Oped-Exo Puolivuotiskatsaus 1/2004

Transkriptio

1 Oped-Exo Puolivuotiskatsaus 1/2004 projektiassistentti Reima Kallinen 1. Opedista Oped-Exoon Oped-Exo on vuonna 2000 alkaneen Oped-työskentelyn kolmas vaihe. Aiemmat vaiheet, vuosina toiminut opintojen edistämisen ja keskeyttämisten vähentämisen kysymyksiä käsitellyt Oped ja vuonna 2003 toiminut opintojen ohjauksen laatukysymyksiin keskittynyt Oped-Laatu loivat pohjan kolmannelle Opetusministeriön rahoittamalla ja Hämeen ammattikorkeakoulun luotsaamalle ammattikorkeakoulujen yhteiselle opintojen ohjauksen kehittämiseen tähtäävälle verkostohankkeelle, joka sai valmisteluvaiheessa nimekseen Oped-Exo (Ex=experitise, asiantuntijuus, o=ohjaaminen) Oped-exon suunnittelu käynnistyi joulukuussa 2003, kun aiempia Oped-projekteja johtanut tutkijayliopettaja Seppo Kolehmainen, Oped-Laadun projektiassistenttina toiminut opiskelija Reima Kallinen ja Opedin kolmannen vaiheen projektipäälliköksi nimetty yliopettaja Birgitta Varjonen kokoontuivat hahmottelemaan hankkeen lähtökohtia. Tammikuun alussa Varjonen aloitti työskentelyn osa-aikaisena (3 pv vkossa) projektipäällikkönä ja Kallinen siirtyi täysipäiväiseksi projektiassistentiksi Oped-Exoon. Hankkeen valmistelutyö jatkui tiiviinä aina maaliskuussa pidettyyn käynnistysseminaariin saakka. Opedin ja Oped-Laadun aikana oli noussut esiin useita kehittämiskohteita, joista valokeilaan tulevaksi kolmeksi vuodeksi päätettiin nostaa kolme keskeistä ohjauksen ongelmakenttää: tuutorointi sekä opettaja- että vertaistuutoroinnin näkökulmasta, opintojen työelämä-vastaavuuden varmistaminen, sekä kokonaisvaltaisten ja koko opiskelijan polun kattavien ohjausjärjestelmien rakentaminen. Oped-Exossa päätettiin jatkaa aiemmissa Oped-vaiheissa hyväksi havaittua, toimijoita tehokkaasti osallistuttavaa ja tietouden jakamista helpottavaa työrengastyöskentelyä. Hankkeeseen päätettiin muodostaa osa-alueiden mukaisesti neljä työrengasta: Laadukkaat ohjausjärjestelmät (LOR), Työelämävastaavuudet (TER), (opettaja-) tuutorointi (TUR) sekä vertaistuutorointi (VTR) työrenkaat. 2. Verkostohankkeet yhteistyöhön Samaan aikaan Oped-Exon kanssa käynnistyi myös joukko muita samoin kolmivuotisia ja OPM:n rahoittamia, ammattikorkeakouluille yhteisiä ns. pääkonttorihankkeita, joiden aihepiirillä on selviä yhtymäkohtia toisiinsa.

2 Opinnäytetöiden kehityshankkeen vetovastuun oli saanut Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Harjoittelun kehittämishankeen pääkonttoriksi oli nimetty Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Virtuaali-ammattikorkeakoulun kehitystyö jatkui Tampereen ammattikorkeakoulun vetämänä, Ura- ja rekrytointipalvelujen kehittäminen puolestaan Lahden ammattikorkeakoulun johdolla. Kuudes vuonna 2004 pääkonttorihanke on Jyväskylän ammattikorkeakoulun vetämä Kaakkois- Aasian kehittämisverkosto. Lisäksi käynnissä tai käynnistymässä on ainakin kolme erillisrahoitettuja, mutta aihepiiriltään tai toiminnaltaan pääkonttorihankkeita lähellä olevia yhteistyöverkostoja ja hankkeita. Nämä ovat Kever-kehittäjäverkosto, Hämeen ammattikorkeakoulun vetämä Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämisprojekti TUPA ja Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun vuonna 2004 käynnistämä amk-opettajuuden kehittämishanke. Projektien päällekkäisyyksien välttämiseksi ja hankkeiden ja verkostojen keskinäisen yhteistyön tehostamiseksi neljän pääkonttorihankkeen vetäjät sekä KeVerin ja opettajuushankkeen edustajat kokoontuivat Lahdessa VeHaryhmän ensimmäiseen kokoukseen. Ryhmän tehtävänä on toimia yhteistyöelimenä ja tiedonvälittäjänä verkostojen ja projektien välillä. Tärkeä osa VeHan toimintaa on yhteydenpito opetusministeriön edustajien kanssa, ja paikalla ensimmäisessä kokouksessa olivat opetusneuvos Osmo Lampinen ja ylitarkastaja Maija Innola sekä suunnittelija Anne-Mari Pyökäri, jonka tehtävänä on seurata pääkonttorihankkeiden käynnistymistä. VeHa-ryhmä totesi, että kaikilla hankkeilla näyttää olevan selkeästi omat tavoitteensa, vaikka aihealueet risteävät useassa kohdassa. Silti hankkeiden välinen yhteistyö nähtiin arvokkaana. VeHa-ryhmän muodostaminen sai kiitosta myös opetusministeriön taholta, sillä aloite ryhmän muodostamiselle tuli hankkeiden vetäjiltä itseltään. Myös Lahden kokouksesta puuttuneet hankkeet ovat ilmaisseet kiinnostuksensa yhteistyöhön ja yhteydenpitoon muiden hankkeiden kanssa. Tulevaisuudessa VeHa-ryhmän kautta tullaan organisoimaan myös yhteisiä, useamman hankkeen ja verkoston aihepiiriä kattavia tapahtumia, kuten seminaareja. Veha-yhteistyön tuloksena päätettiin myös aihealueiltaan toisiaan kenties kaikkien lähimpinä oleville Oped-Exolle ja Ura- ja rekrytointipalvelujen kehittämishankkeelle perustaa yhteinen ohjausryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiinlahden ammattikorkeakoulun rehtori Risto Ilomäki. Asioiden esittelijöiksi nimettiin projektipäälliköt Birgitta Varjonen (Hamk) ja Eija Lantta (Lamk) ja sihteeriksi projektiassistentti Reima Kallinen (Hamk). Ohjausryhmään kuuluvat edellisten lisäksi Hämeen ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Jaakko Helander, opetusjohtaja Tapani Pöykkö (Hamk), suunnittelija Mikko Niskanen (Turun ammattikorkeakoulu) ylitarkastaja Liisa Ampio, Työministeriö ja

3 työvoimasuunnittelija Merja Rusanen, Kunnallinen työmarkkinalaitos sekä SAMOKIN edustaja, ura- ja rekrytointivastaava, Riikka Töytäri (vuosi 2004). Ohjausryhmä kokoontui ensimmäinen kerran Lahdessa , jolloin se hyväksyi kummankin hankkeen projektisuunnitelmat sekä budjetit vuodelle Seuraavan kerran ohjausryhmä kokoontuu syksyllä Oped-Exo käynnistyy Tammi-helmikuun aikana projektipäällikkö ja assistentti valmistelivat projektin käynnistystä ja työrengastyöskentelyn aloitusta. Helmikuun alkupuolella toimitettiin ammattikorkeakouluille ja ensimmäistä kertaa myös opiskelijayhdistyksille hankkeen yhteistyökutsut. Oped-Laadun aikana hyvin toimivaksi todettua www-sivuston käyttöä hankkeen päätiedotuskavana päätettiin jatkaa. Oped-Exon sivuston tekninen toteutus on Hämeen ammattikorkeakoulun mediatekniikan opiskelijan Harri Kortesalon käsialaa, ja sivuston ylläpidosta vastaa projektiassistentti. Työrenkaiden vetäjät nimettiin helmikuussa. Projektipäällikkö otti vedettäväkseen LOR-renkaan ja projektiassistentti VTR-työrenkaan. Kahden muun renkaan vetäjiksi nimettiin paikallisjohtaja Tapio Kostamo Hämeen ammattikorkeakoulusta (TER) ja lehtori Auli Pekkala Haaga instituutin ammattikorkeakoulusta (TUR). LOR-renkaan toiseksi vetäjäksi saatiin opetusjohtaja Tapani Pöykkö Hämeen ammattikorkeakoulusta ja TUR-renkaaseen Arto Saloranta Laureaammattikorkeakoulusta. VTR-renkaan toiseksi veturiksi tuli Oped-Exon tärkeän yhteistyökumppanin ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liiton SAMOK ry:n ura- ja rekrytointivastaava Riikka Töytäri. Työrenkaista kolme (LOR, TER ja TUR) olivat alusta saakka kaikille kiinnostuneille avoimia. Mielenkiinto kaikkia kolmea kohtaan oli suurta, ja ne ovat kevään aikana saaneet yhä uusia jäseniä sanan levitessä mielenkiintoisesta hankkeesta. VTR-renkaan jäsenet nimesi SAMOK ry, joka järjesti opiskelijakunnille avoimen haun helmikuussa. Hakemuksia tuli kahdeksalta opiskelijayhdistykseltä, jotka kaikki otettiin mukaan. Myöhemmin kevään aikana ryhmä täydentyi opettajilla/opintojen ohjaajilla, ja mukaan tuli myöhemmin vielä kolme uutta opiskelijayhdistystä. Kolmelle työrenkaista (LOR, TER ja TUR) muodostettiin ilmoittautumisten perusteella ydinryhmät, jotka jatkoivat työrenkaiden työn täsmentämistä asetettujen tavoitteiden ja projektisuunnitelman pohjalta. Ydinryhmät tarttuivat innolla aihealueisiinsa ja valmistelivat pohjaesitykset toiminnan suuntaviivoista ja periaatteista työrenkaiden starttia varten. Kaikkiin ydinryhmiin kuuluu myös SAMOK ry:n nimeämä opiskelijaedustaja.

4 4. Tapaamisia ja työrengastyöskentelyä Oped-Exon virallinen lähtölaukaus oli Hämeenlinnassa pidetty I yhteisfoorumi. Foorumiin osallistui yli 90 opintojen ohjauksen parissa työskentelevää ja toimivaa henkilö paristakymmenestä ammattikorkeakoulusta ja noin kymmenestä opiskelijakunnasta. Päivän pääpuhujina olivat ylitarkastaja Maija Innola ja suunnittelija Anne-Mari Pyökäri Opetusministeriöstä, aiheinaan Tutkintojen suorittaminen tavoiteajassa ja opintotukijärjestelmän kehittäminen sekä neljä vuotta Opedin parissa kerrannut tutkijayliopettaja Seppo Kolehmainen. Myös kaikki neljä työrengasta kokoontuivat foorumin yhteydessä ensimmäisen kerran. Työrengastyöskentely jatkui kevään aikana eri puolilla Suomea. Nopeimmin liikkeelle lähti VTR, joka kokoontui uudelleen Lahdessa jo 14.4., vajaan kuukauden päästä yhteisfoorumista. VTR:n ensimmäiseksi tavoitteeksi nousi vertaistuutoroinnin nykytilanteen selvittäminen ammattikorkeakoulussa, ja jo olemassa olevan tietämyksen ja kokemusten levittäminen opiskelijakunnasta toiseen. Erityisesti jälkimmäisen tueksi järjestettiin Oped-Exon ja SAMOK ry:n yhteistyönä Kouvolassa VETURI I vertaistuutoritapaaminen, johon osallistui parikymmentä vertaistuutoritoimijaa 11 opiskelijayhdistyksestä. VTR:n toinen kokoontuminen pidettiin Seinäjoella Syksyn aikana VTR aikoo kokoontua kahdesti, ja myös VETURI II tullaan pitämään ennen vuodenvaihdetta. Toisena työrenkaista kokoontui TER Helsingissä 17.5., jolloin paikalla oli nn osallistujaa. Ensimmäiseen tapaamiseen oli haastettu mukaan mm. mediatekniikan opiskelija Arttu Hilttunen Hämeen ammattikorkeakoulusta kertomaan opiskelijan näkökulmasta muutoksien pyörteissä. Ammattikorkeakouluissa jo tehtävää ennakointityötä oli esittelemässä Soili Saikkonen Lahden ammattikorkeakoulusta, jossa työtä on tehty viime vuosina yhteistyössä mm. paikallisen talouselämän kanssa. Tapio Kostamon esittämät case-esimerkit toivat päivään tuulahduksen työelämästä ja valottivat sen osaamisajattelun lähtökohtia ja tavoitteita. TER päätti kokoontua syksyn aikana samaten kahdesti Tampereella aiheena ovat EU:n ja kansainvälistymisen luomat haasteet, ja Riihimäellä aihealuetta lähestytään yrittäjyyden näkökulmasta. TUR-renkaan toinen tapaaminen pidettiin Helsingissä. Tapaamiseen osallistui nn henkilöä. Tapaamisessa kuultiin kolme näkökulmaa opettajatuutorointiin, sen osaamisvaatimuksiin ja haasteisiin, ja iltapäivän ryhmätyöskentelyn aiheena oli tuutoriopettajan osaamistarpeiden analysointi. TUR jatkaa työskentelyä syksyllä Oulussa, johon ryhmä kokoontuu kahdeksi päiväksi LOR-rengas kokoontui Lahdessa Tapaamisesta oli alun perin suunniteltu kaksipäiväistä ensimmäisen päivän ollessa eräänlainen Oped-kertausharjoitus, mutta osallistujien vähyyden takia maanantaipäivä peruuntui. Tiistaina väkeä kuitenkin riitti. Päivän aloitti opiskelijapaneeli, joka toi arvokkaita näkökulmia

5 ohjausjärjestelmien rakentamiseen. Paneelia seurasi kaksi case-esimerkkiä ohjausjärjestelmien rakentamisprosesseista Hämeen ja Vaasan ammattikorkeakouluista. Päivän päätti Outi Kallioisen (HAMK) esitys Strada menetelmistä, jotka on luotu erityisesti strategisten suunnitelmien jalkauttamiseen ja soveltuvat siten myös kokonaisvaltaisten ohjausjärjestelmien käytäntöön saattamiseen. Päivän aikana LOR-renkaan jäsenet myös sopivat tulevasta työskentelystä, ja seuraava kokoontuminen pidetään Tampereella Veha-ryhmän, I yhteisfoorumin ja työrengastyöskentelyn ohella Oped-Exo on alkuvuoden aikana ollut esillä myös lukuisissa muissa tapahtumissa. Projektipäällikkö esitteli hanketta mm. ohjaus- ja neuvontapalvelujen kehittämispäivillä Haaga instituutin ammattikorkeakoulussa sekä ARENE ry:n vuotuisilla ammattikorkeakoulupäivillä. Hanke oli esillä myös muissa kevään aikana käynnistettyjen hankkeiden aloitusseminaareissa. Oped-Exon ensimmäistä puolivuotiskautta on leimannut yhä kasvava innostus opintojen ohjauksen kehittämistä kohtaan. Kesäkuun alkuun mennessä työrenkaisiin on ilmoittautunut jo yli sata toimijaa 24 ammattikorkeakoulusta ja 12 opiskelijayhdistyksestä sekä SAMOK ry:stä, tehden Oped-Exosta aidosti valtakunnallisen, ammattikorkeakoulujen yhteisen verkostohankkeen.