Haastattelukysymyksiä eri ryhmille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haastattelukysymyksiä eri ryhmille"

Transkriptio

1 Haastattelukysymyksiä eri ryhmille Alla olevista laatikoista löydät valmiita haastattelukysymyksiä, joita voi käyttää eri henkilöstöryhmien haastattelujen suunnitteluun. Kysymykset ovat pääosin avoimia kysymyksiä, joilla pääsee helposti haastattelun alkuun. Muista suosia myös muita kysymystyyppejä! Kysymykset eivät kata kaikkia kriteerien kohtia, joita henkilöryhmien tehtävänkuvat voivat koskea. Muista myös, että auditoinnin tarkoituksena ei ole käydä orjallisesti läpi kaikkia kriteereitä, vaan auditoijan tulee kohdentaa kysymykset itsearviointiraportin perusteella lisänäyttöä vaativiin kohtiin. Kaikki ryhmät Kaikilta ryhmiltä voi kysyä mm. omasta asenteesta ja sitoutumisesta keke-asioihin käsitystä henkilöstön ja oppilaiden sitoutumisesta ja keken näkymisestä koulun toiminnassa tietoisuutta keke-tavoitteista ja ohjelmasta keken kytkeytymisestä omaan päivittäiseen työhön näkemystä koulun keke-asioiden kehittämistarpeista Johto ja kestävän kehityksen ryhmä Arvot Miten ja milloin oppilaitoksen kestävän kehityksen työ lähti liikkeelle? Millä tavoin ja missä yhteydessä henkilöstö/opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen kestävän kehityksen arvoihin? (Kriteeri 1) Millä tavoin kestävän kehityksen arvot näkyvät oppilaitoksen arjessa? (Kriteeri 1) Lakisääteiset vaatimukset Mistä oppilaitos saa tiedon uusista ympäristöasioihin ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyvistä säädöksistä (anna esimerkkejä säädösten alueista)? (Kriteeri 2) Millä tavoin lakisääteisten kestävään kehitykseen liityvien kartoitusten tuloksia ja ohjelmien sisältöä käsitellään henkilöstön/opiskelijoiden kanssa (anna esimerkkejä kartoituksista ja ohjelmista)? (Kriteeri 3) Keke-työn organisointi Miten oppilaitoksen keke-työ on organisoitu? Onko perustettu keke-ryhmää ja keitä siinä on mukana? (Kriteeri 4) Miten opiskelijat voivat osallistua keke-työn suunnitteluun? (Kriteeri 4) Millaisia resursseja kestävän kehityksen työlle on varattu? (Kriteeri 5) Miten johto tukee ja kannustaa oppilaitosyhteisöä kestävän kehityksen työssä? (Kriteeri 5) Millä tavoin oppilaitos viestii kestävän kehityksen asioista sisäisesti ja ulkoisesti? (Kriteerit 1; 10,13,24/YS; 11,14,25/AMM) Miten henkilöstö ja opiskelijat ovat sitoutuneet kestävän kehityksen työhön ja keke-käytäntöihin? (Kriteeri 5)

2 Osaaminen Millä tavoin henkilöstön keke-osaaminen ja täydennyskoulutuksen tarpeet on selvitetty (Kriteeri 6) Millaisia mahdollisuuksia henkilöstöllä on hankkia täydennyskoulutusta keke-asioissa? Mitä koulutusta on toteutunut? (Kriteeri 6) Kuka vastaa uuden henkilöstön perehdyttämisestä oppilaitoksen keke-ohjelmaan ja -käytäntöihin sekä omaan toimenkuvaan liittyviin keke-asioihin? Miten perehdytys tapahtuu? Onko olemassa ohjeita?(kriteerit 6; 11-13/YS; 12-14/AMM) Keke-ohjelma Miten vuosittaiset kestävän kehityksen ohjelman teemat valitaan? (Kriteeri 7) Millä tavoin henkilöstö/opiskelijat osallistuvat ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnitteluun? (Kriteeri 7) Millä tavoin (ketkä/missä yhteydessä) ja millaisin mittarein keke-ohjelman toteutumista arvioidaan ja miten ohjelma päivitetään? (Kriteeri 7) Opetuksen suunnittelu Miten kestävän kehityksen näkökulma on ollut mukana opetussuunnitelmatyössä ja opetuksen toteutuksen suunnittelussa? (Kriteeri 8) Millaista yhteistyötä opettajat ovat tehneet kestävän kehityksen opetuksen tavoitteiden, sisältöjen ja työtapojen suunnittelussa? (Kriteerit 8; 21-22/YS; 22-23/AMM) Millaista yhteistyötä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on tehty opettajien ja muun henkilöstön välillä? (Kriteeri 8) Millaista yhteistyötä oppilaitos tekee ulkopuolisten tahojen kanssa kestävän kehityksen opetuksen / teemojen toteutuksessa? (Kriteerit 10,14/YS; 11,15/AMM) Ammatilliset oppimisympäristöt Milloin ja millä tavoin oppilaitoksen ammatillisten oppimisympäristöjen ympäristö/turvallisuus/työterveys/kulttuuriset näkökohdat on kartoitettu? (Kriteeri 9/AMM) Mitä toimenpiteitä ammatillisissa oppimisympäristöissä on tehty keke-näkökohtien huomioon ottamiseksi? Miten opiskelijat perehdytetään oppimisympäristöjen käytäntöihin? (Kirteeri 9/AMM) Arviointi ja kehittäminen Millä mittareilla oppilaitos arvioi kestävän kehityksen asioiden tilaa (esim. keke-opetus, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys toimintakulttuurissa)? (Kriteeri 23/YS; 24/AMM) Missä yhteydessä oppilaitoksen keke-asioiden vuosittainen arviointi tapahtuu ja ketkä osallistuvat arviointitiedon käsittelyyn? (Kriteeri 24/YS; 25/AMM) Miten ja missä yhteydessä arviointitietoa hyödynnetään toiminnan suunnittelussa? (Kriteeri 24/YS; 25/AMM) Mitkä ovat oppilaitoksen keke-työn tärkeimmät kehittämiskohteet? Miten kestävän kehityksen työtä on tarkoitus viedä eteenpäin?

3 Opettajat Oppilaitoksen keke-työ Mitä tietoa olet saanut oppilaitoksen kestävän kehityksen arvoista ja keke-ohjelmasta? (Kriteerit 1,7) Millaisia mahdollisuuksia sinulla on osallistua oppilaitoksen keke-työhön (esim. keke-ryhmä, keke-ohjelman suunnittelu, tapahtumat ja toimenpiteet, keke-työn arviointi ja kehittäminen? (Kriteerit 4,5,7; 11-13,24/YS; 12-14,25/AMM) Keitä kuuluu oppilaitoksenne keke-ryhmään? Mitä tiedät ryhmän toiminnasta? (Kriteeri 4) Millaiseksi kuvailisit oppilaitoksen työilmapiiriä/yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä? Mikä on parasta omassa oppilaitoksessasi? Mitä asioita kehittäisit oppilaitoksen keke-työssä? Millainen käsitys sinulla on henkilöstön/opiskelijoiden keke-asenteista ja sitoutumisesta keketyöhön? Miten asenteet näkyvät käytännössä? (Kriteerit 1; 17,18,20/YS; 19-21/AMM) Perehdytys Millaista perehdytystä olet saanut oppilaitoksen keke-asioihin? (Kriteerit 6; 11-13/YS; 12-14/AMM) Miten opiskelijoita perehdytetään kestävän kehityksen asioihin? (Kriteerit 6; 11-13/YS; 12-14/AMM) Missä keke-asioissa tarvitsisit mielestäsi lisäkoulutusta? Mihin koulutukseen olet jo osallistunut? Onko sinulla mahdollisuus kouluttautua, jos haluat? (Kriteeri 6) Keke opetuksessa Miten otat kestävän kehityksen (ympäristöasiat, turvallisuuden, opiskelijoiden hyvinvoinnin ym.) huomioon päivittäisessä opetustyössäsi? (Kriteeri 1) Mikä on mielestäsi kestävän kehityksen merkitys opettamiesi aineiden opetuksessa? Millä tavoin opettajat ovat (yksin ja yhdessä) suunnitelleet kestävän kehityksen kytkemistä opetussuunnitelmiin ja omaan opetukseen? (Kriteerit 8; 21-22/YS; 22-23/AMM) Millaista yhteistyötä keke-opetuksen toteutuksessa tehdään opettajien kesken/opettajien ja muun henkilöstön välillä? (Kriteeri 8) Pyydä opettajia antamaan esimerkkejä opetuksen kriteerien toteutuksesta käytännön opetustilanteissa itsearvioinnin kysymyslistan esimerkkejä tukena käyttäen(esim. kokonaisuuksien ymmärtäminen, kriittinen ajattelu, tulevaisuusajattelu; työprosessin hallinta, työvälineiden, materiaalien ja menetelmien hallinta) (Kriteerit 14-20/YS; 15-21/AMM) Millä tavoin opetuksessa/oppilaitoksessa edistetään opiskelijoiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia? (Kriteeri 20/YS, 21/AMM) Miten opettajat arvioivat kestävän kehityksen opetussisältöjen toteutumista ja käytettyjä opetusmenetelmiä? (Kriteeri 23/YS; 24/AMM) Miten opiskelijoiden keke-asenteita ja keke-asioiden oppimista arvioidaan? (Kriteeri 23/YS, 24/AMM) Mitä asioita kehittäisit oppilaitoksen keke-opetuksessa? Keke-teemat Millä tavoin oppilaitoksen valitsemat kestävän kehityksen teemat (nimeä) näkyvät käytännössä arjessa ja toimintakulttuurissa? (Kriteerit 11-12/YS; 12-13/AMM) Opettajilta voit kysyä myös yksityiskohtaisempia kysymyksiä valittujen teemojen toteutuksesta.

4 Oppilaat/Opiskelijat Suunnittele oppilaiden kysymykset etukäteen huomioiden ikäryhmä ja keke-tiedon määrä. Vältä vaikeiden käsitteiden käyttämistä etenkin nuorten oppilaiden kohdalla. Oppilaiden haastatteluiden tärkein tehtävä on saada kuvaa koulun keke-työn onnistumisesta: millaiseksi oppimisympäristöksi koulu koetaan, millaisena oppilaat näkevät henkilöstön toiminnan ja keke-asenteet, millaiset ovat oppilaiden keketiedot, taidot ja asenteet. Keke-tiedon määrää kartoittavia kysymyksiä Mitä kestävä kehitys mielestäsi tarkoittaa? Miksi lajittelu/kierrätys/energiansäästö on tärkeää? Mistä ympäristöongelmista tiedät (mistä on puhuttu koulussa tai mitä olet nähnyt esim. TV:stä)? Millä tavoin voit itse vaikuttaa näihin asioihin? Mitkä ovat mielestäsi maailman tärkeimmät ympäristöasioihin/kestävään kehitykseen liittyvät ongelmat? Miten otat itse ympäristöasioita huomioon kotona/vapaa-ajalla/harrastuksissa? Tiedätkö, miten vaikutamme maailman köyhien ihmisten elämään esim. sitä kautta, mitä kaupasta ostamme? Mitä asioita maailmassa pitäisi mielestäsi muuttaa, jotta se olisi kestävän kehityksen mukainen? Asenteita ja osallisuutta kartoittavia kysymyksiä Oletko itse kiinnostunut luonnosta tai ympäristöasioista? Miksi olet kiinnostunut/miksi asiat ovat mielestäsi tärkeitä? Minkä koet itsellesi tärkeimmäksi asiaksi ympäristössä ja sen suojelussa? Koetko, että voit vaikuttaa ympäristöasioihin omassa koulussasi/omassa elämässäsi? Koetko voivasi vaikutta maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin? Miten voit vaikuttaa niihin? Millä tavoin mielestäsi oman koulusi muut oppilaat/opettajat suhtautuvat ympäristöasioihin? Millainen olisi unelmiesi maailma? Uskotko, että maailma voisi joskus olla sellainen? Koulun keke-työtä kartoittavia kysymyksiä Mitä tiedät koulusi kestävän kehityksen ohjelmasta? Onko koulussasi kestävän kehityksen ryhmää (Vihreä lippu -raatia) tms.? Mitä se tekee ja keitä siinä on mukana? Onko koulusi ympäristöasioista kerrottu mielestäsi riittävästi? Mistä asioista kaipaisit lisätietoa? Miten ympäristöasioiden huomioiminen näkyy käytännössä koulussasi? (Keskustelua voi johdatella valittujen keke-teemojen toteutumiseen.) Kiinnittävätkö opettajat mielestäsi huomiota ympäristöasioihin? Miten se ilmenee? Säästetäänkö koulussasi energiaa? Millä tavoin? Säästetäänkö koulussasi materiaaleja (esim. paperi, työmateriaalit)? Millä tavoin? Toimiiko jätteiden lajittelu mielestäsi hyvin? Millaista opastusta olet saanut koulussa energiansäästöön/materiaalien säästävään käyttöön/jätteiden lajitteluun tai muuhun ympäristöasiaan? Tulevatko oppilaat kouluun pyörällä tai jalan vai tullaanko bussilla/autolla? Onko asiasta puhuttu koulussa? Miten jätteiden lajittelu ja energian säästäminen toimivat mielestäsi opiskelija-asuntolassa? Onko opiskelijoiden kesken puhuttu asuntolan lajittelusta tai energia-asioista? Miten asuntolan ympäristöasioita voisi kehittää?

5 Millainen ilmapiiri omassa koulussasi mielestäsi on? Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä, jotta koulussa olisi hyvä olla? Miten voit itse vaikuttaa hyvän hengen syntymiseen? Onko koulussasi turvallista olla? Mitkä asiat lisäävät/heikentävät koulusi turvallisuutta? Onko koulussasi kiusaamista? Miten kiusaamista ehkäistään ja riitoja sovitellaan? Onko koulussasi helppo puhua opettajille/muille aikuisille, jos oppilaalle tulee ongelmia? Miten oppilaiden hyvinvointia ja oppimista tuetaan koulussasi? Onko koulussasi maahanmuuttajaoppilaita? Miten suomalaiset oppilaat suhtautuvat heihin? Mitä mielestäsi koulussa pitäisi tehdä ympäristöasioiden huomioimisen/työilmapiirin/turvallisuuden/yhteistyön/kiusaamisen ehkäisyn/tms. parantamiseksi? Miten koulussasi on mahdollista vaikuttaa näiden asioiden parantamiseen? Pitäisikö oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia parantaa? Miten niitä voisi parantaa? Keke-opetuksen sisältöjä ja käytäntöjä koskevia kysymyksiä Mitä ympäristöasioita eri oppitunneilla on käsitelty (voit kysyä erikseen eri oppiaineryhmiä / oppilaineita)? Mitä ympäristö/turvallisuus/hyvinvointiasioihin liittyviä näkökohtia liittyy opiskelemaasi ammattiin ja miten niitä on käsitelty opetuksessa? (ammatilliset opiskelijat) Onko työssäoppimisjaksoihin liittynyt työpaikan ympäristö- ja turvallisuusasioihin tutustumista ja onko aiheeseen liittyen ollut erityisiä työssäoppimisen tehtäviä? Oletko oppinut koulussa sellaisia ympäristö/turvallisuus/hyvinvointiasioihin liittyviä tietoja/taitoja, joita voit hyödyntää kotona, vapaa-ajalla tai tulevassa työelämässä? Mitä? Millaisia ympäristöasioihin tai kestävään kehitykseen liittyviä tehtäviä/teemapäiviä/tapahtumia/retkiä teillä on ollut? Kertokaa niistä! Kiinteistönhoitaja Yleisiä kysymyksiä Mikä on tehtävänkuvasi/vastuualueesi? Kenen palveluksessa toimit (oppilaitos vai ulkopuolinen taho)? Mitä olet kuullut oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelmasta? Miten olet itse osallistunut/miten kiinteistöhenkilöstö osallistuu oppilaitoksen keke-työhön (esim. kartoitukset, keke-työryhmä, tavoitteista ja toimenpiteistä sopiminen, seuranta ja arviointi, opiskelijoiden ohjaus ja perehdytys, vuoropuhelu ja yhteistyö oppilaitoksen henkilöstön kanssa)? Onko kiinteistöhenkilöstöllä omia keke-tavoitteita tai ohjeita (esim. jos ulkopuolinen palveluntarjoaja)? Miten ympäristövastuullisesti oppilaitoksen henkilöstö ja opettajat mielestäsi toimivat (lajittelu, materiaalien käyttö, veden ja energian säästö, siisteys, turvallisuusasiat ym.)? Mitkä asiat toimivat hyvin ja missä asioissa on ongelmia? Millaisia keke-asioiden mittareita kiinteistöpuolella on käytössä ja miten niitä seurataan? Miten kiinteistöhenkilöstö on perehdytetty keke-asioihin ja mität erityistä koulutusta he ovat saaneet keke-asioissa? Miten oppilaitos saa seurantatiedot käyttöönsä? Miten kehittäisit kiinteistöhoidon ympäristöasioita?

6 Kriteerien teemoihin liittyviä kysymyksiä Jätehuolto Mitä jakeita oppilaitoksessa pitää kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaan lajitella? Miten lajittelu toteutuu (jos ongelmia, missä syyt)? Onko oppilaitoksella jätehuoltosuunnitelmaa? Mitä se pitää sisällään? Mitä ongelmajätteitä oppilaitoksessa syntyy? Mihin ne varastoidaan ja kuka vastaa varastosta ja kirjanpidosta? Minne jätteet toimitetaan käsittelyyn ja kuinka usein? Seurataanko oppilaitoksen jätemääriä? Mihin seuranta perustuu ja mistä tiedot saadaan? Miten määrät ovat kehittyneet ja mistä syystä? Vesi ja energia Kuka seuraa oppilaitoksen energiajärjestelmien toimivuutta? Miten usein tarkkaillaan esim. veden- ja energiankulutusta tai huoneiden lämpötiloja? Miten toimitaan, jos kulutuksessa esiintyy poikkeamia? Mikä on kiinteistön energiajärjestelmien kunto? Onko laitteissa esiintynyt uusimisen tarpeita tai onko kiinteistössä peruskorjauksen tarvetta? Onko niistä keskusteltu ylläpitäjän kanssa? Mitä parannussuunnitelmia on olemassa? Onko oppilaitoksessa tehty energiakatselmusta tai kuntokartoitusta? Milloin? Mitkä olivat katselmuksen keskeiset tulokset? Onko oppilaitoksessa käytössä vettä säästäviä vesikalusteita (suihkut, hanat)? Onko olemassa tilastoja oppilaitoksen veden ja energiankulutuksesta (sähkö, lämpö) pidemmällä aikavälillä? Onko kulutustietoja suhteutettu esim. rakennuskuutioihin tai oppilasmääriin? Miten kulutus on kehittynyt ja miksi? Vaarallisten aineiden käyttö ja varastointi Mitä kemikaaleja oppilaitoksessa on käytössä? Missä tiloissa niitä säilytetään ja kuka niistä vastaa? Onko aineista olemassa listaus ja käyttöturvallisuustiedotteet? Missä käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla? Miten vahinkotilanteessa toimitaan (esimerkiksi altistuminen myrkylliselle aineelle oppitunnilla)?

7 Siistijä/toimitilahuoltaja HUOM! Keke-kriteerien mukaisessa arvioinnissa siistijöiden haastattelu tapahtuu usein osana oppilaitoksen valitsemien teemojen toteutuksen arviointia. Tällöin kysymykset painottuvat teemaan liittyvien toimenpiteiden toteutukseen, käytäntöjen vakiinnuttamiseen ja yhteistyön toimivuuteen kiinteistöhenkilöstön ja oppilaitoksen edustajien välillä. Kenen palveluksessa toimit (oppilaitos vai ulkopuolinen taho)? Mitä olet kuullut oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelmasta? Millaista yhteistyötä olet tehnyt oppilaitoksen muun henkilöstön kanssa siivoustyöhön tai ympäristöasioihin liittyen? Miten arvioisit oppilaiden ja henkilöstön toiminnan siisteyttä/jätteiden lajittelun toimivuutta? Missä siivousaineiden käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla? Voitteko vaikuttaa itse siivousvälineiden ja aineiden hankintoihin? Millä tavoin hankinnoissa huomioidaan tuotteiden ympäristöystävällisyys? Onko käytössä ympäristömerkittyjä siivousaineita? Millä tavoin pyrit vähentämään veden, energian ja siivousaineiden kulutusta? Oletko saanut erityistä koulutusta ympäristöasioihin liittyen? Miten kehittäisit oppilaitoksen siivousta? Keittiöhenkilöstö Kenen palveluksessa toimit (oppilaitos vai ulkopuolinen taho)? Mitä olet kuullut oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelmasta? Miten olet itse osallistunut/miten keittiöhenkilöstö osallistuu oppilaitoksen keke-työhön (esim. kartoitukset, keke-työryhmä, tavoitteista ja toimenpiteistä sopiminen, seuranta ja arviointi, opiskelijoiden ohjaus ja perehdytys, vuoropuhelu ja yhteistyö oppilaitoksen henkilöstön kanssa)? Millä tavoin omavalvonta on järjestetty ruokalassa ja keittiössä? Miten keittiön käytännöissä on otettu huomioon keke-asiat (esim. hankinnat, materiaalien ja raaka-aineiden säästävä käyttö, veden ja energian säästö, kemikaalien käytön vähentäminen, elintarvikehygienia ja omavalvonta, jätteiden lajittelu ja kierrätys, ekologisesti ja eettisesti kestävät ruokavalinnat)? Miten syntyvän ruokajätteen määrää on pyritty vähentämään? Millaisia keke-ohjeita keittiössä on em. näkökohtiin liittyen ja miten ne ovat saatavilla tilassa? Miten keittiöhenkilöstö on perehdytetty keke-asioihin ja mität erityistä koulutusta he ovat saaneet keke-asioissa? Miten lajittelu ja kierrätys toimivat keittiössä ja ruokalan puolella (seka- ja biojätteen määrä, pahvin, metallin ja lasin keräys)? Osaavatko henkilöstö ja oppilaat lajitella? Miten keittiön keke-asioita seurataan (esim. kulutustiedot, jätemäärät)? Miten kehittäisit keittiön ja ruokalan keke-asioiden hoitoa?

8 Oppilashuollon henkilöstö Miten oppilashuollon edustajat osallistuvat oppilaitoksen keke-työhön (esim. kartoitukset, keketyöryhmä, tavoitteista ja toimenpiteistä sopiminen, seuranta ja arviointi, opiskelijoiden ohjaus ja perehdytys, vuoropuhelu ja yhteistyö oppilaitoksen henkilöstön kanssa)? Mitä olet kuullut oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelmasta? Teemoihin liittyvät erityiskysymykset: esim. toimenpiteet turvallisuuden, hyvinvoinnin ja oppimisen tuen parantamiseksi sekä kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Miten yhteistyö toimii oppilashuollon eri toimijoiden välillä? Miten oppilashuollossa tehdään yhteistyötä vanhempien kanssa? Onko oppilashuollolla riittävästi resursseja toimintaansa? Millaisia hyviä oppilashuollon käytäntöjä koululla on? Miten varmistetaan varhainen puuttuminen oppilaiden ongelmiin? Millä tavoin erityisopetusta vaativien oppilaiden tunnistaminen tapahtuu ja miten heitän tukensa järjestetään? Miten on varauduttu kriisitilanteisiin? Millaista erityistukea järjestetään maahanmuuttajaoppilaille ja muille erityisryhmille? Miten oppilashuollon toimintoja tai prosesseja on ohjeistettu? Miten oppilaiden hyvinvointia ja tuen tarpeita seurataan ja arvioidaan ja miten tietoa hyödynnetään? Miten hyvin oppilashuollon prosessit toimivat käytännössä ja onko jossain asioissa esiintynyt ongelmia? Miten kehittäisit oppilashuollon toimintaa?

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö 2. TOTEUTUS Teemojen toteutus Oppilaitoksen hakiessa kestävän kehityksen sertifikaattia, kriteerien 12-14 toteutumista arvioidaan yhteensä viiden, oppilaitoksen itsensä valitseman teeman osalta. Vähintään

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos Oppilaitosten kriteerit Arviointiperusteiden malli Kriteerien täyttymistä arvioidaan alla esitetyn tasomallin mukaisesti. Jokaisesta kriteeristä on laadittu kriteerikohtaiset malliin perustuvat tasokuvaukset

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA 29.4.2014 Suomen ympäristöopisto SYKLI / Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa SISÄLLYSLUETTELO Kestävä rakentaminen käsitteenä Kestävän rakentamisen osatekijät

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Oppilaitosten kriteerit ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Arviointiperusteiden malli Nämä arviointiperusteet täsmentävät ammatillisten oppilaitosten

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Oppilaitosten kriteerit ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Arviointiperusteiden malli Nämä arviointiperusteet täsmentävät ammatillisten oppilaitosten

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

PERUSKOULUT JA LUKIOT OKKA-säätiö

PERUSKOULUT JA LUKIOT OKKA-säätiö Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Oppilaitosten kriteerit ARVIOINTIPERUSTEET, Peruskoulut ja lukiot Arviointiperusteiden malli Nämä arviointiperusteet täsmentävät peruskoulujen ja lukioiden kriteerien

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF)

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Peruskoulut ja lukiot ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tunnus: Marisa

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen mod. 1 Ohjaus ja neuvonta 1 (5) Taustakysymykset: Kysymyksien arviontiasteikko, ellei kysymyksessä ole toisin esitetty ja vastauksen painoarvo oppilaitos Täysin samaa mieltä. 5 sukupuoli Jokseenkin samaa

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, arviointiperusteet. PERUSKOULUT JA LUKIOT OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, arviointiperusteet. PERUSKOULUT JA LUKIOT OKKA-säätiö Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Oppilaitosten kriteerit ARVIOINTIPERUSTEET, Peruskoulut ja lukiot Arviointiperusteiden malli Nämä arviointiperusteet täsmentävät peruskoulujen ja lukioiden kriteerien

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet

Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet 1 Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet Kestävän kehityksen määritelmän mukaan tarkoituksena on turvata tämän päivän yhteiskunnan tarpeet samalla, kun turvataan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN

2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN 2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 2.1 KOULU- JA OPPILAITOSKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT KRITEERI 14: Koulu- tai oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

SITÄ ARVIOIMME, MITÄ ARVOSTAMME

SITÄ ARVIOIMME, MITÄ ARVOSTAMME SITÄ ARVIOIMME, MITÄ ARVOSTAMME 18.1.2017 Marraskuusta, arvioinnista TOIMINTATUTKIMUS kartoitus, pohdinta prosessointi, teoria käytäntö idea tarkentuu omaan työhön soveltaen suunnittelu ja koulun arvioinnin

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä Katri Honkasalo 23.10.2015 Varian ja työpajojen opetusyhteistyö: Numeronkorotus työpajalla Peruskoulu "paja" Menolippu Kiertävä erityisopettaja,

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

TERVETULOA HAAGAN PERUSKOULUUN

TERVETULOA HAAGAN PERUSKOULUUN TERVETULOA HAAGAN PERUSKOULUUN HAAGAN PERUSKOULU Haagan peruskoulu on yhtenäinen peruskoulu, jossa opiskelee noin 700 oppilasta. Yhtenäinen perusopetus merkitsee opetuksellista ja kasvatuksellista jatkuvuutta

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen Hyväksymismerkinnät 1 (5) Tämän asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat kauneudenhoitoalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Selänne 13.9.2016 Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable! - Michael Fullan

Lisätiedot

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset Opetusneuvos 30.11.2011 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA 1. NÄYTTÖ

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot