LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 5 VUODEN 2013 YLEISEEN TALOUSARVIOON TULOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN. MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2013) 258 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 5 VUODEN 2013 YLEISEEN TALOUSARVIOON TULOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio FI FI

2 LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 5 VUODEN 2013 YLEISEEN TALOUSARVIOON TULOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio 2

3 Euroopan komissio ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 314 artiklan yhdessä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan kanssa, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/ ja erityisesti sen 41 artiklan, 12 päivänä joulukuuta 2012 hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi , 18 päivänä maaliskuuta 2013 hyväksytyn lisätalousarvioesityksen nro 1/2013 3, 27 päivänä maaliskuuta 2013 hyväksytyn lisätalousarvioesityksen nro 2/2013 4, 15 päivänä huhtikuuta 2013 hyväksytyn lisätalousarvioesityksen nro 3/2013 5, 29 päivänä huhtikuuta 2013 hyväksytyn lisätalousarvioesityksen nro 4/2013 6, ja esittää budjettivallan käyttäjälle lisätalousarvioesityksen nro 5 vuoden 2013 talousarvioon. MUUTOKSET PÄÄLUOKITTAISEEN TULO- JA MENOTAULUKKOON Muutokset pääluokittaiseen tulo- ja menotaulukkoon ovat saatavilla Eur-Lexissä ( Muutosten englanninkielinen toisinto esitetään tiedoksi tämän asiakirjan budjettiteknisenä liitteenä EUVL L 298, , s. 1. EUVL L 66, , s. 1. COM(2013) 156. COM(2013) 183. COM(2013) XXX. COM(2013) XXX. 3

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO EU:N SOLIDAARISUUSRAHASTON VAROJEN KÄYTTÖÖNOTTO SLOVENIA KROATIA ITÄVALTA RAHOITUS TIIVISTELMÄTAULUKKO RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

5 1. JOHDANTO Lisätalousarvioesitys (LTE) nro 5 vuoden 2013 talousarvioon kattaa yhteensä euron käyttöönoton EU:n solidaarisuusrahastosta maksusitoumus- ja maksumäärärahoina Sloveniaa, Kroatiaa ja Itävaltaa syksyllä 2012 koetelleiden tulvien johdosta. 2. EU:N SOLIDAARISUUSRAHASTON VAROJEN KÄYTTÖÖNOTTO Lokakuun lopun ja marraskuun alkupuolen välillä vuonna 2012 esiintyneet rankkasateet aiheuttivat sen, että joet pursuivat yli äyräidensä ja tulvivat laajasti Sava-, Kupa-, Mur- ja Dravajokien alueella Sloveniassa ja Mur-, Drava- ja Lavantjokien valuma-alueella Itävallassa sekä Kroatian alueella. Tulvat aiheuttivat vahinkoja yksityisille ja julkisille rakennuksille, vesi- ja jätevesi-infrastruktuurille ja liikeyrityksille sekä maatalousmaalle ja metsille. Tulvien jälkeen Slovenia haki taloudellista tukea Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta suurkatastrofin kriteerin perusteella, kun taas Kroatian ja Itävallan hakemukset perustuivat niin sanottuun naapurimaahan liittyvään kriteeriin. Komission analyysi osoitti, että kaikissa kolmessa hakemuksessa esitettyjen tulvavahinkojen taustalla olivat samat sääolosuhteet, joten niitä voidaan pitää yksittäisenä tapahtumana. Komission yksiköt ovat tutkineet hakemukset perusteellisesti neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/ ja erityisesti sen 2, 3 ja 4 artiklan mukaisesti. Seuraavassa esitetään yhteenveto arvioinnin tärkeimmistä osatekijöistä. 2.1 Slovenia (1) Rankkasateiden ensimmäinen aalto osui Sloveniaan 27. lokakuuta 2012 ja aiheutti vahinkoja 28. lokakuuta. Toinen rankkasateiden ja myrskyjen aalto, joka kohtasi Sloveniaa marraskuuta, aiheutti laajat tulvat. (2) Slovenian hakemus jätettiin komissioon 2. tammikuuta 2013 eli kymmenen viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 28. lokakuuta (3) Tulva on luonnonkatastrofi, joten se kuuluu solidaarisuusrahaston pääasialliseen soveltamisalaan. Komission yksiköiden analyysit osoittivat, että meteorologisesti ja hydrologisesti tarkasteltuna tulva-aalloilla oli sama perimmäinen syy, joten niitä voidaan pitää yksittäisenä tapahtumana. (4) Slovenian viranomaisten arvion mukaan välittömien vahinkojen kokonaismäärä on yli 359,535 miljoonaa euroa. Tämä on 1,008 prosenttia suhteessa Slovenian BKTL:ään ja ylittää reilusti Sloveniaan vuonna 2013 sovellettavan solidaarisuusrahaston käyttöönottokynnyksen, joka on 214,021 miljoonaa euroa (eli 0,6 prosenttia suhteessa BKTL:ään vuoden 2011 tietojen perusteella). Välittömien vahinkojen arvioitu kokonaismäärä ylittää kynnysarvon, joten katastrofi täyttää luonnon suurkatastrofin kriteerit. Rahoitustuen määrä lasketaan välittömien vahinkojen kokonaismäärän perusteella. Rahoitustukea saa käyttää ainoastaan asetuksen 3 artiklassa määriteltyjen ensisijaisten hätätoimien toteuttamiseen. 7 Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, , s. 3). 5

6 (5) Tulvien vaikutusten ja seurausten osalta Slovenian viranomaiset ilmoittivat, että oli kirjattu yli maa- ja metsätalouteen liittyvää vahinkoa. Vahinkoja kärsi myös yli kotia ja hallinnollista tai talouselämään liittyvää laitosta sekä 10 koulua. Paikalliselle tieinfrastruktuurille aiheutui huomattavia vahinkoja, ja vesiväylien vaurioita raportoitiin yli tuhat. Hakemuksesta käy kiistattomasti ilmi, että tulvat, jotka vaikuttivat suureen osaan Sloveniaa, aiheuttivat huomattavia vahinkoja, jotka nykyisissä taloudellisissa ja rahoitusolosuhteissa muodostavat Slovenialle vakavan taakan. (6) Asetuksen (EY) N:o 2012/ artiklan 2 kohdan nojalla tukikelpoisten toimien kustannukset ovat arviolta 249,608 miljoonaa euroa, ja ne voidaan jaotella toimenpidetyypin mukaan. Suurin osa hätätoimista aiheutuneista kustannuksista (yli 194 miljoonaa euroa) liittyy vesi- ja jätevesihuollon kuntoon saamiseen. (7) Vahinkojen kohteena ollut alue on rakennerahastojen ( ) mukaan tukikelpoinen lähentymisalue. Slovenian viranomaiset eivät ole ilmoittaneet komissiolle aikomuksesta käyttää muita yhteisön rahoituksen lähteitä tulvien seurausten hoitamiseen. (8) Slovenian viranomaiset ovat ilmoittaneet, etteivät tukikelpoiset vahingot kuulu vakuutusturvan piiriin. 2.2 Kroatia (9) Kroatia kärsi vuonna 2012 lokakuun 26. päivästä marraskuun alkupäiviin tulvista, jotka vaikuttivat Kroatian pohjois-, länsi- ja keskiosiin, tarkemmin sanottuna laajoihin alueisiin yhdeksän Kroatian maakunnan alueella. Eniten vahinkoa aiheutui vesi-, jätevesi- ja energiainfrastruktuurille. (10) Kroatia on oikeutettu tukeen EU:n solidaarisuusrahastosta, sillä se neuvottelee parhaillaan EU:n jäsenyydestä. (11) Hakemus taloudellisen tuen saamiseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta esitettiin komissiolle 3. tammikuuta 2013 eli kymmenen viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot todettiin 26. lokakuuta (12) Kyse on luonnonkatastrofista. Kroatian viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi yli 11,463 miljoonaa euroa. Koska määrä jää alle 259,805 miljoonan euron kynnysarvon (0,6 prosenttia suhteessa Kroatian BKTL:ään vuonna 2011), katastrofi ei täytä neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 määriteltyjä luonnon suurkatastrofin kriteerejä. Kroatian katastrofi johtui kuitenkin samoista seikoista kuin tulva, joka aiheutti suurkatastrofin Sloveniassa, ja kuusi yhdeksästä tulville altistuneesta Kroatian maakunnasta jakaa rajan Slovenian kanssa. Sen vuoksi todettiin, että Kroatian tapauksessa täyttyy neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/ artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa määritelty edellytys, jonka mukaan rahastosta voidaan poikkeuksellisesti myöntää tukea myös rajanaapurina oleville jäsenvaltioille, joita on koetellut sama katastrofi. (13) Tulvien vaikutuksista ja seurauksista Kroatian viranomaiset toteavat, että merkittävää infrastruktuuria sekä yksityistä ja julkista omaisuutta vahingoittui yhdeksässä maakunnassa, joista neljässä katastrofi vaikutti myös paikallistalouteen ja noin asukkaan elinoloihin. Lopuissa viidessä maakunnassa yksityisomaisuuden vahingoittuminen pystyttiin estämään Kroatian vesihuoltoyhtiön Hrvatske voden toteuttamien tavanomaisten ja hätätilaan liittyvien tulvantorjuntatoimenpiteiden ansiosta. Näissä maakunnissa raportoitiin ainoastaan tulvantorjuntarakenteille aiheutuneista vahingoista (esim. patojen murtumisesta). Olennaisen infrastruktuurin vaurioitumisen lisäksi Kroatia raportoi vahingoista, joita oli aiheutunut maa- ja metsätalousalueille, teollisuus-, kauppa- ja maatalouslaitoksille ja yksityiskodeille sekä 6

7 padoille, silloille, kävelyteille ja laitureille Kroatian rannikolla (esim. Mali Lošinjissa). Useita satoja yksityiskoteja joutui veden valtaan, ja ihmisiä piti evakuoida. Lisäksi katastrofi aiheutti liikennetukoksia, mikä vaikeutti välittömiä toimia. (14) Kroatian viranomaiset ovat arvioineet, että neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/ artiklan 2 kohdan mukaisten tukikelpoisten välttämättömien hätätoimien kustannukset ovat 4,49 miljoonaa euroa. Kustannukset on jaoteltu toimenpidetyypeittäin. (15) Kroatian viranomaiset ilmoittivat, että katastrofin seurausten lieventämiseen ei käytetä muuta yhteisön rahoitusta. 2.3 Itävalta (1) Itävallan eteläosissa esiintyi rankkasateiden ja lumen nopean sulamisen myötä monin paikoin tulvia ja maanvyöryjä. Luonnonmullistus kohdistui marraskuun 5. päivästä 2012 lähtien erityisen vakavana Kärntenin osavaltiossa lähellä Slovenian rajaa sijaitsevaan Lavamündin kaupunkiin, jossa tulvavedet vyöryivät asuinalueille ja vahingoittivat yksityisomaisuutta, yrityksiä ja paikallista infrastruktuuria. (2) Hakemus taloudellisen tuen saamiseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta esitettiin komissiolle 11. tammikuuta 2013 eli kymmenen viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot todettiin 5. marraskuuta (3) Kyse on luonnonkatastrofista. Itävallan viranomaiset täydensivät 28. helmikuuta 2013 alkuperäistä hakemustaan lisätiedoilla ja ajantasaisilla luvuilla. Näiden tietojen mukaan katastrofin aiheuttamien välittömien vahinkojen kokonaismääräksi arvioidaan 9,6 miljoonaa euroa. Koska määrä on vain pieni osa 1 798,112 miljoonan euron kynnysarvosta (0,6 prosenttia suhteessa Itävallan BKTL:ään), katastrofi ei täytä läheskään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 määriteltyjä luonnon suurkatastrofin kriteerejä. Itävaltaa koetteli kuitenkin sama tulvakatastrofi, joka Sloveniassa johti suurkatastrofiin. Tästä syystä Itävallan viranomaiset perustivat hakemuksensa niin sanottuun naapurimaahan liittyvään kriteeriin, jonka mukaan solidaarisuusrahastosta voidaan poikkeuksellisesti myöntää tukea myös rajanaapurina oleville jäsenvaltioille, joita on koetellut sama katastrofi. Huolimatta vahinkojen vähäisestä määrästä, vain 0,53 prosenttia kynnysarvosta, kriteerin todetaan täyttyvän. (4) Itävallan viranomaiset kuvailevat katastrofin vaikutuksia Lavamündin kaupunkiin, joka sijaitsee Drava- ja Lavantjokien yhtymäkohdan välittömässä läheisyydessä Itävallan ja Slovenian rajalla. Rankkojen sateiden seurauksena molemmat joet tulvivat yli äyräidensä, ja Lavamünd joutui jopa kahden metrin korkeudelle nousseen tulvan valtaan. Vesi vahingoitti 4 rakennusta, 37 yksityiskotia ja 16 liikeyritystä sekä paikallista infrastruktuuria. Tulva vaikutti suoraan 181 asukkaaseen. (5) Itävallan viranomaiset ovat arvioineet, että neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/ artiklan 2 kohdan mukaisten tukikelpoisten välttämättömien hätätoimien kustannukset ovat 1,6 miljoonaa euroa. Kustannukset on jaoteltu toimenpidetyypeittäin. (6) Itävallan viranomaiset ilmoittivat, että ne eivät aio tehdä muita tukipyyntöjä yhteisön muista rahoitusvälineistä. 3. RAHOITUS Solidaarisuusrahaston vuosittain käytettävissä oleva kokonaismääräraha on miljardi euroa. Koska rahasto on perustettu solidaarisuuden tukemiseksi, komissio katsoo, että rahastosta maksettavan tuen olisi oltava porrasteista. Tämä tarkoittaa, että asetetun kynnysarvon (0,6 prosenttia suhteessa 7

8 BKTL:ään tai 3 miljardia euroa vuoden 2002 hintoina sen mukaan, kumpi näistä on pienempi) ylittävien vahinkojen osalta olisi aiemman käytännön mukaisesti sovellettava suurempaa tukiintensiteettiä kuin kynnysarvon alle jäävien vahinkojen osalta. Suurkatastrofien perusteella myönnettävä tuki on aikaisemmin ollut kynnysarvon alle jäävältä osuudelta 2,5 prosenttia ja kynnysarvon ylittävältä osuudelta 6 prosenttia kaikista välittömistä vahingoista. Solidaarisuusrahastosta myönnettävän tuen laskutapa on määritetty solidaarisuusrahaston vuosikertomuksessa , ja neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet sen. Tässä tapauksessa ehdotetaan, että sovelletaan edellä mainittuja prosenttiosuuksia ja myönnetään seuraavat tukimäärät: Katastrofi Hyväksytyt välittömät vahingot Kynnysarvo (miljoonina) 2,5 prosentin mukaan laskettu määrä 6 prosentin mukaan laskettu määrä (euroa) Tuen ehdotettu kokonaismäärä Slovenian tulvat , Kroatian tulvat , ~ Itävallan tulvat , ~ YHTEENSÄ Näin ollen ehdotetaan, että hyväksytään Slovenian, Kroatian ja Itävallan esittämät hakemukset, jotka koskevat loka-marraskuun 2012 tulvakatastrofeja, ja että näissä tapauksissa otetaan käyttöön solidaarisuusrahaston varoja. Kroatian liittymisestä Euroopan unioniin 1. heinäkuuta 2013 aiheutuvia rahoitustarpeita koskevan lisätalousarvioesityksen nro 1/2013 logiikan mukaisesti ehdotetaan, että Kroatian hakemukseen liittyvät määrät otetaan rahoituskehyksen otsakkeeseen 3 b. Maksumäärärahojen osalta komissio jätti ehdotuksessa lisätalousarvioesitykseksi nro 2/2013 maksumäärärahoille monivuotisessa rahoituskehyksessä vuodeksi 2013 asetettuun enimmäismäärään nähden 14,8 miljoonan euron kohdentamattoman liikkumavaran kattamaan juuri nämä tiedossa olevat EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa koskevat pyynnöt. 8

9 5. TIIVISTELMÄTAULUKKO RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN Rahoituskehys Talousarvio 2013 Talousarvio 2013 Vuoden 2013 tarkistettu rahoituskehys LTE nro 5/2013 Otsake/alaotsake (sisältää LTE:t nrot 1 4/2013) (sisältää LTE:t nrot 1-5/2013) MSM MM MSM MM MSM MM MSM MM 1. KESTÄVÄ KASVU 1 a. Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky Liikkumavara b. Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio Liikkumavara Yhteensä Liikkumavara LUONNONVAROJEN SUOJELU JA HALLINTA josta markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet Yhteensä Liikkumavara KANSALAISUUS, VAPAUS, TURVALLISUUS JA OIKEUS 3 a. Vapaus, turvallisuus ja oikeus Liikkumavara b. Kansalaisuus Liikkumavara Yhteensä Liikkumavara EU MAAILMANLAAJUISENA TOIMIJANA Liikkumavara HALLINTO Liikkumavara KORVAUKSET Liikkumavara YHTEENSÄ Liikkumavara Euroopan globalisaatiorahastoa ei oteta huomioon laskettaessa otsakkeen 1 a liikkumavaraa (500 miljoonaa euroa). EU:n solidaarisuusrahastoa koskeva määrä otetaan talousarvioon ylittämällä rahoituskehyksen asianomaisten otsakkeiden määrät, kuten 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa määrätään (EUVL C 139, ). Otsakkeen 4 vuoden 2013 liikkumavaraa laskettaessa ei ole otettu huomioon hätäapuvarauksen määrärahoja (264,1 miljoonaa euroa). Otsakkeen 5 enimmäismäärään nähden jäävää liikkumavaraa laskettaessa on otettu huomioon vuosien rahoituskehykseen sisältyvä alaviite 1, joka koskee henkilöstön eläkejärjestelmään suorittamia maksuja (86 miljoonaa euroa). Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaraa laskettaessa ei ole otettu huomioon Euroopan globalisaatiorahaston määrärahoja (500 miljoonaa euroa), hätäapuvarauksen määrärahoja (264,1 miljoonaa euroa) eikä henkilöstön eläkejärjestelmään suorittamia maksuja (86 miljoonaa euroa). Maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaraa laskettaessa ei ole otettu huomioon hätäapuvarauksen määrärahoja (80 miljoonaa euroa) eikä henkilöstön eläkejärjestelmään suorittamia maksuja (86 miljoonaa euroa). 9