OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN

Transkriptio

1 OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN

2 OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN Osa A Oppilaitosten ympäristösertifiointi Osa B Oppilaitosten ympäristösertifionnista EMAS-rekisteröintiin 1

3 Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Kansi: Osakeyhtiö Nallellaan/Nalle Ritvola Sertifiointitunnus: Marisa Saarinen Piirrokset: Eira Mäki Tilausosoite: OKKA-säätiö, Rautatieläisenkatu 6 A, Helsinki tai okka-saatio@oaj.fi Saarijärven Offset, Saarijärvi 2004 ISBN

4 SAATTEEKSI Koulujen ja oppilaitosten tärkeänä tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua ympäristöstään vastuuta kantaviksi kansalaisiksi ja ammattitaitoisiksi ihmisiksi, jotka osaavat ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat sekä omassa elämässään että työssään. Oppilaitosten kasvatustyön tueksi, työvälineiksi ja kannusteiksi on luotu ympäristökriteerit ja -sertifiointijärjestelmä. Kriteerien käyttö ja sertifiointi on oppilaitoksille vapaaehtoista. Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerit asettavat tavoitetason hyvälle ympäristöasioiden hoidolle. Ne keskittyvät kestävän kehityksen ekologiseen osaalueeseen, eli vastuuseen ympäristöstä, mutta ne laajennetaan myöhemmin käsittelemään myös taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden ulottuvuudet. Kriteerit soveltuvat peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten käyttöön, mutta niitä voidaan käyttää muissakin koulutusorganisaatioissa. Ympäristösertifikaatin tasolle pääseminen edellyttää useamman vuoden järjestelmällistä ympäristötyötä oppilaitoksessa, mutta kriteereitä voi käyttää toiminnan kehittämiseen myös ilman sertifiointitarkoitusta. Sertifikaatin myöntäminen perustuu Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteereiden täyttämiseen. OKKAsäätiö toimii Oppilaitosten ympäristösertifioinnin järjestelmän ylläpitäjänä ja tarjoaa oppilaitoksille sertifiointiin ja kriteerien käyttöön liittyvää neuvontaa. Oppilaitosten ympäristösertifioinnin järjestelmä on kehitetty Euroopan Yhteisön Life-rahoitusta ja ympäristöministeriön tukea saaneessa Envedu -hankkeessa. Projektin yhteistyötahoja ovat olleet Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, OKKAsäätiö, Opetushallitus, Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Oulun yliopisto, Joensuun yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos ja Osuuskunta Eco- One. Edellä mainittujen Envedu -hankkeen yhteistyötahojen ja rahoittajien lisäksi järjestelmän kehittämiseen sen eri vaiheissa ja osatehtävissä ovat osallistuneet Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran, Suomen ympäristökeskuksen ja Kuntaliiton asiantuntijat. Erityismaininnan järjestelmän kehittämisestä ansaitsevat ne lukuisat opettajat ja muut henkilöt, jotka ovat antaneet työlle oman panoksensa kestävän kehityksen ja ympäristöarvioijan koulutuksissa. Oppaan sisällöstä ovat antaneet arvokasta palautetta Envedu -hankkeen kumppaneiden edustajat sekä Esa Nikunen ja Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskuksesta, ja Kirsi Verkka Torpparinmäen peruskoulusta. Oppaan toimituskuntaan kuuluivat Envedu -hankkeesta Kaarina Hänninen, Erkka Laininen, Laura Manninen ja Risto Tenhunen. Toivomme, että tästä oppaasta on hyötyä kaikille oppilaitoksille matkalla kohti kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta. Helsingissä, Oppaan toimituskunta 3

5 SISÄLTÖ SAATTEEKSI... 3 OSA A - OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI JOHDANTO Koulutus ja kestävä kehitys Arvot, toimintakulttuuri ja opetus oppilaitoksen ympäristötyön perusta Oppilaitosten ympäristösertifioinnin järjestelmä Ympäristösertifioinnista EMAS-rekisteriin KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖKRITEERIT Ympäristöasioiden suunnittelu, organisointi ja kehittäminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Opetus, osallistuminen, yhteistyö ja oppiminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Ylläpitotoiminnot Tavoitteet Keskeinen sisältö OPPILAITOKSEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN Organisoituminen ja tiedotus Johdon sitoutuminen Sisäinen viestintä Työn organisoiminen Ympäristökatselmus Katselmuslistojen käyttäminen Tiedon kerääminen Merkittävät ympäristönäkökohdat ja parannustarpeet Arvottamisen perusteet Arvottamisen toteutus Oppilaitoksen ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma Minkälainen on hyvä ympäristöohjelma? Miten ympäristöohjelma laaditaan? Tavoitteiden toteutumisen arviointi Merkittävien ympäristönäkökohtien hallinta Ohjeet, viestintä, koulutus ja yhteistyö Ohjeet Viestintä ja yhteistyö Koulutus Ympäristöjärjestelmän dokumentointi ARVIOINTI JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Itsearvioinnin tavoitteet ja periaatteet Itsearvioinnin toteutus Ensimmäinen itsearviointi Seuraavat itsearvioinnit Itsearvioinnin vaiheet Arvioinnin tavoitteiden asettelu ja rajaus Arviointisuunnitelman laatiminen ja arviointitietojen kokoaminen

6 4.3.3 Osallistujien perehdytys ja arvioinnin organisointi Arviointi ja johtopäätösten tekeminen Arviointitulosten hyödyntäminen päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä Itsearvioinnin kysymyslistat Itsearvioinnin kysymyslistojen rakenne ja käyttö Opetuksen arvioinnin kysymyslistat Kriteerien täyttymisen osoittaminen Itsearvioinnin yhteenvetolomake Seuraavat arvioinnit YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI Sertifikaatin myöntämisperusteet Vaadittavat pisterajat kriteerien osa-alueittain Sertifikaatin hakeminen Oppilaitoksen itsearviointi Ulkoinen arviointi (auditointi) Korjaavat toimenpiteet Sertifiointi Sertifikaattihakemus Hakemuksen käsittely Sertifikaatin ylläpitäminen (1. ja 2. vuosi sertifikaatin saamisesta tai uusimisesta) Sertifikaatin uusiminen (3. vuosi sertifikaatin myöntämisestä) Sertifikaatin raukeaminen Sertifiointi- ja auditointimaksut Pätevä ulkoinen auditoija Sertifiointijärjestelmän ylläpito VIHREÄ LIPPU JA OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI OSA B - OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIKAATISTA EMAS-REKISTERÖINTIIN OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI JA EMAS-REKISTERÖINTI Yleistä EMAS-järjestelmästä Oppilaitosten ympäristösertifioinnin järjestelmä ja EMAS Ympäristöjärjestelmä Ympäristöpolitiikka Ympäristöjärjestelmän suunnittelu Ympäristöjärjestelmän toteuttaminen ja toiminnot Tarkastukset ja korjaavat toimenpiteet Johdon katselmus Ympäristöselonteko Johdanto Ympäristöselonteon sisältö Tietojen vahvistuttaminen ja julkaiseminen Todennus Rekisteröinti EMAS-logo Jatkotoimenpiteet Yhteenveto KÄSITTEITÄ LIITTEET

7 6

8 OSA A - OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI 7

9 8

10 1. JOHDANTO 1.1 Koulutus ja kestävä kehitys Koulutuksen merkitys kestävän kehityksen edistäjänä tunnustetaan maailmanlaajuisesti. Euroopan yhteisön viidennessä ympäristöohjelmassa korostetaan opetuksen ja koulutuksen merkitystä kestävän kehityksen mukaisten arvojen ja toimintatapojen edistämisessä yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on nimennyt vuodet kestävän kehityksen ja koulutuksen vuosikymmeneksi. Suomi on mukana myös Itämeren maiden yhteisessä Baltic 21E hankkeessa, jonka tavoitteena on tehdä kestävästä kehityksestä Itämeren maiden koulutusjärjestelmien luonteva ja pysyvä osa. Suomessa kestävä kehitys hyväksyttiin osaksi valtakunnallisia peruskoulun ja lukion opetussuunnitelman perusteita jo vuonna Vuodesta 1995 lähtien kouluilla on ollut velvollisuus toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita myös arkipäivässään. Vuosien aikana käyttöön otettavat perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteet käsittelevät kestävää kehitystä eri oppiaineet läpäisevinä aihekokonaisuuksina. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteissa kestävä kehitys nähdään kaikille koulutusaloille yhteisenä painotuksena. Opetushallitus on laatinut koulujen ja oppilaitosten kasvatustyön tueksi kestävän kehityksen edistämisohjelman vuosille Ohjelman tavoitteena on syventää tietoisuutta siitä, että kestävä kehitys on ihmiskunnan tulevaisuuden elinehto, luoda myönteisiä asenteita ja sitoutumista toimia kestävän kehityksen puolesta opiskelussa, työssä ja kansalaisena, kartuttaa tietoja ja taitoja monimuotoisen luonnon sekä terveellisen ja turvallisen ympäristön edistämiseksi, tarjota hyviä esimerkkejä ja toimintamalleja käytännön koulutyöhön, opetukseen ja ammatilliseen toimintaan, sekä kehittää kriteerejä ja opetuskäyttöön soveltuvia menetelmiä, joilla voidaan todentaa tavoitteiden toteutuminen käytännössä. 1.2 Arvot, toimintakulttuuri ja opetus oppilaitoksen ympäristötyön perusta Koulujen ja oppilaitosten kasvatustyön tärkeänä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ympäristöstään vastuuta kantaviksi kansalaisiksi ja ammattitaitoisiksi ihmisiksi, jotka osaavat ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat sekä omassa elämässään että työssään. Koulutuksella voidaan vaikuttaa oppilaiden ympäristömyötäisten arvojen muodostumiseen sekä tiedollisiin ja taidollisiin valmiuksiin, jotka mahdollistavat aktiivisen toiminnan yksilönä ja yhteisön jäsenenä ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Tutkimusten mukaan suomalaisten asenteet ja arvot ovat yleensä hyvin myönteisiä kestävälle kehitykselle, mutta ne eivät välity toimintaan asti. Kasvatuksen 9

11 todellisena haasteena onkin se, miten muuttaa myönteiset arvot vastuulliseksi toiminnaksi. Oppilaitoksen ympäristökasvatuksen uskottavuus riippuu paljon siitä, kuinka ympäristöarvot heijastuvat koulun arkeen ja toimintakulttuuriin. Oppimisympäristön tulisi toimia esimerkkinä kestävästä elämäntavasta. Siksi on tärkeää, että oppilaat ja oppilaitoksen koko henkilöstö osallistuvat ympäristöasioiden suunnitteluun ja toteutukseen. Opetuskäytössä olevat kiinteistöt muodostavat julkisesta rakennuskannasta huomattavan osan. Oppilaitoksissa kulutetaan paljon energiaa, vettä ja erilaisia materiaaleja, ja niissä syntyy huomattava määrä jätettä. Oppilaitos voi vähentää suoria ympäristövaikutuksiaan merkittävästi muuttamalla ylläpitotoimintojaan kestävämmiksi. Oppilaitoksen yhteistyö sidosryhmiensä ja muiden kumppaneidensa kanssa edistää myös kestävän kehityksen hyväksi tehtävää työtä. Yhdessä voidaan saada enemmän aikaan ja samalla oppia tärkeitä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Ympäristöparannukset voivat vaatia myös investointeja, joista päättää oppilaitoksen ylläpitäjä. Yhteistyö ylläpitäjän kanssa on hyödyksi parannusten toteuttamisessa. Monissa oppilaitoksissa kiinteistö- ja ruokalapalveluista vastaa eri hallintokunnan alaisuudessa toimiva henkilöstö tai ulkopuolinen yritys. Keskustelut palveluiden tuottajien kanssa näiden mahdollisuuksista tukea oppilaitoksen ympäristötyötä on tärkeää. Yhteistyön hyödyt ovat usein molemminpuolisia. Palvelun tuottajan ympäristöjärjestelmä tukee oppilaitoksen ympäristötyötä ja oppilaitoksen ympäristöjärjestelmä voi helpottaa palvelun tuottajien työtä esimerkiksi jätteen määrän vähentymisen ja tilojen siisteyden kautta. Opetus ekologia, ympäristöongelmat, ympäristöongelmien ehkäiseminen, ihminen osana luontoa, omat vaikutusmahdollisuudet, ympäristöherkkyys Kuva 1. Arvoperusta ja koulun toimintakulttuuri luovat kestävän pohjan ympäristökasvatukselle (Lähde: Sustainable Development - an Educational Package for Schools (SUSDE), Comenius project , CP FI- COMENIUS-C31). Toimintakulttuuri ympäristövastuulliset arkikäytännöt: esim. materiaalit, hankinnat, jätteet, vesi, energia, ruokala, puhtaanapito, kuljetukset Arvoperusta elämän ja luonnon kunnioittaminen, myötätunto muita lajeja kohtaan 1.3 Oppilaitosten ympäristösertifioinnin järjestelmä Oppilaitosten ympäristösertifioinnin järjestelmän ytimenä ovat Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerit, jotka mahdollistavat toiminnan tarkastelun kokonaisuutena oppilaitoksen johtamisen, opetuksen ja ylläpitotoimintojen näkö- 10

12 kulmasta. Kriteerien lähtökohtana on laatuajattelusta tuttu jatkuvan parantamisen periaate. Ympäristökriteereissä on otettu huomioon vaatimukset, joita ympäristöjärjestelmästandardit (ISO standardi ja EU:n EMAS-asetus) edellyttävät toiminnan suunnittelulta, ohjaukselta, arvioinnilta ja kehittämiseltä. Ympäristösertifioinnin järjestelmän vaatimukset on kuitenkin osittain laadittu kevyemmiksi kuin standardien vaatimukset, jotta ne soveltuisivat paremmin oppilaitoksille. Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerit keskittyvät kestävän kehityksen ekologiseen kestävyyteen (vastuuseen ympäristöstä), mutta ne on tarkoitus jatkossa laajentaa käsittelemään myös taloudellisen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden ulottuvuudet. Kriteerit soveltuvat peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten käyttöön, mutta niitä voidaan soveltaa monissa muissakin koulutusorganisaatioissa. Kriteerit asettavat tavoitetason esimerkilliselle ympäristöasioiden hoidolle oppilaitoksessa. Niiden avulla voidaan myös tunnistaa kehittämiskohteita toiminnassa. Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteereitä käsitellään luvussa 2. Ympäristöjärjestelmän rakentamista käsitellään luvussa 3. Kriteerit tukevat hyvin opetussuunnitelmatyötä, sillä niiden keskeisenä ajatuksena on ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen teemojen toteutuminen opetuksessa aihekokonaisuutena tai yhteisenä painotuksena. Lisäksi kriteerit ohjaavat oppilaitosta oppimis- ja toimintakulttuuriin, joka tukee ympäristökasvatuksen tavoitteita. Oleellisia ovat myös ympäristötyön tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus ja jatkuvuus sekä oppilaiden ja henkilöstön osallistuminen. Koulu tai oppilaitos voi hakea Oppilaitosten ympäristösertifikaattia OKKA-säätiöltä, joka toimii oppilaitosten ympäristösertifiointielimenä. Sertifikaatin saaminen edellyttää, että oppilaitos täyttää Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerit vaaditulla tasolla ja että kriteereiden täyttäminen on todettu oppilaitoksessa tehdyssä ulkoisessa arvioinnissa. Vihreä lippu on kansainvälinen ympäristökasvatusohjelma, jota Suomessa koordinoi Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry (Sykse). Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteereitä on kehitetty yhteistyössä Syksen kanssa ja siksi ne soveltuvat hyvin käytettäväksi rinnan Vihreän lipun kriteereiden kanssa. Ympäristösertifikaatin hakemista käsitellään luvussa 5. Vihreä Lippu -toimintaa esitellään luvussa Ympäristösertifioinnista EMAS-rekisteriin Oppilaitokset voivat hakea myös kansainvälisesti tunnustettua EU:n EMAS-rekisteröintiä tai ISO sertifikaattia. Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerit täyttävä oppilaitos voi suhteellisen vähäisellä lisätyöllä täyttää myös näiden järjestelmien vaatimukset. Oman ympäristösertifioinnin järjestelmän rakentamisella oppilaitoksille haluttiin kehittää kriteerit ja järjestelmä, joka ottaisi huomioon koulujen ja oppilaitosten erityispiirteet ja vaatimukset. Ympäristöjärjestelmien rakentaminen ja sertifiointi on toistaiseksi ollut vähäistä opetusalan organisaatioissa koko Euroopassa. EMAS-rekisteröityjä oppilaitoksia ei ole Suomessa lainkaan ja koko Euroopassakin runsaat 50, joista enemmistö Saksassa. ISO sertifioituja oppilaitoksia Suomessa on kymmenkunta. Tämä johtuu ainakin osaltaan siitä, että EMAS- ja ISO-järjestelmät ovat hankalasti sovellettavissa koulujen opetustyöhön, raskaita ja vaikeaselkoisia sekä monille kouluille liian kalliita. Järjestelmien käyttöönottoa oppilaitoksissa vaikeuttaa erityisesti käytössä olevat vähäi- Opastusta Oppilaitosten ympäristösertifioinnista EMASrekisteröintiin annetaan oppaan osassa B, luvussa 7. 11

13 Oppilaitos ympäristökatselmus, ympäristöpolitiikka, ympäristöohjelma, ympäristöjärjestelmä, itsearviointi sertifikaatti, numero ja logo vuoropuhelu yhteistyö Sidosryhmät todentaminen sertifiointi Auditoija tarkastaa itsearviointiraportin ja todentaa auditoinnilla oppilaitoksessa raportin tiedot OKKA-säätiö pitää pätevien auditoijien rekisteriä ja valvoo auditoijien pätevyyttä OKKA-säätiö merkitsee organisaation Oppilaitosten ympäristösertifioinnin rekisteriin ja antaa organisaation käyttöön sertifikaatin rekisterinumeron logon käyttöoikeudet Kuva 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointijärjestelmän rakenne. Oppilaitosten ympäristösertifioinnin järjestelmä Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerit Ympäristöpolitiikka Ympäristökatselmus Ympäristöjärjestelmä Ympäristöohjelma Sertifiointi Ulkoinen auditointi Itsearviointi Jatkuva parantaminen Kuva 3. Oppilaitosten ympäristösertifioinnin vaiheet. 12

14 set resurssit sekä tiedon ja mallien puute ympäristöasioiden yhdistämisestä oppilaitoksen päivittäiseen toimintaan, opetukseen ja oppimiseen sekä johtamiseen. Käytännönläheisten mallien, työkalujen ja koulutuksen samoin kuin tukitoimenpiteiden katsottiinkin helpottavan suuresti oppilaitosten ympäristötyötä ja kannustavan myös kohti EMAS-rekisteröintiä. Oppaan B-osassa käsitellään EMAS-asetuksessa asetettuja vaatimuksia ja verrataan niitä Oppilaitosten ympäristösertifioinnin järjestelmään. Tässä osassa on poimintoja EMAS-asetuksesta (EY N:o 761/2001), Euroopan komission antamasta päätöksestä (2001/681/EY) ja Euroopan komission antamista suosituksista (2001/680/EY ja 2003/532/EY). Tekstin kirjoittamisessa on käytetty apuna myös EMAS-työkalupakkia pienille organisaatioille (EMAS Toolkit for small organisations), jonka on laatinut kansainvälinen yhteistyöverkosto The International Network for Environmental Management (INEM). Hanke on saanut Euroopan komission tukea. EMAS (Eco- Management and Audit Scheme) on vapaaehtoinen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä, joka perustuu EU:n asetukseen. ISO on kansainvälinen ympäristöjärjestelmästandardi. 13

15 14

16 2. KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖKRITEERIT Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerit muodostavat perustan oppilaitoksen ympäristötyön kehittämiselle. Ne toimivat myös Oppilaitosten ympäristösertifikaatin myöntämisperusteina. Kriteerit koostuvat kolmesta kokonaisuudesta, jotka ovat: 1. Ympäristöasioiden suunnittelu, organisointi ja kehittäminen, 2. Opetus, osallistuminen, yhteistyö ja oppiminen, ja 3. Ylläpitotoiminnot. Ympäristökriteerit käsittelevät oppilaitoksen arjen kaikkia olennaisia osa-alueita. Ympäristökriteerien keskeisenä ajatuksena on, että oppilaitoksen arvoperusta ja toimintakulttuuri tukevat ympäristökasvatusta. Tämä näkyy esimerkiksi yhteisten arvojen ja ympäristöohjelman laadinnassa sekä oppilaiden ja henkilöstön osallistumisena ympäristöystävällisten arkikäytäntöjen suunnitteluun ja toteutukseen. Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteereissä painotetaan toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Arvioinnin kohteina ovat esimerkiksi ympäristöohjelma, opetussuunnitelmat, käytetyt opetusmenetelmät, toimintatavat ja tekniset ratkaisut ylläpitotoiminnoissa sekä toiminnan ohjaus, resurssit ja arvioinnin menetelmät. Toiminnan tuloksille asetetaan vain vähän kriteereitä. Tulosten osalta arviointiperusteina ovat mm. energian, materiaalien tai veden kulutus sekä jätemäärät. Oppimistuloksille ympäristöasioissa ja opetuksen vaikuttavuudelle, kuten oppilaiden ympäristövastuulliselle toiminnalle kansalaisina ja ammattilaisina, kriteereitä ei aseteta. Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerit perustuvat toiminnan suunnittelun malleihin, joiden on todettu tuottavan hyviä tuloksia. Näitä ovat Demingin ympyränä tunnettu suunnittele toteuta arvioi paranna malli (kuva 12 kohdassa 4.1), ympäristöjärjestelmästandardit (ISO standardi, EMAS-asetus) sekä ympäristökasvatuksen kolmikantamalli (kuva 4). TIETO YMPÄRISTÖSTÄ tietoisuus tieto, asenteet, toiminta TOIMIMINEN YMPÄRISTÖN PUOLESTA Merkittävät elämänkokemukset kokemus toiminta TOIMIMINEN YMPÄRISTÖSSÄ Kuva 4. Ympäristökasvatuksen kolmikantamalli (Palmer). 15

17 Koulujen ja oppilaitosten ympäristöriteerit ovat saatavissa täydellisinä osoitteesta: Tavoitteet: Jatkuvuus Tavoitteellisuus Kokonaisvaltaisuus Seuraavassa esitetään lyhyesti kriteerien kolmen osa-alueen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. 2.1 Ympäristöasioiden suunnittelu, organisointi ja kehittäminen Tavoitteet Ympäristökriteerien ympäristöasioiden suunnittelua, organisointia ja kehittämistä koskevan osan tavoitteena on varmistaa oppilaitoksen ympäristötyön jatkuvuus, tavoitteellisuus ja kokonaisvaltaisuus. Ympäristötyön ei tulisi olla vain jätteiden lajittelua tai luonnontieteiden opetuksen aihe, vaan ympäristöasioiden tulisi näkyä kaikkialla oppilaitoksen arjessa ja opetuksessa. Ympäristöasiat kytketään osaksi oppilaitoksen toiminnan suunnittelua, organisointia, arviointia ja kehittämistä. Olennaista on myös koko oppilaitosyhteisön sitoutuminen ympäristötyöhön ja toimiminen yhteistyössä ympäristön hyväksi samoin kuin yhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa Keskeinen sisältö Ympäristöasioiden hoidon tila Oppilaitos tunnistaa ympäristövaikutuksia aiheuttavat toimintonsa esimerkiksi ympäristökatselmuksen avulla. Ympäristöasioiden tilaa arvioidaan säännöllisesti itsearvioinnin sekä tavoitteisiin liittyvien määrällisten tai laadullisten indikaattorien avulla. Parannustarpeet ovat tiedossa ja ne otetaan huomioon ympäristöohjelman laatimisessa. Oppilaitoksen ympäristöarvot Oppilaitos kirjaa ympäristöarvot ja -toimintaperiaatteet, jotka luovat perustan kasvatukselle, opetukselle, oppimiselle ja oppilaitoksen arkikäytännöille. Arvot ja -toimintaperiaatteet voivat olla osa oppilaitoksen arvoja ja strategiaa (esitettynä esim. opetussuunnitelmassa), tai ne voidaan esittää erillisessä asiakirjassa. Ympäristöohjelma Oppilaitos laatii ja päivittää vuosittain kirjallisen kestävän kehityksen edistämisohjelman tai ympäristöohjelman, joka sisältää ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet sekä näiden toteutussuunnitelman. Ohjelma voi olla erillinen suunnitelma, tai se voi olla esimerkiksi osa toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Ohjelma laaditaan ja päivitetään aikaisemman toiminnan ja ympäristöasioiden hoidon tilan arvioinnin pohjalta. Oppilaitoksen henkilöstöllä ja oppilailla on mahdollisuus esittää ehdotuksia ohjelmaan. Sitoutuminen ja yhteistyö Oppilaitoksen johto, opettajat ja muu henkilöstö sitoutuvat kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden edistämiseen ja tuntevat niiden merkityksen oman työnsä kannalta. Sitoutuminen ilmenee johdon ja henkilöstön omana esimerkillisenä toimintana, joka heijastuu opetukseen ja muuhun oppilaitoksen päivittäiseen toimintaan. Johto tukee ympäristötyötä kannustamalla ja luomalla toimintaedellytyksiä. Oppilaitoksen koko henkilöstöllä ja kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua ympäristötyöhön. Työ organisoidaan siten, että vastuut määritellään selkeästi ja tehtävät jakautuvat henkilöstön kesken tarkoituksenmukaisella tavalla. 16

18 Ympäristöohjeet, vastuut, koulutus ja viestintä Oppilaitos laatii ylläpitotoimintoihin liittyviä ohjeita, joilla varmistetaan yhtenäiset toimintatavat ja selkeä vastuunjako eri toiminnoissa. Henkilöstö ja oppilaat perehdytetään työhönoton tai opetuksen yhteydessä oppilaitoksen ympäristöohjeisiin ja toimintatapoihin. Ympäristökoulutuksen tarvetta seurataan ja koulutusta järjestetään tarpeen mukaan. Henkilöstölle ja oppilaille kerrotaan ympäristöohjelman sisällöstä ja saavutetuista tuloksista sekä uusista ohjeista ja toimintatavoista esimerkiksi oppituntien, yhteisten palaverien ja tilaisuuksien yhteydessä. Yhteistyö sidosryhmien kanssa Oppilaitos selvittää yhteistyömahdollisuudet ympäristöasioiden edistämisessä ulkoisten sidosryhmien kanssa. Oppilaitos osallistuu paikkakunnalla tehtävään ympäristötyöhön ja hyödyntää työssä saatua tietoa ja kokemusta opetuksessa. Oppilaitos tekee yhteistyötä kunnan, koulutuksen järjestäjän tai kiinteistöjen ylläpitäjän kanssa esimerkiksi kiinteistöhuollon suunnittelua ja kehittämistä, peruskorjaustarpeita tai hankintojen ympäristönäkökohtia koskevissa asioissa. Ympäristö- ja työsuojelulainsäädäntö Oppilaitos on selvillä toimintaansa koskevista ympäristö- ja työsuojelusäännöksistä. Tietoja seurataan ja päivitetään säännöllisesti. Säännösten vaatimukset otetaan huomioon henkilöstölle ja oppilaille suunnatuissa toimintaohjeissa. Säännösten noudattamista valvotaan. Lainsäädännön lisäksi noudatetaan mm. kunnallisia jätehuoltomääräyksiä. Turvallisuus ja toiminta hätätilanteissa Oppilaitoksessa tunnistetaan tilojen ja pihaympäristön sekä eri opetustilanteiden mahdolliset vaaratekijät ja onnettomuus- ja hätätilanteisiin liittyvät turvallisuus- ja ympäristöriskit. Vaaratilanteiden ehkäisemiseksi tehdään tarvittavat toimenpiteet. Toimintatavat ja vastuut onnettomuus- ja hätätilanteissa suunnitellaan ja kirjataan selkeässä muodossa oppilaitoksen pelastus- tai turvallisuussuunnitelmaan ja työturvallisuusohjeisiin. Toimintaohjeet ovat helposti kaikkien saatavilla. Henkilökunnalle ja oppilaille tiedotetaan ohjeista ja heidät perehdytetään toimimaan niiden mukaan. Onnettomuusharjoitukset suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä viranomaisten kanssa. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Oppilaitoksen johto arvioi säännöllisesti ympäristöohjelman toteutumista, ympäristöasioiden huomioon ottamista opetuksessa ja ylläpitotoiminnoissa sekä ohjeiden ja vastuunjaon toimivuutta. Oppilaitos voi käyttää ympäristöasioiden hoidon arvioinnissa erilaisia työkaluja kuten itsearviointia ja sisäisiä auditointeja. Arvioinnin tulokset kirjataan ja käsitellään yhteisesti. Niitä hyödynnetään opetussuunnitelmatyössä, opetuksen toteutuksessa ja ympäristöohjelman kehittämisessä. Oppilaitoksen henkilöstöllä ja oppilailla on mahdollisuus esittää kehittämisideoita ja parannusehdotuksia. Ideat ja ehdotukset käsitellään ja käsittelyn tuloksista annetaan palaute esittäjälle. 17

19 2.2 Opetus, osallistuminen, yhteistyö ja oppiminen Tavoitteet Tavoitteet: Ympäristöopetuksen jatkuva parantaminen, jossa suunnittelu, toteutus, arviointi ja parantaminen seuraavat toisiaan. Ympäristöopetusta tarkastellaan koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteereissä jatkuvan parantamisen prosessina, jossa suunnittelu, toteutus, arviointi ja parantaminen seuraavat toisiaan (kuva 5). Suunnitteluun kuuluvat opetussuunnitelman sisällöt ja tavoitteet sekä opetuksen resurssit, kuten oppimateriaali ja opettajien ympäristöosaaminen. Ympäristöopetuksen toteutusta tarkasteleva kriteereiden osa perustuu ympäristökasvatuksen kolmikantamalliin. Osassa tarkastellaan, miten ympäristökasvatuksen eri näkökulmat - tieto ympäristöstä, toimiminen ympäristössä ja toimiminen ympäristön puolesta toteutuvat opetuksessa. Kriteerien mukaan opettajat ja oppilaat arvioivat yhdessä oppimistavoitteiden saavuttamista, ympäristökasvatuksen elementtien toteutumista opetuksessa sekä oppilaitoksen ympäristötoimintaa yleisemminkin. Parantamisvaiheen tarkoituksena on siirtää hyviä käytäntöjä ja malleja yli oppiaine- ja henkilöstörajojen sekä pohtia yhdessä mahdollisuuksia ympäristöopetuksen kehittämiseksi Keskeinen sisältö Koulu- ja oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat Opettajat selvittävät opettamiensa aineiden yhteydet ympäristökysymyksiin. Selvityksen perusteella ympäristöasiat sisällytetään eri oppiaineiden ja opintokokonaisuuksien tavoitteisiin ja sisältöihin kullekin aineelle ja opintokokonaisuudelle luonteenomaisella sekä kullekin ikäkaudelle soveltuvalla tavalla. Ammatillisten tutkintojen opetussuunnitelmissa ja tavoitteissa sekä työssä oppimisessa otetaan huomioon työelämän alakohtaiset ympäristöosaamisen vaatimukset. Ympäristöosaamisen arviointi sisällytetään näyttösuunnitelmiin. Oppimateriaali Ympäristöasioiden opetusta varten on saatavilla ajantasaista ja selkeää oppimateriaalia, joka liittyy sekä yleisiin ympäristöasioihin että eri oppiaineisiin tai ammattialoihin. Oppilaitoksen johto varmistaa, että opettajakunta tietää, millaista oppimateriaalia on saatavilla, ja osaa käyttää sitä. Opettajien ympäristöosaaminen Opettajien ympäristöosaaminen on riittävää ja ajantasaista, ja opettajat hallitsevat oman oppiaineensa keskeiset ympäristöasiat. Tarve opettajien täydennyskoulutukseen ympäristöasioiden osalta selvitetään ja selvityksen pohjalta laaditaan koulutussuunnitelma. Yhteistyö ympäristöopetuksen toteutuksessa Oppilaitos varaa aikaa sisäiselle yhteistyölle ympäristöasioissa, mikä mahdollistaa mm. yhteisten arvojen määrittelemisen ja yhteistyön yli ammatti- ja oppiainerajojen. Myös muu kuin opetushenkilöstö osallistuu yhteistyöhön. Ympäristöasioita käsitellään säännöllisesti opettajainkokouksissa ja koko henkilökunnan kokouksissa. Oppilaitos tekee yhteistyötä ympäristöasioissa yhden tai useamman ulkopuolisen sidosryhmänsä kanssa. 18

20 Suunnittele Ympäristöasioiden yhdistäminen opetussuunnitelmiin oppimistavoitteet, sisällöt, menetelmät Ympäristöopetuksen resurssit oppimateriaali, opettajien tiedot, taidot ja asenteet, yhteistyö ympäristöopetuksen toteutuksessa Paranna Toteuta Oppimistavoitteet Ympäristöopetuksen Ympäristöopetuksen sisältöjen, menetelmien ja resurssien kehittäminen toteutus 1. Tieto ympäristöstä 2. Toimiminen ympäristössä Hyvien käytäntöjen ja 3. Toimiminen ympäristön mallien siirtäminen opettajien välillä puolesta Arvioi Oppimistavoitteiden toteutuminen Ympäristökasvatuksen kolmen elementin toteutuminen opetuksessa Opetuksen resurssien riittävyys Opettajien ja oppilaiden itsearviointi Parannustarpeet, hyvät käytännöt ja mallit Kuva 5. Ympäristöopetusta tarkastellaan kriteereissä jatkuvan parantamisen prosessina. Ympäristökasvatuksen elementtien toteutuminen opetuksessa Tieto ympäristöstä Opetukseen sisältyy ajantasaista tietoa ekologiasta, ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön, ympäristöongelmista sekä ympäristöongelmien ehkäisystä. Opetus kehittää kokonaisuuksien ymmärtämistä yksittäisten faktatietojen muistamisen sijasta sekä tukee ympäristökysymysten moniulotteisuuden ymmärtämistä ja kehittää kykyä käsitellä siihen liittyvää kompleksisuutta. Opetus kehittää itsenäistä kriittistä ajattelua. Opetuksessa tuodaan esille ihmisen riippuvuus luonnosta ja tuetaan oppilasta näkemään yhteydet ihmisen toiminnan, oman elämäntavan ja ympäristön hyvinvoinnin välillä. Esimerkkejä toteutuksesta: Kaikki oppilaitokset: Ekologiaa ja ympäristökysymyksiä käsitellään osana tavallista opetusta sekä oppiainerajat ylittävissä projekteissa tai erillisillä kursseilla, esimerkiksi ympäristön tilan tutkimukset, ajankohtaisten ympäristöaiheiden seuraaminen mediasta, ympäristöongelman analysoiminen, tuotteiden elinkaarien selvittäminen, ekotehokkuusajatteluun tutustuminen. Ammatilliset oppilaitokset: Edellisten lisäksi ympäristöasioita käsitellään osana ammattiaineiden opetusta, esimerkiksi omaan alaan ja työtehtäviin liittyvä ympäristölainsäädäntö ja määräykset, tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen, ympäristöä säästävät työ- 19

21 tavat ja materiaalit, työtehtävissä syntyvät jätteet ja niiden lajittelu, elinkaariajattelu ja ekotehokkuus omalla ammattialalla, ympäristöviestintä asiakaspalvelutilanteissa, ympäristöjärjestelmien käyttö omalla ammattialalla. Toimiminen ympäristössä Opetus lisää ympäristöherkkyyttä ja tukee omakohtaisen luontosuhteen muodostumista tarjoamalla myönteisiä, elämyksellisiä luontokokemuksia. Luontoa ja rakennettua ympäristöä käytetään oppimisympäristönä. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia ympäristön ilmiöiden havainnointiin ja kokemiseen sekä ympäristön toiminnan ymmärtämiseen havaintoihin ja kokemuksiin perustuvan päättelyn kautta. Esimerkkejä toteutuksesta: Kaikki oppilaitokset soveltuvin osin: Luontopolut ja -retket, leirikoulut, aistiharjoitukset, luonnon havainnoiminen ja kokeminen, ekosysteemien tutkiminen lähiluonnossa, monimuotoisuuden kartoittaminen, tarinat, sadut, kuvataide, teatteri, lähiympäristöstä huolehtiminen, eläinten ruokkiminen talvella, linnunpönttöjen rakentaminen, eläinten tarkkaileminen, jälkien etsiminen, luonnontieteellisten tutkimusten ja mittausten tekeminen, rakennetun ympäristön muutosten havainnointi, tutustuminen esimerkiksi maatilan, kaatopaikan tai jätevedenpuhdistamon toimintaan, ympäristön tallentaminen valokuvaamalla, piirtämällä tai videoimalla. Toimiminen ympäristön puolesta Oppilaitos tarjoaa oppilaille mahdollisuuden ympäristövastuullisten toimintamallien omaksumiseen ja ympäristötaitojen harjoittelemiseen käytännössä. Oppilaitos tarjoaa oppilaille osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia ja vahvistaa oppilaiden luottamusta omien tekojen merkityksellisyyteen. Opetuksessa tuodaan esille oppilaiden yksilölliset ja yhteisölliset vaikuttamisen mahdollisuudet ympäristöasioissa. Oppilaat osallistuvat aktiivisesti oppilaitoksen ympäristöohjelman suunnitteluun ja toteutukseen. Opetuksessa keskustellaan asenteiden ja arvojen suhteellisuudesta ja moninaisuudesta sekä tuodaan esille erilaisia näkemyksiä ympäristöongelmien syistä ja ratkaisukeinoista, jotta oppilaat voisivat itse tehdä perusteltuja arvovalintoja. Opetus tarjoaa tietoa siitä, miten yhteiskunta ja yhteiskunnallinen päätöksenteko toimivat, sekä kehittää oppilaiden demokratian taitoja ja tuntemusta. Esimerkkejä toteutuksesta: Kaikki oppilaitokset: arvokeskustelut, roolipelit, arvovalintaharjoitukset; mielekkäät ja vaikuttavat osallistumiskokemukset: lähiympäristön suunnittelu, oppilaskuntatoiminta, koulun arkipäivään vaikuttaminen, paikallinen vaikuttaminen esimerkiksi paikallisagendaprojekteissa, osallistuminen erilaisiin ympäristöohjelmiin tai humanitaariseen työhön. Ammatilliset oppilaitokset: edellisten lisäksi ammatillisten ympäristötaitojen yhdistäminen työtehtävien harjoitteluun ja työssä oppimiseen, oman ammattietiikan pohtiminen. 20

22 2.3 Ylläpitotoiminnot Tavoitteet Ylläpitotoimintoja koskevien ympäristökriteerien tavoitteina ovat oppilaitoksen toiminnan suorien ympäristövaikutusten vähentäminen ja ympäristökasvatuksen tukeminen. Ylläpitotoimintojen osalta tarkastellaan mm. hankintoja, materiaalien käyttöä, jätehuoltoa, energian- ja vedenkulutusta, puhtaanapitoa, kuljetuksia ja liikennettä sekä toimintaa keittiössä ja ruokalassa. Ylläpitotoimintoja koskevat kriteerit käsittelevät myös työterveyttä ja viihtyvyyttä sekä vaarallisten aineiden käyttöä ja varastointia. Ylläpitotoimintojen ympäristövaikutuksia voidaan vähentää teknisten parannusten lisäksi toimintatapoja muuttamalla. Siksi kriteereissä painotetaan ohjeiden, koulutuksen, viestinnän ja seurannan merkitystä. Ollakseen uskottava opetuksessaan oppilaitoksen on toimittava niin kuin se opettaa. Kriteerit kannustavat yhteistyöhön ylläpitäjän ja palvelujen tuottajien kanssa, sillä oppilaitos ei voi aina vaikuttaa suoraan ylläpitotoimintoja koskeviin päätöksin. Tavoitteet: Oppilaitoksen suorien ympäristövaikutusten vähentäminen ja ympäristökasvatuksen tukeminen Keskeinen sisältö Materiaalien käyttö ja hankinnat Materiaalien kulutuksen ja jätteiden syntymisen vähentämisen keinoja selvitetään ja selvitysten pohjalta ryhdytään käytännön toimenpiteisiin. Materiaaleja säästävät toimintatavat näkyvät esimerkiksi työtavoissa, opetusmateriaalien käytössä ja kopioinnissa. Hankinnoissa ympäristönäkökohdat otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Hankintakriteereinä käytetään esimerkiksi tuotteiden ympäristömerkintöjä, käyttöikää, uudelleenkäyttömahdollisuuksia, huollettavuutta, kierrätettävyyttä ja pakkausten vähentämistä. Kertakäyttötuotteiden käyttöä pyritään vähentämään. Erinomainen taso lisäksi (kriteerien lisäpisteet): Tärkeimpien käytettävien materiaalien kulutusta seurataan. Kulutuksen taso on alhainen tai sitä vähennetään. Konttoripaperin kulutusta seurataan ja sitä pienennetään esimerkiksi vähentämällä kopiointia. Jätehuolto Kierrätettävät ja hyödynnettävät jätejakeet lajitellaan ja toimitetaan käsittelyyn kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet lajitellaan ja varastoidaan sekä toimitetaan käsittelyyn määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Jätehuollon toteutukseen liittyvistä järjestelyistä, ohjeista ja vastuista sovitaan ja ne kirjataan esimerkiksi jätehuoltosuunnitelmaan. Lajitteluohjeet ovat näkyvillä luokissa, ruokalassa ja työtiloissa. Henkilöstöä ja oppilaita opastetaan, perehdytetään ja kannustetaan jätteiden lajitteluun. Erinomainen taso lisäksi (kriteerien lisäpisteet): Kalusteet ja käytetyt koneet ja laitteet menevät uudelleen käyttöön tai kierrätykseen. Jätehuollon suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa tehdään yhteistyötä jätehuoltopalvelun tuottajan tai kunnan tai jätehuoltoyhtiön jäteneuvojan kanssa. Jätteiden määristä ja niiden kehityksestä on olemassa dokumentoidut tiedot. Syntyvästä jätteestä vain pieni osa on sekajätettä, ja sekajätteen määrää on saatu vähennettyä. 21

23 Veden käyttö Vesikalusteiden ja vesijohtojärjestelmän huolto toteutetaan asianmukaisesti. Järjestelmien ja kalusteiden uusimistarpeet selvitetään. Oppilaitoksen vedenkulutusta seurataan ja kulutuksessa esiintyviä poikkeamia varten luodaan toimintatavat. Vettä säästävistä toimintatavoista laaditaan ohjeet tai järjestetään koulutusta henkilöstölle ja oppilaille. 22 Erinomainen taso lisäksi (kriteerien lisäpisteet): Oppilaitoksessa on käytössä vettä säästäviä laitteita (hanat, suihkut, WC-istuimet). Oppilaitoksen veden ominaiskulutus on alhainen tai kulutus on vähentynyt vuositasolla. Energia Oppilaitoksessa seurataan säännöllisesti energiankulutusta (sähkö, lämpö). Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien säädöstä, toimivuuden tarkkailusta ja huollosta sekä toimintatavoista vikojen sattuessa laaditaan ohjeet ja määritellään vastuut. Energiankulutustiedot kerätään ja kirjataan. Energiajärjestelmien ja energiaa kuluttavien laitteiden uusimistarpeet ja kiinteistön peruskorjauksen tarpeet selvitetään. Henkilöstölle ja oppilaille suunnatut energiansäästöohjeet laaditaan. Ohjeista järjestetään tietoiskuja ja perehdytystä. Henkilöstö ja oppilaat sisäistävät energiaa säästävät toimintatavat. Erinomainen taso lisäksi (kriteerien lisäpisteet): Oppilaitoksessa on tehty energiakatselmus, kiinteistön kuntokartoitus tai kummatkin. Oppilaitoksessa on otettu käyttöön uusia energiaa säästäviä teknisiä tai toimintatapoihin liittyviä ratkaisuja. Oppilaitoksen kokonaisenergian (sähkö, lämpö) ominaiskulutus (kwh/m 3 ) on alhainen tai se vähenee vuositasolla. (Ominaiskulutuksen arviointi perustuu Motivan vertailuaineistoihin.) Oppilaitoksen käyttämä energia (sähkö, lämpö) on ainakin osittain peräisin uusiutuvista energialähteistä. Työterveys ja viihtyisyys Oppilaitoksen työilmapiiriä, viihtyisyyttä ja työterveyteen liittyvien asioiden tilaa arvioidaan henkilöstölle ja oppilaille suunnatuilla kyselyillä. Työterveyttä, työilmapiiriä, viihtyisyyttä sekä sisätiloja ja pihaympäristöä parantavia toimenpiteitä suoritetaan. Toimenpiteiden suunnittelussa otetaan huomioon kyselyjen tulokset. Oppilaitoksen sisäilman laatu tunnetaan ja mahdolliset kosteusvauriot ja homeongelmat selvitetään yhteistyössä kiinteistön ylläpitäjän tai omistajan kanssa. Erinomainen taso lisäksi (kriteerien lisäpisteet): Oppilaitoksessa tapahtuu vähän tapaturmia ja sairaspoissaoloja on vähän tai niiden määrä on vähentynyt. Henkilöstölle ja oppilaille suunnatut työilmapiiriin, viihtyvyyteen ja työterveyteen liittyvät kyselyt ovat antaneet hyviä tuloksia tai tulokset ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Puhtaanapito Ulkoalueiden hoitoa ja puhtaanapitoa sekä sisätilojen likaantumisen ehkäisemistä varten laaditaan ohjeet. Puhdistus-, suojaus- ja hoitoaineet kirjataan ja niistä on saatavilla käyttöturvatiedotteet. Siivousaineiden ja välineiden hankinnassa otetaan huomioon tuotteiden ympäristöystävällisyys ja työterveysnäkökohdat. Siivouksessa käytetään ympäristöystävällisiä tai ympäristömerkittyjä tuotteita aina, kun se on mahdollista.

24 Erinomainen taso lisäksi (kriteerien lisäpisteet): Puhtaanapidosta vastaaville on järjestetty koulutusta ympäristöasioista ja jätteiden lajittelusta. Puhtaanapidossa pyritään vähentämään veden, siivousaineiden ja energian kulutusta. Keittiö ja ruokala Ruokalan hankinnoissa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon ympäristönäkökohdat esimerkiksi keskittämällä hankinnat ja valitsemalla suuret tilauskoot, hankkimalla lähiruokaa ja luomutuotteita ja edistämällä pakkausten vähentämistä. Ruokalan toiminnassa selvitetään ja käytetään erilaisia materiaalien kulutuksen ja jätteiden vähentämisen keinoja. Ruokalan lämmitys- ja jäähdytyslaitteet ovat asianmukaisessa kunnossa, ja ne huolletaan säännöllisesti. Jätteiden lajittelupisteet suunnitellaan toimiviksi. Jätteiden lajitteluun laaditaan jätehuoltomääräysten vaatimukset täyttävät ohjeet ja jäteastiat merkitään selkeästi. Jätehuoltoon liittyvistä parannustarpeista kerrotaan kiinteistön ylläpitäjälle. Erinomainen taso lisäksi (kriteerien lisäpisteet): Energiankulutuksen vähentämisen keinoja on selvitetty, ja kulutuksen vähentämiseksi on tehty suunnitelmia, ohjeita ja toimenpiteitä. Esimerkiksi lämmitys- ja jäähdytyslaitteisiin ja ruoan valmistustekniikoihin on kiinnitetty huomiota. Veden ja pesuaineiden kulutuksen vähentämisen keinoja on selvitetty, ja kulutuksen vähentämiseksi on tehty suunnitelmia, ohjeita ja toimenpiteitä. Keittiöhenkilöstö on saanut ympäristökoulutusta. Kuljetukset ja liikenne Henkilökuntaa ja oppilaita kannustetaan kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttöön koti- ja koulumatkoilla. Aiheesta järjestetään teematapahtumia tai laaditaan ohjeet. Opetuksen yhteydessä tapahtuvien henkilöstön ja oppilaiden kuljetusten sekä oppilaitoksen omien materiaali- ja tavarakuljetusten vähentämiseksi ja optimoimiseksi laaditaan suunnitelmia ja toimenpiteitä. Kun oppilaitos hankkii omia ajoneuvoja ja työkoneita, ympäristönäkökohdat sisältyvät valintakriteereihin. Erinomainen taso lisäksi (kriteerien lisäpisteet): Oppilaitoksen henkilöstölle on annettu taloudellisen ajotavan koulutusta. Henkilöstön ja oppilaiden yhteiskuljetukset toimivat hyvin (kimppakyydit työmatkoilla, henkilöstön ja oppilaiden kuljetukset opetuksen yhteydessä). Vaarallisten aineiden käyttö ja varastointi Vaaralliset aineet merkitään oppilaitoksessa ohjeiden mukaisesti ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla tiloissa, joissa aineita käsitellään ja varastoidaan. Oppilaitoksella on ajantasainen kirjanpito varastossa olevista, käytetyistä ja ongelmajätteeksi päätyvistä kemikaaleista. Vastuut vaarallisten aineiden varastoinnista, käsittelystä ja hävityksestä määritellään selkeästi. Kaikki vaarallisten aineiden kanssa toimivat (henkilöstö, oppilaat) perehdytetään riittävästi aineiden työterveys- ja turvallisuusasioihin. Erinomainen taso lisäksi (kriteerien lisäpisteet): Oppilaitoksessa on selvitetty mahdollisuuksia kemikaalien käytön vähentämiseksi ja vaarallisten aineiden korvaamiseksi vähemmän haitallisilla vaihtoehdoilla. Oppilaitoksen käyttämien kemikaalien määrä on vähentynyt. 23

25 24

26 3. OPPILAITOKSEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN Ympäristöjärjestelmä on työkalu oppilaitoksen ympäristöasioiden hallintaan ja kehittämiseen. Sen avulla voidaan saavuttaa ja ylläpitää Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteereiden edellyttämä suorituskykytaso. Järjestelmän tavoitteena on ympäristönäkökulman huomioon ottaminen kaikessa koulun toiminnassa, sekä opetuksessa että arkikäytännöissä. Oppilaitoksen ympäristötyö perustuu jatkuvan parantamisen periaatteeseen, joka on omiaan selkeyttämään ja järkevöittämään oppilaitoksen muutakin toimintaa. Järjestelmän myötä voidaan saavuttaa kustannussäästöjä, kohottaa oppilaitoksen imagoa sekä kehittää oman työn laatua. Ympäristöjärjestelmä: Kehittämistarpeiden tunnistaminen Tavoitteiden asettaminen Toiminnan ohjaus Seuranta ja arviointi Ympäristöjärjestelmä sisältää kaikki oppilaitoksen ympäristöasioiden hallintaan liittyvät asiat: kehittämistarpeiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, toiminnan ohjaus sekä seuranta ja arviointi. Ympäristöohjelma on osa ympäristöjärjestelmää. Lisäksi ympäristöjärjestelmään kuuluvat mm. tarvittavat ohjeet, sisäinen ja ulkoinen viestintä, henkilöstön ja oppilaiden koulutus sekä yhteistyö sidosryhmien kanssa. Ympäristöjärjestelmän rakentaminen etenee seuraavien vaiheiden kautta: Organisoituminen ja tiedotus Ympäristökatselmus Merkittävät ympäristönäkökohdat ja parannustarpeet Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma Ohjeet, viestintä, koulutus ja yhteistyö Arviointi ja toiminnan kehittäminen. Organisoitumisen ja tiedottamisen tavoitteena on motivoida oppilaat ja henkilöstö ympäristötyöhön, sitouttaa eri henkilöstöryhmät ympäristöjärjestelmän rakentamiseen sekä määritellä vastuut. Ympäristöjärjestelmän rakentamista varten perustetaan laaja-alainen, eri ammattikuntia sekä oppilaita edustava ympäristöryhmä ja valitaan ympäristövastaava. Johdon sitoutuminen sekä tarvittavien resurssien myöntäminen on oleellista työn onnistumisen kannalta. Ympäristökatselmuksella (ympäristökartoituksella) tunnistetaan ne asiat oppilaitoksen toiminnassa, jotka vaikuttavat ympäristöön joko suoraan tai välillisesti (ympäristönäkökohdat). Katselmus antaa kokonaiskuvan oppilaitoksen todellisesta ympäristönsuojelun tilanteesta heikkouksineen ja vahvuuksineen. Motivointi Sitouttaminen Vastuiden määrittely Resurssit Ympäristönäkökohtien tunnistaminen Merkittävät ympäristönäkökohdat ja parannustarpeet määritellään ympäristökatselmuksessa kerätyn tiedon pohjalta. Yhteisesti tärkeinä pidetyistä näkökohdista valitaan 2-5 sisällytettäviksi oppilaitoksen ympäristöohjelmaan. Oppilaitos voi laatia myös ympäristöpolitiikan, joka voi olla erillinen asiakirja, osa opetussuunnitelman arvopohjaa tai oppilaitoksen toimintapolitiikkaa. Ympäristöpolitiikka on yleisluontoinen julistus oppilaitoksen ympäristöasioihin liittyvistä periaatteista, ja se suuntaa oppilaitoksen toimintaa. 25

27 Ympäristöohjelma: Päämäärät Tavoitteet Toimenpiteet Ympäristöohjelmaan kirjataan konkreettiset, tiettynä ajanjaksona toteutettaviksi sovitut päämäärät ja niitä tarkentavat tavoitteet. Päämäärien ja tavoitteiden toteuttamisen varmistamiseksi ympäristöohjelmassa sovitaan myös vastuista, aikataulusta, resursseista sekä seurannasta ja arvioinnista. Seurannan ja mittaamisen tavoitteena on arvioida ympäristöohjelman tuloksia, varmistaa merkittävien ympäristönäkökohtien hallinta, tuottaa tietoa vuosittaisen arvioinnin tueksi, ja seurata ympäristönsuojelun kehitystä pidemmällä aikavälillä. Ympäristönsuojelun tason kehitystä sekä päämäärien ja tavoitteiden toteutumista seurataan mittareiden ja indikaattoreiden avulla. Ohjeita, viestintää, koulutusta ja yhteistyötä tarvitaan ympäristöohjelman toteutuksen tueksi. Niiden avulla pyritään sitouttamaan koko oppilaitosyhteisö yhteisiin päämääriin ja tavoitteisiin sekä varmistamaan, että kaikilla henkilöstöryhmillä on riittävä ympäristöosaaminen, ja annetaan tarvittaessa mahdollisuus lisäkouluttautumiseen. Oman henkilöstön ja oppilaiden lisäksi ympäristöasioista kerrotaan oppilaitoksen sidosryhmille. Ympäristöjärjestelmän dokumentointi voidaan toteuttaa sähköisesti tai esimerkiksi ympäristökansiona. Dokumentointi kokoaa yhteen oppilaitoksen ympäristöasioiden hoitoa koskevat menettelyt, ohjeet, vastuut. Tärkeä osa dokumentointia on ympäristöohjelma. Keskeinen periaate oppilaitoksen ympäristöjärjestelmän toteutuksessa on jatkuvan parantamisen ajattelu. Ympäristöohjelman toteutumista ja ympäristöasioi- 1. Organisoituminen ja tiedotus 2. Ympäristökatselmus 3. Merkittävät ympäristönäkökohdat ja parannustarpeet Ulkoinen auditointi 7. Arviointi ja toiminnan kehittäminen SERTIFIOINTI Ympäristöteot ja toiminta OPETUS JA ARKIKÄYTÄNNÖT 6. Ohjeet, viestintä, koulutus ja yhteistyö 4. Ympäristöpolitiikka 5. Ympäristöohjelma Kuva 6. Ympäristöjärjestelmä perustuu jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Keskeisiä asioita ovat kehittämistarpeiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, toiminta sekä seuranta ja arviointi. Ympäristöohjelma sisältää oppilaitoksen ympäristötavoitteet ja -toimenpiteet. Ympäristöohjelman toteutuksen tueksi tarvitaan ohjeita, sisäistä ja ulkoista viestintää, henkilöstön ja oppilaiden koulutusta sekä yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. 26

28 den hoidon tasoa arvioidaan vuosittain opettajien, muun henkilökunnan, oppilaiden ja johdon tekemällä itsearvionnilla. Tulosten perusteella kehitetään ympäristötyötä eteenpäin. Arviointia ja toiminnan kehittämistä tarkastellaan omana kokonaisuutenaan oppaan osassa 4. Ympäristöjärjestelmän rakentamiseen kuluu oppilaitoksessa yleensä vähintään yksi lukuvuosi, kun työtä tehdään pääasiassa oman työn ohella. Ympäristöjärjestelmän rakentamisessa voidaan käyttää esimerkiksi seuraavaa aikataulua: syyskuu: organisoituminen ja tiedotus lokakuu-marraskuu: ympäristökatselmuksen tekeminen opetuksen osalta joulu-tammikuu: ympäristökatselmuksen tekeminen ylläpitotoimintojen osalta helmikuu: merkittävien ympäristönäkökohtien ja parannustarpeiden määrittely maalis-toukokuu: ympäristöohjelman laatiminen; ohjeiden, viestinnän, koulutuksen ja yhteistyön suunnittelu; seurannan ja arvioinnin suunnittelu. 3.1 Organisoituminen ja tiedotus Johdon sitoutuminen Ympäristöjärjestelmän rakentaminen alkaa johdon sitouttamisella. Jos ajatus järjestelmän rakentamisesta syntyy opettajien, muun henkilöstön tai oppilaiden mielessä, idea pitää myydä johdolle. Jos taas aloite tulee johdolta, idea pitää myydä muulle yhteisölle. Ympäristökriteereissä edellytetään, että oppilaitoksen johto, opettajat ja muu henkilöstö ovat sitoutuneet ympäristöasioiden edistämiseen (kriteeri 1.4), ja että johto tukee ympäristötyötä kannustamalla ja luomalla edellytyksiä. Johdolta on tärkeää saada myönteinen päätös järjestelmän rakentamiselle, koska johto vastaa tarvittavien inhimillisten ja rahallisten resurssien osoittamisesta työlle. Koulun johdon tulisi olla mukana suunnittelemassa organisoitumista, työn resursointia ja tavoitteita. Johto kannustaa ja luo edellytyksiä. Tärkein resurssi, joka oppilaitoksen johdon tulee järjestää, on ympäristöjärjestelmän rakentamiseen käytettävä työaika. Alkuvaihe voi sujua vapaaehtoisten innostuksen voimalla, mutta järjestelmän tekeminen on suuri työ ja vaatii siihen erikseen osoitettua aikaa. Tämä on keskeistä myös toiminnan pitkäjänteisyyden ja vakiinnuttamisen kannalta. Usein tarvitaan myös joustoa käytännön järjestelyissä: esimerkiksi kouluavustajien käyttö auttaa opettajia tekemään työtä kouluajalla, ja ympäristöryhmän oppilasjäsenten lupa olla silloin tällöin poissa tunnilta mahdollistaa oppilaiden osallistumisen Sisäinen viestintä Heti työn alussa tiedotetaan koko oppilaitosyhteisölle, myös oppilaille, ympäristöjärjestelmän rakentamisesta. Kaikkien tulee olla tietoisia siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Työn tavoitteista on myös hyvä sopia yhdessä. Oppilaitoksissa tehdyt kyselyt ympäristöasioista osoittavat, että ihmiset ymmärtävät asioita hyvin eri tavoin, jos niitä ei ole yhdessä määritelty. Ympäristöjärjestelmään liittyvät käsitteetkin voivat olla monille vieraita. Tärkeää on myös tiedottaa siitä, kuinka järjestelmän rakentamisessa edetään ja mitä asia tarkoittaa opettajien, Ympäristöjärjestelmän rakentamisesta, työn tavoitteista ja organisoinnista kerrotaan koko oppilaitokselle. 27