LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 5 VUODEN 2012 YLEISEEN TALOUSARVIOON YLEINEN TULOTAULUKKO. MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2012) 536 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 5 VUODEN 2012 YLEISEEN TALOUSARVIOON YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio FI FI

2 LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 5 VUODEN 2012 YLEISEEN TALOUSARVIOON YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio 2

3 Euroopan komissio ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 314 artiklan yhdessä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 a artiklan kanssa, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/ ja erityisesti sen 37 artiklan, 1 päivänä joulukuuta 2011 hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi , 20 päivänä huhtikuuta 2012 hyväksytyn lisätalousarvion nro 1/2012 3, 12 päivänä kesäkuuta 2012 hyväksytyn lisätalousarvion nro 2/2012 4, 5 päivänä heinäkuuta 2012 hyväksytyn lisätalousarvion nro 3/2012 5, 20 päivänä kesäkuuta 2012 hyväksytyn lisätalousarvioesityksen nro 4/2012 6, ja esittää budjettivallan käyttäjälle lisätalousarvioesityksen nro 5 vuoden 2012 talousarvioon. MUUTOKSET PÄÄLUOKITTAISEEN TULO- JA MENOTAULUKKOON Muutokset pääluokittaiseen tulo- ja menotaulukkoon ovat saatavilla Eur-Lexissä ( Muutosten englanninkielinen toisinto esitetään tiedoksi tämän asiakirjan budjettiteknisenä liitteenä EYVL L 248, , s. 1. EUVL L 56, , s. 1. EUVL L 184, , s. 1. EUVL L 214, , s. 1. EUVL L 221, , s. 1. KOM(2012) 340 lopullinen. 3

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO EU:N SOLIDAARISUUSRAHASTON VAROJEN KÄYTTÖÖNOTTO EU:N SOLIDAARISUUSRAHASTON VAROJEN KÄYTTÖÖNOTON RAHOITTAMINEN BUDJETTIKOHDAN MUUTTAMINEN TIIVISTELMÄTAULUKKO RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

5 1. JOHDANTO Tässä vuotta 2012 koskevassa lisätalousarvioesityksessä (LTE) nro 5 tarkistetaan seuraavat seikat: EU:n solidaarisuusrahastosta otetaan käyttöön yhteensä euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina Italian Emilia-Romagnassa toukokuussa 2012 tapahtuneiden maanjäristysten johdosta. muutetaan budjettikohtaa Valmistelutoimi Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi 2011 korvaamalla sen maksumäärärahojen kohdalla oleva merkintä merkinnällä pro memoria (p.m.), jotta loppumaksut voidaan suorittaa. 2. EU:N SOLIDAARISUUSRAHASTON VAROJEN KÄYTTÖÖNOTTO Voimakas maanjäristys, jonka voimakkuus oli 5,9 Richterin asteikolla, ravisteli 20. toukokuuta 2012 laajoja alueita Pohjois-Italiassa ja aiheutti vakavia vahinkoja monissa kaupungeissa ja kylissä, erityisesti maanjäristyksen pintakeskuksen ympärillä, lähinnä Emilia-Romagnan alueella Modenan ja Ferraran maakunnissa. Toinen voimakas maanjäristys, jonka voimakkuus oli 5,8 Richterin asteikolla, tapahtui 29. toukokuuta, ja sen pintakeskus oli hieman edellisestä järistyksestä länteen. Kummankin maanjäristyksen jälkeen koettiin vakavia jälkijäristyksiä. Maanjäristyksissä kuoli 27 ihmistä, loukkaantui 350 ja jouduttiin evakuoimaan. Rakennukset, infrastruktuuri, yritykset, teollisuuslaitokset, maatalous ja tärkeä kulttuuriperintösektori kärsivät laajasti vakavia vahinkoja. Italia haki tämän vuoksi rahoitustukea Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta. Komission yksiköt ovat tutkineet hakemuksen perusteellisesti neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 ja erityisesti sen 2, 3 ja 4 artiklan mukaisesti. Seuraavassa on esitetty yhteenveto tärkeimmistä arviointiperusteista: 1) Italian hakemus jätettiin komissioon 27. heinäkuuta 2012 eli kymmenen viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 20. toukokuuta ) Maanjäristykset ovat luonnonkatastrofi, joten ne kuuluvat solidaarisuusrahaston pääsoveltamisalaan. Kaksi pääjäristystä ja sadat jälkijäristykset tapahtuivat muutaman viikon aikana. Järistysten vaikutukset keskittyivät kahteen Emilia-Romagnan maakuntaan. ulottuivat lähimaakuntiin ja Veneton ja Lombardian alueille. Kun useita samanlaisia tapahtumia kohdistuu samaan alueeseen suhteellisen lyhyellä aikavälillä, tapahtumia pidetään solidaarisuusrahaston vakiintuneen käytännön mukaan yhtenä luonnonkatastrofina. 3) Rahoitustuen määrä lasketaan välittömien vahinkojen kokonaismäärän perusteella. Italian viranomaiset arvioivat välittömien vahinkojen kokonaismääräksi euroa. Määrä on 0,86 prosenttia suhteessa Italian BKTL:ään ja lähes neljä kertaa suurempi kuin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotolle asetettu kynnysarvo, joka on vuonna 2012 Italian osalta miljoonaa euroa (3 miljardia vuoden 2002 hintoina). Välittömien vahinkojen arvioitu kokonaismäärä ylittää käyttöönottokynnyksen, joten katastrofi täyttää suuren luonnonmullistuksen kriteerit ja kuuluu näin asetuksen (EY) N:o 2012/2002 soveltamisalaan. 4) Hakemuksessa esitetään melko yksityiskohtainen kuvaus katastrofin vaikutuksista ja ala- ja aluekohtaisesti eritelty arvio vahingoista. Kansallisen väestönsuojeluviraston kokoamat tiedot on otettu huomioon. Tietojen mukaan maanjäristykset aiheuttivat vakavia vahinkoja alueen perusinfrastruktuurille, asunnoille, julkisille rakennuksille, yrityksille ja alueen merkittävälle kulttuuriperinnölle. Ne aiheuttivat vakavia ongelmia lähes miljoonalle ihmiselle Emilia- 5

6 Romagnan, Veneton ja Lombardian alueella 106 kunnassa kuuden maakunnan alueella. Suurin osa vahingoista (lähes 92 prosenttia) tapahtui Emilia-Romagnassa ja erityisesti Modenan, Ferraran, Bolognan ja Reggio-Emilian maakunnissa. Vahingot kohdistuivat vähemmässä määrin Lombardiaan (lähes 8 prosenttia) ja Venetoon (0,4 prosenttia). Yksistään Emilia-Romagnassa noin ihmistä joutui lähtemään kodeistaan ja etsimään väliaikaista majoitusta. Suuri osa väestöstä on löytänyt majoituksen itse ja saa valtiolta tukea. Noin ihmistä on hakenut majoitusapua, ja heitä varten pelastuspalveluyksiköiden täytyi perustaa noin 90 hätämajoitusleiriä ja sisämajoituspaikkaa. 5) Maanjäristysten vaikutusalue on tiheään asuttua ja sen talous on pitkälle kehittynyttä. Alueella on runsaasti eri teollisuusalojen yrityksiä, joista monet ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Yrityksille koitui ennennäkemätöntä tuhoa, kun suuri osa teollisuusrakennuksista romahti. Vaarana on, että yritykset siirtävät toimintansa muille alueille. Maatalousyrittäjien vahingot ovat merkittävät, ja vaikutuksista sellaisiin tuotteisiin kuin Grana Padano- ja Parmigiano Reggiano -juustot ja balsamiviinietikka odotetaan dramaattisia. Kaiken kaikkiaan katastrofin odotetaan vähentävän tuotantoa, kauppaa, maataloutta ja muuta talouden toimintaa merkittävästi. Vahingot, joita on aiheutunut alueen rikkaalle kulttuuriperinnölle, ovat erityisen merkittäviä. Niiden arviointi on hyvin vaikeaa, ja tätä seikkaa käsitellään hakemuksessa perusteellisesti. Tällä hetkellä vahingot arvioidaan yksistään Emilia-Romagnan osalta miljoonaksi euroksi. 6) Komission yksiköt ovat todenneet, että tapahtuman suuruusluokka ja vahinkojen arviointiin käytettävissä ollut lyhyt aika huomioon ottaen Italian viranomaisten menetelmät eri vahinkolajien arvioimiseen ovat yleisesti ottaen riittävän tarkkoja ja uskottavia. 7) Italian viranomaiset ovat arvioineet, että asetuksen (EY) N:o 2012/ artiklan 2 kohdan mukaisten tukikelpoisten välttämättömien hätätoimien kustannukset ovat euroa. Kustannukset on jaoteltu asetuksessa säädettyihin neljään luokkaan: A) infrastruktuurin pikainen korjaaminen toimintakuntoon, B) tilapäismajoitus ja pelastuspalvelut, C) suojaava infrastruktuuri ja kulttuuriperinnön välitön suojelu sekä D) katastrofialueiden raivaus. Selvästi suurin osa hätätoimien kustannuksista eli yli 465 miljoonaa euroa koskee noin ihmisen väliaikaista majoittamista jopa kolmeksi vuodeksi. Tästä summasta noin 155 miljoonaa euroa liittyy asuntomoduuleihin. Lähes 90 miljoonaa euroa liittyy perusinfrastruktuurin korjaamiseen ja yli 60 miljoonaa euroa pelastuspalvelujen kustannuksiin. Rahastosta rahoitettavien toimenpiteiden tyypit määritellään niiden täytäntöönpanoa koskevassa sopimuksessa. 8) Katastrofialueet ovat rakennerahastojen ( ) mukaan tukikelpoisia alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteeseen kuuluvina alueina. 9) Italian viranomaiset ovat ilmoittaneet, etteivät tukikelpoiset vahingot kuulu vakuutusturvan piiriin. Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan Italian toukokuussa 2012 tapahtuneiden maanjäristysten vuoksi tekemän hakemuksen hyväksymistä suurkatastrofin kriteerien perusteella ja tuen myöntämistä solidaarisuusrahastosta. 3. EU:N SOLIDAARISUUSRAHASTON VAROJEN KÄYTTÖÖNOTON RAHOITTAMINEN Solidaarisuusrahaston vuosittain käytettävissä oleva kokonaismääräraha on miljardi euroa. Koska rahasto on perustettu solidaarisuuden tukemiseksi, komissio katsoo, että rahastosta maksettavan tuen olisi oltava porrasteista. Tämä tarkoittaa, että asetetun kynnysarvon (0,6 prosenttia suhteessa BKTL:oon tai 3 miljardia euroa vuoden 2002 hintoina sen mukaan, kumpi näistä on pienempi) ylittävien vahinkojen osalta olisi aiemman käytännön mukaisesti sovellettava suurempaa tukiintensiteettiä kuin kynnysarvon alle jäävien vahinkojen osalta. Suurkatastrofien vuoksi myönnettävä tuki on aikaisemmin ollut kynnysarvon alle jäävältä osuudelta 2,5 prosenttia ja kynnysarvon ylittävältä osuudelta 6 prosenttia kaikista välittömistä vahingoista. Solidaarisuusrahastosta 6

7 myönnettävän tuen laskutapa on määritetty solidaarisuusrahaston vuosikertomuksessa , ja neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet sen. Tässä tapauksessa ehdotetaan, että sovelletaan edellä mainittuja prosenttiosuuksia ja myönnetään seuraavat tukimäärät: Italia maanjäristykset vuonna 2012 Hyväksytyt välittömät vahingot ,498 miljoonaa Kynnysarvo miljoonaa 2,5 prosentin mukaan laskettu määrä 6 prosentin mukaan laskettu määrä (euroina) Tuen ehdotettu kokonaismäärä Yhteensä Maksumäärärahojen rahoittamisen osalta komission yksiköt päivittävät parhaillaan tämän vuoden loppuun ulottuvia maksutarve-ennusteitaan ja esittävät maksumäärärahojen mukauttamista koskevat pyyntönsä. Alustava analyysi mahdollisuudesta kattaa joidenkin budjettikohtien lisääntynyt maksumäärärahatarve toisissa budjettikohdissa muuten käyttämättä jäävillä määrärahoilla viittaa siihen, että vuoden lopussa maksumäärärahoja on yleisesti liian vähän, minkä vuoksi komissio aikoo antaa lokakuun puolivälissä lisätalousarvioesityksen (LTE nro 6/2012). Tämän seurauksena komissio ehdottaa maksumäärärahojen lisäämistä solidaarisuusrahaston käyttöönoton rahoittamiseksi. Komissio kehottaa toimimaan nopeasti tuen toimittamiseksi katastrofialueille ja varmistamaan tuen maksamisen, kun ehdotus on hyväksytty. Jos ehdotuksen hyväksyminen ja toteuttamissopimuksen tekeminen kyseisen jäsenvaltion kanssa kuitenkin viivästyy, voidaan joutua turvautumaan varainhoitoasetuksen 9 artiklan säännöksiin (määrärahojen siirtäminen). 4. BUDJETTIKOHDAN MUUTTAMINEN Euroopan vapaaehtoistyön teemavuoden 2011 valmistelutoimi perustettiin vuonna Varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaan valmistelutoimia vastaavat maksusitoumusmäärärahat voidaan ottaa talousarvioon enintään kolmeksi peräkkäiseksi varainhoitovuodeksi. Maksut voidaan kuitenkin suorittaa loppuun tämän jälkeenkin. Muiden toimien ohessa vuonna 2010 allekirjoitettiin Alliancen (European Centre of Volunteering) kanssa avustussopimus, joka koskee kansalaisyhteiskunnan toimien koordinointia Euroopan tasolla Euroopan vapaaehtoistyön teemavuoden 2011 puitteissa (vapaaehtoistyön politiikkaohjelman laatiminen, aktivointi, valmiuksien luominen ja tiedon levittäminen). Ennakkorahoitus maksettiin vuonna Loppuraportti ja loppumaksupyyntö saatiin vasta kesäkuun lopulla Loppumaksun kattamiseksi komissio tekee talousarvion luvussa sisäisen siirron. Varainhoitoasetuksen 25 artiklan mukaan määrärahoja voidaan kuitenkin siirtää vain budjettikohtaan, jossa on hyväksyttyjä määrärahoja tai johon on tehty merkintä pro memoria (p.m.). Vuoden 2012 talousarviossa kyseisessä kohdassa Valmistelutoimi Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi 2011 on maksumäärärahojen kohdalla kuitenkin vain, joten siirto ei ole mahdollinen. Siksi ehdotetaan, että se korvataan merkinnällä p.m., jotta siirto voidaan tehdä. 7

8 5. TIIVISTELMÄTAULUKKO RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN Rahoituskehys Otsake/alaotsake Vuoden 2012 rahoituskehys Talousarvio 2012 (ml. LT nro 1-3/2012 ja LTE nro 4/2012) LTE nro 5/2012 Talousarvio 2012 (ml. LT nro 1-3/2012 ja LTE nro 4-5/2012) MSM MM MSM MM MSM MM MSM MM 1. KESTÄVÄ KASVU 1 a. Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky Liikkumavara b. Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio Liikkumavara Yhteensä Liikkumavara LUONNONVAROJEN SUOJELU JA HALLINTA josta markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet Yhteensä Liikkumavara KANSALAISUUS, VAPAUS, TURVALLISUUS JA OIKEUS 3 a. Vapaus, turvallisuus ja oikeus Liikkumavara b. Kansalaisuus Liikkumavara Yhteensä Liikkumavara EU MAAILMANLAAJUISENA TOIMIJANA Liikkumavara HALLINTO Liikkumavara Yhteensä Liikkumavara Euroopan globalisaatiorahastoa ei oteta huomioon laskettaessa otsakkeen 1 a liikkumavaraa (500 miljoonaa euroa). Enimmäismäärän ylittävät 50 miljoonaa euroa rahoitetaan joustovälineestä. EU:n solidaarisuusrahastoa koskeva määrä otetaan talousarvioon ylittämällä rahoituskehyksen asianomaisten otsakkeiden määrät, kuten 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten sopimuksessa määrätään (EUVL C 139, ). Otsakkeen 4 vuoden 2012 marginaalissa ei oteta huomioon hätäapuvarauksen määrärahoja (258,9 miljoonaa euroa). Enimmäismäärän ylittävät 150 miljoonaa euroa rahoitetaan joustovälineestä. Otsakkeen 5 enimmäismäärään nähden jäävää liikkumavaraa laskettaessa on otettu huomioon vuosien rahoituskehykseen sisältyvä alaviite 1, joka koskee henkilöstön eläkejärjestelmään suorittamia maksuja (84 miljoonaa euroa). 8

9 9