Toiminnanohjausjärjestelmän teknisen vaatimusmäärittelyn laatiminen pk-yritysten käyttöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminnanohjausjärjestelmän teknisen vaatimusmäärittelyn laatiminen pk-yritysten käyttöön"

Transkriptio

1 Toiminnanohjausjärjestelmän teknisen vaatimusmäärittelyn laatiminen pk-yritysten käyttöön TOMI raportti 2 Päivi Iskanius, Leena Klaavu, Timo Myllyoja

2 Toiminnanohjausjärjestelmän teknisen vaatimusmäärittelyn laatiminen pk-yritysten käyttöön TOMI raportti 2 Päivi Iskanius, Leena Klaavu & Timo Myllyoja Oulun yliopisto, Raahen toimintayksikkö, Raahe, 2009 ISBN

3 Tiivistelmä Pk-yrityksillä on suuria vaikeuksia toiminnanohjausjärjestelmäprojektin läpiviemisessä. Mitä laajemmasta ja kokonaisvaltaisemmasta järjestelmästä on kysymys, sitä haastavampi on järjestelmän suunnittelu-, hankinta- ja käyttöönotto. Pk-yrityksillä ei ole varaa epäonnistua järjestelmäprojektissa, sillä liikevaihtoon suhteutettuna järjestelmän käyttöönotto on huomattavan suuri, ja aiheutuneilla kustannuksilla on suoranainen vaikutus yrityksen tulokseen. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten toiminnanohjausjärjestelmien suunnitteluun, hankintaan ja käyttöönottoon liittyviä kriittisiä tekijöitä. Vaikka kaikki toiminnanohjausjärjestelmäprojektit ovat erilaisia ja esiin tulevat ongelmat vaihtelevat yritysten välillä, niissä on paljon samankaltaisia piirteitä ja ongelmien todennäköisiä aiheuttajia. Tärkeimpiä järjestelmäprojektin epäonnistumiseen vaikuttavia tekijöitä pk-yrityksissä on niiden krooninen resurssipula ja tietoteknisen osaamisen puute. Toiminnanohjausjärjestelmät on tyypillisesti suunniteltu suurten yritysten toimintaa ajatellen eikä järjestelmätoimittajat välttämättä tunne pk-yritysten erityispiirteitä, niiden toimintaprosesseja ja toimintatapoja. Pk-yritysten tietotaito ei välttämättä riitä arvioimaan järjestelmäprojektin todellista laajuutta, kustannuksia ja resurssitarvetta. Usein pk-yritykset ovat altavastaajina myyntineuvotteluissa. Myös projektipäälliköllä ei ole kovin vankkaa tuntemusta tietojärjestelmäprojekteista. Pk-yrityksissä ei tyypillisesti ymmärretä järjestelmän vaatimaa toimintatapojen muutostarvetta ja toiminta- ja työtapoja muutetaan sitä mukaa kun ongelmat tulevat vastaan. Pk-yrityksissä ei aina osaa kuvailla, minkälainen toiminnanohjausjärjestelmä heille parhaiten sopii. Niiltä puuttuu myös tietohallintastrategia ja johdonmukainen kehittämiskulttuuri. Toiminnanohjausjärjestelmän vaatimusmäärittely on onnistuneen järjestelmäprojektin edellytys. Tässä raportissa tarkastellaan vaatimusmäärittelyn laatimisprosessia kolmessa pk-yrityksessä. Tulokset ovat osittain salaisia, joten tässä raportissa esitetään ainoastaan ne tulokset, jotka eivät liity salassapitovelvoitteen piiriin. Vaatimusmäärittelyprosessi on toteutettu osittain C-CEI-menetelmän (Customer-Centered ERP Implementation) avulla keskittyen järjestelmäprojektin riskianalyysiin. Lisäksi yrityksille on laadittu järjestelmäprojektin haastavuusanalyysi ja luonneanalyysi riippuen siitä, missä vaiheessa case-yritykset ovat omaa järjestelmäprojektiaan. Case-yrityksien valinta on toteutettu siten, että mukana on toiminnanohjausjärjestelmää käyttävä yritys A, järjestelmän valintavaiheessa oleva yritys B, ja järjestelmän hankintaa suunnitteleva yritys C. Case-yritykset 3

4 ovat Raahen alueen metalli- ja puualan pk-yrityksiä. Käytännössä työ on tehty aikana. Case-yrityksillä ei ole järjestelmähankkeen läpiviemiseen vaadittavaa osaamista omassa organisaatiossaan. Osittain tätä osaamista on ostettu ulkopuolisilta konsulteilta sekä rekrytoitu yritykseen tietotekniikka-alan henkilöitä. Järjestelmätoimittajan kokemus ja referenssit toimialalta sekä pk-yritysten erityisvaatimusten tunnistaminen koettiin tärkeäksi valintakriteeriksi. Järjestelmän aiheuttamia toimintatapamuutoksia pidettiin haasteellisina. Pk-yritykset eivät ymmärtäneet niiden laajuutta ja tarvittavien resurssien määrää. Hyötyjen saaminen järjestelmähankkeesta kestää kauan. Järjestelmäprojektin onnistuminen riippuu siitä, miten hyvin pk-yrityksessä pystytään toimintatapamuutokset viemään läpi. Muutosprosessi on parhainta aloittaa jo paljon ennen järjestelmän hankintaa ja käyttöönottoa, sillä moniin järjestelmähankkeen riskeihin voidaan vaikuttaa ennen järjestelmän hankkimista. Yritys voi esimerkiksi hankkia tilapäistä työvoimaa tekemään avainhenkilöiden rutiiniluontoisia tehtäviä järjestelmän käyttöönoton ajaksi. Tällöin avainhenkilöillä on enemmän aikaa keskittyä järjestelmän ominaisuuksiin ja uusiin työkäytäntöihin. Toiminnanohjausjärjestelmän hankinta on pk-yritykselle suuri investointi. Ostohinnan lisäksi kokonaisbudjettiin on arvioitava välittömät käyttöönottoon ja koulutukseen liittyvät kustannukset. Järjestelmän ylläpitokustannukset muodostavat jopa 60 % koko järjestelmän elinkaarikustannuksista. Panostamalla aikaa ja resursseja järjestelmähankkeen alkuvaiheeseen ja käytön koulutuksen säästetään kustannuksia ja vähennetään riskejä. Tämä raportti on laadittu Pohjois-Pohjanmaan Liiton ja Raahen kaupungin rahoittaman TOMI Toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen Raahen alueen yrityksissä -hankkeen myötä. Kiitämme päärahoittajia ja case-yrityksiä saamastamme tuesta. 4

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä Sisällysluettelo Johdanto Toiminnanohjausjärjestelmän hankinta pk-yrityksissä Toiminnanohjausjärjestelmät Toiminnanohjausjärjestelmän hankintastrategiat Toiminnanohjausjärjestelmät pk-yrityksissä Toiminnanohjausjärjestelmäprojekti Toiminnanohjasjärjestelmän vaatimusmäärittelyn laatiminen Kokemuksia case-yritysten vaatimusmäärittelyn luomisesta Tutkimuksen kulku Case 1: Yritys A Case 2: Yritys B Case 3: Yritys C Johtopäätökset Lähteet

6 1. Johdanto Yritysten toimintaympäristö on kokenut suuria muutoksia. Tiedon ja osaamisen merkitys kilpailukykytekijänä on kasvanut ja tietojärjestelmien käyttö yrityksen liiketoiminnassa on yleistynyt voimakkaasti. Yritysten toiminnot ovat muuttuneet tietotekniikalla tuetuiksi ja samalla niitä on pyritty integroimaan yrityksen sisäisinä ja yritysten välisinä prosesseina. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on yritysten yhdeksi merkittävimmäksi haasteeksi noussut toiminnanohjausjärjestelmän hankinta ja käyttöönotto. Laajat toiminnanohjausjärjestelmät muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden ja niiden vaikutukset ulottuvat yrityksen liiketoimintaprosesseihin ja toimintaympäristöön. Tällaisen järjestelmän hankinta vaatii huolellista paneutumista suunnittelu- ja käyttöönottovaiheessa. Vielä 1990-luvulla toiminnanohjausjärjestelmiä ottivat käyttöön lähinnä suuret, kansainväliset yritykset. Nämä markkinat ovat kuitenkin jo lähellä kyllästymispistettään, ja järjestelmätoimittajat hakevat kasvua lähinnä keskisuurista, mutta myös pienistä yrityksistä, ja tarjoavat niiden tarpeisiin sopivia järjestelmiä ja toimintokohtaisia järjestelmämoduuleita (Everdingen ym., 2000). Mitä laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa toiminnanohjausjärjestelmää ollaan hankkimassa, sitä haastavampi on sen suunnittelu-, käyttöönotto- ja ylläpitoprosessi (Vilpola ja Kouri, 2006). Monet järjestelmäprojektit ovat aikojen saatossa keskeytyneet ja epäonnistuneet. Standish Groupin tutkimuksen mukaan jopa 90 % tietojärjestelmän käyttöönottoprojekteista myöhästyy aikataulustaan tai ylittää budjettinsa (Umble ym., 2002). Epäonnistuminen käyttöönottoprojektissa aiheuttaa yritykselle huomattavia taloudellisia menetyksiä ja estää järjestelmän täysimittaisen hyödyntämisen. Käyttöönottoprojekti sitoo myös voimavaroja, joita tarvittaisiin kipeästi päivittäisessä perusliiketoiminnassa. Toiminnanohjausjärjestelmän hankinnan takana on monia syitä ja yritysten lähtökohdat ovat erilaisia. Jokainen järjestelmäprojekti on luonteeltaan erilainen ja vaatii ymmärrystä yksitäisen yrityksen liiketoiminnasta ja kulttuurista. Järjestelmän käyttöönottoprojekti on oppimisprosessi, jossa tulee huomioida liiketoiminnan tarpeet, järjestelmän tuleva toimintaympäristö, käyttäjien vaatimukset ja valmiudet, sekä koko käyttäjäorganisaation toiminnan kehittäminen (Kettunen ja Simons, 2001) Käyttöönotto voi tapahtua kertaponnistuksena tai pitempiaikaisena jatkuvana toimintatapojen ja järjestelmän ominaisuuksien parempaan hyödyntämiseen tähtäävänä kehittämisprojektina. 6

7 Pk-yritysten toiminnanohjausjärjestelmän hankinta- ja käyttöönottoprojekti on osoittautunut varsin ongelmalliseksi (Kettunen ja Simons, 2001). Pk-yrityksiltä puuttuu usein tietotekniikka- ja tietohallintastrategia, jonka pohjalta yritys johdonmukaisesti toimii esim. tietoteknisten laitteiden hankintoja tehdessään ja tietoja käsitellessään. Niiltä puuttuu myös järjestelmän vaatimusmäärittelyssä ja käyttöönotossa tarvittavaa tietotaitoa. Järjestelmätoimittajien käyttämät mallinnusmenetelmät ovat vieraita, yhteinen kieli puuttuu ja kommunikointitapa on erilainen. Järjestelmätoimittajilla on näin ollen suuri valta järjestelmän myyntitilanteessa ja käyttöönottoprosessin aikana. Tuloksena saattaa olla yrityksen toimintaa huonosti tukeva toiminnanohjausjärjestelmä, johon upotetut resurssit ylittävät huomattavasti järjestelmästä saatavat hyödyt. (Tölli, 2002) Pk-yrityksillä ei ole varaa epäonnistua toiminnanohjausjärjestelmän hankinta- ja käyttöönottoprojektissa, sillä liikevaihtoon suhteutettuna järjestelmän käyttöönotto on huomattavan suuri ja aiheutuneilla kustannuksilla on suoranainen vaikutus yrityksen tulokseen. Tämän raportin tarkoituksena on tarkastella pk-yritysten toiminnanohjausjärjestelmien suunnitteluun, hankintaan ja käyttöönottoon liittyviä kriittisiä tekijöitä. Vaikka kaikki käyttöönottoprojektit ovat erilaisia ja esiin tulevat ongelmat vaihtelevat yritysten välillä, niissä on paljon samankaltaisia piirteitä ja ongelmien todennäköisiä aiheuttajia. Toiminnanohjausjärjestelmän vaatimusmäärittely on onnistuneen järjestelmäprojektin edellytys. Tässä raportissa tarkastellaan vaatimusmäärittelyn laatimisprosessia kolmessa pk-yrityksessä. Tulokset ovat osittain salaisia, joten tässä raportissa esitetään ainoastaan ne tulokset, jotka eivät liity salassapitovelvoitteen piiriin. Vaatimusmäärittelyprosessi on toteutettu osittain C-CEI-menetelmän (Customer-Centered ERP Implementation) avulla keskittyen riskianalyysin laatimiseen. Lisäksi yrityksille on laadittu järjestelmäprojektin haastavuusanalyysi ja luonneanalyysi riippuen siitä, missä vaiheessa case-yritykset ovat omaa järjestelmäprojektiaan. Case-yrityksien valinta on toteutettu siten, että mukana on toiminnanohjausjärjestelmää käyttävä yritys A, järjestelmän valintavaiheessa oleva yritys B, ja järjestelmän hankintaa suunnitteleva yritys C. 7

8 2. Toiminnanohjausjärjestelmän hankinta pk-yrityksissä 2.1. Toiminnanohjausjärjestelmät Toiminnanohjausjärjestelmä (ERP Enterprise Resource Planning) on koko organisaation kattava integroitu tietojärjestelmä, joka pyrkii yhdistämään yrityksen eri toiminnot, kuten osto- ja myyntitoiminta, tuotannon suunnittelu ja seuranta, varastotoiminnot, laadunohjaus, henkilöstö- ja taloushallinto (Kettunen ja Simons, 2001). Englanninkielisen lyhenteen ERP mukaan toiminnanohjaus on yrityksen voimavarojen; työn ja resurssien ohjausta ja suunnittelua (Laudon ja Laudon, 2000). Toiminnanohjauksen näkökulmasta tarkasteltuna organisaation työntekijät muodostavat erilaisia resurssiyksiköitä, ryhmiä, tiimejä ja osastoja. Yrityksen resursseihin sisältyvät myös mm. koneet, tuotantotilat, ja muut fyysiset puitteet. (Kettunen ja Simons, 2001) Toiminnanohjausjärjestelmän tarkoituksena on tehostaa yrityksen liiketoimintoja integroimalla liiketoimintaprosessit tehokkaammin toimiviksi kokonaisuuksiksi sekä yrityksen sisällä että myös yritysten välillä (Kettunen ja Simons, 2001). Järjestelmän tavoitteena on tukea yrityksen strategian toteutumista ja auttaa seuraamaan ja ohjaamaan kilpailukyvyn kannalta oleellisia mittareita. Asiakastyytyväisyyteen vaikuttavia mittareita ovat mm. tuotteiden ja palveluiden laatu; eri aikatekijät kuten läpäisyaika, toimitusaika ja toimitusvarmuus; ja hintakilpailukyky. Yrityksen kannalta tärkeitä menestystekijöitä ovat mm. kustannusten hallinta, varastojen hallinta, tuottavuus, kapasiteetti, koneiden ja laitteiden käytettävyys jne. Toiminnanohjausjärjestelmä voi välittää myös yrityksen asiakkaille heitä koskevaa informaatiota. (Kettunen ja Simons, 2001) Viime vuosina kehitetyt toiminnanohjausjärjestelmät ovat rakenteeltaan modulaarisia. Ne muodostuvat yksittäisistä toiminnallisista moduuleista, joita on mahdollista liittää yhteen suuremmiksi kokonaisuuksiksi asiakkaan tarpeen mukaan. Moduulien kehityksessä on keskitytty pitkälti yrityksen sisäisiin järjestelmiin, toiminnallisuuden parantamiseen ja uuden toiminnallisuuden esittelemiseen. Tänä päivänä toimittajat pyrkivät myös vastaamaan sähköisen liiketoiminnan ja verkostoituneen yritysympäristön asettamiin haasteisiin (Shields, 2001). Nykyiset toiminnanohjausjärjestelmät perustuvat pääsääntöisesti nk. client-server-arkkitehtuuriin, jolloin yrityksessä on käytössä yrityksen oma palvelin sekä erillisiä työasemia järjestelmän käyttöä varten. Toiminnanohjausjärjestelmän eri moduulit kommunikoivat suoraan keskenään tai tekemällä päivityksiä yhteiseen tai keskitettyyn tietokantaan (Luoma ym., 1999). 8

9 Tyypillisiä toiminnanohjausjärjestelmän moduuleja ovat (Brady, 2001): o Myynti ja jakelu (mm. myyntitilaukset ja toimitusaikataulut, asiakastiedot kuten hinnoittelu, laskutus- ja toimitustavat) o Materiaalinhallinta/varastonhallinta (mm. raaka-aineiden tilaukset ja niiden varastotiedot, keskeneräisen tuotannon varastojen ja lopputuotevarastojen saldot) o Valmistus/tuotannonsuunnittelu (mm. valmistuksen suunnittelu ja aikataulutus, sen hetkinen tuotannon tila, kapasiteetin hallinta) o Laadunhallinta (mm. laatusertifikaattien, laaduntarkastuksien ja laatutyökalujen hallinta) o Huolto (mm. ennaltaehkäisevän huollon suunnittelu, huoltoon liittyvät resurssit) o Henkilöstöhallinta (mm. työntekijöiden rekrytointiin, palkkaukseen ja koulutukseen liittyviä toimintoja, palkanmaksu, työsuhde-edut) o Kirjanpito/Taloushallinta (mm. tilitapahtumat, ulkoiseen raportointiin tarvittavat luvut ja lakisääteiset tunnusluvut) o Projektinhallinta (mm. projektien suunnittelu ja budjetointi, etenemisen seuranta ja projektibudjetissa pysyminen) o Seuranta (mm. kustannusanalyysit) o Omaisuuden hallinta (mm. kiinteiden kustannusten hallinta) 2.2. Toiminnanohjausjärjestelmän hankintastrategiat Toiminnanohjausjärjestelmän valinta on lähes aina kompromissi yrityksen tarpeiden ja järjestelmän ominaisuuksien välillä. Keskeisiä järjestelmän hankintaan liittyviä ongelmia ovat mm. järjestelmään kohdistuvat epärealistiset odotukset; järjestelmäntoimittajan ja loppuasiakkaan väliset kommunikointiongelmat; sekä teknologiapainotteinen suunnittelu- ja käyttöönottoprosessi, jossa asiakkaan liiketoiminnan haasteet ja toiminnan kehittämissuunnitelmat jäävät helposti järjestelmän teknisen määrittelyn, toteutuksen ja käyttöönoton jalkoihin (Kettunen ja Simons, 2001). Lisäksi ongelmia aiheuttavat riittämätön budjetti ja resurssien puute; henkilökohtaiset ristiriidat projektiryhmässä; näkemyserot eri osapuolten välillä; ja avainhenkilöiden siirtyminen muualle kesken projektin (Kale, 2000). Toiminnanohjausjärjestelmät ovat rakenteeltaan usein joustamattomia. Ne toimivat omalla logiikallaan ja periaatteellaan, ja organisaatioiden on muutettava toimintojaan ja prosessejaan niiden mukaiseksi, sillä järjestelmän muuttaminen on kallista. Järjestelmän käyttöönottoprojekti voi kestää 3-5 vuotta suurissa yrityksissä. Järjestelmän käyttöönotto pk-yrityksissä on jonkin verran 9

10 nopeampaa, mutta kestää niissäkin kuitenkin 6 kk ylöspäin. Toiminnanohjausjärjestelmillä on hierarkkinen käsitys organisaatiosta. Keskittynyt valvonta on vanhentunut tapa nykypäivän matalissa organisaatioissa, jossa valtaa on jaettu ja työntekijöillä on päätäntävaltaa oman työnsä tekemisessä. Toiminnanohjausjärjestelmää valittaessa, on huomioitava mm. seuraavia tekijöitä (Yongjean ja Ki-Heung, 2001): o Sopivuus yrityksen liiketoimintaprosesseihin o Eri moduuleiden vaatima integrointi o Joustavuus ja skaalautuvuus o Käyttäjäystävällisyys vs. kompleksisuus. o Hyötyjen realisoitumisaika Toiminnanohjausjärjestelmät voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan (Kettunen ja Simons, 2001): 1) Räätälöidyt järjestelmät 2) Esikonfiguroidut ja parametroitavat järjestelmät 3) Standardoidut järjestelmät Räätälöidyt järjestelmät kehitetään asiakkaan omien tarpeiden pohjalta, joten tässä ratkaisussa vaatimusmäärittelyn rooli korostuu. Räätälöinnin myötä yritys saa juuri sellaisen järjestelmän kuin haluaa, mutta järjestelmän kehittäminen ja järjestelmän ylläpito vaatii paljon resursseja. Samoin riskit hankkeen viivästymiselle ja epäonnistumiselle ovat suuret. Pk-yritykset hankkivat yleensä valmiin standardoidun järjestelmän, joista asiakassovellus luodaan konfiguroimalla. Konfigurointi tarkoittaa toimitettavien moduulien valintaa sekä sovellusten muokkaamista asiakkaan tarpeisiin parametroinnin avulla. Parametreilla voidaan muokata käyttöliittymää, asettaa laskenta- ja raportointitapoja sekä valita toimintavoista asiakkaalle sopivin. Täysin standardoidut järjestelmät ovat täsmälleen samanlaisina kaikille asiakkaille. Standardituotteen ja parametroitavan tuotteen välillä on vaikeaa tehdä tarkkaa rajaa, koska standardoidut järjestelmätkin vaativat usein yrityksen perusdatan syötön. (Kettunen ja Simons, 2001) Toiminnanohjausjärjestelmän hankinta voi tapahtua eri tavoilla (Shields, 2001): 1) Yritykset voivat kehittää itse omia räätälöityjä ratkaisuja ja integroida ne muihin järjestelmiin 2) Yritykset voivat ostaa valmiita järjestelmäsovelluksia ja tehdä liittymät olemassa oleviin järjestelmiinsä 10

11 3) Yritykset voivat ostaa valmiita moduuleita eri toimittajien järjestelmäpaketeista ja rakentaa nk. best-of-breed -toimintamallin, jossa toiminnanohjausjärjestelmä toteutetaan integroimalla 2-5 tuotteen ja /tai räätälöidyn ratkaisun parhaat komponentit. Pk-yritykset suosivat eri moduuleista koostuneita valmispakettiratkaisuja, koska niillä ei ole resursseja räätälöidä ohjelmistoa, joka kattaisi kaikki niiden esittämät vaatimukset. Siksi ne tyytyvät ohjelmiston räätälöintiin vain kriittisimmillä alueilla. Pakettiratkaisut ovat huomattavasti räätälöityjä ohjelmistoja halvempia. Best-of-Breed-lähestymistapa jakaa mielipiteet. Eri toimittajilta ostettujen moduulien yhdistäminen vaatii hyvät kuvaukset moduulien liittymäpinnoista. Moduulien kehitystyö tapahtuu eri toimittajien toimesta ja uusien versioiden käyttöönotto voi tässä tapauksessa olla työläs. Liitännät muihin moduuleihin täytyy testata ja pahimmassa tapauksessa integrointityö pitää tehdä uudelleen. Erillisissä valmissovelluksissa järjestelmätoimittaja voi vastata sopimuksesta riippuen järjestelmän jatkokehittämisestä ja uusien versioiden ylläpidosta, muta räätälöidyn ratkaisun tapauksessa yritys joutuu itse vastaamaan järjestelmän jatkokehityksestä, mikä tuo yllättäviä lisäkustannuksia. Nykyään yritysten ei tarvitse ostaa ohjelmiston käyttölisenssiä, vaan ne voivat myös vuokrata järjestelmän järjestelmätoimittajalta tai vastaavalta palveluyritykseltä. Erityisesti pienet yritykset hyötyvät tästä sovellusvuokrauksesta, koska tällä tavalla he voivat hyödyntää paremmin pitkälle kehitettyjä ohjelmistotuotteita. (Karjalainen 2001) Nykyisten järjestelmien modulaarinen rakenne antaa yrityksille mahdollisuuden edetä järjestelmän käyttöönotossa asteittain ja hankkia vain ne toimintamoduulit, joita se kulloinkin tarvitsee. Yritys voi ottaa kaikki moduulit käyttöön samanaikaisesti (ns. Big-Bang ) tai tietyn joukon moduuleita kerrallaan (ns. Mini Big-Bang ). Yritys voi myös ottaa käyttöön vain yhden tai muutaman moduulin samanaikaisesti tai ottaa tietyn yksikön, tehtaan tms. moduulit kerrallaan käyttöön. Isommat yritykset suosivat enemmän jälkimmäisiä vaiheittaisia - ja samalla vähemmän riskialtista strategiaa, kun taas pienemmät yritykset suosivat Big-Bang strategiaa (Soni, 2003). Vaiheistetun käyttöönoton etuna on, että niin hyvät kuin huonotkin kokemukset voidaan ottaa huomioon myöhemmissä kohteissa. Tällainen tapa on kuitenkin luonnollisesti hitaampi toteuttaa Toiminnanohjausjärjestelmät pk-yrityksissä Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat yrityksiä, joiden palveluksessa on alle 250 työntekijää ja vuosittainen liikevaihto on enintään 50 milj. tai taseen loppusumma enintään 43 milj.. Lisäksi toinen yritys (ei pk-yritys) voi omistaa korkeintaan 25 % pk-yrityksen pääomasta tai 11

12 äänimäärästä (Euroopan Unioni, 2008). Pk-yritysten toiminnanohjausjärjestelmän hankintaprojekti poikkeaa suurten yritysten järjestelmäprojekteista. Pk-yritykselle toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto on suuri investointi ja sen vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Pienelle yritykselle investointi voi olla merkittävä suhteessa liikevaihtoon. Järjestelmän hintahaarukka pk-yrityksille vaihtelee välillä , sisältäen ohjelmiston ja sen asennuksen sekä koulutuksen ja konsultoinnin. Pk-yritysten päätökseen hankkia toiminnanohjausjärjestelmä liittyy usein yrityksen ulkopuolisia paineita. Suuret asiakkaat vaativat jonkin tietojärjestelmän käyttöönottoa liikekumppanuuden edellytyksenä, ja tietty järjestelmä on joskus otettava käyttöön, vaikka se ei sopisi yrityksen omiin suunnitelmiin. Järjestelmä hankitaan usein siinä tarkoituksessa, että ne palvelevat 5-10 vuotta (Hyötyläinen ja Kalliokoski, 2001). Pk-yrityksillä on vaikeuksia pysyä jatkuvasti tietoteknisen muutoksen vauhdissa, koska niillä ei ole resursseja uusia järjestelmiä ja ATK-laitteitaan näin nopeasti. Viimeaikainen nopea teknologinen kehitys asettaa paineita uusia järjestelmä useammin. Tällöin järjestelmän elinkaari lyhenee tarpeettoman lyhyeksi, eikä tietotekniikkainvestoinneista ehditä saamaan haettuja hyötyjä. Teknologisen kehityksen mukanaan tuomille paineille vaihtaa järjestelmä uuteen nopealla tahdilla on myös vastavoimansa. Järjestelmiä kehitetään avoimen standardin suuntaan, joustavaksi ja helpommin muokattavaksi. Järjestelmän käyttöikää pyritään pidentämään. Näin järjestelmäprojektista saadaan paremmin hyödyt irti. Pk-yrityksillä on ominaispiirteitä, jotka ovat osoittautuneet kriittisiksi tekijöiksi koko järjestelmäprojektin onnistumisen kannalta. Pk-yritysten omistuspohja on yleensä kapea ja monet pk-yritykset ovat perheyrityksiä, joissa osakkaiden enemmistö tai äänivalta on yhden perheen tai suvun hallussa. Pk-yritysten organisaatiorakenne on matala eikä niillä ole suuryrityksille ominaisia organisaation hierarkkisuuteen liittyviä ongelmia. Ylin johto on usein myös omistaja, jolloin päätöksenteko on nopeaa ja joustavaa. Pienissä yrityksissä työntekijät tuntevat toisensa ja tiedonvaihto voi olla hyvinkin tehokasta myös ilman tietojärjestelmän apua. Matalan organisaation ansiosta tiedonkulku on nopeaa ja informaatio välittyy nopeasti tuotantoon ja reagointiaika on monissa tilanteissa lyhyt. Pienissä mikroyrityksissä ei tietojärjestelmä olekaan välttämättä ensimmäisenä kehittämislistalla. Toiminnan sähköistymisen vaatimukset tulevat kuitenkin niillekin yleensä suurilta asiakkailta. (Kalliokoski ym., 2001) Pk-yritysten johdon koulutustaso on yleensä matala ja yrityksistä puuttuu lähes täysin akateemiset työntekijät, jotka ovat erityisesti strategisen suunnittelun osaajia. Lähtökohta siis 12

13 toiminnanohjausjärjestelmän vaatimalle strategiselle suunnittelulle on heikko. Yrityksen resurssit ohjautuvat pääasiassa operatiiviseen toimintaan. Tietohallinnon tehtävät hoidetaan usein oman toiminnan ohessa ja tietohallinnon hoitaminen on ongelmakeskeistä: Ongelmat pyritään selvittämään sitä mukaa kun ne ilmaantuvat, mutta jos ongelmia ei ilmene, niin keskitytään päivittäiseen työhön (Siira 2001). Pk-yritysten päätöksiä ohjaavat käytännön sanelemat pakkoratkaisut, ei tarkasti harkitut toimintasuunnitelmat.. Monet päätökset ovat nopeasti tehtyjä ja vastuu tietojärjestelmähankkeesta annetaan sellaiselle henkilölle, joka ymmärtää tietotekniikasta eniten. Ylimmän johdon henkilökohtainen kiinnostus edistää tietotekniikan käyttöä yrityksessä. Pkyritykset eivät osaa käyttää ulkopuolisia asiantuntijapalveluita, vaikka ne voisivat toimia väliaikaisena kehittämisresurssina ja tulkkina järjestelmätoimittajan ja yrityksen välillä. Yritysten liiketoimintaprosessien ja toimintatavan muutokset toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton myötä pakottavat henkilöstön muutoksiin ja aiheuttavat erilaisia valta- ja resurssijakoja. Siksi järjestelmän käyttöönotto laukaisee erilaisten ryhmien avoimen ja piilevän vastustuksen (Hong ja Kim, 2002) On tyypillistä, että järjestelmän käyttöönottovaiheissa kohdataan muutosvastarintaa. Työntekijöiden on vaikeaa muuttaa työtapoja, jotka he osaavat hyvin. Joskus työntekijät jatkavat vanhaa toimintatapaansa vaikka järjestelmä on otettu käyttöön. Muutosvastarintaa voidaan vähentää avoimuudella, keskusteluilla ja koulutuksella (Ross, 1999). Pk-yritysten on valmistauduttava käyttämään riittävä määrä rahaa koulutukseen osana toiminnanohjasjärjestelmän käyttöönottobudjettia. On arvioitu, että toiminnanohjausjärjestelmäprojektin budjetista % osuuden varaaminen koulutukseen johtaa 80 %:n todennäköisyydellä onnistuneeseen järjestelmän käyttöönottoon. Työntekijöiden pitää päästä itse kokeilemaan järjestelmän toimintaa omien jokapäiväisten toimintojensa kautta. Myös käyttöönoton jälkeinen koulutus on tärkeää, jotta voidaan käsitellä järjestelmässä esiintyneitä seikkoja ja vertailla eri käyttäjien kokemuksia. Yrityksen on myös valmistauduttava siihen, että vaativan käyttöönottoprojektin jälkeen yrityksen tuottavuus laskee hieman, ja nousee vasta kun järjestelmä on kunnolla saatu käyttöön. (Umble ym., 2002) 2.4. Toiminnanohjausjärjestelmäprojekti Toiminnanohjausjärjestelmän hankinta on useimmiten kertaluonteinen tapahtuma, projekti 1. Järjestelmän suunnittelu, hankinta ja käyttöönotto toteutetaan projektityönä, jonka osapuolet ovat järjestelmän hankkinut yritys ja järjestelmän toimittanut järjestelmätoimittaja. Järjestelmän 1 Projekti on kertaluonteinen työsuoritus ainutlaatuisen tuotteen, palvelun tai muun tuloksen tuottamiseksi (Forselius ym., 2005). 13

14 hankkiva yritys varaa hankintaprojektia varten tietyt resurssit, joiden tukemana hankinta ja käyttöönotto tullaan toteuttamaan. Projektia varten perustetaan tilapäinen organisaatio. Projektia valvoo johtoryhmä, jonka tehtäviin kuuluu projektin ajallisten ja teknisten seikkojen määrittäminen ja kustannustavoitteiden asettaminen. Johtoryhmä koostuu asiakasyrityksen ja järjestelmätoimittajan edustajista. Projektin vetäjä eli projektipäällikkö on kokonaisvastuussa projektista, sen suunnittelusta, toimeenpanosta, työn ohjauksesta ja päättämisen valmistelusta. Projektiryhmän jäsenten tehtäviin kuuluu ensisijaisesti osallistuminen projektipäällikön määräämien tehtävien suorittamiseen. (Tölli, 2002) Jos yrityksen johto ei ole kehitystyön takana, niin sen eteenpäin vieminen on mahdotonta. Ylimmän johdon lisäksi myös projektipäällikön ja koko henkilöstön sitoutuminen käyttöönottoprojektiin on tärkeää. Teknisten taitojen lisäksi projektipäällikön johtamistaito ja muutoksenhallintakyky edesauttavat projektin onnistumista. Tietojärjestelmäprojektia voidaan kuvata kuvan 1 elinkaarimallin avulla. Kuva 1. Tietojärjestelmäprojektin elinkaarimalli (Kettunen ja Simons, 2001) Kuvan e elinkaarimalli jaetaan neljään osaan (Kettunen ja Simons, 2001): o Systemaattinen strateginen suunnittelu ja strateginen näkökulma. Strategiasta voidaan erotella varsinainen liiketoimintastrategia ja tietotekniikkastrategia. Jälkimmäisessä täsmennetään tietotekniikan rooli ja asetetaan tavoitteet sen hyödyntämiselle yrityksen strategiassa. o Tietojärjestelmähankkeen suunnittelu, järjestelmän valinta sekä vaatimusmäärittely. Nämä ovat eräänlaisia esisuunnittelutoimenpiteitä itse käyttöönottoa varten. Oleellisia toimenpiteitä ovat toimintaan ja sen kehittämiseen perustuva vaatimusmäärittely valittavalle 14

15 järjestelmälle, neuvottelut ja tarjouspyyntökierrokset ohjelmistotoimittajille tai järjestelmäintegraattoreille sekä itse järjestelmän valinta. Kunnollisella, yrityksen eri toiminnot ja prosessit huomioivalla vaatimusmäärittelyllä päästään loppukäyttäjän ja toimittajan väliseen ymmärrykseen ja tätä kautta haluttuun lopputulokseen. o Tietojärjestelmän käyttöönotto, joka tarkoittaa valitun tietojärjestelmän implementointia, parametrointia ja mahdollisia uusia tietojärjestelmäversioita. Käyttöönottovaihe käsittää myös järjestelmän tuotantokäyttöön ottamisen, joka tarkoittaa toiminnan suunnittelua ja ohjausta uuden tietojärjestelmän avulla. Tähän vaiheeseen voi kuulua lisäksi mahdolliset tietojärjestelmän räätälöinnit, koulutukset ja tarpeelliset harjoituskäytöt. o Tietojärjestelmän jatkuva kehittäminen, joka tarkoittaa tietoteknisten valmiuksien ylläpitämistä ja kehittämistä sekä tietoteknisestä että liiketoiminnallisesta näkökulmasta käsin. Henkilöstön osaamisen kehittäminen kuuluu myös jatkuvaan kehittämiseen. Tietojärjestelmien jatkuva kehittäminen tarkoittaa järjestelmäpäivityksiä sekä käytössä olevan järjestelmän laajuuden kasvattamista. Jatkuva kehittäminen tulisi nähdä myös osana yrityksen normaalia toimintaa, koska siihen liittyy läheisesti myös yrityksen tai organisaation omien toimintaprosessien ja toiminnanohjauksen kehittäminen. Tietojärjestelmäprojektissa on kysymys mutkikkaista strategisista kysymyksistä, teknisistä, taloudellisista ja organisatorisista ongelmista sekä niihin liittyvien ratkaisujen hakemisesta. Järjestelmäprojektin onnistumiseen vaikuttavat keskeisesti omaksutut suunnittelu- ja käyttöönottomallit ja niihin liittyvät menetelmät. Tietojärjestelmäprojektin onnistumiseen vaikuttavat (Forsman, 1995; Umble ym., 2002): o Strategisten tavoitteiden ymmärtäminen - Selkeät odotukset ja tavoitteet o Liiketoiminnan tasolta lähtevä sitoutuminen ja johdonmukainen projektin ohjaus - Ylimmän johdon sitoutuminen o Organisaation muutoksenhallinta - Organisaatiorakenteiden ja avainprosessien yhteensovittaminen järjestelmän rakenteen, työkalujen ja informaatiotyyppien kanssa perimmäisenä tavoitteena yrityksen ja liiketoiminnan kehittäminen ei ohjelmistojen käyttöönotto o Aito tarpeiden ymmärtäminen ja jäädyttäminen toteutuksen pohjaksi - Tulevien käyttäjien tarpeet, nykytila ja muutostarpeet o Hyvä projektinhallinta - Selkeät, määritellyt tavoitteet, työtehtävät ja resurssit sekä jatkuva seuranta 15

16 o Hallittu toteutus tarvemäärityksestä tuotannolliseen käyttöön - Kokonaisuuden hallinta, riskien hallinta o Riittävän ja ammattitaitoisten resurssien osoittaminen projektiin - Asiantunteva ja kykenevä projektitiimi yrityksen sisältä ja myös ulkopuolelta o Toimiva kommunikaatio eri osapuolten välillä - Avoin ja rehellinen vuoropuhelu osapuolten kesken o Tiedon oikeellisuus - Vanhojen järjestelmien poistaminen käytöstä välittömästi uuden järjestelmän tultua käyttöön. Kaikkien on siirryttävä siihen yhtä aikaa. o Koulutus ja harjoittelu - Kaikkien työntekijöiden on osattava käyttää järjestelmää oikein. o Järjestelmän suorituskykymittareiden laatiminen - Seurataan uuden järjestelmän vaikutusta yrityksen toimintoihin ja suorituskykyyn, esim. toimitukset pysyminen aikataulussa, aika tilauksesta toimitukseen, varaston kiertonopeus, toimittajien kyvykkyys Toiminnanohjasjärjestelmän vaatimusmäärittelyn laatiminen Toiminnanohjausjärjestelmän vaatimusmäärittely luo pohjan järjestelmäprojektille ja sen läpivienti on projektin onnistumisen kannalta merkittävä. Vaatimusmäärittelyksi kutsutaan vaihetta, jossa tunnistetaan tavoitteet, tarpeet ja odotukset kehitettävänä olevalle järjestelmälle (Kettunen ja Simons, 2001). Vaatimusmäärittelyä tarvitaan ennen toiminnanohjausjärjestelmän hankintaa, jotta käyttäjä-, tilaaja- ja toteuttajaosapuolet kaikki ymmärtäisivät samalla tavoin ja riittävän kattavasti ja täsmällisesti, miten toteutettavan/hankittavan järjestelmän on tarkoitus toimia, ja mitä erityisominaisuuksia siltä odotetaan. Jos tähän vaiheeseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota, seurauksena voi olla järjestelmä, joka ei sovellu käyttötarkoitukseensa, tai joka sisältää paljon virheitä. Vaatimusmäärittelyn aikana syntyneet virheet kostautuvat usein järjestelmän käyttövaiheessa aiheuttaen lisäkustannuksia, eikä odotettuja hyötyjä saavuteta (Alvarez ja Urla, 2002). Vaatimusmäärittelyn tarkoituksena ei ole kehittää täydellisiä liiketoimintavaatimuksia vaan dokumentoida selkeästi esitetyt vaatimukset, joiden avulla järjestelmän suunnittelun ja konfiguroinnin voidaan antaa edetä hyväksyttävällä riskillä. Vaatimusmäärittelydokumentti ei ole suunnitteludokumentti, vaan vaatimusmäärittelyssä kerrotaan mitä järjestelmän pitää tehdä - ei sitä, miten se tehdään (Kettunen ja Simons, 2001). Vaatimusmäärittely on hyvä dokumentoida siten, että vaatimusten toteutumista voidaan seurata läpi koko projektin. Yleensä vaatimusmäärittely 16

17 suoritetaan järjestelmän toimittajan tai toimittajaa konsultoivan yhteistyökumppanin toimesta. Tällöin vaatimusmäärittelytekniikat, työkalut ja prosessimetodit auttavat projektiryhmää suorittamaan tarpeelliset toimenpiteet ajallaan ja kustannustehokkaasti. Standardoituja vaatimusmäärittelyprosesseja käytetään teollisuudessa runsaasti, mutta harva pkyritys ymmärtää prosessia syvällisesti (Daneva, 2002). Vaatimusmäärittelyyn kehitetyt menetelmät ja mallit eivät yleensä sovellu suoraan pk-yrityksille. Pk-yritykset voivat kuitenkin osallistua standardoituun vaatimusmäärittelyprosessiin esim. ulkopuolisen konsultin ohjaamana. Standardoidun vaatimusmäärittelyprosessin myötä saavutetaan seuraavia hyötyjä (Daneva, 2002): o Ajan optimointi o Taattu laatu o Projektin resurssien tehokas käyttö o Tarkat projektin kustannusarviot o Tehokkaampi jäljitettävyys o Vaatimusten muutostenhallintaprosessi. Vaatimusmäärittelyn alussa tehdään usein markkinakartoitus, jonka tarkoituksena on selvittää, löytyykö markkinoilta sopiva ratkaisu tarpeiden täyttämiseksi. Jos niitä on olemassa, hankinta kohdistuu valmisjärjestelmään; muussa tapauksessa hankitaan räätälöity järjestelmä. Markkinakartoitus tapahtuu esim. pyytämällä sopivilta toimittajilta tuote-esittelyä, tutustumalla kirjalliseen ja verkossa olevaan materiaaliin, sekä kysymällä vastaavia järjestelmiä käyttäviltä yrityksiltä niiden kokemuksia. Näiden selvitysten kautta selviää samalla hankittavalle järjestelmälle asetettavia vaatimuksia. Ne ominaisuudet, jotka toiminnanohjausjärjestelmään ehdottomasti halutaan, tulee esittää täsmällisinä ehdottomina vaatimuksina. Vaatimukset perustuvat yrityksen tavoitteisiin ja eri käyttäjäryhmien eteenpäin jalostettuihin tarpeisiin. Vaatimusmäärittelyvaiheessa on tarpeen tunnistaa, koota, ryhmitellä, muokata ja karsia tarpeet sekä asettaa ne tärkeysjärjestykseen esim. taloudellisten ja teknisten tekijöiden perusteella. Näistä tarpeista muodostuu järjestelmään kohdistuvia vaatimuksia. Järjestelmävaatimukset voivat olla ehdottomia tai toivottavia. Ehdottomien vaatimusten asettamisessa tulee olla huolellinen, jotta markkinoilta löytyy ratkaisuja jotka täyttävät kaikki asetetut vaatimukset. Käytännössä vaatimusten toteuttaminen on yleensä kompromissi. (Kettunen ja Simons, 2001) Vaatimukset voidaan jakaa kahteen luokkaan (Sagheb-Tehrani ja Ghazarian, 2002): 1) toiminnalliset ja 2) ei-toiminnalliset vaatimukset Toiminnalliset vaatimukset kuvaavat millaisia toimintoja tai palveluja järjestelmältä 17

18 halutaan. Ei-toiminnalliset vaatimukset liittyvät yleensä järjestelmän suorituskykyyn (Sagheb- Tehrani ja Ghazarian, 2002). Toiminnallinen vaatimusmäärittely sisältää yleensä valitun toimintamallin graafisen kuvauksen. Siinä kuvataan tavoiteltavat hyödyt, järjestelmän toiminnot, tulevat käyttäjät, järjestelmän sisältämät raportit, keskeisimmät käsitteet sekä muut toiminnalliset vaatimukset. Tekniset vaatimukset sisältävät järjestelmän teknisen ympäristön vaatimukset, ohjelmiston tekniset laatuvaatimukset, tietoturvavaatimukset sekä käytettävyysvaatimukset. Vaatimusmäärittelyn lisäksi on tarpeen määritellä sen kehittämiseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon liittyviä vaatimuksia. Vaatimusmäärittelyssä on tärkeää tunnistaa eri järjestelmien rajoitteet. Rajoitteet voivat olla peräisin esim. yrityksen tietotekniikkastrategiasta, suunnittelustandardeista tai lakivelvoitteista. Vaatimusmäärittelyn taso riippuu siitä, ollaanko hankkimassa valmisohjelmistoa vai räätälöitävää ohjelmistoa. Valmisohjelmiston osalta tärkeintä on kuvata järjestelmän käytön kautta tavoitellut hyödyt ja järjestelmän toteuttama lopputulos. Lisäksi määritellään ne toimintojen ehdottomat minimivaatimukset, joita hankintayksiköllä on järjestelmälle sekä lisäominaisuuksia, joista annetaan lisäpisteitä tarjousten vertailussa. Tarjouspyynnössä voidaan myös sallia vaihtoehtoisten ratkaisujen esittäminen. Räätälöidyn ohjelmiston osalta tulee kuvata järjestelmän tukema prosessi sekä sen sisältämät toiminnot kokonaisuudessaan siten, että toimittaja pystyy arvioimaan niiden toteutuksen vaatiman työmäärän. (Kettunen ja Simons, 2001) Toiminnanohjausjärjestelmän käyttö integroituu laajasti yrityksen eri henkilöiden sekä toimintojen käyttöön. Tarpeiden tunnistuksessa pitää tämä seikka ottaa huomioon, eli ainakin taloushallinnon, tuotannon ja varastotoimintojen tulisi pystyä vaikuttamaan tarpeiden kartoitukseen. Jos järjestelmää käytetään eri toimipisteissä, on hyvä selvittää erilaisten toimintatapojen ja -kulttuurien eroja, jotta järjestelmän käyttö olisi mahdollisimman helppoa. Työryhmät, keskustelut, haastattelut sekä kyselyt ovat hyviä keinoja erojen selvittämiseen. Järjestelmäprojektiin kannattaa ottaa mukaan myös järjestelmän loppukäyttäjät, jotta käyttöönotto olisi yksinkertaista sekä henkilöstö olisi sitoutunut tähän järjestelmään. (Kettunen ja Simons, 2001) 18

19 3. Kokemuksia case-yritysten vaatimusmäärittelyn luomisesta 3.1. Tutkimuksen kulku Case-yritykset ovat Raahen alueen metalli- ja puualan pk-yrityksiä. Yritykset on valittu siten, että yhdellä yrityksellä on - vaillinaisesti - toimiva järjestelmä, toinen yritys on järjestelmävalinnan edessä ja kolmas yritys suunnittelee järjestelmän hankkimista. Kaikki yritykset tiedostavat toiminnanohjausjärjestelmän merkityksen oman liiketoimintansa tehostamisessa ja kilpailukykynsä parantamisessa. Toiminnanohjausjärjestelmän valintaa (ja tehostamista) varten laadittiin case-yrityksille tekninen vaatimusmäärittely (tai muutosvaatimusmäärittely) osittain noudattaen C-CEI-menetelmää. Käytännössä työ on tehty aikana. C-CEI-menetelmä (Customer-Centered ERP Implementation) on Tampereen teknillisessä yliopistossa kehitetty menetelmä yritysten toiminnanohjausjärjestelmäprojektien tueksi. C-CEI-menetelmä jakautuu kolmeen vaiheeseen: 1) toimintoanalyysi (kriittisten toimintojen tunnistaminen yrityksen nykyisessä toimintamallissa), 2) toimintaympäristöanalyysi (toimintojen analysoiminen työympäristössä käyttäjäkeskeisen menetelmän avulla) ja 3) riskianalyysi (toiminnanohjausjärjestelmän valintaan, käyttöönottoon ja käyttöön liittyvien riskien tunnistaminen ja analysoiminen). (Vilpola ja Kouri, 2006) Tässä tutkimuksen vaiheessa on keskitytty riskianalyysivaiheeseen. Kuvassa 2 on esitetty C-CEImenetelmän vaiheet ja niiden keskinäiset suhteet. 1. Toimintoanalyysi Potentiaaliset riskit 2. Riskianalyysi ERP-logiikasta eroavat käytännöt Organisaation yrityskohtaiset käytännöt Priorisoidut vaatimukset järjestelmälle Potentiaaliset riskit Arvioidut riskit 2. Toimintaympäristö- analyysi Toimintaympäristön vaatimukset käyttöönotolle Toiminnanohjausjärjestelmän käyttö Kuva 2. C-CEI-menetelmän vaiheet (Vilpola ja Kouri, 2006) 19

20 C-CEI-menetelmä keskittyy yrityskohtaisiin kriittisiin toimintoihin yleisellä tasolla tapahtuvien prosessikuvausten sijaan sekä toimintaympäristön (käyttäjät, tehtävät, laitteet ja fyysinen sekä sosiaalinen ympäristö) analysoimiseen osana toiminnanohjausjärjestelmän vaatimusmäärittelyä ja käyttöönoton suunnittelua. Kriittiset toiminnot ovat niitä kohtia, joissa yrityksellä on suurin muutostarve siirryttäessä uuteen toiminnanohjausjärjestelmään, yrityksen tietojenkäsittelytarve korostuu tai on havaittavissa organisatorisia erityispiirteitä. Perinteiset menetelmät eivät anna kattavaa kuvaa yrityksen organisaatiosta, kulttuurista ja fyysisestä ympäristöstä. Näitä tietoja varten C-CEI-menetelmässä sovelletaan käyttäjäkeskeistä suunnittelumenetelmää toimintaympäristön analysointiin. Tavoitteena on käyttäjätarpeiden ymmärtäminen. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun on tarkoitus pienentää toiminnanohjausjärjestelmän kehitys-, ylläpito- ja käyttökustannuksia ja parantaa järjestelmän laatua. Tämä tarkoittaa 1) toiminnanohjausjärjestelmän valintakriteerien määrittelyä ja priorisointia parhaiten yritykselle soveltuvan järjestelmän valitsemiseksi, 2) käyttöönoton suunnittelua ja riskienhallintaa käyttöönottoajan lyhentämiseksi ja käyttöönoton tehokkuuden kasvattamiseksi ja 3) käyttöönoton koulutusresurssien kohdistamista kriittisiin toimintoihin yrityksen toiminnan turvaamiseksi ja järjestelmän kohdistuvien investointien hyödyntämiseksi. (Vilpola ja Kouri, 2006) C-CEI-menetelmän mukainen riskianalyysi muodostuu 63 toiminnanohjausjärjestelmän hankintaan, käyttöönottoon ja käyttöön liittyvästä kysymyksestä tai väittämästä, joiden laukeamisen vaikutusta yrityksen toimintaan arvioidaan asteikolla 1-5 ja toteutumisen todennäköisyyttä asteikolla 1 5. Jokaiselle case-yritykselle laadittiin riskianalyysi, yrityskohtainen raportti, jossa kuvattiin tärkeimmät ja vaikutuksiltaan suurimmat riskit. Lisäksi esitettiin muutamia ehkäisykeinoja näille riskeille. Useat riskit pienenevät mm. tarkalla vaatimusten määrittelyllä, kehittämällä muutosjohtamiskykyä ja kiinnittämällä enemmän huomiota järjestelmäsopimuksen pykäliin. Järjestelmän suunnittelu- ja valintavaiheessa sekä sopimuksen laatimisvaiheessa pk-yritysten on parasta käyttää asiantuntijaa. Toiminnanohjausjärjestelmäprojektin käynnistämispäätösvaiheessa on tärkeää tietää, mitä tavoitellaan ja mitä konkreettisesti aiotaan tehdä, ja miten ja millaisena kokonaisuutena järjestelmäprojekti aiotaan toteuttaa. Mikäli esiselvitystyötä ei ole tehty, on projektiryhmä haastavassa tilanteessa. Projektiryhmän avuksi on luotu erityinen työkalu, nk. projektin luonneanalyysi, jonka avulla voidaan varmistaa, että projekti on tavoitteidensa, sisältönsä ja toteuttamistapansa suhteen hallittavissa. Luonneanalyysin perusteella saadaan tietoa projektin osittamisesta ja vaiheistamisesta. Luonneanalyysi muodostuu 30 kysymyksestä, joihin vastatessa 20

21 projektiryhmän jäsenet joutuvat pohtimaan projektin lopputulosta, kontekstia ja muita erityispiirteitä. Kysymykset ovat positiivisia ja negatiivisia väittämiä, joiden oikeellisuutta projektin yhteydessä pohditaan. Luonneanalyysi tulos voidaan esittää graafisena tuloksena (Forselius ym., 2005) (vrt. kuva 7). Haastavuusanalyysi on luonneanalyysia laajempi analyysi, joka tuottaa tuloksena suosituksen siitä, minkä johtamisen osa-alueiden hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota tarkasteltavassa tietojärjestelmäprojektissa (organisointi, ohjeistus, menetelmät ja työkalut). Lisäksi haastavuusanalyysi nostaa esille ne kysymykset, jotka erityisesti vaikuttavat ko. osa-alueiden haasteellisuuteen. Haastavuusanalyysi kertoo myös kriittisistä tekijöistä, riskeistä ja osoittaa puutteita johtamisessa, joita toiminnanohjausjärjestelmän, tai minkä tahansa muun suuren tietojärjestelmän, käyttöönotto aiheuttaa yrityksessä. Analyysi muodostuu järjestelmäprojektiin liittyvistä 90 kysymyksestä, joihin vastatessaan yrityksen henkilöstö joutuu pohtimaan perusteellisesti projektin toteuttamistilannetta ja toimintaympäristöä sekä johtamisen osa-alueiden vaatimuksia. Analyysin kysymykset ovat luonteeltaan positiivisia tai negatiivisia väittämiä, joiden oikeellisuutta pohditaan järjestelmäprojektin yhteydessä. Kysymyspatteristo on toteutettu Exceltyökalulla, joka käsittelee vastaukset automaattisesti annettujen laskentasääntöjen mukaisesti. Neliöillä ja sinisellä värillä piirretty käyrä kuvaa ko. projektia koskevien, kuhunkin tietämysalueeseen liittyneiden vastausten keskiarvoa. Sitä voidaan pitää varsinaisena haastavuusprofiilina. Toinen, vinoneliöillä ja punaisella värillä tehty, laajemman alueen kattava käyrä kuvaa kutakin tietämysaluetta koskevien yksittäisten vastausten korkeinta arvoa. Sen tehtävänä on lähinnä avustaa haastavuusprofiilin tulkinnassa ja nostaa esiin poikkeuksellisen haasteellisia yksityiskohtia projektista (vrt. kuva 6) Case 1: Yritys A Yritys A on Raahen alueella toimiva noin 20 työntekijän yritys. Yrityksen A suunnitelmissa on toiminnanohjausjärjestelmän hankinta. Järjestelmäprojektia ei ole vielä perustettu, dokumentoitua esiselvitystä mahdollisista sopivista järjestelmistä ei ole vielä tehty, eikä neuvotteluja järjestelmätoimittajien kanssa ole aloitettu. Kuvassa 3 on esitetty yrityksen A nykyinen järjestelmä. Yrityksen tietokoneet ovat yhteydessä toisiinsa langattoman verkon kautta. Dokumenttikone sisältää kaikki yrityksen dokumentit, mutta dokumentteja on talletettuna myös muille koneille. 21

22 Nykyinen järjestelmä sisältää seuraavat toiminnot: yrityksen asiakashallinta, tuotetiedon ja tuoterakenteen hallinta, projektinhallinta, osto- ja myyntitilausten hallinta sekä tuotteen elinkaaren hallinta. Nykyisen järjestelmän ongelmana on monien (> 100) erilaisten Excel-, Word- ja AutoCaddokumenttien variaatioiden ja versioiden hallinta. Ongelmia aiheuttavat myös tuotannon karkeakuormitus ja hienokuormituksen puuttuminen, tarjoussuunnittelun ja projektien aikataulun epätarkka laatiminen, varaston hallinnan puuttuminen ja ostotilausten hallinta. Yrityksen A tarkoituksena on hankkia toiminnanohjausjärjestelmä, jonka tarjoaa apua tuotannon karkea- ja hienokuormitukseen siten, että projektin aikataulutus ja resurssien jakaminen voidaan suunnitella tarkasti ennen projektin aloittamista. Lisäksi uudelta järjestelmältä vaaditaan, että se tukee varastonhallintaa ja ostotilausten tekemistä. Kuva 3. Yrityksen A nykyinen järjestelmä 22

23 Yrityksen A kriittiset toiminnot tunnistettiin läpikäymällä yrityksen toiminnot pienryhmissä. Yrityksen A toiminnan kuvaaminen aloitettiin muodostamalla yrityksen liiketoimintaprosesseista rakennekaaviot 2. Rakennekaavio laadittiin yrityksen johdon kanssa. Tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat yrityksen kriittiset toiminnot, joiden tiedonsiirrosta tulevan toiminnanohjausjärjestelmän pitää kyetä selviytymään. Lisäksi mallinnettiin liiketoimintaa ja toimintoihin liittyvää tiedonkulkua pohjautuen johdon ja työntekijöiden haastatteluihin. Kukin pääprosessi (Markkinointi, Suunnittelu, Tuotanto, Huolto, Johdon prosessit, Talousprosessit) kuvattiin tarkemmalla tasolla (esim. Tuotanto jaettiin Tuotannonohjaukseen, Työnsuunnitteluun, Materiaalitoimintoihin, Valmistukseen ja Kunnossapitoon). Sen jälkeen kuvattiin järjestelmään liittyviä oleellisia prosesseja vielä tarkemmalla tasolla. Ensimmäisessä vaiheessa kaaviot tehtiin PostIt -lapuilla yrityksen neuvotteluhuoneen seinälle, jossa sitä voitiin helposti muutella. Sen jälkeen niitä analysoitiin ja koottiin prosessien rakennekaavio. Kuvassa 4 on esitetty yrityksen A pääprosessien rakennekaavio. YRITYS A Markkinointi Suunnittelu Tuotanto Huolto Johdon Talous prosessit prosessit Myynti Tuotekehitys Tuotannon- Varaosat Yrityksen Palkanlaskenta 111 (uusi tuote) ohjaus 141 kehittäminen 161 Mainostaminen Piirustukset Työnsuunnittelu Huoltokeikat Laatu Maksuliikenne Tuotteet Konetoimitusten Materiaali- Reklamaatiot Henkilöstö Osto- ja 113 dokumentointi toiminnot myyntireskontra Valmistus Huolto ja Dokumentin- Rahoitus 134 varaosamyynti hallinta 164 Kunnossapito Projektinohjaus Kuva 4. Yrityksen A toiminnan rakennekaavio 2 Rakennekaavio on graafinen kuvaus rakenteesta, prosesseista tai kokonaisuudesta jonka avulla voidaan rajata ja hahmottaa niitä. 23

24 Seuraavassa vaiheessa pyrittiin havainnoimalla seuraamaan työntekijöiden työtä kriittisissä prosessivaiheissa. Näin pyrittiin selvittämään millaisia työvaiheita kriittiseen työprosesseihin kuuluu ja miten tieto liikkuu vaiheesta toiseen. Tällainen havainnointi antaa hyvän kuvan siitä, miten yrityksessä toimitaan ja millaisia ongelmia tarkasteltavassa prosessissa nousee esille. Havainnoinnin tavoitteena oli löytää tiedonkulkuun liittyvät tekijät, joihin tulevan järjestelmän pitää kyetä vastaamaan. Havainnoinnin aikana tapahtuvat poikkeukset, virheet ja poikkeamat normaalista prosessista, antoivat tietoa erilaisista prosessin ongelmakohdista. Apukeinona havainnoinnissa käytettiin digitaalikameraa sekä sanelinta, jotta havainnoinnin aikana käytyä keskustelua voitiin analysoida myöhemmin. Tämän lisäksi kriittisessä prosessissa työskentelevä henkilö kertoi omin sanoin, miten prosessi etenee yrityksessä. Haastatteluiden ja työprosessien havainnoinnin pohjalta laadittiin erilaisia prosessikaavioita, joiden avulla pyrittiin kuvaamaan, miten prosessit etenevät yrityksessä ja miten tieto kulkee eri rajapintojen välillä (kuva 5). Kuva 5. Yrityksen A suunnitteluvaiheen sekvenssikaavio 24

25 Yrityksen A suurimmat tuotannon ongelmat löytyivät kuormituksessa ja varaston hallinnassa. Varastonhallinta ei ollut ajan tasalla, sillä varastokirjanpito oli pääasiassa työntekijöiden muistin ja silmämääräisen tarkistuksen varassa. Yrityksen A kriittisimmäksi prosessiksi nousi suunnitteluprsessi. Sitä varten on tarkoitus hankkia erillinen PDM-järjestelmä (Product Development Management), koska monet toiminnanohjausjärjestelmät tukevat huonosti tuoterakenteen hallintaa. Vaatimusmäärittelyn laatiminen aloitettiin pohjautuen toimitusjohtajan kanssa käytyihin keskusteluihin, työntekijöiden haastatteluihin ja prosessimallinnuksen tuloksiin. Havainnoinnin ja keskustelujen pohjalta löydetyt ongelmat muokattiin vaatimuksiksi. Johdon kanssa käydyissä palavereissa vaatimuksia yhä edelleen tarkennettiin. Lopuksi yrityksessä tehtiin toiminnanohjausjärjestelmän haastavuus- ja riskianalyysi. Yrityksessä on vähän työntekijöitä ja järjestelmäprojektin käyttöönottoon tarvittavan resurssin puute todettiin suureksi riskiksi. Lisäksi satojen Excel-tiedostojen siirtäminen uuteen järjestelmään ei välttämättä suju helposti, koska tietoja ei voi muokkaamatta siirtää uuteen järjestelmään. Yrityksen A kanssa käytiin läpi riskilista, jossa arvioitiin riskin vaikutusta ja todennäköisyyttä järjestelmäprojektin onnistumiseksi. Analyysin mukaan suurimmat riskit järjestelmähankkeessa syntyvät, kun valitaan väärä järjestelmätoimittaja; tai joka ei ymmärrä yrityksen tarpeita oikein; tai joka ei sitoudu riittävästi järjestelmäprojektin läpiviemiseen; tai joka ei kehitä järjestelmää tulevaisuudessa; tai lopettaa kokonaan järjestelmätuen. Lisäksi suurena riskinä yritys A pitää tilannetta, jossa ERP valitaan yrityksen toimintaan epäsopiva järjestelmä; tai järjestelmä, joka ei huomioi yrityksen erityistarpeita, tässä tapauksessa riski on lähinnä tuotetiedon hallinnan osalta. Suuri riski syntyy myös jos ylin johto ei tue järjestelmäprojektia, tai ei anna tarpeeksi resursseja. Myös järjestelmäprojektin ohjausryhmän/projektiryhmän mahdollinen kompetenssipuute on pienessä yrityksessä suuri riski. Analysoitaessa, mitkä riskit todennäköisesti laukeavat yrityksessä A, esille nousi suurimpina riskeinä projektipäällikön osa-aikaisuus järjestelmäprojektissa sekä järjestelmän integrointivaikeudet muihin olemassa oleviin järjestelmiin. Lisäksi jos toimittaja ei sitoudu riittävästi järjestelmään käyttöönottoon; tai ei ymmärrä asiakkaan tarpeita oikein, voi koko hanke epäonnistua. Yrityksessä A on vähän työntekijöitä (alle 20), joten resurssin puute on todennäköinen riski. Järjestelmän integrointi muihin järjestelmiin tuottaa ongelmia ja tietojen siirtäminen vanhasta 25

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

C-CEI-menetelmän soveltaminen toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotossa

C-CEI-menetelmän soveltaminen toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotossa C-CEI-menetelmän soveltaminen toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotossa TOMI raportti 4 Päivi Iskanius & Leena Klaavu Oulun yliopisto, Raahen toimintayksikkö C-CEI-menetelmän soveltaminen toiminnanohjausjärjestelmien

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Varastossa kaikki hyvin vai onko?

Varastossa kaikki hyvin vai onko? Varastossa kaikki hyvin vai onko? Done Software Solutions Oy Arto Pellonpää Done Software Solutions Oy Revenio Group Oyj 2013 liikevaihto 25,4 MEUR henkilöstö lähes 300 listattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

BUDJETOINTI- JA RAPORTOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMISEN KAUTTA TEHOKKUUTTA TALOUSOHJAUKSEEN

BUDJETOINTI- JA RAPORTOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMISEN KAUTTA TEHOKKUUTTA TALOUSOHJAUKSEEN BUDJETOINTI- JA RAPORTOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMISEN KAUTTA TEHOKKUUTTA TALOUSOHJAUKSEEN HELENA SAURAMO GROUP BUSINESS CONTROLLER, DELTA MOTOR GROUP OY 19.4.2012 Sisältö Mikä on Delta? Järjestelmän ja prosessien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI

10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI Toiminnanohjaus Taloushallinto HR ja palkanlaskenta CRM asiakkuudenhallinta Konsultointi ja lakipalvelut Hankinta ja perintä 10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI VISMA SOFTWARE OY Paraskaan ohjelmisto

Lisätiedot

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Totuus IdM-projekteista

Totuus IdM-projekteista Totuus IdM-projekteista Kyselytutkimuksen tulosten julkistustilaisuus 4.10.2011 Hannu Kasanen, Secproof Identiteetinhallinnan huono maine IAM, nuo kolme suurta kirjainta, tarkoittavat käyttäjätietojen-

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna. Ohjaa toimintaasi

Tehoa toimintaan. ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna. Ohjaa toimintaasi Tehoa toimintaan ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna Ohjaa toimintaasi Haluatko kehittää toimintaasi? Me pystymme auttamaan. Kaikki yhdestä järjestelmästä

Lisätiedot

Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille. Jan Malmström Mepco Oy

Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille. Jan Malmström Mepco Oy Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille Jan Malmström Mepco Oy Projektiorganisaatioiden haasteita Investoinnin myyminen johdolle ja johdon sitoutuminen Organisaation totuttujen toimintamallien

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö 1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön

Lisätiedot

Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä

Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä PROJEKTIJOHTAMINEN OY RISTO PELIN 3 Sisällysluettelo ESIPUHE 7 OSA I PROJEKTIN HALLINTA PROJEKTITASOLLA 1 JOHDANTO 11 1.1 Projektiohjelmien

Lisätiedot

Hankinnan problematiikka

Hankinnan problematiikka Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen

Lisätiedot

Kehittämisen viitekehys toiminnanohjausjärjestelmäprojektin suunnitteluun ja hallintaan

Kehittämisen viitekehys toiminnanohjausjärjestelmäprojektin suunnitteluun ja hallintaan Kehittämisen viitekehys toiminnanohjausjärjestelmäprojektin suunnitteluun ja hallintaan TOMI raportti 3 Matti Möttönen & Päivi Iskanius Oulun yliopisto, Raahen toimintayksikkö Kehittämisen viitekehys toiminnanohjausjärjestelmäprojektin

Lisätiedot

Talousohjauksen palveluvalikoima apua joka tilanteeseen

Talousohjauksen palveluvalikoima apua joka tilanteeseen A Basware Presentation Talousohjauksen palveluvalikoima apua joka tilanteeseen Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Agenda Talousohjauksen palveluvalikoima: Pääkäyttäjäpalvelu

Lisätiedot

Varmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen

Varmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Varmista asiakastyytyväisyytesi ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Haluatko kehittää toimintaasi? Me pystymme auttamaan.

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Reaaliaikainen ja liiketoimintalähtöinen talouden ennustaminen

Reaaliaikainen ja liiketoimintalähtöinen talouden ennustaminen Reaaliaikainen ja liiketoimintalähtöinen talouden ennustaminen Liiketoimintaa verkossa seminaari Markku Pitkänen, Vice President, Basware Oyj Reaaliaikainen ja liiketoimintalähtöinen talouden ennustaminen

Lisätiedot

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät

Lisätiedot

Tehokkuutta tuotannon tietojärjestelmiin

Tehokkuutta tuotannon tietojärjestelmiin Inka Vilpola, Katri Terho Tehokkuutta tuotannon tietojärjestelmiin loppukäyttäjät mukaan määrittelyyn Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61,

Lisätiedot

Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia

Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia Tekesin Tila-ohjelman brunssi 22.9.10 projektipäällikkö Johanna Haapamäki johanna.haapamaki@tkk.fi 050 595 6806 Monipaikkainen

Lisätiedot

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS 10 KEYS TO SUCCESSFUL SOFTWARE PROJECT 1. Clear Vision 2. Stable, Complete, Written Requirements 3. Detailed User Interface Prototypes

Lisätiedot

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA PROFESSORI MARKKU VIRTANEN HELSINGIN MARKKU KAUPPAKORKEAKOULU VIRTANEN elearning Community Ltd PIENYRITYSKESKUS elearning Community Ltd HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

ERP, joka menestyy muutoksessa

ERP, joka menestyy muutoksessa ERP, joka menestyy muutoksessa Se joustavampi ERP Agresso on toiminnanohjausjärjestelmä, joka tukee dynaamisten organisaatioiden kehitystä nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Ohjelmistokehityksen tavoitteena

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen

Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen 1 TEKNISEN PALVELUN KUMPPANI VUODESTA 1986 Comatec Group: Insinööritoimisto Comatec Oy Rantotek Oy Insinööritoimisto Metso

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Taustaa Tietojärjestelmien käyttöönotto ja hyödyntäminen nähdään

Lisätiedot

TUOTANTOTALOUDEN 25 OP OPINTOKOKONAISUUS

TUOTANTOTALOUDEN 25 OP OPINTOKOKONAISUUS TUOTANTOTALOUDEN 25 OP OPINTOKOKONAISUUS 1 2 PROJEKTIN TAVOITE Projektissa kehitetään ja toteutetaan v. 2014-2015 aikana tuotantotalouden 25 op perusopintokokonaisuus viiden opintopisteen opintojaksoina.

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Jukka Riikonen Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Viiteympäristö Rakennusinvestoinnit joista yli 1 M :n hankkeisiin

Lisätiedot

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa 13.05.2015 Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo Yleistä Riskienhallintaan löytyy viitekehyksiä/standardeja kuten ISO 31000

Lisätiedot

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Pyörät pyörimään Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Toimittajan puheenvuoro: Raskone yhtiöt, Jyrki Kaskinen Tilaajan puheenvuoro: Lahden kaupunki, Mika Mäkinen Henkilöstön

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Myynnin ja suunnittelun automatisoinnilla lisää tuottavuutta yrityksellesi

Myynnin ja suunnittelun automatisoinnilla lisää tuottavuutta yrityksellesi Myynnin ja suunnittelun automatisoinnilla lisää tuottavuutta yrityksellesi Cielo on Ihme-3d Oy:n kehittämä pilvipohjainen, nettiselaimella käytettävä palvelu, jolla automatisoidaan mittatilaustyönä valmistettavien

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN

Lisätiedot

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA DIMENTEQ OY SALORANKATU 5-7 24240 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA SKOL ja FLIC, 29.10.2015 Teemu Virtanen, Dimenteq Oy DIMENTEQ OY Tietotekniikan palveluyritys,

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Hankkeen hallinta hankejohtaja, johdon konsultti Jyrki Etelämäki Pivotal Consulting Oy Terveydenhuollon atk-päivät 19.-20.5.2008

Lisätiedot

ERP-KYSELYN TULOKSET

ERP-KYSELYN TULOKSET ERP-KYSELYN TULOKSET Toiminnanohjausjärjestelmät tuotannollisissa yrityksissä 1 Työvoima- ja elinkeinokeskus Arbetskrafts- och näringscentralen Puhuja: André Österholm, Pohjanmaan Te-keskus Alustus Tuotannollisille

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Tikli-projektin avausseminaari

Tikli-projektin avausseminaari Tikli-projektin avausseminaari Toiminnanohjaus 16.9.2008 Salla Brunou, Severa Luennon sisältö 1. Annetut aiheet 2. Omia kokemuksia Severa Oyj Severa -Kasvanut vuodesta 2003 yli 20 hengen yritykseksi -Asiakaskunta:

Lisätiedot

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10. Palvelutoimisto Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.2013 Keitä olemme? Mika Lindström Hanna Nyéki-Niemi Ei anneta

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aihe: Yritysten verkkopalvelut ja hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä Ajankohta:

Lisätiedot

LEAN & KORJAUSRAKENTAMINEN; KOKEMUKSIA LEAN -TYÖKALUJEN JA TOIMINTAMALLIEN SOVELTAMISESTA KORJAUSRAKENTAMISEEN

LEAN & KORJAUSRAKENTAMINEN; KOKEMUKSIA LEAN -TYÖKALUJEN JA TOIMINTAMALLIEN SOVELTAMISESTA KORJAUSRAKENTAMISEEN LEAN & KORJAUSRAKENTAMINEN; KOKEMUKSIA LEAN -TYÖKALUJEN JA TOIMINTAMALLIEN SOVELTAMISESTA KORJAUSRAKENTAMISEEN Korjausrakennushankkeen osapuolten aikainen osallistaminen; Case Joensuun Kirkkokatu Professori

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Orientaatio ICT-alaan. Projekti

Orientaatio ICT-alaan. Projekti Orientaatio ICT-alaan Projekti Projekti Ajallisesti rajoitettu, kertaluonteinen tehtävä määrätyt resurssit sekä oma (linjaorganisaatiosta poikkeava) organisaatio Toteutus tapahtuu suunnitelmallisesti ennalta

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Tietojohtamisen iltapäivä. 8.5.2014 Vanajanlinna

Tietojohtamisen iltapäivä. 8.5.2014 Vanajanlinna Tietojohtamisen iltapäivä 8.5.2014 Vanajanlinna Agenda 12:45 Lounas 13:30 Tilaisuuden alustus, agenda ja tavoite / Toimialajohtaja Kari Trygg, Visma Software Oy Osallistujien esittely (yritys+toimiala,

Lisätiedot

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa Hyvät käytännöt LEAN Siuntiossa SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Lean-menetelmä Siuntion toteutus Lean-konferenssi 20.5.2015 Kehittämispäällikkö Antti-Pekka Röntynen Siuntion kunta Esityksen sisältö 1. Miksi

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Järjestelmäsalkun hallinta TTY:llä

Järjestelmäsalkun hallinta TTY:llä 1 Järjestelmäsalkun hallinta TTY:llä Osa kokonaisarkkitehtuurin ja toiminnan kehittämistä! 2 TTY:n tunnuslukuja Työntekijöitä 2.300 Opiskelijoita 12.500 Keskitettyjä järjestelmiä 79 kpl Opiskelu/opetus

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312)

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312) Liiketaloustieteen valintakoekysymykset 2015, HY/maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (teoksesta Viitala Riitta ja Jylhä Eila: Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän liiketoiminnan perusta, 2013). 1. KYSYMYS

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Sisem 11.3.2015 Päivi Isokääntä 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Sisem 11.3.2015 Päivi Isokääntä 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Sisem 11.3.2015 Päivi Isokääntä 1 KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN TOIMINTAMALLI PIENILLE JA KESKISUURILLE TYÖPAIKOILLE SISÄILMAONGELMIEN RATKAISEMISEKSI ISOKÄÄNTÄ PÄIVI, REIMAN MARJUT, RAUTIALA SIRPA

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO Tehoa toimintaan Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO HR-tehtävistä 2/3 on perusrutiineja Ulkoistamalla henkilöstöhallinnon rutiinit voitte merkittävästi parantaa yrityksenne

Lisätiedot

PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA

PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA RISTO PELIN PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA (seitsemäs painos) PROJEKTIJOHTAMINEN OY RISTO PELIN Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän kirjan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla,

Lisätiedot

Muistatko, miten asiat olivat ennen?

Muistatko, miten asiat olivat ennen? Muistatko, miten asiat olivat ennen? Muistat varmaan ajan, kun jokaisella menestyvällä yrityksellä oli vähintään yksi oma palvelin? Muistat varmaan myös, että palvelimen käyttöönottoprojekti oli lähes

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot