Case Koivujärvi. Liite kirjaan Tasapainoa lähijohtamiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Case Koivujärvi. Liite kirjaan Tasapainoa lähijohtamiseen"

Transkriptio

1 Case Koivujärvi Liite kirjaan Tasapainoa lähijohtamiseen

2 SISÄLLYS Case 1. Strategian onnistumisen arviointi Koivujärven kaupungissa 3 Case 2. Kaupunginteatterin kehittämisprosessi uusien tavoitteiden ja painopisteiden sopimiseksi 6 Case 3. Elinkeinotiimin tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittareiden määrittely osallistavalla mallilla 9 Case 4. Dialogilla strategista ajattelua työyksikön arkityöhön 16 Case 5. Työyhteisön toimintatapa hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi 20 Case 6. Työyhteisön ilmapiiritutkimuksen tulosten käsittely 23 Case 7. Henkilökohtaisen tuloskortin työstäminen 30 Case 8. Kehityskeskustelut hyvän henkilöstöjohtamisen ja työn tekemisen välineenä 32 Case 9. Osallistava johtamistapa ja kannustaminen vallitsevaksi käytännöksi 39 Case 10. Oppimisen johtamisen haasteet kuntatyössä 48 Epilogi 55 2

3 1. Strategian onnistumisen arviointi 2. Asiat joihin haluttiin muutos Sivistystoimi halusi, että Koivujärven kaupungissa aletaan kiinnittää entistä enemmän huomiota yli sektorirajojen tehtävään työhön, profiloituihan kunta visiossaan turvalliseksi asuinpaikaksi. Monien koulujen arvioinneissa oltiin kuitenkin huolestuneita siitä, että ongel- STRATEGIAN STRAGIAN- TOTEUTTAMIS- - VUOSI TOIVOLASSA Esimiehen toiminta oman työyhteisön kanssa STRATEGIAN ONNISTUMISEN ARVIOINTI UUDET PAINOPISTEET JA TAVOITTEET TOIMINTA - SUUNNITELMA TULOSKORTTI ONNISTUMISEN SEURANTA, ARVIOINTI TIIMISS Ä ONNISTUMISEN ARVIOINTI HENKILÖ- TASOLLA PALKITSEMINEN JA KEHITTYMINEN Terttu Pakarinen Case 1. Strategian onnistumisen arviointi Koivujärven kaupungissa 1. Tilanneyhteys Koivujärven kaupunginvaltuusto tarvitsi vuoden lopussa tietoa siitä, miten kaupunki oli onnistunut strategisissa tavoitteissaan. Valtuusto työskenteli kokonaisen päivän seminaarissa, jonka tavoitteena oli arvioida mennyttä vuotta ja suunnata toimintaa uudelleen seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaa varten. Strategia oli tehty pitkällä tähtäimellä ulottuvaksi jopa yli valtuustokauden, koska kunta oli Paras-hankkeessa tehnyt hyvin kauaskantoisia rakenteellisia uudistuksia. Kaupunginjohtaja Paukkonen esitteli tietoa tuloksellisuudesta. Käytettävissä olivat tilinpäätöstiedot, henkilöstöraportti ja kuntalaispalaute, joka kattoi sekä alueen elinkeinoelämän että asukkaiden näkemyksiä kunnan palveluista. Toimialat olivat keränneet asiakaskyselyillä palautetta palvelujen käyttäjiltä. Saatu palaute oli käsitelty ensin työyksiköissä ja tiimeissä, joista oli koottu toimialan näkemys tavoitteidensa saavuttamisesta. Tuloksellisuustieto oli ilmaistu sekä määrällisenä, tunnuslukujen tuottamana tietona että kuvailevana, sanallisena tietona. Tiimeissä oli pohdittu myös sitä, mikä oli estänyt ja mikä puolestaan oli edistänyt tavoitteiden saavuttamista. Erityisesti tiimeissä oli käsitelty kysymystä Miksi? Heillä oli tapana kokoontua viikoittain käymään läpi asiakaspalaute, jossa vasta miksi-kysymykseen vastaaminen auttoi parantamaan toimintaa palautteen pohjalta. Näin he pystyivät myös paremmin kertomaan toimialalle siitä, millä tavalla toimintaa toivottiin suunnattavan uudelleen. Samalla he oppivat itse. 3

4 mat kasautuvat tietyille perheille. Lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ehti liian pitkälle, ennen kuin kukaan kiinnitti siihen huomiota. Opettajien aika ei riittänyt kaikkien ongelmien ratkaisuun. Eräs opettaja oli kuullut Veso-koulutuksessa ns. varhaisen puuttumisen mallista, jossa opetustoimi, nuoriso- ja kulttuuritoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi tekevät yhteistyötä. Jopa tekninen sektori oli ollut jossakin kunnassa mukana toiminnassa. Niinpä kaupunginjohtaja pyysi sivistystoimenjohtajaa esittelemään toimialan tuloksia ja uutta toimintamallia valtuustoseminaariin. Valtuustossa kyseltiin mallin vaikutuksista kuntalaisten arkeen: Vähenivätkö kalliit huostaanotot ja ilkivalta kaupungilla? Toimivatko luokat paremmin? Mitä resursseja tällainen toiminta vaatisi? Missä voitaisiin säästää? Valtuusto vakuuttui siitä, että tällainen toimintamalli sopisi oikein hyvin Koivujärven kaupungin strategisiin tavoitteisiin. Olihan tarkastuslautakuntakin kiinnittänyt huomiota huostaanottojen lisääntymiseen, vaikka tavoitteena oli perheiden hyvinvointi. 3. Miten toimittiin Valtuuston strategia oli laadittu tasapainotetun mittariston mallin mukaisesti. Niinpä mittarit oli laadittu myös mittaamaan sitä, missä matkalla kohti strategisia tavoitteita nyt ollaan. Vaikuttavuus oli tuntunut kaikista hankalimmalta mitata, kunnes huomattiin, että siinähän on kysymys pikemminkin arvioinnista kuin mittaamisesta. Jokaisella toimialalla koottiin tietoa siitä, millaisia vaikutuksia palvelulla on asiakkaan tilanteeseen. Sivistystoimessa tiedettiin oppimistuloksista, terveyskeskuksessa palvelun käyttäjän tilaa arvioitiin hoitosuunnitelman yhteydessä. Näistä itse palvelutoiminnassa tapahtuvista vaikutuksista muodostuu vaikuttavuus, jos tietoa kootaan ja käytetään määrätietoisesti. Kuntalaisten asiakaskyselyissä palveluista esittämät mielipiteet ovat tärkeitä. Henkilöstökyselyillä saatiin esiin henkilöstön käsityksiä työtilanteestaan. Henkilöstön osaamista oli kartoitettu ja kehittämissuunnitelma laadittu siten, että osaamista voitaisiin kehittää uudelleensuunnatun palvelun tarpeisiin. Prosessit tuntuivat aluksi aika vaikealta arviointialueelta, kunnes havaittiin, että laadunhallinta on prosessien toimivuuden arviointia. Kehittämisyksikön konsultti sai tehtäväkseen koota valtuustolle tietoa arviointitavoista ja mittareista. Niitä olikin tarjolla vaikka kuinka paljon, mutta niiden tuottamaa tietoa piti analysoida. Itse asiassa tarvitsi valita kunnan omien tavoitteiden kannalta olennaiset arviointivälineet ja mittarit. Valtuusto ymmärsi myös, että mittaaminen ei ole itsetarkoitus. Se antaa tuloksellisuudesta tietoa jonka pohjalta voidaan arvioida ja priorisoida toimintaa. Päätöksentekohan on paljolti asioiden asettamista tärkeysjärjestykseen ja voimavarojen suuntaamista tärkeimpinä pidettäviin asioihin. Sivistystoimenjohtaja Sirkka Virtanen oli pannut merkille, että itse työssä ja palvelussa syntyy paljon ns. hiljaista tietoa, joka jää koulujen sisäiseksi tiedoksi. Hän pohti, että mitenkähän sen tiedon saisi puettua sellaiseen muotoon, että myös poliittiset päätöksentekijät kiinnostuisivat siitä. Lopulta hän keksi, että tällaisen laadullisen tiedon voi dokumentoida eri tavoin. Siitä voi tehdä vaikka luokitteluja. Kyllä sieltä ns. asiakasrajapinnasta löytyy paljonkin kehittämisideoita, joilla tulosta voi parantaa. Niinpä hän kehitteli eri tasoille foorumit, joissa tulostietoa käsitellään eri näkökulmista ja toiminnalle esitetään kehittämiskohteita. Lopputulemaa kutsuttiin hienosti strategiakartaksi, joka kuvasi tiiviissä muodoissa koko strategisen ajattelun tulokset. Se kertoi päätöksentekijöille myös, mitkä tavoitteet on saavutettu, mikä oli alkutilanne ja miten toimitaan tavoitteen saavuttamiseksi. Sivistystoimenjohtaja Virtanen näki tehtävänsä siten, että hänen tuli käydä läpi valtuuston asettamia tavoitteita myös oman toimialansa johtoryhmässä. Tässä johtoryhmässä tulkittiin näitä tavoitteita sivistystoimen näkökulmasta. Toimialalla pidettiin tärkeänä, että henkilöstö sitoutuisi omalla toiminnallaan strategisiin tavoitteisiin. Niinpä toimialalla oli luotu käytäntöjä, joissa pidettiin yllä vuoropuhelua tavoitteista. Johtoryhmässä opittu vuoropuhelu ja strategisen ajattelun tapa siirtyivät esimiestyössä eteenpäin koko toimialan eri yksiköihin ja tiimeihin. Lopulta tuloksia, tavoitteita ja kehittämistä käsiteltiin myös kehityskeskusteluissa työsuorituksen arvioinnin yhteydessä. 4

5 4. Mitä tuloksia saavutettiin Koivujärvellä oli luotu strategisen onnistumisen arviointijärjestelmä, joka kattoi kaikki tasot organisaatiossa. Lisäksi oli luotu toimintamalli, jossa suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen kohtaavat jokaisen arkityön. Mutta pari asiaa oli jäänyt vähälle huomiolle. Näistä ensimmäinen oli se, että jokainen ihminen voi hankkia palautetta työstään myös itse. Toinen oli tiedon muokkaaminen ja jakaminen kunkin kohderyhmän mukaan. Tieto oli hajallaan organisaatiossa, ja jonkun tehtäväksi tuli sen koonti ja analysointi kunkin ryhmän tarpeisiin. Valtuusto tarvitsee tiivistettyä tietoa tavoitteiden saavuttamisesta. Ryhmät tai tiimit tarvitsevat tietoa palvelun parantamiseksi. Kun tietoa kerätään ja muokataan sopivaan muotoon, sitä on helppo seurata jatkuvasti toiminnan parantamiseksi. Jos esimerkiksi työoloissa tapahtuu muutoksia kielteiseen suuntaan, syyt selvitetään ja tilanteeseen puututaan mahdollisimman varhain. Samalla tavalla käsitellään vaikkapa esikoulussa vanhemmilta tullut palaute. Koko kunta muuttaa strategioitaan onnistumista koskevan tiedon perusteella. Mutta tiedon täytyy olla luotettavaa ja mitata tavoitteita. Kun tuloksia ja tavoitteita koskevasta tiedon käsittelystä tuli arkipäivää, myös työhyvinvointi alkoi parantua. Tämä johtui siitä, että työn mielekkyys parani, kun pysyttiin kiinni itse perustehtävässä. Kunnallisissa töissä koetaan työmotivaation tulevan usein itse työstä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Tavoitteita koskeva keskustelu lisäsi myös ymmärrystä koko kunnan tavoitteista ja taloudellisesta tilanteesta. Ei siis tarvinnut sitouttaa ihmisiä, vaan heillä itsellään oli mahdollisuus sitoutua strategisiin tavoitteisiin ja samalla oman työn tavoitteisiin. Eihän se hyvä opetus ollutkaan niin kaukana kunnan strategista tavoitteista. Ja se sektorirajat ylittävä yhteistyö tuntui säästävän kaikkien voimia ja tuovan onnistumisen kokemuksia työhön vaikeissakin tilanteissa. 5. Toimintamalli Koivujärvellä kehitetty toimintamalli kiteytettiin taulukoksi, joka voi toimia jokaisen työpaikan itsearvioinnissa välineenä strategisen onnistumisen arvioinnista. Se käy myös muistilistaksi siitä, millaisia asioita täytyy ratkaista arviointijärjestelmää kehitettäessä. Strategian onnistumisen arviointi Yksilö Ryhmä, tiimi Toimiala/kunta Arviointi Miten yksilö arvioi omaa toimintaansa? Miten tiimit arvioivat omaa toimintaansa? Miten toimitaan, kun huomataan, ettei edetä tavoitteiden suunnassa? Tulostiedon käsittely Miten yksilö hankkii tietoa ja palautetta? Miten tietoa hankitaan, tulkitaan, muokataan ja jaetaan? Miten tietoa analysoidaan? Päätöksenteko Miten yksilö parantaa omaa työsuoritustaan? Miten tiimit muuttavat toimintansa arviointitiedon pohjalta? Miten kunta muuttaa strategioitaan menestymistä koskevan tiedon perusteella? Lisätietoa https://extra.humap.com/tool/, 5

6 2. Uudet painopisteet ja tavoitteet STRATEGIAN TOTEUTTAMIS - VUOSI TOIVOLASSA TURVALASSA Esimiehen toiminta oman työyhteisön kanssa Petri STRATEGIAN Kervola ONNISTUMISEN ARVIOINTI UUDET PAINOPISTEET JA TAVOITTEET TOIMINTA - SUUNNITELMA TULOSKORTTI ONNISTUMISEN SEURANTA, ARVIOINTI TIIMISS Ä ONNISTUMISEN ARVIOINTI HENKILÖ- TASOLLA PALKITSEMINEN JA KEHITTYMINEN Case 2. Kaupunginteatterin kehittämisprosessi uusien tavoitteiden ja painopisteiden sopimiseksi 1. Tilanneyhteys Kulttuurijohtaja Fernström oli toinen kaupungin johtotiimin työpajan alustaja. Hänellä ei ollut kalvoja, ei papereita, vaan hän alkoi tuosta vain kertoa kuulijoille tarinaa omasta strategiatyöstään. Naapurikaupungin, Koskenrannan kaupunginteatterin johtaja halusi käynnistää teatterin kehittämisprosessin yhdessä talon henkilökunnan kanssa. Teatterin johtajan toimikausi oli jo loppumassa, mutta siitä huolimatta hän päätti toteuttaa prosessin, joka loisi uudelle teatterinjohtajalle hyvät lähtökohdat teatteritoiminnan kehittämiselle. Ensimmäisessä vaiheessa järjestettiin omia kehittämisseminaareja tekniselle ja taiteelliselle henkilöstölle. Vaikka erillisissä seminaareissa saatiinkin käytyä läpi monia keskeisiä kysymyksiä, jäi henkilöstöryhmille kuitenkin tunne siitä, että ristiriidat taiteellisen ja teknisen henkilöstön välillä olivat jopa kasvaneet henkilöstöryhmien erillisten kehittämisseminaarien johdosta. Toisaalta asioita saatiin näin myös esille ja niistä oli helpompi keskustella. Asiaan haluttiin saada parannusta järjestämällä kehittämisprosessin päätteeksi myös yhteisiä tilaisuuksia, joissa kaikki henkilöstöryhmät voivat yhdessä keskustella tulevaisuuden haasteista. Yhteisten kehittämisseminaarien haluttiin myös johtavan konkreettisiin tuloksiin, joihin koko talon väki on sitoutunut. 2. Asiat joihin haluttiin muutos Ongelmana oli se, että teatterin tekninen henkilöstö ja taiteellinen henkilöstö tuntuivat ajattelevan monista keskeisistä teatterin toimintaan liittyvistä kysymyksistä hyvin eri tavoin. Kehittämistarpeet koskivat muun muassa henkilöstön koulutustarvetta, työsuojelua sekä erityisesti työprosessien kehittämistä. Työprosessien osalta haasteet koskivat muun muassa 6

7 tuotantojen ja ohjelmistojen suunnittelua sekä aikataulutusta. Ohjelmistosuunnittelua haluttiin kehittää pitemmällä aikajänteellä. Kehittämisseminaarien kautta nousi esiin myös laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä, joiden vaikutus teatteriin koettiin haasteelliseksi. Humanististen pehmeiden arvojen ja kovan bisnesmaailman välinen yhteiskunnallinen ristiriita heijastui myös teatterin toimintaan tulostavoitteiden tiukentumisena. Taiteellinen henkilöstö näki ongelmana ns. intohimon pihtaajat eli työntekijät, jotka eivät suhtaudu työhön yhtä intensiivisesti kuin esimerkiksi näyttelijät. Toisaalta kaivattiin myös tuotantotahdin väljentämistä. Henkilöstö kaipasi hengitysaukkoja kiihkeän työrytmin keskellä, jolloin jäisi aikaa myös itsensä uusintamiseen. Henkilöstön toiveena oli, että työntekijöitä kuultaisiin enemmän ongelmien ratkaisemisessa. Tärkeimmäksi seikaksi nähtiin työnantajan aito huoli työntekijöiden hyvinvoinnista. Yhteisenä toiveena nousi esiin myös työilmapiirin parantaminen. Johtamiseen kaivattiin lisää ihmistuntemusta ja tilannetajua. Sen avulla myös uskottiin löydettävän uusia ratkaisuja henkilöstöryhmien välisiin ristiriitoihin. Kaikkien yhteisenä toiveena oli se, että teatterissa voitaisiin tehdä taiteellisesti kunnianhimoista ja korkeatasoista teatteria. 3. Miten toimittiin Teatterinjohtaja pyysi tuekseen kaupungin strategiatyössä mukana olleen muutosagenttikoulutuksen saaneen kehittäjän. Yhdessä teatterinjohtajan kanssa sovittiin työskentelyprosessista, johon koko henkilöstö osallistuisi. Ensimmäisessä yhteisessä seminaarissa henkilöstö työskenteli ryhmätöiden parissa etsien vastauksia teatterin keskeisiin kehittämishaasteisiin. Työryhmissä pohdittiin muun muassa peruskysymystä siitä, miksi kukin haluaa työskennellä teatterissa. Useimpien työntekijöiden perusteluna oli yksinkertaisesti rakkaus teatteriin. Teatterin työntekijälle oma ammatti oli toiveammatti. Työ antoi mahdollisuuden olla mukana haasteellisessa luovassa prosessissa, jossa on selkeä alku ja loppu. Teatterissa koettiin olevan edelleen eräänlaista magiikkaa. Näyttelijät tunnistivat itsessään myös esiintymisvietin, johon kuuluu intohimo liikuttaa ihmisiä ja heidän tunteitaan. Tämä sama halu tarjota ihmisille elämyksiä oli yhteinen myös muun henkilöstön kesken. Halu ottaa riskejä ja tehdä asioita, joita ei vielä osaa, tuntui sekin henkilöstöstä tärkeältä. Tällainen työskentely edellytti hyvin sallivaa työyhteisöä, koska työhön kuuluu oleellisesti itsensä voittaminen. Työn kautta avautui henkilöstölle myös mahdollisuus kehittyä ihmisenä. Erityisenä haasteena oli saada henkilöstö määrittämään teatterin tulevaa toimintalinjaa taiteellisten ja taloudellisten haasteiden ristipaineessa. Henkilöstölle annettiin ryhmätyötehtävä, jonka tavoitteena oli etsiä näkemystä teatterinjohtamisen keskeisiin haasteisiin. Ryhmätyön tehtävänä oli kuvitella tilanne kymmenen vuoden päässä pidettävään lehdistötilaisuuteen, jossa tiedotusvälineille esitellään teatterin uuden alkavan kauden ohjelmisto. Tehtävän toteuttaminen edellytti ryhmältä vaativaa suunnittelua, jossa oli määriteltävä ohjelmistopolitiikka siten, että se vastaisi tulevaisuudessa odottaviin haasteisiin. Muu osa seminaarin osallistujista sai esittää ryhmätyön purkamisvaiheessa toimittajia sekä esittää kiperiä kysymyksiä ryhmän jäsenille ohjelmistosta. Ryhmän tuli jakaa myös roolit siten, että jonkun ryhmän jäsenen tuli esimerkiksi esittää teatterin johtajaa ja jonkun talouspäällikköä. Näin jokaisessa ryhmässä jouduttiin jakamaan perinteisesti teatterinjohtajalle kuuluvaa vastuuta teatterin ohjelmistopoliittisista valinnoista. Ammattiroolien vaihtaminen auttoi ymmärtämään eri työtehtäviin kuuluvia erityishaasteita. Samastumalla teatterinjohtajan asemaan jaettiin sitä kokemusta, jota teatterin johtajan haasteelliseen työhön liittyy. Jokainen ryhmä joutui perustelemaan ns. kriittisille toimittajille ohjelmistovalintojaan ja etsimään perusteita sille, miksi mikäkin näytelmä oli ohjelmistoon valittu. Myös eläytyminen suurta yleisöä edustavan toimittajan rooliin auttoi henkilöstöä hahmottamaan teatterin ulkopuolella olevien asiakkaiden näkemystä siitä, millaista on hyvä teatteri omassa kaupungissa. Mikäli suuren näyttämön keskeiseksi teokseksi valittiin yleisöä kosiskeleva viihteellinen musikaali, joutui ryhmä perustelemaan valintojaan ns. toimittajille 7

8 usein taloudellisin perustein. Vaatimukset taiteellisesti korkeatasoisesta ohjelmistosta herättivät kiihkeitä keskusteluja teatterin perustehtävästä. Keskeiseksi kysymykseksi nousikin lopulta se ketä varten teatteria tehdään. Verotuloilla rahoitettava julkisen palvelun teatteri ei voi toimia pelkästään taloudellisin perustein menettämättä taiteellisen itsenäisyytensä. Teatterilla on aina laajempi vastuu yleisöstä. Teatterin yleisöä on myös se osa väestöstä, joka ei jostain syystä halua tai pääse katsomaan tarjolla olevaa ohjelmistoa. 4. Mitä tuloksia saavutettiin Kehittämisprosessissa saavutettiin yhteinen ymmärrys teatterin kehittämishaasteista. Niin teknisen kuin taiteellisen henkilöstön kesken sovittiin yhteisistä menettelytavoista, joilla päätettiin parantaa teatterin toimintaa. Samalla annettiin edellytyksiä työilmapiirin kehittämiseen. Ohjelmistosuunnittelun osalta sovittiin, että taiteelliset perusteet toimivat ohjelmistovalintojen pohjana. Yhdessä päätettiin koota uusille työntekijöille tarkoitettu perehdyttämiskansio. Esitysten määrää päätettiin hieman supistaa. Organisaation sisäiseen tiedottamiseen päätettiin kiinnittää erityistä huomiota. Työajan suunnittelun aikajännettä pidennettiin, jotta työajan suunnittelu pysyy paremmin hallinnassa. Yhteisesti sovittiin myös siitä, että toteutetun kaltaisia kehittämistilaisuuksia järjestettäisiin myös jatkossa, jotta työntekijöiden tarpeet saadaan paremmin tietoon pysyvänä kehittämisprosessina. Yhtenä keskeisenä tuloksena syntyi myös käsitys siitä, millaista johtajaa teatteri tulevina vuosina tulisi tarvitsemaan nykyisen johtajan kauden jälkeen. 5. Toimintamalli Ennakointidialogin työyhteisöversio yhteisen vision ja strategisten toimien ideoimiseksi: 1. Ota mukaan 3 5 näkökulmaa haasteena olevaan asiaan (esim. asiakas, esimies, työntekijä, luottamushenkilö) ja pyydä näitä näkökulmia suoraan edustavat pieneen paneelikeskusteluun eteen; muut ovat yleisönä. 2. Kerro, että kysymyksessä esimerkiksi kolmen vuoden päästä on noin puolen tunnin lehdistötilaisuus, joka on järjestetty, koska työyhteisömme on palkittu alansa parhaan tunnustuspalkinnolla. 3. Esitä panelisteille kaksi kysymystä, joihin ei tarvitse valmistautua etukäteen a. Mitä olemme työyksikkönä saaneet aikaan, mistä arvelet meidät palkitun? b. Muistele, mikä oli tilanne kolme vuotta sitten, mitä silloin lähdettiin tekemään, jotta tuo tunnustuspalkintoon johtanut visio mahdollistui? 4. Kun kierros pari on käyty, yleisökin voi esittää kysymyksiä panelisteille. Voit pyytää jonkun sihteeriksi tai kirjata itse taululle näkemyksiä keskustelusta. 5. Tällä työtavalla saatte hyvää ainesta omaan onnistumisvisioon ja jopa ideoita toimenpiteiksi, joita voitte lähteä yhdessä toteuttamaan. 8

9 3. Toimintasuunnitelma ja tuloskortti STRATEGIAN TOTEUTTAMIS - VUOSI TOIVOLASSA Esimiehen toiminta oman työyhteisön kanssa STRATEGIAN ONNISTUMISEN ARVIOINTI UUDET PAINOPISTEET JA TAVOITTEET TOIMINTA - SUUNNITELMA TULOSKORTTI ONNISTUMISEN SEURANTA, ARVIOINTI TIIMISS Ä ONNISTUMISEN ARVIOINTI HENKILÖ- TASOLLA PALKITSEMINEN JA KEHITTYMINEN Jouko Kyllönen Case 3. Elinkeinotiimin tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittareiden määrittely osallistavalla mallilla Kysymyksessä oli ydintilanteena Koivujärven kaupungin strategian osallistava maastouttaminen Elinvoimatiimille. Tässä yksittäisessä tapauskertomuksessa on tämän hyvin tavallisen ydintilanteen lisäksi kerrottu tilanteeseen liittyvistä erityispiirteistä. Kertojana on Koivujärven uusi elinkeinojohtaja Asko Murto. Hänet kunnan johtoryhmä oli halunnut esimerkiksi, koska joka puolelta oli tullut viestiä: siinä on yksikkö, jossa ei vain puhuta, vaan toimitaan kunnan strategian mukaan viimeistä työntekijää myöten. 1. Tilanneyhteys Kunnanjohtaja oli ollut virassaan vasta pari vuotta. Hän oli nähnyt selkeästi, että moniin muutoksiin oli tarvetta. Yritystoiminta ja sen kehittäminen oli jo aiemmin nähty strategiseksi painotusalueeksi, ja siihen oli nyt hänen johdollaan tietoisesti panostettu. Ensimmäinen askel toiminnan muuttamisessa olivat rakenteelliset uudistukset organisaatiossa, sillä yksi hänen mieliteeseistään oli toiminta ei muutu, ellei rakenne muutu. Noin vuoden kestäneessä rakenneuudistuksessa elinkeinotoimi ja kunnan kehittämistoiminnot yhdistettiin. Niin näki päivänvalon Koivujärven kunnan uusi uljas Elinvoimatiimi.. Toinen, vielä tärkeämpi askel oli palkata kuntaan uusi kehitysjohtaja. Tämä oli välttämätöntä, sillä kaikki edelliset yritykset toiminnan kehittämiseen olivat kariutuneet henkilökysymyksiin ja koko perinteisen elinkeinotoimen organisaation paikoilleen jämähtäneeseen ajatteluun. Kehitysjohtajaksi valittiin vajaa vuosi sitten tohtori Asko Murto. Hän oli toiminut aikaisemmin elinkeinojohtajana toisessa kunnassa ja väitellyt tohtoriksi henkilöstövoimavarojen kehittämisestä vasta pari vuotta sitten. Odotukset uudelta vetäjältä tässä tilanteessa olivat kovat. Tarjolla oli tiukkaa dataa ja tilastonumeroiden valossa kylmää faktaa. Tulevaisuus ei näyttänyt hyvältä. Onneksi vastaanotto kunnassa oli päättäjien puolesta lämmin.. Siihen sopi hyvin hänen intonsa näyttää ja kokeilla tutkittujen asioiden ja teorioiden toimivuutta. Mutta arki oli karu. Vastassa olivat totutut vanhat tavat, jotka istuvat kuin täi tervassa. Tämän sai uusi kehitysjohtaja kokea uutta tehtävää aloittaessaan. Haasteita siis riitti niin asia- kuin henkilöstöpuolella. Nyt Asko seisoi 9

10 oman johtoryhmänsä kokouksessa ja alkoi kertoa, mitä oli tehnyt edellisellä strategiatyötä valmistavalla kierroksella. 2. Asiat joihin haluttiin muutos - analyysin kautta työhön käsiksi Ajattelin, että on kai parasta ensin tutustua maastoon, aloitti Asko, Niinpä kävin pienen haastattelukierroksen tavaten niin henkilöstöä kuin päättäjiä, sidosryhmiä ja ns. asiakkaiden edustajia. Halusin kuulla, mitä kentällä ihan oikeasti ajatellaan päästäkseni kunnolla kartalle. Älä oleta, vaan kysy ja kuuntele, ja muodosta vasta sitten johtopäätöksesi oli yksi opetus, jonka Asko oli kantapään kautta edellisessä työssään oppinut. Noin viikon kestäneen kierroksen lopuksi summailin havaintoja, piirtelin niitä puhtaalle paperille ajatuksia kelaten ja asioita mindmäppäillen. Visuaalisena tyyppinä näin uudelleen mielessäni ne painavimmat jutut: Yrittäjien tuoma viesti oli selvä. Kuva asiakaspalvelusta oli kuin maaliton tasapeli: elinkeinotoimi ei tiennyt, mitä yrittäjäkentässä tapahtui, eivätkä yrittäjät tienneet, mitä elinkeinotoimessa tapahtui. Päättäjät taas toimivat juuri niin kuin he olivat omissa ryhmissään etukäteen jo sopineet. Aisan yli ei hypitty, siitä kun ei yleensä seurannut muuta kuin harmeja. Henkilöstö taas teki samoja asioita kuin ennenkin. No tietenkin pienin muutoksin, niitä kun aina jostakin tuli. Pari kertaa vuodessa, kesällä ja joulun alla, oli toimintaa yhdessä suunniteltu. Yleensä oli vierailtu paikallisessa kylpylässä, rentoutuen tietenkin samalla. Päälle oli aina syöty ja saunottu, niin oli ollut tapana. Tutkimustyötä tehdessään ja väikkäriään väsätessään Asko oli oikein toivonut vielä pääsevänsä kokeilemaan ajatuksiaan käytännössä. Ja siinähän niitä nyt oli, pulmia joka laidasta. Sitä saa mitä tilaa joskus jopa pyytämättä, kertoi Asko muistellen puhtaalle paperille tekemiään isoja kysymyksiä ja avainsanoja, joita pyöri hänen mielessään, kun hän kelasi vajaan parin vuoden takaista tilannetta. Keskeiset kysymykset toimintatavan muuttamisessa tuntuivat siinä tilanteessa seuraavilta: Miten toimisin viisaasti ja innostaisin ja saisin kaikki mukaan tähän juttuun? Miten toimisin ihmisten kanssa, kautta ja avulla? Miten lisäisin ymmärrystä kokonaisuudesta ja jokaisen työntekijän käsitystä omasta tehtävästä osana kokonaisuutta? Miten saisin aikaan hyväksymistä ja sitoutumista, valtuuksien ottamista ja vastuuntuntoa? Miten edistäisin ymmärrystä palvelutehtävästä, asiakaslähtöisistä prosesseista? Miten saisin mukaan tavoitteellisuutta, mitattavuutta, tuloksia ja seurantaa? Edellä mainitut seikat tuntuivat silloin ihan keskeisiltä asioilta, joita Askon ymmärryksen mukaan hyvässä uudistumisprosessissa pitäisi olla. Mutta miten tämä temppu sitten tehdään? Hänen mieleensä hiipi kokemuksenomainen muisto entisestä elämästä. Mielikuvassaan hän näki täyteen lastatun, raskaan kivireen, jota hän oli vetämässä ihan yksin, eikä yhden yhtä auttamassa. Sitä painajaista hän ei ainakaan enää halunnut kokea. Nyt minun on toimittava toisin, välähti mielessäni. Silloin oivalsin ja ymmärsin, ettei asiaprosessi tai pelkää viestintä toimisi tai tässä riittäisi. Asiaprosessin rinnalla hän ajatteli nyt koko ajan mielessään henkistä sitoutumisprosessia. Avainsanat sitouttamisessa olivat yhdessä tekeminen, yhdessä asioiden pohtiminen. Sitä kautta syntyy ymmärrys ja sitten lopullisena sinettinä hyväksyminen. Kuljettamalla koko porukan yhteisen mietintäprosessin läpi hän voisi saada yhteiselle kuormalle lisää vetäjiä tai työntäjiä. Mietinnän lopputulos, jonka Asko asetti läppärin näytölle järkevän päättelyn jälkeen, näytti seuraavalta: 1. Organisaatiorakenne on tarkistettava, ja varmistettava, että se toimii: Sen on käsitettävä Elinvoimatiimin rakenne, tiimijako, vastuuhenkilöt ja toimintaprosessit 2. Koivujärven kunnan tavoitteista on johdettava koko Elinvoimatiimin tavoitteet. Kaikilla pitää olla selvillä suunta, strategiset päämäärät ja tavoitteet sekä panostukset. Keskeisistä toimenpiteistä, toiminnasta ja mittareista on sovittava yhdessä. 3. Kaikki tavoitteet on vietävä toteutukseen joku sanoisi jalkautettava mutta paremminkin ymmärrettävä tiimi- ja henkilötasolla 4. On sovittava yhdessä siitä, miten toteutusta seurataan, tuloksena elinvoimatiimin päivitetty vuosikello. 10

11 Hyvältähän se nyt näytti. Siinä oli sopiva marssijärjestys, miten asioita käsiteltäisiin. Se sopi sellaisenaan Koivujärven kaupungin vuosikalenteriin. Lopuksi hän aikataulutti ja rytmitti tehtävät. Samalla hän mietti mielessään, miten hän huolehtisi henkisestä puolesta, eli miten varmistaisi sitoutumisen. Ykkösvaiheen asiat Asko ajatteli käsitellä porukan kanssa parissa iltapalaverissa, samalla vähän asioita avaten ja totutellen porukkaa yhteistyöhön. Siihen henkilöstö ei ollut nimittäin tottunut. Siinä välissä hän voisi tehdä tarvittaessa selvitystyötä. Osan vaiheista hän ajatteli tehdä työpaikan ulkopuolella rauhallisemmassa ympäristössä, jos se vain porukalle sopisi. 3. Miten toimittiin? Vaihe 1. Valmistautuminen sekä perustyöt Elinvoimatiimi koostui kolmesta tiimistä, joiden nimet olivat Elinvoiman synnyttäminen, Elinvoiman kehittäminen ja Elinvoiman tuki. Tiimeille oli jo ennen Askon tuloa määritelty vetäjät. Kokonaisvahvuus oli 12. Perusrakenne näytti muutoin hyvältä, ainoastaan henkilökysymykset, sekä tiimien yhteisten resurssien liikkuvuus ja käyttö kiiretilanteissa herätti Askossa levottomuuden tunnetta. Saisiko hän tarvittavat muutokset aikaan näiden henkilöiden avulla ja kautta? Koska sisäinen ilmapiiri tiimeissä tuntui odottavalta ja ihan mukavalta, hän päätti rakentaa toimintaa tältä pohjalta. Asko kutsui koko porukan ensimmäiseen iltapalaveriin. Hän kertoi omista ajatuksistaan ja taustapohdinnoistaan varsin avoimesti. Lopuksi hän esitti suunnitelmansa elinvoimatiimin kehittämiseksi eli kävi läpi nelivaiheisen ohjelman strategian maastouttamiseksi. Oman esittelynsä lopuksi hän pyysi ihmisiä keskustelemaan vierustoverin kanssa suunnitelmasta. Työparit keskustelivat Askon antaminen ohjeiden mukaan sekä suunnitelman hyvistä puolista että siihen liittyvistä kysymyksistä. Puheensorinan vaimetessa Asko keskustelutti ja kirjasi kaikki epäilyt ja askarrukset huolellisesti muistiin fläppitaululle. Eniten keskustelua herättivät Askon esittämät ajatukset palvelutoiminnasta, toimintaprosesseita, asiakkaista ja heidän tarpeittensa tunnistamisesta. Toinen keskustelun aihe oli Askon ehdotus yli yön jatkuvasta sisäisestä puolitoista päivää kestävästä suunnittelupalaverista. Lopuksi sovittiin askeleet eli välitehtävät seuraavaan palaveriin. Toisessa iltapalaverissa käytiin sovitusti läpi prosessiajattelua ja asiakasnäkökulmaa. Asko oli tiimin pyynnöstä valmistellut tiiviin esityksen aiheesta sekä jakanut materiaalin etukäteen kaikille tutustumista varten. Esityksensä lopuksi hän heitti ilmaan ajatuksen siitä, mitä nuo ajatukset voisivat tarkoittaa käytännön toiminnassa heidän tiimeissään. Yksilöpohdinnan ja parityöskentelyn jälkeen esiteltiin jälleen ajatuksia, nyt keltaisille lapuille kirjattuina. Työparien esittelyjen ja ryhmittelyn jälkeen esille nousi vahvasti tarve tunnistaa ja kuvata toimintaprosessit asiakastarpeista lähtien. Lopuksi sovittiin jokaisen tiiminvetäjän kanssa, kuinka olisi järkevää edetä. Vaihe 2. Osallistavan strategian maastoutus Kuljussa Elinkeinotiimin suunnittelupalaveri pidettiin vanhalla Kuljun metsäkämpällä. Heti aamukahvin jälkeen aloitettiin. Asko kertoi tavoitteet ja tykitti työjärjestyksen ensin kokonaiskuvana, joka oli seuraava 11

12 STRATEGIAN MAASTOUTUS Koivujärven Turvalankaupunki kunta Elinvoima Tavoitteet Elinvoimatiimin eri tiimien näkökulmat Toiminnan tarkoitus Tiimin jäsenen näkökulma Tehtäväni tarkoitus Pääjuonena oli edetä ylhäältä alaspäin. Koko elinvoimatiimin tavoitteena oli sopia ensin yhteisistä tavoitteista ja edetä sen jälkeen kolmen tiimin näkökulmiin. Aivan lopuksi oli tarkoitus edetä henkilötasolle asti. Perusaihiona oli tilanteeseen sovellettu tuloskorttimalli. Käytännön osallistava työskentely tapahtui samalla tavalla, johon oli jo valmisteluvaiheessa ja iltapalavereissa totuttu. Asko oli käyttänyt tätä OPERA-menetelmää jo pari vuotta. Se toimi hänen kokemuksensa mukaan hyvin, varsinkin isommassa ryhmässä. Hän kertasi työvaiheet lyhyesti: Ensin mietittiin asioita ihan itsekseen hiljaa (O), sitten työpareissa keskustellen (P). Työparit toivat omat nyt kirjatut tuotoksensa esille esittelyssä (E). Niistä parhaat ehdotukset valittiin plussaamalla (R). Lopuksi kaikki ehdotukset ryhmiteltiin, jolloin saatiin yhtenäisiä painotettuja kokonaisuuksia (A). Päivän aikataulun esittelyn ja tarkentavan keskustelun jälkeen määriteltiin koko Elinvoimatiimin tavoitteet. Lähtökohtana olivat valtuuston vahvistamat kuntatason strategiset valinnat. Ensimmäisenä tehtävä oli määritellä elinvoimatiimin toimintaa kuvaavat mittarit, koska ne ja myös tavoitteet puuttuivat. Ensimmäisen pohdinnan Asko käynnisti tuttuun tapaan kirjoittamalla fläpille kysymyksen eli mietinnäksi annon (Askon oma termi) Miten elinvoimatiimin onnistumista voitaisiin mitata Koivujärven kunnassa? Työprosessin avulla saatiin Elinvoimatiimin toimintaa kuvaava perusmittaristo. Mittaripohdinnan jälkeen mietittiin Elinvoimatiimin toiminnan painopistealueita. Tämän pohdinnan Asko avasi seuraavalla kysymyksellä: Mitä meidän pitäisi tehdä tahi mihin pitäisi panostaa, Koivujärven kunnassa voitaisiin saavuttaa tulokset? 12

13 Strategiset painopisteet, mittariaihiot sekä toiminnan keskeiset painotukset olivat tämän työskentelyn ja Askon lounastauon aikana tekemän alustavan jalostusvaiheen jälkeen seuraavat: Meillä on tarjota yrityksille heidän tarpeista lähteviä ratkaisuja elinkaaren eri vaiheisiin Puulaakso Suunnitelmallinen markkinointi ja viestintä Elinvoimatiimin tuloskortti Verotulojen kasvaa yhteisöverot ja yksityiset +euroa Yritysten toimintaympäristö vahvistuu Innopolis Microlaaako Haluttu Toivola imago vahvistuu Houkuttelevan yrittäjyysilmapiirin vahvistaminen Muutos haluttuun suuntaan tapahtunut, kuntien imagomittaukset 2010 Verotulot kasvaa Syntyy uusia työpaikkoja Miellyttävän asuinympäristön tarjoaminen kaavoitus Uusia asukkaita lisää Syntyy uusia yrityksiä Uusiutuva energiatuotanto Uusien yritysten määrä kpl/ Uusia työpaikkoja kpl Yrittäjyyttä tukeva kehitystoiminta Innovaatio ympäristö nuorille Vihreä teknologia Suunnitelmallinen kehittäminen Matkailu toimialan kehittäminen Perinteet ja kulttuuri tukee Aktiivisen väestön määrä kasvaa Toivolassa Aktiivisuuden ja elinvoiman Muuttotase on positiivinen Muuttotase positiivinen, ja haluttu ikäsegmentti v vahvistuu, % ylläpitäminen Vaihe 3. Prosessi jatkuu, työstetään tiimien tuloskortti Lounaan jälkeen lähdettiin miettimään kolmen tiimin tuloskortteja tiimien vetäjien johdolla. Asko ohjeisti työskentelyä tykitettyjen kuvien avulla: lähtökohtana oli edellä kuvattu Elinvoimatiimin tuloskorttiaihio. Perusajatuksena oli, että jokainen tiimi ottaa siitä vastatakseen oman kokonaisuuden. Jokainen tiimi mietti vastauksia neljään kysymykseen, jotka oli esitetty seuraavassa kuvassa. Tiimin vetäjät ohjeistivat ja koordinoivat Askon tuella työskentelyä. Kysymykset käytiin läpi yksi kerrallaan. Perustyökaluna oli joka vaiheessa OPERA, josta jäi nyt parivaihe pois, koska väkeä oli vähemmän. Tulokset Asko toivoi saavansa fläpeillä. Aikaa tähän vaiheeseen varattiin kolme tuntia. 13

14 Mitä STRATEGIAN MAASTOUTUS TIIMEILLE Koivujärven Turvalan kaupunki Tulosalue: Elinvoima Tavoitteet Tiimi 1 Elinvoimatiimin näkökulma Tiimi 2 Miten Tiimi 3 Tulos 1 Tulos 1 Tulos 2 Tulos 1 Tulos 2 Tulos n Tulos 2 Tulos n Tulos n 1. Mikä on meidän tiimin tehtävä, miksi olemme olemassa? 2. Mitkä ovat meidän tiimin vastuualueet/roolit/tehtävät, eli avainalueet, joista meidän tiimin /minun on kannettava vastuu? 3. Mitä tuloksia halutaan saada aikaan? >>Tavoitteet. Miten Onnistumista mitataan >>Mittari ja tavoitearvo 4. Mitkä ovat tiimimme tärkeimmät tekemiset/toimenpiteet/panostukset seuraavan vuoden aikana 14 Ryhmätyöskentelyn jälkeen kolmen tiimin tuotokset esiteltiin. Esittelyn yhteydessä ajatuksia täsmennettiin. Lopuksi Asko Murto esitti kaksi kysymystä: Muodostuiko kolmesta kokonaisuudesta koko elinkeinotiimin tuloskortti? Mitkä olivat yhteiset tavoitteet ja mittarit? 4. Mitä tuloksia saavutettiin? Sitten Asko siirtyi kertomaan saavutetuista tuloksista. Kun kokonaisuuden toimivuus oli keskustelun kautta näin varmistettu ja yhteiset tavoitteet määritelty, sovittiin lopuksi, että jokainen tiimi työstää vielä tuloskorttinsa valmiiksi seuraavan päivän työskentelyä varten. Tuloksena olivat ensi vaiheessa tiimien tuloskortit toiminnan ohjaamiseen ja seurantaan. Niin oli ensimmäinen päivä onnellisesti pulkassa ja siirryttiin vapaampaan osuuteen, ulkoiluun, saunomiseen ja ruokailuun. Ennen kotiin lähtemistä sovittiin vielä henkilökohtaisten tuloskorttien loppuun tekemisestä ja niiden kytkemisestä tuleviin kehityskeskusteluihin. Aivan lopuksi Asko kysyi porukan tuntemuksia tästä yhdessä tekemisen kokemuksesta: Mikä oli tai tuntui hyvältä, mikä taas ei toiminut. Aluksi jälleen oli omaa mietintää (O), sitten parin kanssa keskustelu (P) ja lopuksi hanat auki. Asko kirjoitteli kommentteja fläpille. Hyvää-puolelle tuli seuraavia kommentteja: positiivinen kokemus, kokonaiskuva selkeni, jotenkin kaikki meni vaivattomasti, kun pääsi alkukankeudesta. No mitä taas pitäisi parantaa, Asko kysyi, ja kirjasi seuraavia asioita: Aika paljon piti miettiä, kun ei sitä ollut osannut odottaa, Ehkä voisi jotenkin vähän keventää ohjelma, kun oli siihen kylpylään niin totuttu. Asko kiitti porukkaa sekä palautteesta että aktiivisesta työskentelystä. Omasta puolestaan hän uskoi, että tällä tavalla asioita yhdessä pohtien ja myös yhdessä tehden he voisivat saada aikaan parempia tuloksia saada aikaan vähemmällä enemmän. Bussin jo kaartaessa pihaan Asko mietti tätä Kuljun kämpällä tehtyä työrupeamaa. Siitä tuli hakematta ihan hyvä fiilis. Jopa pieni hymynpoikanen karehti suupieleen. Jotenkin hänellä oli nyt sellainen hytinä, että siinä yhteisessä kivireessä oli nyt jopa vähemmän kuormaa ja sen lisäksi niin vetäjiä kuin työntäjiäkin joka kulmalla. Tästä on hyvä jatkaa! 14

15 5. Toimintamalli 1) Ensin oma työprosessin suunnittelu: miten käsittelen asiaa ja millaisista vaiheista käsittely koostuu? Mitä kysymyksiä minuun on esitettävä? Esimerkkinä on kysymyksiä tasapainotetun strategian tuottamiseksi. Nämä esitetään työyhteisölle oman yksikön työn näkökulmasta tarkasteltaviksi: Strategian laadinnan kysymyksiä Visio 20XX Visiosta johdetut strategiset päämäärät Johtamisnäkökulmat Vaikuttavuus Palvelulaatu Prosessit Aikaansaannos Resurssit Uudistuminen Kriittiset menestystekijät 20XX Arviointikriteerit/mittarit 20XX Tavoitetasot 20xx Tasapainotus, vastuutus, toimeenpano Tulevaisuuden tahtotila 20XX Mitä visio merkitsee strategisina tavoitteina? Mistä näkökulmista käsin strategiset päämäärät ovat johdettavissa? Missä asioissa kussakin johtamisnäkökulmassa on onnistuttava, jota visio toteutuisi? Mistä tiedämme, etenemmekö vision ja kriittisten menestystekijöiden suuntaan? Miten pitkälle kykenemme jo vuonna 20xx? Miten kytkemme tavoitteet talousja toimintasuunnitteluun? Ovatko tavoitteet tasapainossa? Kuka vastaa seurannasta? Miten strategia viedään käytäntöön? 2) Osallistava käsittely jollain kaikkien osallistujien näkemykset huomioon ottavalla työmenetelmällä. Tässä tilanteessa yhteinen käsittely tapahtui OPERA-menetelmällä: Ensin mietittiin asioita ihan itsekseen hiljakseen (O), sitten työpareissa keskustellen (P). Työparit toivat omat nyt kirjatut tuotoksensa esille esittelyssä (E). Niistä parhaat ehdotukset valittiin plussaamalla (R). Lopuksi kaikki ehdotukset ryhmiteltiin, jolloin saatiin yhtenäisiä painotettuja kokonaisuuksia (A). Tiimin tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittareiden määrittely osallistavalla mallilla: Katso Taito Web Tool -linkki: 1.3 Toiminnan suunnittelu ja tavoitteista sopiminen 15

16 Raija Vainio Case 4. Dialogilla strategista ajattelua työyksikön arkityöhön 1. Tilanneyhteys Riitta Ainio, johtoryhmän jäsen sosiaali- ja terveystoimen puolelta, halusi seuraavassa palaverissa kertoa omista kokemuksistaan. Hän oli Askon esityksen jälkeen vakuuttunut, että heidän kaikkien Koivujärvellä kannatti jakaa omia johtamiskokemuksiaan. Siksi Riitta halusi osaltaan kantaa kortensa strategian ymmärtämistyön kekoon. Seuraavassa Koivujärven johtotiimin kokouksessa Riitta iski muistitikkunsa kokoushuoneen koneeseen ja aloitti: Tämä on lyhyt puheenvuoro strategian jalkauttamisesta työyksikköön ja sen arkityöhön. Strategisen ajattelun tuominen Koivujärven kotisairaalan arkeen on yhdessä tehdyn vuosien työn tulosta, ja työ on jatkuvaa. Vaikea sana strategia on työyksikössämme saanut eritasoisia merkityksiä ja sillä on voinut olla vain päiväkohtainen merkitys, jopa hauska. Esimerkiksi alkavan työpäivän kuormittavaan työtilanteeseen on tehty päivän työstä selviytymisen strategia, ja se on toteutunut hyvin tai huonosti. Pääosin strateginen ajattelu opitaan kuitenkin meillä työyksikön tehdessä arkityötään tulosyksikön vuosikellon aikataulussa. 2. Asiat joihin haluttiin muutos Me halusimme tuoda keskustelun strategiassa kerrotuista asioista meidän jokapäiväiseen työhön, kertoi Riitta. Meillä on hienoja ylätason asiakirjoja, jotka pölyttyvät suunnitteluyksikön hyllyssä. Halusimme kääntää ne käsitteet meidän työn kielelle. 3. Miten toimittiin Suurena apuna dialogin käymiseen työyksikössä ovat organisaation eri tasoilla rakentuneet asiakirjat (arvot, visiot, menestymissuunnitelma, strategiset tavoitteet, tuloskortti sekä tulospalkkiosuunnitelma). Näitä asiakirjoja on työyksikössä helppo käyttää tarpeen tullen raamittamaan kulloinkin keskustelussa olevaa asiaa. Koivujärven kotisairaala on yksi sosiaali- ja terveystoimen vanhusten palvelujen tulosyksikköön kuuluvista sairaalan yksiköistä. Koivujärven Arvot -asiakirja ohjaa meidänkin työtämme kotisairaalassa, kertoi Riitta. Olemme tehneet yhdessä, mitä tämä tarkoittaa - keskustelun. Tällaisia asioita olemme löytäneet. Sitten hän näpäytti esiin seuraavan kalvon. Asukas- ja asiakaslähtöisyys Asukas- ja asiakaslähtöisyydellä tarkoitamme asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden arvostamista kaikessa toiminnassa. Asukas- ja asiakaslähtöisyys koskee niin asukkaille ja muille asiakkaille annettavia palveluja kuin organisaation sisäisiäkin palveluja. Se merkitsee myös asukkaiden ja asiakkaiden antamien tietojen tai heiltä saadun palautteen huomioon ottamista palvelujen ja muun toiminnan kehittämisessä. Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo Suvaitsevaisuudella ja tasa-arvolla tarkoitamme toisen ajatusten arvostamista, eri mielipiteiden yhtäläistä kuuntelua, ihmisten tasa-arvoa ja oikeudenmukaista kohtelua sekä erilaisuuden ymmärtämistä niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Suvaitsevaisuus tarkoittaa myös erilaisten kulttuureiden ymmärtämistä ja rinnakkaiseloa. Luovuus ja innovatiivisuus Luovuudella ja innovatiivisuudella tarkoitamme uusien asioiden ja ideoiden tuottamista ja käyttöönottoa, jatkuvaa monipuolista kokeilu-, tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä nopeaa omaksumista ja oppimista. Kumppanuus ja yhteisöllisyys 16

17 Kumppanuudella ja yhteisöllisyydellä tarkoitamme kaikkia osapuolia hyödyttävää avointa yhteistyötä ja verkostomaista työtapaa sekä monipuolisia liittoutuma- ja kumppanisuhteita. Se tarkoittaa myös asiakkaiden mukanaoloa ja osallistumista palvelun suunnitteluun ja toteutukseen tasaveroisesti. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Tuloksellisuudella ja vaikuttavuudella tarkoitamme toiminnan tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta. Tuloksellisella toiminnalla saavutetaan haluttuja vaikutuksia. Tuloksellisuus tarkoittaa onnistumista asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa eri tasoilla. Palvelut ja muu toiminta on järjestetty tehokkaasti ja taloudellisesti. Kestävä kehitys Kestävällä kehityksellä tarkoitamme, että kehitämme kaupunkia noudattaen kaikissa ratkaisuissa kestävän kehityksen periaatteita. Uusien työntekijöiden kanssa aloitan keskustelun aina arvoista, kertoi Riitta. Niissä kuvataan toivottuja käyttäytymis- ja toimintamalleja, joita pyrimme parhaamme mukaan noudattamaan. Työ lähtee aina potilas- tai asiakasnäkökulmasta, on se sitten päivittäistä hoitotyötä taikka hanke- tai projektityötä. Seuraavaksi esittelen tulokkaalle alla olevan menestymissuunnitelman, koska sen nelikentästä johdetaan meidänkin strategiset tavoitteet ja menestystekijät. Koivujärven sosiaali- terveystoimen menestymissuunnitelma Vanhusten palvelujen laajennettu johtoryhmä, jossa ovat mukana kaikki esimiehet, käsittelee nelikenttää, ja siellä on mahdollisuus tuoda esille ne keskustelut ja toiveet, jotka ovat tulleet esille henkilökunnan kanssa keskusteltaessa. Samoin Koivujärven sairaalan laajennettu johtoryhmä (kaikki esimiehet mukana) käsittelee omat strategiset tavoitteet. Nämä seuraavana olevat tavoitteet koskevat kaikkia sairaalan yksiköitä ja niiden pohjalta tehdään kotisairaalassakin tuloskortti. 17

18 Kaikki edellä olevat asiakirjat ovat työhuoneeni seinällä huoneentauluina ja kulkevat myös usein mukana työkalupakissani. Keskustelua näiden työssä toteutumiseksi käydään kotipesä kokouksissa, tavoitekeskusteluissa sekä joskus kahvipöytäkeskusteluissakin, niin että jokainen työntekijä on selvillä tavoitteistamme. Perinpohjaista keskustelua käydään aina kun valmistelemme yksikön tuloskorttia ja teemme ehdotuksen tulospalkkiosuunnitelmaksi. Vaikuttavuustavoitteet saamme sosiaali- ja terveystoimen talousarviokirjasta. Sen mittari on muun muassa päättyneiden hoitojaksojen määrä. Asiakaspalvelun laatua mitataan asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksilla. Tulospalkkaukseen vaikuttavan kyselyn kysymykset ovat sellaisia, joihin kotisairaalassa voimme itse toiminnallamme vaikuttaa. 4. Mitä tuloksia saavutettiin Edellä esitetyt arvot ovat todella käytössä. Ne peilautuvat sosiaali- ja terveystoimen tasapainoisessa menestymissuunnitelmassa (strategiassa) aina yksikön tuloskorttiin ja tulospalkkiosuunnitelmaan asti. Meitä on kotisairaalassa sairaanhoitajat, terveyskeskusavustaja, lääkäri ja minä osastonhoitajana. Ja kun näitä strategioita, tavoitteita ja tuloskorttia laaditaan yhdessä, otetaan vauhtia usein arvoista lähtien. Palveluprosessin parantamisessa vaihtuvat vuosittain kehittämiskohteet. Viime vuonna kotisairaalassa kohteena olivat kivunhoidon kehittäminen ja syöpäpotilaiden hoidon käynnistyminen. Tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain. Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kohdalla asetetaan tänä vuonna tavoite koulutukseen osallistumisesta ja joka vuosi valmistellaan työyhteisön yhteinen kehittämissuunnitelma, joka tukee Koivujärven sairaalan strategisia tavoitteita ja jonka hyväksymisestä päättää vanhusten palvelujen joh- 18

19 toryhmä. Kehittämissuunnitelmalle asetetaan seuranta ja mittarit, joista hankkeen toteutumista voidaan arvioida. Tämän päivän työelämässä tarvittavasta osaamisesta keskustelemme myös, yhdessä sekä kehityskeskusteluissa, joissa tehdään henkilökohtainen kehittämissuunnitelma. Työhön on tullut yhä näkyvämmin mukaan se, että meillä jokaisella voidaan ajatella olevan kaksi tehtävää: ammatillinen osaaminen ja kehittämisosaaminen. Ammatillinen osaaminen on muun muassa ammatillista tietoa, henkilökohtaisia valmiuksia, arvostuksia ja ammattietiikkaa. Lisäarvona asiakkaalle ammatillisen osaamisen tulisi näkyä kohtelun, tilannearvioinnin, hoidon ja palvelun sisällön parantumisena. Kehittämisosaaminen on muun muassa uusia oppimiskäsityksiä, systeemin ymmärtämistä, mittaustulosten ja variaatioiden käsittämistä sekä inhimillisen käyttäytymisen ymmärtämistä. Kehittämisosaamisen tulisi näkyä mm. työtapojen, prosessien ja systeemin parantumisena. Yllä kuvatun työelämäosaamisen ymmärtämiseksi ja oppimiseksi osaksi jokapäiväistä työtä tarvitaan runsasta vuoropuhelua. 5. Toimintamalli Toimin myös päiväsairaalan ja geriatrian poliklinikan hoitohenkilöstön esimiehenä, ja arkityön touhussa tulee ajoittain kaoottisilta näyttäviä tilanteita. Vuosikello ja nuo huoneentaulut ovat minulle opasteita, joilla kaaostakin voi hallita, ja työyksikön työ jäsentyy. Työyksikön työ on osa suurta kokonaisuutta, ja kannustavaa on se, että meillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhömme sekä sen tulokseen. Etenemisen yhteenveto: Pieni oman työyhteisön arvoprosessi toimintamallina. Miten voin käsitellä arvoja työyhteisössäni? 1. Arvojen konkretisointi tiimin omaan työhön: Pohtikaa ensin yksilöinä ja sitten yksikön pienryhmissä, mitä valitut arvot tarkoittavat meidän toimintamme ydintilanteissa, miten ne näkyvät? 2. Esimiehenä: Pohdi, miten valittujen arvojen tulisi näkyä toimintasuunnitelmissa ja kehityskeskusteluissa? Miten itse toimit esimerkkinä arvojen mukaisesta toiminnasta? Arvioikaa, miten arvot näkyvät henkilöstötutkimuksissa ja koulutusohjelmissanne? 3. Sopikaa konkreettisia pelisääntöjä tai kehitystoimenpiteitä, jotta valitut arvot toteutuvat paremmin: a) mistä asioista pitää sopia pelisääntöjä b) työryhmät ideoivat esille nousseisiin asioihin pelisääntöehdotuksen, joka käsitellään ja hyväksytään seuraavassa työpaikkapalaverissa. Dialogilla strategista ajattelua työyksikön arkityöhön Katso Taito Web Tool -linkki: ja 2.1 Toiminnan ohjaaminen ja seuranta 19

20 4. Onnistumisen seuranta tiimissä STRATEGIAN TOTEUTTAMIS - VUOSI TOIVOLASSA Esimiehen toiminta oman työyhteisön kanssa STRATEGIAN ONNISTUMISEN ARVIOINTI UUDET PAINOPISTEET JA TAVOITTEET TOIMINTA - SUUNNITELMA TULOSKORTTI ONNISTUMISEN SEURANTA, ARVIOINTI TIIMISS Ä ONNISTUMISEN ARVIOINTI HENKILÖ- TASOLLA PALKITSEMINEN JA KEHITTYMINEN Pentti Heinänen Case 5: Työyhteisön toimintatapa hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi 1. Tilanneyhteys Koivujärven kaupungin johtoryhmässä virisi tavallista laajempi keskustelu siitä, voidaanko hyvät käytännöt tunnistaa ja miten niitä voidaan kehittää. Sakari nousi ja meni fläpille: Pitää olla käsittelyn paikkoja ja niihin pitää valmistautua. Mutta sinä voit valmistautua vasta kun tiedät mitä olet tekemässä. Jospa pohtisimme tätä Koivujärven hyödyksi hieman yleisemminkin: Miten löydämme hyviä käytäntöjä, millainen voisi olla porukalle hyvä ennakkotehtävä? Keskustelun ja ideoiden keräyksen jälkeen muotoutui seuraavaa: Työyhteisössä henkilökohtaisella asiakaspalvelulla on keskeinen rooli. Henkilöstön tulee tunnistaa työkäytäntöjään omassa työssään. TYÖNTEKIJÖIDEN TEHTÄVÄ: Ulkoisten tekijöiden tunnistaminen: Aika, paikka ja mahdollisia palveluun tarvittavia välineitä. Kuvaus voi sisältää myös sellaisia ulkoisia tekijöitä, jotka näet mielessäsi hyväksi käytännöksi, vaikka niitä ei konkreettisesti (vielä) ole. 2. Asiat joihin haluttiin muutos Haluamme toisaalta löytää vahvuutemme arkitoimissa, toisaalta oppia jo jossain työyhteisössä vallalla olevasta hyvästä käytännöstä. Kysymys on siitä, millaisten tilaisuuksien ja kysymysten kautta haastetta kannattaa lähestyä. Sirkka ehdotti, että aloituspalaverissa työntekijöille annetaan ennakkotehtävä hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi. Hänen mielestään se voisi olla seuraava: 20

21 TYÖNTEKIJÖIDEN ENNAKKOTEHTÄVÄ: Kirjatkaa ensin muistiin mahdollisimman monta laadukasta ja käytännönläheistä palvelutapahtumaa, jossa asiakas on kokenut saavansa hyvää palvelua. Pohdinnan jälkeen valitkaa yhteisesti näkemyksenä jokin mahdollisimman selvärajainen käytäntö, joka halutaan kuvata. Tunnistakaa yhdessä seuraavia tasoja ja asioita (missä, miten ja millaisia vaikutuksia). Kysymykset ovat ohjeellisia, keskusteluun ja oma-aloitteiseen pohdintaan virittäviä aiheita. Keskustelkaa niistä, kuinka olette kokeneet, kun asiakastyytyväisyys on ollut parhaimmillaan. Muuten hyvä, mutta liian monimutkainen ohje. Ei tuosta Erkkikään ota selvää, mitä se tarkoittaa, kommentoi kaupunginjohtaja. Mitä jos pyydämme vain kuvamaan mahdollisimman monta laadukasta palvelutilannetta! Niin tehtiin. 3. Miten toimittiin Työyhteisössä pidetään vetäjän kanssa alkupalaveri, jossa työntekijöille kerrotaan toiminnan tavoitteet, niiden hyödyt ja menettelytavat sekä tähdennetään ehdotonta luottamuksellisuutta. Valitkaa ensin kuvattava palvelu, ja sitten tehtäväksi: TYÖNTEKIJÖIDEN TEHTÄVÄ: Kuvatkaa hyvään palveluun henkilökohtainen valmistautuminen hyvään palveluun. 1. Millainen oli palvelun vaiheittainen kulku ja ketkä siihen osallistuivat?2. Oliko valmiita ratkaisuja mikä oli mahdollista, mistä itse voin päättää? Miten esimies toimi? Mitä oivalluksia syntyi palvelussa? 3. Mitä sovittiin ja hyväksyikö asiakas sen oliko hän tyytyväinen saamaansa palveluun. Miten kuvailisitte asiakkaan tyytyväisyyttä? 4. Mitä tietoja, taitoja ja kykyjä tarvittiin? Varsinaisessa työskentelyssä etsitään hyviä käytäntöjä, joita voidaan mahdollisimman laajasti soveltaa omaan ja organisaation muihin työyhteisöihin. Työn kulkua voidaan kuvata esimerkiksi yksinkertaisella kaaviolla. Ensin työntekijät kirjaavat ylös kritiikittömästi hyvin toimivia palvelutapahtumia yhdessä ja työnsä ohella. Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman monta sellaista palveluun liittyvää tapahtumaa, joissa asiakas on ollut tyytyväinen tai työntekijä on mielestään onnistunut hyvin. Asioista keskustellaan ja niitä kehitetään edelleen kahvitilaisuuksissa sekä työpaikkapalavereissa. Esimies innostaa ja kannustaa työntekijöitä perehtymään henkilökohtaiseen työn sisältöön. Hän ohjaa toimintaa henkilökohtaisesti, kahvipöytäkeskusteluissa ja palavereissa. Hän kirjaa työntekijöiden ajatuksia yhteiseen ryhmämuistiin, josta muutkin voivat käydä niitä katsomassa. Esimies täydentää työntekijöiden ajatuksia esimerkiksi fläpille, taulukkoohjelmaan tms. sitä mukaa kuin uusia käytäntöjä ilmenee tai niitä halutaan täydentää. Yhdessä työntekijöiden kanssa sovitaan niistä toimintatavoista, jotka voidaan luokitella hyviksi työkäytännöiksi ja joista laaditaan tarkemmat kuvaukset. Parhain tulos saavutetaan työyhteisön itsensä laatimien kuvausten perusteella. Lauri halusi testata syntynyttä mallia ja ottaa esille vielä toisen tapauksen, joka liittyy suoraan onnistumisen arviointiin tiimissä. Näin meillä oli esillä hyvän käytännön tunnistaminen sekä asiakaspalautteen huomioon ottaminen. 4. Mitä tuloksia saavutettiin 1) Tunnistetun palvelutilanteen kuvausmalli: Kuvasmalli: TYÖNTEKIJÖIDEN TEHTÄVÄ: Kuvaa, millainen vuorovaikutustilanne kuvatussa palvelussa syntyi? Mistä arvelet tuloksen johtuvan, omat johtopäätökset? 21

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet Osaamispyörä työkalu Tavoitteet Osaamispyörän avulla voidaan tehdä näkyväksi ja hyödyntää organisaation monimuotoisuuden ja erilaisuuden johtamiseen liittyvää osaamista. Osaamispyörä toimii työkaluna kuvattaessa

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016 Sosiaalinen arviointi Louhelassa Synnöve Sternberg 2016 Mistä lähdimme Louhela oli mukana Näky-hankkeissa 2008-2014, joissa lähdettiin liikkeelle sosiaalisen tilinpidon menetelmästä ja päästiin sosiaaliseen

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Arvioida ryhmän suoriutumista sairaanhoitopiirin strategisilla alueilla. Sopia kehittämistarpeista ja niiden toteuttamisesta

Arvioida ryhmän suoriutumista sairaanhoitopiirin strategisilla alueilla. Sopia kehittämistarpeista ja niiden toteuttamisesta Ryhmäkehityskeskustelu: materiaali ja lomakkeet esimiehelle Perustiedot keskustelusta Ryhmäkehityskeskustelu käydään pääosin sillä joukolla, joka on osallistunut yksilökehityskeskusteluihin. Henkilön,

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Fokusprosessia ohjeet

Fokusprosessia ohjeet Fokusprosessia Ohjeet ennen Fokusprosessia Tulokset ovat nyt valmiit ja edessä on prosessin tärkein osa, nimittäin työilmapiirinne kohentaminen. Aivan ensimmäiseksi teidän tulisi keskustella tuloksista

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting 1 Välkky-projekti Teematyö: Nuoret Ramboll Management Consulting Käytännön asiat 2 Päivän agenda 3 Miksi me olemme täällä? Teematyön tavoitteiden ja toteutustavan kertaus. Esittely(CV:t) Kansainvälisten

Lisätiedot

Tulosohjausverkoston tapaaminen

Tulosohjausverkoston tapaaminen Tulosohjausverkoston tapaaminen Oikeusrekisterikeskus Ritva-Liisa Raatikainen 24.2.2015 Tulevaisuustyön tavoitteet Vahvistaa johtoryhmän yhteistä kokonaisnäkemystä ORK:n visiosta, strategisista tavoitteista

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Osallistava ihmisten johtaminen. Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat:

Osallistava ihmisten johtaminen. Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat: Osallistava ihmisten johtaminen Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus 8.9.2016 Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat: Kari Laine Jarna Savolainen Yhdessä kehittämällä tuloksia Taloudellinen tulos Asiakastyytyväisyys

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Terveydenhuollon laatupäivä

Terveydenhuollon laatupäivä Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely. Esimiehen opas: Kyselystä kehittämiseen työyhteisössä. Keva

Työhyvinvointikysely. Esimiehen opas: Kyselystä kehittämiseen työyhteisössä. Keva Työhyvinvointikysely Esimiehen opas: Kyselystä kehittämiseen työyhteisössä Keva Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Työyksikön vuosikellon ja toimintasuunnitelman tarkistus: Mitä kehittämishankkeita

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot