Suomen metsäkeskus Metsätilarakenteen asiantuntijaohjelma. Metsätilarakenteen asiantuntijaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen metsäkeskus Metsätilarakenteen asiantuntijaohjelma. Metsätilarakenteen asiantuntijaohjelma. 10.4.2015 31.3."

Transkriptio

1 1 Metsätilarakenteen asiantuntijaohjelma Antti Pajula

2 2 Sisällys Taustaa. 3 1 Ohjelman painopistealueet Metsänomistajan elinaikanaan tekemien sukupolvenvaihdosten lisääminen nykyisestä tilanteesta Kuolinpesämuotoisen metsänomistuksen vähentäminen Uusien yhteismetsien perustaminen, vanhojen yhteismetsien laajeneminen ja yhteismetsien toiminnan helpottaminen Aktiivisen ja yritysmäisen metsänomistuksen lisääminen ja metsätilarakenteen parantaminen. 8 2 Ohjelman toiminta ja kesto Resurssien käyttö ja asiantuntijoiden erikoistuminen Ulkopuolisen rahoituksen tavoiteet Odotettavat asiakashyödyt Yhteys Metsäkeskuksen strategiaan Tulosten jalkautus, sidosryhmäyhteistyö, näkyvyys ja viestintä Ohjelman koordinointi ja yhteistyö palvelualueiden kanssa. 14 Vuoden 2015 metsätila rakenteen tulostavoitteet. 14

3 3 Taustaa Metsätilarakenneasiat ovat painokkaasti esillä Kansallisessa metsästrategiassa 2025, Suomen biotalousstrategiassa ja Valtioneuvoston metsäpoliittisessa selonteossa Metsänomistusrakenteen kehitys Suomessa on ollut seuraavanlainen: - Metsänomistajien keski-ikä on noussut selvästi, ja se on tällä hetkellä jo yli 60 vuotta. 30 vuoden aikana metsänomistajien keski-ikä on noussut 9 vuotta. Uusien, ensimmäistä kertaa metsänomistajiksi tulevien henkilöidenkin keski-ikä on yli 50 vuotta. Metsänomistajien keski-iän nousu johtuu toisaalta ihmisten keski-iän kasvusta ja toisaalta siitä, että aivan liian usein metsänomistuksesta luovutaan kuoleman kautta ja uudeksi metsänomistajaksi tulee kuolinpesä. - Metsätilojen keskikoko on alentunut. Aivan viime vuosina metsätilojen keskikoko on pysynyt ennallaan, mutta edelleenkin aivan pienten metsätilojen määrä kasvaa. Toisaalta myös suuret metsätilat ovat viime vuosina kasvattaneet metsänomistustaan. - Naisten osuus metsänomistajista on kasvanut ja kasvaa jatkossakin. - Eläkeläisten osuus metsänomistajista on kasvanut. - Maanviljelijöiden osuus metsänomistajista on alentunut. - Metsänomistajien riippuvuus metsätuloista on vähentynyt, koska yhä useammalla metsäomistajalla palkkatulo tai eläketulo antaa perustulon elämistä varten. Tämän ohjelman tavoitteena on lisätä yritysmäistä ja aktiivista metsänomistusta, kasvattaa metsätilojen keskikokoa, selkeyttää metsätilojen omistusta eli parantaa päätöksentekoa yhteisomistustiloilla, alentaa metsänomistajien keski-ikää ja parantaa metsätilusrakennetta. Kun nämä tavoitteet toteutuvat, lisääntyvät sekä hakkuut että metsänhoitotöiden määrä. Samalla metsänomistuksen kannattavuus paranee. Metsänomistajien lisäksi hyödyn saajina ovat metsänomistajille erilaisia palveluja tarjoavat organisaatiot, puuta käyttävä metsäteollisuus, sahat, energiapuun käyttäjät ja lisääntyvien verotulojen kautta koko yhteiskunta.

4 4 1 Ohjelman painopistealueet 1.1 Metsänomistajan elinaikanaan tekemien sukupolvenvaihdosten lisääminen nykyisestä tilanteesta - Lähivuosina sukupolvenvaihdosneuvonnan ja -koulutuksen painopisteenä ovat niin sanotut suuret ikäluokat, jotka omistavat runsaasti metsää - Käyvän arvon mukaiset kaupat, lahjanluonteiset kaupat ja puhtaat lahjoitukset monipuolisesti käyttöön perheen ja suvun sisällä tehtävissä metsätilan sukupolvenvaihdoksissa. Jokainen metsätilan sukupolvenvaihdos on yksilöllinen tapahtuma. - Kauppavaihtoehdon esiin tuominen nykyistä painokkaammin myös perheen tai suvun sisällä tehtävissä sukupolvenvaihdoksissa (metsävähennyksen merkityksen korostaminen, metsät harvempien ja metsällisesti aktiivisempien henkilöiden omistukseen, puu liikkeelle tilakauppahinnan maksamiseksi ja metsävähennyksen hyödyntämiseksi) - Kokonaan vieraalle taholle myytävien metsien määrän lisääminen (metsäpalstoilla on hyvä kysyntä ja korkea hinta, metsät aktiivisiin käsiin, puu liikkeelle) - Metsien liittäminen laajenemishaluisiin yhteismetsiin osuuksia vastaan - Elinikäisten hallintaoikeuksien pidättäminen sukupolvenvaihtostilanteissa vain hyvin harkitusti - Jo tehtyjen elinikäisten hallintaoikeuksien purkaminen riittävän ajoissa Tavoitteet tähän painopistealueeseen: - Vapailla markkinoilla myytävien puhtaiden metsätilojen (pinta-ala vähintään 2 ha) kappalemäärä nousee ohjelmakauden lopussa tasoon vähintään 4000 kpl/v (vuosien keskiarvo 3192 kpl/vuosi), seurantatietona Maanmittauslaitoksen kauppahintatilasto. - Metsänomistajien keski-iän vuosikymmeniä jatkunut nousu pysähtyy ja kääntyy lievään laskuun ja on ohjelmakauden lopussa 60 vuotta (vuoden 2014 lopussa 61 vuotta), seurantatietona Luonnonvarakeskuksen metsänomistajatutkimus.

5 5 Metsänomistajien riippuvuus metsätuloista on vähentynyt

6 6 1.2 Kuolinpesämuotoisen metsänomistuksen vähentäminen - Osakkaiden määrän vähentäminen metsää omistavissa kuolinpesissä - Jos kuolinpesässä tehdään osakkaiden sisäisiä omistusjärjestelyjä, kannattaa ensin tehdä perinnönjako, jolloin kuolinpesä muuttuu yhtymäksi. Tämän jälkeen tehtävät yhtymäosuuden kaupat ovat verotuksellisesti edullisia varsinkin, jos osakkaat ovat keskenään lähisukulaisia - Kokonaan vieraalle taholle myytävien kuolinpesien määrän lisääminen - Kuolinpesän metsien liittäminen laajenemishaluisiin yhteismetsiin osuuksia vastaan - Yhtymämuotoisessa metsänomistuksessa on usein samoja ongelmia kuin kuolinpesämuotoisessakin omistuksessa varsinkin siinä vaiheessa, kun yhtymät muuttuvat lähisukulaisten yhtymistä kaukaisempien sukulaisten yhtymiksi. - Mikäli yhtymän tai kuolinpesän osakkaat haluavat jatkaa omistusta vanhaan tapaan, suositellaan niille ns. yhteishallintosopimuksen tekemistä, jossa käytännön metsäasioiden hoito valtuutetaan yhden osakkaan tehtäväksi esimerkiksi metsäsuunnitelmassa 10 vuodeksi esitettyjen hakkuiden ja hoitotöiden osalta. Tavoitteet tähän painopistealueeseen: - Kuolinpesien omistaman metsämaan ala (yli 1,0 hehtaarin metsätiloilla) alenee ohjelmakauden loppuun mennessä hehtaariin (vuoden 2013 lopussa ha), seurantatietona Luonnonvarakeskuksen julkaisema metsämaan omistustilasto, joka perustuu verohallinnon tilastoihin. - Verotusyhtymien omistaman metsämaan ala (yli 1,0 hehtaarin tiloilla) ei kasva ohjelmakauden loppuun mennessä (vuonna ha), seurantatietona Luonnonvarakeskuksen metsämaan omistustilasto, joka perustuu verohallinnon tilastoihin.

7 7 1.3 Uusien yhteismetsien perustaminen, vanhojen yhteismetsien laajeneminen ja yhteismetsien toiminnan helpottaminen - Uusien alueellisten, laajenemishaluisten yhteismetsien perustaminen. Pitkän aikavälin tavoitteena se, että kaikilla metsänomistajilla olisi mahdollisuus liittää metsänsä johonkin yhteismetsään osuuksia vastaan. - Vanhojen laajenemishaluisten yhteismetsien tukeminen laajenemisessa - Perheiden ja sukujen yhteismetsien perustaminen (isot satojen hehtaarien metsänomistajat ja kuolinpesät) - Yhteismetsien hallinnon malliasiakirjojen tekeminen, niiden liittäminen ulkoiselle nettisivustolle ja ko. asiakirjojen ajan tasalla pitäminen - Yhteismetsien vastuuhenkilöiden (hoitokunnan jäsenet ja asiamiehet) kouluttaminen yhteismetsien hallinto-, verotus- ja muiden metsäasioiden hoitamisessa - Suomen metsäkeskuksen ylläpitämän yhteismetsärekisterin kehittäminen sähköiseen muotoon yhdessä metsätieto- ja tarkastuspalvelujen kanssa Tavoitteet tähän painopistealueeseen: - Yhteismetsiin liitetty maapinta-ala kasvaa ohjelmakauden lopussa hehtaariin (vuoden 2014 lopussa yhteismetsien maapinta-ala oli ha), lähteenä Maanmittauslaitoksen julkaisema yhteismetsätilasto. - Selvitetään viimeistään vuoden 2016 aikana yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa yhteismetsien osakaskuntien omistamat, yhteismetsiin liittämättömien maapinta-alojen määrä.

8 8 1.4 Aktiivisen ja yritysmäisen metsänomistuksen lisääminen ja metsätilarakenteen parantaminen - Jos/kun yritysmäisen metsänomistuksen lisääminen tulee hallitusohjelmaan keväällä 2015, on Suomen metsäkeskus valmis astumaan rivin eteen ottamaan vastuuta ja merkittävän roolin myös tilarakenneasioiden kehittämisessä. Suomen metsäkeskus on valmis neuvottelemaan ministeriöiden ja metsäalan toimijoiden kanssa, mitä eri osapuolet tekevät yhdessä ja erikseen. Tavoitteet tähän painopistealueeseen: - Yksityisten henkilöiden (yksin tai puolison kanssa omistetut, kuolinpesät, verotusyhtymät) omistamien metsätilojen (pinta-ala vähintään 2,0 hehtaaria) metsämaan keskipinta-ala nousee ohjelmakauden lopussa 32,0 hehtaariin (keskikoko vuonna ,1 ha), seurantatietona Luonnonvarakeskuksen julkaisema metsämaan omistustilasto, joka perustuu verohallinnon tilastoihin.

9 9 Kaikilla metsänomistajilla tulisi olla halutessaan mahdollisuus liittää metsänsä yhteismetsään osuuksia vastaan.

10 10 2 Ohjelman toiminta ja kesto Ohjelman kesto on 4 vuotta ( ) Ohjelmaa toteutetaan seuraavilla toimenpiteillä: Metsänomistajien sekä metsäorganisaatioiden että muiden yhteistyöorganisaatioiden toimihenkilöiden jatkuva neuvonta (asiakastyö) metsätilarakenneasioissa (luopuvien metsänomistajien asiakasneuvojat ja metsätilarakenteen asiantuntijat) - Toteutetaan koko ohjelmakauden ajan. - Luopuvien metsänomistajien asiakasneuvojien koulutus metsätilarakenneasioissa kevään, kesän ja alkusyksyn 2015 aikana, kouluttajina metsätilarakenteen asiantuntijat - Myös muut metsänomistaja-asiakasneuvojat (kehittyvät metsänomistajat ja uudet metsänomistajat) koulutetaan samoissa tilaisuuksissa. Suomen metsäkeskus hakee sekä valtakunnallista että alueellista rahoitusta EU-hankkeiden muodossa metsätilarakenneasioiden kehittämiseen - Valtakunnallinen EU-rahoitteinen hanke on jätettiin tammikuussa 2015 valtakunnallisten hankkeiden ideahakuun (hankkeen eteenpäin viennistä vastuussa ovat Jukka Matilainen, Antti Pajula ja Markku Granander). Hanke ei menestynyt ensimmäisessä ideahakuvaiheessa, mutta hanketta tarjotaan rahoitettavaksi seuraavissa ideahauissa pienemmällä budjetilla. - Alueellisten tai alueiden välisten metsätilarakennehankkeiden suunnitelmat jätetään ELY-keskuksille elo-lokakuussa 2015 (alueellisten hankesuunnitelmien laatimisesta ja jättämisestä ovat vastuussa palvelualueiden aluejohtajat, elinkeinopäälliköt ja metsätilarakenteen asiantuntijat). Metsänomistajien sekä metsäorganisaatioiden että muiden yhteistyöorganisaatioiden toimihenkilöiden kouluttaminen metsätilarakenneasioissa (metsätilarakenteen asiantuntijat ja metsätilarakennehankkeissa työskentelevät toimihenkilöt) - Toteutetaan koko ohjelmakauden ajan. - Aloitetaan laajemmin syksyllä 2015 tai alkuvuonna 2016 EU-rahoitteisten metsätilarakennehankkeiden käynnistymisen myötä. Paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen tiedottaminen metsätilarakenneasioissa (metsätilarakenteen asiantuntijat, metsätilarakennehankkeissa työskentelevät henkilöt) - Toteutetaan koko ohjelmakauden ajan. - Parantamisen varaa on erityisesti Suomen metsäkeskuksen valtakunnallisessa näkyvyydessä metsätilarakenneasioiden osalta. Metsätilan sukupolvenvaihdosmessujen (tuotteistettava Polvelta Toiselle -messut) järjestäminen kaikissa suuremmissa kaupungeissa (15 20 kpl) ohjelmakauden eli neljän vuoden aikana - Aloitetaan talvikaudella 2015/2016, tavoitteena vähintään 4 sukupolvenvaihdos-messutapahtumaa/talvikausi. - Vastuussa metsätilarakenteen asiantuntijat, aluejohtajat, elinkeinopäälliköt, koulutussuunnittelijat ja metsätilarakennehankkeissa työskentelevät toimihenkilöt. Erilaisten metsätilarakenteen esitteiden, nettisivustojen, malliasiakirjojen laatiminen ja päivittäminen (metsätilarakenteen asiantuntijat) - Olemassa olevat ulkoiset ja sisäiset nettisivustot (www.metsakeskus.fi, ja Miilu) pidetään ajan tasalla koko ohjelmakauden ajan, päivitystarpeet yleensä vuodenvaihteessa. - Uusien esitteiden ja malliasiakirjojen laatiminen sekä nettisivustojen isompi remontti toteutetaan vuonna Metsätilarakenteen aihealueelle tuotteistetaan Suomen metsäkeskuksen koulutusmateriaalit ja ylläpidetään ko. materiaalit (metsätilarakenteen asiantuntijat) - Metsätilojen sukupolvenvaihdosasiat - Yhteisomistustilojen omistusjärjestelyt - Yhteismetsä omistusmuotona/yhteismetsän perustaminen/ yhteismetsään liittyminen - Metsäverotus (tuloverotus ja arvonlisäverotus) - Muut tarvittavat metsätilarakenteen aihealueen koulutuspaketit - Tarvittavat koulutusmateriaalit ovat valmiina syyskuun lopussa Alueellisten metsätilarakenteen toimijaluetteloiden laatiminen, ylläpitäminen ja niistä tiedottaminen luopuville metsänomistajille ja metsäalan toimijoille (metsätilarakenteen asiantuntijat ja metsätilarakennehankkeissa työskentelevät toimihenkilöt) - Metsäarvioiden tekijät - Metsäkiinteistöjen välittäjät - Kauppa-, lahja- ja perinnönjakokirjojen tekijät - Alueelliset metsätilarakenteen toimijaluettelot tehdään ensimmäisen kerran vuonna 2016 ja päivitetään aina vuodenvaihteen jälkeen. Yhteismetsien neuvonta (asiakastyö) ja hoitokuntien ja asiamiesten kouluttaminen (metsätilarakenteen asiantuntijat) - Neuvontaa (asiakastyötä) toteutetaan koko ohjelmakauden ajan. - Hoitokuntien ja asiamiesten koulutus EU-rahoitteisten metsätilarakennehankkeiden kautta vuosina

11 11 3 Resurssien käyttö ja asiantuntijoiden erikoistuminen Metsätilarakenteen johtava asiantuntija ja neljä alueellista asiantuntijaa. Asiantuntijoiden erikoistuminen tilarakenteen eri aihealueille (metsätilan sukupolvenvaihdosasiat, kuolinpesien ja yhtymien omistusjärjestelyt, yhteismetsäasiat, metsäverotusasiat, yritysmäisen ja aktiivisen metsätalouden edistäminen, tilusjärjestelyt/tilusvaihdot, muut aihealueet) sovitaan asiantuntijoiden kesken kevään 2015 aikana. Luopuviin metsäomistajiin keskittyvät metsänomistaja-asiakasneuvojat (10 15 henkilöä) - Vuonna 2015 luopuvien metsänomistajien neuvontaan käytetään 5 7 henkilötyövuotta - Kaikki asiakasneuvojat koulutetaan metsätilarakenneasioissa kevään, kesän ja syksyn 2015 aikana (vastuussa Veikko Iittainen ja Antti Pajula) Tulevan ohjelmakauden metsätilarakenteen EU-hankkeissa työskentelevät henkilöt Edellä mainitut henkilöt muodostavat jatkossa metsätilarakenteen asiantuntijaverkoston Suomen metsäkeskuksessa täydennettynä muutamalla muissa tehtävissä työskentelevällä toimihenkilöllä.

12 12 4 Ulkopuolisen rahoituksen tavoiteet Valtakunnallinen metsätilarakennehanke yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa (viety ideahakuun tammikuun lopussa 2015, ei menestynyt ensimmäisessä valtakunnallisessa ideahaussa, tarjotaan rahoitettavaksi tulevissa ideahauissa) Vähintään yhden Metsäkeskus-vetoisen alueellisen tai alueiden väliseen metsätilarakennehankkeen - Toteutus jokaisella viidellä Suomen metsäkeskuksen palvelualueella tulevalla ohjelmakaudella. - Alueellisten hankkeiden suunnittelutyö on käynnissä kaikilla viidellä palvelualueella. - Hankehakemukset jätetään ELY-keskuksille kevään 2015 aikana. Näiden hankkeiden (valtakunnallinen + alueelliset) yhteinen vuosibudjettitavoite (vuodet ) 0,5 miljoonaa euroa (keskimäärin noin /palvelualue). Tavoitetta tarkistetaan ylöspäin, jos metsätilarakenneasiat tulevat vahvasti mukaan kevään 2015 hallitusohjelmaan. 5 Odotettavat asiakashyödyt Ohjelman toteuttaminen tuottaa merkittäviä asiakashyötyjä metsänomistajille, metsäteollisuudelle, metsäalan toimijoille ja yrittäjille sekä koko yhteiskunnalle lisääntyvien metsätulojen, yrittäjätulojen, työllisyyden ja yhteiskunnan verotulojen kautta.

13 13 6 Yhteys Metsäkeskuksen strategiaan Ohjelma tukee vahvasti Suomen metsäkeskuksen strategiaa ja toteuttaa omalta osaltaan Suomen metsäkeskuksen metsänomistaja-asiakkuusohjelmaa ja yhteisöasiakkuusohjelmaa Metsäkeskus on olemassa asiakkaitaan varten. Tilarakenteen kehittämisen asiantuntijaohjelman perustarkoitus on toteuttaa tätä strategista perustarkoitusta. Metsäala kasvuun tarkoittaa konkreettisesti muun muassa parempaa tilarakennetta ja suurempaa tilakokoa. Metsäkeskus toimii tilarakenteen kehittämisen asiantuntijaohjelmaa toteuttaessaan suunnannäyttäjänä (sukupolvenvaihdosneuvonnassa, kuolinpesien vähentämisessä, yhteismetsäalan lisäämisessä jne.) ja kokoavana voimana saaden yhteistyössä asiakkaiden, kumppaneiden ja yhteiskunnan kanssa asiantuntijaohjelman tavoitteet täytettyä. Metsäkeskus on haluttu ja luotettava yhteistyötaho sekä vahva ja näkyvä metsäalan vaikuttaja, joka lisää metsävarojen kestävää käyttöä ja edistää yhteiskunnan ja kansalaisten hyvinvointia. 7 Tulosten jalkautus, sidosryhmäyhteistyö, näkyvyys ja viestintä Näitä osa-alueita pystytään hoitamaan tehokkaasti EU-rahoitteisten hankkeiden kautta. Viiden vakituisen metsätilarakenneasiantuntijan ja luopuvien metsänomistajien asiakasneuvojien työpanos parantaa näiden osa-alueiden hoitamista selvästi verrattuna vanhaan tilanteeseen.näkyvyyden ja viestinnän osalta parantamisen varaa on erityisesti valtakunnan tason viestinnässä ja näkyvyydessä. Alueellisen ja paikallisen tason näkyvyys ja viestintä ovat olleet jo aikaisemmin paremmalla tolalla. Toki niilläkin tasoilla on syytä parantaa entisestä. Viestinnässä tehostetaan jatkossa tehostamaan myös sähköisten ja sosiaalisten medioiden kanavien käyttöä perinteisten medioiden rinnalla.

14 14 8 Ohjelman koordinointi ja yhteistyö palvelualueiden kanssa Metsätilarakenneohjelman toteuttamiseen tarvitaan palvelualueilta seuraavien henkilöiden työpanosta: - Metsätilarakenteen asiantuntijat - Luopuvien metsänomistajien asiakasneuvojat - Aluejohtajat - Elinkeinopäälliköt - Asiakkuuspäälliköt ja asiakkuusasiantuntijat - Koulutussuunnittelijat - Viestinnän suunnittelijat - Yhteismetsäasioissa yhteistyötä myös metsätietoja tarkastusprosessin väen kanssa Vuoden 2015 metsätilarakenteen tulostavoitteet - Ulkopuolinen rahoitus ( /palvelualue) - Ulkopuolinen rahoitus 30 prosenttia ohjelman budjetista (30 prosenttia kaikilla palvelualueilla) - Koulutustapahtumat 20 kpl (4 kpl/palvelualue) - Koulutustapahtumat, osallistuneet metsänomistajat 600 kpl (120 kpl/ palvelualue) - Koulutustapahtumat, osallistuneet yritykset 50 kpl (10 kpl/palvelualue) - Asiantuntijaesiintymiset 40 kpl (8 kpl/palvelualue) - Yritys- ja sidosryhmätapaamiset 50 kpl (10 kpl/palvelualue) - Media-artikkelit 50 kpl (10 kpl/palvelualue) - Media- ja some-esiintymiset, kuten haastattelut ja kommentit 50 kpl (10 kpl/palvelualue) - Palaute tilaisuuksista vähintään 4 (asteikolla 1 5) - Lisäksi ohjelmakohtaiset tavoite-, tulos- ja vaikuttavuusmittarit

15

HANKESUUNNITELMA. Metsien aktiivinen ja toimiva omistus

HANKESUUNNITELMA. Metsien aktiivinen ja toimiva omistus HANKESUUNNITELMA Metsien aktiivinen ja toimiva omistus 1.2.2016 31.1.2019 Hankesuunnitelma Sivu 2/12 1 Hankkeen julkinen kuvaus Metsä- ja energiateollisuuden tiedossa olevat investoinnit lisäävät puun

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2010

Metsämaan omistus 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 8/2012 Metsämaan omistus 2010 20.2.2012 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 737 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin tai

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Metsäpäivä Tapiola 03.09.2016 Clas Stenvall Kuolinpesä Kuolinpesän muodostaa kuolleen henkilön kaikki omaisuus Kuolinpesää hallinnoi osakkaiden väliaikainen henkilöyhteenliittymä

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku

Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku Toimiva metsä hanke Metsätilat tuottokuntoon, tiedotuspäivä Avauspuheenvuoro Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku Ylivieska 20.1.2011 Niilo Piisilä 1 Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA Kuusankoski 6.5.2016 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä Sukupolvenvaihdos suunnittelu ja alkukartoittaminen Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

METSÄTILAN OMISTAJAN VAIHDOS

METSÄTILAN OMISTAJAN VAIHDOS METSÄTILAN OMISTAJAN VAIHDOS Rovaniemi 18.3.2017 Ilkka Ronkainen Mhy Länsi-Pohja YKSITYISMETSIEN OMISTAJIEN ONGELMIA Metsänomistajien 2 1. Ikääntyminen oikeustoimikelvottomuus 2. Hallitsemattomat yhteisomistukset

Lisätiedot

XXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria.

XXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria. XXX:n YHTEISMETSÄ Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria. Laajenevat ja kehittyvät yhteismetsät hanke MetsäPremium Oy Kuvat Riikka Jauhiainen

Lisätiedot

Metsäkeskuksen asiakastyö

Metsäkeskuksen asiakastyö Asiakastyöllä toimintaa metsiin Elinvoimaa metsistä hanke - päätösseminaari Asiakkuuspäällikkö Veikko Iittainen Metsäkeskuksen asiakastyö Toimimme maaperän valmistelijana Kohderyhmät ja palvelut ovat:

Lisätiedot

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet?

Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet? Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Vantaa 10.3.2016 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Hallitusohjelman metsätavoitteet ja kärkihankkeet

Lisätiedot

Sujuvasti seuraavalle. Miten omistajanvaihdos käytännössä tehdään? Pääkaupunkiseudun metsäpäivä Espoo Pirjo Havia yrittäjä / tietokirjailija

Sujuvasti seuraavalle. Miten omistajanvaihdos käytännössä tehdään? Pääkaupunkiseudun metsäpäivä Espoo Pirjo Havia yrittäjä / tietokirjailija Sujuvasti seuraavalle. Miten omistajanvaihdos käytännössä tehdään? Pääkaupunkiseudun metsäpäivä Espoo 3.9.2016 Pirjo Havia yrittäjä / tietokirjailija www.metsapremium.fi Tärkeitä päätöksiä Päätös luopua

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Auditointiryhmän asettaminen

Auditointiryhmän asettaminen Auditointiryhmän asettaminen Metsäneuvoston kokouksessa 22.8.2006 päätettiin perustaa metsäohjelman seurantaan auditointiryhmä. Auditointiryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt Kaupunginjohtaja Timo Louna,

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Metsäverotuksen kehittämistarpeet metsä- ja elinkeinopolitiikan kannalta

Metsäverotuksen kehittämistarpeet metsä- ja elinkeinopolitiikan kannalta Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2016 Metsäverotuksen kehittämistarpeet metsä- ja elinkeinopolitiikan kannalta Loppuraportti maa- ja metsätalousministeriölle Harri Hänninen ja Jussi Leppänen (toim.)

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Harri Hänninen Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Esityksen

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Uusia asiakkaita Metsäalan toimijalle Helppoa, sähköistä yhteistyötä

Uusia asiakkaita Metsäalan toimijalle Helppoa, sähköistä yhteistyötä Uusia asiakkaita Metsäalan toimijalle Helppoa, sähköistä yhteistyötä Metsään.fi-palvelulla uusia asiakkaita ja tehoa liiketoimintaan Metsään.fi on asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille.

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO Aikuisopiskelun Opinovi Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO pk -yritysverkoston ohjausosaamista ja ohjausta yhteistyöllä Jaana Nyström, Salon seudun aikuisopisto OTSIKKOKENTTÄ

Lisätiedot

Yhteismetsän hallinto

Yhteismetsän hallinto LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 1/2013 Yhteismetsän hallinto Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 14.2.2014 Kemijärven, Kuusamon, Posion

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA LAPIN LIIKUNTA RY

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA LAPIN LIIKUNTA RY TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 LAPIN LIIKUNTA RY YLEISTÄ Lapin Liikunta ry on alueellinen liikunnan palvelu- ja koulutusorganisaatio, jota johtaa 4-6 kertaa vuodessa kokoontuva hallitus. Päättävänä

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista

Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Metsätilan sukupolvenvaihdos Tampere 19.5.2016 Antti Pajula Suomen metsäkeskus Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Suomessa omistajaa vaihtaa vuosittain 15 000 metsätilaa, joista vapailla

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017

YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017 YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017 TALOUSARVIOESITYKSEN KESKEISET PERUSTELUT Kaupunginhallituksen Ympäristökeskukselle antama raami on 516 000e. Ympäristökeskuksen talousarvioesitys vuodelle 2017 on

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

Metsätilat tuottokuntoon. Visa Korhonen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto

Metsätilat tuottokuntoon. Visa Korhonen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Metsätilusjärjestelyt Metsätilat tuottokuntoon Oulainen 22.2.2011 2 2011 Visa Korhonen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto 1 Metsäpalstojen käytettävyys metsätalouteen hyvä kohtalainen heikko 2 Tilusjärjestelyprosessikaavio

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Ei normitilaa eikä sukupolvenvaihdosta Sukupolvenvaihdoksen kohde on maatilayritys, johon liittyy yksittäisen yrittäjäperheiden

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Matti Kasso Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1455-8 Kariston

Lisätiedot

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuuden syksyn 2016 haun ennakkoinfo OKM 20.5.2016 Marika Lindroth Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuus

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Oman erikoisalan museo- ja tallennustoiminnan kehittäminen valtakunnallisesti 2. Oman erikoisalan museoiden keskinäisestä yhteistoiminnasta

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Tuulikki Becker, Visit Helsinki 10.9.2015 1 I-lupakriteerit Kaikilta i-toimistoilta edellytetään i-kilpi osoittaa selkeästi palvelupisteen sijainnin. Keskeinen sijainti

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien merkitys 100 %

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=3668) -8 Keski-Suom i (n=213) -18 Jyväskylän seutu (n=6) -16 Pohjoinen Keski-Suom i (n=52) Eteläinen Keski-Suom i (n=45) -44-5 -4-3 -2-1 1 2 3

Lisätiedot

Yhteismetsistä. Tero Laitinen ,

Yhteismetsistä. Tero Laitinen , Yhteismetsistä Tero Laitinen 040-8017886, tero.laitinen@maanmittauslaitos.fi Metsäkiinteistöt perinnönjaossa ja kiinteistötoimituksissa (vaihtoehdot) Omistus ja metsätilat halutaan pitää ennallaan (ei

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Musan Salama. strategia

Musan Salama. strategia Musan Salama strategia 2016-2018 STRATEGIAN TAUSTAA Musan Salaman strategia on rakennettu seuran toimihenkilöille tehdyn kyselyn sekä johtokunnan ja Palloliiton määrittämien tavoitteiden pohjalta. Lähtökohtana

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003 Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot