Oped-Exo Ammattikorkeakoulujen Opintojen Ohjauksen Kehittämisprojekti. Projektisuunnitelma. hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 5.3.

Transkriptio

1 1 Projektisuunnitelma hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa Oped-Exo Oped-Exo -projektin (Oped = opintojen edistäminen, Ex = Expert = asiantuntija, o = ohjaus) tavoite on asiantuntijuuteen ohjaaminen ammattikorkeakoulussa. Oped-Exo rakentuu aikaisemmalle Oped-toiminnalle. Projekti on Opetusministeriön rahoittama ammattikorkeakoulujen yhteinen 3-vuotinen hanke ( ), jota hallinnoi Hämeen ammattikorkeakoulu. Oped-Exoon osallistuvat ammattikorkeakoulujen opettajat, opiskelijat ja muut ohjaukseen osallistuvat henkilöt sekä eri intressiryhmät, mm. työelämän edustajat ja muut hankkeet. Oped-Exossa on kolme kokonaistavoitetta: Asiantuntijuuteen ohjaaminen o Työelämävastaavuuden vahvistaminen o Toimivan ja laadukkaan ohjausstrategian/järjestelmän kehittäminen osana korkeakoulun kokonaisstrategiaa o Tuutoritoiminnan kehittäminen ammattikorkeakouluissa Projektin taustaa Viimeisten vuosien aikana korkea-asteen koulutus on muuttunut huomattavasti. Ikäluokasta noin 50 % opiskelee korkeakoulussa, myös aikuisopiskelijoiden määrä on nykyistä suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Korkea-asteen koulutusjärjestelmän muutokset ovat kasvattaneet myös tehokkuuden ja vastuullisuuden vaatimuksia. Opetusministeriön työryhmä on pohtinut yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevien opintojen nopeuttamista. Työryhmän mukaan opintojen pitkittymiseen vaikuttavat opintojen osa-aikaisuus, opetusjärjestelyjen, opintojen ohjauksen ja opetuksen tukijärjestelyjen puutteet, laajojen tutkintoon kuulumattomien opintojen suorittaminen sekä runsas työssäkäynti. Työryhmä esittää korkeakoulujen opintoprosessien kehittämistä opiskelijakeskeisempään suuntaan, mikä edellyttää opetussuunnitelmien uudistamista ja opintojen suunnittelun, seurannan ja ohjauksen tehostamista. 1 Korkeakoulujärjestelmän laajentuminen, opiskelijamäärien kasvu, opintojen keskeyttäminen ja nopeasti muuttuvat työelämän tarpeet vaikuttavat siihen, että ohjaus- ja neuvontapalvelujen kysyntä lisääntyy ja monimuotoistuu. 1 OPM-tiedote: Korkeakoulujen opintoaikoja lyhennetään. 2003;

2 2 Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi vuonna 2001 opintojen ohjausta korkeakouluissa SAMOK ry:n aloitteesta. Arviointiin osallistui 25 korkeakoulua. Korkeakoulujen sisäisiin itsearviointeihin osallistui 800 henkilökunnan edustajaa ja 1200 opiskelijaa. Opintojen ohjausta arvioitiin sekä järjestelmän toimivuuden että opiskelijan opintopolun eri vaiheiden kannalta. Korkeakoulujen ratkaisut opintojen ohjauspalvelujen organisoinnissa vaihtelevat. Osa painottaa keskitettyjä, osa hajautettuja ratkaisuja, osa on rakentanut ohjauspalvelut opettajatuutoroinnin varaan ja osa katsoo ohjauksen hoituvan opetustilanteissa. Ammattikorkeakouluissa ohjausta ja neuvontaa tarjoavat mm. opintotoimistot ja koulutusalojen ja koulutusohjelmien opetus- ja ohjaushenkilöstö. Korkeakouluille on yhteistä se, että ohjauspalveluja ei ole useinkaan kehitetty kokonaisuutena, vaan pala palalta kerrallaan reaktioina korkeakoulujen ulkopuolelta tulleisiin haasteisiin. Ohjausta antavan henkilökunnan työnjako on usein selkiytymätön, nimikkeistö kirjava ja koulutustausta vaihteleva. Ohjauspalvelut eivät muodosta opiskelijan näkökulmasta toimivaa kokonaisuutta, vaan jäävät helposti irrallisiksi toiminnoiksi. 2 Ammattikorkeakouluopintojen edistäminen ja opintojen ohjaus ovat saaneet osakseen runsasta valtakunnallista huomiota. Opetusministeriö myönsi vuonna 2000 määrärahan kolme vuotta kestäneelle Oped-projektille (opintojen edistäminen) sekä Kevät-hankkeelle. Oped-projekti painotti opintojen ohjauksen edelleen kehittämistä. Oped-projekti Oped -projektin tavoitteena oli löytää hyviä toimintamalleja, tukemiskäytäntöjä ja selkeitä toimenpide-ehdotuksia, joilla voidaan vaikuttaa myönteisesti ammattikorkeakouluopintojen etenemiseen. Projektin tavoitteina oli myös tutkimustiedon tuottaminen ja toimiminen linkkinä ja tiedonvälittäjänä ammattikorkeakoulujen välillä. Opedissa toimi kolme yhteistyörengasta. 3 Keskeyttämisrengas (K-rengas) Tavoitteena oli selvittää opintojen keskeyttämisen syitä. Renkaan tulokset on luettavissa renkaan raportissa, joka käsittelee keskeyttämistilannetta eri ammattikorkeakouluissa ja selvittää koulutusalakohtaisia eroja. 4 Ohjausrengas (O-rengas) Tavoitteena oli ohjaustoimintojen kartoittaminen ja ohjauskäytänteiden selvittäminen. O-renkaan toiminnan käynnistymiseen liittyi Korkeakoulujen arviointineuvoston valtakunnallinen opintojen ohjauksen arviointi projekti. Useat O-renkaan jäsenet olivat myös arviointihankkeessa mukana. O- renkaan tuloksia esitellään Opedin O-renkaan loppuraportissa Opintojen ohjaus ei aina kohtaa opiskelijoiden tarpeita. 3 Kokko, P. & Kolehmainen, S. (toim.) Yhdessä ammattikorkeakouluopintoja edistäen. Opintojen edistäminen ja tukeminen projektin loppuraportti. Hämeen ammattikorkeakoulu. 4 Kokko, P. (toim.) Kuuluuko keskeyttäminen kenellekään? Opedin K-renkaan loppuraportti. Hämeen ammattikorkeakoulu. 5 Kokko, P. (toim.) Opintojen ohjauksen suuntaviivoja. Hämeen ammattikorkeakoulu.

3 3 Pitkittymisrengas (P-rengas) Tavoitteena oli selvittää opintojen pitkittymissyitä. Renkaan selvitykset opintojen pitkittymisestä on luettavissa renkaan loppuraportissa. 6 Oped-projekti esitti useita toimenpiteitä, yksi niistä käsitteli ohjauksen yhteisen kriteeristön luomista ja ohjauksen yhteisen laadunvarmistuksen kehittämistä. Opetusministeriö myönsi Hämeen ammattikorkeakoululle määrärahan vuonna 2003 valtakunnalliselle jatkohankkeelle, joka käsitteli ammattikorkeakoulujen opintojen ohjauksen laadunvarmistusta. Projekti sai nimekseen OPED-Laatu. Projektin päätavoitteena oli ohjauksen eri näkökulmista lähtien luoda ammattikorkeakoulujen ja niiden opiskelijoiden kanssa yhteinen näkemys ohjauksen kriteeristöstä, vaatimuksista ja käytännön toteutuksesta. Projektin tavoitteena oli kehittää opintojen ohjauksen käytännön toimintamalleja. OPED-Laadussa toimi neljä toimintaryhmää: 1. Ohjauksen näkökulmat 2. Ohjaus, opetus ja oppiminen 3. Organisointi, työnjako ja resurssit 4. Ohjauksen seuranta ja välineet. OPED-Laadun tulokset on luettavissa Oped-L ilmestyneessä loppuraportissa. 7 Edellisten projektien kuvauksista käy ilmi, että opintojen ohjausta on tarkasteltu useista eri näkökulmista. Oped -projektien tuottamat tulokset, toimenpideehdotukset ja käytänteet ovat pohjana Oped-Exon toiminnalle. Lisäksi projektille antaa suuntaviivoja viimeisten parin vuoden aikana ilmestynyt ohjausta ansiokkaasti käsittelevä kirjallisuus ja tutkimustieto. Valtakunnalliset verkostohankkeet Vuonna 2004 kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin verkostohankkeisiin, jotka kaikki, Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkostohanketta lukuun ottamatta, sivuavat opintojen ohjausta. Ura ja rekrytointipalveluiden kehittäminen (Werkko-projekti 1998) alkaa , hallinnoija Lahden ammattikorkeakoulu Harjoittelun kehittäminen alkaa , hallinnoija Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu alkaa , hallinnoija Oulun ammattikorkeakoulu Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen (2000), hallinnoija Tampereen ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun opettajuuden kehittämishanke alkaa , hallinnoija Helia 6 Kokko, P. (toim.) Pitkittyy mutkistuuko. Havaintoja pitkittymisproblematiikasta. Opedin P-renkaan loppuraportti. Hämeen ammattikorkeakoulu. 7 Kolehmainen, S. Kallinen, R. (toim.) Laatua ammattikorkeakouluopintojen ohjaukseen. Loppuraportti.

4 4 Opintojen ohjauksen kehittäminen (jatkoa Oped ja Oped-L) alkaa , hallinnoija Hämeen ammattikorkeakoulu Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto, Jyväskylä ammattikorkeakoulu. Kever yhteistyöverkostohanke, hallinnointi Hämeen ammattikorkeakoulu. Verkostohankkeiden vetäjät ja hankkeissa keskeisesti toimivat henkilöt kokoontuivat Tapaamisessa olivat mukana myös Opetusministeriöstä opetusneuvos Osmo Lampinen, ylitarkastaja Maija Innola sekä Anne-Mari Pyökäri. Tapaamisessa käsiteltiin kunkin hankkeen keskeiset kokonaistavoitteet. Tavoitteena oli muodostaa käsitys hankkeiden kokonaistavoitteista, pohtia mahdollisia päällekkäisyyksiä, tarkentaa tehtäväjakoa sekä suunnitella yhteisiä seminaareja. Verkostohankkeiden vetäjät ja työryhmien vetäjät kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena tiedottaa tuloksista ja kehittää yhteistyötä sekä hyödyntää hankkeiden tuloksia. Käsitteet ja lähestymistapa Käytettävät käsitteiden määrittelyt perustuvat pääosin Korkeakoulujen arviointineuvoston Opintojen ohjauksen arviointiprojektin yhteydessä laatimiin käsitteiden määrittelyihin 8 sekä Oped-Laatu -hankkeessa käytettyyn opintojen ohjauksen käsitteiden määrittelyyn. Ammatillinen kasvu Yksilön ammatillinen kasvu on oppimisprosessi, jonka välityksellä yksilö hankkii elämänuransa aikana niitä tietoja, taitoja ja kykyjä, joita käyttämällä hän kykenee menestymään työssään ja tehtävissään. Ammatilliseen kasvuun kuuluu olennaisesti myös valmius kyetä vastaamaan työssä kohdattaviin muuttuviin ammattitaitovaatimuksiin. Ammatillinen kasvu johtaa asiantuntijuuteen. 9 Asiantuntijuus Ammattikorkeakoulututkinnon tehtävänä on taata jokaiselle opiskelijalle oman ammattialan ammattispesifiset taidot, yleiset työelämävalmiudet sekä tutkivan ja kehittävän asiantuntijuuden edellyttämät osaamisvalmiudet. 10 Ruohotie (2002) on luokitellut työelämässä tarvittavia kvalifikaatioita seuraavasti 11 : 1. Ammattispesifiset taidot ja tiedot - määräytyy ko. koulutusalan työelämän tarpeista 2. Yleiset työelämävalmiudet 8 Moitus, S & Huttu, K. & Isohanni, I. & Lerkkanen, J. & Mielityinen, I. & Talvi, U. & Uusi-Rauva, E & Vuorinen, R Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 13:2001. Helsinki: Edita. 9 Ruohotie, P Oppiminen ja ammatillinen kasvu, WSOY. 10 Kolehmainen artikkeli (julkaistaan 2004, Oped-Laatuhankkeen loppuraportissa) 11 Ruohotie, P Kvalifikaatioiden ja kompetenssien kehittäminen ammattikorkeakoulujen tavoitteena. Julkaisussa Liljander, J-P. Omalla tiellä. Ammattikorkeakoulut kymmenen vuotta. Helsinki: Edita.

5 5 - kognitiiviset taidot - sosiaaliset taidot - mediakompetenssi - luovuus ja innovatiivisuus - ihmisten ja tehtävien johtamistaidot 3. Ammatillista kehittymistä edistävät itsesäätelyvalmiudet - saavutusorientaatiot - orientaatiot itseen - orientaatiot muihin - toiminnan kontrollistrategiat - mielenkiinnon kohteet ja tyylirakenteet Ammattikorkeakoulun tuottama asiantuntijuus on elinikäisen oppimisen myötä kasvava osaamispääoma, jonka tavoittelemiseen opiskelijoita ohjataan opiskelun aikana. Asiantuntijat toimivat yhteistyössä muiden kanssa sekä yrityksen sisällä että eri sidosryhmien verkostoissa. Hyvään ammattitaitoon kuuluu muun muassa yhteistyöja vuorovaikutustaidot sekä digitaalisen median luku- ja kirjoitustaito. Opiskelun ja työelämän kiinteä linkittäminen sekä projektimuotoinen työskentely tuottavat aineksia asiantuntijuuteen. Ohjausjärjestelmä Opintojen ohjausjärjestelmän kokonaisuudella tarkoitetaan opiskelijoille tarjottavien ohjauspalveluiden kokonaisuutta ja korkeakoulujen ja se ulkopuolisen ohjaushenkilöstön keskinäistä yhteistyötä. Ohjaus- ja neuvontapalvelut Palvelukokonaisuus, joka vastaa opiskelijoihin kohdistuvan opintojen ohjauksen ja opintoneuvonnan tarpeisiin. Opintojen ohjauksen tavoitteena on opiskelijan opintojen edistäminen ja hänen itsenäisen toimintansa ja aktiivisuutensa tukeminen. Neuvontapalvelut ovat opiskelijoille kohdennettua korkeakoulua ja opiskelua koskevaa tiedotusta ja neuvontaa. Tätä tukevat mm. www-sivut sekä opinto-oppaat ja muu materiaali. Ohjausmenetelmä Arviointineuvoston mukaan korkeakouluissa on käytössä pääasiallisesti neljä eri ohjausmenetelmää: henkilökohtainen ohjaus, ryhmäohjaus, vertaisohjaus ja internetpohjainen ohjaus. Opintojen ohjaus Opintojen ohjaus on erittäin moniulotteinen käsite, joka voidaan määritellä monella tavalla. Ohjaus voidaan jakaa oppimisen ja opiskelun ohjaukseen, uravalinnan ohjaukseen ja persoonalliseen kasvuun ja kehitykseen liittyvään ohjaukseen. Van Esbroeck & Watts 1998 mukaan ohjaus jakautuu kolmeen osa-alueeseen: psykososiaalinen tuki, oppimisen ja opiskelun ohjaus sekä ammatillisen suuntautumi-

6 6 sen ohjaus. Psykososiaalinen ohjaus on opiskelijan hyvinvoinnin ja hänen elämäntilanteensa huomioonottamista ohjaus tilanteessa. Toiminnan tavoitteena on itsetuntemuksen, itsetunnon ja elämänhallintataitojen kehittyminen. Oppimisen ja opiskelun ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijaa opiskeluprosessissa, ohjata henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatimisessa. Ohjauksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija oppii tunnistamaan erilaisia opiskelutaitoja-, ja strategioita. Ammatillisen suuntautumisen ohjauksen tavoitteena on urasuunnitteluun liittyvien valinnantekovalmiuksien kehittyminen. Opiskelijaa ohjataan hankkimaan tietoa ammatillisista suuntautumisvaihtoehdoista ja työelämästä. 12 Opintojen ohjaaja Opintojen ohjaukseen erikoistunut, opinto-ohjauskoulutuksen saanut henkilö. Opintojen ohjaushenkilöstö Kaikki ne toimijat, jotka osallistuvat opintojen ohjaus- ja neuvontatyöhön, kuten opintojen ohjaajat, opintosihteerit, opettajatuutorit, opettajat, opiskelijatuutorit, alumnit ja mentorit. Opettajatuutori Valmentaja, oma-opettaja, keskustelukumppani, jonka kanssa opiskelija voi arvioida opintojensa kulkua ja ammatillista kasvuaan. Opettajatuutori on yksilö- ja ryhmäohjaukseen koulutettu opettaja. Opiskelijatuutori/Vertaistuutori Vertaisohjaaja, vapaaehtoisesti ohjaajaksi ryhtynyt vanhempi opiskelija. Uuden opiskelijan ystävä, joka auttaa opintojen alkuvaiheessa opintoihin ja uuteen ympäristöön sopeutumisessa. Opiskelijan polku/opintokaari 1) Ohjaus ja neuvontatoiminta ennen opintojen alkua 2) Ohjaus opintojen alussa 3) Ohjaus opintojen edetessä 4) Ohjaus opintojen päättövaiheessa ja 5) Ohjaukseen liittyvät palaute ja seurantajärjestelmät. Opintojen ohjaus opiskelijan polun näkökulmasta. Opiskelijan polku voidaan jakaa myös yksilöidymmin: 1) Hakijan informointi 2) Uuden opiskelijan vastaanottaminen ja opintojen alkuvaihe (uusien opiskelijoiden ohjaus opintojen alkuun ja sitoutuminen opintoihin ja opiskeluyhteisöön, perehtyminen omaan oppiaineeseen) 3) Opintojen keskivaihe (opiskelun toinen ja kolmas vuosi, pää-, sivu- ja ammattiaineiden valinnat ja oman ammatillisen tulevaisuuden kuvan pohtiminen) 4) Harjoittelu 5) Opinnäytetyön laatiminen 12 vrt. Opetushallituksen tiedote 53/2003;vrt. van Esbroeck, R. & Watts, A:G: New skills for a holistic career guidance model.

7 7 6) Työelämään siirtyminen 7) Hops-ohjaus ja tutkinnon rakentaminen (koko opiskelijapolun ajan jatkuva prosessi) Uraohjaus Opiskelijan tulevaisuuden ja työuran suunnittelua tukeva osa opintojen ja ammatillisen kasvun ohjauksen kokonaisuutta. Oped-Exon tavoitteet Tässä esitetyt Oped-Exon tavoitteet ovat alustavia ja tarkentuvat toiminnan käynnistyttyä ja muiden verkostohankkeiden tavoitteiden tarkennuksen myötä. Oped-Exon keskiössä on asiantuntijuuteen ohjaaminen. Opintojen ohjausta tapahtuu läpi koko opiskelijapolun ajan. Ohjausta tarvitaan opiskelijarekrytoinnista työelämään siirtymiseen. Kuviossa 1. on kuvattu ohjausjärjestelmä opiskelijan polun näkökulmasta. Verkostohankkeet kattavat ison osan opiskelijan polun eri vaiheista. Oped-Exo keskittyy työelämävastaavuuden vahvistamiseen, ohjausjärjestelmien kehittämiseen ja ohjauksen tuutoritoiminnan kehittämiseen. AMMATTIKORKEAKOULUISSA OPINTOJEN OHJAUSTA ANTAVAT HENKILÖT* LÄHTÖ- VALMIUDET HAKIJAN INFORMOINTI UUDEN OPISKELIJAN VASTAANOTTAMINEN OPINTOJEN KESKIVAIHE AMMATILLINEN KASVU HARJOITTELU OPINNÄYTETYÖN LAATIMINEN TYÖELÄMÄÄN SIIRTYMINEN AMK- TUTKINTO OPISKELUN TAVOITE = TYÖELÄMÄ HOPS-OHJAUS JA TUTKINNON RAKENTAMINEN URA- JA REKRYPALVELUT Ohjausmenetelmät: henkilökohtainen ohjaus, ryhmäohjaus, vertaisohjaus ja internet-pohjainen ohjaus, ulkopuolinen ohjaushenkilöstö Kuvio 1. Ohjausjärjestelmä * Opettaja, opettajatuutori, opintojen ohjaaja, opintoneuvoja, koulutusohjelmajohtaja, yksikön kansliahenkilökunta, opiskelijatuutori, harjoitteluvastaava, opintotoimis-

8 8 ton henkilökunta, kv. asiain henkilöstö, kirjaston henkilöstö, atk-henkilöstö, opintotukilautakunnan sihteeri 13 jne. Seuraavassa on esitetty Oped-Exon kolme kokonaistavoitetta, jotka hioutuvat työrenkaiden työskentelyn edetessä. 1) Työelämävastaavuuden vahvistaminen Opiskelumotivaation kannalta keskeisimpiä tekijöitä on opintojen työelämävastaavuus. tehtävänä on tuottaa työmarkkinoille ammattitaitoista työvoimaa ja olla kehittämässä samalla työelämää. on pystyttävä reagoimaan nopeasti työelämän muuttuviin tarpeisiin. Ammattikorkeakouluissa tulee tarkastella työelämässä tarvittavia valmiuksia myös ohjauksen viitekehyksestä. 14 Oped-Exon tavoitteena on koota ammatillisen kasvun ohjaajille ja opintojen suunnittelijoille tietopaketti ala-analyyseistä ja erilaisten indikaattorien hyödyntämisestä. Lisäksi kartoitetaan sovellettavia tulevaisuuden hallinnan ennakointimenetelmiä, jotka soveltuvat koulutussuunnitteluun. Tavoitteena on edesauttaa alakohtaisten työelämävaatimusten taitoprofiilien tunnistamista. 2) Toimivien ja laadukkaiden ohjausjärjestelmien kehittäminen Oped-Exossa keskiössä on toimivan ja laadukkaan ohjausjärjestelmän kehittäminen ohjauksellinen näkökulma huomioonottaen. Projektissa selvitetään tämän hetkinen ohjausjärjestelmien kehittämisen tila ammattikorkeakouluissa. Projektissa kootaan jo olemassa olevia hyviä käytänteitä sekä kehitetään ja kootaan muiden verkostohankkeiden kautta tulevia käytänteitä. Tavoitteena on, että kolmen vuoden aikana muutamat ammattikorkeakoulut rakentavat tai kehittävät jo olemassa olevaa ohjausjärjestelmäänsä pilotteina. Pilotit laativat opintojen ohjausjärjestelmän rakenteen sekä opintojen ohjauksen suunnitelman, jossa määritellään opintojen aikana tapahtuvan ohjauksen ja neuvonnan (ohjauspalvelujen) tavoitteet ja sisällöt. Yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena on järjestelmän internet-pohjainen ohjaus. 3) Tuutoritoiminnan kehittäminen ammattikorkeakouluissa Tuutoritoiminta jakaantuu opintojen henkilöstötuutorointiin sekä vertaistuutorointiin Tuutoroinnissa keskitytään kartoittamaan opiskelun ohjauksen kohteet opiskelijapolun aikana ja erityisesti kehittämään eri vaiheissa tarvittavia opintojen ohjauksen menetelmiä (henkilökohtainen ohjaus, ryhmäohjaus, ja internet-pohjainen ohjaus) ja kartoittaa hyviä käytänteitä. Vertaistuutoroinnissa selvitetään ammattikorkeakouluissa annettavan vertaistuutoroinnin määrä, laatu ja roolit. Tavoitteena on selkiyttää vertaistuutoreiden tehtäväkenttää sekä koota, kehittää ja testata hyviä vertaistuutorointi käytänteitä. 13 Arviointilautakunnan selvitys. 14 Seinä, S Toiminnan suuntaaminen sen mukaan, mitä on näköpiirissä. Teoksessa CITIUS: ALTIUS: FORTIUS. Näkökulmia opintojen ohjaukseen ammattikorkeakoulussa. Toim. Helander, J. & Seinä, S. Hämeen ammattikorkeakoulu. Julkaisu D: 1/2002.

9 9 Oped-Exon tavoitteena kehittää hyviä ohjauksen toimintamalleja, tukemiskäytäntöjä ja tutkimustietoa sekä soveltaa niitä käytäntöön. Ohjaus ei voine toteutua samalla lailla eri aloilla ja koulutusohjelmissa. Jokaisen korkeakoulun ja koulutusohjelman on muokattava oma ohjauksen toimintasuunnitelmansa. Oped-Exo kerää, tuottaa ja kehittää rakennusmateriaalia sekä soveltaa niitä ammattikorkeakoulun ohjauksen kenttään. Oped-Exon tavoitteena on myös julkaista sovelluksista julkaisuja ja toimia linkkinä ja tiedonvälittäjänä ammattikorkeakoulujen välillä. Oped-Exon keskeisin tunnus on toiminta ja käytäntöön soveltaminen Projektin toteutus Projekti toteutetaan OPM:n myöntämällä rahoituksella Hämeen ammattikorkeakoulun johtamana ammattikorkeakoulujen yhteisenä valtakunnallisena hankkeena, ja Oped-Exoon kutsutaan mukaan myös ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat. Hamk on määrännyt osa-aikaiseksi projektipäälliköksi yliopettaja Birgitta Varjosen ja lisäksi projektiin on palkattu projektiassistentti Reima Kallinen. Ura ja rekrytointipalveluiden kehittämishanke Ohjausryhmä (Pj+Pp+PA-10 jäs) Muut verkostohankkeet Projektipäällikkö (Pp) Projektiassistentti (Pa) Koordinaatioryhmä (Pp+PA+2 Trv+opisk) Ammattikorkeakoulut Työelämävastaavuuden vahvistaminen (Vetäjä: Tapio Kostamo) Ammattikorkeakoulut Ohjausjärjestelmien kehittäminen (Vetäjä: Birgitta Varjonen) Ammattikorkeakoulut Tuutorointi (Vetäjä: Auli Pekkala) Opiskelijakunnat/amk:t Vertaistuutorointi (Vetäjä: Reima Kallinen) Aiempien Oped-vaiheiden tulokset Ohjausryhmä on yhteinen toisen verkostohankkeen, Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoiman Ura ja rekrytointipalvelujen kehittämishankkeen kanssa. Hankkeiden sisällölliset aihealueet sivuavat painotusalueiltaan toisiaan ja siten yhteisestä ohjausryhmästä on synergiaetua.

10 10 Ohjausryhmän tehtävänä on projektien tavoitteiden ja toimintaohjelmien hyväksyminen sekä niiden toteutumisen seuraaminen. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Risto Ilomäki. Asioiden esittelijänä toimivat projektipäälliköt Birgitta Varjonen (Hamk) ja Eija Lantta (Lamk) ja sihteerinä projektiassistentti Reima Kallinen (Hamk). Ohjausryhmään kuuluvat edellisten lisäksi Hämeen ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Jaakko Helander, opetusjohtaja Tapani Pöykkö (Hamk), suunnittelija Mikko Niskanen (Turun ammattikorkeakoulu) ylitarkastaja Liisa Ampio, Työministeriö ja työvoimasuunnittelija Merja Rusanen, Kunnallinen työmarkkinalaitos sekä SAMOKIN edustaja, ura- ja rekrytointivastaava, Riikka Töytäri (vuosi 2004). Ohjausryhmä kokoontuu kerran kevät- ja kerran syyskaudella. Ensimmäinen ohjausryhmän kokous on Koordinaatioryhmä on projektin toimintaa suunnitteleva ja työrenkaiden työtä koordinoiva ja ohjaava yhteistyöryhmä. Koordinaatioryhmä muodostuu projektipäälliköstä, projektiassistentista ja muiden työrenkaiden vetäjistä sekä opiskelijoiden edustajasta. Koordinaatioryhmä kokoontuu tarpeen mukaan, mutta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Koordinaatiotyöryhmän työskentely alkaa koordinaatioryhmän työseminaarilla Yhteistyöfoorumissa on tarkoitus käsitellä projektin työtä seminaarikokoontumisessa koko toimijajoukolla kerran vuodessa. Yhteinen projektin starttikokous pidetään Hämeenlinnassa Projektin keskeisin työ tapahtuu eri aihealueita työstävissä työrenkaissa. Työrenkaita on neljä. Osallistuvat ammattikorkeakoulut ja opiskelijakunnat jakautuvat työrenkaisiin kiinnostuksensa mukaan ja voivat osallistua yhteen tai useampaan renkaaseen. Kussakin työrenkaassa on vähintään yksi opiskelijajäsen, ja etupäässä opiskelijakuntien edustajista koostuvassa vertaistuutorointi-työrenkaassa on vähintään kaksi ammattikorkeakoulujen henkilöstön edustajaa. 1) Työelämävastaavuuden vahvistaminen Vetäjä: Tapio Kostamo, paikallisjohtaja Aihe: Tietopaketti ala-analyyseistä ja erilaisten indikaattorien hyödyntämisestä sekä kartoitus koulutussuunnitteluun sovellettavista tulevaisuuden hallinnan ennakointimenetelmistä 2) Toimivien ja laadukkaiden ohjausjärjestelmien kehittäminen Vetäjä: Birgitta Varjonen, projektipäällikkö ja Tapani Pöykkö, opetusjohtaja Aihe: Ohjausjärjestelmien kehittäminen, ohjausjärjestelmien rakenteiden ja opintojen ohjauksen suunnitelmien laatiminen sekä ohjausjärjestelmien internet-pohjainen ohjaus.

11 11 Tuutoritoiminnan kehittäminen Tuutoritoiminta jakaantui kahteen työrenkaaseen: vertaistuutorointiin ja tuutorointiin. 3) Tuutorointi Vetäjä: Auli Pekkala, amk-opintovastaava Aihe: Opiskelun ohjauksen kohteiden selvitys opiskelijapolun aikana ja eri vaiheissa tarvittavien opintojen ohjauksen menetelmien kartoittaminen ja kehittäminen. 4) Vertaistuutorointi Vetäjät: Reima Kallinen, projektiassistentti, ja SAMOKIN URRE-vastaava Aihe: Vertaistuutoroinnin määrän, laadun ja roolien selvittäminen, vertaistuutoroinnin hyvien käytänteiden kokoaminen, kehittäminen ja testaaminen. Tiedotus Projektin tiedotuksesta vastaa projektiassistentti. Projektille perustetaan internetsivusto domainin alle. Se sisältää tapahtumakalenterin, uutispalstan, perustietoa hankkeesta ja työrenkaista, tulevista ja menneistä tapahtumista sekä tietopankin, joka sisältää projektin aikana tuotetut dokumentit ja muun mahdollisen materiaalin. Sivustoa ylläpitää projektiassistentti. Projektin aikana tuotetut raportit, muistiot ja muut dokumentit jaetaan internet-sivuston kautta niin, että projektin sähköpostilistalla olevat saavat linkitetyn tiedon latausmahdollisuudesta. Kunkin työrenkaan vetäjä vastaa oman renkaansa tiedotuksesta. Renkaat päättävät itse tapaamismuistioidensa jakelusta. Muistiot toimitetaan myös projektiassistentille, joka siirtää ne ladattavaksi internet-sivustolle. Projektin etenemisestä tiedotetaan intenet-sivuston lisäksi puolivuosittain julkaistavalla tiedotteella. Tiedote sisältää ainakin projektipäällikön katsauksen, tapahtumakalenterin ja lyhyet yhteenvedot työrenkaiden työn etenemisestä sekä muuta projektin kannalta olennaista tiedotettavaa. Tiedotteen jakelu tapahtuu pääasiallisesti projektin internet-sivuston kautta. Projektin tavoitteena on julkaista vähintään neljä julkaisua aihepiireittäin sekä projektin loppuraportti: 1) Työelämävastaavuuden vahvistaminen 2) Toimivien ja laadukkaiden ohjausjärjestelmien kehittäminen 3) Ohjauksen tuutoritoiminnan kehittäminen 4) Vertaistuutoritoiminnan opas (mahd. yhteistyössä SAMOKin kanssa) 5) Projektin loppuraportti

12 12 Talous Opetusministeriö on myöntänyt projektin käyttöön /vuosi. Rahoituksella katetaan projektiassistentin palkka osa projektipäällikön palkasta ohjausryhmän kulut (matka- ja kokouskulut) koordinaatioryhmän kulut (matka- ja kokouskulut) Osa yhteisfoorumien ja seminaarien järjestämiskuluista (mm. esiintyjien matkakulut ja kokouskulut) tuotetut julkaisut ja materiaalit asiantuntijapalvelut Toimisto- ja hankintakulut Tarkempi budjetti hyväksytään ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa. Ammattikorkeakoulukohtainen työskentely ja työrenkaiden kulut jäävät pääsääntöisesti ammattikorkeakoulujen omista budjeteista katettaviksi. toivotaan tukevan taloudellisesti myös opiskelijakuntiensa osallistumista työrenkaiden toimintaan.