VASTINE ELY-KESKUKSEN LAUSUNTOON

Transkriptio

1 GEOLOGI-PALVELU K. UUSIKARTANO VASTINE ELY-KESKUKSEN LAUSUNTOON KOSKIEN MORENIA OY:N PUNTARMÄEN SORA-ALUEEN YMPÄRISTÖ- LUPAHAKEMUSTA KUNTA: Askola (18) KYLÄ: Juornaankylä (403) TILA: Mäkelä, RN:o 18:25 Kyseinen maa-ainesten ottamisalue sekä suunniteltu soran murskaus ja siihen liittyvät toiminnot sijaitsevat Puntarmäen I-luokan pohjavesialueella. ELY-keskuksen mainitseman Etelä- Suomen aluehallintoviraston lupapäätöksen, joka koskee Puntarmäki II vedenottamon rakentamista, karttaliitteestä nähdään, että suunniteltu murskauslaitos- ja varikkoalue eivät sijaitse kyseisen Puntarmäki II vedenottamon valuma- tai vaikutusalueella vaan Puntarmäki I vedenottamon vaikutusalueella. Viime mainittu sijaitsee varikkoalueesta noin 2,8 km:n etäisyydellä luoteessa. Varmistaakseen ettei suunniteltu toiminta aiheuta pohjaveden pilaantumisen vaaraa, on Morenia Oy esittänyt täydennetyn ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelman, jossa on huomioitu ELY-keskuksen lausunto sekä Askolan kunnan ympäristönsuojelusihteerin Tommi Maasillan täydennyspyyntö. Lisäksi todetaan, että murskaamon läheisyydessä sijaitsee jo pohjaveden tarkkailuputki (ns. uusi putki / HP2), josta pohjaveden tasoa on tarkkailtu jo useita vuosia ja on otettu myös pohjavesinäytteitä laaduntarkkailua varten. Viimeksi pohjavesianalyysit on tehty vuonna 2011, mutta nyt täydennetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti näyteanalyysit tehdään vuosittain. Todetaan myös, että mahdollisen pölyn torjuntaan ei käytetä pohjavedelle vaarallisia aineita kuten suolaa tai muita lisäaineita (esim. pakkasenestoainetta). Ylöjärvellä Morenia Oy:ltä toimeksi saaneena GEOLOGI-PALVELU K. UUSIKARTANO Keijo Uusikartano Geologi-palvelu K. Uusikartano p sähköposti keijo.uusikartano@sci.fi Kiertotie Siivikkala Y-tunnus

2 1/3 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILUSUUNNITELMA Täydennetty tarkkailusuunnitelma MORENIA OY: PUNTARMÄEN SORA-ALUE ASKOLA, JUORNAANKYLÄ, TILA MÄKELÄ (RN:o 18:25) kiinteistötunnus POHJAVESI Alueen pohjaveden tasoa tarkkaillaan säännöllisesti. Liitteenä olevaan karttaan on merkitty maaainesten ottamisalueella sijaitsevat kaksi pohjaveden tarkkailuputkea (muoviputki HP2 = MäAs uusi putki ja vanha rautaputki HP1 = MäAs ) sekä läheisen asumuksen (Aarnela) lähdekaivo ( Kaivo 1 = AarAs ). Näistä mitataan pohjaveden taso neljä kertaa vuodessa: tammikuussa, huhtikuussa, heinäkuussa ja lokakuussa. Pohjaveden laatua tullaan seuraamaan joka vuosi. Vedenlaatuselvitys tehdään edellä mainituista havaintopisteistä HP2 sekä Aarnelan tilan lähdekaivosta Kaivo 1. Vedenlaatuselvitykseen kuuluvat laajimmillaan seuravat parametrit: lämpötila, ph-arvo, sähkönjohtavuus, E.coli, nitraattityppi NO 3 -N, nitriittityppi NO 2 -N, NO 3 +NO 2 typpi, kovuus, happi O 2, kloridi Cl, sulfaatti SO 4, mangaani Mn, rauta Fe, kemiallinen hapenkulutus CODMn, sameus, väriluku, haju, maku, ulkonäkö, alkaliteetti, mineraaliöljyt ja hiilidioksidi CO 2. Erityisesti kiinnitetään huomiota sameuteen eli kiintoaineen tarkkailuun, jolla varmistetaan se, ettei murskauslaitoksen tuottama kivipöly pääse kulkeutumaan pohjaveteen. Lisäksi mineraaliöljyt analysoidaan jakeittain. Laaduntarkkailussa analysoidaan myös liukoinen rauta ja mangaani. RISKIKOHTEET JA NIIDEN TARKKAILU Riskit liittyvät lähinnä koneiden ja laitteiden sekä toisinaan alueella sijaitsevan murskaamon öljytai polttoainevuotoihin tai tankkausten yhteydessä tapahtuviin ylivuotoihin. Vuodot ovat yleensä vähäisiä ja koska murskauslaitoksen alue sekä polttoaine- ja öljyvaraston pohja ja tankkauspaikka rakennetaan ympäristölupahakemuksen kohdassa 17 esitetyllä tavalla täydentäen tämän tarkkailusuunnitelman liitteessä 1 esitetyllä tavalla, ovat mahdolliset haitat hyvin rajallisia ja helposti puhdistettavissa. Vuotojen varalta alueella säilytetään turvetta tai muuta öljynimeytysainetta, yksi turvepaali/kone. Tuotantoalueella imeytysaineita säilytetään tankkauspaikkojen ja laitoksen yhteydessä. Riskikohteita sijaitsee ns. tukitoiminta-alueella, eritoten ns. varikkoalueella. Tukitoiminta-alueella sijaitsee murskauslaitos ja sinne sijoittuu työmaaliikennettä. Varikkoalueella sijaitsevat polttoainevarasto, öljyvarasto, tankkauspiste, työkoneiden paikoitustilat sekä ongelmajätteiden varas-

3 2 tointipiste. Tukitoiminta-alueella suojakerrospaksuus pohjaveteen on nykyisin 9-11 m ja varikkoalueella noin 9,5 metriä. Polttoaine varastoidaan Liikenne- ja viestintäministeriön antaman asetuksen 277/2002 mukaisissa hyväksytyissä laponestolla ja ylitäytön estimellä varustetuissa säiliöissä. Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Alueella toimijat tarkastavat silmämääräisesti päivittäin varikkoalueen puhtauden ja murskauslaitoksen toimiessa sen sijoitusalueen puhtauden. Tarvittaessa likaantunut maa-aines poistetaan ja varastoidaan ongelmajätteiden tapaan varikkoalueelle ja toimitetaan mahdollisimman nopeasti jatkokäsittelijälle. Ensitorjunnan jälkeen merkittävästä ympäristövahingosta tiedotetaan välittömästi palokunnalle, ympäristöviranomaiselle ja maa-ainesten ottoa valvovalle viranomaiselle. Ongelmajätteet kerätään erikseen kukin jätelaji omaan astiaan. Astiat säilytetään varikkoalueella sisätiloissa tai ulkona katoksessa tai kannellisissa astioissa siten, että vesi ei pääse keräysastioihin. Ongelmajätteistä pidetään kirjanpitoa ja jätteet toimitetaan jatkokäsittelijälle, jolla on jätelupa. MELU- JA PÖLYHAITAT Alueen normaali maa-ainesten ottotoiminta ei aiheuta juurikaan melu- tai pölyhaittoja. Melua voi syntyä lähinnä seulonnasta, mutta muu toiminta on normaalia työkoneiden ja liikenteen aiheuttamaa ääntä. Tarvittaessa tarkistetaan seuloille syötettäessä pudotuskorkeutta. Pölyn leviämistä ehkäistään tarvittaessa kastelemalla tiestöt ja varastokasat puhtaalla vedellä, jonka ph on vähintään 6,5. Alueelle on tarkoitus sijoittaa murskauslaitos ja soran murskaukselle on haettu ympäristölupaa. Murskausasema on luokkaa B (ns. Tielaitoksen luokitus). Tällöin pölyn haitallista leviämistä on estetty kastelemalla ja suojaamalla seulastot ja muut pölylähteet peittein ja koteloinnein. Sallittu leijuma vapaassa tilassa alitetaan etäisyydellä 150 m ja toiminta-alueen kaltaisissa oloissa (murskauslaitos sijoitetaan soramonttuun, jonka m korkeat rinteet toimivat tehokkaina melu- ja pölyesteinä) huomattavasti lyhyemmällä etäisyydellä. Melua syntyy materiaalin kuljetuksesta ja syötöstä murskaamolle, murskauksesta, murskeiden kuljetuksesta varastokasoille sekä lajitteiden kuormauksesta ja kuljetuksesta. Kivenmurskaamon suurimmat melulähteet ovat esimurskain ja jälkimurskain. Molemmat murskaimet säteilevät eniten melua kyljistä sivuille päin. A-äänitaso 10 metrin etäisyydellä murskaimesta on noin 110 db ja 25 metrin etäisyydellä noin 85 db. Murskauslaitos on varustettu koteloinnein (luokka B). Melutaso laskee päiväajan ohjearvon (55 db) alapuolelle esteettömässä, tasaisessa maastossa pehmeällä maanpinnalla noin 410 metrin etäisyydellä (Tielaitoksen ohjekirja ympäristönsuojelusta). Puntarmäen alueella murskauslaitos voidaan sijoittaa siten, että soramontun m korkeat rinteet estävät tehokkaasti melun leviämistä lähimpiin mahdollisesti häiriintyviin kohteisiin päin. Tarvit-

4 3 taessa varastokasoja sijoitetaan melulähteen ja mahdollisesti häiriintyvän kohteen väliin ehkäisemään melun leviämistä. Laitoksen käyttäjä tarkkailee laitoksen toimintaa ja tarvittaessa keskeyttää tuotannon, kunnes häiriö on poistettu. Toiminnasta pidetään käyttö- ja/tai työmaapäiväkirjaa, johon kirjataan myös ympäristöasioita, kuten poikkeavat melu- ja pölypäästöt, maaperän likaantuminen tai likaantumista aiheuttavat vuodot, roskien tai muun ulkopuolisen materiaalin ilmaantuminen alueelle jne. Tarvittaessa suoritetaan melumittauksia. Melumittaukset suoritetaan Ympäristöministeriön ohjeen "Ympäristömelun mittaaminen" (1/1995) mukaisesti. Murskauslaitoksessa käytetään viimeisimpiä teknisiä ja taloudellisia ratkaisuja päästöjen ja riskien minimoimiseksi. Alueen toiminnassa huomioidaan Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa Paras käyttökelpoinen tekniikka, ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa (Suomen ympäristö 25/2010) esitetyt ympäristövaikutusten vähentämiseksi tähtäävät toimet ja tekniset ratkaisut. VAIKUTUKSET LUONTOON Toiminnan vaikutusalueella ei sijaitse luonnonsuojelukohteita, joiden arvoihin toiminta vaikuttaisi. Tiedossa ei ole eikä maastokatselmuksissa ole todettu, että suunnittelualueen tuntumassa sijaitsisi sellaisia luontoarvoja (kasvisto, eläimistö, vanhoja metsiä, puroja, lähteitä jne), joiden olemassaoloon toiminnalla olisi vaikutusta. Tällaisia arvoja ei ole esitetty myöskään maakuntakaavan yhteydessä tehdyissä selvityksissä. Toimimalla ottamissuunnitelman ja vireillä olevan ympäristölupahakemuksen mukaisesti ei toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat haitat ylitä sallittuja raja-arvoja eikä sillä siten ole toimintaa estäviä vaikutuksia ympäristöön tai rakennettuun ympäristöön. YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA Metsähallitus on sertifioitu yritys, ISO 14001/ finas akkreditointi S007. Toiminnassa noudatetaan ISO standardin mukaista sertifioitua ympäristöjärjestelmää. Ulkopuolinen asiantuntija suorittaa alueella tehtävät ympäristövaikutuksiin liittyvät mittaukset ja seurannat ja raportoi sekä tulokset että käytetyt laitteistot ja menetelmät. LIITE 1 Tarkennus maaperän ja pohjaveden suojaustoimenpiteistä

5 LIITE 1 TARKENNUS MAAPERÄN JA POHJAVEDEN SUOJAUSTOIMENPITEISTÄ Murskaustoimintaan kuuluu murskauslaitoksen lisäksi työkoneita, joilla siirrellään sekä raakaainetta että valmiita tuotteita. Kaikkiin näihin koneisiin liittyy polttoaineen käyttö ja hydrauliikka-/ vaihteistoöljyt. Käytettävissä murskauslaitoksissa polttoainetankit sijaitsevat yleensä laitoksen rakenteen sisällä. Polttoaine on kevyttä polttoöljyä. Murskauslaitoksen kaavakuva on esitetty liitteessä A. Laitos on siirrettävä, tela-alustainen, jolloin on laskettu, että laitosta joudutaan siirtämään eteenpäin aina noin tuotantotonnin jälkeen. Tämä tarkoittaa, että siirto tapahtuu 6-7 työpäivän välein eli keskimäärin 1-2 kertaa murskausurakan aikana. Siirtymämatka on metriä. Murskauslaitoksen alusta rakennetaan koko laitoksen pituudelta ja leveydeltä vastaavalla tavalla kuin tankkausalueelle, liite B. Murskauslaitos on kaikkiaan noin 22 metriä pitkä ja 5,5 metriä leveä, jolloin rakenteessa alimmaisena sijaitseva HDPE -muovi levitetään koko alueelle. Saatavana on 7 m leveää muovia, joten se riittää leveyssuunnassa. Muovin päälle tiivistetään hienoainespitoista maa-ainesta (siltti, hiekka) vähintään 30 cm paksu kerros. Koska laitosta siirretään 6-7 päivän välein, ei periaatepiirroksessa esitettyä siiviläputkea asenneta. Toimintaan liittyy jatkuva ajoneuvoliikenne, joten tällainen putki ei säilyisi. Sen sijaan laitoksen mahdollisia vuotoja tarkkaillaan silmämääräisesti erityisesti polttoainetankin ja öljysäiliöiden kohdalta sekä itse laitoksesta että suojausrakenteesta. Kun laitosta siirretään, rakennetaan uusi suojaus tulevalle paikalle ja edellinen rakenne puretaan. Mikäli tarkkailusta huolimatta vuotoja on päässyt tapahtumaan ja se havaitaan rakenteen purkamisen yhteydessä, kerätään HDPE -muovin päällä ollut saastunut maa-aines ja säilötään tiiviille ns. vaihtolavalle tai vastaavalle ja toimitetaan Ekokem Oy:lle puhdistettavaksi. Puretun suojauksen alla sijainnutta HDPE -kalvoa ei käytetä uudelleen. Työkoneet säilytetään ja tankataan ympäristölupahakemuksen asemapiirroskarttaan merkityllä alueella. Liitteessä A on esitetty polttoainetankin koko ja tankkausalueen ulottuvuudet. Liitteessä B on poikkileikkaus polttoainetankin sijoituspaikan ja tankkauspaikan rakenteesta sekä tietoja säiliön rakenteesta jne. Koska tämä alue on pysyvä, koko toiminnan ajan kestävä, asennetaan rakenteeseen siiviläputki, joka toimii tarkastuskaivona ja sen kautta poistetaan alustalle kertyvä vesi ettei allas täyty ja vesi valu suojarakenteen ulkopuolelle. Mikäli öljyvuotoa on havaittu tapahtuneen, poistetaan saastunut maa-aines ja säilötään tiiviille ns. vaihtolavalle tai vastaavalle ja toimitetaan Ekokem Oy:lle puhdistettavaksi. Samalla tarkistetaan HDPE -muovin eheys. Työkoneiden ja autojen säilytyspaikat sijaitsevat välittömästi työkoneiden tankkauspaikan tuntumassa ja niiden alustat rakennetaan samoin kuin edellä ja liitteissä A-B on esitetty. Alueella ei huolleta tai pestä autoja tai työkoneita. Polttoaineiden jakelu suoritetaan kiinteällä pumpulla ja ylivuodonestolaitteella varustetusta kaksoisvaippasäiliöstä. Säiliö ja letku ovat lukittavia. LIITTEET A ja B

6

7