Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla"

Transkriptio

1 Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla

2 Sisältö Lukijalle 3 Esitys ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittämiseksi pääkaupunkiseudulla 4 1 Ruotsinkielinen alueellinen asukasportaali 4 2 Ruotsinkielinen puhelinpalvelu antaa lisäarvoa 4 3 Yhteispalvelu täydentää sähköistä palvelua 5 4 Sähköisen palvelun markkinointi 5 Miksi sähköisiin palveluihin tulisi panostaa? 6 Miksi alueellisia ruotsinkielisiä palveluja? 7 Mihin me pyrimme? 7 Kehitysehdotusten taustaa 8 Lähteet 13 Tekijä Marianne Mustajoki ISBN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2009 Paino: Kuntatalon paino Tuotenumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Lukijalle Tavoitteena on, että pääkaupunkiseudun ruotsinkielistä asukasta vastaisuudessa voivat enenevässä määrin hoitaa asiansa äidinkielellään sähköisesti uuden portaalin ja kehittyneen yhteispalvelun avulla. Parantamalla itsepalvelun edellytyksiä julkisella sektorilla henkilökohtaisen palvelun tarvetta voidaan vähentää. Muuttamalla palvelukonseptin rakennetta voidaan lisätä kustannustehokkuutta ja turvata toimivat lakisääteiset palvelut ruotsin kielellä. Pidemmällä aikavälillä konseptia voidaan laajentaa ja soveltaa koko ruotsinkielisen Suomen alueella. Tämä parannus perustuu kuntalaisten aktivoimiseen ja sähköisten ratkaisujen hyödyntämiseen. Sähköiset palvelut merkitsevät parempaa palvelua kuntalaisille. Sähköisessä konseptissa ruotsinkieliset palvelut keskitetään siten, että ne palvelevat maantieteellisesti hajallaan olevaa ruotsinkielistä väestöä pääkaupunkiseudulla. Palveluportaali toimisi kuntarajojen yli ja sitä käytettäisiin eri viranomaisten kanssa asioitaessa. Laajemmasta näkökulmasta katsoen näkyvä ruotsinkielinen palvelu voi myös lisätä pääkaupunkiseudun vetovoimaa. Selvityksen tehnyt työryhmä esittää, että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat asettavat työryhmän laatimaan määräajassa talousarvion ja toimintasuunnitelman. Tavoitteena on: kehittää interaktiivinen portaali, Helsingforsregionen.fi, pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten asukkaiden yhteiseksi, käyttäjäystävälliseksi portaaliksi täydentää sähköistä palvelua yhteispalvelulla tarjota ruotsinkielistä puhelinpalvelua markkinoida ruotsinkielistä sähköistä palvelua, jotta käyttäjät tavoitettaisiin paremmin. Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisiä asukkaita ehdotetaan pilottiryhmäksi, jotta uudesta konseptista voidaan kerätä kokemuksia. Pyrkimyksenä on ensin pienemmässä laajuudessa suhteellisen nopeasti kehittää palvelua, ja tämän pohjalta myöhemmin rakentaa lopullinen palvelu koko pääkaupunkiseudun väestölle. Nyt on otollinen aika panostaa ruotsinkieliseen palveluun pääkaupunkiseudulla. Erilaisia palveluja ja uusia palvelumuotoja kehitetään koko ajan, mutta tarvitaan myös suurempi pilottihanke, jossa eri palasista voidaan koota yhtenäinen konsepti. Tätä työryhmää on johtanut johtaja Kristina Wikberg Suomen Kuntaliitosta ja Www-suunnittelija Mattias Lindroth Suomen Kuntaliitosta on avustanut tietoliikenneasioissa. Suunnittelija Marianne Mustajoki Espoon sosiaali- ja terveystoimesta on kirjoittanut raportin Suomen Kuntaliiton toimeksiannosta. Laaja viiteryhmä koostuen kuntien asiantuntijoista, kolmannen sektorin edustajista ja tutkijoista ovat osallistuneet konseptin kehittämiseen. Helsingissä keväällä

4 Esitys ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittämiseksi pääkaupunkiseudulla Esitämme, että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat asettavat hallintokuntien yhteisen työryhmän laatimaan määräajassa talousarvion ja käytännön toimintasuunnitelman seuraavien ehdotusten toimeenpanemiseksi. 1 Ruotsinkielinen alueellinen asukasportaali Portaalia Helsingforsregionen.fi kehitetään interaktiiviseksi palveluksi. Tavoitteena on yksi yhtenäinen kanava pääkaupunkiseudun ruotsinkieliselle palvelutarjonnalle. Portaali on laadittu ruotsinkielisen väestön tarpeet ja palvelutarjonta huomioiden, ja sitä johtaa tehtävää varten nimetty johtoryhmä. Palveluportaali aktivoi asukkaita itsepalveluun ja aktiiviseen vastuuseen sekä tarjoaa uutta tietoa ja taitoa. Konseptin ideana on, että palvelut ovat käytettävissä kuntarajoista, ajasta ja paikasta riippumatta portaali toimii sähköisenä kanavana asioinnissa eri viranomaisten kanssa: esim. maksuton ajanvaraus viranomaisille, päivähoitohakemukset, kouluun ilmoittautumiset, toimeentulotukihakemukset, Kela-hakemukset, passin uusiminen, rikosilmoitukset itsepalvelun osuus kasvaa terveydenhuollossa (www.sundhed.dk:n mukaan): tulevaisuudessa asiakas voi itse mm. varata ajan terveyskeskukseen tietyin eh - doin asioida ruotsinkielisen asiakaspalvelijan kans sa ilmoittautua ruotsin kielellä palvelevaan sosiaali- ja terveyskeskukseen saada tietoa ja neuvoja interaktiivisesti lääkäreiltä, sairaanhoitajilta ja terveydenhoitajilta saada tietoja terveydentilastaan, laboratoriovastauksia ja sähköisiä reseptejä asiakas voi helpommin saada tietoa esimerkiksi ruotsinkielisistä kulttuuri- ja sivistyspalveluista sekä vapaa-ajan palveluista kotikunnasta riippumatta. Ruotsinkieliset Helmet- ja Arbis-portaalit osoittavat, että toimivien sähköisten kanavien kehittäminen ruotsin kielellä on mahdollista. nykyiset palvelut integroidaan toimivaksi kokonaisuudeksi tuottajasta ja tuotantopaikasta riippumatta. 4

5 2 Ruotsinkielinen puhelinpalvelu antaa lisäarvoa Kaikkia asioita ei voi hoitaa verkon kautta, jotkut asiat on tarpeen hoitaa esimerkiksi puhelimitse. Ikäihmiset, jotka eivät ole niin tottuneita käyttämään sähköisiä viestimiä, haluavat mieluimmin hoitaa asiansa soittamalla puhelun. Näiden ihmisten on voitava saada ruotsinkielistä puhelinpalvelua. Helsingissä Munkkiniemen, Itäkeskuksen ja Viiskulman terveysasemilla on erilliset puhelinnumerot, joiden kautta asiakas saa aina ruotsinkielistä palvelua aina vastaanotosta lääkärille tai sairaanhoitajalle saakka. Puhelinyhteyksissä terveydenhuoltohenkilöstön kanssa käytetään yksityisyyden suojan varmistamiseksi samankaltaisia tunnisteita kuin sähköisissä palveluissa (esim. pankkitunnukset). Tällainen puhelinpalvelu voidaan ottaa käyttöön kaikissa kaupungeissa. Yhteispalvelupisteiden henkilöstö voi tarjota yleistä puhelinpalvelua nykyaikaisen call center -tekniikan avulla. 3 Yhteispalvelu täydentää sähköistä palvelua Pienemmän mittakaavan yhteispalvelupisteet ovat kustannustehokkaita ja tarjoavat pääkaupunkiseudun ruotsinkielisille asukkaille mahdollisuuden hoitaa asiansa myös sähköisesti. Jos asiakas ei ole tottunut käyttämään internetiä, ruotsinkielinen palveluhenkilöstö auttaa häntä hoitamaan asiansa, esimerkiksi täyttämään Kelan lomakkeita tai tilaamaan terveydenhuoltoajan. Myös palveluneuvonta eli ns. case management voi kuulua yhteispalvelupisteen palveluvalikoimaan. Kolmannen sektorin organisaatioille tarjotaan tehtäviä yhteispalvelupisteissä. Koska rutiinityöt vähenevät, yhteispalvelupisteiden henkilöstö helpottaa monella tapaa hallintokuntien palvelutehtäviä, ja samalla ruotsinkielinen palvelu paranee. Yhteispalvelupisteet sijaitsevat joukkoliikennereittien ja muiden palvelujen läheisyydessä. Yhteispalvelupisteiden asiakaspalvelijat palvelevat myös ruotsiksi ja ovat palveluhenkisiä ja valmiita ratkaisemaan asiakkaiden ongelmat. Jos yhteispalvelupisteessä ei voida palvella asiakkaita kaikissa asioissa, palvelu järjestetään toisesta palvelupisteestä käsin puhelin- tai videoyhteyden avulla tai kolmannen sektorin palvelujen muodossa. Tavoitteena on, että kaikki ruotsinkieliset voimavarat kootaan ja hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Nykyaikaisen call center -tekniikan avulla yhteispalvelupisteen henkilökunta voi palvella pääkaupunkiseudun ruotsinkielisiä asukkaita myös puhelimitse. Valtiovarainministeriö käynnisti joulukuussa 2008 hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää ja laajentaa yhteispalvelukonseptia muun muassa Timo Kietäväisen raportin ehdotusten pohjalta. 4 Sähköisen palvelun markkinointi Jotta tavoiteltu volyymietu voidaan saavuttaa, ruotsinkielisiä palvelukanavia on markkinoitava aktiivisesti. Helsingforsregionen.fi-portaali ja kuntien omat sivustot eivät riitä markkinoimaan uusia alueellisia palvelumuotoja alueen asukkaille. Tähän työhön otetaan mukaan myös suomenruotsalaisia organisaatioita, jotta hankkeelle saadaan paras mahdollinen saatavuus ja näkyvyys. 5

6 Miksi sähköisiin palveluihin tulisi panostaa? Sähköiset palvelut tuovat kuntalaisille parempaa, kustannustehokasta palvelua, joka on helposti saatavilla ja tarjoaa siten volyymietuja. Sähköiset palvelut nopeuttavat asioiden käsittelyä ovat käteviä ja aikaa säästäviä kuntalainen hoitaa itse asiansa sopivalla hetkellä ja säästyy käynneiltä paikan päällä ja jonottamiselta vähentävät asiapapereiden siirtelyä eri viranomaisten kesken varmistavat katkeamattoman palveluprosessin alusta loppuun: asukas käy luukulla ja hoitaa asiansa verkossa ilman katkoksia vähentävät turhia yhteydenottoja ja väärinkäsityksiä, kun kuntalainen voi hoitaa asiansa äidinkielellään. tehostavat prosesseja ja järkevöittävät resurssien käyttöä. Lisääntyvä rutiinipalvelujen käyttö verkossa tehostaa ja nopeuttaa palveluprosesseja sekä pienentää työvoimavaltaisten palvelupisteiden tarvetta. Sähköiset palvelut tarjoavat lisäksi mahdollisuuden ohjata prosesseja, jolloin poikkeamien ja viivästysten aiheuttamat kustannukset vähenevät. Kustannustehokkuutta haetaan ohjaamalla suuri osa kuntalaisista käyttämään itsepalvelua. Palvelukonseptiin sisältyy informatiivisia ja vuorovaikutteisia sähköisiä palveluja, henkilökohtaista palvelua paikallisissa yhteispalvelupisteissä ja koko pääkaupunkiseudun kattava puhelinpalvelu. Ruotsinkielisen sähköisen palvelun malli noudattaa niitä tavoitteita, jotka tammikuussa 2009 esitettiin SADe-hankkeen [1] ehdotuksessa julkisen hallinnon sähköisten palvelujen kehittämiseksi Ruotsinkielisiä terveydenhuoltopalveluja kehitetään myös Sitran sähköisten terveydenhuoltopalvelujen SAINI-konseptin [2] pohjalta. Pyrkimyksenä on lisätä julkisten palvelujen vuorovaikutteisuutta, vahvistaa sähköisten palvelujen asemaa julkisella sektorilla ja tehdä palvelut tavoitettaviksi monin eri keinoin. Räätälöityjä sähköisiä palveluja erityisryhmille Sähköiset ruotsinkieliset palvelut voivat merkitä huomattavia etuja kuulovammaisille, jos palveluihin lisätään liikkuvat viittomakieliselitykset. Myös ruotsinkielisten näkövammaisten tarpeet tulee huomioida sähköisiä ratkaisuja kehitettäessä. 6

7 Miksi alueellisia ruotsinkielisiä palveluja? Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliselle väestölle ( asukasta) on tarjolla kielellisesti melko kirjavia kunnallisia palveluja, jotka on hajautettu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueelle [3, 4, 5]. Paras-hankkeen periaatteissa, perustuslaissa, kielilaissa ja terveydenhuoltolaissa kuitenkin edellytetään, että ruotsinkieliselle väestölle on tarjottava palveluja omalla äidinkielellään yhtäläisin ehdoin. Koska useissa tutkimuksissa on tältä osin tullut ilmi huomattavia puutteita ruotsinkielisessä palvelussa, voitaisiin ryhtyä luomaan kielellisesti kohdennettua sähköistä palvelukonseptia. Ruotsinkielinen väestö muodostaa melko pienen populaation, joten se soveltuisi uusien palvelujen koeryhmäksi pienessä mittakaavassa. Ruotsinkieliselle väestölle suunnattu pilottihanke täyttää Paras-hankkeen vaatimukset yhteistyöstä yli pääkaupunkiseudun kuntarajojen. Pilottihankkeen tuloksia hyödynnetään myöhemmässä vaiheessa kaikilla Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Pyrkimyksenä voisi olla kunnallisten palvelujen järjestäminen siten, että asukas tavoittaa julkiset palvelut ensi kädessä sähköisesti ja voi jopa hoitaa asiansa alusta loppuun verkon kautta, jolloin hänen ei tarvitse käyttää puhelinta eikä käydä paikan päällä. Kun pääkaupunkiseudun julkiset ruotsinkieliset palvelut kootaan ja tuotetaan sähköisessä muodossa, mukaan lukien kolmannen sektorin palvelut, voidaan henkilökohtaisen palvelun tarvetta vähentää asioissa, jotka perustuvat helposti käsiteltäviin tietoihin. Mihin me pyrimme? Pyrimme siihen, että pääkaupunkiseudun kaupungit käynnistävät hankkeen, jonka puitteissa kerätään ruotsinkielistä tietoa sähköisessä muodossa ja tarjotaan mahdollisuutta itsepalveluun yhteisen alueportaalin kautta. Portaalia täydennetään yhteispalvelupisteiden kehittyneillä palveluilla ja puhelimitse. Ruotsinkielisiä puhelinpalveluja yhden numeron kautta kunkin kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksiin kehitetään Helsingin luoman mallin mukaisesti. Suunniteltaessa yhteistä sisäänkäyntiä pääkaupunkiseudun ruotsinkielisiin palveluihin huomioidaan kielinäkökohtien lisäksi myös kohderyhmän maantieteellinen levinneisyys. Tavoitteena on, että ruotsinkieliset asukkaat voivat käyttää julkisia palveluja alueellisen asukasportaalin kautta. Tätä tarkoitusta varten luodaan käyttäjälähtöinen, kielellisesti tunnistettava ja ulkoiselta rakenteeltaan yhtäläinen sähköinen kanava, jota voi käyttää sekä henkilökohtaisesti itsepalvelutarkoituksessa että opastuksen avulla yhteispalvelupisteissä. Kolmannen sektorin järjestöt, esimerkiksi Folkhälsan ja Luckan, sisältyvät konseptiin. Sähköisessä konseptissa ruotsinkieliset palvelut keskitetään siten, että ne kohtaavat maantieteellisesti hajallaan olevan ruotsinkielisen väestön. Tieto on maantieteellisesti koodattu siten, että alueelliset ja paikalliset lähipalvelut ovat saatavilla (kuva 1) erilaisten käyttäjäkanavien kautta. Jotta pitkällä tähtäimellä päästäisiin kustannustehokkaimpaan ratkaisuun, konsepti voidaan myöhemmin ottaa käyttöön kaikilla Suomen ruotsinkielisillä alueilla. 7

8 Kehitysehdotusten taustaa Vuonna 2005 käynnistettiin pääkaupunkiseudun kaupunkien, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten, ruotsinkielisiä kunnallisia palveluja koskeva yhteistyö. Vuonna 2006 pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan asettama työryhmä 14 otti työn vastuulleen kehittääkseen yhteistyösuunnitelmaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (Paras) mukaisesti. Työryhmä julkaisi raporttinsa vuonna 2007 [3]. Raportti ja sen kymmenen toimenpide-ehdotusta käsiteltiin vuonna 2008 kaupunkien päättävissä elimissä ja pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa. Neuvottelukunta hyväksyi vision ruotsinkielisestä palvelusta pääkaupunkiseudulla. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen toimivat aktiivisesti sen hyväksi, että sinä voit käyttää ruotsin kieltä ja saada ruotsinkielistä palvelua yli kuntarajojen. Raportin ensimmäinen toimenpide-ehdotus oli luoda yhteyskanavia ruotsinkielisen etäpalvelun saatavuuden ja määrän lisäämiseksi, mikä noudattaa pyrkimystä lisätä kuntalaisen omaa, aktiivista panosta kaikissa julkisissa palveluissa (kuva 1). Ehdotuksessa pääpaino annettiin sähköisille ratkaisuille, jotka tarjoaisivat huomattavia volyymietuja. Ehdotettuihin yhteyskanaviin kuului myös korkeatasoinen puhelinpalvelu ja asioinnit yhteispalvelupisteessä teknisten apuvälineiden käyttöön tottumattomille tai henkilöille, joiden asiat ovat monimutkaisempia ja vaativat enemmän palvelua. Toimenpide-ehdotuksessa korostettiin myös, että yhteissuunnittelua tarvittaisiin koko pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön osalta ( henkilöä), jotta päästäisiin riittävän suureen käyttäjävolyymiin ja käytännössä toimiviin kuntarajat ylittäviin palveluihin. Suomen Kuntaliiton ruotsinkielisen toiminnan johtaja Kristina Wikberg lähetti kirjeen pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajille ja kolmannen sektorin avainhenkilöille ja kutsui heidät keskustelemaan mainituista toimenpide-ehdotuksista. Kutsutut edustajat kokoontuivat aloitusseminaariin Seminaarissa asetettiin kaksi työryhmää, joissa on edustajat pääkaupunkiseudun neljästä kaupungis- Internet Puhelinpalvelu Hyvin- vointi- TV Yhteispalvelu piste 2 Kuva 1. Kunnallinen asukaspalvelukonsepti 8

9 ta ja kolmannelta sektorilta, kehittämään kulttuuri- ja nuorisopalveluja, vapaa-ajan palveluja sekä terveydenhuoltoa. Lokakuussa 2008 edustajat kävivät opintomatkalla Tanskassa tutustuakseen tanskalaiseen asukaspalvelukonseptiin. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta hyväksyi raportin vision ja toimenpiteet Käsittelyssä ensimmäiseen toimenpide-ehdotukseen määriteltiin tarkemmin, että ruotsinkieliset sähköiset palvelut koottaisiin pääkaupunkiseudun yhteiseen Helsingforsregionen.fi-portaaliin. Kokouksen jälkeen kaupunginjohtajat päättivät kehottaa tietohallinnosta vastaavia toteuttamaan toimenpiteen yhdessä alueportaalin johdon kanssa. Helsingforsregionen.fi-portaalia kehitetään ruotsinkielisten tarpeet huomioiden Portaalin sisällössä, linkeissä ja rakenteessa on ensisijaisesti keskitytty käynnissä olevista hankkeista, pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan toimintaperiaatteista ja kaupunkien lakisääteisistä tehtävistä tiedottamiseen sekä kaupunkien eri virastojen esittelyyn. Alueportaali tarjoaa paljon kehittämismahdollisuuksia, sillä suuri osa perustyöstä on jo tehty. Erityisesti portaalin käyttäjäperspektiiviä olisi syytä kehittää, mikä tarkoittaisi lisää itsepalvelua ja vähempää rutiiniasioiden käsittelyä niissä asioissa, joita ei vielä voi hoitaa verkon kautta. Kielellisesti suunnattujen ratkaisujen avulla voidaan edistää kuntalaisten sähköisten palvelujen käyttöä. Pysyvä toimitus, joka vastaa ruotsinkielisten palvelujen tuotannosta ja päivityksestä, tukisi järjestelmällistä kehitystyötä. On tärkeää ymmärtää, ettei suomenruotsalainen kulttuuri ole verrattavissa käännöskulttuuriin. Kehittämisehdotuksia kunnalliseen yhteispalveluun Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain mukaan valtion ja kuntien tulee kehittää ja ottaa käyttöön organisaatio- ja hallinnonalarajat ylittävä yhteispalvelumalli, joka hyödyntää tietoja viestintäteknisiä ratkaisuja. Yhteispalvelukonseptin ansiosta kuntapalvelut voidaan järjestää siten, että ne ovat helposti kuntalaisten saatavilla samassa paikassa. Kuntalaisen ei tarvitse tietää kuka palvelun tarjoaa, vaan ainoastaan mistä sen saa. Kunnan kannalta keskitetyn yhteispalvelun etu on siinä, että asiantuntijat voivat keskittyä vaativampiin tehtäviin. Yhteispalvelu voi toki tarjota myös kehittyneempää asiakaspalvelua. Kuntalaisten itsepalvelua ja sähköisiä palveluja tuetaan yhteispalvelupisteissä tai tarjoamalla asiakastietokoneet kaikkien käyttöön. Yhteispalvelusihteeri antaa tarvittaessa tukea ja opastusta tietokoneiden käytössä. Myös monessa palvelutalossa ja kirjastossa on yleisötietokoneita. Kunnallinen yhteispalvelu toimii Espoossa ja Vantaalla myös ruotsiksi, kun taas Helsingissä ja Kauniaisissa ei ole yhteispalvelua. Helsingissä toimii esimerkiksi kolmannen sektorin hallinnoima tiedotus- ja kulttuuripainotteinen konsepti Luckan. Luckanin palvelu ei kuitenkaan täytä nykyisiä kunnallisen yhteispalvelun kriteerejä. Lähipalvelun kaltainen yhteispalvelu on hyvä vaihtoehto niille, jotka asuvat lähellä yhteispalvelupistettä ja joiden asia vaatii yhteyttä kunnalliseen virastoon. Kuntien hallinnoimat sähköiset asiakirjat voi tilata yhteispalvelupisteen kautta, mikä auttaa henkilöitä, joilla ei ole teknisiä laitteita tai riittävää atk-kokemusta asioidensa hoitamiseksi. Kunnallinen yhteispalvelu parantaa sellaisten asukaspalvelujen saatavuutta, joita ei voi saattaa sähköiseen muotoon ja joiden on oltava saatavilla myös muussa muodossa kuin sähköisesti. Vuonna 2008 julkaistussa kunnallista yhteispalvelua käsittelevässä selvityksessä Timo Kietäväinen [6] ehdotti, että yhteispalvelua kehitettäisiin vastapainona sille, että yhä enemmän palveluja keskitetään tehostamissyistä suurempiin yksiköihin, ja että puhelinpalvelu ei jatkossa riitä vastaamaan tarpeisiin. Ehdotuksen mukaan yhteispalvelua voidaan tarjota etäpalveluna kuvapuhelimen välityksellä tai verkkopohjaisen itsepalvelun muodossa. 9

10 Suuriin kuntiin ehdotetaan avattavaksi useita yhteispalvelupisteitä. Ehdotuksen mukaan kunnan tulee tarjota asukkailleen ainakin joitakin vakiopalveluja, kuten päivähoito-, toimeentulotuki- ja rakennuslupahakemusten vastaanotto sekä kunnan palveluihin liittyvät ohjeet. Ajatuksena on, että kuntalainen saa hoidettua asiansa yhdellä kerralla ja saa samalla yhteyden asianomaisiin virastoihin ja viranomaisiin, esimerkiksi Kelaan, poliisiin, maistraattiin ja sosiaalitoimeen. Tietojärjestelmien tehokkaammalla integroinnilla suuretkin asiakasvirrat voidaan ohjata pois paljon työvoimaa vaativasta henkilökohtaisesta palvelusta. Tämä säästää resursseja ja on pitkällä aikavälillä kustannustehokasta. KuntaIT-hankkeen piirissä kartoitettiin sähköisten palvelujen käyttöä, ja tulosten mukaan suurin osuus (40 %) kaikista palveluista oli saatavilla passiivisena tietona, kun taas vain 5 prosenttia palveluista oli automatisoitujen palveluprosessien muodossa. Sähköisistä palveluista 33 prosenttia käytettiin asioiden alkuvaiheen käsittelyyn [7]. Käyttäjämäärän jakautuminen voi selittyä sillä, että sähköiset kansalaiskanavat tähän asti ovat olleet varsin kehittymättömiä, mikä vaikuttaa käyttäjien valintoihin. Se saattaa myös olla merkki siitä, että kansalaisilla on vaikeuksia siirtyä kunnallisissa palveluissa henkilökohtaisesta palvelusta itsepalveluun, mutta myös siitä, että monet eivät osaa navigoida tietojärjestelmässä tai käyttää tietokonetta. Tanskassa suuri kansalaispalvelujen sähköistämishanke osoitti, että on syytä varautua huomattavaan alkukankeuteen [8]. Kuntien yhteispalvelun tehtäviä voisi tulossa olevan uudistuksen yhteydessä laajentaa lisäämällä kehittyneitä palveluneuvontatehtäviä (ns. case management) erityisesti terveydenhuollossa. Tällä tavoin sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöä vapautuisi vaativampiin ammattitehtäviin, kun yksinkertaisemmat asiat voitaisiin hoitaa yhteispalvelupisteessä. Muun muassa Alankomaissa ikäihmisten neuvontapalvelu on johtanut siihen, että peräti 94 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona, mikä on huomattavasti enemmän kuin Suomessa keskimäärin (90,1 prosenttia vuonna 2006). Tavoitteena on, että vuonna prosenttia 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista asuu kotona. Vuonna 2012 pääkaupunkiseudulla on arviolta ruotsinkielistä senioriasukasta (yli 75 v.). Kotona asumisen parin prosenttiyksikön kasvu tarkoittaa noin 120 henkilöä ja neljän prosenttiyksikön kasvu noin 240 henkilöä, jotka eivät tarvitse laitoshoitoa. Tämä merkitsee suuria säästöjä, sillä pysyvä laitoshoito on yksi kalleimmista hoitomuodoista. Tällainen parannus tilanteeseen edellyttää perusteellisia muutoksia työskentelytavoissa. Hollantilainen palveluneuvontajärjestelmä perustuu kahteen osatekijään: yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa toteutettuun call center -palveluun sekä henkilökohtaiseen palveluun. Palveluneuvontaan kuuluu myös ikäihmisen palvelutarpeen arviointi, joka voidaan tehdä asiakkaan kotona, sekä tarvittavien palvelujen järjestäminen. Palveluneuvontaa voidaan edelleen tehostaa nykyisen teknisen infrastruktuurin kuten hyvinvointi-tv:n ja palvelutaloihin ja kirjastoihin sijoitettujen tietokoneiden avulla. Jotta yhteispalvelupisteiden uudet tehtävät voidaan toteuttaa, tarvitaan kuitenkin hyvin määritellyt palveluprosessit ja sähköiset tukitoiminnot henkilöstöä varten sekä puhelinpalvelu ja tehostettu asiakaspalvelu. Terveydenhuoltoa verkossa Kansallisen terveyshankkeen ( ) pohjalta todettiin, että terveydenhuolto hyötyisi huomattavasti sähköisistä palveluista [9]. Uudessa sosiaalija terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa mennään vielä pidemmälle [10]. Kuntalaisen osallistumista ja vastuuta palvelujärjestelmässä sekä sähköistä asiointia halutaan lisätä. Tämä edellyttää uusia työskentelytapoja, -menetelmiä ja -prosesseja. Kehittyneen tietotekniikan ja kansallisen sähköisen asiakirja-arkiston sekä sähköisten reseptien on määrä parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta huomattavasti. 10

11 Uudessa kansallisessa kehitysohjelmassa korostetaan, että ruotsinkieliset terveyspalvelut on erityisesti huomioitava kehitystyössä. Tutkimukset osoittavat, että tietyt rutiinitoimenpiteet voi henkilöstöresursseihin turvautumisen sijaan siirtää potilaalle ilman, että hoito heikkenee tai riskit lisääntyvät. Näitä rutiinitoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi laboratoriokokeet, joiden tulokset potilas saa sähköisesti automaattisesti ja joiden perusteella lääkitystä voidaan muuttaa annettujen ohjeiden mukaisesti [11, 12] tai kroonikkopotilaiden tehostettu seuranta ja atk-avusteinen neuvonta [13, 14]. Edellytyksenä on, että potilas ymmärtää annetut ohjeet ja kykenee toimimaan asianmukaisesti niiden pohjalta. Tätä voidaan edesauttaa tarjoamalla neuvontaa potilaan äidinkielellä [14], mikä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys terveydenhuollossa. Espoossa vuonna 2001 tehty selvitys osoitti, että ruotsinkieliset potilaat ja ruotsinkielinen henkilöstö eivät kohdanneet terveydenhuoltojärjestelmässä siitä huolimatta, että lähes puolet ammattihenkilöstöstä (42 %) ilmoitti puhuvansa ruotsia hyvin tai erittäin hyvin. Tämän katsottiin ensisijaisesti johtuvan kirjaamisjärjestelmästä, joka valitsi kielen potilaan kotiosoitteen mukaan. Järjestelmä ei huomioinut asiakkaan kielellisiä tarpeita, minkä vuoksi ruotsinkielinen asiakas sai hoitoa ruotsin kielellä ainoastaan sattumanvaraisesti ja huomattava osa henkilöstön ruotsin kielen taidoista jäi käyttämättä [15]. Uusi terveydenhuoltolaki valmistumassa Ehdotus uudeksi terveydenhuoltolaiksi [16] antaa potilaalle oikeuden itse valita minkä terveydenhuoltoyksikön hoitoon hän haluaa hakeutua omassa sairaanhoito- tai terveyspiirissään. Kun asiakas voi vapaasti valita terveydenhuoltopalvelut sekä lääkärin ja sairaanhoitajan yli kuntarajojen, ruotsinkieliselle väestölle tarjoutuu mahdollisuus saada hoitoa äidinkielellään. Pääkaupunkiseudun kuntien lyhyiden etäisyyksien vuoksi lakiehdotuksen sisältämät vaihtoehdot soveltuvat erityisen hyvin niille, joille on tärkeätä saada hoitoa äidinkielellään. Myös työryhmän nro 14 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle luovuttamassa raportissa painotettiin kuntarajat ylittävien palvelumallien välttämättömyyttä sekä potilaiden mahdollisuuksia itse valita haluamansa terveydenhuoltoyksikkö. Raportin kansalaistutkimus [3] osoitti lisäksi, että ruotsinkielisillä asukkailla on tietty valmius liikkua yli kuntarajojen saadakseen palvelua ruotsin kielellä. Suhtautuminen oli melko myönteistä Espoon ja Vantaan ruotsinkielisten asukkaiden joukossa ja varauksellisempaa Helsingissä ja Kauniaisissa. Vantaalla ja Espoossa potilaat ohjataan tiettyyn sosiaali- ja terveyskeskukseen kielellisistä tarpeista riippumatta. Näissä kaupungeissa on yhteensä noin ruotsinkielistä asukasta. Kauniaisissa ruotsinkieliset terveydenhuoltopalvelut on turvattu kaksikielisen henkilöstön ansiosta. Helsingissä ruotsinkieliset palvelut on keskitetty kolmelle terveysasemalle (Munkkiniemi, Itäkeskus ja Viiskulma). Tämä malli ei sovellu kaikille, esimerkiksi liikuntavammaisille tai hyvin iäkkäille asiakkaille. Helsingin kaupunki ei takaa ruotsinkielistä palvelua muilla terveysasemilla, mutta jos ruotsinkielistä henkilöstöä on saatavilla, asiakkaiden on voitava tunnistaa ruotsinkieliset henkilöt. Yleinen periaate on, että hoitohenkilöstön nimiä ei turvallisuussyistä ilmoiteta sosiaali- ja terveyskeskusten verkkosivuilla. Kuntalaisille voitaisiin kuitenkin luoda mahdollisuudet tunnistaa ne sosiaali- ja terveyskeskukset, jotka tarjoavat hoitoa ruotsin kielellä nimeämällä ne hoitoryhmät, jotka tätä palvelua tarjoavat. Jotta ruotsinkielisen palvelun kysynnässä ja tarjonnassa saavutettaisiin tasapaino, edellytyksenä on, että ruotsinkielinen henkilöstökapasiteetti kokonaisuudessaan tunnistetaan ja että kapasiteettia hyödynnetään ruotsinkielisten kuntalaisten palvelemisessa. Palvelun tunnistettavuuden myötä pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset asukkaat saavat täyden hyödyn kuntarajat ylittävästä järjestelmästä. 11

12 Itsepalvelun osuus terveydenhuollossa kasvaa Terveydenhuollossa voidaan itsepalvelua aluksi lisätä tietyille asiakas- ja potilasryhmille, jotka ovat systemaattisen seurannan tarpeessa. Itsepalvelun on todettu tehostavan muun muassa diabeetikkojen lääkitystä [17]. Käytössä tätä nykyä on jo itsepalvelumalli, johon sisältyy sähköinen ajanvaraus, sähköiset reseptit, sähköiset terveystilit, sairauskohtaiset yleiset ohjeet sekä yksinkertaiset sähköiset konsultaatiot lääkärin/sairaanhoitajan ja potilaan välillä. Espoossa on koekäytössä kielikohtainen malli (ruotsi/suomi) kroonikkopotilaiden hoidossa (muun muassa sokeritauti, korkea verenpaine ja sydämen vajaatoiminta). Sähköiset reseptit otetaan käyttöön maanlaajuisesti vuonna 2011 samaan aikaan kuin kansallinen potilasarkisto valmistuu. Sähköisistä palveluista ei kuitenkaan saa muodostua vain etuoikeutettujen potilaiden ohituskaista, vaan resursseja on päinvastoin vapautettava niiden potilaiden hoitoon, joilla on todettu tarve käydä lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotoilla (kuva 2). Sivistyspalvelut verkossa *) Ajanvaraus Henkilökohtainen hoitotieto Tavoitettavuus Henkilökohtainen terveystieto Terveyden edistäminen Rekisteröityminen Ruotsinkielisen päivähoidon ja koulutuksen osalta ruotsinkielisiä palveluja ja yhteyksiä lasten, oppilaiden ja vanhempien kanssa voidaan kehittää yhteisten sähköisten työvälineiden avulla. Sähköiset päivähoitohakemukset ja kouluun ilmoittautumiset ovat askeleita oikeaan suuntaan. Pääkaupunkiseudulla on vain yksi yhteinen portaali, josta löytyy tietoa kulttuuritapahtumista ruotsin kielellä, Portaalin nykyisen käyttölogiikan lähtökohtana on, että kulttuuritapahtumia etsivä asukas keskittyy vain omaan kotikaupunkiinsa. Käyttäjälähtöisen portaalin tulisi kuitenkin toimia niin, että kulttuuritarjonta en- Kysymysvastauspalvelu Palveluiden hallinta Omahoitopalvelu Muistutukset ja ilmoitukset Tunnistautuminen Oikeudet ja valtuudet Maksu- ja korvauspalvelu *) Sähköinen asiointi, ns. SAINI-palvelut Kuva 2. Sähköiset terveydenhuoltopalvelut (Valkeajärvi, 2008) 12

13 sin esitellään teemoittain, esimerkiksi ruotsinkieliset musikaalit tai teatteriesitykset. Pääkaupunkiseudun kaupungit sijaitsevat niin lähellä toisiaan, ettei kulttuuritapahtumiin osallistuminen ratkaisevasti riipu paikkakunnasta. Luckan-portaalissa (www.luckan.fi), joka kattaa ruotsinkielisen Suomen kokonaisuudessaan, on tapahtumakalenteri, jossa osittain myös esitellään tapahtumien sisältöä. Kalenteriin viedään kaikki ruotsinkieliset tapahtumat, ja se voitaisiin kytkeä alueportaaliin siten, että alueen tapahtumat tulevat näkyville kehittyneiden suodatustoimintojen kautta. Helsingforsregionen.fi-portaalia ei ole linkitetty Luckaniin. Käyttäjälle aiheuttaa ongelmia se, että kaikilla kaupungeilla on omat tapahtumakalenterinsa omine rakenteellisine erityispiirteineen. Kaksi suomenruotsalaista mediayhtiötä on tarjonnut ratkaisua, jossa pääkaupunkiseudun kaupungit ja Luckan voisivat korvata nykyiset tapahtumakalenterinsa yhteisellä, koko alueen kattavalla ruotsinkielisellä kalenterilla. Tämä yksinkertaistaisi tapahtumien viemistä verkkoon ja auttaisi käyttäjää helpommin löytämään haluamansa tapahtumat ruotsin kielellä. Suomenruotsalaiset lehdet aikovat myös hyödyntää yhteistä sähköistä tapahtumakalenteria omilla tapahtumapalstoillaan. Uudesta kalenterista käydään neuvotteluja keväällä Kirjastot ja ruotsinkieliset työväenopistot tarjoavat yhteisiä sähköisiä palveluja koko pääkaupunkiseudulle. Vuodesta 2011 alkaen kansallinen sähköinen kirjastohanke tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden tutustua verkon kautta keskeisiin kirjasto- ja arkistoaineistoihin sekä museoesineisiin. Helmet on pääkaupunkiseudun asukkaille tarkoitettu alueellisen sähköisen kirjastopalvelun edelläkävijä. Olisi eduksi ruotsinkieliselle kulttuuritarjonnalle, nuorisotoiminnalle sekä yhdistys- ja liikuntatoiminnalle, että ne kaikki esiteltäisiin yhdessä virtuaalisesti. Olemassa olevat ruotsinkieliset rakenteet ja tietokannat on voitava integroida uuteen konseptiin. Ruotsinkielinen nuorisotoiminta Pääkaupunkiseudun ruotsinkielinen nuorisotoiminta on hajallaan eri kaupungeissa, minkä vuoksi resurssit eivät tahdo riittää toiminnan rahoittamiseen. Ruotsinkielinen nuoriso liikkuu luontevasti yli kuntarajojen. Toiminnan ja niukkojen resurssien yhteen sovittaminen lisäisi edellytyksiä palvella ruotsinkielisiä nuoria paremmin. Nuorisoportaalit ja toimivat vain suomeksi. Jos pääkaupunkiseudun ja koko maan ruotsinkielisten alueiden ruotsinkieliselle nuorisotoiminnalle luo taisiin yhteinen virtuaalinen konsepti, nuorten olisi helpompi hahmottaa palvelutarjonta. Lähteet [1] SADe-hankkeen loppuraportti, , sade_loppuraportti_270109final.pdf. [2] Valkeajärvi S (toim.). SAINI Kansalaisten sähköiset terveydenhuoltopalvelut. Loppuraportti. Sitra [3] Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset palvelut Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, työryhmä [4] Mustajoki M, Saranto K. Miten potilaan ja henkilöstön kielellinen asymmetria vaikuttaa hoitoon? Hyväksytty julkaistavaksi Hoitotieteessä, kesäkuussa [5] HUS Hoitoa äidinkielellä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. HUS:n kehittämishankkeen yhteenveto. [6] Kietäväinen T. Uusi julkinen asiakaspalvelumalli. Valtiovarainministeriö [7] Asiakaspalvelua tieto- ja viestintäteknologian keinoin. KuntaIT hanke- ja palvelukartta Sisäasiainministeriön julkaisuja 50/2006. [8] Luentomateriaalia Kööpenhaminaan vuonna 2008 suuntautuneelta opintomatkalta. 13

14 [9] Sosiaali- ja terveysministeriö. Kansallisen terveyshankkeen seurantaryhmän loppuraportti. Raportti 2008:5. [10] Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma [11] Christensen TD, Maegaard M,Sørensen HT, Hjortdal VE, Hasenkam JM. Self- versus conventional management of oral anticoagulant therapy: effects on INR variability and coumarin dose in a randomized controlled trial. Am J Cardiovasc Drugs. 2007;7(3): [12] Siebenhofer A, Rakovac I, Kleespies C, Piso B, Didjurgeit U. Self-management of oral anticoagulation in the elderly: rationale, design, baselines and oral anticoagulation control after one year of follow-up. A randomized controlled trial. Thromb Haemost Mar;97(3): [13] Meresman JF. Hunkeler EM. Hargreaves WA. Kirsch AJ. Robinson P. Green A. Mann EZ. Getzell M. Feigenbaum P. A case report: implementing a nurse telecare program for treating depression in primary care. Psychiatric Quarterly. 74(1):61 73, [14] Williams GC, Lynch M, Glasgow RE. Computer-assisted intervention improves patient-centered diabetes care by increasing autonomy support. Health Psychol Nov;26(6): [15] Mustajoki M Espoon ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitys Sosiaali- ja terveystoimen julkaisuja 3:2001, Espoo. [16] Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja 2008:28. Työryhmä: Wikberg Kristina, selvitysryhmän puheenjohtaja, Suomen Kuntaliitto Lindroth Mattias, www-suunnittelija, Suomen Kuntaliitto Mustajoki Marianne, selvityshenkilö, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Suomen Kuntaliiton toimeksiannosta Viiteryhmä: Ahlblad-Mäkinen Nina, Helsingin terveysvirasto Aura Johan, Vantaan kaupunki Backman Sakari, Vantaan kaupunki Englund Gunilla, Helsingin kaupunki Eriksson Agneta, Sydkustens landskapsförbund Granfors Stig, Espoon kaupunki Iivanainen Antti, Helsingin terveysvirasto Ikäheimo Merete, Vantaan kaupunki Johansson Johan, Folkhälsan Kolehmainen Marleena, Kauniaisten kaupunki Lerche Jessica, Luckan Liljelund Ulla, Helsingin sosiaalivirasto Lindström Christina, Espoon sosiaali- ja terveystoimi Metso Juha, Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mutanen Stefan, Folkhälsan Nemlander-Sjöberg Camilla, Espoon kaupunki Nordenswan-Holm Maria, Helsingin sosiaalivirasto Norrbom Karl, Luckan Rantala Pia, Espoon kaupunki Rönnholm Niclas, Vantaan kaupunki Sjöblom Stefan, Svenska social- och kommunalhögskolan Sjöholm Chris, Espoon sosiaali- ja terveystoimi Strandberg Tina, Kauniaisten kaupunki Sundberg Jan, Helsingin yliopisto Ulfves Kristian, Espoon sosiaali- ja terveystoimi Vanttinen Marika, Kauniaisten kaupunki [17] Grant RW, Wald JS. et al. Practice- linked online personal health records for type 2 diabetes mellitus: a randomized controlled trial. Archives of Internal Medicine. 168(16): ,

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta

Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta - HE-luonnoksen keskeinen sisältö ja yhteisten asiakaspalvelupisteiden toimintamalli Kunta- ja aluehallinto-osasto Yhteiset asiakaspalvelupisteet Kokonaismäärä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (6) Sosiaalilautakunta Sosj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (6) Sosiaalilautakunta Sosj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (6) 70 Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tea Vikstedtin ym. sähköistä ajanvarausjärjestelmää koskevasta aloitteesta HEL 2011-007003

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Asiointi Sirpa Salminen

Asiointi Sirpa Salminen Asiointi 25.3.2013 Sirpa Salminen Asiointi Asiakas- ja toiminnanohjaus organisaation kokonaisvaltainen tapa toimia, jossa suunnataan kaupungin voimavaroja oikeisiin asiakkaisiin / palveluihin. yhtenäinen

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin TE-toimiston kuntainfo 11.6.2015, strategiapäällikkö Tuija Ohtonen TE-palveluiden keskeiset

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN RUOTSINKIELISTEN PALVELUJEN HALLINTOMALLI

METROPOLIALUEEN RUOTSINKIELISTEN PALVELUJEN HALLINTOMALLI METROPOLIALUEEN RUOTSINKIELISTEN PALVELUJEN HALLINTOMALLI SUOMEN KUNTALIITTO 2014 HANKE JA TOIMEKSIANTO Kuntaliiton hanke, 9/2013 1/2014 Toimeksianto: Metropolialueen ruotsinkielisten kunnallisten palvelujen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1. Sopimuksen osapuolet: Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Taltioni. Ensikokemukset tuotannosta. Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta

Taltioni. Ensikokemukset tuotannosta. Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta Taltioni Ensikokemukset tuotannosta Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta Lähihistoria Terveydenhuollon ohjelma Terveystaltiohanke Terveyttä tiedosta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 19.11.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn

Lisätiedot

Tavoitteeksi tuottavuushyödyt yhteisen sähköisen asioinnin avulla

Tavoitteeksi tuottavuushyödyt yhteisen sähköisen asioinnin avulla KUUMA-johtokunta 4.11.2015 LIITE 23 a Tavoitteeksi tuottavuushyödyt yhteisen sähköisen asioinnin avulla Tuuli Karjalainen, Niko Kinnunen, Markku Vehmas Sähköinen asiointi on pian arkipäivää julkisella

Lisätiedot

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015 2020 Kirjoittajaryhmä Sairaanhoitajaliiton ehealth -asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

UULA. Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY.

UULA. Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. UULA Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa 2008-2010 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS UULA organisointi Projektin toteutuksesta

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

SADe-ohjelma hyötyjä sähköisistä palveluista

SADe-ohjelma hyötyjä sähköisistä palveluista SADe-ohjelma 2009-2014 hyötyjä sähköisistä palveluista NUOVE-projektin päätöstilaisuus, 30.11.2011, TEM Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Julkisen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala 17.5.2013

Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala 17.5.2013 Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri Liisa Ojala 17.5.2013 Tietoa vakuutuspiiristä Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan alue = sairaanhoitopiirin alue 20 kuntaa, 200 000 asukasta Viikottain n 3000 palvelukohtaamista,

Lisätiedot

Valtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen

Valtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Valtio Expo 20.5.2014 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen 2 Velvollisuus käyntiasioinnin turvaamiseen Perustuslain hyvän hallinnon periaate Pääsy hallinnon palveluihin turvattava myös niille, jotka eivät voi,

Lisätiedot

Kansalaisen asiointitilin käyttö julkisen terveydenhuollon viestintävälineenä

Kansalaisen asiointitilin käyttö julkisen terveydenhuollon viestintävälineenä Kansalaisen asiointitilin käyttö julkisen terveydenhuollon viestintävälineenä palvelupäällikko Valtiokonttori, Valtion IT-palvelukeskus Tausta Valtiokonttoriin on ollut yhteydessä useita terveydenhuollon

Lisätiedot

ISBN Tilausnumero Suomen Kuntaliitto 2007

ISBN Tilausnumero Suomen Kuntaliitto 2007 Osana HUP-hanketta Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa kehittävät yhdessä ruotsinkielisiä palveluja pääkaupunkiseudulla. Hankkeen käynnistivät Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Suomen Kuntaliitto,

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1 Timo Valli on tällä hetkellä valtiovarainministeriön ICT-johtaja. Hän on aiemmin ollut 12 vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana ja sitä ennen vakuutusyhtiöiden tietohallintojohtajana.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 1 ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 Sisällys Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Lasten ja nuorten terveyspalvelut Vastaanottotoiminta Mielenterveys-

Lisätiedot

Uudistuksen kielelliset vaikutukset - kriittiset tekijät

Uudistuksen kielelliset vaikutukset - kriittiset tekijät Uudistuksen kielelliset vaikutukset - kriittiset tekijät ARTTU-kuntaseminaari 15.12.2011 Kuntatalo Stefan Sjöblom Svenska social- och kommunalhögskolan Kielelliset vaikutukset kaksi lähestymistapaa 1.

Lisätiedot

Neuvonta- ja asiakaspalvelut. Jonna Hyppönen

Neuvonta- ja asiakaspalvelut. Jonna Hyppönen Neuvonta- ja asiakaspalvelut Jonna Hyppönen 26.3.2015 Yleistä Jyväskylän kaupungin neuvonta- ja asiakaspalveluista Jyväskylä-neuvonta, puhelinvaihde ja yhteispalvelupisteet (Tikkakoski, Vaajakoski, Korpilahti

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

ASPA - Mitä seuraavaksi?

ASPA - Mitä seuraavaksi? ASPA - Mitä seuraavaksi? Pilotoinnin päätösseminaari 24.8.2015 Valtiovarainministeriö, Hallitusneuvos Ilkka Turunen Huomioita hallituksen kärkihankkeista Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki

Lisätiedot

Kaikki irti Kelan palveluista

Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla työtön järjestöseminaari 23.9.2015 Tuula Sahiluoto suunnittelija, Kela, Terveysosasto Palvelua monin eri tavoin Mikä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Etu Sukunimi. xx.yyx.2010

Etu Sukunimi. xx.yyx.2010 Palvelut tuotetaan koko julkisen hallinnon käyttöön valtiovarainministeriön toimeksiannosta. Kansalaisneuvonta antaa tukea kaikkien näiden palvelujen käytössä ja ohjaa asiakkaan oikean viranomaisen ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (6) 287 Selvitys sosiaali- ja terveysviraston ruotsinkielisistä palveluista HEL 2013-008267 T 00 01 01 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi liitteenä olevan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? 11.10.2016 Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Mikä ihmeen palveluseteli? Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

HyvisSADe yhteistyöprojekti

HyvisSADe yhteistyöprojekti HyvisSADe yhteistyöprojekti Hoitoon hakeutuminen ja kansalaisen ajanvarauspalvelut Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Maija Paukkala ja Jani Kariniemi 23.4.2013 Yhteistyöprojektin toteuttajat

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Digitaalisten palvelujen kehittäminen Turun kaupungilla. Terveysasemien asiakasraati Kaskenlinnassa

Digitaalisten palvelujen kehittäminen Turun kaupungilla. Terveysasemien asiakasraati Kaskenlinnassa Digitaalisten palvelujen kehittäminen Turun kaupungilla Terveysasemien asiakasraati Kaskenlinnassa 11.01.2017 Sisällysluettelo 1. Mikä on digitaalisten palvelujen kehittäminen kärkihanke? 2. Monikanavainen

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Sivistystoimen peruspalvelut turvataan Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 21.9.2011 Espoon sivistystoimen strategiakartta 2012 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla

Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Kuntamarkkinat 11.9.2014 Maija Paukkala Kehittämispäällikkö HyvisSADe projektijohtaja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Käsitteet Omahoito on potilaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi. Valtiovarainministeriö haastaa sinut mukaan AUTA-hankkeeseen.

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi. Valtiovarainministeriö haastaa sinut mukaan AUTA-hankkeeseen. Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Valtiovarainministeriö haastaa sinut mukaan AUTA-hankkeeseen. Julkisten palveluiden digitalisaatio etenee ja syvenee Ihmiset

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen Aluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen Yhteispalveluseminaari 8.6.2011 Ylitarkastaja Paula Leppänoro-Jomppanen Lapin aluehallintovirasto Hallintopalvelut Lapin aluehallintovirasto, Paula Leppänoro-Jomppanen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin mahdollisuudet neuvolatyössä. Toiminnan kehittämispäällikkö Johanna Stenqvist Apotti Hanketoimisto

Sähköisen asioinnin mahdollisuudet neuvolatyössä. Toiminnan kehittämispäällikkö Johanna Stenqvist Apotti Hanketoimisto Sähköisen asioinnin mahdollisuudet neuvolatyössä Toiminnan kehittämispäällikkö Johanna Stenqvist Apotti Hanketoimisto Älä vie vanhaa ja nykyistä sellaisenaan sähköiseen maailmaan. Arvioi, voidaanko asiointitarve

Lisätiedot

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Markku Pekurinen haastaa tutkijat Science slam tyyliin Pia Maria Jonsson, Timo T. Seppälä, Anne Whellams, Liina-Kaisa Tynkkynen, Timo Sinervo, Ilmo Keskimäki

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro

Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro Ikäihmisten vaikuttajaraati 9.3.2016 Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro Sisältö: Ikääntyvät hämeenlinnalaiset / ikäihmisten vaikuttajaraati SOTE -kokonaisuus SOTE -suunnittelu 2016 Hämeenlinnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26. Valmistelijat / lisätiedot: Eva Peltola, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26. Valmistelijat / lisätiedot: Eva Peltola, puh 9.05.06 Sivu / 05/06 00.0.03 6 Espoon sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys vuodelta 05 Valmistelijat / lisätiedot: Eva Peltola, puh. 09 86 503 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Nuoruusikäisten toimivat palvelu seminaari 16.2.2012 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi

Lisätiedot

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Kuntaliitoksilla parempaa palvelua Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Yhdistymisen kaksi toteuttamistapaa Mekaaninen rutiiniyhdistyminen Strateginen yhdistyminen 1. Pienestä muutoksesta

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat sekä jätehuolto ja kierrätystoiminta parhaiten hoidettuja kuntapalveluita

Lisätiedot

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Pohjoinen hyvinvointialue Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Mitä hyvää on nykyisissä palveluissa? Hyvä palvelu; ammattitaitoiset työntekijät; kaikki palvelut pelaavat Haukiputaalla

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus 13.2.2013 Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Vahvistetaan nykyisin riittämättömästi toimivia

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Kelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä!

Kelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä! Kelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä! 1 SAARISELKÄ 21.4.2011 Toimistoverkko 2011 Inari, Muonio, Kolari, Pello, Ylitornio, Tornio, Kemi, Tervola, Rovaniemi, Saarenkylä, Sodankylä, Kittilä, Salla,

Lisätiedot

UULA. Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa

UULA. Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa UULA Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa 2008-2010 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS UULA organisointi Projektin toteutuksesta

Lisätiedot

SADe (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma)

SADe (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma) SADe (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma) 2009 2015 Tavoitteena oli helpompi ja sujuvampi asiointi lisäämällä sähköisen asioinnin mahdollisuuksia ja uudistamalla toimintatapoja. Asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Yksityisen sektorin Kanta-liityntä

Yksityisen sektorin Kanta-liityntä Yksityisen sektorin Kanta-liityntä 1.9.2014 Maritta Korhonen Rekisterinpitäjyys ja arkistointipalvelu Huhti-kesäkuussa yhteistyö viranomaisten ja yksityisen sektorin edustajien välillä STM, THL, Kela,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot