Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla
|
|
- Aila Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla
2 Sisältö Lukijalle 3 Esitys ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittämiseksi pääkaupunkiseudulla 4 1 Ruotsinkielinen alueellinen asukasportaali 4 2 Ruotsinkielinen puhelinpalvelu antaa lisäarvoa 4 3 Yhteispalvelu täydentää sähköistä palvelua 5 4 Sähköisen palvelun markkinointi 5 Miksi sähköisiin palveluihin tulisi panostaa? 6 Miksi alueellisia ruotsinkielisiä palveluja? 7 Mihin me pyrimme? 7 Kehitysehdotusten taustaa 8 Lähteet 13 Tekijä Marianne Mustajoki ISBN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2009 Paino: Kuntatalon paino Tuotenumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)
3 Lukijalle Tavoitteena on, että pääkaupunkiseudun ruotsinkielistä asukasta vastaisuudessa voivat enenevässä määrin hoitaa asiansa äidinkielellään sähköisesti uuden portaalin ja kehittyneen yhteispalvelun avulla. Parantamalla itsepalvelun edellytyksiä julkisella sektorilla henkilökohtaisen palvelun tarvetta voidaan vähentää. Muuttamalla palvelukonseptin rakennetta voidaan lisätä kustannustehokkuutta ja turvata toimivat lakisääteiset palvelut ruotsin kielellä. Pidemmällä aikavälillä konseptia voidaan laajentaa ja soveltaa koko ruotsinkielisen Suomen alueella. Tämä parannus perustuu kuntalaisten aktivoimiseen ja sähköisten ratkaisujen hyödyntämiseen. Sähköiset palvelut merkitsevät parempaa palvelua kuntalaisille. Sähköisessä konseptissa ruotsinkieliset palvelut keskitetään siten, että ne palvelevat maantieteellisesti hajallaan olevaa ruotsinkielistä väestöä pääkaupunkiseudulla. Palveluportaali toimisi kuntarajojen yli ja sitä käytettäisiin eri viranomaisten kanssa asioitaessa. Laajemmasta näkökulmasta katsoen näkyvä ruotsinkielinen palvelu voi myös lisätä pääkaupunkiseudun vetovoimaa. Selvityksen tehnyt työryhmä esittää, että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat asettavat työryhmän laatimaan määräajassa talousarvion ja toimintasuunnitelman. Tavoitteena on: kehittää interaktiivinen portaali, Helsingforsregionen.fi, pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten asukkaiden yhteiseksi, käyttäjäystävälliseksi portaaliksi täydentää sähköistä palvelua yhteispalvelulla tarjota ruotsinkielistä puhelinpalvelua markkinoida ruotsinkielistä sähköistä palvelua, jotta käyttäjät tavoitettaisiin paremmin. Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisiä asukkaita ehdotetaan pilottiryhmäksi, jotta uudesta konseptista voidaan kerätä kokemuksia. Pyrkimyksenä on ensin pienemmässä laajuudessa suhteellisen nopeasti kehittää palvelua, ja tämän pohjalta myöhemmin rakentaa lopullinen palvelu koko pääkaupunkiseudun väestölle. Nyt on otollinen aika panostaa ruotsinkieliseen palveluun pääkaupunkiseudulla. Erilaisia palveluja ja uusia palvelumuotoja kehitetään koko ajan, mutta tarvitaan myös suurempi pilottihanke, jossa eri palasista voidaan koota yhtenäinen konsepti. Tätä työryhmää on johtanut johtaja Kristina Wikberg Suomen Kuntaliitosta ja Www-suunnittelija Mattias Lindroth Suomen Kuntaliitosta on avustanut tietoliikenneasioissa. Suunnittelija Marianne Mustajoki Espoon sosiaali- ja terveystoimesta on kirjoittanut raportin Suomen Kuntaliiton toimeksiannosta. Laaja viiteryhmä koostuen kuntien asiantuntijoista, kolmannen sektorin edustajista ja tutkijoista ovat osallistuneet konseptin kehittämiseen. Helsingissä keväällä
4 Esitys ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittämiseksi pääkaupunkiseudulla Esitämme, että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat asettavat hallintokuntien yhteisen työryhmän laatimaan määräajassa talousarvion ja käytännön toimintasuunnitelman seuraavien ehdotusten toimeenpanemiseksi. 1 Ruotsinkielinen alueellinen asukasportaali Portaalia Helsingforsregionen.fi kehitetään interaktiiviseksi palveluksi. Tavoitteena on yksi yhtenäinen kanava pääkaupunkiseudun ruotsinkieliselle palvelutarjonnalle. Portaali on laadittu ruotsinkielisen väestön tarpeet ja palvelutarjonta huomioiden, ja sitä johtaa tehtävää varten nimetty johtoryhmä. Palveluportaali aktivoi asukkaita itsepalveluun ja aktiiviseen vastuuseen sekä tarjoaa uutta tietoa ja taitoa. Konseptin ideana on, että palvelut ovat käytettävissä kuntarajoista, ajasta ja paikasta riippumatta portaali toimii sähköisenä kanavana asioinnissa eri viranomaisten kanssa: esim. maksuton ajanvaraus viranomaisille, päivähoitohakemukset, kouluun ilmoittautumiset, toimeentulotukihakemukset, Kela-hakemukset, passin uusiminen, rikosilmoitukset itsepalvelun osuus kasvaa terveydenhuollossa ( mukaan): tulevaisuudessa asiakas voi itse mm. varata ajan terveyskeskukseen tietyin eh - doin asioida ruotsinkielisen asiakaspalvelijan kans sa ilmoittautua ruotsin kielellä palvelevaan sosiaali- ja terveyskeskukseen saada tietoa ja neuvoja interaktiivisesti lääkäreiltä, sairaanhoitajilta ja terveydenhoitajilta saada tietoja terveydentilastaan, laboratoriovastauksia ja sähköisiä reseptejä asiakas voi helpommin saada tietoa esimerkiksi ruotsinkielisistä kulttuuri- ja sivistyspalveluista sekä vapaa-ajan palveluista kotikunnasta riippumatta. Ruotsinkieliset Helmet- ja Arbis-portaalit osoittavat, että toimivien sähköisten kanavien kehittäminen ruotsin kielellä on mahdollista. nykyiset palvelut integroidaan toimivaksi kokonaisuudeksi tuottajasta ja tuotantopaikasta riippumatta. 4
5 2 Ruotsinkielinen puhelinpalvelu antaa lisäarvoa Kaikkia asioita ei voi hoitaa verkon kautta, jotkut asiat on tarpeen hoitaa esimerkiksi puhelimitse. Ikäihmiset, jotka eivät ole niin tottuneita käyttämään sähköisiä viestimiä, haluavat mieluimmin hoitaa asiansa soittamalla puhelun. Näiden ihmisten on voitava saada ruotsinkielistä puhelinpalvelua. Helsingissä Munkkiniemen, Itäkeskuksen ja Viiskulman terveysasemilla on erilliset puhelinnumerot, joiden kautta asiakas saa aina ruotsinkielistä palvelua aina vastaanotosta lääkärille tai sairaanhoitajalle saakka. Puhelinyhteyksissä terveydenhuoltohenkilöstön kanssa käytetään yksityisyyden suojan varmistamiseksi samankaltaisia tunnisteita kuin sähköisissä palveluissa (esim. pankkitunnukset). Tällainen puhelinpalvelu voidaan ottaa käyttöön kaikissa kaupungeissa. Yhteispalvelupisteiden henkilöstö voi tarjota yleistä puhelinpalvelua nykyaikaisen call center -tekniikan avulla. 3 Yhteispalvelu täydentää sähköistä palvelua Pienemmän mittakaavan yhteispalvelupisteet ovat kustannustehokkaita ja tarjoavat pääkaupunkiseudun ruotsinkielisille asukkaille mahdollisuuden hoitaa asiansa myös sähköisesti. Jos asiakas ei ole tottunut käyttämään internetiä, ruotsinkielinen palveluhenkilöstö auttaa häntä hoitamaan asiansa, esimerkiksi täyttämään Kelan lomakkeita tai tilaamaan terveydenhuoltoajan. Myös palveluneuvonta eli ns. case management voi kuulua yhteispalvelupisteen palveluvalikoimaan. Kolmannen sektorin organisaatioille tarjotaan tehtäviä yhteispalvelupisteissä. Koska rutiinityöt vähenevät, yhteispalvelupisteiden henkilöstö helpottaa monella tapaa hallintokuntien palvelutehtäviä, ja samalla ruotsinkielinen palvelu paranee. Yhteispalvelupisteet sijaitsevat joukkoliikennereittien ja muiden palvelujen läheisyydessä. Yhteispalvelupisteiden asiakaspalvelijat palvelevat myös ruotsiksi ja ovat palveluhenkisiä ja valmiita ratkaisemaan asiakkaiden ongelmat. Jos yhteispalvelupisteessä ei voida palvella asiakkaita kaikissa asioissa, palvelu järjestetään toisesta palvelupisteestä käsin puhelin- tai videoyhteyden avulla tai kolmannen sektorin palvelujen muodossa. Tavoitteena on, että kaikki ruotsinkieliset voimavarat kootaan ja hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Nykyaikaisen call center -tekniikan avulla yhteispalvelupisteen henkilökunta voi palvella pääkaupunkiseudun ruotsinkielisiä asukkaita myös puhelimitse. Valtiovarainministeriö käynnisti joulukuussa 2008 hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää ja laajentaa yhteispalvelukonseptia muun muassa Timo Kietäväisen raportin ehdotusten pohjalta. 4 Sähköisen palvelun markkinointi Jotta tavoiteltu volyymietu voidaan saavuttaa, ruotsinkielisiä palvelukanavia on markkinoitava aktiivisesti. Helsingforsregionen.fi-portaali ja kuntien omat sivustot eivät riitä markkinoimaan uusia alueellisia palvelumuotoja alueen asukkaille. Tähän työhön otetaan mukaan myös suomenruotsalaisia organisaatioita, jotta hankkeelle saadaan paras mahdollinen saatavuus ja näkyvyys. 5
6 Miksi sähköisiin palveluihin tulisi panostaa? Sähköiset palvelut tuovat kuntalaisille parempaa, kustannustehokasta palvelua, joka on helposti saatavilla ja tarjoaa siten volyymietuja. Sähköiset palvelut nopeuttavat asioiden käsittelyä ovat käteviä ja aikaa säästäviä kuntalainen hoitaa itse asiansa sopivalla hetkellä ja säästyy käynneiltä paikan päällä ja jonottamiselta vähentävät asiapapereiden siirtelyä eri viranomaisten kesken varmistavat katkeamattoman palveluprosessin alusta loppuun: asukas käy luukulla ja hoitaa asiansa verkossa ilman katkoksia vähentävät turhia yhteydenottoja ja väärinkäsityksiä, kun kuntalainen voi hoitaa asiansa äidinkielellään. tehostavat prosesseja ja järkevöittävät resurssien käyttöä. Lisääntyvä rutiinipalvelujen käyttö verkossa tehostaa ja nopeuttaa palveluprosesseja sekä pienentää työvoimavaltaisten palvelupisteiden tarvetta. Sähköiset palvelut tarjoavat lisäksi mahdollisuuden ohjata prosesseja, jolloin poikkeamien ja viivästysten aiheuttamat kustannukset vähenevät. Kustannustehokkuutta haetaan ohjaamalla suuri osa kuntalaisista käyttämään itsepalvelua. Palvelukonseptiin sisältyy informatiivisia ja vuorovaikutteisia sähköisiä palveluja, henkilökohtaista palvelua paikallisissa yhteispalvelupisteissä ja koko pääkaupunkiseudun kattava puhelinpalvelu. Ruotsinkielisen sähköisen palvelun malli noudattaa niitä tavoitteita, jotka tammikuussa 2009 esitettiin SADe-hankkeen [1] ehdotuksessa julkisen hallinnon sähköisten palvelujen kehittämiseksi Ruotsinkielisiä terveydenhuoltopalveluja kehitetään myös Sitran sähköisten terveydenhuoltopalvelujen SAINI-konseptin [2] pohjalta. Pyrkimyksenä on lisätä julkisten palvelujen vuorovaikutteisuutta, vahvistaa sähköisten palvelujen asemaa julkisella sektorilla ja tehdä palvelut tavoitettaviksi monin eri keinoin. Räätälöityjä sähköisiä palveluja erityisryhmille Sähköiset ruotsinkieliset palvelut voivat merkitä huomattavia etuja kuulovammaisille, jos palveluihin lisätään liikkuvat viittomakieliselitykset. Myös ruotsinkielisten näkövammaisten tarpeet tulee huomioida sähköisiä ratkaisuja kehitettäessä. 6
7 Miksi alueellisia ruotsinkielisiä palveluja? Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliselle väestölle ( asukasta) on tarjolla kielellisesti melko kirjavia kunnallisia palveluja, jotka on hajautettu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueelle [3, 4, 5]. Paras-hankkeen periaatteissa, perustuslaissa, kielilaissa ja terveydenhuoltolaissa kuitenkin edellytetään, että ruotsinkieliselle väestölle on tarjottava palveluja omalla äidinkielellään yhtäläisin ehdoin. Koska useissa tutkimuksissa on tältä osin tullut ilmi huomattavia puutteita ruotsinkielisessä palvelussa, voitaisiin ryhtyä luomaan kielellisesti kohdennettua sähköistä palvelukonseptia. Ruotsinkielinen väestö muodostaa melko pienen populaation, joten se soveltuisi uusien palvelujen koeryhmäksi pienessä mittakaavassa. Ruotsinkieliselle väestölle suunnattu pilottihanke täyttää Paras-hankkeen vaatimukset yhteistyöstä yli pääkaupunkiseudun kuntarajojen. Pilottihankkeen tuloksia hyödynnetään myöhemmässä vaiheessa kaikilla Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Pyrkimyksenä voisi olla kunnallisten palvelujen järjestäminen siten, että asukas tavoittaa julkiset palvelut ensi kädessä sähköisesti ja voi jopa hoitaa asiansa alusta loppuun verkon kautta, jolloin hänen ei tarvitse käyttää puhelinta eikä käydä paikan päällä. Kun pääkaupunkiseudun julkiset ruotsinkieliset palvelut kootaan ja tuotetaan sähköisessä muodossa, mukaan lukien kolmannen sektorin palvelut, voidaan henkilökohtaisen palvelun tarvetta vähentää asioissa, jotka perustuvat helposti käsiteltäviin tietoihin. Mihin me pyrimme? Pyrimme siihen, että pääkaupunkiseudun kaupungit käynnistävät hankkeen, jonka puitteissa kerätään ruotsinkielistä tietoa sähköisessä muodossa ja tarjotaan mahdollisuutta itsepalveluun yhteisen alueportaalin kautta. Portaalia täydennetään yhteispalvelupisteiden kehittyneillä palveluilla ja puhelimitse. Ruotsinkielisiä puhelinpalveluja yhden numeron kautta kunkin kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksiin kehitetään Helsingin luoman mallin mukaisesti. Suunniteltaessa yhteistä sisäänkäyntiä pääkaupunkiseudun ruotsinkielisiin palveluihin huomioidaan kielinäkökohtien lisäksi myös kohderyhmän maantieteellinen levinneisyys. Tavoitteena on, että ruotsinkieliset asukkaat voivat käyttää julkisia palveluja alueellisen asukasportaalin kautta. Tätä tarkoitusta varten luodaan käyttäjälähtöinen, kielellisesti tunnistettava ja ulkoiselta rakenteeltaan yhtäläinen sähköinen kanava, jota voi käyttää sekä henkilökohtaisesti itsepalvelutarkoituksessa että opastuksen avulla yhteispalvelupisteissä. Kolmannen sektorin järjestöt, esimerkiksi Folkhälsan ja Luckan, sisältyvät konseptiin. Sähköisessä konseptissa ruotsinkieliset palvelut keskitetään siten, että ne kohtaavat maantieteellisesti hajallaan olevan ruotsinkielisen väestön. Tieto on maantieteellisesti koodattu siten, että alueelliset ja paikalliset lähipalvelut ovat saatavilla (kuva 1) erilaisten käyttäjäkanavien kautta. Jotta pitkällä tähtäimellä päästäisiin kustannustehokkaimpaan ratkaisuun, konsepti voidaan myöhemmin ottaa käyttöön kaikilla Suomen ruotsinkielisillä alueilla. 7
8 Kehitysehdotusten taustaa Vuonna 2005 käynnistettiin pääkaupunkiseudun kaupunkien, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten, ruotsinkielisiä kunnallisia palveluja koskeva yhteistyö. Vuonna 2006 pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan asettama työryhmä 14 otti työn vastuulleen kehittääkseen yhteistyösuunnitelmaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (Paras) mukaisesti. Työryhmä julkaisi raporttinsa vuonna 2007 [3]. Raportti ja sen kymmenen toimenpide-ehdotusta käsiteltiin vuonna 2008 kaupunkien päättävissä elimissä ja pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa. Neuvottelukunta hyväksyi vision ruotsinkielisestä palvelusta pääkaupunkiseudulla. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen toimivat aktiivisesti sen hyväksi, että sinä voit käyttää ruotsin kieltä ja saada ruotsinkielistä palvelua yli kuntarajojen. Raportin ensimmäinen toimenpide-ehdotus oli luoda yhteyskanavia ruotsinkielisen etäpalvelun saatavuuden ja määrän lisäämiseksi, mikä noudattaa pyrkimystä lisätä kuntalaisen omaa, aktiivista panosta kaikissa julkisissa palveluissa (kuva 1). Ehdotuksessa pääpaino annettiin sähköisille ratkaisuille, jotka tarjoaisivat huomattavia volyymietuja. Ehdotettuihin yhteyskanaviin kuului myös korkeatasoinen puhelinpalvelu ja asioinnit yhteispalvelupisteessä teknisten apuvälineiden käyttöön tottumattomille tai henkilöille, joiden asiat ovat monimutkaisempia ja vaativat enemmän palvelua. Toimenpide-ehdotuksessa korostettiin myös, että yhteissuunnittelua tarvittaisiin koko pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön osalta ( henkilöä), jotta päästäisiin riittävän suureen käyttäjävolyymiin ja käytännössä toimiviin kuntarajat ylittäviin palveluihin. Suomen Kuntaliiton ruotsinkielisen toiminnan johtaja Kristina Wikberg lähetti kirjeen pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajille ja kolmannen sektorin avainhenkilöille ja kutsui heidät keskustelemaan mainituista toimenpide-ehdotuksista. Kutsutut edustajat kokoontuivat aloitusseminaariin Seminaarissa asetettiin kaksi työryhmää, joissa on edustajat pääkaupunkiseudun neljästä kaupungis- Internet Puhelinpalvelu Hyvin- vointi- TV Yhteispalvelu piste 2 Kuva 1. Kunnallinen asukaspalvelukonsepti 8
9 ta ja kolmannelta sektorilta, kehittämään kulttuuri- ja nuorisopalveluja, vapaa-ajan palveluja sekä terveydenhuoltoa. Lokakuussa 2008 edustajat kävivät opintomatkalla Tanskassa tutustuakseen tanskalaiseen asukaspalvelukonseptiin. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta hyväksyi raportin vision ja toimenpiteet Käsittelyssä ensimmäiseen toimenpide-ehdotukseen määriteltiin tarkemmin, että ruotsinkieliset sähköiset palvelut koottaisiin pääkaupunkiseudun yhteiseen Helsingforsregionen.fi-portaaliin. Kokouksen jälkeen kaupunginjohtajat päättivät kehottaa tietohallinnosta vastaavia toteuttamaan toimenpiteen yhdessä alueportaalin johdon kanssa. Helsingforsregionen.fi-portaalia kehitetään ruotsinkielisten tarpeet huomioiden Portaalin sisällössä, linkeissä ja rakenteessa on ensisijaisesti keskitytty käynnissä olevista hankkeista, pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan toimintaperiaatteista ja kaupunkien lakisääteisistä tehtävistä tiedottamiseen sekä kaupunkien eri virastojen esittelyyn. Alueportaali tarjoaa paljon kehittämismahdollisuuksia, sillä suuri osa perustyöstä on jo tehty. Erityisesti portaalin käyttäjäperspektiiviä olisi syytä kehittää, mikä tarkoittaisi lisää itsepalvelua ja vähempää rutiiniasioiden käsittelyä niissä asioissa, joita ei vielä voi hoitaa verkon kautta. Kielellisesti suunnattujen ratkaisujen avulla voidaan edistää kuntalaisten sähköisten palvelujen käyttöä. Pysyvä toimitus, joka vastaa ruotsinkielisten palvelujen tuotannosta ja päivityksestä, tukisi järjestelmällistä kehitystyötä. On tärkeää ymmärtää, ettei suomenruotsalainen kulttuuri ole verrattavissa käännöskulttuuriin. Kehittämisehdotuksia kunnalliseen yhteispalveluun Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain mukaan valtion ja kuntien tulee kehittää ja ottaa käyttöön organisaatio- ja hallinnonalarajat ylittävä yhteispalvelumalli, joka hyödyntää tietoja viestintäteknisiä ratkaisuja. Yhteispalvelukonseptin ansiosta kuntapalvelut voidaan järjestää siten, että ne ovat helposti kuntalaisten saatavilla samassa paikassa. Kuntalaisen ei tarvitse tietää kuka palvelun tarjoaa, vaan ainoastaan mistä sen saa. Kunnan kannalta keskitetyn yhteispalvelun etu on siinä, että asiantuntijat voivat keskittyä vaativampiin tehtäviin. Yhteispalvelu voi toki tarjota myös kehittyneempää asiakaspalvelua. Kuntalaisten itsepalvelua ja sähköisiä palveluja tuetaan yhteispalvelupisteissä tai tarjoamalla asiakastietokoneet kaikkien käyttöön. Yhteispalvelusihteeri antaa tarvittaessa tukea ja opastusta tietokoneiden käytössä. Myös monessa palvelutalossa ja kirjastossa on yleisötietokoneita. Kunnallinen yhteispalvelu toimii Espoossa ja Vantaalla myös ruotsiksi, kun taas Helsingissä ja Kauniaisissa ei ole yhteispalvelua. Helsingissä toimii esimerkiksi kolmannen sektorin hallinnoima tiedotus- ja kulttuuripainotteinen konsepti Luckan. Luckanin palvelu ei kuitenkaan täytä nykyisiä kunnallisen yhteispalvelun kriteerejä. Lähipalvelun kaltainen yhteispalvelu on hyvä vaihtoehto niille, jotka asuvat lähellä yhteispalvelupistettä ja joiden asia vaatii yhteyttä kunnalliseen virastoon. Kuntien hallinnoimat sähköiset asiakirjat voi tilata yhteispalvelupisteen kautta, mikä auttaa henkilöitä, joilla ei ole teknisiä laitteita tai riittävää atk-kokemusta asioidensa hoitamiseksi. Kunnallinen yhteispalvelu parantaa sellaisten asukaspalvelujen saatavuutta, joita ei voi saattaa sähköiseen muotoon ja joiden on oltava saatavilla myös muussa muodossa kuin sähköisesti. Vuonna 2008 julkaistussa kunnallista yhteispalvelua käsittelevässä selvityksessä Timo Kietäväinen [6] ehdotti, että yhteispalvelua kehitettäisiin vastapainona sille, että yhä enemmän palveluja keskitetään tehostamissyistä suurempiin yksiköihin, ja että puhelinpalvelu ei jatkossa riitä vastaamaan tarpeisiin. Ehdotuksen mukaan yhteispalvelua voidaan tarjota etäpalveluna kuvapuhelimen välityksellä tai verkkopohjaisen itsepalvelun muodossa. 9
10 Suuriin kuntiin ehdotetaan avattavaksi useita yhteispalvelupisteitä. Ehdotuksen mukaan kunnan tulee tarjota asukkailleen ainakin joitakin vakiopalveluja, kuten päivähoito-, toimeentulotuki- ja rakennuslupahakemusten vastaanotto sekä kunnan palveluihin liittyvät ohjeet. Ajatuksena on, että kuntalainen saa hoidettua asiansa yhdellä kerralla ja saa samalla yhteyden asianomaisiin virastoihin ja viranomaisiin, esimerkiksi Kelaan, poliisiin, maistraattiin ja sosiaalitoimeen. Tietojärjestelmien tehokkaammalla integroinnilla suuretkin asiakasvirrat voidaan ohjata pois paljon työvoimaa vaativasta henkilökohtaisesta palvelusta. Tämä säästää resursseja ja on pitkällä aikavälillä kustannustehokasta. KuntaIT-hankkeen piirissä kartoitettiin sähköisten palvelujen käyttöä, ja tulosten mukaan suurin osuus (40 %) kaikista palveluista oli saatavilla passiivisena tietona, kun taas vain 5 prosenttia palveluista oli automatisoitujen palveluprosessien muodossa. Sähköisistä palveluista 33 prosenttia käytettiin asioiden alkuvaiheen käsittelyyn [7]. Käyttäjämäärän jakautuminen voi selittyä sillä, että sähköiset kansalaiskanavat tähän asti ovat olleet varsin kehittymättömiä, mikä vaikuttaa käyttäjien valintoihin. Se saattaa myös olla merkki siitä, että kansalaisilla on vaikeuksia siirtyä kunnallisissa palveluissa henkilökohtaisesta palvelusta itsepalveluun, mutta myös siitä, että monet eivät osaa navigoida tietojärjestelmässä tai käyttää tietokonetta. Tanskassa suuri kansalaispalvelujen sähköistämishanke osoitti, että on syytä varautua huomattavaan alkukankeuteen [8]. Kuntien yhteispalvelun tehtäviä voisi tulossa olevan uudistuksen yhteydessä laajentaa lisäämällä kehittyneitä palveluneuvontatehtäviä (ns. case management) erityisesti terveydenhuollossa. Tällä tavoin sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöä vapautuisi vaativampiin ammattitehtäviin, kun yksinkertaisemmat asiat voitaisiin hoitaa yhteispalvelupisteessä. Muun muassa Alankomaissa ikäihmisten neuvontapalvelu on johtanut siihen, että peräti 94 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona, mikä on huomattavasti enemmän kuin Suomessa keskimäärin (90,1 prosenttia vuonna 2006). Tavoitteena on, että vuonna prosenttia 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista asuu kotona. Vuonna 2012 pääkaupunkiseudulla on arviolta ruotsinkielistä senioriasukasta (yli 75 v.). Kotona asumisen parin prosenttiyksikön kasvu tarkoittaa noin 120 henkilöä ja neljän prosenttiyksikön kasvu noin 240 henkilöä, jotka eivät tarvitse laitoshoitoa. Tämä merkitsee suuria säästöjä, sillä pysyvä laitoshoito on yksi kalleimmista hoitomuodoista. Tällainen parannus tilanteeseen edellyttää perusteellisia muutoksia työskentelytavoissa. Hollantilainen palveluneuvontajärjestelmä perustuu kahteen osatekijään: yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa toteutettuun call center -palveluun sekä henkilökohtaiseen palveluun. Palveluneuvontaan kuuluu myös ikäihmisen palvelutarpeen arviointi, joka voidaan tehdä asiakkaan kotona, sekä tarvittavien palvelujen järjestäminen. Palveluneuvontaa voidaan edelleen tehostaa nykyisen teknisen infrastruktuurin kuten hyvinvointi-tv:n ja palvelutaloihin ja kirjastoihin sijoitettujen tietokoneiden avulla. Jotta yhteispalvelupisteiden uudet tehtävät voidaan toteuttaa, tarvitaan kuitenkin hyvin määritellyt palveluprosessit ja sähköiset tukitoiminnot henkilöstöä varten sekä puhelinpalvelu ja tehostettu asiakaspalvelu. Terveydenhuoltoa verkossa Kansallisen terveyshankkeen ( ) pohjalta todettiin, että terveydenhuolto hyötyisi huomattavasti sähköisistä palveluista [9]. Uudessa sosiaalija terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa mennään vielä pidemmälle [10]. Kuntalaisen osallistumista ja vastuuta palvelujärjestelmässä sekä sähköistä asiointia halutaan lisätä. Tämä edellyttää uusia työskentelytapoja, -menetelmiä ja -prosesseja. Kehittyneen tietotekniikan ja kansallisen sähköisen asiakirja-arkiston sekä sähköisten reseptien on määrä parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta huomattavasti. 10
11 Uudessa kansallisessa kehitysohjelmassa korostetaan, että ruotsinkieliset terveyspalvelut on erityisesti huomioitava kehitystyössä. Tutkimukset osoittavat, että tietyt rutiinitoimenpiteet voi henkilöstöresursseihin turvautumisen sijaan siirtää potilaalle ilman, että hoito heikkenee tai riskit lisääntyvät. Näitä rutiinitoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi laboratoriokokeet, joiden tulokset potilas saa sähköisesti automaattisesti ja joiden perusteella lääkitystä voidaan muuttaa annettujen ohjeiden mukaisesti [11, 12] tai kroonikkopotilaiden tehostettu seuranta ja atk-avusteinen neuvonta [13, 14]. Edellytyksenä on, että potilas ymmärtää annetut ohjeet ja kykenee toimimaan asianmukaisesti niiden pohjalta. Tätä voidaan edesauttaa tarjoamalla neuvontaa potilaan äidinkielellä [14], mikä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys terveydenhuollossa. Espoossa vuonna 2001 tehty selvitys osoitti, että ruotsinkieliset potilaat ja ruotsinkielinen henkilöstö eivät kohdanneet terveydenhuoltojärjestelmässä siitä huolimatta, että lähes puolet ammattihenkilöstöstä (42 %) ilmoitti puhuvansa ruotsia hyvin tai erittäin hyvin. Tämän katsottiin ensisijaisesti johtuvan kirjaamisjärjestelmästä, joka valitsi kielen potilaan kotiosoitteen mukaan. Järjestelmä ei huomioinut asiakkaan kielellisiä tarpeita, minkä vuoksi ruotsinkielinen asiakas sai hoitoa ruotsin kielellä ainoastaan sattumanvaraisesti ja huomattava osa henkilöstön ruotsin kielen taidoista jäi käyttämättä [15]. Uusi terveydenhuoltolaki valmistumassa Ehdotus uudeksi terveydenhuoltolaiksi [16] antaa potilaalle oikeuden itse valita minkä terveydenhuoltoyksikön hoitoon hän haluaa hakeutua omassa sairaanhoito- tai terveyspiirissään. Kun asiakas voi vapaasti valita terveydenhuoltopalvelut sekä lääkärin ja sairaanhoitajan yli kuntarajojen, ruotsinkieliselle väestölle tarjoutuu mahdollisuus saada hoitoa äidinkielellään. Pääkaupunkiseudun kuntien lyhyiden etäisyyksien vuoksi lakiehdotuksen sisältämät vaihtoehdot soveltuvat erityisen hyvin niille, joille on tärkeätä saada hoitoa äidinkielellään. Myös työryhmän nro 14 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle luovuttamassa raportissa painotettiin kuntarajat ylittävien palvelumallien välttämättömyyttä sekä potilaiden mahdollisuuksia itse valita haluamansa terveydenhuoltoyksikkö. Raportin kansalaistutkimus [3] osoitti lisäksi, että ruotsinkielisillä asukkailla on tietty valmius liikkua yli kuntarajojen saadakseen palvelua ruotsin kielellä. Suhtautuminen oli melko myönteistä Espoon ja Vantaan ruotsinkielisten asukkaiden joukossa ja varauksellisempaa Helsingissä ja Kauniaisissa. Vantaalla ja Espoossa potilaat ohjataan tiettyyn sosiaali- ja terveyskeskukseen kielellisistä tarpeista riippumatta. Näissä kaupungeissa on yhteensä noin ruotsinkielistä asukasta. Kauniaisissa ruotsinkieliset terveydenhuoltopalvelut on turvattu kaksikielisen henkilöstön ansiosta. Helsingissä ruotsinkieliset palvelut on keskitetty kolmelle terveysasemalle (Munkkiniemi, Itäkeskus ja Viiskulma). Tämä malli ei sovellu kaikille, esimerkiksi liikuntavammaisille tai hyvin iäkkäille asiakkaille. Helsingin kaupunki ei takaa ruotsinkielistä palvelua muilla terveysasemilla, mutta jos ruotsinkielistä henkilöstöä on saatavilla, asiakkaiden on voitava tunnistaa ruotsinkieliset henkilöt. Yleinen periaate on, että hoitohenkilöstön nimiä ei turvallisuussyistä ilmoiteta sosiaali- ja terveyskeskusten verkkosivuilla. Kuntalaisille voitaisiin kuitenkin luoda mahdollisuudet tunnistaa ne sosiaali- ja terveyskeskukset, jotka tarjoavat hoitoa ruotsin kielellä nimeämällä ne hoitoryhmät, jotka tätä palvelua tarjoavat. Jotta ruotsinkielisen palvelun kysynnässä ja tarjonnassa saavutettaisiin tasapaino, edellytyksenä on, että ruotsinkielinen henkilöstökapasiteetti kokonaisuudessaan tunnistetaan ja että kapasiteettia hyödynnetään ruotsinkielisten kuntalaisten palvelemisessa. Palvelun tunnistettavuuden myötä pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset asukkaat saavat täyden hyödyn kuntarajat ylittävästä järjestelmästä. 11
12 Itsepalvelun osuus terveydenhuollossa kasvaa Terveydenhuollossa voidaan itsepalvelua aluksi lisätä tietyille asiakas- ja potilasryhmille, jotka ovat systemaattisen seurannan tarpeessa. Itsepalvelun on todettu tehostavan muun muassa diabeetikkojen lääkitystä [17]. Käytössä tätä nykyä on jo itsepalvelumalli, johon sisältyy sähköinen ajanvaraus, sähköiset reseptit, sähköiset terveystilit, sairauskohtaiset yleiset ohjeet sekä yksinkertaiset sähköiset konsultaatiot lääkärin/sairaanhoitajan ja potilaan välillä. Espoossa on koekäytössä kielikohtainen malli (ruotsi/suomi) kroonikkopotilaiden hoidossa (muun muassa sokeritauti, korkea verenpaine ja sydämen vajaatoiminta). Sähköiset reseptit otetaan käyttöön maanlaajuisesti vuonna 2011 samaan aikaan kuin kansallinen potilasarkisto valmistuu. Sähköisistä palveluista ei kuitenkaan saa muodostua vain etuoikeutettujen potilaiden ohituskaista, vaan resursseja on päinvastoin vapautettava niiden potilaiden hoitoon, joilla on todettu tarve käydä lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotoilla (kuva 2). Sivistyspalvelut verkossa *) Ajanvaraus Henkilökohtainen hoitotieto Tavoitettavuus Henkilökohtainen terveystieto Terveyden edistäminen Rekisteröityminen Ruotsinkielisen päivähoidon ja koulutuksen osalta ruotsinkielisiä palveluja ja yhteyksiä lasten, oppilaiden ja vanhempien kanssa voidaan kehittää yhteisten sähköisten työvälineiden avulla. Sähköiset päivähoitohakemukset ja kouluun ilmoittautumiset ovat askeleita oikeaan suuntaan. Pääkaupunkiseudulla on vain yksi yhteinen portaali, josta löytyy tietoa kulttuuritapahtumista ruotsin kielellä, Portaalin nykyisen käyttölogiikan lähtökohtana on, että kulttuuritapahtumia etsivä asukas keskittyy vain omaan kotikaupunkiinsa. Käyttäjälähtöisen portaalin tulisi kuitenkin toimia niin, että kulttuuritarjonta en- Kysymysvastauspalvelu Palveluiden hallinta Omahoitopalvelu Muistutukset ja ilmoitukset Tunnistautuminen Oikeudet ja valtuudet Maksu- ja korvauspalvelu *) Sähköinen asiointi, ns. SAINI-palvelut Kuva 2. Sähköiset terveydenhuoltopalvelut (Valkeajärvi, 2008) 12
13 sin esitellään teemoittain, esimerkiksi ruotsinkieliset musikaalit tai teatteriesitykset. Pääkaupunkiseudun kaupungit sijaitsevat niin lähellä toisiaan, ettei kulttuuritapahtumiin osallistuminen ratkaisevasti riipu paikkakunnasta. Luckan-portaalissa ( joka kattaa ruotsinkielisen Suomen kokonaisuudessaan, on tapahtumakalenteri, jossa osittain myös esitellään tapahtumien sisältöä. Kalenteriin viedään kaikki ruotsinkieliset tapahtumat, ja se voitaisiin kytkeä alueportaaliin siten, että alueen tapahtumat tulevat näkyville kehittyneiden suodatustoimintojen kautta. Helsingforsregionen.fi-portaalia ei ole linkitetty Luckaniin. Käyttäjälle aiheuttaa ongelmia se, että kaikilla kaupungeilla on omat tapahtumakalenterinsa omine rakenteellisine erityispiirteineen. Kaksi suomenruotsalaista mediayhtiötä on tarjonnut ratkaisua, jossa pääkaupunkiseudun kaupungit ja Luckan voisivat korvata nykyiset tapahtumakalenterinsa yhteisellä, koko alueen kattavalla ruotsinkielisellä kalenterilla. Tämä yksinkertaistaisi tapahtumien viemistä verkkoon ja auttaisi käyttäjää helpommin löytämään haluamansa tapahtumat ruotsin kielellä. Suomenruotsalaiset lehdet aikovat myös hyödyntää yhteistä sähköistä tapahtumakalenteria omilla tapahtumapalstoillaan. Uudesta kalenterista käydään neuvotteluja keväällä Kirjastot ja ruotsinkieliset työväenopistot tarjoavat yhteisiä sähköisiä palveluja koko pääkaupunkiseudulle. Vuodesta 2011 alkaen kansallinen sähköinen kirjastohanke tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden tutustua verkon kautta keskeisiin kirjasto- ja arkistoaineistoihin sekä museoesineisiin. Helmet on pääkaupunkiseudun asukkaille tarkoitettu alueellisen sähköisen kirjastopalvelun edelläkävijä. Olisi eduksi ruotsinkieliselle kulttuuritarjonnalle, nuorisotoiminnalle sekä yhdistys- ja liikuntatoiminnalle, että ne kaikki esiteltäisiin yhdessä virtuaalisesti. Olemassa olevat ruotsinkieliset rakenteet ja tietokannat on voitava integroida uuteen konseptiin. Ruotsinkielinen nuorisotoiminta Pääkaupunkiseudun ruotsinkielinen nuorisotoiminta on hajallaan eri kaupungeissa, minkä vuoksi resurssit eivät tahdo riittää toiminnan rahoittamiseen. Ruotsinkielinen nuoriso liikkuu luontevasti yli kuntarajojen. Toiminnan ja niukkojen resurssien yhteen sovittaminen lisäisi edellytyksiä palvella ruotsinkielisiä nuoria paremmin. Nuorisoportaalit ja toimivat vain suomeksi. Jos pääkaupunkiseudun ja koko maan ruotsinkielisten alueiden ruotsinkieliselle nuorisotoiminnalle luo taisiin yhteinen virtuaalinen konsepti, nuorten olisi helpompi hahmottaa palvelutarjonta. Lähteet [1] SADe-hankkeen loppuraportti, , sade_loppuraportti_270109final.pdf. [2] Valkeajärvi S (toim.). SAINI Kansalaisten sähköiset terveydenhuoltopalvelut. Loppuraportti. Sitra [3] Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset palvelut Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, työryhmä [4] Mustajoki M, Saranto K. Miten potilaan ja henkilöstön kielellinen asymmetria vaikuttaa hoitoon? Hyväksytty julkaistavaksi Hoitotieteessä, kesäkuussa [5] HUS Hoitoa äidinkielellä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. HUS:n kehittämishankkeen yhteenveto. [6] Kietäväinen T. Uusi julkinen asiakaspalvelumalli. Valtiovarainministeriö [7] Asiakaspalvelua tieto- ja viestintäteknologian keinoin. KuntaIT hanke- ja palvelukartta Sisäasiainministeriön julkaisuja 50/2006. [8] Luentomateriaalia Kööpenhaminaan vuonna 2008 suuntautuneelta opintomatkalta. 13
14 [9] Sosiaali- ja terveysministeriö. Kansallisen terveyshankkeen seurantaryhmän loppuraportti. Raportti 2008:5. [10] Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma [11] Christensen TD, Maegaard M,Sørensen HT, Hjortdal VE, Hasenkam JM. Self- versus conventional management of oral anticoagulant therapy: effects on INR variability and coumarin dose in a randomized controlled trial. Am J Cardiovasc Drugs. 2007;7(3): [12] Siebenhofer A, Rakovac I, Kleespies C, Piso B, Didjurgeit U. Self-management of oral anticoagulation in the elderly: rationale, design, baselines and oral anticoagulation control after one year of follow-up. A randomized controlled trial. Thromb Haemost Mar;97(3): [13] Meresman JF. Hunkeler EM. Hargreaves WA. Kirsch AJ. Robinson P. Green A. Mann EZ. Getzell M. Feigenbaum P. A case report: implementing a nurse telecare program for treating depression in primary care. Psychiatric Quarterly. 74(1):61 73, [14] Williams GC, Lynch M, Glasgow RE. Computer-assisted intervention improves patient-centered diabetes care by increasing autonomy support. Health Psychol Nov;26(6): [15] Mustajoki M Espoon ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitys Sosiaali- ja terveystoimen julkaisuja 3:2001, Espoo. [16] Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja 2008:28. Työryhmä: Wikberg Kristina, selvitysryhmän puheenjohtaja, Suomen Kuntaliitto Lindroth Mattias, www-suunnittelija, Suomen Kuntaliitto Mustajoki Marianne, selvityshenkilö, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Suomen Kuntaliiton toimeksiannosta Viiteryhmä: Ahlblad-Mäkinen Nina, Helsingin terveysvirasto Aura Johan, Vantaan kaupunki Backman Sakari, Vantaan kaupunki Englund Gunilla, Helsingin kaupunki Eriksson Agneta, Sydkustens landskapsförbund Granfors Stig, Espoon kaupunki Iivanainen Antti, Helsingin terveysvirasto Ikäheimo Merete, Vantaan kaupunki Johansson Johan, Folkhälsan Kolehmainen Marleena, Kauniaisten kaupunki Lerche Jessica, Luckan Liljelund Ulla, Helsingin sosiaalivirasto Lindström Christina, Espoon sosiaali- ja terveystoimi Metso Juha, Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mutanen Stefan, Folkhälsan Nemlander-Sjöberg Camilla, Espoon kaupunki Nordenswan-Holm Maria, Helsingin sosiaalivirasto Norrbom Karl, Luckan Rantala Pia, Espoon kaupunki Rönnholm Niclas, Vantaan kaupunki Sjöblom Stefan, Svenska social- och kommunalhögskolan Sjöholm Chris, Espoon sosiaali- ja terveystoimi Strandberg Tina, Kauniaisten kaupunki Sundberg Jan, Helsingin yliopisto Ulfves Kristian, Espoon sosiaali- ja terveystoimi Vanttinen Marika, Kauniaisten kaupunki [17] Grant RW, Wald JS. et al. Practice- linked online personal health records for type 2 diabetes mellitus: a randomized controlled trial. Archives of Internal Medicine. 168(16): ,
Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla
Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla Visio ruotsinkieliselle palvelulle pääkaupunkiseudulla Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit toimivat aktiivisesti, niin
LisätiedotPalvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas
Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa
LisätiedotKieli sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.
LisätiedotEtäpalvelut suuri mahdollisuus
Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että
LisätiedotUusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011
Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Simo Tanner simo.tanner@kuntaliitto.fi Esityksen sisältö Kunnat ja tietoyhteiskunta Verkoista ja kehityksestä Uusia palvelukanavia? Kysymyksiä ja keskustelua
LisätiedotASIOINTIPISTEESSÄ KAIKKI KÄY!
Yhteispalvelu loikkaa digiaikaan ja palvelee entistä paremmin Kaikki mukaan yhteistyö tuo etuja. Etu 1. Palvelua asiakkaan ehdoilla kaikissa kanavissa TOIMINTA ON ASIAKASLÄHTÖISTÄ suomi.fi SÄHKÖINEN ASIOINTI
Lisätiedot/ Perusturva / Mari Levonen
02.02.2017 / Perusturva / Mari Levonen Porin perusturvan sähköiset palvelut, omahoito Tekstiviestimuistutus, ajanvarauskirjalla olevasta ajasta voidaan lähettää asiakkaalle muistutus ajasta. Kansalaisen
LisätiedotPääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle
Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009
LisätiedotYhteispalvelun tehostamishanke loppusuoralla
Yhteispalvelun tehostamishanke loppusuoralla Yhteispalvelupilottien seminaari 7.11.2007 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Yhteispalvelun säädöspohja uusi laki tullut voimaan 1.4.2007 uuden lainsäädännön mukainen
LisätiedotAsiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)
Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi
Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotHyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus
Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti
LisätiedotTampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014
Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat Luonnos monipalvelukeskuksista ja lähipalvelupisteistä 2 Palveluita saman katon alle vai kokonaan uusia palveluita? Tulevaisuuden Kirjasto Omena Espoon
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotAluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen
Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta
LisätiedotEnsisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta
Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta 2017-2021 23.3.2017 Digikuntakokeilun tukiryhmä Marjukka Saarijärvi Julkisen hallinnon ICT-osasto Digitalisaatio ja julkinen hallinto strateginen
LisätiedotAjankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta
Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta - HE-luonnoksen keskeinen sisältö ja yhteisten asiakaspalvelupisteiden toimintamalli Kunta- ja aluehallinto-osasto Yhteiset asiakaspalvelupisteet Kokonaismäärä
LisätiedotJulkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi
Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat
LisätiedotTutkimus kuntien neuvonta- ja asiointipalveluista 2012
Tutkimus kuntien neuvonta- ja asiointipalveluista 2012 Pohjoisranta Burson-Marsteller Lokakuu 2012 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kunnissa on selvä tarve uudistaa asiointi- ja neuvontakäytäntöjä
LisätiedotYMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto
YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin
LisätiedotMallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema
Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-
LisätiedotSähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.
Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä. Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.2018 Maailman toimivin kaupunki Toimivuus rakentuu tasa-arvolle,
LisätiedotMitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta?
Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Kuntamarkkinat 12.9.2013 Finanssineuvos Teemu Eriksson Miksi yhteinen asiakaspalvelu? Käyntiasiakaspalvelu ehdotetaan
LisätiedotKuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas
KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien
LisätiedotKuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä
Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Terveydenhuollon Atk-pa iva t 12. 13.5.2015 Tampere-talo Jukka Markkanen, Medbit Oy Jyrki Halttunen, Kuntien Tiera Oy Copyright
LisätiedotMETROPOLIALUEEN RUOTSINKIELISTEN PALVELUJEN HALLINTOMALLI
METROPOLIALUEEN RUOTSINKIELISTEN PALVELUJEN HALLINTOMALLI SUOMEN KUNTALIITTO 2014 HANKE JA TOIMEKSIANTO Kuntaliiton hanke, 9/2013 1/2014 Toimeksianto: Metropolialueen ruotsinkielisten kunnallisten palvelujen
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotOhjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja
Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Hankkeen linjaukset. Yhteispalvelun laajentamishankkeen päätösseminaari Hallitusneuvos Tarja Hyvönen
Miten tästä eteenpäin? Hankkeen linjaukset Yhteispalvelun laajentamishankkeen päätösseminaari 9.6.2010 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Paikallishallinnon muutos Kuntarakenteen ja palvelurakenteen ja kanavien
LisätiedotMaakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä. 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto
Maakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen keskeinen sisältö - Etelä-Pohjanmaa maakuntana - Etelä-Pohjanmaan etäpalvelupilotti
LisätiedotKanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin
Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon
LisätiedotKielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.
Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.
LisätiedotMIELENTERVEYSTALO SÄHKÖISESSÄ ASIOINNISSA 11.9.2013 KUNTATALO JUHA SYRJÄLÄINEN
11.9.2013 KUNTATALO JUHA SYRJÄLÄINEN 1 MIELENTERVEYSTALO SÄHKÖISESSÄ ASIOINNISSA Sähköiset mielenterveyspalvelut ja Mielenterveystalo 12.9.2013 2 SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT Informaatio- ja viestintäteknologialla
LisätiedotHelsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta
1 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1. Sopimuksen osapuolet: Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (6) Sosiaalilautakunta Sosj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (6) 70 Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tea Vikstedtin ym. sähköistä ajanvarausjärjestelmää koskevasta aloitteesta HEL 2011-007003
LisätiedotTerveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä
Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET
EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita
LisätiedotPerustoimeentulotuen Kela-siirron toteuttaminen Kelan silmin. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke
Perustoimeentulotuen Kela-siirron toteuttaminen Kelan silmin Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen
LisätiedotHYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI
HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä
LisätiedotMIKSI SÄHKÖISIÄ KOKOUKSIA JA PÄÄTÖKSENTEKOA?
MIKSI SÄHKÖISIÄ KOKOUKSIA JA PÄÄTÖKSENTEKOA? 22.5.2017 SÄHKÖISTEN PALVELUJEN ERI MUODOT 1. Etäpalvelut. Uusien palvelumallien avulla asiakas voi saada palvelua etänä, esim. kotoaan, kun erilaisia asiantuntijapalveluita
LisätiedotONKO PAKKO, JOS EI TAHO. Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström
ONKO PAKKO, JOS EI TAHO Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström 1 Terveydenhuoltolaki kansalaisen valinnanvapaus laajenee 1.1.2014 Terveydenhuoltolaki laajentaa asteittain kansalaisen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 2581/07.02.01/2015 289 Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotLukiolaisten, väestön ja lääkärien näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta
Lukiolaisten, väestön ja lääkärien näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta 10.7.2017 Yli puolet suomalaisista suhtautuu myönteisesti terveydenhuollon digitalisaatioon Kyselyt terveydenhuollon tulevaisuudesta
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotPalveluja pyörillä - Mallu-auto
Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta
LisätiedotKaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN PORVOON KAUPUNGIN STRATEGIASTA: Otetaan käyttöön uusia korvaavia palveluja ja palveluiden tuotantotapoja.
LisätiedotHyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma
SADe-ohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Laadukkaita julkisen sektorin palveluita kustannustehokkaasti
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen
LisätiedotTutkimus kuntien neuvonta ja asiointipalveluista 2012
Tutkimus kuntien neuvonta ja asiointipalveluista 2012 Pohjoisranta Burson Marsteller Syyskuu 2012 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kunnissa on selvä tarve uudistaa asiointi ja neuvontakäytäntöjä nykyistä
LisätiedotTaltioni. Ensikokemukset tuotannosta. Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta
Taltioni Ensikokemukset tuotannosta Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta Lähihistoria Terveydenhuollon ohjelma Terveystaltiohanke Terveyttä tiedosta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
LisätiedotAsiointi Sirpa Salminen
Asiointi 25.3.2013 Sirpa Salminen Asiointi Asiakas- ja toiminnanohjaus organisaation kokonaisvaltainen tapa toimia, jossa suunnataan kaupungin voimavaroja oikeisiin asiakkaisiin / palveluihin. yhtenäinen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 97. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1246/00.01.03/2014 97 Espoon kaupungin vammaisasiamiehen katsaus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Kiviniitty, puh. 050 344 5190 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotTavoitteeksi tuottavuushyödyt yhteisen sähköisen asioinnin avulla
KUUMA-johtokunta 4.11.2015 LIITE 23 a Tavoitteeksi tuottavuushyödyt yhteisen sähköisen asioinnin avulla Tuuli Karjalainen, Niko Kinnunen, Markku Vehmas Sähköinen asiointi on pian arkipäivää julkisella
LisätiedotASPA214 ja miten palveluneuvojan työtä tuetaan. Suomi.fin kevätseminaari 15.5.2014
ASPA214 ja miten palveluneuvojan työtä tuetaan Suomi.fin kevätseminaari 15.5.2014 Henkilökohtainen Sähköinen palvelu Käyntiasiointi Asiakaspalvelupisteet Asiakaspalvelut Asiantuntijapalvelu etäpalveluna
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys
Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain
LisätiedotLähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
LisätiedotHyvää palvelua, tehokasta hallintoa
Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma)
LisätiedotHelsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6
Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain
LisätiedotETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA
ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotSähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa
Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Juha-Pekka Kettunen, Myyntijohtaja Yritysasiakkaat, Elisa Oyj 1 Lahti 19.-20.5.2008 Terveydenhuollon ATK-päivät Sisältö Kanssakäymistä tehostavat
LisätiedotOmahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle
Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle Riikka Hirvasniemi TtM, kehittämiskoordinaattori Oulun kaupunki / hyvinvointipalvelut riikka.hirvasniemi@ouka.fi Suomen nuorin väestö Alle 15-vuotiaita
LisätiedotLapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen
Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin TE-toimiston kuntainfo 11.6.2015, strategiapäällikkö Tuija Ohtonen TE-palveluiden keskeiset
LisätiedotEnsisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta
Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta 2017-2021 31.3.2017 Digi arkeen neuvottelukunta Marjukka Saarijärvi Julkisen hallinnon ICT-osasto Julkisen sektorin palvelukehityksen lähtökohdaksi
LisätiedotTilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Meneillään olevat selvitykset Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Helsingin
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotIKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki
IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin
LisätiedotMistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015
Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen
LisätiedotKomPAssi Varsinais-Suomen keskitetty asiakas- ja palveluohjaushanke
KomPAssi Varsinais-Suomen keskitetty asiakas- ja palveluohjaushanke Hankejohtaja Johanna Ritvanen Varsinais-Suomen keskitetyn asiakas- ja palveluohjaushankkeen esittely Messukeskus, Turku 8.11.2016 KomPAssi-
LisätiedotPäivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto
Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto Hallintopäivät 22.3.2017 Helsinki 1 22.3.2017 Anne Nordblad Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali ja terveyspalvelut
LisätiedotTaltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi
Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Yksilön terveyden selittäjät McGinnis et al., Health Affairs 21(2), 2002 Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Painopiste Taltioni Potilastiedot Taltioni
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ niin, että palvelut voidaan toteuttaa myös ruotsiksi.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (5) 241 Erivapauden myöntäminen terveyskeskuslääkärin virkaan vaadittavasta kielitaidosta HEL 2017-001424 T 01 01 01 01 Päätös Käsittely päätti myöntää erivapauden
LisätiedotUudistuksen kielelliset vaikutukset - kriittiset tekijät
Uudistuksen kielelliset vaikutukset - kriittiset tekijät ARTTU-kuntaseminaari 15.12.2011 Kuntatalo Stefan Sjöblom Svenska social- och kommunalhögskolan Kielelliset vaikutukset kaksi lähestymistapaa 1.
LisätiedotPalvelutori Päijät-Hämeessä
Palvelutori Päijät-Hämeessä Arja-Tuulikki Wilén, HT, Projektipäällikkö Päijät-Hämeen liitto arja-tuulikki.wilen@paijat-hame.fi Terveydenhuollon atk-päivät 25.5.2016 Kansalaisen aktiivinen rooli sote-palvelukentässä
LisätiedotISBN Tilausnumero Suomen Kuntaliitto 2007
Osana HUP-hanketta Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa kehittävät yhdessä ruotsinkielisiä palveluja pääkaupunkiseudulla. Hankkeen käynnistivät Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Suomen Kuntaliitto,
LisätiedotLapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti
Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja
Lisätiedotterveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain
LisätiedotPalveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi
Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen
LisätiedotSähköinen asiointi alueen elinvoimaisuuden
Sähköinen asiointi alueen elinvoimaisuuden tukena ke 20.9.2017 Toholampi sähköisten ja videoavusteisten palveluiden kehittämishanke ekeski-pohjanmaa -hanke Kehitetään Keski-Pohjanmaalle sähköisiä ja etäasiointi-palveluja
LisätiedotKuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja
Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen
LisätiedotValinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari
Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä
LisätiedotVammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi
Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen
LisätiedotHelsingin asiakaspalvelumalli: miten maahanmuuttajat huomioidaan verkossa ja neuvonnassa?
Helsingin asiakaspalvelumalli: miten maahanmuuttajat huomioidaan verkossa ja neuvonnassa? Heli Rantanen & Eija Kyllönen-Saarnio 13.9.2017 Kuntamarkkinat Aiheet Heli Rantanen, projektipäällikkö, 6Aika Asiakaspalvelumalli
LisätiedotElisa parantaa asiointipalveluiden saatavuutta - muuttuva asiakaspalvelu ja julkishallinnon ratkaisut
Elisa parantaa asiointipalveluiden saatavuutta - muuttuva asiakaspalvelu ja julkishallinnon ratkaisut Pekka Karppinen, liiketoimintajohtaja, Asiakasvuorovaikutuksen ratkaisut, Elisa Oyj Palveluiden muutos
LisätiedotTHL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi
THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi Projektipäällikkö Anu Suurnäkki ja Kehittämispäällikkö Niina Peränen, THL 11.5.2015 Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 1 Uudet
LisätiedotMuutos. Nopea, jatkuva, kiihtyvä ja pysähtymätön
Suomen julkishallinnon digitaalinen tulevaisuus Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain muilta mailta lainattua ja paljon itse tehtyä 28.3.2017 Maria Nikkilä @VM_MariaNikkila Muutos Nopea, jatkuva, kiihtyvä
LisätiedotOsatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015
Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 19.11.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn
LisätiedotTimo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1
Timo Valli on tällä hetkellä valtiovarainministeriön ICT-johtaja. Hän on aiemmin ollut 12 vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana ja sitä ennen vakuutusyhtiöiden tietohallintojohtajana.
LisätiedotSOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015
SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotPOTILAAN VALINNAN VAPAUS
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri
LisätiedotLauritsalan pilotin tilannekatsaus
Lauritsalan pilotin tilannekatsaus 7.3.2014 Minna Lignell, Marja Kosonen, Ritva Simpanen, Satu Simolin Taustalla palveluverkkouudistus Eksoten johtoryhmä on määritellyt organisaation strategianmukaiset
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotKASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen
LisätiedotPuitelain 7 :n mukainen kaupunkiseutusuunnitelma Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
Puitelain 7 :n mukainen kaupunkiseutusuunnitelma 15.5.2007 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Kaupunkiseutusuunnitelma (7 ) Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien (pääkaupunkiseutu) tulee laatia
Lisätiedot