C-CEI-menetelmän soveltaminen toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "C-CEI-menetelmän soveltaminen toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotossa"

Transkriptio

1 C-CEI-menetelmän soveltaminen toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotossa TOMI raportti 4 Päivi Iskanius & Leena Klaavu Oulun yliopisto, Raahen toimintayksikkö

2 C-CEI-menetelmän soveltaminen toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotossa TOMI raportti 4 Päivi Iskanius & Leena Klaavu Oulun yliopisto, Raahen toimintayksikkö, Raahe, 2009 ISBN

3 Tiivistelmä C-CEI-menetelmä (Customer-Centered ERP Implementation) on Tampereen teknillisessä yliopistossa kehitetty menetelmä yritysten toiminnanohjausjärjestelmäprojektien tueksi. C-CEImenetelmä jakautuu kolmeen vaiheeseen: 1) toimintoanalyysi (kriittisten toimintojen tunnistaminen yrityksen nykyisessä toimintamallissa), 2) toimintaympäristöanalyysi (toimintojen analysoiminen työympäristössä käyttäjäkeskeisen menetelmän avulla) ja 3) riskianalyysi (toiminnanohjausjärjestelmän valintaan, käyttöönottoon ja käyttöön liittyvien riskien tunnistaminen ja analysoiminen). Tässä raportissa esitetään kokemuksia C-CEI-menetelmän soveltamisesta kolmessa pk-yrityksessä. Case-yritykset on valittu siten, että mukana on toiminnanohjausjärjestelmää käyttävä yritys A, järjestelmän valintavaiheessa oleva yritys B, ja järjestelmän hankintaa suunnitteleva yritys C. Caseyritykset ovat Raahen alueen metalli- ja puualan pk-yrityksiä. Käytännössä työ on tehty aikana. C-CEI-menetelmän eri vaiheisiin liittyviä työkaluja sovellettiin kaikissa caseyrityksissä. Jokaisessa yrityksessä havainnoitiin kriittisiä prosesseja vuorovaikutusmallien ja sekvenssikaavioiden avulla. Lisäksi kokeiltiin, miten samankaltaisuusseinätekniikan avulla saadaan koottua tietoja kriittisistä prosesseista. C-CEI-menetelmän työkalujen lisäksi mallinnettiin kriittisiä prosesseja rakennekaavioiden avulla. Case-yritykset kokivat C-CEI-menetelmän työkalut hyödylliseksi. Nykytilan järjestelmäkuvaukset ja kriittisten prosessien rakennekuvaukset auttoivat yrityksiä liiketoimintaprosessien mallintamisessa ja toiminnanohjausjärjestelmän osakokonaisuuksien suunnittelussa. Kaavioiden käyttö oli helppoa ja kaaviot antoivat selkeän kuvan nykytilasta ja ongelmakohdista. Kaavioiden muokkaaminen esim. seinätekniikan avulla oli myös nopeaa. Lisäksi yhdessä tekeminen sitoutti johtoa ja avainhenkilöitä toiminnanohjausjärjestelmäprojektiin. Tämä raportti on laadittu Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Raahen kaupungin rahoittaman TOMI Toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen Raahen alueen yrityksissä -hankkeen aikana. TOMIhankkeen tavoitteena on lisätä Raahen alueen pk-yritysten toiminnanohjausjärjestelmien valintaan, investointipäätöksiin, riskien hallintaan, käyttöönottoon ja kehittämiseen liittyvää osaamista. Kiitämme päärahoittajia sekä caseyrityksiä saamastamme tuesta. 3

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 Sisällysluettelo... 4 Johdanto Kokemuksia C-CEI-menetelmän soveltamisesta Yritys A Lähtötilanne C-CEI-menetelmän soveltamisen tavoitteet C-CEI-menetelmän soveltaminen Kokemuksia Yritys B Lähtötilanne C-CEI-menetelmän soveltamisen tavoitteet C-CEI-menetelmän soveltaminen Kokemuksia Yritys C Lähtötilanne C-CEI-menetelmän soveltamisen tavoitteet C-CEI-menetelmän soveltaminen Kokemuksia Kokemuksia C-CEI menetelmästä toiminnanohjausjärjestelmän hankinnan yhteydessä

5 Johdanto Toiminnanohjausjärjestelmien (ERP - Enterprise Resource Planning) käyttöönotto on noussut viimeisen vuosikymmenen aikana suurten yritysten, ja viime vuosien aikana myös pienten ja keskisuurien, nk. pk-yritysten 1 keskeiseksi liiketoiminnan kehittämisen haasteeksi. Toiminnanohjausjärjestelmä on koko organisaation kattava integroitu tietojärjestelmä, joka pyrkii yhdistämään yrityksen eri toiminnot, kuten osto ja myyntitoiminta, tuotannon suunnittelu ja seuranta, varastotoiminnot, laadunohjaus, henkilöstöhallinto ja taloushallinto. Toiminnanohjausjärjestelmässä nämä toiminnot esiintyvät yleensä omina moduuleinaan, joiden integraatio tapahtuu yhteisen tietokannan tai yhteisten tietokantojen kautta. Modulaarinen rakenne antaa asiakkaille mahdollisuuden edetä käyttöönotossa asteittain ja hankkia vain ne toimintamoduulit joita se kulloinkin tarvitsee. ERP Materiaalin hallinta Hankinnat Tuotannon suunnittelu ja -ohjaus Myynti Taloushallinto Logistiikka Kustannuslaskenta Tuotetiedon hallinta ja R&D Henkilöstöhallinta Laadunhallinta Ylläpito Kuva 1: Toiminnanohjausjärjestelmä kattaa yrityksen kaikki toiminnot Toiminnanohjausjärjestelmäprojekti on yksi laajimmista ja riskialttiimmista kehittämisprojekteista yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Järjestelmäprojektiin kytkeytyy olennaisesti yrityksen toimintatapojen ja työtehtävien muutoksia. Teknisten kysymysten lisäksi joudutaan uhraamaan merkittävästi aikaa ja resursseja toimintatapojen muutosten suunnitteluun, toteutukseen ja 1 Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat yrityksiä, joiden palveluksessa on alle 250 työntekijää ja vuosittainen liikevaihto on enintään 50 milj. tai taseen loppusumma enintään 43 milj.. Lisäksi toinen yritys (ei pkyritys) voi omistaa korkeintaan 25 % pk-yrityksen pääomasta tai äänimäärästä (Euroopan Unioni, 2008). 5

6 hallintaan. Etenkin pk-yrityksille toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto on suuri investointi ja sen vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Epäonnistuminen järjestelmän käyttöönottoprojektissa aiheuttaa pk-yrityksille huomattavia taloudellisia menetyksiä ja estää järjestelmän täysimittaisen hyödyntämisen. C-CEI-menetelmä (Customer-Centered ERP Implementation) on Tampereen teknillisessä yliopistossa kehitetty menetelmä yritysten toiminnanohjausjärjestelmäprojektien tueksi. C-CEImenetelmä jakautuu kolmeen vaiheeseen: 1) toimintoanalyysi (kriittisten toimintojen tunnistaminen yrityksen nykyisessä toimintamallissa), 2) toimintaympäristöanalyysi (toimintojen analysoiminen työympäristössä käyttäjäkeskeisen menetelmän avulla) ja 3) riskianalyysi (toiminnanohjausjärjestelmän valintaan, käyttöönottoon ja käyttöön liittyvien riskien tunnistaminen ja analysoiminen). (Vilpola ja Kouri, 2006). Kuvassa 2 on esitetty C-CEI-menetelmän vaiheet ja niiden keskinäiset suhteet. 1. Toimintoanalyysi Potentiaaliset riskit 2. Riskianalyysi ERP-logiikasta eroavat käytännöt Organisaation yrityskohtaiset käytännöt Priorisoidut vaatimukset järjestelmälle Potentiaaliset riskit Arvioidut riskit 2. Toimintaympäristö- analyysi Toimintaympäristön vaatimukset käyttöönotolle Toiminnanohjausjärjestelmän käyttö Kuva 2. C-CEI-menetelmän vaiheet (Vilpola ja Kouri, 2006) C-CEI-menetelmä keskittyy yrityskohtaisiin kriittisiin toimintoihin yleisellä tasolla tapahtuvien prosessikuvausten sijaan, ja toimintaympäristön (käyttäjät, tehtävät, laitteet ja fyysinen sekä sosiaalinen ympäristö) analysoimiseen osana toiminnanohjausjärjestelmän vaatimusmäärittelyä ja käyttöönoton suunnittelua. Kriittiset toiminnot ovat niitä kohtia, joissa yrityksellä on suurin muutostarve siirryttäessä uuteen toiminnanohjausjärjestelmään, yrityksen tietojenkäsittelytarve korostuu tai on havaittavissa organisatorisia erityispiirteitä. Perinteiset menetelmät eivät anna kattavaa kuvaa yrityksen organisaatiosta, kulttuurista ja fyysisestä ympäristöstä. Näitä tietoja varten C-CEI-menetelmässä sovelletaan käyttäjäkeskeistä suunnittelumenetelmää toimintaympäristön 6

7 analysointiin. Tavoitteena on käyttäjätarpeiden ymmärtäminen. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun on tarkoitus pienentää toiminnanohjausjärjestelmän kehitys-, ylläpito- ja käyttökustannuksia ja parantaa järjestelmän laatua. Tämä tarkoittaa 1) toiminnanohjausjärjestelmän valintakriteerien määrittelyä ja priorisointia parhaiten yritykselle soveltuvan järjestelmän valitsemiseksi, 2) käyttöönoton suunnittelua ja riskienhallintaa käyttöönottoajan lyhentämiseksi ja käyttöönoton tehokkuuden kasvattamiseksi ja 3) käyttöönoton koulutusresurssien kohdistamista kriittisiin toimintoihin yrityksen toiminnan turvaamiseksi ja järjestelmän kohdistuvien investointien hyödyntämiseksi. (Vilpola ja Kouri, 2006) 1. Kokemuksia C-CEI-menetelmän soveltamisesta 2.1. Yritys A Yritys A on perheyritys, joka valmistaa kokoamisvalmiita kalustekomponentteja kiintokalusteiden valmistajille, asennusurakoitsijoille ja tukkuliikkeille. Yrityksen palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin 15 henkilöä Lähtötilanne Yritys A oli hankkinut toiminnanohjausjärjestelmän noin 5 vuotta sitten, mutta sen käyttöönotto oli jäänyt kesken järjestelmäntoimittajan avainhenkilön siirryttyä toisen yrityksen palvelukseen. Järjestelmästä oli saatu tehokkaaseen käyttöön vain laskujenkäsittelymoduuli. Kaikki muut osiot olivat käyttämättöminä. Järjestelmä oli asennettu yrityksen serverille. Yritys oli suorittanut koko hankintahinnan järjestelmätoimittajalle, vaikka järjestelmän käyttöönotto oli jäänyt kesken. Yrityksen tavoitteena oli tehostaa järjestelmän toimintaa ja ottaa uusia toimintoja käyttöön. Järjestelmätoimittaja oli ollut mukana järjestelmän käyttöönottovaiheessa, mutta toimittajan työ kohdistui pääasiassa parametrointiin. Järjestelmätoimittaja oli pitänyt yrityksen henkilöstölle muutaman koulutuspäivän, jonka aika oli ollut tarkoitus käydä järjestelmän toiminta läpi. Mutta koska järjestelmä ei toiminut, oli koulutuksesta saatu hyöty pieni sen aiheuttamiin kustannuksiin verrattuna. Yrityksen A mielestä järjestelmätoimittajalta ei saatu sitä apua, mitä olisi tarvittu. Käyttöönottoon liittyvä parametrointi, mahdolliset räätälöinnit ja yhteydet muihin järjestelmiin olivat jääneet kesken. Yrityksen mielestä järjestelmätoimittaja ei projektin käyttöönottovaiheessa itsekään tiennyt mitä piti tehdä, ja opetteli järjestelmän käyttöä asiakkaan laskuun. Yritys ei saanut 7

8 järjestelmätoimittajalta dokumentaatiota järjestelmään tehdyistä muutoksista. Järjestelmäprojektin aikana alkuperäisen järjestelmän myynyt yritys lopetti järjestelmän edustuksen ja järjestelmän ylläpito siirtyi toiselle yritykselle, toiselle paikkakunnalle. Kommunikointi vaikeutui pitkän välimatkan takia. Yrityksellä oli siis kallis, monipuolinen järjestelmä lähes täysin käyttämättä. Lisenssimaksut maksettiin kuitenkin säntillisesti. Yritykselle A olivat lauenneet seuraavat tyypilliset toiminnanohjausjärjestelmäprojektin riskit: Yrityksen IT-osaamisen puute Yrityksen kokemattomuus Järjestelmätoimittajan kokemattomuus IT-alan markkinat ovat turbulenttiset (isot yritykset ostavat pienempiä) (Mahdollisesti) epäsopiva järjestelmä Yrityksen kokemattomuus IT-alan sopimusneuvotteluissa C-CEI-menetelmän soveltamisen tavoitteet Yritys A oli hankkinut järjestelmän ilman vaatimusmäärittelyprosessia. TOMI-hankkeen aikana oli tarkoitus tarkentaa järjestelmän vaatimusmäärittelyä. Tavoitteena oli, että nykyisen järjestelmän käyttöönottoa voidaan tehostaa ja ottaa käyttöön lisää toimintomoduuleita. Lisäksi tarkoitus oli laatia järjestelmän kehittämissuunnitelma, jonka avulla yritys voi kehittää toimintaa jatkossa itsenäisesti. Lopullisena tavoitteena oli järjestelmän seuraavan vaiheen käyttöönoton valmistelu siten, että järjestelmätoimittaja voi suorittaa tarvittavat toimenpiteet. TOMI-hankkeen aikana oli tarkoitus soveltaa C-CEI-menetelmää tavoitteena: tukea toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa, lisätä järjestelmiin liittyvää IT-osaamista, löytää toiminnan kriittiset pisteet ja kehittää niiden pohjalta liiketoimintaa, ja löytää toiminnanohjausjärjestelmähankkeeseen liittyvät riskit C-CEI-menetelmän soveltaminen Kevään 2008 aikana tutkimusryhmä ja yritys A aloittivat neuvottelut järjestelmätoimittajan kanssa. Järjestelmätoimittaja kävi yrityksessä selvittämässä niitä ongelmia, jotka olivat aikoinaan johtaneet 8

9 järjestelmän käyttöönoton keskeyttämiseen. Suurimpana ongelmana järjestelmän käyttöönotossa pidettiin tuotteiden nimeämiskäytäntöä, joka oli muodostunut omanlaisekseen useiden vuosien käytännön työn tuloksena. Tuotenimikkeitä sellaisenaan ei voi syöttää hankittuun järjestelmään. Niinpä järjestelmän tehokas käyttö tilaus-toimitusketjun hallinnassa ei toteutunut. Yritys piti nimeämiskäytäntöä hyvänä, eikä ollut halukas sitä muuttamaan. Käytännössä tuotenimikkeistön säilyttäminen olisi kuitenkin vaatinut järjestelmän räätälöintiä, johon yritys ei myöskään ollut halukas. Yrityksen A kriittiset prosessit, kuten varastointiprosessi ja muutkin prosessit olivat kuvaamatta. Yrityksellä ei myöskään ollut laatujärjestelmää. Yrityksen toiminnan kuvaaminen aloitettiin muodostamalla yrityksen liiketoimintaprosesseista rakennekaavio. Rakennekaavio laadittiin yhteistyössä tutkimusryhmän ja yrityksen avainhenkilöstön kanssa. Rakennekaavion tarkoituksena oli selvittää tutkimusryhmälle ja yritykselle, miten liiketoimintaprosessit kuvautuvat yrityksessä. Tavoitteena oli lisäksi selvittää ne kriittiset toiminnot, joihin järjestelmää halutaan laajentaa tai järjestelmän toimintaa tehostaa. Yritys koki toiminnan rakennekaavion läpikäynnin erittäin hyödylliseksi. Sen avulla voitiin hahmottaa kokonaiskuva siitä, miten prosessit ovat suhteessa toisiinsa. Lisäksi kuvauksen avulla saatiin selville, pitääkö toimintamallia muuttaa toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön siirryttäessä. Rakennekaavion läpikäynti toi myös esille puutteita yrityksen laadunhallintajärjestelmässä. Prosessien kuvaaminen huomioimalla toiminnanohjausjärjestelmä on osa laadunhallintajärjestelmän sisältöä. Kuvassa 3 on esitetty yrityksen A pääprosessien rakennekaavio. Yritys A 1 Myynti 11 Tuotannon suunnittelu 12 Tuotanto 13 Toimisto 14 Asiakashallinta 111 Materiaalitoiminnot 121 Varastointi 131 Laskutus 141 Markkinointi 112 Tuotannonohjaus 122 Valmistus 132 Palkanlaskenta 142 Tilausten käsittely 113 Tuotekehitys 123 Kunnossapito 133 Lähetys 143 Laatu 134 Hallinto 144 Kuva 3. Yrityksen A toiminnan rakennekaavio /pääprosessit Seuraavassa vaiheessa haastateltiin yrityksen johtoa, jotta tutkimusryhmä ymmärtäisi heidän näkemyksensä yrityksen nykytilanteesta ja toiminnanohjausjärjestelmäprojektin ongelmakohdista. Haastatteluissa selvisi, että yrityksellä A oli ongelmia erityisesti kuormituksen hallinnassa ja 9

10 varaston hallinnassa. Nykyinen järjestelmä ei tukenut kuormituksen laskentaa, vaikka se oli aikoinaan ollut yksi tärkeimmistä syistä järjestelmän hankkimiseen. Johtuen yrityksen tuotantomuodosta, varastoprosessi oli yksi tärkeimmistä prosesseista yrityksen toiminnassa. Varasto oli suuri ja tavaran vaihtuvuus oli nopeaa. Välivarastoja oli ympäri tuotantotiloja, eikä niistä pidetty tarkkaa kirjanpitoa. Toimittiin periaatteella: kun tavaraa on enää vähän jäljellä, niin tilataan lisää. Myös hukkapalat ja hukkapaloista tehdyt tuotteet olivat manuaalisen käsittelyn ja mututuntuman -varassa. Lähtevät-varastoon kasautui tavaraa, joka ei liikkunut eteenpäin asiakkaalle. Kuvassa 4 on esitetty rakennekaavio varastointiprosessista. Varastointi 131 Materiaalivarasto 1311 Tuotealihankinta 1312 Valmisvarasto 1313 Vastaanottotarkastus Listat Valmiit komponentit Levyt Kulmahyllyt Liima Nauha Pakkaustuotteet Tappeja Kuva 4. Yrityksen A toiminnan rakennekaavio / varastointiprosessi Haastattelujen jälkeen pyrittiin havainnoinnin avulla seuraamaan työntekijöiden työtä kriittisessä prosessivaiheessa. Varastonhallinnan työkäytäntöjä havainnoitiin tehdaskierroksen avulla. Tutkimusryhmä havainnoi varastoprosessia ja keskusteli varastohenkilökunnan kanssa heidän työtehtävistään ja tiedonsiirrosta eri työpisteiden välillä. Varastoprosessin nykytilaa kuvattiin C- CEI-menetelmän ja vuorovaikutuskaavion avulla (kts. kuva 5 ja 6). Kuvien avulla oli helppo hahmottaa varastoprosessin ongelmakohdat. 10

11 Kuva 5. Varastonhallintaprosessin kriittiset ongelmakohdat C-CEI-malli Kuva 6. Varastonhallintaprosessin kriittiset ongelmakohdat - vuorovaikutuskaavio 11

12 Vuorovaikutuskaavio kuvaa rakenteellista vuorovaikutusta tiettyjen toimintojen tai toimijoiden välillä. C-CEI -malli kuvaa henkilöiden välillä kulkevat tiedot, jotka yrityksessä A olivat suurimmaksi osaksi paperilomakkeita, jotka joku henkilö täytti käsin ja toinen henkilö kirjasi tiedot järjestelmään. Kaavioihin on ongelmakohdat merkitty punaisin salamoin. Juuri näihin ongelmiin yritys odotti saavansa apua järjestelmän tehostamisella ja uusien moduulien käyttöönotolla. Kesän 2008 aikana yrityksen mielipide tuotteiden nimeämiskäytäntöjen muuttamisesta oli muuttunut. Yritys A oli kuitenkin katsonut helpoimmaksi muuttaa tuotenimikkeet siten, että ne sopivat järjestelmään. Eli lähdettiin muuttamaan yrityksen toimintamallia sopivaksi järjestelmään. Nimeämiskäytäntöjen muuttaminen osoittautui haastavaksi työksi. Samaan aikaan alkoivat vaikeudet järjestelmätoimittajan kanssa, joka oli kesän aikana jälleen vaihtunut, eikä edustajalla enää ollut mitään näkemystä yrityksen ongelmista. Sen vuoksi yritys päätti ottaa kolmannen, ulkopuolisen konsulttiyrityksen avuksi selvittämään miten nimeämiskäytäntö voidaan muuttaa ja kuinka kriittinen varastoprosessi saadaan järjestelmän hallittavaksi. Lisäksi yrityksessä aloitettiin laatujärjestelmän laatiminen. Laatujärjestelmässä oli tarkoitus kuvata yrityksen liiketoimintaprosessit ja työprosessit. Lisäksi oli tarkoitus mallintaa järjestelmän mukainen toimintamalli ja muuttaa yrityksen toimintaa sen mukaisesti. Konsulttiyrityksen kommunikointi uuden järjestelmätoimittajan edustajan kanssa ei ollut ongelmatonta. Järjestelmätoimittaja halusi salata tietoja konsulttiyritykseltä, jonka se koki ulkopuoliseksi/kilpailijaksi. Kommunikointi oli hidasta ja järjestelmän käyttöoikeuksien antaminen kolmannelle osapuolelle oli asenteellisesti vaikeaa. Yrityksen A kanssa käytiin läpi riskilista, jossa arvioitiin riskin vaikutusta ja todennäköisyyttä järjestelmäprojektin onnistumiseksi. Useimmat tyypilliset ohjelmistoprojektin riskit olivat jo lauenneet järjestelmän hankintavaiheessa ja pian sen jälkeen käytössä. Tärkeimmät riskit, joihin ei enää voitu vaikuttaa: 1. Toimittaja ei ymmärtänyt asiakkaan tarpeita oikein (5-5) 1. Asiakkaan mielestä järjestelmätoimittaja ei ollut tarpeeksi kiinnostunut tutustumaan heidän liiketoimintaansa / tai toimittaja ei osannut ilmaista tarkoitustaan tai ymmärtämystään asiakkaan liiketoiminnasta. Asiakkaan ja toimittajan välillä oli informaatiokuilu. 2. Asiakkuus ei ollut riittävän tärkeä toimittajalle (5-5) Asiakkaalle jäi kuva, että järjestelmätoimittajan edustaja opiskeli järjestelmän käyttöä heidän kustannuksellaan. Asiakkaan mielestä järjestelmäprojekti söi heidän omia resursseja liian paljon ja järjestelmän käyttöönotto kesti liian kauan. 12

13 Järjestelmän edustus siirtyi toiselle toimittajalle ja toiselle paikkakunnalle, jolloin yhteydenpito asiakkaaseen loppui lähes kokonaan ja käyttöönotto pysähtyi vuosiksi. Asiakas jäi yksin. 3. Ohjelmistomuutosten toteutus ja testaus eivät toteutuneet jouhevasti (5-5) Järjestelmätoimittajan edustaja kävi käyttöönottovaiheessa tekemässä jotain - mitä ja miksi se ei asiakkaalle tullut koskaan selväksi, koska mitään dokumenttia ei asiakas tehdystä työstä saanut. 4. Kustannukset nousivat verrattuna alkuperäisiin arvioihin (5-5) Lopullisten kustannusten suuruus ei ollut asiakkaalle selvillä projektin alussa. Räätälöinti koettiin rahastukseksi. Sopimukset oli tehty toimittajan ehdoilla, ilman että asiakkaalla olisi ollut sopimuksista perillä olevaa asiantuntijaa apuna. Muutoksia sopimukseen ei asiakkaan taholta osattu vaatia. Koulutus nosti kustannuksia suunniteltua enemmän, eikä siitä saatu mitään lisäarvoa koska ohjelmisto ei toiminut koulutusvaiheessa. 5. Järjestelmätoimittaja ei sitoutunut riittävästi järjestelmän käyttöönottoon (5-5) Käyttöönotto tehtiin osittain, jonka jälkeen asiakas jätettiin yksin. 6. Normaalin liiketoiminnan tekeminen vei aikaa järjestelmäprojektilta, eikä yritys kyennyt siihen halutusti panostamaan (5-5) Yrityksellä itsellään ei ollut käsitystä kuinka paljon käyttöönottoprojekti vaatii heidän omaa panostusta ja tietämystä, näin ollen siihen ei ollut riittävästi varauduttu. Riskit, joihin pystyttiin vielä vaikuttamaan: 1. Kaikkia vaadittavia tietoja ei syötetä järjestelmään (5-3) Järjestelmän tiedot eivät ole ajan tasalla ja järjestelmästä saatavat hyödyt jäävät toteutumatta. Lisäksi järjestelmän tiedot vääristyvät. o Voidaan ehkäistä järjestämällä henkilöstölle koulutusta. o Henkilöstöltä voidaan vaatia, että tiedot syötetään järjestelmään. 13

14 2. Järjestelmää ei koeta toimintaa helpottavaksi (4-3) Järjestelmää ei käytetä hyödyt jäävät saamatta. o Voidaan ehkäistä: Toimintatapojen muuttaminen. Muutosvastarinnan pienentäminen. o Yrityksessä on muutamia henkilöitä, joiden kanssa työkäytäntöjen muuttaminen voi olla vaikeaa. Järjestelmäprojektiin voidaan aluksi ottaa siihen myötämielisimmin suhtautuvat työntekijät mukaan. 3. Vain osaa järjestelmästä käytetään (4-3) Järjestelmä toimii tehottomasti. o Voidaan ehkäistä tutkimalla tarkemmin, miksi osaa järjestelmästä ei käytetä ja miettimällä keinoja miten käyttämätön osa saadaan käyttöön. 4. Toteuttajatason kirjauksia ei aloiteta heti järjestelmän käyttöönoton jälkeen (3-3) Voi vaatia kaksinkertaista työtä, koska rinnalla käytetään vanhaa järjestelmää. Jos uutta järjestelmää ei käytetä, sen tiedot eivät ole ajan tasalla ja siitä saatavat hyödyt jäävät saamatta. o Voidaan ehkäistä suunnittelemalla ja toteuttaa siirtyminen vanhasta järjestelmästä uuteen nopeasti ja mahdollisimman tehokkaasti. Tomi-projektin lopetusvaiheessa (8/2009) yrityksellä A oli tietojen syöttäminen varastoprosessin osalta kesken. Yrityksellä oli paljon normaalia liiketoimintaa, eikä pienellä yrityksellä ollut aikaa järjestelmän kehittämiseen. Tomi-lopetuspalaverissa todettiin, ettei ulkopuolisen apu tässä vaiheessa enää auta, vaan yrityksen on itse syötettävä varastotiedot (tuotenimikkeet) järjestelmään. Järjestelmän tehokas käyttöönotto viivästyy edelleen. Tarvittavat tehtävät ovat kuitenkin selvillä Kokemuksia Plussat Yrityksen A oma kiinnostus järjestelmän käyttöönottoa kohtaan on parantunut ja yritys ymmärtää että siihen pitää panostaa voimakkaasti myös omia resursseja. Yritys on aloittanut mallintamaan liiketoimintaprosessejaan ja muuttamaan liiketoimintaprosesseja ja toimintatapoja itsenäisesti. Vaikka järjestelmää ei saatu käyttöönotetuksi suunnitellussa ajassa, on käyttöönottoprojekti edennyt huomattavasti. Toiveet, että järjestelmä saadaan kokonaisuudessaan käyttöön, on vielä olemassa. 14

15 Yritys ymmärtää mahdolliset järjestelmäprojektin riskit ja lisäksi keinot, miten ne voidaan eliminoida. Rakennekaavion laatiminen omista liiketoimintaprosesseista koettiin hyödylliseksi. Kaaviosta syntyi yritykselle työkalu, jonka avulla se pystyi kuvaamaan ja analysoimaan omia pääprosesseja ja alaprosesseja. Lisäksi kriittiset prosessit ja tiedonsiirron ongelmakohdat oli helppo löytää. Miinukset Yrityksellä A oli ollut huonoa tuuria järjestelmätoimittajan vaihtuessa useamman kerran järjestelmäprojektin aikana. Tiedot, jotka ensimmäinen järjestelmätoimittaja oli selvittänyt yrityksen erityisominaisuuksista ja -ongelmakohdista, olivat kadonneet henkilön mukana, eikä kunnollista dokumentaatiota vaatimusmäärittelyn muodossa ollut koskaan tehty - ainakaan asiakas ei ollut sellaisia saanut. Myöskään parametrointia ei ollut dokumentoitu. Käytännössä siis kaikki oli aloitettava alusta. Tutkimusryhmän mielestä yritys A olisi tarvinnut uuden vaatimusmäärittelyn, mutta yritys koki sen tekemisen turhaksi ja aikaa vieväksi. Järjestelmä oli jo olemassa, mutta päivitettävää vaatimusmäärittelydokumenttia ei ollut. Yritykselle ei tehty kehittämissuunnitelmaa, koska resurssit suuntautuivat kriittisen prosessin kuvaamiseen ja sen ongelmakohtien analysointiin. Yrityksen A hankkima järjestelmä ei tue tuotteiden jäljitettävyyttä, vaan jäljitettävyys tulee varmistaa järjestelmän ulkopuolella. Lisäksi järjestelmä ei tue kuormituksen laskentaa eikä tuotannon suunnittelua. Yritys on kuitenkin teollinen tuotantolaitos, joten kuormituksen ja tuotannon suunnittelu on yrityksen toiminnan ydintä. Järjestelmä on yrityksen kokoon nähden turhan massiivinen. Mitä opittiin Yritys A oppi, että toiminnanohjausjärjestelmäprojekti on laaja ja haastava projekti, joka tarvitsee paljon yrityksen omaa panostusta. Lisäksi yritys ymmärsi, että oman toimintamallin muuttaminen on olennainen osa järjestelmän käyttöönottoprosessia. Yrityksen riskienhallintaosaaminen kasvoi ja yritys oppi ymmärtämään, miten muutokseen voidaan varautua ja miten riskejä voidaan eliminoida etukäteen. Tämän ymmärtäminen ei toki tässä järjestelmäprojektissa enää auta, mutta jatkossa muissa tietojärjestelmähankkeissa yritys osaa toimia paremmin. Yritys pystyy toki kehittämään omaa toimintaansa ja siten tehostamaan järjestelmän käyttöä. Yritys A oli hankkinut toiminnanohjausjärjestelmän ja allekirjoittanut sopimuksen järjestelmätoimittajan kanssa ilman asiantuntijan apua. Koska yrityksellä ei ollut aikaisempaa 15

16 kokemusta laajojen ohjelmistojärjestelmien hankkimisesta, ei sopimus ollut sille suotuisa. Yritys ei myöskään tiennyt, mistä olisi saanut ohjelmistotoimittajista riippumatonta asiantuntemusta järjestelmähankinnan tueksi. Järjestelmäsopimus oli tyypillinen järjestelmätoimittajan riskit poistava sopimus, jossa asiakkaalla on paljon velvollisuuksia ja vähän oikeuksia (esim. järjestelmän testausaika on 10 päivää). Sopimusteksti on monimutkaista lakitekstiä, että sitä on ilman asianmukaista koulutusta mahdotonta selvittää. Tomi-projektin aikana yritykselle tarjottiin IT-alan sopimusteknistä osaamista, ja ainakin seuraavissa tietojärjestelmähankkeissa yrityksen osaaminen on parempi sopimusta tehdessä. Miten järjestelmä tulevaisuudessa tukee yrityksen toimintoja, riippuu pitkälti yrityksen A omista kehittämispyrkimyksistä. Järjestelmän tehostaminen vaatii liiketoimintaprosessien ja työtapojen muutoksia. Yrityksellä ei ole vielä tietoa, kuinka paljon uusi järjestelmä muuttaa toimintaa, mutta yritys in jo oivaltanut, että toimintatapojen muutos ei välttämättä ole huono asia. Varmasti kuitenkin toimintatavat varaston kirjausten, tuotetiedon, toimitusten ja monen muun osalta tulevat muuttumaan radikaalisti. Järjestelmän eri moduulin käyttöönotto tulee alussa luultavasti lisäämään työmäärää, mutta hyödyt näkyvät ajan myötä tuotannon tehostumisena, laadun paranemisena, toimintojen selkiytymisenä ja tuotannon suunnitteluun paranemisena Yritys B Yritys B on Raahen alueella sijaitseva metallialan konepaja. Yritys valmistaa ja toimittaa suihkupuhdistusautomaatteja ja robotteja sekä pölynerotussykloneja ja suodattimia. Yrityksessä työskentelee noin 20 henkilöä Lähtötilanne Yritys B oli toiminnanohjausjärjestelmän aloitusvaiheessa. Järjestelmäprojektia ei ollut vielä perustettu, dokumentoitua esiselvitystä mahdollisista sopivista järjestelmistä ei ollut vielä tehty, eikä neuvotteluja järjestelmätoimittajien kanssa ollut vielä aloitettu. Yritys B suunnitteli ja valmisti tuotteensa itse. Asiakkaalle myytäviä tuotteita käsiteltiin projekteina, jotka sisälsivät asiakasta varten varta vasten suunniteltuja osia, sekä standardikomponentteja ja osavalmisteita. Yritys ohjasi toimintaansa Excel-taulukkoihin perustuvan hallintajärjestelmän avulla. Nykyinen järjestelmä sisälsi seuraavat toiminnot: yrityksen asiakashallinta, tuotetiedon ja tuoterakenteen hallinta, projektinhallinta, osto- ja myyntitilausten hallinta, ja tuotteen elinkaaren hallinta. Järjestelmän ongelmana oli monien (> 100 kpl) erilaisten 16

17 Excel-, Word- ja AutoCad-dokumenttien variaatioiden ja versioiden hallinta. Myös mahdollisuus tuotannon karkeakuormitukseen ja hienokuormitukseen puuttui, tarjoussuunnittelu ja projektien aikataulujen laatiminen oli epätarkkaa, sekä varaston hallinta ja ostotilausten hallinta puuttuivat. Kuvassa 7 on esitetty yrityksen B nykyinen järjestelmä. Yrityksen tietokoneet olivat yhteydessä toisiinsa langattoman verkon kautta. Dokumenttikone sisälsi kaikki yrityksen dokumentit, mutta dokumentteja oli talletettuna myös muille koneille. Kuva 7. Yrityksen B nykyinen järjestelmä Yrityksen B tavoitteena oli hankkia toiminnanohjausjärjestelmä, joka kattaisi yrityksen koko tilaustoimitusketjun hallinnan. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän avulla yritys toivoi saavansa tehokkuutta toimistotyöhön ja helpotusta materiaalinhallintaan. Lisäksi järjestelmältä toivottiin mm. päällekkäisten kirjausten vähenemistä ja tiedon haun helpottumista, ja sitä kautta tuottavuuden kasvua. Yrityksen B ongelmana on sopivan järjestelmätoimittajan löytäminen. Yrityksessä työskenteli noin 20 henkilöä joista hankinnan kohteena olevan järjestelmän lopullisia käyttäjiä olisi 10 henkilöä. Yrityksen tavoitteena oli lisätä henkilökuntaa jatkossa, joten järjestelmän piti olla laajennettavissa. 17

18 C-CEI-menetelmän soveltamisen tavoitteet Yrityksen B tavoitteena oli hankkia toiminnanohjausjärjestelmä, jonka tarjoaa apua tuotannon karkea- ja hienokuormitukseen siten, että projektin aikataulutus ja resurssien jakaminen voidaan suunnitella tarkasti jo ennen projektin aloittamista. Lisäksi järjestelmältä vaadittiin, että se tukee varastonhallintaa ja ostotilausten tekemistä. Tomi-hankkeen aikana oli ensiksi tarkoitus laatia yritykselle vaatimusmäärittelydokumentti, jota yritys voi käyttää apuna toimittajan valintatilanteessa, käyttöönoton suunnittelussa ja järjestelmän testauksessa. Sen jälkeen oli tarkoitus päivittää ja tarkentaa ensimmäisessä vaiheessa tehtyä vaatimusmäärittelydokumenttia ja keskittyä CAD/PDM/ERP-rajapinnan ongelmiin. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa potentiaalisia ERP ja PDM-toimittajia, joiden tuotteet täyttäisivät yrityksen vaatimukset. Tarkoitus oli laatia tarjouspyyntömalli, jonka pohjalta yritys voisi myöhemmin tehdä tarjouspyynnön järjestelmätoimittajille. Tutkimusryhmän oli tarkoitus osallistua tarjousten käsittelyyn ja pisteytykseen sekä tarkastaa toimittajan sopimusluonnokset siten, että karkeat puutteet tai asiakkaan kannalta epäoikeudenmukaisuudet eliminoitaisiin. TOMI-hankkeen aikana oli tarkoitus soveltaa C-CEI-menetelmää tavoitteena: Antaa toiminnanohjausjärjestelmän hankintapäätökseen tukea ja lisätä järjestelmiin liittyvää osaamista yrityksessä Löytää toiminnan kriittiset pisteet ja antaa kehitysehdotuksia liiketoiminnan kehittämiseen Minimoida toiminnanohjausjärjestelmäprojektiin liittyviä riskejä C-CEI-menetelmän soveltaminen Yrityksen B toiminnan kuvaaminen aloitettiin keväällä 2008 muodostamalla yrityksen liiketoimintaprosesseista rakennekaavio. Rakennekaavio laadittiin yhdessä tutkimusryhmän ja yrityksen johdon kanssa. Tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat yrityksen kriittiset toiminnot, joiden tiedonsiirrosta tulevan toiminnanohjausjärjestelmän pitää kyetä selviytymään. Rakennekaaviossa kuvattiin kukin pääprosessi (Markkinointi, Suunnittelu, Tuotanto, Huolto, Johdon prosessit, Talousprosessit), jotka jaettiin aliprosesseihin (esim. Tuotanto jaettiin Tuotannonohjaukseen, Työnsuunnitteluun, Materiaalitoimintoihin, Valmistukseen ja Kunnossapitoon). Toiminnanohjausjärjestelmään liittyviä oleellisia prosesseja kuvattiin vielä tarkemmalla tasolla ryhmätyönä. Ensimmäisessä vaiheessa kaavioita kuvattiin PostIt lappujen avulla, jotka teipattiin neuvotteluhuoneen seinälle, jossa niitä voitiin helposti muutella. Sen jälkeen kaavioita analysoitiin 18

19 ja rakennettiin prosessien rakennekaavio yhdessä tutkimusryhmän ja yrityksen henkilökunnan kanssa. Rakennekaaviot olivat yrityksen neuvotteluhuoneen seinällä useita viikkoja, niistä keskusteltiin yhdessä myöhemmin koko henkilöstön kanssa. Rakennekaavioista laadittiin dokumentit yrityksen käyttöön. Kuvassa 8 on esitetty yrityksen pääprosessien rakennekaavio. YRITYS B Markkinointi 11 Suunnittelu 12 Tuotanto 13 Huolto 14 Johdon prosessit 15 Talousprosessit 16 Myynti 111 Tuotekehitys (uusi tuote) 121 Tuotannonohjaus 131 Varaosat 141 Yrityksen kehittäminen 151 Palkanlaskenta 161 Mainostaminen 112 Piirustukset 122 Työnsuunnittel u 132 Huoltokeikat 142 Laatu 152 Maksuliikenne 162 Tuotteet 113 Konetoimitusten dokumentointi 123 Materiaalitoiminnot 133 Reklamaatiot 143 Henkilöstö 153 Osto- ja myyntireskontra 163 Valmistus 134 Huolto ja varaosamyynti 144 Dokumentinhallinta 154 Rahoitus 164 Kunnossapito 135 Projektinohjaus 155 Kuva 8. Yrityksen B toiminnan pääprosessien rakennekaavio Seuraavassa vaiheessa pyrittiin havainnoinnin avulla seuraamaan työntekijöiden työtä kriittisissä prosessivaiheissa. Havainnoinnin avulla pyrittiin selvittämään millaisia työvaiheita kriittisiin työprosesseihin liittyy ja miten tieto välittyy työvaiheesta toiseen. Havainnointi työkaluna antaa selkeän kuvan siitä, miten yrityksessä todella toimitaan ja minkälaisia ongelmia tarkasteltavissa prosesseissa nousee esille. Havainnoinnin tavoitteena oli löytää tiedonkulkuun liittyvät tekijät, joihin tulevan järjestelmän pitää kyetä vastaamaan. Havainnoinnin aikana tapahtuneet virheet ja poikkeamat normaalista prosesseista antoivat tietoa prosessien ongelmakohdista. Kriittisissä prosesseissa työskentelevät henkilöt myös kertoivat tutkimusryhmälle omin sanoin, miten prosessi etenee yrityksessä. Yrityksen B suurimmat tuotannolliset ongelmat löytyivät kuormituksessa ja varaston hallinnassa. Varastonhallinta ei ollut ajan tasalla ja varastokirjanpito oli pääasiassa työntekijöiden muistin ja 19

20 silmämääräisen tarkistuksen varassa. Koko toiminnan kriittisimmäksi prosessiksi nousi suunnitteluprosessi. Sitä varten oli tarkoitus hankkia erillinen PDM-järjestelmä (Product Development Management), koska monet toiminnanohjausjärjestelmät tukevat huonosti tuoterakenteen hallintaa. Kuvassa 9 on esitetty yrityksen kriittinen prosessi. Suunnittelu 12 Tuotekehitys (uusi tuote) 121 Piirustukset 122 Konetoimitusten dokumentointi 123 Tuoteidea 1211 Piirustusten tarkistus ja hyväksyntä 1221 Arkistointi (piirustusluettelot yms.) 1231 Protomallit 1212 Piirustusohjeet 1222 Käyttöohjeet 1232 Ohjelmat ja lisenssit (CAD) 1223 Standardit 1224 Kuva 9. Yrityksen B kriittisen prosessin rakennekaavio Haastatteluiden ja työprosessien havainnoinnin pohjalta laadittiin erilaisia prosessikaavioita, joiden avulla pyrittiin kuvaamaan, miten prosessit etenevät yrityksessä ja miten tieto kulkee eri rajapintojen välillä. Kuvassa 10 on esitetty yrityksen kriittinen suunnitteluprosessi sekvenssikaavion avulla. Toiminnanohjausjärjestelmän vaatimusmäärittelyn laatiminen lähti käyntiin ns. puhtaalta pöydältä. Tutkimusryhmä aloitti vaatimusmäärittelyn laatimisen pohjautuen toimitusjohtajan kanssa käytyihin keskusteluihin, työntekijöiden haastatteluihin ja prosessimallinnuksen tuloksiin. Havainnoinnin ja keskustelujen pohjalta löydetyt ongelmat muokattiin vaatimuksiksi. Johdon kanssa käydyissä palavereissa vaatimuksia tarkennettiin yhä edelleen. 20

21 Kuva 9. Yrityksen B suunnitteluprosessin sekvenssikaavio Vaatimusmäärittely laadittiin siten, että aluksi huomioitiin ne vaatimukset, jotka ovat tyypillisiä useille yrityksille ja järjestelmille. Nämä yleiset vaatimukset kirjattiin vaatimusmäärittelymuotoon määrittelydokumenttiin. Määrittelydokumenttia käytiin tämän jälkeen systemaattisesti läpi avainhenkilöiden kanssa, keskustellen jokaisen vaatimuksen tarpeellisuudesta ja oikeellisuudesta nimenomaan yrityksessä B. Yrityskohtaisia vaatimuksia kirjattiin ylös sitä mukaan kun niitä tuli keskusteluissa esille. Järjestelmään liittyviä vaatimuksia löytyi myös esim. yrityksen laatujärjestelmän prosessikuvauksista. Tutkimusryhmä ja yrityksen B avainhenkilöt keskustelivat myös kriittisten toimintojen merkityksestä toiminnanohjausjärjestelmän valinnassa. Todettiin kuitenkin, että esim. kriittinen varastonhallintaprosessi voidaan hallita melkein kaikilla toiminnanohjausjärjestelmällä. Näin ollen varastonhallinta ei ole kriittinen tekijä järjestelmän valinnassa. Toisaalta tuotesuunnittelu, joka oli yrityksen ydintoimintoja, vaikutti merkittävästi järjestelmän valintaan. Yrityksessä tuotesuunnittelu tapahtuu CAD-ohjelman avulla. Ohjelma laatii automaattisesti osaluettelot ja materiaalitarveluettelot piirustuskohtaisesti. Tutkimusryhmä totesi havainnoinnin pohjalta, että näiden osa- ja materiaaliluetteloiden muokkaaminen ostotilauksen muotoon oli työlästä ja virhealtista. Syksyllä 2008 yritys B hankki automaatio-ohjelman, joka muokkaa CAD-ohjelmasta Excelmuotoon saatetuista luetteloista automaattisesti erilliset piirustusosa- ja materiaalimääräluettelot. Tämä ohjelma oli tarkoitettu ainoastaan hetkelliseksi helpotukseksi akuuttiin tarpeeseen. 21

22 Yritykselle B laadittiin toiminnanohjausjärjestelmän haastavuus- ja riskianalyysi. Riskianalyysi jakautui kolmeen osaan: valintavaiheen, käyttöönottovaiheen ja käyttövaiheen riskit. Monet valintavaiheen riskit voidaan ehkäistä laatimalla toiminnanohjausjärjestelmän vaatimusmäärittely riittävällä tarkkuudella. Käsitteet kirjoitetaan auki siten, että järjestelmätoimittaja ymmärtää ne yrityksen tarkoittamalla tavalla. Tämä ei kuitenkaan korvaa yrityksen ja järjestelmätoimittajan välistä kommunikointia. Kommunikaatiossa tapahtuvat väärinymmärrykset voivat johtaa tilanteeseen, jossa toimittaja lupaa järjestelmän, joka ei lopulta oikeasti toimi tai sovellu yrityksen tarpeisiin. Yrityksen B vaatimus toiminnanohjausjärjestelmältä oli, että se pystyy toteuttamaan tuotteenhallintajärjestelmälle (PDM) tyypillisiä tehtäviä. Toisaalta yritys myös mietti kahden erillisen järjestelmän vaihtoehtoa. Yksi erityinen ongelma yrityksellä B oli satojen Exceltiedostojen siirtäminen uuteen järjestelmään. Siirtäminen tuskin tulee olemaan helppoa, eikä se välttämättä onnistu ilman tietojen muokkaamista. Yrityksen B kanssa käytiin läpi riskilista, jossa arvioitiin riskin vaikutusta ja todennäköisyyttä järjestelmäprojektin onnistumiseksi. Tärkeimmät käyttöönottovaiheeseen liittyvät riskit olivat: 1. Yrityksessä oli vähän työntekijöitä ja järjestelmäprojektin käyttöönottoon tarvittavat resurssit olivat vähäiset (5-5) 1. Yrityksen normaali liiketoiminta vaikeuttaa kehittämistyötä, ja toisinpäin, kehittämistyö vaikeuttaa normaalia liiketoimintaa. Avainhenkilöiden työpanos on järjestelmäprojektiin voi jäädä vähäiseksi, ja kehittämistyössä toimivilla henkilöillä ei ole aikaa tehdä päivittäistä työtään. o o Avainhenkilöiden rutiininomaisen työn siirtäminen muille työntekijöille Avainhenkilöiden kouluttaminen etukäteen 2. Käyttöönottoprojektin aikataulu venyy ja budjetti ylittyy (5-5) Aikataulun venyminen johtaa usein myös budjetin ylittymiseen. o Annetaan kehittämisprojektille riittävät resurssit ja laaditaan varasuunnitelmat mahdollisten riskien varalle. o Vaiheistetaan käyttöönottoprojekti realistiseksi ja seurataan projektin kulkua tarkasti. o Johdetaan projektia ammattitaitoisesti. Kustannusten kehittymistä voi seurata rullaavasti kuukausittain. o Huolellinen vaatimusmäärittely ja käyttöönoton aikaisten muutosten harkittu toteuttaminen pitävät kustannuksia kurissa. 22

23 o Kokonaiskustannuksia laskettaessa on huomioitava, ettei projektia lopeteta liian aikaisin, tai jätetä tekemättä tarpeellisia muutoksia, jolloin odotetut hyödyt jäävät pieniksi. 3. Vanhojen tietojen siirtäminen uuteen järjestelmään (5-5) Yritys on tallettanut tietoja monella eri tavalla, eivätkä kaikki tiedot ole sähköisessä muodossa. Näin tiedonsiirrosta tulee ongelmallista. o Tutkitaan etukäteen, mitkä tiedot ovat välttämättömiä uudessa järjestelmässä, ja missä muodossa ja miten ne voidaan järjestelmään siirtää. On muistettava, että työ vie aikaa ja on virhealtista. o Tulevien järjestelmäkäyttäjien mukaanotto jo määrittely-, suunnittelu- ja käyttöönottovaiheessa sitouttavat henkilöstöä. Sitoutunut henkilöstö syöttää tarvittavat tiedot järjestelmään kurinalaisesti. Henkilöstön motivointi ja muutosten johtaminen ovat ylimmän johdon tehtäviä. 4. Järjestelmän integrointi yrityksen muihin järjestelmiin voi olla ongelmallista (5-5) Erikoisratkaisujen tekeminen voi vaatia räätälöintiä o Valitaan standardijärjestelmä, johon tehdään vain vähän yrityskohtaista räätälöintiä ja muutetaan mieluimmin omia toimintatapoja. Tietojen siirto manuaalisesti järjestelmästä toiseen lisää hetkellisesti rutiininomaista työtä. o Rutiininomaisia töitä voidaan ohjata muulle henkilöstölle. Avainhenkilöille annetaan aikaa tutustua ja kehittää toimintaansa järjestelmän odottavalla tavalla. 5. Yrityksen liiketoiminnassa tapahtuvat muutokset (5-5) Kasvu liiketoiminnassa varaa resursseja pois kehittämistoiminnasta ja lasku liiketoiminnassa yleensä aiheuttaa supistuksia, myös kehittämistoiminnassa. o On aiheellista laatia varasuunnitelmia, mitä sitten jos 6. Järjestelmätoimittaja ei sitoudu pieneen asiakkaaseen (5-5) Sitoutumattomuus näkyy viivästyksinä ja huolimattomuutena esim. räätälöintivaiheessa. Lisäksi se näkyy sovittujen töiden tekemättömyytenä. o Sopimuksessa pitää kirjata toimintatavat ja sanktiot myös tähän mahdollisuuteen. Koulutus on olennainen osa järjestelmän käyttöönottoa. o Yrityksen pitää suunnitella ja vaiheistaa projekti etukäteen siten, että eri vaiheet ja niihin liittyvät koulutusosiot tapahtuvat oikeaan aikaan ja oikeille henkilöille. Tarpeettomia henkilöitä ei istuteta tarpeettomasti koulutuksissa. o Myös sopimuksessa pitää olla maininta koulutuksesta, sen hinnasta ja pituudesta. 23

24 7. Muutosvastarinta Jos järjestelmää ei koeta työtä helpottavaksi, ei henkilöstö ota sitä käyttöön tehokkaasti ja tietojen syöttäminen tapahtuu myöhään, on epätarkkaa tai virheellistä. o Muutosvastarintaan ja toimintatapojen muuttamiseen voidaan vaikuttaa hyvällä johtamisella ja kommunikoinnilla. Vanhat toimintatavat on syytä lopettaa välittömästi järjestelmän käyttöönoton jälkeen. Tutkimusryhmä luovutti kevään 2009 alussa yritykselle B vaatimusmäärittelydokumentin. Tällöin keskityttiin kriittisiin tekijöihin, kuten CAD/PDM/ERP-rajapintakysymyksiin. Yritys harkitsi vielä erillisen PDM-järjestelmän hankintaa, mutta päätyi myös etsimään eri toiminnanohjausjärjestelmiä, joka täyttäisi yrityksen tarpeen tältä osin. Tutkimusryhmä päivitti vaatimusmäärittelyn uusien keskustelujen pohjalta. Aikaisemmin puutteelliseksi jääneitä kohtia täydennettiin ja lisättiin mm. huoltotoimintaan liittyviä vaatimuksia. Aloitettiin myös toimintojen priorisointi. Yksi uusi kriittinen toiminto nousi myös esille: Asiakkaan tekemien muutosten vieminen järjestelmään on onnistuttava projektin jo alettua. Tutkimusryhmä keskusteli yrityksen B johdon kanssa hankittavan toiminnanohjausjärjestelmän minimivaatimuksista. Lisäksi vaatimusmäärittelyä tarkennettiin kuvaamalla kriittisiä prosesseja tarkemmin. Yksityiskohtaisempien määrittelyjen avulla pyrittiin löytämään eroja eri järjestelmätoimittajien ja järjestelmien välillä. Lisäksi keskusteltiin erillisen dokumenttihallintajärjestelmän hankkimisesta PDM-järjestelmän tilalle, jos toiminnanohjausjärjestelmän ominaisuudet eivät riitä. Tutkimusryhmä kartoitti eri järjestelmätoimittajia Internetistä. Sopivia yrityksiä listattiin 18 kpl, joista päädyttiin lähettämään tarjouspyyntö 10 järjestelmätoimittajalle. Tutkimusryhmä laati yhdessä yrityksen B johdon kanssa tarjouspyyntölomakkeen, jota täydennettiin yhdessä. Tarjouspyynnössä painotetaan yrityksen kriittisiä toimintoja, kuten CAD-rajapintaa, dokumentinhallintaa ja projektinhallintaa. Lisäksi haluttiin liittää nykyinen taloushallinnon palvelu hankittavaan toiminnanohjausjärjestelmään. Näiden kriteereiden avulla haluttiin karsia sopimattomat järjestelmät. Yritys B piti tärkeänä myös vierailumahdollisuutta järjestelmätoimittajien referenssiyrityksiin. Näin yrityksellä olisi mahdollisuus tutustua jo käytössä oleviin järjestelmiin ennen lopullista valintaa, ja kysellä kokemuksia järjestelmän todellisilta käyttäjiltä. Tutkimusryhmä muotoili yhdessä yrityksen B johdon kanssa tarjouspyynnön liitteeksi lyhennetyn vaatimusmäärittelyversion, jonka tarkoitus oli kuvata vain ehdottomat vaatimukset. Näin pyrittiin 24

25 erottamaan sopimattomat järjestelmät pois heti alkumetreillä. Lisäksi tulevien tarjousten piti osoittaa myös järjestelmätoimittajan halukkuus tehdä kauppa yrityksen B kanssa. Tätä kuvastaa tarjouksessa esim. miten hyvin järjestelmätoimittaja vastaa tarjouspyynnön mukaisesti ja sen vaatimuksiin, millä aikataululla toimittaja on valmis toteuttamaan järjestelmän käyttöönoton, jne. Tomi-projektin lopetusvaiheessa (8/2009) yritykselle B luovutettiin vaatimusmäärittelydokumentti, joka toimii apuna kun yritys valitsee järjestelmää ja järjestelmätoimittajaa. Lisäksi yritykselle luovutettiin tarjouspyyntölomake, jonka avulla yritys kykeni arvioimaan järjestelmiä ja järjestelmätoimittajia. Yritys B ilmoitti, että toiminnanohjausjärjestelmäprojekti heidän osaltaan laitetaan toistaiseksi jäihin taloudellisen tilanteen vuoksi. Kansainvälinen taantuma vaikutti yrityksen tulokseen siten, että kokonaisvaltaista kehittämishanketta ei haluttu jatkaa kriittisessä tilanteessa Kokemuksia Plussat Vaatimusmäärittelydokumentin avulla yritys B voi aidosti kilpailuttaa järjestelmätoimittajat ja etsiä parhaiten yrityksen tarpeita vastaava toimittaja ja järjestelmä. Riskianalyysi antoi yritykselle B tietoa, mihin kriittisiin tekijöihin sen pitää erityisesti paneutua toiminnanohjausjärjestelmäprojektin eri vaiheissa. Yritykselle laadittu tarjouspyyntömalli sisälsi tärkeimmät yrityksen toiminnanohjausjärjestelmälle asettamat vaatimukset. Näin tarjouspyyntölomake toimii myös apuna järjestelmän ja toimittajan arvioinnissa. Miinukset Vaatimusmäärittely ei paneutunut tarpeeksi raportointiin, joka usein on yrityskohtaista. Tarkempi läpikäynti olisi vaatinut yksityiskohtaisempaa paneutumista kuhunkin raporttiin erikseen. Tämä työ auttaisi arvioimaan toiminnanohjausjärjestelmään tehtyjen valmiiden raporttien riittävyyttä ja antaisi ohjeistusta räätälöintiin. Myös eri järjestelmien rajapintojen tarkempi ja laajempi määrittely olisi tarvinnut tutustumista CAD-ohjelman dokumentteihin. Keväällä 2009 yritys B ilmoitti, että toiminnanohjausjärjestelmäprojekti heidän osaltaan laitetaan toistaiseksi jäihin taloudellisen tilanteen vuoksi. Toisen vaiheen tavoitteista jäi näin toteutumatta kaikki tarjouspyyntövaiheen jälkeen suunnitellut vaiheet. Yrityksellä B on kuitenkin hyvät edellytykset jatkaa joko itse tai ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella eteenpäin. 25

26 Mitä opittiin? Toiminnanohjausjärjestelmäprojektissa on mukana useita eri intressiryhmiä, joilla kaikilla on erilaisia vaatimuksia. Vaatimusten kattava kartoittaminen on vaikeaa. Tarkoituksenmukaisempaa on keskittyä yrityksen liiketoiminnan kriittisiin kohtiin ja löytää järjestelmätoimittaja ja järjestelmä, joka vastaa parhaiten juuri niihin. Riskianalyysi antaa tietoa, mihin kriittisiin kohtiin pitää kyetä vastaamaan jo ennen kuin itse toiminnanohjausjärjestelmäprojekti aloitetaan. Järjestelmän käyttöönoton ja käytön aikaisia riskejä voidaan hallita paremmin, jos niiden eteen tehdään jotain heti järjestelmän kartoituksen, vaatimusten määrittelyn ja käyttöönoton suunnittelun alussa. Riskeistä voi laatia kehittämissuunnitelman, jonka avulla ne pyritään minimoimaan tai eliminoimaan. Yrityksen B toiminnanohjausjärjestelmäprojekti lähti liikkeelle puhtaalta pöydältä. Tarve järjestelmälle on ilmeinen. Vaatimusten määrittely, riskianalyysi ja projektin haastavuusanalyysi ja luonneanalyysi avasivat yrityksen silmiä ymmärtämään järjestelmähankintaprojektin laajuus ja haastavuus. Jossain vaiheessa yrityksen edustaja kertoi keskustelujen ja analyysien avanneen silmiä huomaamaan miten mittavasta hankkeesta on kysymys, ja että ilman ulkopuolista apua he eivät olisi siitä selvinneet. Välillä heistä jo tuntui, että mitä enemmän asioita käydään läpi, sitä epävarmempi olo tulee sen suhteen onnistuuko järjestelmäprojekti lainkaan. Yrityksen B edustajat olivat kuitenkin osallistuneet useisiin Tomi-seminaareihin, jolloin heidän osaaminen järjestelmäprojektista oli lisääntynyt Yritys C Yritys C on Raahen alueella toimiva yritys, joka valmistaa ja huoltaa koneita teollisuudelle. Lisäksi yritys valmistaa offshore-laitteita ja potkureita merialuksiin. Yrityksen palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin 150 henkilöä Lähtötilanne Yrityksen C toiminnanohjaus tapahtui pääosin manuaalisen tiedonkäsittelyyn avulla, muutamia yksittäisiä erillisohjelmistoja lukuun ottamatta. Manuaalinen tietojenkäsittely aiheutti kuitenkin ongelmia ja hidasteita kasvavalle yritykselle. Yrityksessä oli tehty erilaisia selvityksiä ja kartoituksia toiminnanohjausjärjestelmistä, mutta kokonaisuuden hahmottaminen oli jäänyt epäselväksi. Lisäksi vaatimusten määrittely järjestelmälle on vajaata ja epätarkkaa. 26

27 Yritys C oli aloittanut toiminnanohjausjärjestelmäprojektinsa ja resursoinut projektipäällikön vetämään projektia. Alustavasti oli haastateltu useita järjestelmätoimittajia ja kartoitettu niiden tarjontaa. Yrityksessä oli tehty alustava vaatimusmäärittely, eräänlainen vaatimuslista, jonka avulla oli pystytty karsimaan järjestelmätoimittajia muutamaan potentiaaliseen vaihtoehtoon. Lisäksi oli käytetty ulkopuolisten konsulttien apua erilaisissa selvitystöissä. Selvitykset koskivat yrityksen toiminnan ja tiedonsiirron ongelmia, järjestelmäprojektin mukana tuomia riskejä ja kehittämistoimenpiteitä. Tomi-projektin alkuvaiheessa yritys C oli tekemässä päätöstä järjestelmän valinnasta. Yritys oli pyytänyt tarjouksia useilta toimittajilta, karsinut toimittajia, ja päätynyt neuvottelemaan ensin kolmen ja lopuksi kahden toimittajan kanssa C-CEI-menetelmän soveltamisen tavoitteet Yrityksen C tavoitteena oli valita kahdesta potentiaalisesta järjestelmätoimittajasta ja järjestelmästä omaan liiketoimintaansa sopivin vaihtoehto. Tavoitteena oli tarkentaa olemassa olevaa vaatimusmäärittelyä siten, että järjestelmän valintapäätöstä varten saadaan lisätietoa ja järjestelmän käyttöönotto tulee olemaan jouheva. C-CEI-menetelmän avulla oli tarkoitus kehittää yritykselle toimintasuunnitelma, jonka avulla yritys voi kehittää toimintaansa jatkossa itsenäisesti. Projektin aikana tarkennettua vaatimusmäärittelydokumenttia yritys tulee käyttämään järjestelmäprojektin käyttöönottovaiheessa sekä käyttöönoton jälkeen hyväksymistestauksessa. Projektin aikana laadittava riskianalyysidokumentti toimii käyttöönoton kaikissa vaiheissa runkona riskien arvioinneille ja hallinnalle. Projektin aikana laadittavan kehittämissuunnitelman avulla yritys voi jatkaa toimintansa kehittämistä. Tomi-hankkeen aikana oli tarkoitus soveltaa C-CEI-menetelmää tavoitteena: Antaa toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon tukea ja lisätä järjestelmiin liittyvää osaamista yrityksessä Löytää toiminnan kriittiset kohdat ja kehittää niiden pohjalta liiketoimintaa Minimoida toiminnanohjausjärjestelmäprojektiin liittyviä riskejä C-CEI-menetelmän soveltaminen Yrityksen C kehittämistyö lähti liikkeelle kriittisesti. Yritys kritisoi C-CEI-menetelmää, menetelmä ei tuntunut tarkoituksenmukaiselta. Henkilöstöllä ei ollut halukkuutta toteuttaa menetelmää laajamittaisesti, koska yrityksessä oli jo tehty erilaisia selvityksiä ja raportteja koskien järjestelmäprojektia. Henkilöstöstä tuntui, että C-CEI-menetelmän avulla ei saavuteta mitään uutta, vaan tehdään jo tehtyjä asioita jälleen kertaalleen. Keskusteluiden jälkeen päädyttiin kokeilemaan 27

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Pikaopas TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Mikä on sähköinen taloushallinto? Sähköinen taloushallinto tarkoittaa yksinkertaistettuna yrityksen taloushallintoon liittyvien tehtävien,

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka

Lisätiedot

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet Visma Netvisor Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen CRM JA MYYNTI PROJEKTINHALLINTA TYÖAIKA JA KULUT AUTOMATISOITU LASKUTUS RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Lisätiedot

25.9.2014. Viite: HANKINTAILMOITUS YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖN TALOUSHALLINNON JÄRJESTELMÄKOKONAISUUDEN HANKINNASTA

25.9.2014. Viite: HANKINTAILMOITUS YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖN TALOUSHALLINNON JÄRJESTELMÄKOKONAISUUDEN HANKINNASTA 25.9.2014 Viite: HANKINTAILMOITUS YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖN TALOUSHALLINNON JÄRJESTELMÄKOKONAISUUDEN HANKINNASTA Vastaukset kysymyksiin Kysymys: Sisältyykö hankinnan kohteeseen myös osto- ja

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

ERP-KYSELYN TULOKSET

ERP-KYSELYN TULOKSET ERP-KYSELYN TULOKSET Toiminnanohjausjärjestelmät tuotannollisissa yrityksissä 1 Työvoima- ja elinkeinokeskus Arbetskrafts- och näringscentralen Puhuja: André Österholm, Pohjanmaan Te-keskus Alustus Tuotannollisille

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Aika Vaihe Lopputulos

Aika Vaihe Lopputulos Ruokis-hanke ICT PROJEKTI: Projektin ohjaaja: Lasse Seppänen Projektipäällikkö: Tommi Leppänen Projektin jäsenet: Jenita Karimäki, Tuija Pörhölä, Kalle Veuro ja Olli Savisaari Projekti Projektin tarkoitus

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA

TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA ENEMMÄN AIKAA TYÖLLE, JOLLA ON MERKITYSTÄ Tiimien erilaiset toimintatavat ja tiedon tarpeet aiheuttavat usein turhaa selvittelytyötä ja samaa tietoa

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

ERP järjestelmät. Mitä, miksi ja kuinka? Parhaita käytäntöjä. Kevät 2017 Lauri Tapola

ERP järjestelmät. Mitä, miksi ja kuinka? Parhaita käytäntöjä. Kevät 2017 Lauri Tapola ERP järjestelmät. Mitä, miksi ja kuinka? Parhaita käytäntöjä. Kevät 2017 Lauri Tapola Vanha liiketoimintamalli organisaation toiminta osastoperustaista. Lopputuote Raaka-aine Kaikilla funktioilla omat

Lisätiedot

Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille. Jan Malmström Mepco Oy

Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille. Jan Malmström Mepco Oy Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille Jan Malmström Mepco Oy Projektiorganisaatioiden haasteita Investoinnin myyminen johdolle ja johdon sitoutuminen Organisaation totuttujen toimintamallien

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi!

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! 1 1 Online - matkatoimistot lentomyynnin voittajia 2 2 1 Nettimatkatoimiston myynnin jakauma 86 % Lennot 13 % Hotellit, autot ym. 1% Paketointi

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

TUOTANTOTALOUDEN 25 OP OPINTOKOKONAISUUS

TUOTANTOTALOUDEN 25 OP OPINTOKOKONAISUUS TUOTANTOTALOUDEN 25 OP OPINTOKOKONAISUUS 1 2 PROJEKTIN TAVOITE Projektissa kehitetään ja toteutetaan v. 2014-2015 aikana tuotantotalouden 25 op perusopintokokonaisuus viiden opintopisteen opintojaksoina.

Lisätiedot

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet Tarvitsetko vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - miten hoitokustannukset jakautuvat jäsenkuntien kesken? -

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään

Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Pasi Seppänen 21.4.2016 Seuraavilla sivuilla on käyty lävitse tyypillisiä tilanteita ja huomioitavia asioita, joita tulee esiin investointihankkeissa.

Lisätiedot

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta

Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta Tervetuloa kurssille! 2 Kurssin yleisinfo Kurssin tausta Katsaus luentoihin Aloitusluennon agenda Luennoitsijoiden esittely Harjoitustyön läpikäynti Muut käytännön

Lisätiedot

Kartoitus investointi- ja projektiprosessien harmonisointiasteesta. Juuso Äikäs Suomen Projekti-Instituutti Oy

Kartoitus investointi- ja projektiprosessien harmonisointiasteesta. Juuso Äikäs Suomen Projekti-Instituutti Oy Kartoitus investointi- ja projektiprosessien harmonisointiasteesta Juuso Äikäs Suomen Projekti-Instituutti Oy 1 Haastettelukartoitus investointiprojekteista 3 7% 3 7% 5% 1 % Kartoituksen teemana oli investointien

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa!

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa! Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin Jos et voi mitata, et voi johtaa! Ceriffi Oy:n seuranta- ja mittauspalveluiden missio Ceriffi Oy:n henkilöstö on ollut rakentamassa johtamis-,

Lisätiedot

Askeleen edellä. Visma Services Oy Kuopio Business Breakfast 27.3.2014

Askeleen edellä. Visma Services Oy Kuopio Business Breakfast 27.3.2014 Askeleen edellä Visma Services Oy Kuopio Business Breakfast 27.3.2014 Liiketoiminnan ja taloushallinnon prosessit kilpailuetuna Asiakkaamme saavat meiltä heidän kilpailijoitaan tehokkaammat liiketoiminnan

Lisätiedot

Työmaa-aikataulun tekeminen ja noudattaminen. 1 16.5.2016 Skanska Talonrakennus Oy Vesa Hintukainen

Työmaa-aikataulun tekeminen ja noudattaminen. 1 16.5.2016 Skanska Talonrakennus Oy Vesa Hintukainen Työmaa-aikataulun tekeminen ja noudattaminen 1 16.5.2016 Skanska Talonrakennus Oy Vesa Hintukainen Takuutoimenpiteet Työn tekeminen uudelleen Laite- ja konehäiriöt Tarpeeton materiaalin käsittely Tarpeettomat

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Myynnin ja suunnittelun automatisoinnilla lisää tuottavuutta yrityksellesi

Myynnin ja suunnittelun automatisoinnilla lisää tuottavuutta yrityksellesi Myynnin ja suunnittelun automatisoinnilla lisää tuottavuutta yrityksellesi Cielo on Ihme-3d Oy:n kehittämä pilvipohjainen, nettiselaimella käytettävä palvelu, jolla automatisoidaan mittatilaustyönä valmistettavien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

Varastossa kaikki hyvin vai onko?

Varastossa kaikki hyvin vai onko? Varastossa kaikki hyvin vai onko? Done Software Solutions Oy Arto Pellonpää Done Software Solutions Oy Revenio Group Oyj 2013 liikevaihto 25,4 MEUR henkilöstö lähes 300 listattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

SUOMEN OLYMPIAKOMITEA RY HANKINTAOHJEISTUS (päiv ) Tarve lähtökohtana

SUOMEN OLYMPIAKOMITEA RY HANKINTAOHJEISTUS (päiv ) Tarve lähtökohtana SUOMEN OLYMPIAKOMITEA RY HANKINTAOHJEISTUS (päiv. 4.7.2019) Tarve lähtökohtana Jokaisen hankinnan lähtökohtana on oltava tunnistettu ja määritelty tarve: 1. Olemassa olevaan tarpeeseen tarvitaan lisäystä,

Lisätiedot

Mill-Planner Tuotannonohjausjärjestelmä

Mill-Planner Tuotannonohjausjärjestelmä Mill- Planner on valmistavalle teollisuudelle tarkoitettu tuotannonohjausjärjestelmä. Mill-Planner on kehitetty suomalaisten teollisuusyritysten kanssa, jotka ovat aikaisemmin tehneet tuotannonohjausta

Lisätiedot

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Tuotekehitys ja yrityksen laatujärjestelmä

Tuotekehitys ja yrityksen laatujärjestelmä Tuotekehitys ja yrityksen laatujärjestelmä Torstai 9.11.2017 Marika Kilpivuori Toimintajärjestelmä vs. käytännön tuotekehitys Suunnitelmallista Dokumentoitu näyttö Vastuut ja valtuudet kuvattu Riskit ja

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO Tehoa toimintaan Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO HR-tehtävistä 2/3 on perusrutiineja Ulkoistamalla henkilöstöhallinnon rutiinit voitte merkittävästi parantaa yrityksenne

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1.

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1. 1 Liite A PROJEKTISUUNNITELMAN TYÖSTÄMISOHJEITA JA IDEOINNIN TYÖKALUJA 1. SUUNNITTELUN KULKU Tärkeimmät sidosryhmät kannattaa vetää mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon projektin alusta lähtien. Yhteissuunnittelulla

Lisätiedot

SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti

SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti Järjestelmäprojekti 1 projektisuunnitelma ICT4TN007-2 SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti Versio 0.1 Tekijät Keijo Nykänen Tarkastanut Hyväksynyt HAAGA-HELIA

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Puualan perustutkinto

Puualan perustutkinto Puualan perustutkinto Sisällys 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 45 osp... 4 2.1.1 Materiaali- ja valmistustekniikka, 30 osp... 4 2.1.2 Asiakaslähtöinen valmistustoiminta, 15 osp... 6 2.2 Valinnaiset tutkinnon

Lisätiedot

Kiekun käyttöönottomenetelmä

Kiekun käyttöönottomenetelmä Kieku-info: Kiekun käyttöönottomenetelmä Opetushallituksen monitoimitila 16.12.2013 Kieku-info 16.12.2013, Tarja Heikkilä Esiteltävät asiat Mikä on käyttöönottomenetelmä? Miksi sitä pitää kehittää? Miten

Lisätiedot

CASE Pisla Oy. Sähköistä osto- ja matkalaskujen käsittelyä eofficella

CASE Pisla Oy. Sähköistä osto- ja matkalaskujen käsittelyä eofficella CASE Pisla Oy Sähköistä osto- ja matkalaskujen käsittelyä eofficella Pisla Oy yritysinfo Pisla Oy on vuonna 1976 perustettu konserni, pääpaikka on Viitasaarella Suomessa. Konserniin kuuluvat seuraavat

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien arviointi

Toiminnanohjausjärjestelmien arviointi 1 of 14 27.8.2009 12:44 Toiminnanohjausjärjestelmien arviointi Print Tällä kyselyllä arvioidaan toiminnanohjausjärjestelmien ominaisuuksia pk-yritysten näkökulmasta. Räätälöinnillä tarkoitetaan järjestelmän

Lisätiedot

Ecom hinnastopalvelu LV-, Ilma- ja Kylmäala

Ecom hinnastopalvelu LV-, Ilma- ja Kylmäala Ecom hinnastopalvelu LV-, Ilma- ja Kylmäala 2013 2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet Tuote- ja hintatietojen päivitys Ecom OVeTista Ecom Ovet hinnastopalvelu on tehty palvelemaan Ecomin LVI-, Kylmä-

Lisätiedot

TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut

TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut TEP-Teräsrakentamisen eurooppalaiset pelisäännöt TEP / WP4, Sisältö Yleistä Piirustukset Luettelot Tekniset eritelmät

Lisätiedot

Yrityksen sopimukset käytännössä Valinnainen kurssi

Yrityksen sopimukset käytännössä Valinnainen kurssi Yrityksen sopimukset käytännössä Valinnainen kurssi 1 Yrityksen sopimukset käytännössä, valinnainen kurssi Kuulustelu 22.4.2015 1. Yritys A valmisti lastinkäsittelyjärjestelmiä. Se oli kehittänyt lastinkäsittelyjärjestelmän,

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

Suunnitteluvaihe prosessissa

Suunnitteluvaihe prosessissa Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet

Lisätiedot

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013 License Pertti Pennanen License 1 (7) SISÄLLYSLUETTELO Lisenssien hallinta... 2 Lisenssisopimus... 2 Yleisimmät lisensiointimallit... 2 OEM lisenssi... 3 Kelluva lisenssi... 3 Työasemakohtainen lisenssi...

Lisätiedot

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio 1 Loppuraportti Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Versio 1.0 15.1.2006 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 4 1.1 Dokumentin tarkoitus...

Lisätiedot

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015 OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS Mikko Pesonen 8.10.2015 INNOVAATIO MISTÄ ON NYT KYSE INNOVAATIO ON JOKIN UUSI TAI OLENNAISESTI PARANNETTU, TALOUDELLISESTI

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ 2016: Maisterivaiheen haku, tuotantotalous

ENNAKKOTEHTÄVÄ 2016: Maisterivaiheen haku, tuotantotalous Tampereen teknillinen yliopisto 1 (5) ENNAKKOTEHTÄVÄ 2016: Maisterivaiheen haku, tuotantotalous Yleiset valintaperusteet Tuotantotalouden hakukohteessa kaikkien hakijoiden tulee palauttaa ennakkotehtävä.

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet

EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet Edut paperiversioon nähden: Paperin poistuminen, koska tiedot kerätään sähköisesti. Kaikki instrumentit on sisällytetty ohjelmaan kokonaisuudessaan. Myös paperille

Lisätiedot

Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut

Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut Teknisen palveluliiketoiminnan tuotannonohjauksen ja logistiikan kehittäminen Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut YIT Primatel Oy Kehityspäällikkö Jaana Saarela 24.11.2005 Esityksen sisältö YIT Primatel

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

Siirtyminen sähköiseen tilausjärjestelmään. TOOLS Finland Oy Timo Kaartinen, MDM- manager

Siirtyminen sähköiseen tilausjärjestelmään. TOOLS Finland Oy Timo Kaartinen, MDM- manager Siirtyminen sähköiseen tilausjärjestelmään TOOLS Finland Oy Timo Kaartinen, MDM- manager Pohjoismaiden johtava teollisuustarvikkeiden ja komponenttien toimittaja B&B TOOLS pähkinänkuoressa Toimipisteitä

Lisätiedot

TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ

TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ TEEMU JAUHIAINEN, JONI NORDSTRÖM TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ Metropolia Ammattikorkeakoulu KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKKA Projektisuunnitelma 19.3.2014 Sisällys Lyhenteet 1 Johdanto 1 2 Projektin tavoitteet 1 3

Lisätiedot

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Lassi Seppälä Johan Dahl Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1. Projektityön tavoite

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Helia Ohjelmointitaito 14.3.2005 Tuomas Kaipainen Mermit Business Applications Oy. 2005 Mermit Business Applications

Helia Ohjelmointitaito 14.3.2005 Tuomas Kaipainen Mermit Business Applications Oy. 2005 Mermit Business Applications Helia Ohjelmointitaito 14.3.2005 Tuomas Kaipainen Mermit Business Applications Oy Esityksen sisältö Mermit yrityksenä Perustiedot Toimintamalli Mermit työpaikkana ohjelmistoinsinöörille Esimerkkiprojekti

Lisätiedot

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

järjestelmän hankintaan

järjestelmän hankintaan järjestelmän hankintaan Yrityksen toimintojen hallintaan sopivan ohjelmiston miettiminen voi olla haastavaa, varsinkin jos aiempaa kokemusta ei ole. Tästä oppaasta löydät vinkkejä siihen, mitä kannattaa

Lisätiedot

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Hankkeen hallinta hankejohtaja, johdon konsultti Jyrki Etelämäki Pivotal Consulting Oy Terveydenhuollon atk-päivät 19.-20.5.2008

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Heli Hirvelä palvelukeskuksen johtaja Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki työntekijöitä 16 000 kokonaismenot (tp 2005) 1 306 milj. euroa

Lisätiedot

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Tausta ja menetelmät Toteutimme markkinatutkimuksen tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille maaliskuussa 2013 Kyselyn

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Digiajan menestyksekäs toimitusketju / Expak Materiaalivirtojen ohjaus ja optimointi Caset - Vilpe Oy, Airam Electric Oy Ab

Digiajan menestyksekäs toimitusketju / Expak Materiaalivirtojen ohjaus ja optimointi Caset - Vilpe Oy, Airam Electric Oy Ab Etelä Digiajan menestyksekäs toimitusketju 24.10.2018 / Expak Materiaalivirtojen ohjaus ja optimointi Caset - Vilpe Oy, Airam Electric Oy Ab Expak Systems Oy Tommi Hyyrynen WWW.EXPAK.FI Suomen Osto- ja

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

A B C LAATUKÄSIKIRJA. Yrityksen laatupolitiikka

A B C LAATUKÄSIKIRJA. Yrityksen laatupolitiikka A100 A1 2/5 1. L A AT U K Ä S I K I R J A 1. 1 L a a t u k ä s i k i r j a n t a r k o i t u s Laatukäsikirjan pohjana on halu kehittää ja tehostaa toimintoja määrittelemällä suunnitteluvaiheen toimintatavat

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI

MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI Päivitetty 27.07.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli henkilötietojen käsittelyn/henkilörekisterin

Lisätiedot