä ja toimiminen ympäristön puolesta sekä ovatko ympäristöopetuksen resurssit riittävät. Koulu tai oppilaitos voi itse luoda sopivan järjestelmän kriteerien toteutumisen arvioimiseksi. Ympäristöasioiden oppimisen toteutumista arvioidaan lisäksi vuosittain oppilaiden suorittamalla arvioinnilla ja itsearvioinnilla. Oppilaat arvioivat omaa oppimistaan sekä koulussa annettavaa ympäristöopetusta ja -toimintaa. Tulokset käydään keskustellen läpi ryhmässä oppilaiden kanssa ja yhdessä mietitään, kuinka ympäristöasioiden opetusta ja oppimista voitaisiin kehittää. Oppilaitoksella on olemassa systemaattinen menettely, jolla ympäristöopetuksen arvioinnista saatavaa tietoa hyödynnetään ympäristöopetuksen tavoitteiden, oppisisältöjen, menetelmien ja resurssien kehittämisessä. Kehittämisessä käytetään arvioinnissa tunnistettuja parannustarpeita sekä hyviä käytäntöjä ja malleja, joita opettajat levittävät yli oppiainerajojen. KRITEERIT 23

24 YLLÄPITO- 3T OIMINNOT KOHDAN PERUSTELUT Oppilaitoksen toiminnan suoria, ylläpitotoiminnoista aiheutuvia ympäristövaikutuksia ei voida pitää yhtä merkittävinä kuin opetuksen ja oppimisen kautta syntyviä epäsuoria myönteisiä vaikutuksia. Ylläpitotoimintoihin liittyvien ympäristöasioiden huomioimisella on kuitenkin keskeinen merkitys oppilaiden ja henkilöstön ympäristötietoihin, -taitoihin ja -asenteisiin vaikuttamisessa. Ollakseen uskottava opetuksessaan oppilaitoksen on itse toimittava niin kuin opettaa. Oppilaat ja henkilöstö voivat toteuttaa ympäristöohjelmaa huolehtimalla ylläpitotoimintojen ympäristövaikutuksista. Ympäristöohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi tehtävät toimenpiteet tulisikin kytkeä osaksi opetusta. Tempausten, projektien ja teematapahtumien avulla voidaan ottaa myös sidosryhmiä mukaan ympäristöohjelman toteutukseen (esim. vanhemmat, järjestöt, yritykset). Oppilaitoksen ylläpitotoiminnoissa voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Ympäristö ja talous kulkevatkin monessa suhteessa käsi kädessä. Oppilaitos voi vaikuttaa ympäristöasioihin suoraan oppilaiden ja henkilöstön toiminnan kautta. Vaikuttaa voidaan myös epäsuorasti ylläpitäjän tai palvelun tuottajan kautta. Toisinaan ympäristöparannukset vaativat investointeja, joista päättää ylläpitäjä. Tässäkin tapauksessa oppilaitoksella on mahdollisuus vaikuttaa viestimällä ylläpitäjälle parannustarpeista ja parannusten kautta saavutettavista kustannussäästöistä. 2 4 KRITEERIT

25 3.1 MATERIAALIEN KÄYTTÖ JA HANKINNAT Materiaalien kulutuksen ja jätteiden syntymisen vähentämisen keinoja on selvitetty, ja selvitysten pohjalta on tehty käytännön toimenpiteitä. Oppilaat ja henkilöstö ovat sisäistäneet materiaalia säästävät toimintatavat (työtavat, opetusmateriaalit ja esimerkiksi kopioinnin vähentäminen). Oppilaitos on selvittänyt koulutuksen järjestäjältä mahdollisuudet ympäristöystävällisiin hankintoihin ja ottaa huomioon ympäristönäkökohdat niissä materiaaleissa ja tarvikkeissa, jotka se itse hankkii. SELITTÄVÄ OSA Hankintojen ympäristönäkökohtia ovat esimerkiksi tuotteiden käyttöikä, uudelleenkäyttö, huollettavuus, kierrätettävyys sekä pakkausten, kertakäyttötuotteiden ja kuljetusten vähentäminen. Keinoja hankintojen ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseen ovat mm. ympäristövaatimusten sisällyttäminen tarjouspyyntöihin ja hankintaohjeisiin sekä ympäristömerkin saaneiden tuotteiden merkitseminen käytössä olevien ja hankittavien materiaalien luetteloihin. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Tärkeimpien käytettävien materiaalien kulutusta seurataan. Kulutuksen taso on alhainen tai kulutusta on saatu vähennettyä. Oppilaitoksessa seurataan konttoripaperin kulutusta, ja sitä pienennetään esimerkiksi vähentämällä kopiointia. KRITEERIT 25

26 3.2 JÄTEHUOLTO Kierrätettävät ja hyödynnettävät jätteet lajitellaan ja toimitetaan käsittelyyn kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet lajitellaan ja varastoidaan sekä toimitetaan käsittelyyn määräysten ja ohjeiden mukaisesti. (Kunnalliset jätehuoltomääräykset, Ekokemin ohjeet.) Oppilaitoksessa on laadittu jätehuoltosuunnitelma. Suunnitelma sisältää ainakin seuraavat asiat: jätteiden keräilypaikat, lajiteltavat jätejakeet ja käytössä olevat astiat jätehuollon toteutukseen liittyvät vastuut lajitteluohjeet luokkiin, ruokalaan ja työtiloihin. Henkilöstöä ja oppilaita on opastettu ja perehdytetty jätteiden lajitteluun, ja heitä kannustetaan siihen erilaisin toimenpitein. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Kalusteet ja käytetyt koneet ja laitteet menevät uudelleen käyttöön tai kierrätykseen. Jätehuollon suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa on tehty yhteistyötä jätehuoltopalvelun tuottajan tai kunnan tai jätehuoltoyhtiön jäteneuvojan kanssa. Jätteiden määristä ja niiden kehityksestä on olemassa dokumentoidut tiedot. Syntyvästä jätteestä vain pieni osa on sekajätettä, ja sekajätteen määrää on saatu vähennettyä. 2 6 KRITEERIT

27 3.3 VEDEN KÄYTTÖ Vesikalusteita ja vesijohtojärjestelmää huolletaan asianmukaisesti. Järjestelmien ja kalusteiden uusimistarpeet on selvitetty. Ne on ilmoitettu kiinteistöpalveluiden tuottajalle ja tilojen omistajalle. Oppilaitoksen vedenkulutusta seurataan. Kulutuksessa esiintyviä poikkeamia varten on määritelty toimintatavat (tarvittavat korjaavat toimenpiteet). Vettä säästävistä toimintatavoista on tehty ohjeet tai järjestetty koulutusta henkilöstölle ja oppilaille. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Oppilaitoksessa on käytössä vettä säästäviä laitteita (hanat, suihkut, WC-istuimet). Oppilaitoksen veden ominaiskulutus on alhainen tai kulutus on vähentynyt vuositasolla. KRITEERIT 27

28 3.4 ENERGIA Oppilaitoksessa on järjestetty säännöllinen energiankulutuksen seuranta (sähkö, lämpö) sekä määritelty ohjeet ja vastuut lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien säädöstä, toimivuuden tarkkailusta ja huollosta sekä toimintatavoista vikojen sattuessa. Energiankulutustiedot tilastoidaan. Energiajärjestelmien ja energiaa kuluttavien laitteiden uusimistarpeet ja kiinteistön peruskorjauksen tarpeet on selvitetty ja niiden toteutuksesta on neuvoteltu kiinteistön ylläpitäjän/omistajan kanssa. Parannustoimet ovat osa oppilaitoksen ympäristöohjelmaa. Oppilaitoksessa on laadittu henkilöstölle ja oppilaille suunnatut energiansäästöohjeet. Ohjeista on järjestetty tietoiskuja ja perehdytystä. Henkilöstö ja oppilaat ovat sisäistäneet energiaa säästävät toimintatavat. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Oppilaitoksessa on tehty energiakatselmus, kiinteistön kuntokartoitus tai kummatkin. Oppilaitoksessa on otettu käyttöön uusia energiaa säästäviä teknisiä tai toimintatapoihin liittyviä ratkaisuja. Oppilaitoksen kokonaisenergian (sähkö, lämpö) ominaiskulutus (kwh/m 3 ) on alhainen tai se vähenee vuositasolla. Ominaiskulutuksen arviointi perustuu Motivan vertailuaineistoihin. Oppilaitoksen käyttämä energia (sähkö, lämpö) on ainakin osittain peräisin uusiutuvista energialähteistä. 2 8 KRITEERIT

29 3.5 TYÖTERVEYS JA VIIHTYISYYS Oppilaitoksen työilmapiiriä, viihtyisyyttä ja työterveyteen liittyvien asioiden tilaa arvioidaan henkilöstölle ja oppilaille suunnatuilla kyselyillä. Oppilaitoksessa on kehitetty työterveyttä, työilmapiiriä, viihtyisyyttä sekä sisätiloja ja pihaympäristöä. Toimenpiteiden suunnittelussa on hyödynnetty kyselyjen tuloksia. Oppilaitoksen sisäilman laatu tunnetaan ja mahdolliset kosteusvauriot ja homeongelmat on selvitetty yhteistyössä kiinteistön ylläpitäjän tai omistajan kanssa. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Oppilaitoksessa tapahtuu vähän tapaturmia ja sairaspoissaoloja on vähän tai niiden määrä on vähentynyt. Henkilöstölle ja oppilaille suunnatut työilmapiiriin, viihtyvyyteen ja työterveyteen liittyvät kyselyt ovat antaneet hyviä tuloksia tai tulokset ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. 3.6 PUHTAANAPITO Ulkoalueiden hoidosta ja puhtaanapidosta sekä sisätilojen likaantumisen ehkäisemisestä on olemassa ohjeet. Puhdistus-, suojaus- ja hoitoaineet on listattu, ja niistä on saatavilla käyttöturvatiedotteet. Siivousaineiden ja -välineiden hankinnassa otetaan huomioon tuotteiden ympäristöystävällisyys ja työterveysnäkökohdat. Siivouksessa käytetään ympäristöystävällisiä ja ympäristömerkin saaneita tuotteita aina kun se on mahdollista. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Puhtaanapidosta vastaaville on järjestetty koulutusta ympäristöasioista ja jätteiden lajittelusta. Puhtaanapidossa pyritään vähentämään veden, siivousaineiden ja energian kulutusta. KRITEERIT 29

30 3.7 KEITTIÖ JA RUOKALA Ruokalan ja keittiön toiminnassa on huomioitu terveydensuojelulain omavalvontaa sekä elintarvikkeiden säilytystä, valmistusta ja jakelua koskevat säädökset. Ruokalan hankinnoissa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon ympäristönäkökohdat, ja ne merkitään myös ruokalan hankintaohjeisiin. Keskitettyihin elintarvikehankintoihin liittyvistä ympäristönäkökohdista ja parannustarpeista on neuvoteltu hankinnoista vastaavan tahon kanssa. Ympäristön kuormitusta vähentävät esimerkiksi hankintojen keskittäminen, lähiruoka, luomutuotteet, pakkausten vähentäminen sekä suuret tilauskoot. Ruokalan toiminnassa on selvitetty ja käytetty erilaisia materiaalien kulutuksen ja jätteiden vähentämisen keinoja. Ruokalan lämmitys- ja jäähdytyslaitteet ovat asianmukaisessa kunnossa, ja niitä on huollettu säännöllisesti. Korjaus- ja uusimistarpeista on ilmoitettu kiinteistön tai ruokalan toiminnan ylläpidosta vastaavalle taholle. Jätteet lajitellaan keittiössä ja ruokalassa jätehuoltomääräysten mukaisesti. Lajittelupisteet on suunniteltu toimiviksi. Lajittelusta on olemassa ohjeet, ja jäteastioiden merkinnät ovat selkeät. Lajittelu toimii. Jätehuoltoon liittyvistä parannustarpeista on kerrottu kiinteistön ylläpitäjälle. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Energiankulutuksen vähentämisen keinoja on selvitetty, ja kulutuksen vähentämiseksi on tehty suunnitelmia, ohjeita ja toimenpiteitä. Esimerkiksi lämmitys- ja jäähdytyslaitteisiin ja ruoan valmistustekniikoihin on kiinnitetty huomiota. Veden ja pesuaineiden kulutuksen vähentämisen keinoja on selvitetty, ja kulutuksen vähentämiseksi on tehty suunnitelmia, ohjeita ja toimenpiteitä. Keittiöhenkilöstö on saanut ympäristökoulutusta. 3 0 KRITEERIT

31 3.8 KULJETUKSET JA LIIKENNE Henkilökuntaa ja oppilaita kannustetaan käyttämään kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä kodin ja oppilaitoksen välillä tehdyillä matkoilla. Aiheesta on järjestetty teematapahtumia tai laadittu ohjeita. Opetuksen yhteydessä tapahtuvien henkilöstön ja oppilaiden kuljetusten sekä oppilaitoksen omien materiaali- ja tavarakuljetusten vähentämiseksi ja optimoimiseksi on tehty suunnitelmia ja toimenpiteitä. Jos oppilaitos hankkii omia ajoneuvoja ja työkoneita, ympäristönäkökohdat ovat yhtenä valintakriteerinä. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Oppilaitoksen henkilöstölle on annettu taloudellisen ajotavan koulutusta. Henkilöstön ja oppilaiden yhteiskuljetukset toimivat hyvin (kimppakyydit työmatkoilla, henkilöstön ja oppilaiden kuljetukset opetuksen yhteydessä). 3.9 VAARALLISTEN AINEIDEN KÄYTTÖ JA VARASTOINTI Kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan kemikaalilainsäädännön vaatimuksia ja viranomaisohjeita (esim. Turvatekniikan keskuksen laatimat ohjeet). Aineet ovat ohjeiden mukaisesti merkittyjä, ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla tiloissa, joissa aineita käsitellään ja varastoidaan. Oppilaitoksella on ajantasainen kirjanpito varastossa olevista, käytetyistä ja ongelmajätteeksi päätyvistä kemikaaleista. Vaarallisten aineiden varastoinnista, käsittelystä ja hävityksestä on määritelty selkeät vastuut. Kaikille vaarallisten aineiden kanssa toimiville annetaan riittävä perehdytys aineisiin liittyvistä työterveys- ja turvallisuusasioista. LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Oppilaitoksessa on selvitetty mahdollisuuksia kemikaalien käytön vähentämiseksi ja vaarallisten aineiden korvaamiseksi vähemmän haitallisilla vaihtoehdoilla. Oppilaitoksen käyttämien kemikaalien määrä on vähentynyt. KRITEERIT 31

32 3.10 MUUT YMPÄRISTÖTEOT LISÄPISTEITÄ TUOTTAVAT VAATIMUKSET Oppilaitos on tehnyt sellaisia ympäristöasioihin liittyviä parannustoimia, joita ei mainita näissä kriteereissä. maksimi 3 pistettä 3 2 KRITEERIT

33 LIITTEET OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖARVIOINNIN JÄRJESTELMÄ Ympäristökriteerit ovat osa ENVEDU-hanketta, jossa rakennetaan kansallinen oppilaitosten ympäristöarvioinnin järjestelmä. Hankkeen tavoitteena on tarjota oppilaitoksille koulutusta, työvälineitä ja kannustimia ympäristöasioiden hoidon kehittämiseen. Hanke koostuu neljästä päätehtävästä, joita tukevat projektinhallinta sekä tiedottaminen ja tulosten levitys. 1. SERTIFIOINTIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN Oppilaitosten ympäristösertifiointia varten laaditaan kriteerit sekä itsearvioinnin kysymyslista ja ohjeet. Ulkoisen auditoijan avuksi tuotetaan opas. OKKA-säätiöön perustetaan sertifiointielin. Koulujen ja oppilaitosten ympäristösertifikaattia voi hakea vuonna YMPÄRISTÖKOULUTUS Tavoitteena on kouluttaa vuosina valtakunnallisesti kaikkiaan 180 oppilaitosta rakentamaan itselleen ympäristöjärjestelmä koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerien pohjalta. 3. AUDITOIJAKOULUTUS Oppilaitosten opetus- ja muulle henkilöstölle sekä kuntien palveluksessa oleville kiinteistöhoidon ammattilaisille järjestetään valtakunnallisesti koulutusta, joka antaa tarvittavat tiedot ja taidot oppilaitosten ympäristöarviointien suorittamiseen. Tavoitteena on kouluttaa 150 auditoijaa vuosina POLKU EMAS REKISTERÖINTIIN -OPAS Opas on oppilaitosten työkalu ympäristöjärjestelmän rakentamiseen, ympäristöasioiden hoidon tason arvioimiseen, oppilaitosten ympäristösertifikaatin hakemiseen sekä EMASin vaatimusten täyttämiseen. ODOTETUT TULOKSET VUONNA oppilaitosta on koulutettu rakentamaan ympäristöjärjestelmä 30 oppilaitosta on saanut ympäristösertifikaatin 10 oppilaitosta hakee EMAS-rekisteröintiä koulutettuja auditoijia on 150, joista 50 on rekisteröity. ENVEDU-HANKKEEN OSALLISTUJAT JA TUKIJAT Hanketta koordinoi Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus. Partnereita ja osarahoittajia ovat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, OKKA-säätiö ja ympâäristöàministeriàö. Alihankkijoina toimivat Opetushallitus, Joensuun yliopisto, Oulun yliopisto sekâä Eco-One. Hanke toteutetaan joulukuun 2001 ja marraskuun 2004 välisenä aikana. 33

34 ENVEDU-HANKKEEN TOIMENPITEET KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIKAATIN HAKEMINEN Vuosina koulutetaan 180 opettajaa. KESTÄVÄ KEHITYS OPPILAITOKSISSA -KOULUTUKSET Riihimäki, Oulu, Joensuu Kohderyhmänä opettajat ja oppilaitoksen muu henkilöstö ympäristöjärjestelmän rakentaminen ympäristökriteerien pohjalta valmistautuminen sertifikaatin hakemiseen Itsearviointi voidaan tehdä koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerien avulla. Kriteerien pohjalta laadittu itsearvioinnin kysymyslista ja ohjeet itsearviointiraportin laatimisesta valmistuvat syksyllä ITSEARVIOINTI OPPILAITOKSESSA Oppilaitos arvioi ympäristöasioiden hallinnan tasoa opetuksessa, ylläpitotoiminnoissa ja johtamisessa. Oppilaitos voi halutessaan hakea ympäristösertifikaattia OKKA-säätiöltä. Opettajat ja oppilaitosten tai kuntien kiinteistö- ym. ylläpitotoimintojen asiantuntijat voivat kouluttautua oppilaitosten ympäristöauditoijiksi. Auditoijakoulutusta järjestetään syksystä 2003 alkaen tavoitteena valtakunnallisen auditoijaverkoston rakentaminen (150 auditoijaa). OKKA-säätiöön perustetaan syksyllä 2003 sertifiointikomitea, jossa toimii ympäristö- ja opetusalan asiantuntijoita. TAVOITE: Koulujen ja oppilaitosten ympäristösertifikaatin hakeminen on mahdollista syksyllä Sertifikaatin myöntää OKKA-säätiö. oppilaitoksen itsearviointiraportti ULKOINEN AUDITOINTI Auditoija arvioi ympäristösertifikaatin vaatimusten (kriteerien) täyttymistä itsearviointiraportin ja oppilaitoksessa suoritettavan ulkoisen auditoinnin perusteella. auditoijan raportti ja esitys sertifikaatin myöntämisestä SERTIFIOINTI OKKA-säätiö vahvistaa auditoijan raportin ja myöntää sertifikaatin Koulutuksen järjestäjä tai oppilaitos voi täydentää ympäristöjärjestelmänsä vastaamaan EMAS-asetuksen vaatimuksia. EMAS-rekisteröinti EMAS-todennus voidaan yhdistää Koulujen ja oppilaitosten ympäristösertifikaatin päivitysauditointiin. 34

35 SANASTOA YMPÄRISTÖKATSELMUS/YMPÄRISTÖKARTOITUS Ympäristökatselmuksen tai -kartoituksen tavoitteena on käydä läpi oppilaitoksen toiminnot kokonaan tai osittain ja tunnistaa niihin liittyvät ympäristönäkökohdat ja kehittämistarpeet. Kattava ympäristökatselmus sisältää mm. seuraavat toiminnot: oppilaitoksen johtaminen ja toiminnan suunnittelu, opetus ja ylläpitotoiminnot (hankinnat ja materiaalien käyttö, energian ja veden kulutus, jätehuolto, ruokalan toiminnot, kuljetukset, jne.). YMPÄRISTÖNÄKÖKOHTA Jos jollakin oppilaitoksen toiminnolla on tai voi olla vaikutuksia ympäristöön, kysymyksessä on ympäristönäkökohta. Ympäristönäkökohtia ovat esimerkiksi paperin, valaistuksen, lämmityksen tai ilmastoinnin energian kulutus, jätteen lajittelu ja ympäristöasioiden sisällyttäminen opetukseen. YMPÄRISTÖVAIKUTUS Ympäristövaikutus on hyödyllinen tai haitallinen muutos luonnossa, joka on kokonaan tai osittain seurausta oppilaitoksen toiminnoista. Oppilaitoksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia voivat olla esim. energian kulutuksesta ja tuotannosta syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vaikutus ilmaston lämpenemiseen tai sekajätteen tuottamisesta aiheutuva kaatopaikkojen täyttyminen. Myönteinen vaikutus voi syntyä onnistuneen ympäristökasvatuksen kautta oppilaiden vastuullisista valinnoista omassa elämässään. YMPÄRISTÖTAVOITE Ympäristötavoite on määrällinen tai laadullinen tavoite, jonka oppilaitos on asettanut itselleen haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi tai myönteisten vaikutusten vahvistamiseksi. Esimerkkejä ympäristötavoitteista: kaatopaikalle menevän sekajätteen määrä vähenee 10 prosentilla seuraavan lukuvuoden aikana; kaikkien oppiaineiden opetukseen on sisällytetty ympäristöasiat vuoden 2003 loppuun mennessä. YMPÄRISTÖOHJELMA Ympäristöohjelma sisältää oppilaitoksen ympäristötavoitteet ja suunnitelman niiden toteuttamiseksi. Ympäristötavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti (vuosittain) ja ohjelmaa päivitetään esille nousseiden parannustarpeiden ja kehittämisideoiden pohjalta. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Ympäristöjärjestelmä on ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen tähtäävä prosessi, joka sisältää kehittämistarpeiden tunnistamisen, tavoitteiden asettamisen, toiminnan ohjauksen sekä seurannan ja arvioinnin. Ympäristöohjelma on osa ympäristöjärjestelmää. Ohjelman lisäksi ympäristöjärjestelmään kuuluvat mm. tarvittavat ohjeet, sisäinen ja ulkoinen viestintä, henkilöstön ja oppilaiden koulutus, yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa sekä säännöllinen toiminnan arviointi ja kehittäminen. 35

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI 12.12.2012 Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto TAO:n tilanne Laatujohtamisjärjestelmä käytössä vuodesta 1982(mappi) Sertifioitu ISO 9001 vuonna 1998 Ympäristöjohtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali

Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus 2009 Työrauha tavaksi kouluyhteisön itsearviointi Lyhyt virittäytyminen aiheeseen ennakointikysymysten avulla/

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

OPS-tiekartta Missä mennään?

OPS-tiekartta Missä mennään? OPS-tiekartta Missä mennään? Kevät 2014 Oman tilanteen arviointi jatkuu Alueellisen/kuntakohtaisen/ koulukohtaisen ops-työn organisointi; työn rakenne, työnjako ja vastuut kasvun ja oppimisen jatkumosta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö 2. TOTEUTUS Teemojen toteutus Oppilaitoksen hakiessa kestävän kehityksen sertifikaattia, kriteerien 12-14 toteutumista arvioidaan yhteensä viiden, oppilaitoksen itsensä valitseman teeman osalta. Vähintään

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen Hyväksymismerkinnät 1 (5) Tämän asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat kauneudenhoitoalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot