Maa-ainesten ottotoiminta pohjavesialueet ja niiden suojelu Sanna-Liisa Suojasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Transkriptio

1 Maa-ainesten ottotoiminta pohjavesialueet ja niiden suojelu Sanna-Liisa Suojasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus

2 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tehtäviä maanottoasioissa: Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue ohjaa ja neuvoo alueellisesti maaaineslain mukaisissa asioissa, antaa lausuntoja hakemuksista valvoo yleistä etua erityisesti vesiensuojelun ja luonnonsuojelun kannalta. huolehtii ympäristötietojärjestelmien ylläpidosta Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue antaa lausunnon (tai osallistuu Y- vastuualueen lausuntoon) tieviranomaisena, jos ottamisalue sijoittuu tien läheisyyteen. 2

3 Pohjavesialueet Salossa on 68 luokiteltua pohjavesialuetta Pohjavesialue = Geologisin perustein rajattavissa oleva alue, jolla sijaitseva maaperän muodostuma tai kallioperän vyöhyke mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai vedenoton 3

4 Maanottoalueet Salossa on maaainesluparekisterin tietojen perusteella noin voimassa olevaa maa-aineslupaa. 4

5 5

6 POSKIprojektissa inventoitiin maanottoon ainakin osittain soveltuvat (vihreä) ja soveltumattomat (sininen) varannot Maanmittauslaitos 2017, Esri Finland 6

7 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu päivitystyö käynnissä I luokka -> 1-luokka: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Alue, jonka vettä käytetään tai tullaan käyttämään yhdyskuntien vedenhankintaan tai talousvetenä enemmän kuin 10 m3/d tai yli 50 ihmisen tarpeisiin. II luokka -> 2-luokka: Muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Alue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Alueella muodostuu pohjavettä yli 100 m3/vuorokaudessa, jos se soveltuu ominaisuuksiltaan muutoinkin vedenhankintaan. Uusi E-luokka: Pohjavesialue, jonka pohjavedestä maaekosysteemi tai pintavesiekosysteemi on suoraan riippuvainen. ELY-keskus kartoittaa Salon pohjavesialueita kesällä 2017, päivitetty pohjavesialueaineisto tulee nähtäville ja kommenteille kaupunkiin syksyllä ja uudet pohjavesialuekartat ovat valmiita vuoden 2017 loppuun mennessä. 7

8 Pohjavesialueen rajan määrittäminen 8

9 Pohjavesialue rajat, ottamot, ottamoiden suojaalueet, havaintopaikat, virtaussuunnat, kalliokynnykset, lähteet 9

10 SOKKA-projektissa kartoitettiin pohjavesialueilla olevat soranottoalueet ja niiden kunnostustarpeet 10

11 Soranoton vaikutus pohjaveden määrään ja laatuun 11

12 Soranoton vaikutus pohjaveden laatuun Tutkimusten perusteella laajoilla soranottoalueilla nitraatti-, kloridi-, sulfaatti- ja hiilidioksidipitoisuudet ja alkaliniteetti ja sähkönjohtavuus kasvavat, ph laskee hieman, esiintyy kohonneita metallipitoisuuksia, happipitoisuus ja veden lämpötila nousevat, vedessä esiintyy useammin bakteereja. Kallionottoalueilla nitraatti kohoaa räjähdysaineiden käytön vaikutuksesta. Vaikutusten merkittävyys riippuu mm. soranottoalueiden laajuudesta ja pohjaveden päälle jäävän maakerroksen paksuudesta. 12

13 Maa-ainesluvan myöntämisen edellytykset pohjavesialueilla Maa-aineslaki 3 1 mom. 3- kohta: Aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. 13

14 Vesilain mukaisen luvan tarve Hankkeella on oltava aluehallintoviraston lupa, jos hanke muuttaa pohjaveden laatua tai määrää ja muutos voi huonontaa luokitellun pohjavesiesiintymän käyttökelpoisuutta tai muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä. muutos aiheuttaa haittaa yksityiselle talousvesikaivolle. Tällöin lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos edunmenetys aiheutuu ainoastaan yksityiselle edulle ja edunhaltija on antanut hankkeeseen kirjallisen suostumuksensa. Vesilain mukainen lupa voidaan tarvita esimerkiksi lammikon kaivamiseen tai täyttämiseen, pohjavedenottamon suoja-alueella kaivamiseen tai laaja-alaiseen soranottoon pohjavesialueella. 14

15 Pohjavedensuojelun huomioiminen soranotossa Vedenottamoiden lähialueet säilytetään luonnontilaisina. Muualla pohjavesialueilla pohjaveden pinnan päälle jätetään ainakin neljän metrin suojakerros. Pohjavedenpinnan alapuolinen kaivu ei yleensä mahdollista lukuun ottamatta yksittäisiä tapauksia, joissa vanhat lammet maisemoidaan esim. syventämällä tai kuoppia yhdistämällä, lammen täyttö ei ole mahdollista ja toimenpiteeseen saadaan vesilain mukainen lupa aluehallintovirastolta. 15

16 Pohjavesivaikutusten seuranta Maanottaja seuraa toimintansa vaikutuksia. Näytteenottajana toimii ulkopuolinen sertifioitu vesinäytteenottaja ja näyte tutkitaan akkreditoidussa laboratoriossa. Pohjaveden laatu tulee määrittää alueella kerran vuodessa. Vedestä analysoidaan lämpötila, haju, maku, sameus, väri, ph, happi, KMnO4- luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E. coli- bakteerit. Pohjavedenpinnan korkeudet mitataan kolmen kuukauden välein. Tarkkailu voidaan suunnitella myös yhteistarkkailuna muiden pohjavesialueen toimijoiden kanssa, jolloin lupaviranomainen hyväksyy yhteistarkkailuohjelman. Tarkkailutulokset raportoidaan vuosittain kaupungin ympäristötoimelle ja Varsinais-Suomen ELY-keskukselle 16

17 Pohjaveden havaintoputken asentaminen Asennetaan kairauskalustolla Muoviputki, jonka sisähalkaisija 50 mm Kairauksesta laaditaan putkikortti Ilmoitetaan koordinaatit ja korkeus valtakunnallisessa korkeusjärjestelmässä Putken kunto tarkistetaan vuosittain mittaamalla kokonaissyvyys ja tarvittaessa avataan tukkeutunut putki huuhtelemalla tai pumppaamalla. 17

18 Koneet, laitteet ja öljysäiliöt Pohjavedenottamoiden vaikutusalueella ei tulisi säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai laitteita. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti siten, että polttoaineiden ja muiden pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden ja toiminnanaikaisten hulevesien pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään. Suojauksen suunnittelussa on huomioitava myös poikkeustilanteet. Polttoainesäiliö lukittava, tyyppihyväksytty ja tarkistettu 2- vaippasäiliö, jossa laponesto ja ylitäytönestin. 18

19 Koneet, laitteet ja öljysäiliöt Työkoneiden tankkaukseen ja polttonesteiden ja aggregaatin säilytykseen tarkoitettu tukitoiminta-alue tulee rakentaa siten, että tankattavat koneet mahtuvat tukitoiminta-alueelle. Tukitoiminta-alueen suojarakenteen on oltava alustaltaan vettä ja polttoaineita läpäisemätön, kuormitusta kestävä ja reunoilta korotettu. Tukitoiminta-alueen hulevesien syntyminen on joko estettävä kattamalla alue tai hulevedet on ohjattava öljynerottimen kautta pohjavesialueen ulkopuolelle. Polttomoottorikäyttöiset seulat on sijoitetava tiiville alustalle, josta vuodot voidaan estää. 19

20 20

21 Soranottoalueiden maisemointi Alueen maisemointi tulee toteuttaa jo maa-ainesluvan voimassaoloaikana. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Soravaltaisella alueella karkea pohjasora peitetään noin cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta (esim. maatunut turve). Aluskasvillisuudeksi kylvetään harjualueelle luonteenomaista kasvillisuutta ja alueelle istutetaan sekametsää. 21

22 22

23 23

24 Kiitos! Maa-ainesasiat Varsinais-Suomen ELYssä: Ylitarkastaja Mia Laakso, p , Ylitarkastaja Sanna-Liisa Suojasto, p , 24