HANKESUUNNITELMA. Metsien aktiivinen ja toimiva omistus

Transkriptio

1 HANKESUUNNITELMA Metsien aktiivinen ja toimiva omistus

2 Hankesuunnitelma Sivu 2/12 1 Hankkeen julkinen kuvaus Metsä- ja energiateollisuuden tiedossa olevat investoinnit lisäävät puun kysyntää Lounais- Suomessa vähintään miljoonalla kuutiolla vuodessa. Metsänomistajien korkea ikä ja pieni tilakoko vaikeuttavat puun tarjonnan lisäämistä. Keskeinen keino ongelman poistamiseksi on saada metsät siirtymään nopeammin nuoremmille ja aktiivisemmille metsänomistajille. Tämän tiedonvälityshankkeen toimenpiteillä on tarkoitus parantaa metsänomistuksellisia ongelmia ja lisätä samalla hakkuiden ja hoitotöiden määrää. Tämän hankkeen tavoitteena on vauhdittaa metsien siirtymistä aktiivisille metsänomistajille, lisätä metsätilan sukupolvenvaihdoksia, kasvattaa metsänomistusyksiköiden keskikokoa, lisätä vapailla markkinoilla myytävien metsätilojen määrää, vähentää kuolinpesien ja metsäyhtymien metsänomistusta, parantaa yhteisomistustilojen päätöksentekokykyä, lisätä ja helpottaa yhteismetsäomistusta sekä parantaa metsätilusrakennetta. Toimenpiteet kohdistuvat pääosin alueen metsänomistajiin, mutta jonkin verran myös metsäalan ja ko. aihealueen muihin ammattilaisiin. 2 Hankkeen hakija Hankkeen hakija ja toteuttaja on Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen läntinen palvelualue, johon kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan ja Etelä- ja Keski- Pohjanmaan maakunnat. Metsäkeskuksen julkisten palvelujen tehtävänä on metsäelinkeinojen edistäminen, metsätiedon tuottaminen ja jalostaminen sekä metsälakien toimeenpano. Sen toimintaa ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö. Metsäkeskuksen julkiset palvelut saa pääosan tuloistaan valtionapuna. Metsäkeskus on toteuttanut lukuisia maaseudun kehittämishankkeita koko sen ajan, kun Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen ja on siten saavuttanut vankan kokemuksen hankkeiden toteuttamisessa ja hankehallinnossa. Metsäkeskus voi valtakunnallisena organisaationa hyödyntää koko maan parasta asiantuntemusta hankkeiden toteuttamisessa. Hankkeen toteuttamiseen osallistuu projektipäällikkö ja muuta metsäkeskuksen vakinaista henkilöstöä, pääosin Lounais-Suomen alueelta. 3 Hankkeen tausta ja tarve Metsä- ja energiateollisuuden käynnissä olevat investoinnit lisäävät puun kysyntää merkittävästi Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Naantaliin rakenteilla oleva monipolttoainevoimala ja muut hankkeet lisäävät metsähakkeen käyttöä arviolta kuutiometriä vuodessa.

3 Hankesuunnitelma Sivu 3/12 Äänekosken biotuotetehtaan sekä Kuusankosken ja Varkauden tehtaiden investoinnit tiivistävät Raumalla sijaitsevien sellu- ja paperitehtaiden hankinta-alueen merkittävästi pienemmäksi nykyiseen verrattuna ja puuta täytyy siten hankkia Raumalle Lounais-Suomesta entistä enemmän. Edellytykset myös nykyisten sahojen tuotannon lisäämiselle ovat olemassa, kun puunhankinnan yhteydessä tulevalle kuitu- ja energiapuulle sekä sahojen sivutuotteille tulee lisää kysyntää. Tiedossa olevat investoinnit merkitsevät aines- ja energiapuun kysynnän kasvua Lounais- Suomessa miljoonalla kuutiometrillä, ja enemmänkin, mikäli puun korjuun ja kuljetusten infrastruktuuria saadaan parannettua ja puun tarjonta vakiinnutettua pysyvästi korkeammalle tasolle. Parhaillaan laadittavana olevan Lounais-Suomen metsäohjelman tavoitteena on nostaa hakkuumäärät nykyisestä 4,6 miljoonasta kuutiosta 6,0 miljoonaan kuutioon vuodessa. Tämä merkitsisi 30 % hakkuumäärien nostoa ja samansuuruista lisäystä kantorahatuloissa ja puunkorjuuyritysten liikevaihdossa ja työllisyydessä. Alueen kantorahaja metsätyötulot kasvaisivat vuositasolla noin 75 miljoonaa euroa. Puun kysyntä Lounais-Suomessa on lähivuosina oleellisesti kasvamassa, mutta ei ole ollenkaan varmaa, että puun tarjonta lisääntyy samassa suhteessa. Alueen metsänomistusja metsätilarakenne on monella tapaa ongelmallinen, mikä on omiaan vähentämään puun markkinoille tuloa. Mikäli metsänomistus- ja metsätilarakenteessa saataisiin aikaan myönteistä kehitystä, tukisi se samalla myös puun tarjontaa. Tarvitaan siis merkittäviä aktiivisen ja yritysmäisen metsätalouden harjoittamisen lisäämistä sekä tilarakennetta parantavia toimenpiteitä, joilla välitetään tietoa ja innostetaan metsänomistajia ja biotalousalan toimijoita. Koko hankealueella on tuoreimpien valtakunnan metsien inventointitietojen mukaan puuntuotannossa olevaa metsämaata yhteensä hehtaaria (Satakunta ha ja Varsinais-Suomi ). Alueen metsämaasta 79 % on yksityisten metsänomistajien omistuksessa. Yhteisöt omistavat 10 % ja valtio ja yhtiöt loput 11 %. Yksityismetsät ratkaisevat hyvin pitkälle alueen puun tarjonnan. Puun markkinoille tuloa vaikeuttaa se, että päätöksentekijöitä on metsänomistaja-kunnassa erittäin paljon. Metsätilojen lukumäärä hankealueella on erittäin suuri. Verotilastojen mukaan hankealueella yksityisiä metsätiloja yhteensä noin kappaletta. Metsätalouden merkitys metsänomistajien taloudessa on siis keskimäärin alhainen, koska metsätilojen keskikoko on Suomen pienin, 18,4 ha. Lisäksi monet metsätilat muodostuvat useammista erillisistä metsäpalstoista, joten yksittäisten metsäpalstojen keskikoko on vielä olennaisesti em. metsätilojen keskikokoa alhaisempi. Tilusjaotukseen ja metsien käytettävyyteen liittyvää ongelmaa pahentaa edelleen vielä sekin asia, paikoin on runsaasti erittäin kapeita metsäpalstoja, mikä asettaa mittavia haasteita puunkorjuun ja hoitotöiden kustannustehokkaaseen toteuttamiseen. Metsänomistajien ikärakenne on ehkä kaikkein eniten metsätaloudelliseen aktiivisuuteen vaikuttava tekijä. Koko maassa metsänomistajien keski-ikä on jo ylittänyt 60 vuotta ja nousee edelleen. Hankealueella metsänomistajien keski-ikä on tällä hetkellä noin 59 vuotta. Hankealueella on tällä hetkellä yli metsätilaa, jossa omistaja on yli 65-vuotias. Useissa tutkimuksissa on todettu puunmyyntimäärien ja metsänhoitoaktiivisuuden alenevan metsänomistajien iän kasvaessa. Aktiivisuuden muutos on erityisen suuri 70 ikävuoden

4 Hankesuunnitelma Sivu 4/12 jälkeen. Elinaikana tehtävien sukupolvenvaihdosten kautta perinnönjakovaiheen aiheuttama metsätalouden pysähtyminen jäisi pois ja moni metsätaloudellisesti passiivinen kuolinpesä jäisi kokonaan syntymättä. Jos metsätilat saataisiin siirtymään nykyistä selvästi aikaisemmin nuoremman sukupolven käsiin, metsien hakkuut ja hoitotyöt vilkastuisivat merkittävästi vastaten lisääntyvään puun kysyntään ja metsänhoitorästien purkamiseen. Elinaikana tapahtuva metsäomistuksen siirto mahdollistaa perinnönjakoa paremmin sen, että metsä siirtyy jatkajalle, joka on todella kiinnostunut metsäomaisuuden hoidosta. Uusi metsänomistajasukupolvi pystyy myös paremmin käyttämään yhä enemmän verkkoon siirtyviä metsätalouden palveluita. Merkittävä osa hankealueen metsänomistusyksiköistä on kuolinpesiä, joista monissa on suuria vaikeuksia saada syntymään yksimielisiä päätöksiä hakkuista ja metsänhoitotöistä. Hankealueella kuolinpesien omistuksessa on noin metsätilaa eli noin 11 % metsätiloista. Jos kuolinpesissä saataisiin syntymään sisäisiä sukupolvenvaihdoksia, tai jos ne liittyisivät yhteismetsiin tai jos ne myisivät metsäpalstansa pois vapailla markkinoilla, lisääntyisi metsätaloudellinen aktiivisuus huomattavasti. Myös osalla verotusyhtymistä ilmenee samankaltaisia päätöksentekoon liittyviä ongelmia kuin kuolinpesillä. Erilaisia verotusyhtymiä on metsänomistajina hankealueella noin kappaletta eli 8 % metsätiloista. Keskimäärin verotusyhtymät ovat kuitenkin metsätaloudellisesti aktiivisempia kuin kuolinpesät, joten myös kuolinpesien muuttamista perinnönjaoilla samojen osakkaiden verotusyhtymiksi kannattaa edistää. Samalla kannattaa edistää myös ns. yhteishallintosopimusten tekoa, jotta verotusyhtymien käytännön toiminta saataisiin toimivammaksi. Yhteismetsien lukumäärä on viime vuosina ollut selvässä kasvussa yhteismetsälainsäädännön kehittämisen sekä tehostuneen hanketoiminnan ja neuvonnan seurauksena. Uusien yhteismetsien perustaminen, vanhojen yhteismetsien laajentuminen ja yhteismetsien toiminnan kaikinpuolinen helpottaminen on eräs parhaista tavoista lisätä aktiivista ja yritysmäistä metsätaloutta. Hankealueella toimii 26 yhteismetsää. Yhteismetsiin liitetty maapinta-ala on noin ha. Hankealueen metsätilamarkkinoilla on ollut jo vuosikausia ylikysyntätilanne. Alueella on runsaasti metsänomistajia, jotka haluaisivat laajentaa metsänomistustaan ostamalla metsätiloja vapailta markkinoilta. Metsätilojen tarjonta taas on hankealueella ollut melko vähäistä. Tämän hankkeen toimilla on tarkoitus lisätä metsätilojen tarjontaa. Näin monet passiivisemmissa käsissä olevat metsätilat siirtyisivät aktiivisempiin käsiin, ja samalla metsänomistuksen keskikoko kasvaisi. Pitkään hakkaamatta olleilla metsätiloilla saattaa olla myös arvokkaita luontokohteita, jotka sopisivat Metso-ohjelman vapaaehtoisen suojelun kohteiksi. Nämä mahdollisuudet tuodaan hankkeessa esiin tasavertaisina metsien hakkuiden kanssa.

5 Hankesuunnitelma Sivu 5/12 4 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteina ovat: Edistää aktiivista ja yritysmäistä metsätaloutta ja metsien siirtymistä aktiivisille metsänomistajille Alentaa metsänomistajien keski-ikää lisäämällä omistajan elinaikana tehtäviä sukupolvenvaihdoksia. Kasvattaa metsänomistusyksiköiden keskikokoa. Vähentää kuolinpesien metsäomistusta. Parantaa yhteisomistustilojen päätöksentekokykyä. Lisätä yhteismetsien pinta-alaa kannustamalla nykyisiä omistajia liittämään tilansa yhteismetsään tai perustamalla uusia yhteismetsiä. Parantaa tilusrakennetta edistämällä tilakauppaa, tilojen vaihtoa tai metsätilusjärjestelyjä. Hankkeen tavoitteiden toteutumista seurataan Luonnonvarakeskuksen ja Maanmittauslaitoksen julkaisemien tilastojen kautta. Maanmittauslaitoksen julkaisemat tilastot (metsätilojen kauppahintatilasto ja yhteismetsätilasto) julkaistaan kerran vuodessa ja Luonnonvarakeskuksen metsänomistustilasto 2-3 vuoden välein. Hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan ohjausryhmän kokouksissa. Osasta hankkeen tavoitteista saadaan seurantatietoa vasta hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen toiminnallisina tavoitteina ovat: Toiminta Mittari Tavoite Tiedotustilaisuudet metsänomistajille ja muille kohderyhmille: metsätilan sukupolvenvaihdos, yhteisomistustilojen omistusjärjestelyt, yhteismetsät Tilaisuudet metsäomaisuuden hallinnan asiantuntijoille ja yhteismetsille tilaisuuksien määrä, kpl ja niihin osallistuneet, hlö tilaisuuksien määrä, kpl 44 kpl/1245 hlö 3 kpl/115 hlö

6 Hankesuunnitelma Sivu 6/12 Tiedotus eri tiedotusvälineissä Verkkoneuvontapalvelun kehittäminen Uudet yhteismetsät tai olemassa oleviin yhteismetsiin liittymiset Polvelta toiselle - sukupolvenvaihdosmessut Omistusjärjestelyjen asiantuntijaverkoston syntyminen tiedotteet ja jutut, kpl palvelu on toiminnassa kpl kpl ja osallistuneet, hlö kpl 15 kpl 5 kpl 2 kpl/600 hlö 2 kpl Tiedotustilaisuuksista saatu asiakaspalaute Yleisarvosana (1-5) 4,1 5 Hankkeen toimenpiteet ja toteutustapa sekä riskit toteutuksessa Tärkeimpänä kohderyhmänä hankkeessa ovat yli 60-vuotiaat metsänomistajat. Toimenpiteet: Järjestetään 25 kpl metsätilan suunnitelmallista sukupolvenvaihdosta koskevaa tiedotustilaisuutta. Tilaisuuksien tavoitteena on kannustaa omistajan elinaikana tapahtuvaan sukupolvenvaihdokseen tai tilan myyntiin. Tilaisuuksien osanottajatavoite on 750 henkilöä ja niissä yhteistyökumppaneina ovat mm. metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuus ja pankit. Järjestetään 4 kpl kuolinpesille ja metsäyhtymille erikseen räätälöityjä metsätilan omistusjärjestelyjä koskevaa tiedotustilaisuutta tavoitteena kuolinpesien purkaminen tai päätöksentekojärjestelmien selkiyttäminen. Näiden tiedotustilaisuuksien yhteenlaskettu osanottajatavoite on 120 henkilöä. Yhteistyökumppaneina ovat mm. metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuus ja pankit. Järjestetään 6 kpl metsänomistajille suunnattua Kannattava metsätalous tiedotustilaisuutta, jossa aiheina ovat mm. metsätalouden kannattavuus, verotus, tilakoon kasvattaminen ja uudet ansaintamahdollisuudet metsätaloudessa. Osanottajatavoite on 150 kpl.

7 Hankesuunnitelma Sivu 7/12 Järjestetään 2 kpl metsätilan sukupolvenvaihdosasioita käsittelevää tiedotustilaisuutta metsäalan toimijoille (metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuus, metsäpalveluyrittäjät, Otso metsäpalvelut, Suomen metsäkeskus, metsä- ja maatalousalan oppilaitokset jne) sekä muille metsäalaa lähellä oleville tahoille (pankit, kiinteistönvälittäjät, maanmittauslaitos, maistraatit, edunvalvojat jne). Tilaisuuksissa luodaan pohja myös sukupolvenvaihdosten asiantuntijaverkoston ja rekisterin luomiseen. Osanottajatavoite on 80 henkilöä. Yhteistyökumppaneina ovat edellä mainitut toimijat. Järjestetään hankealueen yhteismetsien hoitokuntien jäsenille ja asiamiehille tiedotustilaisuus. Tilaisuuden tarkoituksena on lisätä osallistujien osaamista uusien omistajien liittymisestä, yhteismetsien lisämaiden ostosta, hallinnosta ja talouden hoidosta, verotuksesta ja uusista ansaintamahdollisuuksista. Lisäksi pyritään myös siihen, että hankealueen yhteismetsät verkostoituisivat ja parantaisivat keskinäistä yhteistyötään. Näihin tiedotustilaisuuksiin tavoitellaan mukaan yhteensä 35 henkilöä ja yhteistyökumppanina on Eteläisen Suomen yhteismetsät ry. Järjestetään 3 kpl vanhojen yhteismetsien laajenemiseen tähtäävää tiedotustilaisuutta (avoimien ovien päivää). Osanottajatavoite on 75 henkilöä. Tilaisuudet järjestetään laajentumishaluisten yhteismetsien kanssa ja niihin kutsutaan lähialueen metsänomistajia sekä kuntien edustajia. Järjestetään 6 kpl metsäsijoittamiseen/metsätilakauppaan/metsään ostoon ja myyntiin liittyvää tiedotustilaisuutta. Osanottajatavoite on 150 henkilöä. Yhteistyökumppaneina ovat mm. metsänhoitoyhdistykset, kiinteistönvälittäjät ja pankit. Yhteenveto edellä mainituista tiedotustilaisuuksista: Aihe Tilaisuuksien määrä, kpl Osallistujatavoite, kpl Sukupolvenvaihdos Kuolinpesät ja metsäyhtymät Kannattava metsätalous Sukupolvenvaihdos 2 80 Yhteismetsien hallinta 1 35 Yhteismetsien avoimet ovet 3 75 Metsätilakauppa Yhteensä Järjestetään 2 kpl koko lauantaipäivän mittaista messutapahtumaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksesta (Turku ja Pori). Messutapahtumaan pyritään saamaan mukaan

8 Hankesuunnitelma Sivu 8/12 neuvontaosastoilla kaikki keskeiset metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa ja muussakin metsänomistuksessa mukana olevat toimijat (metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuus, metsäpalveluyrittäjät, Otso metsäpalvelut, Suomen metsäkeskus, pankit, kiinteistönvälittäjät, vakuutusyhtiöt, verohallinto, Maanmittauslaitos, Pro Agria jne). Ko. toimijoiden neuvontaosastojen lisäksi näytteilleasettajien asiantuntijat pitävät messutapahtumassa noin 20 noin 30 minuutin mittaista tietoiskua keskeisistä metsätilan sukupolvenvaihdoksiin ja metsänomistukseen liittyvistä teemoista. Näiden kahden metsätilan sukupolvenvaihdosmessun yhteenlaskettu kävijätavoite on 600 henkilöä. Lisäksi tavoitteena on, että molemmissa messutapahtumassa on 15 näytteilleasettajaa. Lisäksi hanke osallistuu muihin messutapahtumiin. Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen laaditaan hankkeen toimesta maakuntakohtainen luettelo niistä asiantuntijoista, jotka neuvovat ja avustavat metsänomistajia metsätilan sukupolvenvaihdokseen käytännön toimenpiteissä (spv-neuvonta, metsätila-arviot, kauppakirjat, lahjakirjat, perinnönjakokirjat, lahjaveroilmoitukset, luovutusvoittoveroilmoitukset, varainsiirtoveron maksu, lainhuudon haku, arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen jne). Luettelot päivitetään hankkeen aikana kerran vuodessa. Tätä asiantuntijaluetteloa voidaan jakaa metsätilan sukupolvenvaihdosta harkitseville ja toteuttaville metsänomistajille. Lisäksi Suomen metsäkeskus tiedottaa hankeaikana säännöllisesti ko. asiantuntijaverkostoa metsätilan sukupolvenvaihdosasioissa tapahtuvista muutoksista. Hanke tiedottaa aktiivisesti erilaisista metsätilojen omistusjärjestelyihin liittyvistä asioista. Käytössä ovat kaikki keskeiset tiedotuskanavat (maakuntalehdet, valtakunnalliset lehdet, paikallislehdet, radiot, tv ja myös sosiaalinen media mahdollisuuksien mukaan). Tavoitteena on, että hanke olisi esillä eri tiedotusvälineissä hankeaikana 15 kertaa. Kehitetään verkossa toimiva palvelu, jossa metsänomistajat voivat anonyymisti kertoa omasta tilanteestaan ja kysyä siihen alustavaa ratkaisua. Verkkoneuvontapalvelussa tiedotetaan myös omistusjärjestelyjen ajankohtaisista asioista sekä kerrotaan rohkaisevia esimerkkejä onnistuneista omistusjärjestelyistä. Hanke toimii yhteistyössä lähialueen muiden metsänomistukseen liittyvien hankkeiden kanssa. Hankkeelle töitä tekevät osallistuvat tarjolla oleviin hankkeen toiminnan toteutusta tukeviin koulutus- ja tiedotustilaisuuksiin, joilla lisätään ja ylläpidetään heidän osaamistaan tästä aihepiiristä. Hankkeen pitämien tiedotustilaisuuksien myötä monet metsänomistajat lähtevät toteuttamaan erilaisia metsänomistusratkaisuja omilla tiloillaan. Tämän tiedonvälityshankkeen työaikaa ja varoja ei käytetä tilakohtaisten sukupolvenvaihdosratkaisujen, tila-arvioiden tekemisiin, luovutusasiakirjojen tekemiseen, veroilmoitusten tekemiseen ja vastaaviin muihin töihin. Ne työt hoidetaan ko. töitä tekevien organisaatioiden ja yritysten normaaleina töinä. Suunnitelmallisten sukupolvenvaihdosten ja omistusjärjestelyjen toteuttaminen sekä metsänomistajien kannustaminen aktiiviseen ja tulokselliseen metsätalouden harjoittamiseen vaativat jatkuvaa ja monipuolista tiedotusta. Tämän hankesuunnitelman laajuudessa toteutettavaksi suunniteltu tiedottaminen metsätilan omistusjärjestelyistä ja

9 Hankesuunnitelma Sivu 9/12 aktiivisesta ja yritysmäisestä metsätaloudesta ei ole mahdollista ilman ulkopuolista kehittämishankerahoitusta. Hankkeen toteuttamisen ja tavoitteiden täyttymisen suurimmat riskit ovat siinä, että hankkeen tiedotustilaisuuksin ei saada väkeä. Tähän riskiin varaudutaan sillä, että ko. tiedotustilaisuuksia markkinoidaan perinteisten lehti-ilmoitusten lisäksi henkilökohtaisilla kohdennetuilla kutsuilla ja sähköisillä kanavilla. Lisäksi tiedotustilaisuuksia järjestetään tiiviissä yhteistyössä metsäalan ja muidenkin aihealueen toimijoiden kanssa, ja tätä kautta saadaan tieto tiedotustilaisuuksista leviämään tehokkaammin kuin vain yhden organisaation kautta. 6 Yhteys Manner-Suomen maaseudun kehittämis- ohjelmaan, alueellisiin ohjelmiin ja hallitusohjelmaan Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Ohjelma ja sen toimenpiteet perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston maaseutuasetukseen, jossa määritellään maaseudun kehittämiselle kolme tavoitetta: maatalouden kilpailukyky, luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmasto sekä maaseutualueiden tasapainoinen alueellinen kehitys. Hanke toteuttaa kuudesta unionin määrittelemästä prioriteetista seuraavia: tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maa- ja metsätaloudessa sekä maaseudulla maatilojen elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn parantaminen kaikenlaisessa maataloudessa kaikilla alueilla sekä innovatiivisen maatilateknologian ja kestävän metsänhoidon edistäminen voimavarojen tehokkaan käytön sekä vähähiiliseen, ilmastoa säästävään talouteen siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvike- ja metsäsektoreilla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa yhteisiksi läpileikkaaviksi teemoiksi on määritelty innovaatiot, ilmaston muutos ja ympäristö. Muita ohjelman läpileikkaavia teemoja ovat kestävä kehitys, alueen tasapainoinen kehitys, nuorten ja naisten huomioon ottaminen ohjelmassa ja sen toteutuksessa sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus. Tämän hankkeen toimenpiteillä lisätään metsien hoitoa ja kestävää käyttöä, pidetään metsät kasvuvoimaisina ja tätä kautta hillitään ilmastonmuutosta. Lisääntyvät hakkuut ja hoitotyöt tuovat metsä- ja työtuloja erityisesti maaseudulle, ja näin kaupunkien ja maaseudun kehitys on aikaisempaa tasapainoisempaa. Lisääntyvien sukupolvenvaihdosten ja omistusjärjestelyjen myötä nuorten osuus metsänomistajissa lisääntyy, ja se omiaan muuttamaan metsänomistajakuntaa tasapainoisemmaksi. Satakunnan maaseutustrategiassa painopisteessä Ammatillinen ja erikoistunut osaaminen tavoitellaan metsätiedon lisäämistä metsänomistajien, yrittäjien ja alueen toimijoiden keskuudessa, mikä edesauttaa metsien monimuotoista ja suunnitelmallista hyödyntämistä. Toimenpiteenä esitetään omaa metsää koskevan tiedon ja eri käyttövaihtoehtojen välittäminen käyttäen yhä enemmän henkilökohtaisia kontakteja. Tiedon levittäminen on olennaista erityisesti metsänomistajille, jotka asuvat etäällä metsistään ja joille metsätaloudella ei ole merkittävää vaikutusta tulon lähteenä.

10 Hankesuunnitelma Sivu 10/12 Painopisteessä Dynaaminen yrittäjyys hanke toteuttaa sukupolvenvaihdoksen edistämistä ja omistusrakenteiden kehittämistä, metsien pirstoutumisen vähentämistä sekä yhteismetsien edistämistä. Varsinais-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma: Painopisteen Maa- ja puutarhatalous tavoitteena on sukupolvenvaihdoksiin kannustaminen ja niiden tukeminen. Painopisteen Metsäketju tavoitteena ovat: -Uudet metsän omistamisen ja metsäyrittäjyyden muodot (mm. yhteismetsät) koulutustarjonnan tulee olla kattavaa ja yrittäjyyttä tukevaa kotimaisen puun käyttöä lisätään edelleen metsävaratietoa hyödynnetään tehokkaasti Hanke tukee myös energiapuun tarjonnan lisäämistä sekä lisää metsäpalveluyritysten palveluiden kysyntää. Lisäksi metsänomistuksen ja metsätilarakenteen kehittäminen on vahvasti esillä monissa valtakunnallisissa maaseudun kehittämisen ja myös metsäpuolen strategioissa ja ohjelmissa. Suomen biotalousstrategiassa ja Kansallisessa metsästrategiassa 2025 nostetaan aktiivinen ja yritysmäinen metsätalouden harjoittaminen sekä tila- ja metsänomistusrakenteen parantaminen merkittäviksi keinoiksi metsien kestävän käytön tehostamisessa. Metsätilarakenneasiat ovat erittäin näkyvästi esillä toukokuussa 2015 julkistetussa hallitusohjelmassa. Hallituksen metsäpuolen päälinjauksissa todetaan, että puun käyttöä monipuolistetaan ja lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa ja sen jalostusarvoa kasvatetaan. Metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito. Lisäksi hallitusohjelmassa edistetään sukupolvenvaihdoksia ja lisätään metsä- ja yrittäjävähennystä sekä nopeutetaan perikuntien elinkaarta. Tässä hankkeessa suunnitellut toimenpiteet toteuttavat erittäin hyvin tuoretta hallitusohjelmaa. Satakunnassa toteutettiin Metsänomistuksen monet mahdollisuudet tiedonvälityshanke Siinä oli sukupolvenvaihdosten edistämisen lisäksi esillä myös metsien vapaaehtoisen suojelun edistäminen. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa toteutettiin Metsätilarakenteen kehittäminen tiedonvälityshanke Edellä mainittujen hankkeiden hyvistä kokemuksista otetaan mallia tähänkin hankkeeseen. Kokemusten mukaan osallistujia tilaisuuksiin saatiin hyvin. Uutta kohderyhmää on tullut runsaasti suurten ikäluokkien tultua siihen vaiheeseen, jossa ryhdytään valmistelemaan omaisuuden siirtoa jälkipolville. 7 Toiminta-alue, kohderyhmä, hyödynsaajat sekä aikataulu Hankkeen varsinaisena toiminta-alueena on Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat poislukien Paraisten ja Kemiönsaaren ruotsinkieliset kunnat. Lähes kaikki hankkeen

11 Hankesuunnitelma Sivu 11/12 tiedotustilaisuudet ja muukin toiminta järjestetään hankkeen varsinaisella toiminta-alueella, mutta muutama hankkeen tilaisuus tai retki voidaan järjestää lähialueella, mutta silloinkin merkittävä osa osallistujista joko asuu tai omistaa metsää hankealueella. Aikaisempien hankkeiden sijoittumisen perusteella tilaisuuksien painopiste on hankkeen alussa Varsinais-Suomessa ja lopussa satakunnassa. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat hankealueella asuvat tai siellä metsää omistavat metsätilojen omistusjärjestelyjä harkitsevat metsänomistajat. Lisäksi hankkeen toimenpiteiden kohderyhmänä ovat hankealueen metsäalan toimijat (metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuus, metsäpalveluyrittäjät, Otso metsäpalvelut, Suomen metsäkeskus, metsä- ja maatalousalan oppilaitokset jne) sekä muut metsien omistusjärjestelyjä toteuttavat (pankit, kiinteistönvälittäjät, asianajotoimistot, Pro Agria) ja erilaiset metsänomistuksen kanssa tekemisissä olevat muut tahot (Maanmittauslaitos, verohallinto, vakuutusyhtiöt, Mela, maistraatit, edunvalvojat jne). Hankkeesta hyötyvät metsänomistajien lisäksi biotaloussektorilla toimivat metsäalan yrittäjät, metsäalan toimijat, metsäteollisuus, näille erilaisia palveluja tuottavat tahot sekä koko yhteiskunta lisääntyvien metsätulojen, yrittäjätulojen, työllisyyden ja yhteiskunnan lisääntyvien verotulojen kautta. Hanke toteutetaan kolmivuotisena tiedonvälityshankkeena aikavälillä Miten toteutumista arvioidaan ja hankkeessa syntyvää toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen Ohjausryhmä seuraa kohdassa 4 lueteltujen hankkeen toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Hankkeessa työskentelevien Suomen metsäkeskuksen ja toimihenkilöiden ja hankkeen tiedotustilaisuuksissa mukana olleiden eri metsäorganisaatioiden metsäammattilaisten ja muiden toimijoiden ammattilaisten osaaminen metsätilan sukupolvenvaihdoksissa paranee hankkeen myötä oleellisesti. Tämä lisääntyvä ammattitaito on hankealueen metsänomistajien käytettävissä vuosia ja jopa vuosikymmeniä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Samoin hankkeeseen osaa ottavien metsänomistajien ja yhteismetsien osaaminen lisääntyy ja aktivoi ko. henkilöitä ja tahoja aktiivisen ja yritysmäisen metsätalouden harjoittamiseen. Hankkeessa laaditaan molempiin maakuntiin toimijaluettelot metsätilan sukupolvenvaihdostoimijoista. Ne päivitetään kerran vuodessa hankkeen aikana. Hankkeen päättymisen jälkeen Suomen metsäkeskus päivittää ko. luettelot kerran vuodessa normaalina valtionaputyönä, ja se julkaistaan sivustolla. Metsäkeskus tiedottaa myös hankkeen jälkeen valtionaputyönä säännöllisesti ko. asiantuntijaverkostoa metsätilan sukupolvenvaihdoksiin liittyvissä asioissa.

12 Hankesuunnitelma Sivu 12/12 Hankkeen tuloksena sadoilla, jopa tuhansilla hankealueen metsätiloilla käynnistyy sukupolvenvaihdos. Osa näistä sukupolvenvaihdoksista toteutuu hankeaikana ja osa myöhemmin. Näihin tilakohtaisiin sukupolvenvaihdoksiin liittyvät erilaiset asiakirjoihin ja ilmoituksiin liittyvät työt tehdään hankeaikana ja sen jälkeenkin ko. organisaatioiden normaalina työnä, eivätkä ne lisää hankkeen kustannuksia. 9 Tiedottaminen Hanke tiedottaa aktiivisesti erilaisista metsätilojen omistusjärjestelyihin liittyvistä asioista. Käytössä ovat kaikki keskeiset tiedotuskanavat (maakuntalehdet, valtakunnalliset lehdet, paikallislehdet, radiot, tv ja myös sosiaalinen media mahdollisuuksien mukaan). Hankkeelle perustetaan omat sivut Hankkeen käynnistymisen jälkeen laaditaan erillinen tiedotussuunnitelma. 10 Hankkeen budjetti (kustannukset ja rahoitus) Hankkeen budjetti perustuu siihen, että hankkeessa tehdään työtä 10 kk/v. Suurimat työpanokset ovat hankeneuvojalla, koulutussihteerillä sekä projektipäälliköllä. Lisäksi hankkeessa työskentelee myös muita Suomen metsäkeskuksen asiantuntijoita ja toimihenkilöitä luennoitsijoina, tietoiskujen pitäjinä, spv-messujen eri tehtävissä, viestintäja ilmoitusmateriaalin tekijöinä, taloushallinnon tehtävissä. Lisäksi joihinkin hankkeen tiedotustilaisuuksiin hankitaan ostopalveluna luennoitsija-apua. Hankkeeseen nimetään ohjausryhmä. Ohjausryhmässä ovat edustettuina ELY-keskukset, Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuus, yhteismetsät, Maanmittauslaitos ja pankki. Hanke toteutetaan ns. tiedonvälityshankkeena, jossa tukiprosentti on 100 %. Hankkeen kolmen vuoden ( ) yhteenlasketut kustannukset ovat seuraavat: Palkat ja niiden sivukustannukset Ostopalvelut Flat rate (24 %) Yhteensä Rahoitus, ELY-keskukset, josta Satakunnan ELY Varsinais-Suomen ELY