Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla"

Transkriptio

1 Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla

2 Sisältö Lukijalle 3 Esitys ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittämiseksi pääkaupunkiseudulla 4 1 Ruotsinkielinen alueellinen asukasportaali 4 2 Ruotsinkielinen puhelinpalvelu antaa lisäarvoa 4 3 Yhteispalvelu täydentää sähköistä palvelua 5 4 Sähköisen palvelun markkinointi 5 Miksi sähköisiin palveluihin tulisi panostaa? 6 Miksi alueellisia ruotsinkielisiä palveluja? 7 Mihin me pyrimme? 7 Kehitysehdotusten taustaa 8 Lähteet 13 Tekijä Marianne Mustajoki ISBN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2009 Paino: Kuntatalon paino Tuotenumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Lukijalle Tavoitteena on, että pääkaupunkiseudun ruotsinkielistä asukasta vastaisuudessa voivat enenevässä määrin hoitaa asiansa äidinkielellään sähköisesti uuden portaalin ja kehittyneen yhteispalvelun avulla. Parantamalla itsepalvelun edellytyksiä julkisella sektorilla henkilökohtaisen palvelun tarvetta voidaan vähentää. Muuttamalla palvelukonseptin rakennetta voidaan lisätä kustannustehokkuutta ja turvata toimivat lakisääteiset palvelut ruotsin kielellä. Pidemmällä aikavälillä konseptia voidaan laajentaa ja soveltaa koko ruotsinkielisen Suomen alueella. Tämä parannus perustuu kuntalaisten aktivoimiseen ja sähköisten ratkaisujen hyödyntämiseen. Sähköiset palvelut merkitsevät parempaa palvelua kuntalaisille. Sähköisessä konseptissa ruotsinkieliset palvelut keskitetään siten, että ne palvelevat maantieteellisesti hajallaan olevaa ruotsinkielistä väestöä pääkaupunkiseudulla. Palveluportaali toimisi kuntarajojen yli ja sitä käytettäisiin eri viranomaisten kanssa asioitaessa. Laajemmasta näkökulmasta katsoen näkyvä ruotsinkielinen palvelu voi myös lisätä pääkaupunkiseudun vetovoimaa. Selvityksen tehnyt työryhmä esittää, että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat asettavat työryhmän laatimaan määräajassa talousarvion ja toimintasuunnitelman. Tavoitteena on: kehittää interaktiivinen portaali, Helsingforsregionen.fi, pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten asukkaiden yhteiseksi, käyttäjäystävälliseksi portaaliksi täydentää sähköistä palvelua yhteispalvelulla tarjota ruotsinkielistä puhelinpalvelua markkinoida ruotsinkielistä sähköistä palvelua, jotta käyttäjät tavoitettaisiin paremmin. Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisiä asukkaita ehdotetaan pilottiryhmäksi, jotta uudesta konseptista voidaan kerätä kokemuksia. Pyrkimyksenä on ensin pienemmässä laajuudessa suhteellisen nopeasti kehittää palvelua, ja tämän pohjalta myöhemmin rakentaa lopullinen palvelu koko pääkaupunkiseudun väestölle. Nyt on otollinen aika panostaa ruotsinkieliseen palveluun pääkaupunkiseudulla. Erilaisia palveluja ja uusia palvelumuotoja kehitetään koko ajan, mutta tarvitaan myös suurempi pilottihanke, jossa eri palasista voidaan koota yhtenäinen konsepti. Tätä työryhmää on johtanut johtaja Kristina Wikberg Suomen Kuntaliitosta ja Www-suunnittelija Mattias Lindroth Suomen Kuntaliitosta on avustanut tietoliikenneasioissa. Suunnittelija Marianne Mustajoki Espoon sosiaali- ja terveystoimesta on kirjoittanut raportin Suomen Kuntaliiton toimeksiannosta. Laaja viiteryhmä koostuen kuntien asiantuntijoista, kolmannen sektorin edustajista ja tutkijoista ovat osallistuneet konseptin kehittämiseen. Helsingissä keväällä

4 Esitys ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittämiseksi pääkaupunkiseudulla Esitämme, että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat asettavat hallintokuntien yhteisen työryhmän laatimaan määräajassa talousarvion ja käytännön toimintasuunnitelman seuraavien ehdotusten toimeenpanemiseksi. 1 Ruotsinkielinen alueellinen asukasportaali Portaalia Helsingforsregionen.fi kehitetään interaktiiviseksi palveluksi. Tavoitteena on yksi yhtenäinen kanava pääkaupunkiseudun ruotsinkieliselle palvelutarjonnalle. Portaali on laadittu ruotsinkielisen väestön tarpeet ja palvelutarjonta huomioiden, ja sitä johtaa tehtävää varten nimetty johtoryhmä. Palveluportaali aktivoi asukkaita itsepalveluun ja aktiiviseen vastuuseen sekä tarjoaa uutta tietoa ja taitoa. Konseptin ideana on, että palvelut ovat käytettävissä kuntarajoista, ajasta ja paikasta riippumatta portaali toimii sähköisenä kanavana asioinnissa eri viranomaisten kanssa: esim. maksuton ajanvaraus viranomaisille, päivähoitohakemukset, kouluun ilmoittautumiset, toimeentulotukihakemukset, Kela-hakemukset, passin uusiminen, rikosilmoitukset itsepalvelun osuus kasvaa terveydenhuollossa (www.sundhed.dk:n mukaan): tulevaisuudessa asiakas voi itse mm. varata ajan terveyskeskukseen tietyin eh - doin asioida ruotsinkielisen asiakaspalvelijan kans sa ilmoittautua ruotsin kielellä palvelevaan sosiaali- ja terveyskeskukseen saada tietoa ja neuvoja interaktiivisesti lääkäreiltä, sairaanhoitajilta ja terveydenhoitajilta saada tietoja terveydentilastaan, laboratoriovastauksia ja sähköisiä reseptejä asiakas voi helpommin saada tietoa esimerkiksi ruotsinkielisistä kulttuuri- ja sivistyspalveluista sekä vapaa-ajan palveluista kotikunnasta riippumatta. Ruotsinkieliset Helmet- ja Arbis-portaalit osoittavat, että toimivien sähköisten kanavien kehittäminen ruotsin kielellä on mahdollista. nykyiset palvelut integroidaan toimivaksi kokonaisuudeksi tuottajasta ja tuotantopaikasta riippumatta. 4

5 2 Ruotsinkielinen puhelinpalvelu antaa lisäarvoa Kaikkia asioita ei voi hoitaa verkon kautta, jotkut asiat on tarpeen hoitaa esimerkiksi puhelimitse. Ikäihmiset, jotka eivät ole niin tottuneita käyttämään sähköisiä viestimiä, haluavat mieluimmin hoitaa asiansa soittamalla puhelun. Näiden ihmisten on voitava saada ruotsinkielistä puhelinpalvelua. Helsingissä Munkkiniemen, Itäkeskuksen ja Viiskulman terveysasemilla on erilliset puhelinnumerot, joiden kautta asiakas saa aina ruotsinkielistä palvelua aina vastaanotosta lääkärille tai sairaanhoitajalle saakka. Puhelinyhteyksissä terveydenhuoltohenkilöstön kanssa käytetään yksityisyyden suojan varmistamiseksi samankaltaisia tunnisteita kuin sähköisissä palveluissa (esim. pankkitunnukset). Tällainen puhelinpalvelu voidaan ottaa käyttöön kaikissa kaupungeissa. Yhteispalvelupisteiden henkilöstö voi tarjota yleistä puhelinpalvelua nykyaikaisen call center -tekniikan avulla. 3 Yhteispalvelu täydentää sähköistä palvelua Pienemmän mittakaavan yhteispalvelupisteet ovat kustannustehokkaita ja tarjoavat pääkaupunkiseudun ruotsinkielisille asukkaille mahdollisuuden hoitaa asiansa myös sähköisesti. Jos asiakas ei ole tottunut käyttämään internetiä, ruotsinkielinen palveluhenkilöstö auttaa häntä hoitamaan asiansa, esimerkiksi täyttämään Kelan lomakkeita tai tilaamaan terveydenhuoltoajan. Myös palveluneuvonta eli ns. case management voi kuulua yhteispalvelupisteen palveluvalikoimaan. Kolmannen sektorin organisaatioille tarjotaan tehtäviä yhteispalvelupisteissä. Koska rutiinityöt vähenevät, yhteispalvelupisteiden henkilöstö helpottaa monella tapaa hallintokuntien palvelutehtäviä, ja samalla ruotsinkielinen palvelu paranee. Yhteispalvelupisteet sijaitsevat joukkoliikennereittien ja muiden palvelujen läheisyydessä. Yhteispalvelupisteiden asiakaspalvelijat palvelevat myös ruotsiksi ja ovat palveluhenkisiä ja valmiita ratkaisemaan asiakkaiden ongelmat. Jos yhteispalvelupisteessä ei voida palvella asiakkaita kaikissa asioissa, palvelu järjestetään toisesta palvelupisteestä käsin puhelin- tai videoyhteyden avulla tai kolmannen sektorin palvelujen muodossa. Tavoitteena on, että kaikki ruotsinkieliset voimavarat kootaan ja hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Nykyaikaisen call center -tekniikan avulla yhteispalvelupisteen henkilökunta voi palvella pääkaupunkiseudun ruotsinkielisiä asukkaita myös puhelimitse. Valtiovarainministeriö käynnisti joulukuussa 2008 hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää ja laajentaa yhteispalvelukonseptia muun muassa Timo Kietäväisen raportin ehdotusten pohjalta. 4 Sähköisen palvelun markkinointi Jotta tavoiteltu volyymietu voidaan saavuttaa, ruotsinkielisiä palvelukanavia on markkinoitava aktiivisesti. Helsingforsregionen.fi-portaali ja kuntien omat sivustot eivät riitä markkinoimaan uusia alueellisia palvelumuotoja alueen asukkaille. Tähän työhön otetaan mukaan myös suomenruotsalaisia organisaatioita, jotta hankkeelle saadaan paras mahdollinen saatavuus ja näkyvyys. 5

6 Miksi sähköisiin palveluihin tulisi panostaa? Sähköiset palvelut tuovat kuntalaisille parempaa, kustannustehokasta palvelua, joka on helposti saatavilla ja tarjoaa siten volyymietuja. Sähköiset palvelut nopeuttavat asioiden käsittelyä ovat käteviä ja aikaa säästäviä kuntalainen hoitaa itse asiansa sopivalla hetkellä ja säästyy käynneiltä paikan päällä ja jonottamiselta vähentävät asiapapereiden siirtelyä eri viranomaisten kesken varmistavat katkeamattoman palveluprosessin alusta loppuun: asukas käy luukulla ja hoitaa asiansa verkossa ilman katkoksia vähentävät turhia yhteydenottoja ja väärinkäsityksiä, kun kuntalainen voi hoitaa asiansa äidinkielellään. tehostavat prosesseja ja järkevöittävät resurssien käyttöä. Lisääntyvä rutiinipalvelujen käyttö verkossa tehostaa ja nopeuttaa palveluprosesseja sekä pienentää työvoimavaltaisten palvelupisteiden tarvetta. Sähköiset palvelut tarjoavat lisäksi mahdollisuuden ohjata prosesseja, jolloin poikkeamien ja viivästysten aiheuttamat kustannukset vähenevät. Kustannustehokkuutta haetaan ohjaamalla suuri osa kuntalaisista käyttämään itsepalvelua. Palvelukonseptiin sisältyy informatiivisia ja vuorovaikutteisia sähköisiä palveluja, henkilökohtaista palvelua paikallisissa yhteispalvelupisteissä ja koko pääkaupunkiseudun kattava puhelinpalvelu. Ruotsinkielisen sähköisen palvelun malli noudattaa niitä tavoitteita, jotka tammikuussa 2009 esitettiin SADe-hankkeen [1] ehdotuksessa julkisen hallinnon sähköisten palvelujen kehittämiseksi Ruotsinkielisiä terveydenhuoltopalveluja kehitetään myös Sitran sähköisten terveydenhuoltopalvelujen SAINI-konseptin [2] pohjalta. Pyrkimyksenä on lisätä julkisten palvelujen vuorovaikutteisuutta, vahvistaa sähköisten palvelujen asemaa julkisella sektorilla ja tehdä palvelut tavoitettaviksi monin eri keinoin. Räätälöityjä sähköisiä palveluja erityisryhmille Sähköiset ruotsinkieliset palvelut voivat merkitä huomattavia etuja kuulovammaisille, jos palveluihin lisätään liikkuvat viittomakieliselitykset. Myös ruotsinkielisten näkövammaisten tarpeet tulee huomioida sähköisiä ratkaisuja kehitettäessä. 6

7 Miksi alueellisia ruotsinkielisiä palveluja? Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliselle väestölle ( asukasta) on tarjolla kielellisesti melko kirjavia kunnallisia palveluja, jotka on hajautettu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueelle [3, 4, 5]. Paras-hankkeen periaatteissa, perustuslaissa, kielilaissa ja terveydenhuoltolaissa kuitenkin edellytetään, että ruotsinkieliselle väestölle on tarjottava palveluja omalla äidinkielellään yhtäläisin ehdoin. Koska useissa tutkimuksissa on tältä osin tullut ilmi huomattavia puutteita ruotsinkielisessä palvelussa, voitaisiin ryhtyä luomaan kielellisesti kohdennettua sähköistä palvelukonseptia. Ruotsinkielinen väestö muodostaa melko pienen populaation, joten se soveltuisi uusien palvelujen koeryhmäksi pienessä mittakaavassa. Ruotsinkieliselle väestölle suunnattu pilottihanke täyttää Paras-hankkeen vaatimukset yhteistyöstä yli pääkaupunkiseudun kuntarajojen. Pilottihankkeen tuloksia hyödynnetään myöhemmässä vaiheessa kaikilla Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Pyrkimyksenä voisi olla kunnallisten palvelujen järjestäminen siten, että asukas tavoittaa julkiset palvelut ensi kädessä sähköisesti ja voi jopa hoitaa asiansa alusta loppuun verkon kautta, jolloin hänen ei tarvitse käyttää puhelinta eikä käydä paikan päällä. Kun pääkaupunkiseudun julkiset ruotsinkieliset palvelut kootaan ja tuotetaan sähköisessä muodossa, mukaan lukien kolmannen sektorin palvelut, voidaan henkilökohtaisen palvelun tarvetta vähentää asioissa, jotka perustuvat helposti käsiteltäviin tietoihin. Mihin me pyrimme? Pyrimme siihen, että pääkaupunkiseudun kaupungit käynnistävät hankkeen, jonka puitteissa kerätään ruotsinkielistä tietoa sähköisessä muodossa ja tarjotaan mahdollisuutta itsepalveluun yhteisen alueportaalin kautta. Portaalia täydennetään yhteispalvelupisteiden kehittyneillä palveluilla ja puhelimitse. Ruotsinkielisiä puhelinpalveluja yhden numeron kautta kunkin kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksiin kehitetään Helsingin luoman mallin mukaisesti. Suunniteltaessa yhteistä sisäänkäyntiä pääkaupunkiseudun ruotsinkielisiin palveluihin huomioidaan kielinäkökohtien lisäksi myös kohderyhmän maantieteellinen levinneisyys. Tavoitteena on, että ruotsinkieliset asukkaat voivat käyttää julkisia palveluja alueellisen asukasportaalin kautta. Tätä tarkoitusta varten luodaan käyttäjälähtöinen, kielellisesti tunnistettava ja ulkoiselta rakenteeltaan yhtäläinen sähköinen kanava, jota voi käyttää sekä henkilökohtaisesti itsepalvelutarkoituksessa että opastuksen avulla yhteispalvelupisteissä. Kolmannen sektorin järjestöt, esimerkiksi Folkhälsan ja Luckan, sisältyvät konseptiin. Sähköisessä konseptissa ruotsinkieliset palvelut keskitetään siten, että ne kohtaavat maantieteellisesti hajallaan olevan ruotsinkielisen väestön. Tieto on maantieteellisesti koodattu siten, että alueelliset ja paikalliset lähipalvelut ovat saatavilla (kuva 1) erilaisten käyttäjäkanavien kautta. Jotta pitkällä tähtäimellä päästäisiin kustannustehokkaimpaan ratkaisuun, konsepti voidaan myöhemmin ottaa käyttöön kaikilla Suomen ruotsinkielisillä alueilla. 7

8 Kehitysehdotusten taustaa Vuonna 2005 käynnistettiin pääkaupunkiseudun kaupunkien, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten, ruotsinkielisiä kunnallisia palveluja koskeva yhteistyö. Vuonna 2006 pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan asettama työryhmä 14 otti työn vastuulleen kehittääkseen yhteistyösuunnitelmaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (Paras) mukaisesti. Työryhmä julkaisi raporttinsa vuonna 2007 [3]. Raportti ja sen kymmenen toimenpide-ehdotusta käsiteltiin vuonna 2008 kaupunkien päättävissä elimissä ja pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa. Neuvottelukunta hyväksyi vision ruotsinkielisestä palvelusta pääkaupunkiseudulla. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen toimivat aktiivisesti sen hyväksi, että sinä voit käyttää ruotsin kieltä ja saada ruotsinkielistä palvelua yli kuntarajojen. Raportin ensimmäinen toimenpide-ehdotus oli luoda yhteyskanavia ruotsinkielisen etäpalvelun saatavuuden ja määrän lisäämiseksi, mikä noudattaa pyrkimystä lisätä kuntalaisen omaa, aktiivista panosta kaikissa julkisissa palveluissa (kuva 1). Ehdotuksessa pääpaino annettiin sähköisille ratkaisuille, jotka tarjoaisivat huomattavia volyymietuja. Ehdotettuihin yhteyskanaviin kuului myös korkeatasoinen puhelinpalvelu ja asioinnit yhteispalvelupisteessä teknisten apuvälineiden käyttöön tottumattomille tai henkilöille, joiden asiat ovat monimutkaisempia ja vaativat enemmän palvelua. Toimenpide-ehdotuksessa korostettiin myös, että yhteissuunnittelua tarvittaisiin koko pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön osalta ( henkilöä), jotta päästäisiin riittävän suureen käyttäjävolyymiin ja käytännössä toimiviin kuntarajat ylittäviin palveluihin. Suomen Kuntaliiton ruotsinkielisen toiminnan johtaja Kristina Wikberg lähetti kirjeen pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajille ja kolmannen sektorin avainhenkilöille ja kutsui heidät keskustelemaan mainituista toimenpide-ehdotuksista. Kutsutut edustajat kokoontuivat aloitusseminaariin Seminaarissa asetettiin kaksi työryhmää, joissa on edustajat pääkaupunkiseudun neljästä kaupungis- Internet Puhelinpalvelu Hyvin- vointi- TV Yhteispalvelu piste 2 Kuva 1. Kunnallinen asukaspalvelukonsepti 8

9 ta ja kolmannelta sektorilta, kehittämään kulttuuri- ja nuorisopalveluja, vapaa-ajan palveluja sekä terveydenhuoltoa. Lokakuussa 2008 edustajat kävivät opintomatkalla Tanskassa tutustuakseen tanskalaiseen asukaspalvelukonseptiin. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta hyväksyi raportin vision ja toimenpiteet Käsittelyssä ensimmäiseen toimenpide-ehdotukseen määriteltiin tarkemmin, että ruotsinkieliset sähköiset palvelut koottaisiin pääkaupunkiseudun yhteiseen Helsingforsregionen.fi-portaaliin. Kokouksen jälkeen kaupunginjohtajat päättivät kehottaa tietohallinnosta vastaavia toteuttamaan toimenpiteen yhdessä alueportaalin johdon kanssa. Helsingforsregionen.fi-portaalia kehitetään ruotsinkielisten tarpeet huomioiden Portaalin sisällössä, linkeissä ja rakenteessa on ensisijaisesti keskitytty käynnissä olevista hankkeista, pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan toimintaperiaatteista ja kaupunkien lakisääteisistä tehtävistä tiedottamiseen sekä kaupunkien eri virastojen esittelyyn. Alueportaali tarjoaa paljon kehittämismahdollisuuksia, sillä suuri osa perustyöstä on jo tehty. Erityisesti portaalin käyttäjäperspektiiviä olisi syytä kehittää, mikä tarkoittaisi lisää itsepalvelua ja vähempää rutiiniasioiden käsittelyä niissä asioissa, joita ei vielä voi hoitaa verkon kautta. Kielellisesti suunnattujen ratkaisujen avulla voidaan edistää kuntalaisten sähköisten palvelujen käyttöä. Pysyvä toimitus, joka vastaa ruotsinkielisten palvelujen tuotannosta ja päivityksestä, tukisi järjestelmällistä kehitystyötä. On tärkeää ymmärtää, ettei suomenruotsalainen kulttuuri ole verrattavissa käännöskulttuuriin. Kehittämisehdotuksia kunnalliseen yhteispalveluun Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain mukaan valtion ja kuntien tulee kehittää ja ottaa käyttöön organisaatio- ja hallinnonalarajat ylittävä yhteispalvelumalli, joka hyödyntää tietoja viestintäteknisiä ratkaisuja. Yhteispalvelukonseptin ansiosta kuntapalvelut voidaan järjestää siten, että ne ovat helposti kuntalaisten saatavilla samassa paikassa. Kuntalaisen ei tarvitse tietää kuka palvelun tarjoaa, vaan ainoastaan mistä sen saa. Kunnan kannalta keskitetyn yhteispalvelun etu on siinä, että asiantuntijat voivat keskittyä vaativampiin tehtäviin. Yhteispalvelu voi toki tarjota myös kehittyneempää asiakaspalvelua. Kuntalaisten itsepalvelua ja sähköisiä palveluja tuetaan yhteispalvelupisteissä tai tarjoamalla asiakastietokoneet kaikkien käyttöön. Yhteispalvelusihteeri antaa tarvittaessa tukea ja opastusta tietokoneiden käytössä. Myös monessa palvelutalossa ja kirjastossa on yleisötietokoneita. Kunnallinen yhteispalvelu toimii Espoossa ja Vantaalla myös ruotsiksi, kun taas Helsingissä ja Kauniaisissa ei ole yhteispalvelua. Helsingissä toimii esimerkiksi kolmannen sektorin hallinnoima tiedotus- ja kulttuuripainotteinen konsepti Luckan. Luckanin palvelu ei kuitenkaan täytä nykyisiä kunnallisen yhteispalvelun kriteerejä. Lähipalvelun kaltainen yhteispalvelu on hyvä vaihtoehto niille, jotka asuvat lähellä yhteispalvelupistettä ja joiden asia vaatii yhteyttä kunnalliseen virastoon. Kuntien hallinnoimat sähköiset asiakirjat voi tilata yhteispalvelupisteen kautta, mikä auttaa henkilöitä, joilla ei ole teknisiä laitteita tai riittävää atk-kokemusta asioidensa hoitamiseksi. Kunnallinen yhteispalvelu parantaa sellaisten asukaspalvelujen saatavuutta, joita ei voi saattaa sähköiseen muotoon ja joiden on oltava saatavilla myös muussa muodossa kuin sähköisesti. Vuonna 2008 julkaistussa kunnallista yhteispalvelua käsittelevässä selvityksessä Timo Kietäväinen [6] ehdotti, että yhteispalvelua kehitettäisiin vastapainona sille, että yhä enemmän palveluja keskitetään tehostamissyistä suurempiin yksiköihin, ja että puhelinpalvelu ei jatkossa riitä vastaamaan tarpeisiin. Ehdotuksen mukaan yhteispalvelua voidaan tarjota etäpalveluna kuvapuhelimen välityksellä tai verkkopohjaisen itsepalvelun muodossa. 9

10 Suuriin kuntiin ehdotetaan avattavaksi useita yhteispalvelupisteitä. Ehdotuksen mukaan kunnan tulee tarjota asukkailleen ainakin joitakin vakiopalveluja, kuten päivähoito-, toimeentulotuki- ja rakennuslupahakemusten vastaanotto sekä kunnan palveluihin liittyvät ohjeet. Ajatuksena on, että kuntalainen saa hoidettua asiansa yhdellä kerralla ja saa samalla yhteyden asianomaisiin virastoihin ja viranomaisiin, esimerkiksi Kelaan, poliisiin, maistraattiin ja sosiaalitoimeen. Tietojärjestelmien tehokkaammalla integroinnilla suuretkin asiakasvirrat voidaan ohjata pois paljon työvoimaa vaativasta henkilökohtaisesta palvelusta. Tämä säästää resursseja ja on pitkällä aikavälillä kustannustehokasta. KuntaIT-hankkeen piirissä kartoitettiin sähköisten palvelujen käyttöä, ja tulosten mukaan suurin osuus (40 %) kaikista palveluista oli saatavilla passiivisena tietona, kun taas vain 5 prosenttia palveluista oli automatisoitujen palveluprosessien muodossa. Sähköisistä palveluista 33 prosenttia käytettiin asioiden alkuvaiheen käsittelyyn [7]. Käyttäjämäärän jakautuminen voi selittyä sillä, että sähköiset kansalaiskanavat tähän asti ovat olleet varsin kehittymättömiä, mikä vaikuttaa käyttäjien valintoihin. Se saattaa myös olla merkki siitä, että kansalaisilla on vaikeuksia siirtyä kunnallisissa palveluissa henkilökohtaisesta palvelusta itsepalveluun, mutta myös siitä, että monet eivät osaa navigoida tietojärjestelmässä tai käyttää tietokonetta. Tanskassa suuri kansalaispalvelujen sähköistämishanke osoitti, että on syytä varautua huomattavaan alkukankeuteen [8]. Kuntien yhteispalvelun tehtäviä voisi tulossa olevan uudistuksen yhteydessä laajentaa lisäämällä kehittyneitä palveluneuvontatehtäviä (ns. case management) erityisesti terveydenhuollossa. Tällä tavoin sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöä vapautuisi vaativampiin ammattitehtäviin, kun yksinkertaisemmat asiat voitaisiin hoitaa yhteispalvelupisteessä. Muun muassa Alankomaissa ikäihmisten neuvontapalvelu on johtanut siihen, että peräti 94 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona, mikä on huomattavasti enemmän kuin Suomessa keskimäärin (90,1 prosenttia vuonna 2006). Tavoitteena on, että vuonna prosenttia 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista asuu kotona. Vuonna 2012 pääkaupunkiseudulla on arviolta ruotsinkielistä senioriasukasta (yli 75 v.). Kotona asumisen parin prosenttiyksikön kasvu tarkoittaa noin 120 henkilöä ja neljän prosenttiyksikön kasvu noin 240 henkilöä, jotka eivät tarvitse laitoshoitoa. Tämä merkitsee suuria säästöjä, sillä pysyvä laitoshoito on yksi kalleimmista hoitomuodoista. Tällainen parannus tilanteeseen edellyttää perusteellisia muutoksia työskentelytavoissa. Hollantilainen palveluneuvontajärjestelmä perustuu kahteen osatekijään: yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa toteutettuun call center -palveluun sekä henkilökohtaiseen palveluun. Palveluneuvontaan kuuluu myös ikäihmisen palvelutarpeen arviointi, joka voidaan tehdä asiakkaan kotona, sekä tarvittavien palvelujen järjestäminen. Palveluneuvontaa voidaan edelleen tehostaa nykyisen teknisen infrastruktuurin kuten hyvinvointi-tv:n ja palvelutaloihin ja kirjastoihin sijoitettujen tietokoneiden avulla. Jotta yhteispalvelupisteiden uudet tehtävät voidaan toteuttaa, tarvitaan kuitenkin hyvin määritellyt palveluprosessit ja sähköiset tukitoiminnot henkilöstöä varten sekä puhelinpalvelu ja tehostettu asiakaspalvelu. Terveydenhuoltoa verkossa Kansallisen terveyshankkeen ( ) pohjalta todettiin, että terveydenhuolto hyötyisi huomattavasti sähköisistä palveluista [9]. Uudessa sosiaalija terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa mennään vielä pidemmälle [10]. Kuntalaisen osallistumista ja vastuuta palvelujärjestelmässä sekä sähköistä asiointia halutaan lisätä. Tämä edellyttää uusia työskentelytapoja, -menetelmiä ja -prosesseja. Kehittyneen tietotekniikan ja kansallisen sähköisen asiakirja-arkiston sekä sähköisten reseptien on määrä parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta huomattavasti. 10

11 Uudessa kansallisessa kehitysohjelmassa korostetaan, että ruotsinkieliset terveyspalvelut on erityisesti huomioitava kehitystyössä. Tutkimukset osoittavat, että tietyt rutiinitoimenpiteet voi henkilöstöresursseihin turvautumisen sijaan siirtää potilaalle ilman, että hoito heikkenee tai riskit lisääntyvät. Näitä rutiinitoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi laboratoriokokeet, joiden tulokset potilas saa sähköisesti automaattisesti ja joiden perusteella lääkitystä voidaan muuttaa annettujen ohjeiden mukaisesti [11, 12] tai kroonikkopotilaiden tehostettu seuranta ja atk-avusteinen neuvonta [13, 14]. Edellytyksenä on, että potilas ymmärtää annetut ohjeet ja kykenee toimimaan asianmukaisesti niiden pohjalta. Tätä voidaan edesauttaa tarjoamalla neuvontaa potilaan äidinkielellä [14], mikä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys terveydenhuollossa. Espoossa vuonna 2001 tehty selvitys osoitti, että ruotsinkieliset potilaat ja ruotsinkielinen henkilöstö eivät kohdanneet terveydenhuoltojärjestelmässä siitä huolimatta, että lähes puolet ammattihenkilöstöstä (42 %) ilmoitti puhuvansa ruotsia hyvin tai erittäin hyvin. Tämän katsottiin ensisijaisesti johtuvan kirjaamisjärjestelmästä, joka valitsi kielen potilaan kotiosoitteen mukaan. Järjestelmä ei huomioinut asiakkaan kielellisiä tarpeita, minkä vuoksi ruotsinkielinen asiakas sai hoitoa ruotsin kielellä ainoastaan sattumanvaraisesti ja huomattava osa henkilöstön ruotsin kielen taidoista jäi käyttämättä [15]. Uusi terveydenhuoltolaki valmistumassa Ehdotus uudeksi terveydenhuoltolaiksi [16] antaa potilaalle oikeuden itse valita minkä terveydenhuoltoyksikön hoitoon hän haluaa hakeutua omassa sairaanhoito- tai terveyspiirissään. Kun asiakas voi vapaasti valita terveydenhuoltopalvelut sekä lääkärin ja sairaanhoitajan yli kuntarajojen, ruotsinkieliselle väestölle tarjoutuu mahdollisuus saada hoitoa äidinkielellään. Pääkaupunkiseudun kuntien lyhyiden etäisyyksien vuoksi lakiehdotuksen sisältämät vaihtoehdot soveltuvat erityisen hyvin niille, joille on tärkeätä saada hoitoa äidinkielellään. Myös työryhmän nro 14 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle luovuttamassa raportissa painotettiin kuntarajat ylittävien palvelumallien välttämättömyyttä sekä potilaiden mahdollisuuksia itse valita haluamansa terveydenhuoltoyksikkö. Raportin kansalaistutkimus [3] osoitti lisäksi, että ruotsinkielisillä asukkailla on tietty valmius liikkua yli kuntarajojen saadakseen palvelua ruotsin kielellä. Suhtautuminen oli melko myönteistä Espoon ja Vantaan ruotsinkielisten asukkaiden joukossa ja varauksellisempaa Helsingissä ja Kauniaisissa. Vantaalla ja Espoossa potilaat ohjataan tiettyyn sosiaali- ja terveyskeskukseen kielellisistä tarpeista riippumatta. Näissä kaupungeissa on yhteensä noin ruotsinkielistä asukasta. Kauniaisissa ruotsinkieliset terveydenhuoltopalvelut on turvattu kaksikielisen henkilöstön ansiosta. Helsingissä ruotsinkieliset palvelut on keskitetty kolmelle terveysasemalle (Munkkiniemi, Itäkeskus ja Viiskulma). Tämä malli ei sovellu kaikille, esimerkiksi liikuntavammaisille tai hyvin iäkkäille asiakkaille. Helsingin kaupunki ei takaa ruotsinkielistä palvelua muilla terveysasemilla, mutta jos ruotsinkielistä henkilöstöä on saatavilla, asiakkaiden on voitava tunnistaa ruotsinkieliset henkilöt. Yleinen periaate on, että hoitohenkilöstön nimiä ei turvallisuussyistä ilmoiteta sosiaali- ja terveyskeskusten verkkosivuilla. Kuntalaisille voitaisiin kuitenkin luoda mahdollisuudet tunnistaa ne sosiaali- ja terveyskeskukset, jotka tarjoavat hoitoa ruotsin kielellä nimeämällä ne hoitoryhmät, jotka tätä palvelua tarjoavat. Jotta ruotsinkielisen palvelun kysynnässä ja tarjonnassa saavutettaisiin tasapaino, edellytyksenä on, että ruotsinkielinen henkilöstökapasiteetti kokonaisuudessaan tunnistetaan ja että kapasiteettia hyödynnetään ruotsinkielisten kuntalaisten palvelemisessa. Palvelun tunnistettavuuden myötä pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset asukkaat saavat täyden hyödyn kuntarajat ylittävästä järjestelmästä. 11

12 Itsepalvelun osuus terveydenhuollossa kasvaa Terveydenhuollossa voidaan itsepalvelua aluksi lisätä tietyille asiakas- ja potilasryhmille, jotka ovat systemaattisen seurannan tarpeessa. Itsepalvelun on todettu tehostavan muun muassa diabeetikkojen lääkitystä [17]. Käytössä tätä nykyä on jo itsepalvelumalli, johon sisältyy sähköinen ajanvaraus, sähköiset reseptit, sähköiset terveystilit, sairauskohtaiset yleiset ohjeet sekä yksinkertaiset sähköiset konsultaatiot lääkärin/sairaanhoitajan ja potilaan välillä. Espoossa on koekäytössä kielikohtainen malli (ruotsi/suomi) kroonikkopotilaiden hoidossa (muun muassa sokeritauti, korkea verenpaine ja sydämen vajaatoiminta). Sähköiset reseptit otetaan käyttöön maanlaajuisesti vuonna 2011 samaan aikaan kuin kansallinen potilasarkisto valmistuu. Sähköisistä palveluista ei kuitenkaan saa muodostua vain etuoikeutettujen potilaiden ohituskaista, vaan resursseja on päinvastoin vapautettava niiden potilaiden hoitoon, joilla on todettu tarve käydä lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotoilla (kuva 2). Sivistyspalvelut verkossa *) Ajanvaraus Henkilökohtainen hoitotieto Tavoitettavuus Henkilökohtainen terveystieto Terveyden edistäminen Rekisteröityminen Ruotsinkielisen päivähoidon ja koulutuksen osalta ruotsinkielisiä palveluja ja yhteyksiä lasten, oppilaiden ja vanhempien kanssa voidaan kehittää yhteisten sähköisten työvälineiden avulla. Sähköiset päivähoitohakemukset ja kouluun ilmoittautumiset ovat askeleita oikeaan suuntaan. Pääkaupunkiseudulla on vain yksi yhteinen portaali, josta löytyy tietoa kulttuuritapahtumista ruotsin kielellä, Portaalin nykyisen käyttölogiikan lähtökohtana on, että kulttuuritapahtumia etsivä asukas keskittyy vain omaan kotikaupunkiinsa. Käyttäjälähtöisen portaalin tulisi kuitenkin toimia niin, että kulttuuritarjonta en- Kysymysvastauspalvelu Palveluiden hallinta Omahoitopalvelu Muistutukset ja ilmoitukset Tunnistautuminen Oikeudet ja valtuudet Maksu- ja korvauspalvelu *) Sähköinen asiointi, ns. SAINI-palvelut Kuva 2. Sähköiset terveydenhuoltopalvelut (Valkeajärvi, 2008) 12

13 sin esitellään teemoittain, esimerkiksi ruotsinkieliset musikaalit tai teatteriesitykset. Pääkaupunkiseudun kaupungit sijaitsevat niin lähellä toisiaan, ettei kulttuuritapahtumiin osallistuminen ratkaisevasti riipu paikkakunnasta. Luckan-portaalissa (www.luckan.fi), joka kattaa ruotsinkielisen Suomen kokonaisuudessaan, on tapahtumakalenteri, jossa osittain myös esitellään tapahtumien sisältöä. Kalenteriin viedään kaikki ruotsinkieliset tapahtumat, ja se voitaisiin kytkeä alueportaaliin siten, että alueen tapahtumat tulevat näkyville kehittyneiden suodatustoimintojen kautta. Helsingforsregionen.fi-portaalia ei ole linkitetty Luckaniin. Käyttäjälle aiheuttaa ongelmia se, että kaikilla kaupungeilla on omat tapahtumakalenterinsa omine rakenteellisine erityispiirteineen. Kaksi suomenruotsalaista mediayhtiötä on tarjonnut ratkaisua, jossa pääkaupunkiseudun kaupungit ja Luckan voisivat korvata nykyiset tapahtumakalenterinsa yhteisellä, koko alueen kattavalla ruotsinkielisellä kalenterilla. Tämä yksinkertaistaisi tapahtumien viemistä verkkoon ja auttaisi käyttäjää helpommin löytämään haluamansa tapahtumat ruotsin kielellä. Suomenruotsalaiset lehdet aikovat myös hyödyntää yhteistä sähköistä tapahtumakalenteria omilla tapahtumapalstoillaan. Uudesta kalenterista käydään neuvotteluja keväällä Kirjastot ja ruotsinkieliset työväenopistot tarjoavat yhteisiä sähköisiä palveluja koko pääkaupunkiseudulle. Vuodesta 2011 alkaen kansallinen sähköinen kirjastohanke tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden tutustua verkon kautta keskeisiin kirjasto- ja arkistoaineistoihin sekä museoesineisiin. Helmet on pääkaupunkiseudun asukkaille tarkoitettu alueellisen sähköisen kirjastopalvelun edelläkävijä. Olisi eduksi ruotsinkieliselle kulttuuritarjonnalle, nuorisotoiminnalle sekä yhdistys- ja liikuntatoiminnalle, että ne kaikki esiteltäisiin yhdessä virtuaalisesti. Olemassa olevat ruotsinkieliset rakenteet ja tietokannat on voitava integroida uuteen konseptiin. Ruotsinkielinen nuorisotoiminta Pääkaupunkiseudun ruotsinkielinen nuorisotoiminta on hajallaan eri kaupungeissa, minkä vuoksi resurssit eivät tahdo riittää toiminnan rahoittamiseen. Ruotsinkielinen nuoriso liikkuu luontevasti yli kuntarajojen. Toiminnan ja niukkojen resurssien yhteen sovittaminen lisäisi edellytyksiä palvella ruotsinkielisiä nuoria paremmin. Nuorisoportaalit ja toimivat vain suomeksi. Jos pääkaupunkiseudun ja koko maan ruotsinkielisten alueiden ruotsinkieliselle nuorisotoiminnalle luo taisiin yhteinen virtuaalinen konsepti, nuorten olisi helpompi hahmottaa palvelutarjonta. Lähteet [1] SADe-hankkeen loppuraportti, , sade_loppuraportti_270109final.pdf. [2] Valkeajärvi S (toim.). SAINI Kansalaisten sähköiset terveydenhuoltopalvelut. Loppuraportti. Sitra [3] Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset palvelut Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, työryhmä [4] Mustajoki M, Saranto K. Miten potilaan ja henkilöstön kielellinen asymmetria vaikuttaa hoitoon? Hyväksytty julkaistavaksi Hoitotieteessä, kesäkuussa [5] HUS Hoitoa äidinkielellä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. HUS:n kehittämishankkeen yhteenveto. [6] Kietäväinen T. Uusi julkinen asiakaspalvelumalli. Valtiovarainministeriö [7] Asiakaspalvelua tieto- ja viestintäteknologian keinoin. KuntaIT hanke- ja palvelukartta Sisäasiainministeriön julkaisuja 50/2006. [8] Luentomateriaalia Kööpenhaminaan vuonna 2008 suuntautuneelta opintomatkalta. 13

14 [9] Sosiaali- ja terveysministeriö. Kansallisen terveyshankkeen seurantaryhmän loppuraportti. Raportti 2008:5. [10] Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma [11] Christensen TD, Maegaard M,Sørensen HT, Hjortdal VE, Hasenkam JM. Self- versus conventional management of oral anticoagulant therapy: effects on INR variability and coumarin dose in a randomized controlled trial. Am J Cardiovasc Drugs. 2007;7(3): [12] Siebenhofer A, Rakovac I, Kleespies C, Piso B, Didjurgeit U. Self-management of oral anticoagulation in the elderly: rationale, design, baselines and oral anticoagulation control after one year of follow-up. A randomized controlled trial. Thromb Haemost Mar;97(3): [13] Meresman JF. Hunkeler EM. Hargreaves WA. Kirsch AJ. Robinson P. Green A. Mann EZ. Getzell M. Feigenbaum P. A case report: implementing a nurse telecare program for treating depression in primary care. Psychiatric Quarterly. 74(1):61 73, [14] Williams GC, Lynch M, Glasgow RE. Computer-assisted intervention improves patient-centered diabetes care by increasing autonomy support. Health Psychol Nov;26(6): [15] Mustajoki M Espoon ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitys Sosiaali- ja terveystoimen julkaisuja 3:2001, Espoo. [16] Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja 2008:28. Työryhmä: Wikberg Kristina, selvitysryhmän puheenjohtaja, Suomen Kuntaliitto Lindroth Mattias, www-suunnittelija, Suomen Kuntaliitto Mustajoki Marianne, selvityshenkilö, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Suomen Kuntaliiton toimeksiannosta Viiteryhmä: Ahlblad-Mäkinen Nina, Helsingin terveysvirasto Aura Johan, Vantaan kaupunki Backman Sakari, Vantaan kaupunki Englund Gunilla, Helsingin kaupunki Eriksson Agneta, Sydkustens landskapsförbund Granfors Stig, Espoon kaupunki Iivanainen Antti, Helsingin terveysvirasto Ikäheimo Merete, Vantaan kaupunki Johansson Johan, Folkhälsan Kolehmainen Marleena, Kauniaisten kaupunki Lerche Jessica, Luckan Liljelund Ulla, Helsingin sosiaalivirasto Lindström Christina, Espoon sosiaali- ja terveystoimi Metso Juha, Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mutanen Stefan, Folkhälsan Nemlander-Sjöberg Camilla, Espoon kaupunki Nordenswan-Holm Maria, Helsingin sosiaalivirasto Norrbom Karl, Luckan Rantala Pia, Espoon kaupunki Rönnholm Niclas, Vantaan kaupunki Sjöblom Stefan, Svenska social- och kommunalhögskolan Sjöholm Chris, Espoon sosiaali- ja terveystoimi Strandberg Tina, Kauniaisten kaupunki Sundberg Jan, Helsingin yliopisto Ulfves Kristian, Espoon sosiaali- ja terveystoimi Vanttinen Marika, Kauniaisten kaupunki [17] Grant RW, Wald JS. et al. Practice- linked online personal health records for type 2 diabetes mellitus: a randomized controlled trial. Archives of Internal Medicine. 168(16): ,

Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla

Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla Visio ruotsinkieliselle palvelulle pääkaupunkiseudulla Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit toimivat aktiivisesti, niin

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Simo Tanner simo.tanner@kuntaliitto.fi Esityksen sisältö Kunnat ja tietoyhteiskunta Verkoista ja kehityksestä Uusia palvelukanavia? Kysymyksiä ja keskustelua

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

Tutkimus kuntien neuvonta- ja asiointipalveluista 2012

Tutkimus kuntien neuvonta- ja asiointipalveluista 2012 Tutkimus kuntien neuvonta- ja asiointipalveluista 2012 Pohjoisranta Burson-Marsteller Lokakuu 2012 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kunnissa on selvä tarve uudistaa asiointi- ja neuvontakäytäntöjä

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014 Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat Luonnos monipalvelukeskuksista ja lähipalvelupisteistä 2 Palveluita saman katon alle vai kokonaan uusia palveluita? Tulevaisuuden Kirjasto Omena Espoon

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Terveydenhuollon Atk-pa iva t 12. 13.5.2015 Tampere-talo Jukka Markkanen, Medbit Oy Jyrki Halttunen, Kuntien Tiera Oy Copyright

Lisätiedot

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Yksilön terveyden selittäjät McGinnis et al., Health Affairs 21(2), 2002 Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Painopiste Taltioni Potilastiedot Taltioni

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN PORVOON KAUPUNGIN STRATEGIASTA: Otetaan käyttöön uusia korvaavia palveluja ja palveluiden tuotantotapoja.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Juha-Pekka Kettunen, Myyntijohtaja Yritysasiakkaat, Elisa Oyj 1 Lahti 19.-20.5.2008 Terveydenhuollon ATK-päivät Sisältö Kanssakäymistä tehostavat

Lisätiedot

Tutkimus kuntien neuvonta ja asiointipalveluista 2012

Tutkimus kuntien neuvonta ja asiointipalveluista 2012 Tutkimus kuntien neuvonta ja asiointipalveluista 2012 Pohjoisranta Burson Marsteller Syyskuu 2012 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kunnissa on selvä tarve uudistaa asiointi ja neuvontakäytäntöjä nykyistä

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

ASPA214 ja miten palveluneuvojan työtä tuetaan. Suomi.fin kevätseminaari 15.5.2014

ASPA214 ja miten palveluneuvojan työtä tuetaan. Suomi.fin kevätseminaari 15.5.2014 ASPA214 ja miten palveluneuvojan työtä tuetaan Suomi.fin kevätseminaari 15.5.2014 Henkilökohtainen Sähköinen palvelu Käyntiasiointi Asiakaspalvelupisteet Asiakaspalvelut Asiantuntijapalvelu etäpalveluna

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa KUPOS3 Aki Heiskanen Taustaa uudistuksille STM: sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategia 1996 (Päivitettiin 1998) Odotettiin uusia

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Maakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä. 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto

Maakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä. 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Maakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen keskeinen sisältö - Etelä-Pohjanmaa maakuntana - Etelä-Pohjanmaan etäpalvelupilotti

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALO SÄHKÖISESSÄ ASIOINNISSA 11.9.2013 KUNTATALO JUHA SYRJÄLÄINEN

MIELENTERVEYSTALO SÄHKÖISESSÄ ASIOINNISSA 11.9.2013 KUNTATALO JUHA SYRJÄLÄINEN 11.9.2013 KUNTATALO JUHA SYRJÄLÄINEN 1 MIELENTERVEYSTALO SÄHKÖISESSÄ ASIOINNISSA Sähköiset mielenterveyspalvelut ja Mielenterveystalo 12.9.2013 2 SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT Informaatio- ja viestintäteknologialla

Lisätiedot

Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle

Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle Riikka Hirvasniemi TtM, kehittämiskoordinaattori Oulun kaupunki / hyvinvointipalvelut riikka.hirvasniemi@ouka.fi Suomen nuorin väestö Alle 15-vuotiaita

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe-ohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Laadukkaita julkisen sektorin palveluita kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen Kela-siirron toteuttaminen Kelan silmin. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke

Perustoimeentulotuen Kela-siirron toteuttaminen Kelan silmin. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Perustoimeentulotuen Kela-siirron toteuttaminen Kelan silmin Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Tulevaisuuden sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa 9.10.2013 Tanja Rantanen erityisasiantuntija Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen

Lisätiedot

Taltioni. Ensikokemukset tuotannosta. Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta

Taltioni. Ensikokemukset tuotannosta. Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta Taltioni Ensikokemukset tuotannosta Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta Lähihistoria Terveydenhuollon ohjelma Terveystaltiohanke Terveyttä tiedosta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta?

Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Kuntamarkkinat 12.9.2013 Finanssineuvos Teemu Eriksson Miksi yhteinen asiakaspalvelu? Käyntiasiakaspalvelu ehdotetaan

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 2581/07.02.01/2015 289 Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma)

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007

YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007 YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007 Jaana Lappi KTM, Elinkeino-osasto, TE-keskusryhmä 11/19/2007 1 YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittämisen lähtökohtana YritysSuomi

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen Viro egovernment Jukka Lehtonen Viro verkossa Click Click to to edit edit Master Master subtitle subtitle style style Internet-yhteys perusoikeuksia, käyttäjiä 76 % asukkaista 98% alle 35-vuotiaista käyttää

Lisätiedot

Tavoitteeksi tuottavuushyödyt yhteisen sähköisen asioinnin avulla

Tavoitteeksi tuottavuushyödyt yhteisen sähköisen asioinnin avulla KUUMA-johtokunta 4.11.2015 LIITE 23 a Tavoitteeksi tuottavuushyödyt yhteisen sähköisen asioinnin avulla Tuuli Karjalainen, Niko Kinnunen, Markku Vehmas Sähköinen asiointi on pian arkipäivää julkisella

Lisätiedot

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi Projektipäällikkö Anu Suurnäkki ja Kehittämispäällikkö Niina Peränen, THL 11.5.2015 Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 1 Uudet

Lisätiedot

Yhteisen asiakaspalvelupisteen toimintamalli

Yhteisen asiakaspalvelupisteen toimintamalli Yhteisen asiakaspalvelupisteen toimintamalli Asiakaspalvelu2014 hankkeen aluekierros Kehittämisjohtaja Marko Puttonen / Neuvotteleva virkamies Heikki Talkkari Hyvän ja laadukkaan asiakaspalvelun periaatteita

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 19.11.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Kansalaisen ajanvaraus Päijät-Hämeessä -hanke

Kansalaisen ajanvaraus Päijät-Hämeessä -hanke Kansalaisen ajanvaraus Päijät-Hämeessä -hanke Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti, 20.5.2008 Projektipäällikkö Minna Huovila Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä HANKKEEN TAUSTAA Merkittävät muutokset

Lisätiedot

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus Lauritsalan pilotin tilannekatsaus 7.3.2014 Minna Lignell, Marja Kosonen, Ritva Simpanen, Satu Simolin Taustalla palveluverkkouudistus Eksoten johtoryhmä on määritellyt organisaation strategianmukaiset

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Elisa parantaa asiointipalveluiden saatavuutta - muuttuva asiakaspalvelu ja julkishallinnon ratkaisut

Elisa parantaa asiointipalveluiden saatavuutta - muuttuva asiakaspalvelu ja julkishallinnon ratkaisut Elisa parantaa asiointipalveluiden saatavuutta - muuttuva asiakaspalvelu ja julkishallinnon ratkaisut Pekka Karppinen, liiketoimintajohtaja, Asiakasvuorovaikutuksen ratkaisut, Elisa Oyj Palveluiden muutos

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala 17.5.2013

Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala 17.5.2013 Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri Liisa Ojala 17.5.2013 Tietoa vakuutuspiiristä Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan alue = sairaanhoitopiirin alue 20 kuntaa, 200 000 asukasta Viikottain n 3000 palvelukohtaamista,

Lisätiedot

Kelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä!

Kelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä! Kelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä! 1 SAARISELKÄ 21.4.2011 Toimistoverkko 2011 Inari, Muonio, Kolari, Pello, Ylitornio, Tornio, Kemi, Tervola, Rovaniemi, Saarenkylä, Sodankylä, Kittilä, Salla,

Lisätiedot

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa.

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. 1 Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. Tunnistetaan yhteisen asiakkaan tilanne Kela tarjoaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 31/2012 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/33 10.9.2012

Helsingin kaupunki Esityslista 31/2012 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/33 10.9.2012 Helsingin kaupunki Esityslista 31/2012 1 (5) Päätöshistoria Talous- ja suunnittelukeskus 4.6.2012 Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että kaupunginhallitus päätti 30.1.2012 hyväksyä Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Kehittäjän kokemukset

Kehittäjän kokemukset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Kehittäjän kokemukset Hankkeen

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari 3.9.2012 Sivu 1 Apotti hankekokonaisuuden tavoitteena on

Lisätiedot

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen ajanvaraus Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Uuden julkisten asiakaspalvelujen mallin kehittäminen

Uuden julkisten asiakaspalvelujen mallin kehittäminen Uuden julkisten asiakaspalvelujen mallin kehittäminen Timo Kietäväinen Varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto 15.10.07-12.6.08 Hallinto- ja kuntaministerin asettama selvitysmies Selvitysmiehen toimeksianto

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE www.nettirassi.fi Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen ja rekisteröityminen... 4 2. Omat jutut kansio... 8 2.1. Omat tiedostot:... 8 2.2. Omat seurannat... 9 3. Omat terveystiedot...

Lisätiedot

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti Sosiaali ja terveyspalvelut yp Loppuraportti StjPaula Kokkonen Akj Jukka T Salminen Kaupunginvaltuustojen informaatiotilaisuus 10.1.20111 Työryhmän kokoonpano: Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen (Hki),

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Green Net Finland - Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Kaikki irti Kelan palveluista

Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla työtön järjestöseminaari 23.9.2015 Tuula Sahiluoto suunnittelija, Kela, Terveysosasto Palvelua monin eri tavoin Mikä

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Asiakaspalvelun l kehittäminen i / Itella

Asiakaspalvelun l kehittäminen i / Itella Asiakaspalvelun l kehittäminen i / Itella Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishanke Aloitusseminaari 1.2.2012 Jyrki Laakso, palvelujohtaja Itella Posti Oy 1 1.2.2012 Itella Oyj Itella lyhyesti

Lisätiedot

Valtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen

Valtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Valtio Expo 20.5.2014 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen 2 Velvollisuus käyntiasioinnin turvaamiseen Perustuslain hyvän hallinnon periaate Pääsy hallinnon palveluihin turvattava myös niille, jotka eivät voi,

Lisätiedot

Taltioni Ekosysteemit yritysten näkökannalta

Taltioni Ekosysteemit yritysten näkökannalta Taltioni Ekosysteemit yritysten näkökannalta Esityksen rakenne Mikä on terveystaltio, mikä on Taltioni? Millainen on Taltioni ekosysteemi? Ekosysteemistä, eri näkökulmia Vielä Taltionista, mitä palveluita

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

verkkoneuvonta sekä IP- videoneuvottelu

verkkoneuvonta sekä IP- videoneuvottelu Sosiaali- ja terveydenhuollon verkkoneuvonta sekä IP- videoneuvottelu UULAnohjausryhmä h 25.1.2011 2011 Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke Verkkoneuvontakunnat

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot