LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VUODEN 2011 YLEISEEN TALOUSARVIOON. MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III - Komissio. (komission esittämä)

Transkriptio

1 FI FI FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel KOM(2011) 154 lopullinen LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VUODEN 2011 YLEISEEN TALOUSARVIOON MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III - Komissio (komission esittämä) FI FI

3 LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VUODEN 2011 YLEISEEN TALOUSARVIOON MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III - Komissio Euroopan komissio ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 314 artiklan yhdessä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan kanssa, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/ ja erityisesti sen 37 artiklan, 15 päivänä joulukuuta 2010 hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2011, 14 päivänä tammikuuta 2011 hyväksytyn lisätalousarvioesityksen nro 1/2011 2, ja esittää budjettivallan käyttäjälle lisätalousarvioesityksen nro 2 vuoden 2011 talousarvioon. MUUTOKSET PÄÄLUOKITTAISEEN TULO- JA MENOTAULUKKOON Muutokset pääluokittaiseen tulo- ja menotaulukkoon ovat saatavilla Eur-Lexissä ( Pääluokittaisen tulo- ja menotaulukon muutosten englanninkielinen toisinto esitetään tiedoksi tämän asiakirjan budjettiteknisenä liitteenä. 1 2 EYVL L 248, , s. 1. KOM(2011) 9. FI 2 FI

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto Slovenia Kroatia Tšekki Päätelmä Rahoitus Tiivistelmätaulukko rahoituskehyksen otsakkeittain JOHDANTO Lisätalousarvioesitys (LTE) nro 2 vuoden 2011 talousarvioon kattaa yhteensä euron käyttöönoton EU:n solidaarisuusrahastosta maksusitoumus- ja maksumäärärahoina rankkasateiden Sloveniassa, Kroatiassa ja Tšekissä aiheuttamien vaikutusten johdosta. 2. EU:N SOLIDAARISUUSRAHASTON VAROJEN KÄYTTÖÖNOTTO 2.1. Slovenia (1) Hakemus jätettiin komissioon 26. marraskuuta 2010 eli kymmenen viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 17. syyskuuta Slovenian viranomaiset hakevat korvausta vahingoista, jotka aiheutuivat syyskuuta 2010 esiintyneitä rankkasateita seuranneista tulvista. (2) Kyseessä on luonnonkatastrofi, joten se kuuluu solidaarisuusrahaston soveltamisalaan. (3) Slovenian viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi euroa. Kyseinen kokonaismäärä on 115,45 prosenttia Sloveniaan vuonna 2010 sovellettavasta tavanomaisesta solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton kynnysarvosta, joka on 217,669 miljoonaa euroa (eli 0,6 prosenttia suhteessa Slovenian bruttokansantuloon vuoden 2008 tietojen perusteella). (4) Välittömien vahinkojen arvioitu 251,3 miljoonan euron kokonaismäärä ylittää solidaarisuusrahaston varojen Sloveniaan sovellettavan käyttöönottokynnyksen, joten katastrofi täyttää neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 mukaiset suuren luonnonkatastrofin kriteerit ja kuuluu näin solidaarisuusrahaston soveltamisalaan. Rahoitustuen määrä lasketaan välittömien vahinkojen kokonaismäärän perusteella. Rahoitustukea saa käyttää ainoastaan asetuksen 3 artiklassa määriteltyjen ensisijaisten hätätoimien toteuttamiseen. (5) Tulvakatastrofin vaikutukset kohdistuivat Slovenian 210 kunnasta 137:ään ja aiheuttivat laajaa vahinkoa infrastruktuurille, yrityksille ja yksityisomaisuudelle. Tulvien alle jäi yhteensä rakennusta, mm. 127 yrityksen tilat. Infrastruktuurin FI 3 FI

5 osalta vahinkoja aiheutui 91 sillalle sekä 550 km:lle maanteitä ja km:lle paikallisteitä. Kodeistaan jouduttiin evakuoimaan 296 henkilöä. Lisäksi Slovenian kulttuuriperintö vahingoittui useilla alueilla, mm. Kostanjevica na Krkin ja Krškon kaupunkien koko historialliset keskustat jäivät tulvan alle ja Piranin lähellä sijaitsevat suola-altaat kärsivät vaurioita. Slovenian viranomaiset ovat esittäneet perusteellisen hakemuksen ja toimittaneet vakuuttavat todisteet katastrofin laajuudesta. (6) Asetuksen (EY) N:o 2012/ artiklan 2 kohdan nojalla tukikelpoisten toimien kustannukset ovat arviolta 171,3 miljoonaa euroa, ja ne voidaan jaotella toimenpidetyypin mukaan. Suurin osa hätätoimista aiheutuneista kustannuksista (yli 73 miljoonaa euroa) liittyy vesi- ja jätevesihuollon kustannuksiin. (7) Vahinkojen kohteena ollut alue on rakennerahastojen ( ) mukaan tukikelpoinen lähentymisalue. Slovenian viranomaiset eivät ole ilmoittaneet komissiolle aikomuksesta käyttää muita yhteisön rahoituksen lähteitä tulvien seurausten hoitamiseen. (8) Slovenian viranomaiset ovat ilmoittaneet, etteivät tukikelpoiset vahingot kuulu vakuutusturvan piiriin Kroatia Kroatiaa koettelivat syyskuuta 2010 rankkasateet, jotka aiheuttivat voimakkaita tulvia erityisesti maan länsiosissa. Katastrofi aiheutti suuria vahinkoja infrastruktuurille, maataloudelle sekä yksityisomaisuudelle. (1) Hakemus taloudellisen tuen saamiseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta esitettiin komissiolle 25. marraskuuta 2010 eli kymmenen viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot todettiin 17. syyskuuta (2) Kyse on luonnonkatastrofista. Kroatian viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi euroa. Koska määrä jää alle 275,804 miljoonan euron kynnysarvon (0,6 prosenttia suhteessa Kroatian BKTL:oon vuonna 2008), katastrofi ei täytä neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 määriteltyjä suuren luonnonkatastrofin kriteerejä. Kroatiaa koetteli kuitenkin sama tulvakatastrofi, joka Sloveniassa johti suurkatastrofiin. Sen vuoksi Kroatian tapauksessa todettiin täyttyvän neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/ artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa määritelty edellytys, jonka mukaan rahastosta voidaan poikkeuksellisesti myöntää tukea myös rajanaapurina oleville jäsenvaltioille, joita on koetellut sama katastrofi. Kroatia on oikeutettu tukeen EU:n solidaarisuusrahastosta, sillä se neuvottelee parhaillaan EU:n jäsenyydestä. (3) Tulvien vaikutuksista ja seurauksista Kroatian viranomaiset toteavat, että yli yksityiskotia (taloa ja asuntoa) jäi tulvan alle ja monia perheitä oli evakuoitava. Novigradin Lapidarium-museon raportoitiin kärsineen vakavia vahinkoja. Myös energia-, vesi- ja jätevesi-infrastruktuurille sekä liikenne-, koulutus- ja terveydenhuoltoinfrastruktuurille aiheutui merkittäviä vaurioita, joiden seurauksena esiintyi mm. sähkökatkoksia ja tieliikenne tukkiutui, jolloin välittömiin toimiin ryhtyminen vaikeutui. Eniten vahinkoja aiheutui kuitenkin maataloudelle yhteensä yli 7 miljoonaa euroa kokonaisvahingoista. FI 4 FI

6 (4) Kroatian viranomaiset ovat arvioineet, että neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/ artiklan 2 kohdan mukaisten tukikelpoisten välttämättömien hätätoimien kustannukset ovat euroa. Kustannukset on jaoteltu toimenpidetyypeittäin. Suurin osa kustannuksista koskee katastrofin kohteeksi joutuneiden alueiden raivaamista (arvioitu suuruus 16 miljoonaa euroa). (5) Kroatian viranomaiset ovat ilmoittaneet, ettei tulvakatastrofin välittömien vaikutusten edellyttämiin toimenpiteisiin käytetä muita yhteisön varoja (esim. IPA-rahoitusta) Tšekki Tšekin pohjoisosat kärsivät elokuun 2010 alussa poikkeuksellisista rankkasateista, jotka aiheuttivat jokien tulvimisen yli äyräiden. Tämän seurauksena ihmiset joutuivat jättämään kotinsa ja julkiselle infrastruktuurille, yksityiskodeille, maataloudelle ja yrityksille aiheutui vahinkoa. (1) Hakemus jätettiin komissioon 14. lokakuuta 2010 eli kymmenen viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 7. elokuuta (2) Kyseessä on luonnonkatastrofi, joten se kuuluu solidaarisuusrahaston soveltamisalaan. (3) Tšekin viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi euroa. Kyseinen kokonaismäärä on noin 53 prosenttia Tšekkiin vuonna 2010 sovellettavasta tavanomaisesta solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton kynnysarvosta, joka on 824,03 miljoonaa euroa (eli 0,6 prosenttia suhteessa BKTL:oon vuoden 2008 tietojen perusteella). (4) Koska vahinkojen kokonaismäärä jää alle solidaarisuusrahaston tuen käyttöönoton tavanomaisen kynnysarvon, hakemusta tarkasteltiin asetuksen (EY) N:o 2012/ artiklan 2 kohdan viimeisen alakohdan perusteella, joka koskee ns. poikkeuksellisia alueellisia katastrofeja. Kyseisessä alakohdassa säädetään edellytyksistä, joiden täyttyessä solidaarisuusrahastosta voidaan myöntää tukea poikkeuksellisissa tilanteissa. Kyseisen alakohdan mukaan rahastosta voidaan poikkeustapauksessa myöntää tukea alueelle silloin kun aluetta on koetellut sellainen poikkeuksellinen katastrofi, pääasiassa luonnonkatastrofi, jolla on vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia huomattavan väestönosan elinoloihin ja talouden vakauteen alueella. Asetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa määriteltyihin syrjäisiin ja eristyneisiin alueisiin, kuten saaristoalueisiin ja syrjäisimpiin alueisiin. Vaikutusten kohteena olleet Tšekin alueet eivät kuulu tähän ryhmään. Asetuksessa kehotetaan arvioimaan poikkeuksellista alueellista katastrofia koskevien säännösten nojalla esitettyjä hakemuksia erittäin tarkasti. (5) Solidaarisuusrahaston vuosikertomuksessa ( ) 3 komissio toteaa alueellista katastrofia koskevien kriteerien tarkoituksenmukaisen soveltamisen kansallisella tasolla edellyttävän, että erotetaan toisistaan vakavat alueelliset ja toisaalta pelkästään paikalliset tapahtumat. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti paikalliset tapahtumat kuuluvat kansallisten viranomaisten vastuualueeseen, kun taas alueellisten katastrofien 3 Vuosikertomus ja kertomus uuden välineen ensimmäisenä soveltamisvuonna saaduista kokemuksista, KOM(2004) 397 lopullinen, FI 5 FI

7 yhteydessä voidaan harkita tuen myöntämistä solidaarisuusrahastosta. Hakemuksen mukaan tulvat kohdistuivat yhteen yhtenäiseen Tšekin alueeseen eli Liberecin lääniin (Liberecký kraj) ja sen viereiseen Děčínin alueeseen, joka kuuluu Ústín lääniin (Ústecký kraj). Liberecin lääni rajautuu Puolaan ja Saksaan, ja Děčínin alue Saksaan. Suurin sademäärä ja pahin tulva aiheutuivat Neisse-joen ja osittain Elbe-joen valumaalueilla. (6) Yksi asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetyistä rahaston varojen poikkeuksellisen käyttöönoton edellytyksistä on, että katastrofi on aiheuttanut vahinkoa suurelle osalle sen alueen väestöstä, jota hakemus koskee. Tšekin hakemuksessa todetaan, että Liberecin läänissä katastrofilla oli välittömiä vaikutuksia asukkaaseen 81 kunnassa (läänin kokonaisväestö on henkeä). Děčínin alueella vaikutukset kohdistuivat 43 kuntaan ja lähes 90 prosenttiin väestöstä. Esitetyt todisteet ovat vakuuttavia ja ne voidaan hyväksyä. (7) Kun tarkastellaan edellytystä osoittaa vakavat ja pitkäaikaiset vaikutukset elinoloille ja talouden vakaudelle alueella, hakemuksessa korostetaan elintärkeiden infrastruktuurien (kuten liikenne-, vesi- ja energiainfrastruktuurien) tuhoutumista, yrityksiin kohdistuneita vaikutuksia ja vakavia vahinkoja suurelle määrälle yksityiskoteja. Annettujen tietojen mukaan Liberecin läänissä vaurioitui taloa ja 220 kerrostaloa ja Děčínin alueella taloa ja 48 kerrostaloa, monet niistä korjauskelvottomiksi. Lähes ihmistä oli sijoitettava tilapäismajoitukseen. Kaasun- ja sähkönjakelu keskeytyi, ja lukuisat yksittäiset juomavesilähteet saastuivat. Liberecin läänissä tuhoutui seitsemän pääteiden siltaa ja 198 pienemmillä teillä olevaa siltaa. Děčínin alueella tuhoutui 146 siltaa. Teitä vaurioitui 195 km:n matkalta. Eräs rautatieosuus jouduttiin sulkemaan usean kuukauden ajaksi. Yksityisyritykset menettivät koneita, laitteita, varastoa tai tarvikkeita, joita ei useimmiten ollut vakuutettu, ja nyt yritykset ovat vaarassa joutua lopettamaan toimintansa. Alueen työllisyyden kannalta pahimmat vahingot kohdistuivat matkailualaan, joka on yksi alueen tärkeimmistä taloudellisista tekijöistä. Tulvien takia matkailijoiden määrä Liberecin läänissä väheni yli 40 prosenttia. Myös matkailuinfrastruktuurille aiheutui suuria vaurioita. Maatalousmaata tuhoutui 165,5 hehtaaria, ja viljasatoa ei voitu korjata 400 hehtaarin alueelta, rapsisatoa 100 hehtaarin alueelta. Kaiken kaikkiaan Liberecin läänissä talous taantui 15 prosenttia kahden kuukauden kuluessa tulvista. Lisäksi elpymistä haittaa vakavasti viime vuosien taloudellinen taantuma ja se, ettei käytettävissä ole julkisia varoja elintärkeiden infrastruktuurien ja muiden vahinkojen korjaamiseksi nopeasti. Täyden paluun normaaliolosuhteisiin odotetaan vievän useita vuosia. (8) Asetuksen (EY) N:o 2012/ artiklan 2 kohdan nojalla tukikelpoisten toimien kustannukset ovat arviolta euroa, ja ne voidaan jakaa neljään ryhmään: A) infrastruktuurin pikainen korjaaminen toimintakuntoon, B) tilapäismajoitus ja pelastuspalvelut, C) tulvilta suojaava infrastruktuuri ja kulttuuriperinnön välitön suojelu sekä D) katastrofialueiden raivaus. Suurin osa hätätoimista aiheutuneista kustannuksista (195 miljoonaa euroa) liittyy liikenneinfrastruktuurin kustannuksiin. (9) Vahinkojen kohteena ollut alue on rakennerahastojen ( ) mukaan tukikelpoinen lähentymisalue. Tšekin viranomaiset ilmoittivat, ettei kyseisiä rahoitusvaroja kohdenneta uudelleen näille alueille. FI 6 FI

8 (10) Tšekin viranomaiset totesivat, että tukikelpoiset kustannukset eivät kuulu vakuutusturvan piiriin Päätelmä Edellä esitetyistä syistä ehdotetaan, että hyväksytään Slovenian, Kroatian ja Tšekin esittämät hakemukset, jotka koskevat elo- ja syyskuun 2010 tulvakatastrofeja, ja että näissä tapauksissa otetaan käyttöön solidaarisuusrahaston varoja. 3. RAHOITUS Solidaarisuusrahaston vuosittain käytettävissä oleva kokonaismääräraha on miljardi euroa. Koska rahasto on perustettu solidaarisuuden tukemiseksi, komissio katsoo, että rahastosta maksettavan tuen olisi oltava porrasteista. Tämä tarkoittaa, että asetetun kynnysarvon (0,6 prosenttia suhteessa BKTL:oon tai 3 miljardia euroa vuoden 2002 hintoina sen mukaan, kumpi näistä on pienempi) ylittävien vahinkojen osalta olisi aiemman käytännön mukaisesti sovellettava suurempaa tuki-intensiteettiä kuin kynnysarvon alle jäävien vahinkojen osalta. Suurkatastrofien perusteella myönnettävä tuki on aikaisemmin ollut kynnysarvon alle jäävältä osuudelta 2,5 prosenttia ja kynnysarvon ylittävältä osuudelta 6 prosenttia kaikista välittömistä vahingoista. Poikkeuksellisten alueellisten katastrofien tai naapurimaahan liittyvien katastrofien perusteella myönnettävä tuki on 2,5 prosenttia kaikista välittömistä vahingoista. Solidaarisuusrahastosta myönnettävän tuen laskutapa on määritetty solidaarisuusrahaston vuosikertomuksessa , ja neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet sen. Tässä tapauksessa ehdotetaan, että sovelletaan edellä mainittuja prosenttiosuuksia ja myönnetään seuraavat tukimäärät: Tuensaajavaltio Välittömät vahingot Kynnysarvo 2,5 prosentin mukaan laskettu määrä 6 prosentin mukaan laskettu määrä (euroa) Tuen ehdotettu kokonaismäärä Slovenia syyskuun 2010 tulvat, suurkatastrofi Kroatia syyskuun 2010 tulvat, naapurimaahan liittyvä kriteeri Tšekki elokuun 2010 tulvat Yhteensä Tämän korvaussumman suorittamisen jälkeen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoista vähintään 25 prosenttia jää käytettäväksi vuoden viimeisen neljänneksen aikana, kuten asetuksen (EY) N:o 2012/ artiklan 2 kohdassa edellytetään. FI 7 FI

9 4. TIIVISTELMÄTAULUKKO RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN Rahoituskehys Otsake/alaotsake 1. KESTÄVÄ KASVU 1a. Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky Talousarvio 2011 Talousarvio 2011 Vuoden 2011 rahoituskehys LTE nro 2/2011 (sisältää LTE:n nro 1/2011) (sisältää LTE:t nrot 1 2/2011) MSM MM MSM MM MSM MM MSM MM b. Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio Yhteensä Liikkumavara LUONNONVAROJEN SUOJELU JA HALLINTA josta markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet Yhteensä Liikkumavara KANSALAISUUS, VAPAUS, TURVALLISUUS JA OIKEUS 3a. Vapaus, turvallisuus ja oikeus b. Kansalaisuus Yhteensä Liikkumavara EU MAAILMANLAAJUISENA TOIMIJANA 6 Liikkumavara HALLINTO Liikkumavara YHTEENSÄ Liikkumavara Euroopan globalisaatiorahastoa ei oteta huomioon laskettaessa otsakkeen 1 a liikkumavaraa (500 miljoonaa euroa). Enimmäismäärän ylittävät 34 miljoonaa euroa rahoitetaan joustovälineestä. EU:n solidaarisuusrahastoa koskeva määrä otetaan talousarvioon ylittämällä rahoituskehyksen asianomaisten otsakkeiden määrät, kuten 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten sopimuksessa määrätään (EUVL C 139, ). Otsakkeen 4 vuoden 2011 liikkumavara ei sisällä hätäapuvarauksen määrärahoja (253,9 miljoonaa euroa). Enimmäismäärän ylittävät 71 miljoonaa euroa rahoitetaan joustovälineestä. Otsakkeen 5 enimmäismäärään nähden jäävää liikkumavaraa laskettaessa on otettu huomioon vuosien rahoituskehykseen sisältyvä alaviite 1, joka koskee henkilöstön eläkejärjestelmään suorittamia maksuja (82 miljoonaa euroa). FI 8 FI

10 FI 9 FI