KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008

Transkriptio

1 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 2008

2 Esityksen rakenne Osa 1. Kyselyn taustat ja toteutus Osa 2. Tulevaisuuden suunnitelmat Osa 3. Strategioiden tavoitteet ja niiden tilanne Osa 4. Oppilaitosten nykytilanne Osa 5. Johtopäätökset

3 OSA 1. Kyselyn taustat ja toteutus

4 Tavoitteena ympäristökasvatuksen edistäminen Lähtökohtana kyselylle on kaksi strategiaa Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille , Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa; Baltic 21E ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten, Opetusministeriö Tavoitteena on tuottaa tietoa kestävän kehityksen tilasta oppilaitoksissa ja kunnissa kehitystyön pohjaksi

5 Strategioiden tavoitteena kestävyyteen kasvattaminen Suomen koulutusjärjestelmän visiona ovat kestävään elämäntapaan sitoutuneet ihmiset, joiden motivaatiota, tietoja ja taitoja kartutetaan kaikkeen kasvatukseen ja koulutukseen sisäänrakennetulla kestävän kehityksen kasvatuksella. Opetusministeriön strategia

6 Kysymyksissä selvitettiin: - arkea ja opetusta - nykyisyyttä ja tulevaa Ulkoiset tunnukset eli Oppilaitosten ympäristösertifikaatti ja Vihreä lippu Kestävän kehityksen vastaavat, ryhmät ja ohjelmat Ympäristökasvatuksen menetelmät, aihekokonaisuuksien toteutuminen Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Täydennyskoulutus Resurssit Strategioiden tuntemus Kunnan tuki toiminnalle

7 Kyselyn toteutus Kaksi erillistä kyselyä: oppilaitoksille ja kuntien koulutoimenjohtajille Oppilaitoskysely peruskouluille ja lukioille Kyselyt suunnitteli Keski-Suomen ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän perustama työryhmä Toteutus verkkokyselynä Vastauspyyntö lähetettiin koko Suomeen lääninhallitusten kautta keväällä 2008 Toteutuksen mahdollisti ympäristöministeriön ympäristökasvatuksen hankerahoitus

8 Kyselyn vastaajat Oppilaitoskyselyyn saatiin 597 vastausta, kuntien kyselyyn 69. Kaikki läänit ovat edustettuina.

9 OSA 2. Tulevaisuuden suunnitelmat

10 Kestävään tulevaisuuteen aiotaan panostaa kouluissa Se on kuin laittaisi rahaa pankkiin!

11 Ohjelmia ja arkikäytänteitä Kestävän kehityksen ohjelman päivitys, erityisen huomion kiinnittäminen energiankulutukseen, kestävän kehityksen työryhmän uudelleen elvyttäminen, oppilaskunnan kannustaminen mukaan toimintaan. Arkikäytännöt ympäristöystävällisemmiksi: sähkön-, veden- ja lämmitysenergian kulutus pienemmäksi, jätteiden lajittelu, kimppakyydit yms. Ympäristökasvatus ja kestävän kehityksen opetuksen sisällyttäminen useampaan oppiaineeseen kuin nykyään sekä käytännön kasvatustyöhön.

12 Tukea kehittämiseen tarvitaan

13 Monet koulutusteemat kiinnostavat Eri teemojen kiinnostavuus Jonkun Paljo n Y h t. verran % % % Työyhteisön hyvinvointi 4 5, 5 2 5, 9 71,4 Erilaisten oppimisympäristöjen käyttö opetukse s s a 4 8, 2 2 2, 3 70,5 Kestävän kehityksen mukaiset arkikäytänteet 5 0, ,3 Ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen 4 9, 7 1 9, 1 68,8 opetusmateriaalit ja niiden käyt t ö Ympäristöystävälliset arkikäytänteet oppilaitoksessa 4 9, 1 1 8, 8 67,9 Luonto-opetus 4 6, 5 2 0, 8 67,3 Ulkoilmaopetus 4 1, 8 1 6, 5 58,3 Ympäristökasvatuksen ja keke kasvatuksen sisällö t , 2 55,2 Opetusmenetelmällinen koulutu s 4 1, 1 1 3, 6 54,7 Koulun oman kestävän kehityksen ohjelman 3 6, 9 1 4, 5 51,4 tekemin e n Kansainvälisyyskasvatus 3 9, 2 1 1, 1 50,3 Työsuojelu ja turvallisuus 3 7, 1 9, 8 46,9 Koulutus ulkoisen tunnuksen saamiseksi 1 4, 2 3, 3 17,5

14 Vain harvoin ylimääräistä resurssia kestävän kehityksen kasvatukseen Ei erillisiä resursseja. Tapahtuu ympäristötiedon, biologian ja maantiedon opetuksen yhteydessä. Ei ole korvamerkitty minkäänlaisia resursseja. Johdon kiinnostus kohdistuu muuhun. Vastuu yksittäisillä opettajilla ilman mitään selkeää suunnitelmaa tai resursointia. Retkiä tehdään lähialueelle ja niihin varattu kuljetusrahaa. Koulujen omaehtoinen toiminta ja esitykset saavat tarvittaessa eurotukea.

15 Kunnissa myös halua panostaa Kestävä kehitys on viiden vuoden kuluttua merkittävä aihekokonaisuus ja osa normaalia koulunkäyntiä.

16 OSA 3. Strategioiden tavoitteet ja niiden tilanne

17 Kestävän kehityksen kasvatuksen strategiat tunnetaan vielä huonosti

18 Eikä suunnitelmia toteutuksesta ole vielä tehty

19 Tavoitteena kestävän kehityksen ohjelma Koulutusjaosto esittää, että kaikkiin koulutusorganisaatioihin laaditaan oma kestävän kehityksen toimintaohjelma vuoteen 2010 mennessä. Vain 19,7 % koulutoimenjohtajista uskoo tavoitteen toteutuvan hyvin tai erinomaisesta.

20 n. 25% on kestävän kehityksen ohjelma Liki 60 prosentilla oppilaitoksista ei ole mitään kysytyistä.

21 Vaikuttavia ohjelmia Yli 90 prosentissa oppilaitoksia kestävän kehityksen ohjelma vaikuttaa opetustyöhön ja arkikäytänteisiin. Ohjelmat kuitenkin yleisluontoisia eli tavoitteita oppiaineissa tai eri vuosiluokilla ei useinkaan ole kirjattu. Myöskään arviointia ja vastuita ei ole jaettu kaikissa ohjelmissa. Vain puolessa ohjelmia ovat kaikki opettajat osallistuneet sen laadintaan, ja noin 10 % oppilaiden vanhemmat

22 Kiinnostusta ja tietoa tarvitaan

23 Tavoitteena ulkoinen tunnus Strategioissa tavoitteena on, että 15 % päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista on saanut ulkoisen tunnuksen tai sertifikaatin kestävän kehityksen toiminnastaan vuoteen 2014 mennessä. Tavoitteen toteutumiseen hyvin tai erinomaisesti uskoo 16,7 % koulutoimenjohtajista. 21,2 % ei usko sen saavuttamiseen lainkaan.

24 Oppilaitosten ympäristösertifikaatti ja Vihreä lippu tunnetaan vielä huonosti Asteikolla 1-5, heikosti - erinomaisesti Oppilaitosten ympäristösertifikaatin tuntemus kunnissa on 1,8 ja oppilaitoksissa 2 Vihreän lipun tuntemus on vastaavasti kunnissa 2,5 ja oppilaitoksissa 2,3

25 Ulkoisella tunnuksella tavoitellaan ympäristökasvatuksen kehittämistä

26 Ulkoinen tunnus kehittää ympäristökasvatustoimintaa Monessa kysymyksessä Vihreän lipun tai Oppilaitosten ympäristösertifikaatin saaneet koulut erottuivat edukseen Kestävän kehityksen arvioitiin toteutuvan arjessa ja opetuksessa hyvin (muilla kohtalaisesti) Aihekokonaisuudet toteutuivat useammin ja monipuolisemmin Ympäristöasiat ja oppilaiden osallisuus sujuivat paremmin Yhteistyötä oli enemmän

27 Viidennes kunnista maksaa jo ulkoisen tunnuksen kulut Vajaa kolmannes kunnista on yleisesti tukenut edes vähän ulkoisen tunnuksen hakemista.

28 Tarvitaan tietoa, aikaa ja innokkaita tekijöitä

29 Tavoitteena yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Koulutusjaosto esittää, että kehitetään paikallistasolla päivähoidon ja oppilaitosten sekä muiden organisaatioiden ja järjestöjen välisiä yhteistyömalleja tavoitteena laajentaa oppimisympäristöä yhteiskuntaan. Tavoitteena on, että vuonna 2014 kaikilla kouluilla ja oppilaitoksilla on toimivia yhteistyömuotoja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Tavoitteen toteutumiseen hyvin tai erinomaisesti uskoo 36,4 % koulutoimenjohtajista. 7,6 % ei usko sen saavuttamiseen lainkaan.

30 Yhteistyötä vielä vähän Maatilat ja järjestöt suosittuja kumppaneita. Luontokoulujen kanssa tehdään yhteistyötä runsaasti, jos luontokoulu on lähettyvillä. Yhteistyö Paljon tai Ei Ulkoisen tunnuksen melko paljo n ollenkaan saaneissa kouluissa k a % % k a Maatilat 2, 8 1 2, 7 2 4, 5 2, 2 Järjestöt 2, 6 1 6, Museo t 2, , 9 2, 7 Viranomaiset 2, 4 1 1, 5 1 5, 9 3, 1 Muut 2, 2 9, , 7 oppilaitokset Yrityk s e t 2, 2 1 0, 9 2 5, 7 2, 4 Luontokoul u t 2 1 1, 5 4 5, 6 2, 6 Tutkimuslaitokset 1, 8 4, 6 4 7, 5 2, 1 Asteikko 1-5, ei ollenkaan - paljon

31 OSA 4. Oppilaitosten nykytilanne

32 Oppilaitoksissa asiat toteutuvat kohtuullisesti Koulujen arvio kestävän kehityksen toiminnastaan erinomaisesti tai hyvin ulkoisen tunnuksen saaneissa kouluissa ka % ka Ympäristökasvatus ja kestävän 3,2 31,8 4 kehityksen kasvatus toteutuvat Ympäristöasioiden 3,3 41,1 4 huomioiminen näkyy arjessa Kestävän kehityksen 3,1 34,1 3,8 huomioiminen näkyy arjessa Vastuut on jaettu eri henkilöille 2,2 12,9 3,2 Asteikko 1-5, huonosti - erinomaisesti Koulutoimenjohtajat arvioivat tilanteen oppilaitoksissa saman suuntaisesti (ka 3,3)

33 Kestävän kehityksen aihekokonaisuus näkyy oppiaineissa ja arkikäytänteissä Aihekokonaisuuksien toteutuminen Hyvin tai erinomaisesti Ulkoisen tunnuksen saaneissa kouluissa % k a k a Osana oppiaine i t a 6 0, 7 3, 7 3, 6 Oppiaineiden välisenä 3 1 3, 1 3, 7 yhteistyönä Projektimuodossa 3 7 3, 1 3, 8 Teemaviikon tms. muodo s s a 3 7, 9 3, 1 4 Arkikäytänteissä 5 1, 6 3, 5 4, 2 Muussa toiminnassa 2 0, 4 3 3, 5 Yhteistyössä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Asteikko 1-5, huonosti - erinomaisesti 2 2, 3 2, 8 3, 3

34 Ulko-opetusta vain harvoin Lähes kaikilla oppilaitoksilla on kävelymatkan päässä opetuskäyttöön sopiva luontoalue.

35 Luonto-opetus ja arvokasvatus suosikkeja Aihealueiden yleisyys opetuksessa Usein tai melko usein % k a Luonto-opetus 7 1, 2 3, 9 Arvokasvatus 6 5, 7 3, 8 Kansainvälisyyskasvatus 4 8, 3 3, 5 Ulkoilmaopetus 4 4, 7 3, 4 Osallistumisen ja vaikuttamisen taid o t 4 3, 8 3, 4 Kuluttajakasvatus 4 2, 9 3, 4 Demokratiakasvatus 3 8, 4 3, 3 Kulttuuriympäristökasvatus 3 3, 6 3, 2 Ympäristötaid e 3 1, 9 3, 2 Tulevaisuuskasvatus 2 7, 9 3, 1 Herkkyyskasvatus 1 0, 1 2, 5 Asteikko 1-5, ei koskaan - usein

36 Energian ja vedenkulutus vaikeita Kestävän kehityksen toiminnan taso Erinomainen tai hyvä Asteikko 1-5, huono - erinomainen Ulkoisen tunnuksen saaneissa kouluissa % k a k a Kiusaamisen ehkäisy 8 3, Oppilaiden kouluhyvinvointi 8 0, 1 3, 9 3, 9 Syrjäytymisen ehkäisy 6 5, 6 3, 7 3, 7 Työturvallisuus 6 3, 4 3, 6 3, 6 Jätehuolt o 6 3, 2 3, 6 4, 1 Ruokahuolto 6 0, 3 3, 6 3, 7 Oppilaiden osallistuminen 5 7, 3 3, 6 4, 2 Henkilöstön hyvinvoint i 5 5, 2 3, 5 3, 5 Yhteistyö koulun ulkopuolisten 5 4, 5 3, 6 3, 7 tahojen kanss a Liikennejärjestelyt 4 4, 7 3, 3 3, 2 Hankinna t 4 1, 7 3, 3 3, 3 Monikulttuurisuuden 3 7, 4 3, 3 3, 4 kohtaaminen Vedenkulutus 3 5, 7 3, 2 3, 7 Energiankulutus 3 1 3, 1 3, 6

37 Jätteissä ja siivouksessa huomioidaan ympäristö Ympäristöasiat ylläpidossa usein tai aina keskiarvo % ka Jätehuolto 64,1 3,7 Hankinnat 46,3 3,4 Materiaalit 47 3,4 Energia ja vesi 45,5 3,3 Puhtaanapito 62,1 3,6 Ruokailu 59,7 3,6 Kuljetukset ja liikenne 38,8 3,3

38 OSA 5. Johtopäätökset

39 Vielä on matkaa strategioiden tavoitteisiin Yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa tehdään vielä vähän Vain neljänneksellä kouluista ja oppilaitoksista on kestävän kehityksen ohjelma Vain muutamalla prosentilla kouluista on nyt ulkoinen tunnus Suhtautuminen kestävään kehityksen on kutienkin myönteistä

40 Koulut tarvitsevat tietoa ja tukea Tietoa strategioiden tavoitteista ja vaatimuksia niiden toteuttamiseksi Selkeitä malleja ja ohjeita kestävän kehityksen toimintaohjelman tekemiseen Tietoa ulkoisista tunnuksista ja tukea niiden hakemiseen Täydennyskoulutusta sekä yleiseen toiminnan kehittämiseen että menetelmistä

41 Kunnat avainasemassa tukemisessa Strategiat tutuksi ja tavoitteet mukaan kunnan omiin strategioihin Suunnitelmat strategioiden toteuttamiseksi Kunnat vaatimaan päiväkodeilta, kouluilta ja oppilaitoksilta kestävän kehityksen toimintaohjelmia Kunnat tukemaan taloudellisesti ja tiedollisesti ulkoisen tunnuksen hankintaa Pohdintaa koulun ulkopuolisista yhteistyökumppaneista kunnan tasolla

42 Kiitos mielenkiinnosta! Selvitys ladattavissa sivuilta Lisätietoja