2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN

Transkriptio

1 2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 2.1 KOULU- JA OPPILAITOSKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT KRITEERI 14: Koulu- tai oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman laadinnan pohjana ovat opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet. Kestävän kehityksen periaatteita sekä ympäristöosaamisen tavoitteita ja sisältöjä täsmennetään oppilaitoskohtaisissa suunnitelmissa ottamalla huomioon oppilaitoksen toimintaympäristön erityispiirteet sekä oppilaitoksen omat arvovalinnat ja vahvuudet. Opettajat ovat yksin tai ryhmissä käyneet läpi opettamiensa aineiden yhteydet ympäristökysymyksiin. Prosessin tuloksena ympäristöasiat sisältyvät eri oppiaineiden ja opintokokonaisuuksien tavoitteisiin ja sisältöihin kullekin aineelle ja opintokokonaisuudelle luonteenomaisella sekä kullekin ikäkaudelle soveltuvalla tavalla. Oppilaitos on määritellyt osana opetussuunnitelmaa kestävän kehityksen tai ympäristöosaamisen yleiset oppilaitoskohtaiset oppimistavoitteet, joissa otetaan huomioon oppilaitoksen omat arvovalinnat ja vahvuudet sekä toimintaympäristön erityispiirteet. Miten arvovalinnat, vahvuudet ja toimintaympäristön erityispiirteet näkyvät opetussuunnitelmassa? Opettajat ovat yksin tai ryhmissä käyneet läpi opettamiensa aineiden yhteydet ympäristökysymyksiin. Millä tavoin työ on toteutettu?

2 Ympäristöasiat on sisällytetty edellä mainitun prosessin tuloksena vähintään kahden oppiaineen tavoitteisiin ja sisältöihin kaikissa seuraavissa aineryhmissä: Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet Yhteiskunnalliset aineet Matemaattis-luonnontieteelliset aineet 1 Uskonto Ympäristö- ja luonnontieto Elämänkatsomustieto (vuosiluokat 1-4) Toinen kotimainen kieli Historia Biologia Taitoaineet Kuvataide Kotitalous Tekstiilityöt Vieraat kielet Yhteiskuntaoppi Maantieto Tekninen työ Psykologia Matematiikka Musiikki Filosofia Fysiikka Liikunta Kemia Terveystieto KRITEERI 15: Opetuksen suunnittelua ohjaavana periaatteena käytetään kokonaisvaltaisuutta. Suunnittelussa pyritään siihen, että ympäristöopetus on oppijoiden aiemman tiedon varaan rakentuvaa, kokemuksellista, toiminnallista, elämyksellistä, myönteistä ja reflektoivaa. Oppilaitos käyttää ympäristöopetuksen suunnittelussa seuraavia periaatteita (vähintään yksi selkeä esimerkki olemassa jokaisen periaatteen soveltamisesta useammassa kuin yhdessä oppiaineessa): Kokonaisvaltaisuus ESIMERKIT OPPIAINEET Kokemuksellisuus 1 Vuosiluokilla 1-4 riittää, että ympäristöasiat sisältyvät ympäristö- ja luonnontiedon tavoitteisiin ja sisältöihin. Vuosiluokilla 5-6 biologia ja maantieto on yksi oppiaine, samoin fysiikka ja kemia.

3 Toiminnallisuus Elämyksellisyys Reflektiivisyys 2.2. OPETUKSEN RESURSSIT Oppimateriaali KRITEERI 16: Ympäristöasioiden opetusta varten on saatavilla ajantasaista ja selkeää oppimateriaalia, joka liittyy sekä yleisiin ympäristöasioihin että eri oppiaineisiin tai ammattialoihin. Oppilaitos varmistaa, että opettajakunta tietää, millaista oppimateriaalia on olemassa, ja osaa käyttää sitä. Oppilaitoksessa on saatavilla varsinaisten oppikirjojen tueksi ajantasaista ja selkeää oppimateriaalia ympäristöasioista (esimerkiksi kirjat, kansiot, cd-romit, pelit, internetaineistot; vähintään 5 esimerkkiä). Oppilaitoksella on ympäristöopetukseen seuraavia oppimateriaaleja:

4 Oppilaitoksella on käytäntö, jolla opettajakuntaa tiedotetaan uudesta oppimateriaalista ja tarvittaessa opastetaan käyttämään sitä. Millä tavoin uusista oppimateriaaleista tiedotetaan ja niiden käyttöön annetaan opastusta? Opettajien ympäristöosaaminen KRITEERI 17: Opettajien ympäristöosaaminen on riittävä ja ajantasainen, ja he hallitsevat oman oppiaineensa keskeiset ympäristöasiat. Opettajien täydennyskoulutustarve ympäristöasioissa on selvitetty, ja sen pohjalta on suunniteltu säännöllistä täydennyskoulutusta. Opettajien täydennyskoulutustarve ympäristöasioissa on selvitetty kyselyn, haastattelujen, kehityskeskusteluiden tai muun menettelyn avulla. Milloin selvitys on tehty ja millä tavoin se toteutettiin? Tehdyn selvityksen mukaan opettajat hallitsevat omien oppiaineidensa keskeiset ympäristöasiat niin, että he pystyvät toteuttamaan opetussuunnitelmien ainekohtaiset ympäristöasioihin liittyvät sisällöt TAI oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavan täydennyskoulutuksen toteutuksesta. Mitä täydennyskoulutusta on suunniteltu?

5 2.2.3 Yhteistyö opetuksen toteutuksessa KRITEERI 18: Oppilaitos on varannut aikaa sisäiselle yhteistyölle ympäristöasioissa, mikä mahdollistaa mm. yhteisten arvojen määrittelemisen ja yhteistyön yli ammatti- ja oppiainerajojen. Myös muu kuin opetushenkilöstö osallistuu yhteistyöhön. Ympäristöasioita käsitellään säännöllisesti opettajainkokouksissa ja koko henkilökunnan kokouksissa. Oppilaitoksessa on varattu resursoitua aikaa sisäiselle yhteistyölle ympäristöopetuksen suunnittelussa tai toteutuksessa. Mitä aikaa yhteistyöhön on varattu (esim. yt-aika, veso-koulutukset, tiimipalaverit )? Mitä yhteistyötä on tehty tai suunniteltu? Ympäristöasioita käsitellään säännöllisesti opettajainkokouksissa ja koko henkilökunnan kokouksissa. Mitä ympäristöasioihin liittyviä aiheita on käsitelty kokouksissa ja milloin (listaa kolme viimeistä kertaa)? Kokous Päivämäärä Aihe

6 KRITEERI 19: Oppilaitos tekee yhteistyötä ympäristöasioissa yhden tai useamman ulkopuolisen sidosryhmän kanssa (esim. vanhemmat, viranomaiset, järjestöt ja yritykset). Oppilaitos on tehnyt yhteistyötä ympäristöopetuksessa vähintään kahden ulkopuolisen sidosryhmän kanssa TAI suunnitelma yhteistyön toteutuksesta on olemassa. Mitä yhteistyötä on tehty tai suunniteltu? Yhteistyötaho Suunniteltu tai toteutunut yhteistyö

7 2.3 YMPÄRISTÖKASVATUKSEN ELEMENTTIEN TOTEUTUMINEN OPETUKSESSA Tieto ympäristöstä KRITEERI 20: Opetukseen sisältyy ajantasaista tietoa ekologiasta, ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön, ympäristöongelmista sekä ympäristöongelmien ehkäisystä. Minkä oppiaineiden opetukseen sisältyy tietoa ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön, ympäristöongelmista sekä ympäristöongelmien ehkäisystä? OPPIAINE / ESIMERKIT TOTEUTUKSESTA: Mitä ajantasaisia ympäristötiedon lähteitä käytetään varsinaisten oppikirjojen rinnalla edellä mainittujen asioiden opetuksessa? Ajankohtaiset ympäristöaiheiset lehtiartikkelit Uudet tutkimustulokset Verkkomateriaali ja cd-rom-ohjelmat Ajankohtaiset ympäristöaiheiset tv-ohjelmat Muut ajantasaiset ympäristötiedon lähteet (listaa):

8 1 PISTE 2 PISTETTÄ 3 PISTETTÄ Tietoa ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön, ympäristöongelmista sekä ympäristöongelmien ehkäisystä sisältyy yhden oppiaineryhmän opetukseen (ks. kohta 2.1). Edellä mainittujen asioiden opetuksessa käytetään säännöllisesti vähintään yhtä ajantasaista tietolähdettä varsinaisten oppikirjojen rinnalla. Tietoa ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön, ympäristöongelmista sekä ympäristöongelmien ehkäisystä sisältyy kahden oppiaineryhmän opetukseen (ks. kohta 2.1). Edellä mainittujen asioiden opetuksessa käytetään säännöllisesti vähintään yhtä ajantasaista tietolähdettä varsinaisten oppikirjojen rinnalla molemmissa aineryhmissä. Tietoa ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön, ympäristöongelmista sekä ympäristöongelmien ehkäisystä sisältyy kolmen oppiaineryhmän opetukseen (ks. kohta 2.1). Edellä mainittujen asioiden opetuksessa käytetään säännöllisesti vähintään yhtä ajantasaista tietolähdettä varsinaisten oppikirjojen rinnalla kolmessa aineryhmässä. KRITEERI 21: Opetus kehittää kokonaisuuksien ymmärtämistä yksittäisten faktatietojen muistamisen sijasta. Mitä kokonaisuuksien ymmärtämistä ja oppilaan tietorakenteen jäsentymistä edistäviä keinoja ja menetelmiä käytetään ympäristöopetuksen toteutuksessa? Projektityöt Avoin tutkimus Luokittelu Integroitu opetus esimerkiksi eri oppiaineita yhdistävien teemojen tai projektien avulla Oppilaiden ennakkokäsitysten kartoittaminen Käsitekartat Oppimissykli Ongelmanratkaisutaitojen harjoitteleminen Ilmiöiden syy-seuraussuhteiden hahmottaminen Kokonaisuuksien ymmärtämisen huomioiminen oppilasarvioinnissa Muut ympäristöopetuksessa käytettävät kokonaisuuksien ymmärtämistä edistävät menetelmät tai keinot:

9 Missä oppiaineissa käytetään säännöllisesti ympäristöopetuksen toteutuksessa edellä mainittuja keinoja tai menetelmiä? OPPIAINE / ESIMERKIT TOTEUTUKSESTA: 1 PISTE Ympäristöopetuksen toteutuksessa käytetään säännöllisesti vähintään kahta edellä mainittua kokonaisuuksien ymmärtämistä ja oppilaan tietorakenteen jäsentymistä edistävää keinoa tai menetelmää yhdessä aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 2 PISTETTÄ Ympäristöopetuksen toteutuksessa käytetään säännöllisesti vähintään kahta edellä mainittua kokonaisuuksien ymmärtämistä ja oppilaan tietorakenteen jäsentymistä edistävää keinoa tai menetelmää kahdessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 3 PISTETTÄ Ympäristöopetuksen toteutuksessa käytetään säännöllisesti vähintään kahta edellä mainittua kokonaisuuksien ymmärtämistä ja oppilaan tietorakenteen jäsentymistä edistävää keinoa tai menetelmää kolmessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1).

10 KRITEERI 22: Opetus tukee ympäristökysymysten moniulotteisuuden ymmärtämistä ja kehittää kykyä käsitellä siihen liittyvää kompleksisuutta. Missä oppiaineissa otetaan säännöllisesti huomioon seuraavat, ympäristökysymysten moniulotteisuuden ja kompleksisuuden ymmärtämistä edistävät näkökulmat? NÄKÖKULMA Ympäristökysymyksiä tarkastellaan eri näkökulmista (esimerkiksi yhteiskunta, teknologia, luonto, kulttuuri, sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat). OPPIAINEET / ESIMERKIT TOTEUTUKSESTA Ympäristöasioiden opetuksessa käsitellään ympäristökysymysten eri ulottuvuuksia paikallisesta globaaliin. Ympäristöasioiden opetuksessa käsitellään erilaisia ajallisia ulottuvuuksia (menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus). Muut ympäristöopetuksessa huomioon otetut ympäristökysymysten moniulotteisuuden ja kompleksisuuden ymmärtämistä edistävät näkökulmat: 1 PISTE 2 PISTETTÄ 3 PISTETTÄ Ympäristöopetuksen toteutuksessa otetaan säännöllisesti huomioon yhdessä aineryhmässä (ks. kohta 2.1) vähintään kaksi edellä mainittua näkökulmaa, jotka tukevat ympäristökysymysten moniulotteisuuden ymmärtämistä ja kehittävät kykyä käsitellä siihen liittyvää kompleksisuutta. Ympäristöopetuksen toteutuksessa otetaan säännöllisesti huomioon kahdessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1) vähintään kaksi edellä mainittua näkökulmaa, jotka tukevat ympäristökysymysten moniulotteisuuden ymmärtämistä ja kehittävät kykyä käsitellä siihen liittyvää kompleksisuutta. Ympäristöopetuksen toteutuksessa otetaan säännöllisesti huomioon kolmessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1) vähintään kaksi edellä mainittua näkökulmaa, jotka tukevat ympäristökysymysten moniulotteisuuden ymmärtämistä ja kehittävät kykyä käsitellä siihen liittyvää kompleksisuutta.

11 KRITEERI 23: Opetus kehittää itsenäistä kriittistä ajattelua. Missä oppiaineissa harjoitellaan säännöllisesti ympäristötiedon hankintaa, käsittelyä ja arviointia SEKÄ oman mielipiteen muodostamista ympäristöasioista ja sen ilmaisua? OPPIAINE / ESIMERKIT TOTEUTUKSESTA: 1 PISTE Ympäristötiedon hankintaa, käsittelyä ja arviointia sekä oman mielipiteen muodostamista ympäristöasioista ja sen ilmaisua harjoitellaan säännöllisesti yhdessä aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 2 PISTETTÄ Ympäristötiedon hankintaa, käsittelyä ja arviointia sekä oman mielipiteen muodostamista ympäristöasioista ja sen ilmaisua harjoitellaan säännöllisesti kahdessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 3 PISTETTÄ Ympäristötiedon hankintaa, käsittelyä ja arviointia sekä oman mielipiteen muodostamista ympäristöasioista ja sen ilmaisua harjoitellaan säännöllisesti kolmessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1).

12 KRITEERI 24: Opetuksessa tuodaan esille ihmisen riippuvuus luonnosta ja tuetaan oppilasta näkemään yhteydet ihmisen toiminnan, oman elämäntavan ja ympäristön hyvinvoinnin välillä. Missä oppiaineissa käsitellään säännöllisesti seuraavia teemoja? TEEMA Ihmisen riippuvuus luonnosta (esimerkiksi ravinto, juomavesi, energian lähteet, luonnonvarat, virkistysmahdollisuudet) OPPIAINEET JA ESIMERKIT TOTEUTUKSESTA Tieto ihmisen toiminnan ja oman elämäntavan vaikutuksista ympäristöön (esimerkiksi kulutusvalinnat, energian käyttö, liikkuminen, kierrätys) Omien toimintatapojen ja elämäntavan arviointi Vaihtoehtoisten toimintamallien pohtiminen Henkilökohtaisten merkitysten etsiminen ympäristökysymyksille

13 Muut ympäristöopetuksessa huomioon otetut teemat ja asiat, jotka tukevat kriteerissä esitettyjä asioita (listaa): 1 PISTE Ympäristöopetuksen toteutuksessa otetaan säännöllisesti huomioon yhdessä aineryhmässä (ks. kohta 2.1) vähintään kaksi edellä mainittua teemaa. 2 PISTETTÄ Ympäristöopetuksen toteutuksessa otetaan säännöllisesti huomioon kahdessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1) vähintään kaksi edellä mainittua teemaa. 3 PISTETTÄ Ympäristöopetuksen toteutuksessa otetaan säännöllisesti huomioon kolmessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1) vähintään kaksi edellä mainittua teemaa Toimiminen ympäristössä KRITEERI 25: Opetus lisää ympäristöherkkyyttä ja tukee omakohtaisen luontosuhteen muodostumista tarjoamalla myönteisiä, elämyksellisiä luontokokemuksia. Missä oppiaineissa käytetään säännöllisesti seuraavia, ympäristöherkkyyttä lisääviä ja omakohtaisen luontosuhteen muodostumista tukevia menetelmiä? MENETELMÄ Aistihavaintoihin perustuvat ympäristöherkkyysharjoitukset OPPIAINEET JA ESIMERKIT TOTEUTUKSESTA

14 Elämykselliset kokemukset luonnossa Tunnepohjaisten luontokokemusten työstäminen esimerkiksi luontoretkien jälkeen Tarinoiden tai satujen käyttäminen ympäristöopetuksen apuna Oman luontosuhteen tulkitseminen tai vahvistaminen esimerkiksi kuvataiteen, musiikin, teatterin tai sanataiteen keinoin Muut ympäristöherkkyyttä lisäävät ja omakohtaisen luontosuhteen muodostumista tukevat menetelmät (listaa):

15 1 PISTE Edellä mainittuja ympäristöherkkyyttä lisääviä ja omakohtaisen luontosuhteen muodostumista tukevia menetelmiä käytetään säännöllisesti yhdessä aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 3 PISTETTÄ Edellä mainittuja ympäristöherkkyyttä lisääviä ja omakohtaisen luontosuhteen muodostumista tukevia menetelmiä käytetään säännöllisesti kahdessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 5 PISTETTÄ Edellä mainittuja ympäristöherkkyyttä lisääviä ja omakohtaisen luontosuhteen muodostumista tukevia menetelmiä käytetään säännöllisesti kolmessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). KRITEERI 26: Luontoa ja rakennettua ympäristöä käytetään oppimisympäristönä. Missä oppiaineissa käytetään ympäristöopetuksessa säännöllisesti seuraavia oppimisympäristöjä ja materiaaleja? OPPIMISYMPÄRISTÖ Luonnon ja lähiympäristön käyttö oppimisympäristönä OPPIAINEET JA ESIMERKIT TOTEUTUKSESTA Rakennetun ympäristön ja kulttuuriympäristön käyttö opetuksessa

16 1 PISTE Luontoa tai rakennettua ympäristöä käytetään säännöllisesti oppimisympäristöinä yhdessä aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 3 PISTETTÄ Luontoa tai rakennettua ympäristöä käytetään säännöllisesti oppimisympäristöinä kahdessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 5 PISTETTÄ Luontoa tai rakennettua ympäristöä käytetään säännöllisesti oppimisympäristöinä kolmessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). KRITEERI 27: Opetus tarjoaa mahdollisuuksia ympäristön ilmiöiden havainnointiin ja kokemiseen sekä ympäristön toiminnan ymmärtämiseen havaintoihin ja kokemuksiin perustuvan päättelyn kautta. Missä oppiaineissa käytetään säännöllisesti seuraavia, ympäristön ilmiöiden havainnointia ja kokemista sekä havaintoihin ja kokemuksiin perustuvaa päättelyä tukevia menetelmiä ja keinoja? MENETELMÄ TAI KEINO OPPIAINEET JA ESIMERKIT TOTEUTUKSESTA Ympäristöön ja sen ilmiöihin tutustuminen esimerkiksi havainnoimalla, ottamalla näytteitä, mittaamalla tai luokittelemalla Lähiympäristölle tyypillisten ja kuvaavien piirteiden tunnistaminen

17 Rakennetun ympäristön muutoksen seuraaminen Ympäristön tallentaminen valokuvaamalla, piirtämällä tai videoimalla Tutustuminen esimerkiksi maatilan, kaatopaikan tai jätevedenpuhdistamon toimintaan Muut menetelmät tai keinot, joilla edistetään ympäristön ilmiöiden havainnointia ja kokemista sekä päättelyä (listaa): 1 PISTE Edellä mainittuja, ympäristön ilmiöiden havainnointia ja kokemista sekä havaintoihin ja kokemuksiin perustuvaa päättelyä tukevia keinoja tai menetelmiä käytetään säännöllisesti yhdessä aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 3 PISTETTÄ Edellä mainittuja, ympäristön ilmiöiden havainnointia ja kokemista sekä havaintoihin ja kokemuksiin perustuvaa päättelyä tukevia keinoja tai menetelmiä käytetään säännöllisesti kahdessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 5 PISTETTÄ Edellä mainittuja, ympäristön ilmiöiden havainnointia ja kokemista sekä havaintoihin ja kokemuksiin perustuvaa päättelyä tukevia keinoja tai menetelmiä käytetään säännöllisesti kolmessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1).

18 2.3.3 Toimiminen ympäristön puolesta KRITEERI 28: Oppilaitos tarjoaa oppilaille mahdollisuuden ympäristövastuullisten toimintamallien omaksumiseen ja ympäristötaitojen harjoittelemiseen käytännössä. Millä tavoin oppilaat osallistuvat ympäristöasioiden toteutukseen oppilaitoksen päivittäisessä toiminnassa seuraaviin teemoihin liittyen? TEEMA Materiaalien säästävä käyttö ESIMERKIT TOTEUTUKSESTA Jätehuolto ja kierrätys Veden säästäminen

19 Energian säästäminen Ympäristöystävälliset liikkumistavat Muut teemat ja esimerkit toteutuksesta 1 PISTE Oppilaat osallistuvat ympäristöasioiden toteutukseen oppilaitoksen arkitoiminnassa yhteen edellä mainittuun teemaan liittyen. Teemasta on vähintään yksi esimerkki toteutustavasta, johon valtaosa oppilaista osallistuu. 2 PISTETTÄ Oppilaat osallistuvat ympäristöasioiden toteutukseen oppilaitoksen arkitoiminnassa kahteen edellä mainittuun teemaan liittyen. Jokaisesta teemasta on vähintään yksi esimerkki toteutustavasta, johon valtaosa oppilaista osallistuu. 3 PISTETTÄ Oppilaat osallistuvat ympäristöasioiden toteutukseen arkitoiminnassa kolmeen edellä mainittuun teemaan liittyen. Jokaisesta teemasta on vähintään yksi esimerkki toteutustavasta, johon valtaosa oppilaista osallistuu.

20 KRITEERI 29: Oppilaitos tarjoaa oppilaille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia ja vahvistaa oppilaiden luottamusta omien tekojen merkityksellisyyteen. Opetuksessa tuodaan esille oppilaiden yksilölliset ja yhteisölliset vaikuttamisen mahdollisuudet ympäristöasioissa. Millä tavoin oppilaitos tarjoaa oppilaille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia? OSALLISTUMISEN JA VAIKUTTAMISEN TAVAT Osallistuminen oppilaitoksen yleisistä asioista päättämiseen ESIMERKIT TOTEUTUKSESTA Osallistuminen oppilaitoksen arkikäytäntöjen suunnitteluun (esimerkiksi jätehuoltosuunnitelman tai energiansäästöohjeiden laatiminen) Osallistuminen ympäristöopetuksen suunnitteluun Osallistuminen oppilaitoksen pihaympäristön suunnitteluun

21 Osallistuminen paikallisiin hankkeisiin Osallistuminen alueellisiin ja kansallisiin hankkeisiin Osallistuminen globaalin tason hankkeisiin Muut tavat, joilla tuetaan oppilaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia Millä tavoin varmistetaan, että oppilaat voivat aidosti vaikuttaa suunnitteluun ja päätöksentekoon edellä mainituissa esimerkeissä?

22 Missä oppiaineissa tuodaan esille seuraavia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä vaikuttamisen mahdollisuuksia? MAHDOLLISUUDET Mahdollisuudet vaikuttaa omassa elämässä esimerkiksi kuluttamisen ja elämäntapojen kautta OPPIAINEET JA ESIMERKIT TOTEUTUKSESTA Mahdollisuudet vaikuttaa median ja kansalaistoiminnan kautta Mahdollisuudet vaikuttaa poliittisesti Mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa paikallisesti toimimalla erilaisissa organisaatioissa (esimerkiksi 4H, luonnonsuojelutoiminta, humanitäärinen työ) Mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa globaalilla tasolla (esimerkiksi kummilapsitoiminta, katastrofiapu)

23 Muut opetuksessa esille tuodut vaikuttamisen mahdollisuudet (listaa): 1 PISTE 2 PISTETTÄ 3 PISTETTÄ Oppilaiden osallistumisesta oppilaitosta koskevien asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon tai oppilaitoksen ulkopuolisiin hankkeisiin on kaksi esimerkkiä. Opetuksessa käsitellään vähintään kahta yksilöllisen tai yhteisöllisen vaikuttamisen mahdollisuutta. Oppilaiden osallistumisesta oppilaitosta koskevien asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon tai oppilaitoksen ulkopuolisiin hankkeisiin on kolme esimerkkiä. Opetuksessa käsitellään vähintään kolmea yksilöllisen tai yhteisöllisen vaikuttamisen mahdollisuutta. Oppilaiden osallistumisesta oppilaitosta koskevien asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon tai oppilaitoksen ulkopuolisiin hankkeisiin on neljä esimerkkiä. Opetuksessa käsitellään vähintään neljää yksilöllisen tai yhteisöllisen vaikuttamisen mahdollisuutta. KRITEERI 30: Oppilaat osallistuvat aktiivisesti oppilaitoksen ympäristöohjelman suunnitteluun ja toteutukseen. 1 PISTE Oppilaat osallistuvat ympäristöohjelmaan toimimalla annettujen ohjeiden ja sovittujen käytäntöjen mukaisesti (esim. jätteiden lajittelu, materiaalien ja energian säästö) 2 PISTETTÄ Edellisen lisäksi oppilaiden edustajat ovat mukana suunnittelemassa ohjelman päämääriä ja tavoitteita ja laatimassa ohjeita SEKÄ 3 PISTETTÄ edustettuna ympäristöryhmässä tai raadissa. Edellisten lisäksi oppilaiden edustajat osallistuvat ympäristöohjelman seurantaan ja arviointiin SEKÄ muiden oppilaiden perehdytykseen SEKÄ sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

24 KRITEERI 31: Opetuksessa keskustellaan asenteiden ja arvojen suhteellisuudesta ja moninaisuudesta sekä tuodaan esille erilaisia näkemyksiä ympäristöongelmien syistä ja ratkaisukeinoista, jotta oppilaat voisivat itse tehdä perusteltuja arvovalintoja. Missä oppiaineissa käytetään tai käsitellään seuraavia, ympäristökysymyksiin liittyvien arvojen suhteellisuutta ja moniarvoisuutta esille tuovia keinoja tai teemoja? KEINO TAI TEEMA Ympäristökysymyksiin liittyvät arvokeskustelut, roolipelit, väittelyt ja arvovalintaharjoitukset OPPIAINEET JA ESIMERKIT TOTEUTUKSESTA Erilaisten elämänkatsomusten, vakaumusten, uskontojen tai poliittisten suuntausten ympäristökysymyksiin liittyvät näkemykset Opetuksessa tuodaan esille erilaisia näkemyksiä ympäristöongelmien syistä Opetuksessa käsitellään eri vaihtoehtoja ja näkökulmia ympäristöongelmien ratkaisemiseksi (esimerkiksi energiaratkaisut ja eri energiamuotojen hyvät ja huonot puolet)

25 Muut keinot, joilla tuodaan esille ympäristökysymyksiin liittyvien arvojen suhteellisuutta ja moniarvoisuutta (listaa): 1 PISTE Edellä mainittuja keinoja tai teemoja käytetään tai tuodaan esille säännöllisesti yhdessä aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 2 PISTETTÄ Edellä mainittuja keinoja tai teemoja käytetään tai tuodaan esille säännöllisesti kahdessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 3 PISTETTÄ Edellä mainittuja keinoja tai teemoja käytetään tai tuodaan esille säännöllisesti kolmessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). KRITEERI 32: Opetus tarjoaa tietoa siitä, miten yhteiskunta ja yhteiskunnallinen päätöksenteko toimivat, sekä kehittää oppilaiden demokratian taitoja ja tuntemusta. Missä oppiaineissa tarjotaan tietoa seuraavista, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja demokratiaan liittyvistä aiheista? AIHE Demokraattisen päätöksenteon periaatteet (esimerkiksi mielipiteen vapaus, äänestäminen, enemmistön kanta, päätöksiin sopeutuminen) OPPIAINEET JA ESIMERKIT TOTEUTUKSESTA

26 Päätöksenteko omassa oppilaitoksessa (esimerkiksi oppilaskunnan, opettajien, rehtorin ja kunnan roolit) Päätöksenteko kunnallisella, kansallisella, Euroopan Unionin tai koko maailman tasolla Yksilön ja kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tutustuminen ympäristöhankkeiden lupamenettelyyn ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn Muut keinot, joilla tarjotaan tietoa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja demokratiaan liittyvistä aiheista (listaa): 1 PISTE Edellä mainittuja aiheita käsitellään säännöllisesti yhdessä aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 2 PISTETTÄ Edellä mainittuja aiheita käsitellään säännöllisesti kahdessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1). 3 PISTETTÄ Edellä mainittuja aiheita käsitellään säännöllisesti kolmessa aineryhmässä (ks. kohta 2.1).

27 2.4 YMPÄRISTÖOPETUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN KRITEERI 33: Opettajat arvioivat vuosittain ympäristöopetuksen toteutumista. Arviointi suoritetaan osana muuta arviointia, jos oppilaitoksella on käytössä systemaattinen arviointijärjestelmä. Arvioinnin välineenä voidaan käyttää kriteereitä 2.1, 2.2 ja 2.3. Olennaisia kysymyksiä ovat, saavutetaanko opetussuunnitelmiin kirjatut tavoitteet opetuksessa ja toteutuvatko opetuksessa ympäristökasvatuksen kolme elementtiä eli tieto ympäristöstä, toimiminen ympäristössä ja toimiminen ympäristön puolesta sekä ovatko ympäristöopetuksen resurssit riittävät. Koulu tai oppilaitos voi itse luoda sopivan järjestelmän kriteerien toteutumisen arvioimiseksi. Oppilaitoksella on menettely, jolla opettajat arvioivat vuosittain ympäristöopetuksen toteutumista. Arvioinnin kohteita ovat opetussuunnitelmaan kirjattujen ympäristöopetuksen tavoitteiden toteutuminen. ympäristökasvatuksen elementtien toteutuminen opetuksessa. ympäristöopetuksen resurssien riittävyys. Millä tavoin opettajat arvioivat ympäristöopetuksen toteutumista?

28 KRITEERI 34: Ympäristöasioiden oppimisen toteutumista arvioidaan lisäksi vuosittain oppilaiden suorittamalla arvioinnilla ja itsearvioinnilla. Oppilaat arvioivat omaa oppimistaan sekä koulussa annettavaa ympäristöopetusta ja -toimintaa. Tulokset käydään keskustellen läpi ryhmässä oppilaiden kanssa ja yhdessä mietitään, kuinka ympäristöasioiden opetusta ja oppimista voitaisiin kehittää. Oppilaitoksella on käytäntö, jolla oppilaat arvioivat vuosittain omaa oppimistaan ympäristöasioissa sekä oppilaitoksen ympäristöopetusta ja -toimintaa (esimerkiksi ympäristöasioiden näkymistä oppilaitoksen arjessa). Arvioinnin tulosten käsittelystä on olemassa käytäntö. Millä tavoin oppilaat tekevät arvioinnin ja kuinka tuloksia käsitellään yhteisesti? KRITEERI 35: Oppilaitoksella on olemassa systemaattinen menettely, jolla ympäristöopetuksen arvioinnista saatavaa tietoa hyödynnetään ympäristöopetuksen tavoitteiden, oppisisältöjen, menetelmien ja resurssien kehittämisessä. Kehittämisessä käytetään arvioinnissa tunnistettuja parannustarpeita sekä hyviä käytäntöjä ja malleja, joita opettajat levittävät yli oppiainerajojen.

29 Oppilaitoksella on olemassa menettely, jolla ympäristöopetuksen arvioinnista saatavaa tietoa hyödynnetään opetuksen tavoitteiden, oppisisältöjen, menetelmien ja resurssien kehittämisessä. Opettajat levittävät arvioinnissa tunnistettuja kehittämistarpeita sekä hyviä käytäntöjä ja malleja yli oppiainerajojen (esimerkiksi käsittelemällä niitä opettajainkokouksissa tai yhteisessä opetussuunnitelmien kehitystyössä tai toteuttamalla ympäristöopetukseen liittyviä aihekokonaisuuksia yhdessä). Millä tavalla arviointitietoa hyödynnetään ympäristöopetuksen kehittämisessä ja kuinka opettajien välistä yhteistyötä tehdään?