OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN LIITTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN LIITTEET"

Transkriptio

1 OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN LIITTEET

2 Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Kansi: Osakeyhtiö Nallellaan/Nalle Ritvola Sertifiointitunnus: Marisa Saarinen Piirrokset: Eira Mäki Tilausosoite: OKKA-säätiö, Rautatieläisenkatu 6 A, Helsinki tai Saarijärven Offset, Saarijärvi 2004 ISBN

3 SAATTEEKSI Koulujen ja oppilaitosten tärkeänä tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua ympäristöstään vastuuta kantaviksi kansalaisiksi ja ammattitaitoisiksi ihmisiksi, jotka osaavat ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat sekä omassa elämässään että työssään. Oppilaitosten kasvatustyön tueksi, työvälineiksi ja kannusteiksi on luotu ympäristökriteerit ja -sertifiointijärjestelmä. Kriteerien käyttö ja sertifiointi on oppilaitoksille vapaaehtoista. Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerit asettavat tavoitetason hyvälle ympäristöasioiden hoidolle. Ne keskittyvät kestävän kehityksen ekologiseen osaalueeseen, eli vastuuseen ympäristöstä, mutta ne laajennetaan myöhemmin käsittelemään myös taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden ulottuvuudet. Kriteerit soveltuvat peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten käyttöön, mutta niitä voidaan käyttää muissakin koulutusorganisaatioissa. Ympäristösertifikaatin tasolle pääseminen edellyttää useamman vuoden järjestelmällistä ympäristötyötä oppilaitoksessa, mutta kriteereitä voi käyttää toiminnan kehittämiseen myös ilman sertifiointitarkoitusta. Sertifikaatin myöntäminen perustuu Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteereiden täyttämiseen. OKKAsäätiö toimii Oppilaitosten ympäristösertifioinnin järjestelmän ylläpitäjänä ja tarjoaa oppilaitoksille sertifiointiin ja kriteerien käyttöön liittyvää neuvontaa. Oppilaitosten ympäristösertifioinnin järjestelmä on kehitetty Euroopan Yhteisön Life-rahoitusta ja ympäristöministeriön tukea saaneessa Envedu -hankkeessa. Projektin yhteistyötahoja ovat olleet Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, OKKAsäätiö, Opetushallitus, Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Oulun yliopisto, Joensuun yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos ja Osuuskunta Eco- One. Edellä mainittujen Envedu -hankkeen yhteistyötahojen ja rahoittajien lisäksi järjestelmän kehittämiseen sen eri vaiheissa ja osatehtävissä ovat osallistuneet Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran, Suomen ympäristökeskuksen ja Kuntaliiton asiantuntijat. Erityismaininnan järjestelmän kehittämisestä ansaitsevat ne lukuisat opettajat ja muut henkilöt, jotka ovat antaneet työlle oman panoksensa kestävän kehityksen ja ympäristöarvioijan koulutuksissa. Oppaan sisällöstä ovat antaneet arvokasta palautetta Envedu -hankkeen kumppaneiden edustajat sekä Esa Nikunen ja Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskuksesta, ja Kirsi Verkka Torpparinmäen peruskoulusta. Oppaan toimituskuntaan kuuluivat Envedu -hankkeesta Kaarina Hänninen, Erkka Laininen, Laura Manninen ja Risto Tenhunen. Toivomme, että tästä oppaasta on hyötyä kaikille oppilaitoksille matkalla kohti kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta. Helsingissä, Oppaan toimituskunta 3

4 LIITTEET 1. Ympäristökatselmuslomake 2. Itsearvioinnin kysymyslistat Itsearvioinnin kysymyslista, osa 1 Itsearvioinnin kysymyslista, osa 2, yleissivistäville oppilaitoksille Itsearvioinnin kysymyslista, osa 2, ammatillisille oppilaitoksille Itsearvioinnin kysymyslista, osa 3 3. Itsearvioinnin yhteenvetolomakkeet 4. Itsearvioinnin (sertifioinnin) päivityslomakkeet 5. Sertifioinnin hakulomake 131

5 132

6 Liite 1 Ympäristökatselmuslomake Liite 1 YMPÄRISTÖKATSELMUSLOMAKE 1. KATSELMUKSEN SUUNNITTELU JA ORGANISOINTI 1.1 Oppilaitoksen toiminnot ja vastuuhenkilöt/asiantuntijat VASTUUALUE (numero viittaus katselmuslomakkeen lukuun) 2. Ympäristöasioiden hallinta ympäristöohjelma ja dokumentointi koulutus ja viestintä yhteistyö sidosryhmien kanssa ympäristö- ja työsuojelulainsäädäntö 3. Opetus, osallistuminen, yhteistyö ja oppiminen opetussuunnitelmat ja resurssit opetuksen toteutus ympäristöopetuksen arviointi ja kehittäminen 4. Ylläpitotoiminnot hankinnat ja materiaalien käyttö jätehuolto vedenkulutus ja säästötoimenpiteet energiahuolto ja energiansäästötoimenpiteet työterveys ja viihtyvyys puhtaanapito kiinteistöhoito keittiö ja ruokala kuljetukset kemikaalien varastointi muu ympäristönäkökohta VASTUUHENKILÖ / ASIANTUNTIJA KATSELMUKSEN AIKATAULU 1.2 Oppilaitoksen ympäristöohjelmatyön organisointi Kuinka oppilaitos aikoo organisoida ympäristöohjelman laadinnan? Kuka / ketkä vastaavat työn johtamisesta ja koordinoinnista? Ketkä ovat muut vastuuhenkilöt, asiantuntijat ja heidän tehtävänsä? Mitä resursseja työlle on annettu? Ympäristöohjelman rakentamisen organisaatiokaavio: Työn johtaja ja koordinaattori: Muut vastuuhenkilöt ja asiantuntijat ja heidän tehtävänsä: Resurssit: 133

7 Liite 1 Ympäristökatselmuslomake 2. YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA 2.1 Ympäristöohjelma Onko oppilaitoksella kirjattuja arvoja tai toimintaperiaatteita (esim. opetussuunnitelman yhteydessä)? Onko niissä mukana ympäristöasioita? Mitä? Onko oppilaitoksella ympäristöpolitiikkaa? Onko oppilaitoksella kestävän kehityksen ohjelmaa tai ympäristöohjelmaa? Mitä ympäristöpäämääriä ja tavoitteita on asetettu? Onko oppilaitoksella muita toiminnan kehittämisen ohjelmia tai järjestelmiä (esim. laatuprojekti tai laatujärjestelmä)? Toteutetaanko oppilaitoksessa toiminnan itsearviointia? Miten? 2.2 Dokumentointi Mitä ympäristöasioihin liittyviä dokumentteja (vastuukuvaukset, suunnitelmat ja ohjelmat, katselmukset, ohjeet yms.) oppilaitoksella on olemassa? 2.3 Henkilöstön osallistuminen, koulutus ja viestintä Millä tavoin opettajat ja muu henkilöstö osallistuvat oppilaitoksen ympäristöasioiden hoitoon/ ympäristöohjelman suunnitteluun ja toteutukseen? Onko henkilöstölle tehty ympäristöosaamista ja -asenteita kartoitettu? Mitä ympäristökoulutusta henkilöstölle on järjestetty? Millä tavoin henkilöstöä kannustetaan ympäristöasioiden kehittämiseen? Miten uusien työntekijöiden perehdytyksessä huomioidaan ympäristöasiat? Mitä viestintävälineitä oppilaitoksella on sisäiseen tiedottamiseen? Onko oppilaitoksen ympäristöasioista tiedotettu sisäisesti? Mitä on tiedotettu, miten ja milloin? 2.4 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Mitä sidosryhmiä oppilaitoksella on kestävän kehityksen työhön liittyen? Millaista yhteistyötä tehdään? Kuinka oppilaitos osallistuu paikkakunnalla tapahtuviin ympäristöhankkeisiin? Miten oppilaitos tekee yhteistyötä kunnan / koulutuksen järjestäjän / kiinteistöjen ylläpitäjän kanssa? 2.5 Ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön tunnistaminen ja hallinta Mitkä ovat tärkeimmät ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön kohdat ja viranomaismääräykset, jotka koskevat oppilaitoksen toimintaa? Missä tiedot määräyksistä ovat saatavilla? Kuinka vaatimusten toteutuminen varmistetaan ja kuinka lainsäädäntöä seurataan? Kenen vastuulla oppilaitoksessa / yksiköissä on toiminnan organisointi onnettomuus- tai hätätilanteessa? 134

8 Liite 1 Ympäristökatselmuslomake Onko mahdolliset onnettomuus- ja hätätilanteet ja niihin liittyvät ympäristö- ja henkilöriskit tunnistettu? Minkälaisia onnettomuus- ja häiriötilanteita oppilaitoksessa on esiintynyt? Mistä tiedot löytyvät? Onko oppilaitoksella suojelusuunnitelmaa (turvallisuussuunnitelmaa)? Milloin suunnitelma on laadittu ja kenen hallinnassa se on? Järjestetäänkö henkilökunnalle / opiskelijoille koulutusta onnettomuus- ja hätätilanteita varten? Mitä koulutusta? Järjestetäänkö oppilaitoksessa pelastus- ym. harjoituksia? Milloin koulutusta ja harjoituksia on viimeksi järjestetty? 3. OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN 3.1 Koulu- ja oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat Miten ympäristöasiat sisältyvät oppilaitoksen opetussuunnitelman yleiseen osaan (esim. toiminta-ajatus, opetustyön tavoitteet, koulun painopistealueet, aihekokonaisuudet, ym.)? Miten ympäristöasiat on otettu huomioon eri oppiaineiden ja opintokokonaisuuksien oppimistavoitteissa ja sisällöissä? 3.2 Opetuksen resurssit Miten on varmistettu, että oppilaitoksessa on saatavilla ajantasaista ja selkeää oppimateriaalia sekä yleisiin ympäristöasioihin että eri oppiaineisiin liittyen? Onko opetushenkilöstöllä riittävä ja ajantasainen osaaminen omaan oppiaineiseensa liittyvissä ympäristöasioissa? Miten osaamisen taso varmistetaan? Miten opettajat tekevät yhteistyötä ympäristöopetuksen kehittämisessä yli oppiainerajojen? Onko yhteistyölle varattu aikaa? Minkä ulkopuolisten tahojen kanssa oppilaitos tekee yhteistyötä ympäristöopetukseen liittyen? Millaista yhteistyötä tehdään? 3.3 Opetuksen toteutus Miten seuraavat ympäristökasvatuksen elementit toteutuvat opetuksessa? 1) Tieto ympäristöstä 2) Toimiminen ympäristössä 3) Toimiminen ympäristön puolesta 3.4 Ympäristöopetuksen arviointi ja kehittäminen Miten ympäristöopetuksen toteutumista opetuksessa seurataan ja arvioidaan (opetussuunnitelman tavoitteet ja sisällöt, ympäristökasvatuksen elementtien toteutuminen opetuksessa, resurssien riittävyys)? Ketkä osallistuvat arviointiin? Miten arviointitietoa hyödynnetään opetussuunnitelmien ja opetuksen kehittämisessä? 135

9 Liite 1 Ympäristökatselmuslomake 4. YLLÄPITOTOIMINNOT 4.1. Hankinnat ja materiaalien käyttö Miten oppilaitoksen hankinnat on organisoitu? Mistä hankinnoista oppilaitos vastaa itse? Onko ympäristönäkökohtia huomioitu em. hankinnoissa? Miten? Onko oppilaitoksessa selvitetty materiaalinkulutuksen vähentämisen keinoja? Mitä suunnitelmia ja / tai toimenpiteitä, ohjeistuksia materiaalinkulutuksen vähentämiseksi on tehty? Mitä ympäristömerkittyjä tuotteita oppilaitoksessa on käytössä? 4.2. Jätehuolto Kuka tuottaa oppilaitoksen kiinteistöjen jätehuolto- ja siivouspalvelut? Kuka vastaa oppilaitoksen puolesta jätehuollon ohjeistuksesta, koulutuksesta ja toimivuudesta? Onko oppilaitoksessa olemassa suunnitelmaa ja/tai ohjeita / koulutusta jätteiden määrän vähentämiseksi? Mitä toimenpiteitä on tehty? Kannustetaanko jätteiden lajitteluun? Miten? Seurataanko syntyviä jätemääriä? Jos ei seurata, ovatko tiedot saatavissa oppilaitoksen jätehuoltopalvelusta huolehtivalta taholta? Jätemäärien seurantatiedot (koko oppilaitos) Syntyneet jätelajit ja niiden määrät a) Hyödynnettävät jätejakeet (esim. paperi, pahvi, biojäte, lasi jne.) Määrä/vuosi b) Kaatopaikkajäte Määrä/vuosi c) Ongelmajätteet Kalusteiden, laitteiden, tekstiilien, varusteiden ym. tarvikkeiden ja materiaalien kierrätys / hävitys Materiaali Kierrätyksen / hävityksen toteutus Jätehuollon toteutukseen / toimivuuteen liittyvät ongelmat ja parannustarpeet: 4.3. Vedenkulutus ja säästämistoimenpiteet Kenen vastuulla on vedenkulutuksen seuranta oppilaitoksessa / yksiköissä? Seurataanko oppilaitoksessa veden kokonaiskulutusta? Mikä on vedenkulutuksen kuukausittainen ja/tai vuosittainen taso? (m 3 /kk tai m 3 /v) Kuinka kulutuksessa esiintyvät poikkeamat havaitaan ja miten niihin reagoidaan? Onko oppilaitoksessa olemassa vedenkäyttöön ja/tai säästämiseen liittyviä toimintaohjeita tai suunnitelmia? Järjestetäänkö henkilökunnalle /opiskelijoille / asiakkaille tiedotusta vedenkulutuksen vähentämisestä? Onko käytössä keinoja vedensäästöön kannustamiseksi? Mitä? 136

10 Liite 1 Ympäristökatselmuslomake 4.4. Energiahuolto ja energiansäästötoimenpiteet Energia-asioiden vastuuhenkilöt Energiansäästö ohjeet Kuka / ketkä vastaavat energiatietojen seurannasta, laitteiden toiminnasta ja henkilöstön ja opiskelijoiden opastamisesta energiaasioissa? Oppilaitoksessa on olemassa energiansäästöohjeita henkilökunnalle opiskelijoille ja asiakkaille muille ulkopuolisille käyttäjille (esim. vuokralaiset) energiansäästöohjeistusta ei ole Energiansäästöselvitykset ja suunnitelmat energiansäästöselvitys laadittu vuonna energiakatselmus tehty vuonna ei ole tehty selvityksiä eikä katselmusta energiansäästösuunnitelma on olemassa Energiankulutustiedot lämpö (yksikkö / kulutusjakso) sähkö (yksikkö / kulutusjakso) kulutustietoja ei tunneta Mitä energiansäätöön liittyviä toimenpiteitä oppilaitoksessa on tarkoitus toteuttaa (sisältö ja aikataulu)? Miten energia- ja lämpöjärjestelmiä voidaan säätää ja valvoa? Kuinka kulutuksessa esiintyvät poikkeamat havaitaan ja miten niihin reagoidaan? Energiankulutukseen liittyvät ongelmat ja parannustarpeet: 4.5. Työterveys ja viihtyvyys Seurataanko henkilökunnan ja oppilaiden / opiskelijoiden viihtyvyyttä? Millaisia tuloksia on saatu? Onko oppilaitoksessa tehty toimenpiteitä viihtyvyyden parantamiseksi? Mitä? Mitataanko koulun sisäilman laatua? Millaisia tuloksia on saatu? Onko tehty toimenpiteitä sisäilman laadun parantamiseksi? Mitä? Mitä toimenpiteitä on tehty turvallisten työtapojen ja pihaympäristön turvallisuuden edistämiseksi? 4.6. Puhtaanapito ja kiinteistönhoito Kuinka puhtaanapidon toteutuksessa on huomioitu ympäristöasiat? (Esim. pesuaineiden ympäristöystävällisyys ja oikea käyttö, veden säästäminen, siivousvälineiden oikea käyttö ja huolto, jne.) Miten oppilaitoksen sisätilojen ja ulkoalueiden siisteyttä pyritään edistämään (roskaantumisen / likaantumisen ennaltaehkäisy)? Kuka omistaa oppilaitoksen käytössä olevat kiinteistöt? Miten yhteistyö kiinteistön omistajan ja hoitohenkilökunnan kanssa toteutetaan? Kuka on yhdyshenkilö? Mitkä ovat parannustarpeet kiinteistöjen kunnossapidon, perusparannuksen ja laiteinvestointien suhteen? 137

11 Liite 1 Ympäristökatselmuslomake 4.7 Keittiö ja ruokala Mikä taho vastaa oppilaitoksen ravitsemuspalveluiden tuottamisesta? Onko ko. taholla olemassa omaa ympäristöohjeistusta? Mitä toimenpiteitä ympäristöasioiden huomioimiseksi on ruokalassa tehty?(hankinnat, raaka-aineet, jätehuolto, veden ja energiankäyttö) Ruokalan ympäristöasioihin liittyvät parannustarpeet: 4.8 Kuljetukset ja liikkuminen Onko oppilaitos tehnyt toimenpiteitä kuljetusten vähentämiseksi? Kannustetaanko oppilaita ja henkilöstöä käyttämään työ- / koulumatkoilla julkisia kulkuvälineitä, pyörää tai jalkaisin liikkumista? 4.9 Kemikaalien varastointi Mitä kemikaaleja / vaarallisia aineita / ongelmajätteitä oppilaitoksessa käytetään ja varastoidaan? Onko em. aineista olemassa ajantasainen, kirjattu tieto määristä, vaarallisuusluokista, säilytyspaikoista ja hävittämisestä? Kuka vastaa oppilaitoksen vaarallisten aineiden käytön valvonnasta, aineiden varastoinnista ja toimittamisesta käsiteltäväksi (ml. ongelmajätteet)? Mitä kemikaalien ja muiden vaarallisten aineiden käyttöä, säilytystä ja hävittämistä koskevaa ohjeistusta oppilaitoksessa on olemassa? Annetaanko vaarallisten ja haitallisten aineiden kanssa työskenteleville aiheeseen liittyvää koulutusta? Missä tiloissa oppilaitoksen vaarallisia aineita ja kemikaaleja säilytetään? Milloin säilytystilojen turvallisuus ja ohjeiden ja määräysten mukaisuus on tarkastettu? 4.10 Muut ympäristönäkökohdat Mitä muita ympäristönäkökohtia on tullut esille katselmuksen yhteydessä? Mitä parannustarpeita esiintyy? 138

12 Liite 2: ITSEARVIOINNIN KYSYMYSLISTA 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa liittyvistä keskeisistä ympäristöasioista ja niiden tilasta sekä parannustarpeista ja omista vaikutusmahdollisuuksista. Oppilaitoksella on käytäntö keskeisten ympäristöasioiden tunnistamiseen ja niiden tilan arviointiin. Millä tavalla keskeiset ympäristöasiat on tunnistettu ja miten niiden tilaa arvioidaan (esim. ympäristökatselmus, itsearviointi tai muu kartoitus, milloin tehty)? Ympäristöasioihin liittyvät parannustarpeet ja omat vaikutusmahdollisuudet on tunnistettu. Mitkä ovat keskeiset parannustarpeet? Miten oppilaitos voi vaikuttaa niihin? 1.2 OPPILAITOKSEN YMPÄRISTÖARVOT KRITEERI 2: Oppilaitos on kirjannut ympäristöarvot ja -toimintaperiaatteet, jotka luovat perustan kasvatukselle, opetukselle, oppimiselle ja oppilaitoksen arkikäytännöille. Ympäristöarvot ja -toimintaperiaatteet on kirjattu. Millä tavoin ympäristöarvot ja -toimintaperiaatteet on kirjattu (esim. erillinen ympäristöjulistus tai ympäristöpolitiikka, esitetty opetussuunnitelmassa)? Ulkoisessa arvioinnissa vaadittava dokumentti: ympäristöarvot ja -toimintaperiaatteet 139

13 1.3 YMPÄRISTÖOHJELMA KRITEERI 3: Oppilaitos laatii tai päivittää vuosittain kirjallisen kestävän kehityksen edistämisohjelman tai ympäristöohjelman, joka sisältää ympäristötavoitteet ja toteutussuunnitelman seuraavalle vuodelle. Ohjelman laadinta ja päivittäminen perustuvat edellisen vuoden toiminnan ja ympäristöasioiden hoidon tilan arviointiin. Oppilaitoksen henkilöstöllä ja oppilailla on mahdollisuus esittää ehdotuksia ohjelmaan. Oppilaitoksella on kirjallinen ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma (erillinen ohjelma tai osa oppilaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmaa). Ketkä vastaavat ohjelman laadinnasta ja päivittämisestä? Ohjelma sisältää ympäristötavoitteet ja toimenpidesuunnitelman seuraavalle vuodelle. Ohjelman päivittämiseksi on käytäntö, jolla otetaan huomioon edellisen vuoden toiminnan ja ympäristöasioiden hoidon tilan arvioinnista saatu tieto. Millä tavalla ympäristöasioiden hoidon tilan ja edellisen vuoden toiminnan arvioinnista saatua tietoa hyödynnetään ohjelman laadinnassa tai päivittämisessä? Oppilaitoksessa on käytössä tapoja, joilla henkilöstö ja oppilaat voivat osallistua ohjelman suunnitteluun. Millä tavoin seuraavat ryhmät voivat osallistua ohjelman suunnitteluun? Opettajat Muu henkilöstö Oppilaat Ulkoisessa arvioinnissa vaadittava dokumentti: ympäristöohjelma 1.4 SITOUTUMINEN JA YHTEISTYÖ KRITEERI 4: Oppilaitoksen johto, opettajat ja muu henkilöstö ovat sitoutuneet kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden edistämiseen ympäristöperiaatteiden ja tavoitteiden kuvaamalla tavalla ja tuntevat niiden merkityksen oman työnsä kannalta. Ympäristötyötä tehdään johdon, henkilöstön ja oppilaiden yhteistyönä. Sitoutuminen kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden edistämiseen näkyy käytännössä johdon, opettajien ja muun henkilöstön toiminnassa. Millä tavoin sitoutuminen ilmenee käytännössä? Millä tavoin sitoutumista edistetään? Oppilaitoksella on tapoja, joilla ympäristötyötä tehdään johdon, henkilöstön ja oppilaiden yhteistyönä. Millä tavoin yhteistyötä ympäristöasioissa tehdään? 140

14 1.5 YMPÄRISTÖOHJEET, VASTUUT, KOULUTUS JA VIESTINTÄ (oppilaitoksen ylläpitotoiminnot) KRITEERI 5: Oppilaitoksella on ylläpitotoimintoihin liittyvät selkeät ja riittävät ohjeet, joilla varmistetaan yhtenäiset toimintatavat ja selkeä vastuunjako eri toiminnoissa. Ohjeet ovat helposti saatavilla paikoissa, missä niitä tarvitaan. Ympäristötyön vastuuhenkilöiden tehtävänjaosta on laadittu kirjalliset ohjeet. Oppilaitoksella on käytössä seuraavat ohjeet (pakolliset vaatimukset ylläpitotoimintojen kriteereissä): jätehuollosta; ohjeet ovat saatavilla seuraavissa paikoissa: energian säästöstä; ohjeet ovat saatavilla seuraavissa paikoissa: ympäristötyön vastuuhenkilöiden tehtävänjaosta Muut ympäristöohjeet: Ulkoisessa arvioinnissa vaadittava dokumentti: lajitteluohjeet, energiansäästöohjeet, ympäristövastuut KRITEERI 6: Henkilöstö ja oppilaat perehdytetään työhönoton tai opetuksen yhteydessä käytännönläheisesti oppilaitoksen ympäristöohjeisiin ja toimintatapoihin. Henkilöstön ja oppilaiden ympäristökoulutuksen tarvetta seurataan ja lisäkoulutusta järjestetään tarpeen mukaan. Oppilaitoksella on käytäntö, jolla henkilöstö ja oppilaat perehdytetään työhönoton tai opetuksen yhteydessä käytännönläheisesti oppilaitoksen ympäristöohjeisiin ja toimintatapoihin. Millä tavoin henkilöstön perehdytys toteutetaan? Millä tavoin oppilaiden perehdytys toteutetaan? Oppilaitoksella käytäntö, jolla henkilöstön ja oppilaiden ympäristökoulutuksen tarvetta seurataan oppilaitoksen ylläpitotoimintoihin liittyvissä ympäristöasioissa. Millä tavoin ympäristökoulutuksen tarvetta seurataan oppilaitoksen ylläpitotoimintoihin liittyvissä ympäristöasioissa? KRITEERI 7: Henkilöstölle ja oppilaille kerrotaan ympäristöohjelman sisällöstä ja saavutetuista tuloksista sekä tarpeen mukaan uusista ohjeista ja toimintatavoista. Oppilaitoksella on tapoja, joilla henkilöstölle ja oppilaille kerrotaan ympäristöohjelmasta, saavutetuista tuloksista sekä uusista ohjeista ja toimintatavoista. Millä tavoin oppilaita ja henkilöstöä tiedotetaan edellä mainituista asioista? 141

15 1.6 YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA KRITEERI 8: Oppilaitos on selvittänyt yhteistyömahdollisuudet ympäristöasioiden edistämisessä ulkoisten sidosryhmien kanssa. Oppilaitos osallistuu paikkakunnalla tehtävään ympäristötyöhön ja hyödyntää tietoja opetuksessa. Oppilaitos tekee yhteistyötä paikallisesti esimerkiksi kunnan, koulutuksen järjestäjän tai kiinteistöjen ylläpitäjän kanssa oppilaitoksen ympäristöohjelman toteutuksessa. Oppilaitos on selvittänyt yhteistyömahdollisuudet ympäristöasioiden edistämisessä ulkoisten sidosryhmien kanssa. Millä tavoin yhteistyömahdollisuudet on selvitetty (esim. sidosryhmäanalyysi, tapaamiset ja keskustelut)? Oppilaitos on osallistunut paikkakunnalla tehtävään ympäristötyöhön ja siihen liittyvää tietoa on hyödynnetty opetuksessa Millä tavoin ympäristötyöhön osallistutaan ja miten tietoja hyödynnetään opetuksessa (toteutunut tai suunniteltu yhteistyö)? Oppilaitos on tehnyt yhteistyötä kunnan, koulutuksen järjestäjän tai kiinteistöjen ylläpitäjän kanssa oppilaitoksen ylläpitotoimintojen kehittämiseen liittyvissä asioissa Millä tavoin yhteistyötä tehdään edellä mainittujen tahojen kanssa oppilaitoksen ylläpitotoimintojen kehittämiseen liittyvissä asioissa? 1.7 YMPÄRISTÖ- JA TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖ KRITEERI 9: Oppilaitos on selvillä toimintaansa koskevista ympäristö- ja työsuojelusäännöksistä. Tietoja seurataan ja päivitetään säännöllisesti. Säännösten vaatimukset on otettu huomioon henkilöstölle ja oppilaille suunnatuissa toimintaohjeissa. Säännösten noudattamista valvotaan. Oppilaitoksella on olemassa tieto sen toimintaa koskevista ympäristö- ja työsuojelusäännöksistä. Kenellä tai missä tiedot ovat saatavilla? Oppilaitoksella on käytäntö ja vastuuhenkilö(t) ympäristö- ja työsuojelusäännösten seurantaan ja oppilaitosta koskevien tietojen päivittämiseen. Henkilöstölle ja oppilaille suunnatuissa toimintaohjeissa on otettu huomioon ympäristö- ja työsuojelusäännösten vaatimukset. Millä tavalla säännöksiä seurataan? Kuka tai ketkä vastaavat seurannasta sekä oppilaitosta koskevien tietojen ja toimintaohjeiden päivittämisestä? 142

16 1.8 TURVALLISUUS JA TOIMINTA HÄTÄTILANTEISSA KRITEERI 10: Oppilaitoksessa on tunnistettu sen tilojen ja pihaympäristön sekä eri opetustilanteiden mahdolliset vaaratekijät ja onnettomuus- ja hätätilanteisiin liittyvät turvallisuus- ja ympäristöriskit. Vaaratilanteiden ehkäisemiseksi on tehty tarvittavat toimenpiteet. Toimintatavat ja vastuut onnettomuus- ja hätätilanteissa on suunniteltu sekä kirjattu selkeässä muodossa oppilaitoksen turvallisuussuunnitelmaan ja työturvallisuusohjeisiin. Oppilaitoksessa on kartoitettu tilojen ja pihaympäristön sekä eri opetustilanteiden mahdolliset vaaratekijät. Vaaratilanteiden ehkäisemiseksi on tehty tarvittavat toimenpiteet Milloin kartoitus on toteutettu ja kuka sen on tehnyt? Mitä toimenpiteitä vaaratilanteiden ehkäisemiseksi on tehty? Toimintatavat ja vastuut onnettomuus- ja hätätilanteissa on suunniteltu sekä kirjattu selkeässä muodossa oppilaitoksen turvallisuussuunnitelmaan tai pelastussuunnitelmaan ja työturvallisuusohj eisiin. Milloin turvallisuussuunnitelma on laadittu tai päivitetty? Ulkoisessa arvioinnissa vaadittava dokumentti: pelastus- / turvallisuussuunnitelma KRITEERI 11: Työturvallisuutta ja hätätilanteita koskevat toimintaohjeet ovat helposti kaikkien saatavilla. Henkilökunnalle ja oppilaille on tiedotettu ohjeista ja heidät on perehdytetty toimimaan niiden mukaan. Onnettomuusharjoitukset on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä viranomaisten kanssa. Työturvallisuutta ja hätätilanteita koskevat ohjeet ovat helposti kaikkien saatavilla oppilaitoksen eri tiloissa tarpeen mukaisesti. Millä tavoin työturvallisuutta ja hätätilanteita koskevat ohjeet ovat saatavilla oppilaitoksen eri tiloissa? Henkilökunnalle ja oppilaille tiedotetaan ohjeista ja heidät perehdytetään toimimaan niiden mukaan; uusien työntekijöiden ja oppilaiden perehdytyksestä ohjeisiin on käytäntö. Millä tavoin henkilökunnalle ja oppilaille tiedotetaan ohjeista ja miten perehdytys toteutetaan? Oppilaitoksessa on toteutettu onnettomuusharjoituksia yhteistyössä viranomaisten kanssa. Miten usein oppilaitoksessa toteutetaan onnettomuusharjoituksia ja millaista yhteistyötä niiden toteutuksessa tehdään viranomaisten kanssa? 143

17 1.9 TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN KRITEERI 12: Oppilaitoksen johto arvioi säännöllisesti ympäristöasioiden huomioimista opetuksessa (pohjana käytetään opetushenkilöstön ja oppilaiden toteuttamia itsearviointeja, ks. kohta 2.4) ympäristöasioiden huomioimista ylläpitotoiminnoissa ympäristöohjelman toteutumista ohjeiden ja vastuunjaon toimivuutta. Arvioinnin tulokset käsitellään yhteisesti, ja ne kirjataan ylös. Niitä hyödynnetään opetussuunnitelmatyössä, opetuksen toteutuksessa ja ympäristöohjelman kehittämisessä. Oppilaitoksella on käytäntö, jolla johto arvioi säännöllisesti ympäristöohjelman toteutumista, ympäristöasioiden huomioimista opetuksessa ja ylläpitotoiminnoissa sekä ohjeiden ja vastuunjaon toimivuutta. Millä tavoin ja kuinka usein oppilaitoksen johto arvioi a) ympäristöasioiden huomioimista opetuksessa? b) ympäristöasioiden huomioimista ylläpitotoiminnoissa? c) ympäristöohjelman toteutumista? d) ohjeiden ja vastuunjaon toimivuutta? Oppilaitoksella on käytäntö, jolla arviointitietoa käsitellään yhteisesti ja johtopäätökset dokumentoidaan. Millä tavoin opettajat, muu henkilöstö ja oppilaat osallistuvat arviointitiedon kokoamiseen ja tulosten käsittelyyn? Oppilaitoksella on käytäntö, jolla arvioinnin tuloksia hyödynnetään opetussuunnitelmatyössä, opetuksen toteutuksessa ja ympäristöohjelman kehittämisessä. Millä tavalla arvioinnin tuloksia hyödynnetään opetussuunnitelmatyössä, opetuksen toteutuksessa ja ympäristöohjelman kehittämisessä? Ulkoisessa arvioinnissa vaadittava dokumentti: arvioinnin yhteenveto KRITEERI 13: Oppilaitoksen henkilöstöllä ja oppilailla on mahdollisuus halutessaan esittää kehittämisideoita tai parannusehdotuksia. Ideat ja ehdotukset käsitellään, ja niistä annetaan palautetta esittäjälle. Oppilaitoksella on tapa, jolla henkilöstöllä ja oppilailla on mahdollisuus esittää ympäristöasioihin liittyviä kehittämisideoita tai parannusehdotuksia. Millä tavoin kehittämisideoita tai parannusehdotuksia on mahdollista esittää? Oppilaitoksella on käytäntö, jolla ideat ja parannusehdotukset käsitellään ja niistä annetaan palautetta. Kuka tai ketkä käsittelevät ideat ja ehdotukset ja miten niistä annetaan palautetta? 144

18 ITSEARVIOINNIN KYSYMYSLISTA 2) OPETUS, OPPIMINEN, YHTEISTYÖ JA OSALLISTUMINEN / Yleissivistävät oppilaitokset Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 2.1 KOULU- JA OPPILAITOSKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT KRITEERI 14: Koulu- tai oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman laadinnan pohjana ovat opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet. Kestävän kehityksen periaatteita sekä ympäristöosaamisen tavoitteita ja sisältöjä täsmennetään oppilaitoskohtaisissa suunnitelmissa ottamalla huomioon oppilaitoksen toimintaympäristön erityispiirteet sekä oppilaitoksen omat arvovalinnat ja vahvuudet. Opettajat ovat yksin tai ryhmissä käyneet läpi opettamiensa aineiden yhteydet ympäristökysymyksiin. Prosessin tuloksena ympäristöasiat sisältyvät eri oppiaineiden ja opintokokonaisuuksien tavoitteisiin ja sisältöihin kullekin aineelle ja opintokokonaisuudelle luonteenomaisella sekä kullekin ikäkaudelle soveltuvalla tavalla. Oppilaitos on määritellyt osana opetussuunnitelmaa kestävän kehityksen tai ympäristöosaamisen yleiset oppilaitoskohtaiset oppimistavoitteet, joissa otetaan huomioon oppilaitoksen omat arvovalinnat ja vahvuudet sekä toimintaympäristön erityispiirteet. Miten arvovalinnat, vahvuudet ja toimintaympäristön erityispiirteet näkyvät opetussuunnitelmassa? Opettajat ovat yksin tai ryhmissä käyneet läpi opettamiensa aineiden yhteydet ympäristökysymyksiin. Millä tavoin työ on toteutettu? Ympäristöasiat on sisällytetty edellä mainitun prosessin tuloksena vähintään kahden oppiaineen tavoitteisiin ja sisältöihin kaikissa seuraavissa aineryhmissä: Kielet Yhteiskunnalliset aineet Matemaattis-luonnon-tieteelliset aineet 1 Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli Vieraat kielet Uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Filosofia Ympäristö- ja luonnontieto (vuosiluokat 1-4) Biologia Maantieto Matematiikka Fysiikka Kemia Terveystieto Taitoaineet Kuvataide Kotitalous Tekstiilityöt Tekninen työ Musiikki Liikunta 1 Vuosiluokilla 1-4 riittää, että ympäristöasiat sisältyvät ympäristö- ja luonnontiedon tavoitteisiin ja sisältöihin. Vuosiluokilla 5-6 biologia ja maantieto on yksi oppiaine, samoin fysiikka ja kemia. 145

19 KRITEERI 15: Opetuksen suunnittelua ohjaavana periaatteena käytetään kokonaisvaltaisuutta. Suunnittelussa pyritään siihen, että ympäristöopetus on oppijoiden aiemman tiedon varaan rakentuvaa, kokemuksellista, toiminnallista, elämyksellistä, myönteistä ja reflektoivaa. Oppilaitos käyttää ympäristöopetuksen suunnittelussa seuraavia periaatteita (vähintään yksi selkeä esimerkki olemassa jokaisen periaatteen soveltamisesta useammassa kuin yhdessä oppiaineessa): Kokonaisvaltaisuus Kokemuksellisuus Toiminnallisuus Elämyksellisyys Reflektiivisyys ESIMERKIT OPPIAINEET 2.2. OPETUKSEN RESURSSIT Oppimateriaali KRITEERI 16: Ympäristöasioiden opetusta varten on saatavilla ajantasaista ja selkeää oppimateriaalia, joka liittyy sekä yleisiin ympäristöasioihin että eri oppiaineisiin tai ammattialoihin. Oppilaitos varmistaa, että opettajakunta tietää, millaista oppimateriaalia on olemassa, ja osaa käyttää sitä. Oppilaitoksessa on saatavilla varsinaisten oppikirjojen tueksi ajantasaista ja selkeää oppimateriaalia ympäristöasioista (esimerkiksi kirjat, kansiot, cd-romit, pelit, internet-aineistot; vähintään 5 esimerkkiä). Oppilaitoksella on ympäristöopetukseen seuraavia oppimateriaaleja: Oppilaitoksella on käytäntö, jolla opettajakuntaa tiedotetaan uudesta oppimateriaalista ja tarvittaessa opastetaan käyttämään sitä. Millä tavoin uusista oppimateriaaleista tiedotetaan ja niiden käyttöön annetaan opastusta? Opettajien ympäristöosaaminen KRITEERI 17: Opettajien ympäristöosaaminen on riittävä ja ajantasainen, ja he hallitsevat oman oppiaineensa keskeiset ympäristöasiat. Opettajien täydennyskoulutustarve ympäristöasioissa on selvitetty, ja sen pohjalta on suunniteltu säännöllistä täydennyskoulutusta. Opettajien täydennyskoulutustarve ympäristöasioissa on selvitetty kyselyn, haastattelujen, kehityskeskusteluiden tai muun menettelyn avulla. Milloin selvitys on tehty ja millä tavoin se toteutettiin? Tehdyn selvityksen mukaan opettajat hallitsevat omien oppiaineidensa keskeiset ympäristöasiat niin, että he pystyvät toteuttamaan opetussuunnitelmien ainekohtaiset ympäristöasioihin liittyvät sisällöt TAI oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavan täydennyskoulutuksen toteutuksesta. Mitä täydennyskoulutusta on suunniteltu? 146

20 2.2.3 Yhteistyö opetuksen toteutuksessa KRITEERI 18: Oppilaitos on varannut aikaa sisäiselle yhteistyölle ympäristöasioissa, mikä mahdollistaa mm. yhteisten arvojen määrittelemisen ja yhteistyön yli ammatti- ja oppiainerajojen. Myös muu kuin opetushenkilöstö osallistuu yhteistyöhön. Ympäristöasioita käsitellään säännöllisesti opettajainkokouksissa ja koko henkilökunnan kokouksissa. Oppilaitoksessa on varattu resursoitua aikaa sisäiselle yhteistyölle ympäristöopetuksen suunnittelussa tai toteutuksessa. Mitä aikaa yhteistyöhön on varattu (esim. yt-aika, veso-koulutukset, tiimipalaverit)? Mitä yhteistyötä on tehty tai suunniteltu? Ympäristöasioita käsitellään säännöllisesti opettajainkokouksissa ja koko henkilökunnan kokouksissa. Mitä ympäristöasioihin liittyviä aiheita on käsitelty kokouksissa ja milloin (listaa kolme viimeistä kertaa)? Kokous Päivämäärä Aihe KRITEERI 19: Oppilaitos tekee yhteistyötä ympäristöasioissa yhden tai useamman ulkopuolisen sidosryhmän kanssa (esim. vanhemmat, viranomaiset, järjestöt ja yritykset). Oppilaitos on tehnyt yhteistyötä ympäristöopetuksessa vähintään kahden ulkopuolisen sidosryhmän kanssa TAI suunnitelma yhteistyön toteutuksesta on olemassa. Mitä yhteistyötä on tehty tai suunniteltu? Yhteistyötaho Suunniteltu tai toteutunut yhteistyö 147

21 2.3 YMPÄRISTÖKASVATUKSEN ELEMENTTIEN TOTEUTUMINEN OPETUKSESSA Tieto ympäristöstä KRITEERI 20: Opetukseen sisältyy ajantasaista tietoa ekologiasta, ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön, ympäristöongelmista sekä ympäristöongelmien ehkäisystä. Minkä oppiaineiden opetukseen sisältyy tietoa ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön, ympäristöongelmista sekä ympäristöongelmien ehkäisystä? Mitä ajantasaisia ympäristötiedon lähteitä käytetään varsinaisten oppikirjojen rinnalla edellä mainittujen asioiden opetuksessa? Ajankohtaiset ympäristöaiheiset lehtiartikkelit Verkkomateriaali ja cd-rom-ohjelmat Uudet tutkimustulokset Ajankohtaiset ympäristöaiheiset tv-ohjelmat Muut ajantasaiset ympäristötiedon lähteet (listaa): 1 PISTE Tietoa ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön, ympäristöongelmista sekä ympäristöongelmien ehkäisystä sisältyy yhden oppiaineryhmän opetukseen (ks. kohta 2.1). Edellä mainittujen asioiden opetuksessa käytetään säännöllisesti vähintään yhtä ajantasaista tietolähdettä varsinaisten oppikirjojen rinnalla. 2 PISTETTÄ Tietoa ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön, ympäristöongelmista sekä ympäristöongelmien ehkäisystä sisältyy kahden oppiaineryhmän opetukseen (ks. kohta 2.1). Edellä mainittujen asioiden opetuksessa käytetään säännöllisesti vähintään yhtä ajantasaista tietolähdettä varsinaisten oppikirjojen rinnalla molemmissa aineryhmissä. 3 PISTETTÄ Tietoa ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön, ympäristöongelmista sekä ympäristöongelmien ehkäisystä sisältyy kolmen oppiaineryhmän opetukseen (ks. kohta 2.1). Edellä mainittujen asioiden opetuksessa käytetään säännöllisesti vähintään yhtä ajantasaista tietolähdettä varsinaisten oppikirjojen rinnalla kolmessa aineryhmässä. KRITEERI 21: Opetus kehittää kokonaisuuksien ymmärtämistä yksittäisten faktatietojen muistamisen sijasta. Mitä kokonaisuuksien ymmärtämistä ja oppilaan tietorakenteen jäsentymistä edistäviä keinoja ja menetelmiä käytetään ympäristöopetuksen toteutuksessa? Projektityöt Avoin tutkimus Luokittelu Integroitu opetus esimerkiksi eri oppiaineita yhdistävien teemojen tai projektien avulla Oppilaiden ennakkokäsitysten kartoittaminen Käsitekartat Oppimissykli Ongelmanratkaisutaitojen harjoitteleminen; Ilmiöiden syy-seuraussuhteiden hahmottaminen Kokonaisuuksien ymmärtämisen huomioiminen oppilasarvioinnissa Muut ympäristöopetuksessa käytettävät kokonaisuuksien ymmärtämistä edistävät menetelmät tai keinot: Missä oppiaineissa käytetään säännöllisesti ympäristöopetuksen toteutuksessa edellä mainittuja keinoja tai menetelmiä? 148

22 1 PISTE Ympäristöopetuksen toteutuksessa käytetään säännöllisesti vähintään kahta edellä mainittua kokonaisuuksien ymmärtämistä ja oppilaan tietorakenteen jäsentymistä edistävää keinoa tai menetelmää yhdessä aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 2 PISTETTÄ Ympäristöopetuksen toteutuksessa käytetään säännöllisesti vähintään kahta edellä mainittua kokonaisuuksien ymmärtämistä ja oppilaan tietorakenteen jäsentymistä edistävää keinoa tai menetelmää kahdessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 3 PISTETTÄ Ympäristöopetuksen toteutuksessa käytetään säännöllisesti vähintään kahta edellä mainittua kokonaisuuksien ymmärtämistä ja oppilaan tietorakenteen jäsentymistä edistävää keinoa tai menetelmää kolmessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). KRITEERI 22: Opetus tukee ympäristökysymysten moniulotteisuuden ymmärtämistä ja kehittää kykyä käsitellä siihen liittyvää kompleksisuutta. Missä oppiaineissa otetaan säännöllisesti huomioon seuraavat, ympäristökysymysten moniulotteisuuden ja kompleksisuuden ymmärtämistä edistävät näkökulmat? NÄKÖKULMA Ympäristökysymyksiä tarkastellaan eri näkökulmista (esimerkiksi yhteiskunta, teknologia, luonto, kulttuuri, sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat). Ympäristöasioiden opetuksessa käsitellään ympäristökysymysten eri ulottuvuuksia paikallisesta globaaliin. Ympäristöasioiden opetuksessa käsitellään erilaisia ajallisia ulottuvuuksia (menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus). Muut ympäristöopetuksessa huomioon otetut ympäristökysymysten moniulotteisuuden ja kompleksisuuden ymmärtämistä edistävät näkökulmat: OPPIAINEET 1 PISTE Ympäristöopetuksen toteutuksessa otetaan säännöllisesti huomioon yhdessä aineryhmässä (ks. kohta 2.1) vähintään kaksi edellä mainittua näkökulmaa, jotka tukevat ympäristökysymysten moniulotteisuuden ymmärtämistä ja kehittävät kykyä käsitellä siihen liittyvää kompleksisuutta. 2 PISTETTÄ Ympäristöopetuksen toteutuksessa otetaan säännöllisesti huomioon kahdessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1) vähintään kaksi edellä mainittua näkökulmaa, jotka tukevat ympäristökysymysten moniulotteisuuden ymmärtämistä ja kehittävät kykyä käsitellä siihen liittyvää kompleksisuutta. 3 PISTETTÄ Ympäristöopetuksen toteutuksessa otetaan säännöllisesti huomioon kolmessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1) vähintään kaksi edellä mainittua näkökulmaa, jotka tukevat ympäristökysymysten moniulotteisuuden ymmärtämistä ja kehittävät kykyä käsitellä siihen liittyvää kompleksisuutta. 149

23 KRITEERI 23: Opetus kehittää itsenäistä kriittistä ajattelua. Missä oppiaineissa harjoitellaan säännöllisesti ympäristötiedon hankintaa, käsittelyä ja arviointia SEKÄ oman mielipiteen muodostamista ympäristöasioista ja sen ilmaisua? 1 PISTE Ympäristötiedon hankintaa, käsittelyä ja arviointia sekä oman mielipiteen muodostamista ympäristöasioista ja sen ilmaisua harjoitellaan säännöllisesti yhdessä aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 2 PISTETTÄ Ympäristötiedon hankintaa, käsittelyä ja arviointia sekä oman mielipiteen muodostamista ympäristöasioista ja sen ilmaisua harjoitellaan säännöllisesti kahdessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 3 PISTETTÄ Ympäristötiedon hankintaa, käsittelyä ja arviointia sekä oman mielipiteen muodostamista ympäristöasioista ja sen ilmaisua harjoitellaan säännöllisesti kolmessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). KRITEERI 24: Opetuksessa tuodaan esille ihmisen riippuvuus luonnosta ja tuetaan oppilasta näkemään yhteydet ihmisen toiminnan, oman elämäntavan ja ympäristön hyvinvoinnin välillä. Missä oppiaineissa käsitellään säännöllisesti seuraavia teemoja? TEEMA Ihmisen riippuvuus luonnosta (esimerkiksi ravinto, juomavesi, energian lähteet, luonnonvarat, virkistysmahdollisuudet) Tieto ihmisen toiminnan ja oman elämäntavan vaikutuksista ympäristöön (esimerkiksi kulutusvalinnat, energian käyttö, liikkuminen, kierrätys) Omien toimintatapojen ja elämäntavan arviointi OPPIAINEET Vaihtoehtoisten toimintamallien pohtiminen Henkilökohtaisten merkitysten etsiminen ympäristökysymyksille Muut ympäristöopetuksessa huomioon otetut teemat ja asiat, jotka tukevat kriteerissä esitettyjä asioita (listaa): 1 PISTE Ympäristöopetuksen toteutuksessa otetaan säännöllisesti huomioon yhdessä aineryhmässä (ks. kohta 2.1) vähintään kaksi edellä mainittua teemaa. 2 PISTETTÄ Ympäristöopetuksen toteutuksessa otetaan säännöllisesti huomioon kahdessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1) vähintään kaksi edellä mainittua teemaa. 3 PISTETTÄ Ympäristöopetuksen toteutuksessa otetaan säännöllisesti huomioon kolmessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1) vähintään kaksi edellä mainittua teemaa. 150

24 2.3.2 Toimiminen ympäristössä KRITEERI 25: Opetus lisää ympäristöherkkyyttä ja tukee omakohtaisen luontosuhteen muodostumista tarjoamalla myönteisiä, elämyksellisiä luontokokemuksia. Missä oppiaineissa käytetään säännöllisesti seuraavia, ympäristöherkkyyttä lisääviä ja omakohtaisen luontosuhteen muodostumista tukevia menetelmiä? MENETELMÄ Aistihavaintoihin perustuvat ympäristöherkkyysharjoitukset Elämykselliset kokemukset luonnossa OPPIAINEET Tunnepohjaisten luontokokemusten työstäminen esimerkiksi luontoretkien jälkeen Tarinoiden tai satujen käyttäminen ympäristöopetuksen apuna Oman luontosuhteen tulkitseminen tai vahvistaminen esimerkiksi kuvataiteen, musiikin, teatterin tai sanataiteen keinoin Muut ympäristöherkkyyttä lisäävät ja omakohtaisen luontosuhteen muodostumista tukevat menetelmät (listaa): 1 PISTE Edellä mainittuja ympäristöherkkyyttä lisääviä ja omakohtaisen luontosuhteen muodostumista tukevia menetelmiä käytetään säännöllisesti yhdessä aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 3 PISTETTÄ Edellä mainittuja ympäristöherkkyyttä lisääviä ja omakohtaisen luontosuhteen muodostumista tukevia menetelmiä käytetään säännöllisesti kahdessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 5 PISTETTÄ Edellä mainittuja ympäristöherkkyyttä lisääviä ja omakohtaisen luontosuhteen muodostumista tukevia menetelmiä käytetään säännöllisesti kolmessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). KRITEERI 26: Luontoa ja rakennettua ympäristöä käytetään oppimisympäristönä. Missä oppiaineissa käytetään ympäristöopetuksessa säännöllisesti seuraavia oppimisympäristöjä ja materiaaleja? OPPIMISYMPÄRISTÖ OPPIAINEET Luonnon ja lähiympäristön käyttö oppimisympäristönä Rakennetun ympäristön ja kulttuuriympäristön käyttö opetuksessa 1 PISTE Luontoa tai rakennettua ympäristöä käytetään säännöllisesti oppimisympäristöinä yhdessä aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 3 PISTETTÄ Luontoa tai rakennettua ympäristöä käytetään säännöllisesti oppimisympäristöinä kahdessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 5 PISTETTÄ Luontoa tai rakennettua ympäristöä käytetään säännöllisesti oppimisympäristöinä kolmessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 151

25 KRITEERI 27: Opetus tarjoaa mahdollisuuksia ympäristön ilmiöiden havainnointiin ja kokemiseen sekä ympäristön toiminnan ymmärtämiseen havaintoihin ja kokemuksiin perustuvan päättelyn kautta. Missä oppiaineissa käytetään säännöllisesti seuraavia, ympäristön ilmiöiden havainnointia ja kokemista sekä havaintoihin ja kokemuksiin perustuvaa päättelyä tukevia menetelmiä ja keinoja? MENETELMÄ TAI KEINO Ympäristöön ja sen ilmiöihin tutustuminen esimerkiksi havainnoimalla, ottamalla näytteitä, mittaamalla tai luokittelemalla Lähiympäristölle tyypillisten ja kuvaavien piirteiden tunnistaminen OPPIAINEET Rakennetun ympäristön muutoksen seuraaminen Ympäristön tallentaminen valokuvaamalla, piirtämällä tai videoimalla Tutustuminen esimerkiksi maatilan, kaatopaikan tai jätevedenpuhdistamon toimintaan Muut menetelmät tai keinot, joilla edistetään ympäristön ilmiöiden havainnointia ja kokemista sekä päättelyä (listaa): 1 PISTE Edellä mainittuja, ympäristön ilmiöiden havainnointia ja kokemista sekä havaintoihin ja kokemuksiin perustuvaa päättelyä tukevia keinoja tai menetelmiä käytetään säännöllisesti yhdessä aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 3 PISTETTÄ Edellä mainittuja, ympäristön ilmiöiden havainnointia ja kokemista sekä havaintoihin ja kokemuksiin perustuvaa päättelyä tukevia keinoja tai menetelmiä käytetään säännöllisesti kahdessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 5 PISTETTÄ Edellä mainittuja, ympäristön ilmiöiden havainnointia ja kokemista sekä havaintoihin ja kokemuksiin perustuvaa päättelyä tukevia keinoja tai menetelmiä käytetään säännöllisesti kolmessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 152

26 2.3.3 Toimiminen ympäristön puolesta KRITEERI 28: Oppilaitos tarjoaa oppilaille mahdollisuuden ympäristövastuullisten toimintamallien omaksumiseen ja ympäristötaitojen harjoittelemiseen käytännössä. Millä tavoin oppilaat osallistuvat ympäristöasioiden toteutukseen oppilaitoksen päivittäisessä toiminnassa seuraaviin teemoihin liittyen? TEEMA Materiaalien säästävä käyttö Jätehuolto ja kierrätys Veden säästäminen Energian säästäminen Ympäristöystävälliset liikkumistavat Muut teemat ja esimerkit toteutuksesta ESIMERKIT 1 PISTE Oppilaat osallistuvat ympäristöasioiden toteutukseen oppilaitoksen arkitoiminnassa yhteen edellä mainittuun teemaan liittyen. Kummastakin teemasta on vähintään yksi esimerkki toteutustavasta, johon valtaosa oppilaista osallistuu. 2 PISTETTÄ Oppilaat osallistuvat ympäristöasioiden toteutukseen oppilaitoksen arkitoiminnassa kahteen edellä mainittuun teemaan liittyen. Jokaisesta teemasta on vähintään yksi esimerkki toteutustavasta, johon valtaosa oppilaista osallistuu. 3 PISTETTÄ Oppilaat osallistuvat ympäristöasioiden toteutukseen arkitoiminnassa kolmeen edellä mainittuun teemaan liittyen. Jokaisesta teemasta on vähintään yksi esimerkki toteutustavasta, johon valtaosa oppilaista osallistuu. 153

27 KRITEERI 29: Oppilaitos tarjoaa oppilaille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia ja vahvistaa oppilaiden luottamusta omien tekojen merkityksellisyyteen. Opetuksessa tuodaan esille oppilaiden yksilölliset ja yhteisölliset vaikuttamisen mahdollisuudet ympäristöasioissa. Millä tavoin oppilaitos tarjoaa oppilaille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia? OSALLISTUMISEN JA VAIKUTTAMISEN TAVAT Osallistuminen oppilaitoksen yleisistä asioista päättämiseen ESIMERKIT Osallistuminen oppilaitoksen arkikäytäntöjen suunnitteluun (esimerkiksi jätehuoltosuunnitelman tai energiansäästöohjeiden laatiminen) Osallistuminen ympäristöopetuksen suunnitteluun Osallistuminen oppilaitoksen pihaympäristön suunnitteluun Osallistuminen paikallisiin hankkeisiin Osallistuminen alueellisiin ja kansallisiin hankkeisiin Osallistuminen globaalin tason hankkeisiin Muut tavat, joilla tuetaan oppilaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia Millä tavoin varmistetaan, että oppilaat voivat aidosti vaikuttaa suunnitteluun ja päätöksentekoon edellä mainituissa esimerkeissä? Missä oppiaineissa tuodaan esille seuraavia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä vaikuttamisen mahdollisuuksia? MAHDOLLISUUDET Mahdollisuudet vaikuttaa omassa elämässä esimerkiksi kuluttamisen ja elämäntapojen kautta OPPIAINEET Mahdollisuudet vaikuttaa median ja kansalaistoiminnan kautta Mahdollisuudet vaikuttaa poliittisesti Mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa paikallisesti toimimalla erilaisissa organisaatioissa (esimerkiksi 4H, luonnonsuojelutoiminta, humanitäärinen työ) Mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa globaalilla tasolla (esimerkiksi kummilapsitoiminta, katastrofiapu) Muut opetuksessa esille tuodut vaikuttamisen mahdollisuudet (listaa): 154

28 1 PISTE Oppilaiden osallistumisesta oppilaitosta koskevien asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon on kaksi esimerkkiä. Opetuksessa käsitellään vähintään kahta yksilöllisen tai yhteisöllisen vaikuttamisen mahdollisuutta. 2 PISTETTÄ Oppilaiden osallistumisesta oppilaitosta koskevien asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon on kolme esimerkkiä. Opetuksessa käsitellään vähintään kolmea yksilöllisen tai yhteisöllisen vaikuttamisen mahdollisuutta. 3 PISTETTÄ Oppilaiden osallistumisesta oppilaitosta koskevien asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon on neljä esimerkkiä. Opetuksessa käsitellään vähintään neljää yksilöllisen tai yhteisöllisen vaikuttamisen mahdollisuutta. KRITEERI 30: Oppilaat osallistuvat aktiivisesti oppilaitoksen ympäristöohjelman suunnitteluun ja toteutukseen. 1 PISTE Oppilaat osallistuvat ympäristöohjelmaan toimimalla annettujen ohjeiden ja sovittujen käytäntöjen mukaisesti (esim. jätteiden lajittelu, materiaalien ja energian säästö) 2 PISTETTÄ Edellisen lisäksi oppilaiden edustajat ovat mukana suunnittelemassa ohjelman päämääriä ja tavoitteita ja laatimassa ohjeita SEKÄ edustettuna ympäristöryhmässä tai raadissa. 3 PISTETTÄ Edellisten lisäksi oppilaiden edustajat osallistuvat ympäristöohjelman seurantaan ja arviointiin SEKÄ muiden oppilaiden perehdytykseen SEKÄ sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. 155

29 KRITEERI 31: Opetuksessa keskustellaan asenteiden ja arvojen suhteellisuudesta ja moninaisuudesta sekä tuodaan esille erilaisia näkemyksiä ympäristöongelmien syistä ja ratkaisukeinoista, jotta oppilaat voisivat itse tehdä perusteltuja arvovalintoja. Missä oppiaineissa käytetään tai käsitellään seuraavia, ympäristökysymyksiin liittyvien arvojen suhteellisuutta ja moniarvoisuutta esille tuovia keinoja tai teemoja? KEINO TAI TEEMA Ympäristökysymyksiin liittyvät arvokeskustelut, roolipelit, väittelyt ja arvovalintaharjoitukset OPPIAINEET Erilaisten elämänkatsomusten, vakaumusten, uskontojen tai poliittisten suuntausten ympäristökysymyksiin liittyvät näkemykset Opetuksessa tuodaan esille erilaisia näkemyksiä ympäristöongelmien syistä Opetuksessa käsitellään eri vaihtoehtoja ja näkökulmia ympäristöongelmien ratkaisemiseksi (esimerkiksi energiaratkaisut ja eri energiamuotojen hyvät ja huonot puolet) Muut keinot, joilla tuodaan esille ympäristökysymyksiin liittyvien arvojen suhteellisuutta ja moniarvoisuutta (listaa): 1 PISTE Edellä mainittuja keinoja tai teemoja käytetään tai tuodaan esille säännöllisesti yhdessä aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 2 PISTETTÄ Edellä mainittuja keinoja tai teemoja käytetään tai tuodaan esille säännöllisesti kahdessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 3 PISTETTÄ Edellä mainittuja keinoja tai teemoja käytetään tai tuodaan esille säännöllisesti kolmessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). KRITEERI 32: Opetus tarjoaa tietoa siitä, miten yhteiskunta ja yhteiskunnallinen päätöksenteko toimivat, sekä kehittää oppilaiden demokratian taitoja ja tuntemusta. Missä oppiaineissa tarjotaan tietoa seuraavista, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja demokratiaan liittyvistä aiheista? AIHE Demokraattisen päätöksenteon periaatteet (esimerkiksi mielipiteen vapaus, äänestäminen, enemmistön kanta, päätöksiin sopeutuminen) Päätöksenteko omassa oppilaitoksessa (esimerkiksi oppilaskunnan, opettajien, rehtorin ja kunnan roolit) Päätöksenteko kunnallisella, kansallisella, Euroopan Unionin tai koko maailman tasolla 156 OPPIAINEET

30 Yksilön ja kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tutustuminen ympäristöhankkeiden lupamenettelyyn ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn Muut keinot, joilla tarjotaan tietoa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja demokratiaan liittyvistä aiheista (listaa): 1 PISTE Edellä mainittuja aiheita käsitellään säännöllisesti yhdessä aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 2 PISTETTÄ Edellä mainittuja aiheita käsitellään säännöllisesti kahdessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 3 PISTETTÄ Edellä mainittuja aiheita käsitellään säännöllisesti kolmessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 2.4 YMPÄRISTÖOPETUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN KRITEERI 33: Opettajat arvioivat vuosittain ympäristöopetuksen toteutumista. Arviointi suoritetaan osana muuta arviointia, jos oppilaitoksella on käytössä systemaattinen arviointijärjestelmä. Arvioinnin välineenä voidaan käyttää kriteereitä 2.1, 2.2 ja 2.3. Olennaisia kysymyksiä ovat, saavutetaanko opetussuunnitelmiin kirjatut tavoitteet opetuksessa ja toteutuvatko opetuksessa ympäristökasvatuksen kolme elementtiä eli tieto ympäristöstä, toimiminen ympäristössä ja toimiminen ympäristön puolesta sekä ovatko ympäristöopetuksen resurssit riittävät. Koulu tai oppilaitos voi itse luoda sopivan järjestelmän kriteerien toteutumisen arvioimiseksi. Oppilaitoksella on menettely, jolla opettajat arvioivat vuosittain ympäristöopetuksen toteutumista. Arvioinnin kohteita ovat opetussuunnitelmaan kirjattujen ympäristöopetuksen tavoitteiden toteutuminen. ympäristökasvatuksen elementtien toteutuminen opetuksessa. ympäristöopetuksen resurssien riittävyys. Millä tavoin opettajat arvioivat ympäristöopetuksen toteutumista? 157

2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN

2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN 2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 2.1 KOULU- JA OPPILAITOSKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT KRITEERI 14: Koulu- tai oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman

Lisätiedot

2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN

2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN 2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 2.1 KOULU- JA OPPILAITOSKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT KRITEERI 14: Koulu- tai oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI

OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI ENVEDU HANKE Oppilaitosten ympäristöarvioinnin järjestelmä Sertifioinnin taustalla on Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen koordinoima Envedu hanke 2001-2004.

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖ- KRITEERIT

KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖ- KRITEERIT KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖ- KRITEERIT Opetushallitus, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö, Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus Kansi: Osakeyhtiö

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN

OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN Osa A Oppilaitosten ympäristösertifiointi Osa B Oppilaitosten ympäristösertifionnista EMAS-rekisteröintiin 1 Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN 1. Jakaannutaan 4 learning cafe ryhmään pöytien ympärille arviointi-alueittain 2. Ryhmät kirjaavat

Lisätiedot

Oppilaitoksessa on selvitetty materiaalien kulutuksen ja jätteiden vähentämisen keinoja.

Oppilaitoksessa on selvitetty materiaalien kulutuksen ja jätteiden vähentämisen keinoja. 3) YLLÄPITOTOIMINNOT Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 3.1 MATERIAALIEN KÄYTTÖ JA HANKINNAT KRITEERI 36: Materiaalien kulutuksen ja jätteiden syntymisen vähentämisen keinoja on selvitetty, ja selvitysten

Lisätiedot

Haastattelukysymyksiä eri ryhmille

Haastattelukysymyksiä eri ryhmille Haastattelukysymyksiä eri ryhmille Alla olevista laatikoista löydät valmiita haastattelukysymyksiä, joita voi käyttää eri henkilöstöryhmien haastattelujen suunnitteluun. Kysymykset ovat pääosin avoimia

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset, kriteerien osat 1 ja 3

Ammatilliset oppilaitokset, kriteerien osat 1 ja 3 Oppilaitosten kriteerit Arviointiperusteiden malli Kriteerien täyttymistä arvioidaan alla esitetyn tasomallin mukaisesti. Jokaisesta kriteeristä on laadittu kriteerikohtaiset malliin perustuvat tasokuvaukset

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI

OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI Oppilaitosten ympäristöa voivat hakea kaikki oppilaitokset, jotka pyrkivät parantamaan ympäristöasioiden hoitoa omissa johtamis-, opetus- ja ylläpitotoiminnoissaan.

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 2008 Esityksen rakenne Osa 1. Kyselyn taustat ja toteutus Osa 2. Tulevaisuuden suunnitelmat

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Kestävä kehitys. ja ammatillinen koulutus

Kestävä kehitys. ja ammatillinen koulutus 1 Kestävä kehitys ja ammatillinen koulutus 2 Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Sen kolmeksi peruselementiksi

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

minen ja sertifikaatin ylläpito Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin hakemi

minen ja sertifikaatin ylläpito Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin hakemi Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin hakemi minen ja sertifikaatin ylläpito 1) Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin myöntäminen perustuu

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet

Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet 1 Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet Kestävän kehityksen määritelmän mukaan tarkoituksena on turvata tämän päivän yhteiskunnan tarpeet samalla, kun turvataan

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Kestävä kehitys oppilaitoksissa Kestävä kehitys oppilaitoksissa Ammatilliset opettajapäivät Naantali 21.9.2013 Erkka Laininen OKKA-säätiö Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki Kuva: http://www.footprintnetwork.org Living Planet Report 2008

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio KOULUN YHTEYSTIEDOT OSOITE Harjavallan lukio YHTEYSHENKILÖT Risto Tenhunen Rehtori GSM 0444325321 Satu Metso Koulusihteeri GSM 0444325322 Riitta-Liisa Kortetjärvi Opinto-ohjaus 0444325324 SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@harjavalta.fi

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

MUISTILISTA. Oppilaitoksen arvot. Opetus. Toimintakulttuuri

MUISTILISTA. Oppilaitoksen arvot. Opetus. Toimintakulttuuri MUISTILISTA Oppilaitoksen arvot Miten kestävän kehityksen päämäärät näkyvät koulun arvoissa ja tehtävän määrittelyssä? Onko kestävän kehityksen arvoja kirjattu koulun toimintaajatukseen ja vuosikertomuksiin?

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF)

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Peruskoulut ja lukiot ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tunnus: Marisa

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma Pelipuiston päiväkodin ökasvatussuunnitelma Päivähoito kantaa vastuun toimintansa aiheuttamasta ristökuormituksesta ottamalla huomioon kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Lapsia kasvatetaan ristötietoisuuteen

Lisätiedot

MUURAMEN LUKIO JA KESTÄVÄ KEHITYS

MUURAMEN LUKIO JA KESTÄVÄ KEHITYS MUURAMEN LUKIO JA KESTÄVÄ KEHITYS perustettu v. 1995 n. 200 opiskelijaa painoalue; yrittäjyys oppilaitosten ympäristösertifikaatti v. 2004 (1. lukio Suomessa) pyrkimys kestävään kehitykseen (ekologinen,

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Sanomalehtien Liiton sanomalehti opetuksessa -kysely opettajille Kartoitimme Sanomalehtien Liitossa opettajien kokemuksia sanomalehden opetuskäytöstä, Sanomalehtiviikosta

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen työn tulee olla pitkäjänteistä ja tähdätä jatkuvaan parantamiseen. Oppilaiden osallisuus

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Ennakkotehtävä Mitä yläluokalle tulevan oppilaan pitäisi

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu 1997 Ammattikoulutussäätiön ja Opetusalan koulutussäätiön yhdistymisen myötä Taustayhteisöinä Opetusalan

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016 Jukka Tulivuori Opetushallitus Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Talous Yhteisöjen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Biologia. Maantieto Maantiede

Biologia. Maantieto Maantiede Ympäristö- ja luonnontieto Biologia Maantieto Maantiede Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 29.10.2009 Lea Houtsonen Opetushallitus lea.houtsonen@oph.fi Ympäristö-

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA 29.4.2014 Suomen ympäristöopisto SYKLI / Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa SISÄLLYSLUETTELO Kestävä rakentaminen käsitteenä Kestävän rakentamisen osatekijät

Lisätiedot

Näkökulmia kestävään kehitykseen oppilaitoksissa

Näkökulmia kestävään kehitykseen oppilaitoksissa Näkökulmia kestävään kehitykseen oppilaitoksissa Ekologinen kestävyys Taloudellinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys Erkka Laininen, Laura Manninen & Risto Tenhunen OKKA-säätiö 2006 Sisältö Johdanto...

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Heljä Järnefelt Jyväskylä 12.4 2012 www.kul7uuriperintokasvatus.fi Suomen Kul$uuriperintökasvatuksen seura Seura on vuonna

Lisätiedot

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet vapaan sivistystyön kentällä

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet vapaan sivistystyön kentällä Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet vapaan sivistystyön kentällä Kestävä kehitys vapaan sivistystyön opetukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Risto Tenhunen Osuuskunta

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot