KESTÄVÄ KEHITYS Sastamalan varhaiskasvatus 2014

Transkriptio

1 KESTÄVÄ KEHITYS Sastamalan varhaiskasvatus

2 SISÄLLYS 1. Kestävän kehityksen määritelmä Eklginen näkökulma Taludellinen näkökulma Ssiaalinen ja kulttuurinen näkökulma 3 2. Kestävä kehitys Sastamalan kaupungissa 4 3. Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa ja esipetuksessa 4 4. Yhteistyökumppaneita 5 5. Timintahjelman laatiminen Kestävä kehitys kartituslmake 7 6. Ideita ja vinkkejä LÄHTEET 21 Sastamalan kaupungin varhaiskasvatuksen Kestävän kehityksen hjelmaa lumassa: Aila Kivuniemi, perhepäivähit Eeva Kllin, Utslan pk Helena Kivuluma, Kiikan pk Outi Seikku, Keskustan pk Raija Teiksala, Hppulan pk 2

3 1. KESTÄVÄN KEHITYKSEN MÄÄRITELMÄ Kestävä kehitys n yhteiskunnallista muutsta, jnka päämääränä n taata nykyisille ja tuleville sukuplville yhtä hyvät elämisen mahdllisuudet. Kestävä kehitys n valinta paremman ympäristön pulesta. Tteutuakseen se edellyttää jkaisen vastuuta ympäristöstään. Kestävää kehitystä vidaan tarkastella eklgisesta, taludellisesta sekä ssiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta Eklginen näkökulma Eklgisesti eli ympäristötaludellisesti kestävän kehityksen lähtökhtana n, että ihmisen timinta speutetaan pitkällä aikavälillä maapalln sietkykyyn ja lunnnvarihin. Tärkeää n pyrkiä siirtymään ympäristöä kuluttavista tavista ympäristöä säästäviin tapihin. Merkittävimpiä haasteita vat ilmastnmuutksen hidastaminen ja lunnn mnimutisuuden turvaaminen Taludellinen näkökulma Taludellisesti kestävä kehitys n kasvua, jka ei perustu pitkällä tähtäimellä velkaantumiseen tai varaintjen hävittämiseen. Se n myös edellytys yhteiskunnan keskeisille timinnille ja kansalliselle hyvinvinnille. Taludelliseen kestävään kehitykseen lukeutuvat mm. lunnnvarjen ja energian käytön miniminti sekä ympäristövastuullisuus kuluttamisessa. Taludellinen kestävä kehitys edellyttää, että tavarita ja palveluita tutetaan niin, että ympäristöä rasitetaan nykyistä vähemmän Ssiaalinen ja kulttuurinen näkökulma Keskeistä ssiaalisessa ja kulttuurisessa kestävässä kehityksessä n hyvinvinnin edellytysten siirtyminen tuleville sukuplville. Hyvät tavat ja muiden humiiminen vat ssiaalisen kestävän kehityksen perusasiita. Ihmisen tulee ppia ttamaan vastuuta masta timinnastaan ja kunniittaa erilaisuutta. Haasteena n vähentää työttömyyttä, syrjäytymistä ja ssiaalisten erjen kasvua. Kulttuurista kestävää kehitystä n pyrkiä vaalimaan alueellisia minaispiirteitä, esim. kansanperinnettä, maisemaa ja kulttuurihistriallisesti merkittäviä elinympäristöjä, sekä arvstaa ja vahvistaa erilaisten kulttuuristen ryhmien identiteettiä ja elinvimaisuutta. Arvperustana vat tasa-arv, demkratia, ikeudenmukaisuus, tisten kunniittaminen, mnikulttuurisuus, ihmisikeudet ja yhteisöllisyys. 3

4 2. Kestävä kehitys Sastamalan kaupungissa Sastamalan kaupungin tavitteena n Hyvän elämän Sastamala 2020, jka humii päätöksissään myös kestävän kehityksen. Kaupunki haluaa edistää asukkaidensa hyvinvintia, alueen elinvimaisuutta ja kestävää kehitystä rhkealla realismilla, saavalla uudistumisella ja yhteistyöllä. Sastamalan kaupungin kestävän kehityksen timintahjelma n päivitetty viimeksi Sen aihealueita vat yhteiset lunnnvarat, vastuullinen kulutus ja elämäntapavalinnat, parempi liikkuvuus, vähemmän liikennettä ja paikallinen timinta terveyden pulesta. Sastamalan seudun ssiaali- ja terveyspalveluiden (stesi) kestävän kehityksen timintahjelma n luettavissa sitteesta: 3. Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa ja esipetuksessa Varhaiskasvatuksen tteuttamista ja keskeisiä sisältöjä hjaavat niin valtakunnallinen kuin kunnallinenkin varhaiskasvatussuunnitelma sekä suunnitelmien sisällölliset rientaatit. Sisällöllisiä rientaatiita vat matemaattinen, lunnntieteellinen, histriallis-yhteiskunnallinen, esteettinen sekä usknnlliskatsmuksellinen rientaati. Kestävä kehitys mine näkökulmineen ja ulttuvuuksineen vidaan katsa kuuluvaksi lähes pikkeuksetta melkeinpä jkaiseen varhaiskasvatussuunnitelman rientaatialueeseen. Näin llen kestävän kehityksen näkökulmat tulisi humiida varhaiskasvatuksen arjessa lunnllisena sana tteutettavaa timintaa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä n tukea lasten kasvua kestävään elämäntapaan ja vastuullisuuteen. Varhaiskasvatuksessa krstuvat knkreettiset asiat, kuten kavereista hulehtiminen, lähiympäristön tutkiminen, kestävämpien arkikäytäntöjen ja vastuun ppiminen. Sastamalan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 2014 hjaa valitsemaan sellaisia timintatapja, menetelmiä ja materiaaleja, jtka turvaavat ympäristön kantkyvyn, lunnn mnimutisuuden ja kulttuurien kirjn säilymisen. Esipetuksessa kestävän kehityksen periaate näkyy parhaiten ympäristö- ja lunnntiedn sisältöalueessa, jka n kirjattu valtakunnalliseen Esipetuksen petussuunnitelman perusteisiin. Myös Sastamalan kaupungin esipetuksen petussuunnitelmassa kestävä kehitys n yhtenä sana ympäristö- ja lunnntiedn sa-aluetta. Kestävä kehitys ei le vain erillinen lasten kanssa käsiteltävä asia, vaan se tulee integrida kaikkeen kasvatukseen ja petukseen. 4

5 4. Yhteistyökumppaneita Päivähityksikössä kestävää kehitystä vivat tteuttaa kaikki yksikössä työskentelevät henkilöt. Esimerkiksi kiinteistönhitajan, laitshultajien ja keittiöhenkilökunnan timintatavat ja käyttämät materiaalit vaikuttavat lennaisesti päivähityksikön ympäristömyönteisyyteen. Heidän kanssaan pyritään spimaan yhteisistä timintalinjista ja käytännöstä. Yhteistyö lähtee masta yksiköstä. Sastamalan kaupunki staa ruka- ja siivuspalvelut Sastamalan ruka- ja puhtauspalvelut Oy Serviltä, kiinteistöhullsta vastaa Sastamalan kaupungin Tilakeskus ja jätehullsta Limi-Hämeen Jätehult Oy. 5

6 5. Timintahjelma Kestävän kehityksen timintahjelma tulisi lla sa päivähityksikkökhtaista varhaiskasvatus-/esipetussuunnitelmaa, jnka laadintaan ja tteutukseen kk päivähityksikkö n situtunut ja sallistuu. Tärkeää n tehdä timintahjelma, jka n käytännönläheinen ja lunteva sa arkipäivää. Sekä lapset että aikuiset sallistuvat timintahjelman laatimiseen ja tteuttamiseen. Timintahjelman laatiminen: Nimetään man päivähityksikön kestävän kehityksen työryhmä Kartitetaan lähtötilanne Kartituksessa n tarkitus selvittää yksikön timinnan nykytilanne kestävän kehityksen kannalta. Apuna kartituksessa käytetään 4.1. Kestävä kehitys -kartituslmaketta. Päivähityksikön Keke-hjelma Keke-hjelman knkreettiset vusitavitteet ja timenpiteet suunnitellaan kartituksen tulsten perusteella. Teeman tteutus Tteutuksessa varmistetaan timinnallisuus, teeman näkyminen päivähityksikön arjessa, lasten sallistuminen sekä yhteistyö päivähityksikön ulkpulisten tahjen kanssa. Lppukartitus ja arviinti Timintakauden aluksi tehty kartitus tistetaan timintakauden päätteeksi, jtta vidaan arviida tavitteiden tteutumista. Sen jälkeen valitaan uusi teema seuraavalle timintakaudelle. 6

7 5.1. KESTÄVÄ KEHITYS KARTOITUSLOMAKE Kartituslmakkeen avulla n helpp tarkastella yksikkönne timintja yhdeksästä eri näkökulmasta. Kartituslmakkeen tulksia vi käyttää apuna ja tukena laadittaessa yksikkökhtaista kestävän kehityksen timintahjelmaa. Kalenterivuden tai timintakauden päätteeksi kartitus tehdään uudelleen, jtta nähdään nk asetetut tavitteet tteutuneet. Samalla vidaan päättää uudet tavitteet ja teemat seuraavalle ajanjakslle. JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY JA KIERRÄTYS: Aihe: Yksikkö lajittelee / kierrättää? bijäte paperi kartnki / pahvi metalli lasi energiajäte ngelmajäte Osaak henkilökunta kierrättää/lajitella? Seurataank yksikössä syntyvän jätteen määrää? Otetaank yksikössä materiaaleja uudelleenkäyttöön? Käytetäänkö yksikön tapahtumissa, retkillä tms. kestastiita? Otetaank rukaa vain sen verran kuin jaksetaan syödä? (Haetaan tarvittaessa lisää.) Susitaank hankinnissa suuria pakkauksia ja vähän pakattuja tutteita? Vietetäänkö yksikössä aiheeseen liittyviä teemapäiviä / -viikkja? Käsitelläänkö lasten kanssa lunnnvarjen rajallisuutta ja kaatpaikkjen täyttymisen ngelmaa? Ymmärtävätkö lapset ja aikuiset, miksi jätteen syntymistä n vähennettävä ja timivatk he sen mukaisesti? Tteutuu Osittain Ei tteudu Tämä asetetaan tavitteeksi! Humiita ja kehittämisideita: 7

8 ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN: Aihe: Seurataank yksikössä energiankulutusta? Onk energian kulutuksen vähentämiseksi asetettu tavitteita? Onk energian kulutuksen vähentämiseksi laadittu hjeet? Ovatk sähkölaitteet energiaa säästäviä? Hyödynnetäänkö lunnnvala ja sammutetaank valt aina kun tilat vat tyhjillään? Kytketäänkö sähkölaitteista virta pis kun niitä ei käytetä? Onk huneiden lämpötilat säädetty susitusten mukaisiksi? (+21 c) (+/- 1 c) Onk laitteiden hult ja krjaus hidettu asianmukaisesti? Vietetäänkö yksikössä energiateemapäiviä? Käsitelläänkö lasten kanssa mistä energia tulee ja mitä ilmastnmuuts tarkittaa? Ymmärtävätkö lapset ja aikuiset energiansäästämisen merkityksen ja timivatk he sen mukaisesti? Tteutuu Osittain Ei tteudu Tämä asetetaan tavitteeksi! Humiita ja kehittämisideita: 8

9 VEDEN SÄÄSTÄMINEN Aihe: Seurataank yksikössä vedenkulutusta? Onk veden kulutuksen vähentämiseksi asetettu tavitteita? Onk vesihanjen virtaaminen säädetty susitusten mukaan? Ovatk vesilaitteet vettä säästäviä? Onk vessanpöntöissä kaksispainikkeet? Onk laitteiden hult ja krjaus hidettu asianmukaisesti? Pestäänkö tiski- ja pyykkikneissa vain täysiä kneellisia? Käytetäänkö ympäristöä vähän kurmittavia pesuaineita? Vietetäänkö yksikössä aiheeseen liittyviä teemapäiviä? Käsitelläänkö lasten kanssa säästäväistä vedenkäyttöä, veden kiertkulkua sekä puhtaan veden merkitystä ja rajallisuutta? Ymmärtävätkö lapset ja aikuiset vedensäästämisen merkityksen ja timivatk he sen mukaisesti? Tteutuu Osittain Ei tteudu Tämä asetetaan tavitteeksi! Humiita ja kehittämisideita: 9

10 KESTÄVÄ KULUTUS Aihe: Tehdäänkö hankintja harkiten ja vain tarpeeseen? Paintetaank hankinnissa kestävyyttä, krjattavuutta ja hullettavuutta? Susitaank hankinnissa eettisesti vastuullisia tutteita ja mahdllisuuksien mukaan ktimaisia, lähellä tutettuja tavarita? Käytetäänkö välineitä hulellisesti ja rikkutuneet pyritään krjaamaan? Hankitaank tavarita mahdllisuuksien mukaan käytettyinä? Vietetäänkö yksikössä lelutnta päivää tai muita teemapäiviä aiheeseen liittyen? Annetaank juhlapäivinä aineettmia lahjja? Onk yksikössä laadittu kestävien hankintjen hjeet? Tteuttavatk lapset ja aikuiset yhdessä timintaa, mihin ei kuulu hienja välineitä ja kilpavarusteita? Käsitelläänkö lasten kanssa elinkaariajattelua, ektehkkuutta, kulutuksen ympäristövaikutuksia ja khtuullisuutta? Ymmärtävätkö lapset ja aikuiset kulutusvalintjen vaikutuksen ja merkityksen maailmanlaajuiseen ympäristö- ja kehityskysymykseen? Tteutuu Osittain Ei tteudu Tämä asetetaan tavitteeksi! Humiita ja kehittämisideita: 10

11 KESTÄVÄT RUOKAVALINNAT Aihe: Seurataank eri rukalajien menekkiä? Valmistetaank ja tilataank ruka sen mukaisesti? Tiedtetaank lasten pissalista keittiöön ruuan määrän mitittamiseksi? Tarjtaank yksikössä lähi- ja lumurukaa mahdllisuuksien mukaan? Humiidaank yksikössä mnikulttuurisuus, erilaiset rukavalit ja niiden mahdllisuudet? Onk yksikön pihamaalla esim. kasvimaa, marjapensaita, hedelmäpuita tms.? Tutustutaank lasten kanssa lähilunnn antimiin, kuten marjihin, rukasieniin, villivihanneksiin ym.? Onk yksikössä laadittu suunnitelma rukahulln kehittämisestä kestävämpään suuntaan? Vietetäänkö yksikössä aiheeseen liittyviä teemapäiviä? Paintetaank rukahetkissä kiireettömyyttä ja hyviä käytöstapja? Syövätkö aikuiset ja lapset yhdessä? (mallippiminen) Käsitelläänkö lasten kanssa elinkaariajattelua, ektehkkuutta, kulutuksen ympäristövaikutuksia ja khtuullisuutta? Ymmärtävätkö lapset ja aikuiset kulutusvalintjen vaikutuksen ja merkityksen maailmanlaajuiseen ympäristö- ja kehityskysymykseen? Tteutuu Osittain Ei tteudu Tämä asetetaan tavitteeksi! Humiita ja kehittämisideita: 11

12 LÄHIYMPÄRISTÖ Aihe: Hyödynnetäänkö timinnassa lähiympäristöä (lunt-, kulttuuri-, histrialliset khteet)? Onk yksikön pihaa kehitetty virikkeelliseksi ja mnipuliseksi ppimisympäristöksi? Vivatk lapset vaikuttaa yksikön ja sen pihan viihtyisyyteen? Pidetäänkö yksikön, sen pihan ja lähiympäristön siisteydestä ja turvallisuudesta hulta? Onk yksikössä päivitettävä lista lähiympäristön lunt- ja vierailukhteista? Onk yksikön pihalla ja piha-alueen läheisyydessä liikenne hjattu kulkemaan turvallisinta reittiä? Onk yksikössä kartitettu mahdllisuuksia kimppakyyteihin, julkisiin liikennevälineisiin tai kulkemiseen jalkaisin tai pyörällä? Käytetäänkö näitä mahdllisuuksia? Vietetäänkö yksikössä aiheeseen liittyviä teemapäiviä? Käsitelläänkö lasten kanssa lähilunnn merkitystä ja lähiympäristöön vaikuttamista? Ymmärtävätkö lapset ja aikuiset lähiympäristöstä hulehtimisen merkityksen ja timivat sen mukaisesti? Tteutuu Osittain Ei tteudu Tämä asetetaan tavitteeksi! Humiita ja kehittämisideita: 12

13 KULTTUURIPERINTÖ JA MONIKULTTUURISUUS Aihe: Hyödynnetäänkö timinnassa lähiseudun kulttuuriperintökhteita ja museita retkikhteina? Pyydetäänkö maahanmuuttajataustaisia lapsia ja vanhempia kertmaan erilaisista kulttuureista? Tutustutaank yksikössä mnikulttuurisiin aiheisiin ja eri kulttuureihin, esim. tavat, ruka, musiikki, eläimet, kasvit, usknnt, pelit, kirjallisuus ym.? Onk yksikkö sallisena kansainväliseen prjektiin? Onk yksiköllä kummilapsi, ystävyyspäiväkti tms. ulkmailla? Onk yksikölle laadittu mnikulttuurisuushjelma? Vietetäänkö yksikössä aiheeseen liittyviä teemapäiviä tai eri kulttuurien juhlapäiviä? Käsitelläänkö lasten kanssa paikallista ja sumalaista kulttuuriperintöä sekä kulttuurien mninaisuuden mukanaan tumaa rikkautta? Ymmärtävätkö lapset ja aikuiset sumalaisen kulttuuriperinnön sekä maailman kulttuurien kirjn arvn? Alkukartitus: Tteutuu Osittain Ei tteudu Tämä asetetaan tavitteeksi! Humiita ja kehittämisideita: 13

14 TURVALLISUUS Aihe: Onk käytäntönä, että ketään ei jätetä yksin mutta yksin saa lla? Onk kiusaamiseen välittömästi puuttuminen jkaisen vastuulla? Vaalitaank yksikössä kiireetöntä ja turvallista ilmapiiriä, jssa kaikilla n työrauha? Saavatk lapset tarvittaessa apua ja tukea keneltä tahansa yksikön aikuiselta? Pääseekö syliin aina? Onk yksikössä selkeät ja timivat yhteiset säännöt? Tietävätkö kaikki nämä säännöt? Vietetäänkö yksikössä aiheeseen liittyviä teemapäiviä? Ovatk yksikön sisätilat ja piha timivat ja turvalliset? Onk yksikössä päivitetyt tiedt lapsen hakijista ja varahakijista? Kartitetaank lasten kanssa lähiympäristön mahdllisia vaaranpaikkja jaa pyritäänkö niiden turvallisuuden parantamiseen? Tehdäänkö lähialueen timijiden kanssa yhteistyötä turvallisuuden parantamiseksi? Käsitelläänkö lasten kanssa yksikön turvallisuussuunnitelmaa ja sitä, miten timitaan hätätilanteessa? Ymmärtävätkö lapset ja aikuiset, miten ma timinta vaikuttaa kaikkien turvallisuuteen? Alkukartitus: Tteutuu Osittain Ei tteudu Tämä asetetaan tavitteeksi! Humiita ja kehittämisideita: 14

15 YHTEISÖLLISYYS Aihe: Otetaank lapset mukaan timinnan suunnitteluun? Osallistuvatk vanhemmat yksikön timinnan kehittämiseen? Osallistuuk yksikkö alueen yhteisiin tapahtumiin ja kehittämishankkeisiin? Järjestävätkö ismmat lapset timintaa pienemmille? Tekevätkö yksikön ryhmät keskinäistä yhteistyötä? Tekeekö yksikkö yhteistyötä lähiympäristön timijiden kanssa, esim. kulu, päiväkti, vanhainkti tms.? Otetaank vanhemmat ja isvanhemmat mukaan yksikön arkeen? Onk yksikössä päivitettävä listä lähialueen mahdllisista yhteistyötahista? Vietetäänkö yksikössä aiheeseen liittyviä teemapäiviä? Tuetaank työyhteisöä virkistyspäivillä, harrastusryhmillä tai muilla yhteisillä timinnilla? Käsitelläänkö lasten kanssa auttamisen ja yhteistyön merkitystä? Vallitseek lasten ja aikuisten kesken avin yhdessä tekemisen kulttuuri, jssa kaikki saavat tilaa tehdä ja sallistua? Alkukartitus: Tteutuu Osittain Ei tteudu Tämä asetetaan tavitteeksi! Humiita ja kehittämisideita: 15

16 6. IDEOITA JA VINKKEJÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOTEUTTAMISEEN: JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY JA KIERRÄTYS: Humiita jätteiden lajitteluun. Pistetäänkö kaikki samaan rskakriin vai nk mahdllisuus kierrättää ja lajitella? Onk yksikön pihassa jäteastiat eri jätteille? Mietitään mihin lajitellaan, millaisia astiita tarvitaan ja kuka hitaa tyhjennykset? Selvitä paikallisesta jätehullsta hjeet lajittelusta. Kartitetaan syntyvät jätteet ja jätemäärät ja laaditaan yksikölle hjeet jätehullsta. Vähennetään muvisten rskapussien käyttöä. Esim. tyhjennetään rskakreissa levien rskapussien sisältö mahdllisuuksien mukaan yhteen isn pussiin ja jätetään sama rskapussi paikalleen rskakriin, mikäli rskakrissa ei paljn rskia tai vain paperirskia. Tarvitaank jkaiseen rskakriin rskapussia, esim. paperirskakriin? Vältetään timinnassa kertakäyttöastiiden suurta käyttöä. Järjestetään lasten kanssa kierrätysteemapäivä pajatimintana, jllin jkaisessa eri pajassa n eri aiheeseen liittyviä tehtäviä ja tietiskuja. Tähän vi liittää myös erilaisia lajitteluharjituksia, jissa lasten tulee lajitella erilaiset jätemateriaalit ikeisiin lajittelupisteisiin. Lasten kanssa vidaan myös yhdessä miettiä mitä materiaaleja vitaisiin käyttää uudelleen ja hyödyntää. Hulehditaan pakkausjätteiden lajittelusta lasten kanssa, esim. maittölkit, virasiat, jgurttipurkit ja niiden kannet jne. Otetaan mahdlliset ns. jätteet uudelleen käyttöön tai laitetaan kierrätykseen. Otetaan lapset muukaan kierrätykseen ja hyötyjätteiden kuljettamiseen kierrätyspisteille. ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN: Laaditaan yksikköön hjeet energiansäästötimiin (valjen käyttö jne.) Säädetään lämpötilat svituille tasille ja hulehditaan ilmanvaihdn timivuudesta. Humiidaan kuivauskaapin järkevä käyttö (ei päälle vain yhden sukkaparin tähden) Pidetään ulk-vet sekä tuulikaappien ja eteisten sisävet kiinni. 16

17 VEDEN SÄÄSTÄMINEN: Laaditaan yksikölle hjeet vedensäästämistimista. Vältetään ylimääräistä veden valuttamista ja juksevan veden alla pesua. Pestään vain täysiä tiski- tai pyykkikneellisia kerralla. Mietitään mitä pitää pestä heti ensimmäisen käyttökerran jälkeen ja mitä vidaan käyttää esim. useampi kerta päivän aikana? Suuntauksena vähävesinen siivus. Lapsia petetaan käyttämään vettä säästeliäästi ja arvstavasti, esim. käsien pesussa. KESTÄVÄ KULUTUS: Järjestetään turhake -kampanja. Jkaisen nurkista varmasti löytyy tavarita, jtka eivät le itselle enää merkityksellisiä tai tarpeellisia. Jkainen vi ktaan tuda yhden ns. turhakkeen, jtka vidaan esim. vaihtaa keskenään, ttaa yhteiseen käyttöön tai lahjittaa eteenpäin. Tisen turhake vi lla tisen aarre. Hyödynnetään kierrätystavarita, esim. kirpputreilta löytyneitä ehjiä ja käyttökelpisia kirjja, pelejä, leluja ym. Lainataan, vukrataan tai hankitaan yhteinen tute. Kierrätetään tavarita yksikön sisällä tai mahdllisuuksien mukaan yksiköiden välillä. Käytetään kirjastn tai kirjastautn palveluita. Vältetään turhien tutteiden hankintaa. Hankitaan mahdllisimman vähän pakattuja tutteita. Vältetään kertakäyttöisiä tutteita ja susitaan pitkäikäisiä tutteita. Valitaan aina mahdllisuuksien mukaan kestävä ja krjattava tute. Tapakasvatusta. Opetetaan lapsia humaamaan turhien tavariden tarpeettmuus ja ettei kaiken tarvitse lla uutta ja maa. Sisäinen psti lähetetään käytetyissä kurissa. KESTÄVÄT RUOKAVALINNAT: Timiva yhteistyö Servin kanssa avainasemassa! Kannustetaan lapsia ennakkluulttmuuteen rukien suhteen. 17

18 Humiidaan ruuan annstelussa lapsen yksilöllinen ruuan tarve. Js lapsi ttaa rukaa itse, petellaan, että tetaan vain sen verran kuin usk syövänsä. Lisää saa hakea. LÄHIYMPÄRISTÖ: Kartitetaan yksikön pihan kunt ja varustus ja laaditaan tämän phjalta kunnstussuunnitelma yhteistyössä tilapalveluiden kanssa. Järjestetään vanhempien kanssa talkita, jilla pidetään huli yksikön piha-alueiden ja varusteiden kunnsta. Esimerkkejä erilaisista talkista vat mm. pihansiivustalkt, istutustalkt, krjaampäivät ym. Jaetaan piha vastuualueisiin, jllin lapsiryhmille jaetaan vastuualueet pihan siisteyden hulehtimiseen. Istutetaan yksikön pihaan puita ja hyötykasveja. Rakennetaan lintujen rukintapaikka ja linnunpönttöjä. Piha n ennen kaikkea lasten leikki- ja ppimisympäristö. Virikkeellinen ja tarkituksenmukainen piha sisältää mm. riittävästi leikkitelineitä ja penkkejä, salaisia piilpaikkja, pelitilaa, ehjiä ja tarkituksenmukaisia leluja ja välineitä ym. Tärkeää myös sisätiljen viihtyvyys. Hankitaan mahdllisia viherkasveja, asetetaan taidetta seinille, humiidaan tiljen puhtaus, välineiden ja kalusteiden tarkituksenmukaisuus, ripustetaan verhja ikkunaan ja liinja pöydille jne. Lasten kanssa vidaan tehdä yhdessä esim. taidetta, painaa ja mmella liinja ja verhja ym. Tehdään lapsille, vanhemmille ja henkilökunnalle viihtyvyyskartitus, jnka perusteella vidaan tehdä timintaympäristön muutksia ja vastata tarpeisiin ja tiveisiin. Ulkillaan mahdllisimman paljn, jtta sisätilatkin pääsevät tuulettumaan. Mahdllisuuksien mukaan lapset vivat vurllaan kiertää siivjan mukana, jtta näkevät kuinka paljn jätettä syntyy ja miten paljn yksikössä n siivttavia tilja. Tehdään retkiä lähiympäristöön ja hyödynnetään erilaisia maastja. Järjestetään erilaisia luntplkuja, esim. sieniplku, peikk- ja haltijaplku, elämysplku kaikille aisteille jne. Tarkkaillaan jtakin luntkhdetta eri vudenaikina ja pidetään havainnista kirjaa. Seurataan samalla säätä ja vudenaikjen vaihtelua. 18

19 Eri vudenaikina ympäröivä lunt tarjaa erilaisia liikuntamutja ja mahdllisuuksia, jita tulee hyödyntää mnipulisesti mahdllisuuksien mukaan. Tutkitaan suurennuslasilla esim. hyönteisiä, kasveja, jäkäliä ym. Lähdetään luntn tutkimusmatkalle ja tetaan luntkirjja mukaan, jtta vidaan pysähtyä tutkimaan havaintja tarkemminkin. KULTTUURIPERINTÖ JA MONIKULTTUURISUUS: Hyödynnetään maahanmuuttajien tiet-taitutta. Pidetään teemapäiviä/viikkja mnikulttuurisuuteen liittyen. Järjestetään tapakampanjita, juhlia, teemapäiviä/viikkja. Puhutaan erilaisuuden hyväksymisestä, kavereista välittämisestä, tisen kunniittamisesta jne. TURVALLISUUS: Puhutaan kiusaamisesta ja phditaan sen syitä ja seurauksia. Puhutaan kivasta kaveruudesta. Päivitetään vanhempien ja varahakijiden yhteystiedt. Päivitetään yhteiset säännöt. Käydään arvkeskustelua. Järjestetään tapakampanjita ja turvallisuusviikkja. Tehdään lasten ja henkilöstön viihtyvyyskartitus. Vähennetään melua yhteisissä tilissa. YHTEISÖLLISYYS: lapset ja vanhemmat mukaan timinnan suunnitteluun. Järjestetään yhteistä timintaa, tempauksia, teemapäiviä jne. Kutsutaan yhteistyökumppaneiden edustajia kertmaan masta timinnasta. Järjestetään talkita, tapahtumia, tempauksia ja retkiä yhdessä vanhempien kanssa. 19

20 Osallistutaan kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitystyöhön, esim. kummipäiväkti- tai kummilapsitiminnan kautta. Järjestetään erilaisia vierailuja lähiympäristön yhteistyökumppaneiden lu. MUUTA: Liitetään yksikön kestävä kehitys hjelma saksi perehdytyskansita ja päivitetään hjelma vusittain. Humiidaan yksikön yhteistyökumppanien timinnan merkitys kestävän kehityksen tteutuksessa. LINKKIVINKKEJÄ: _ja_kulutuspas/kasvatetaan_lapset_ymparistmynteisiksi 20

21 LÄHTEET: Järvinen, M., Laine, A., Hellman-Suminen, K Varhaiskasvatusta ammattitaidlla. Kirjapaja. Helsinki. Kansallinen kestävän kehityksen strategia, Valtineuvstn kanslian julkaisusarja 5/ Lumi, A., Paananen, J., Vilberg, K., Virta, L Keke päiväkdissa kestävän kehityksen pas. Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy:n, Espn, Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteinen 4V-hanke. Opetushallitus. Esipetuksen petussuunnitelman perusteet Viitattu 10/ Oulun kaupunki, Ssiaali- ja terveystimi, Päivähit ja perhetyö Päivähidn kestävän kehityksen timintahjelma. Oulun kaupungin painatuskeskus. Oulu. Sastamalan kaupungin strategia; Hyvän elämän Sastamala. Viitattu 10/ Sastamalan seudun ssiaali- ja terveyspalveluiden kestävän kehityksen timintahjelma. Viitattu 10/ Sastamalan kaupungin esipetuksen petussuunnitelma Sastamalan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Stakes Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Juvenes Print Tampereen Ylipistpain Oy. Tampere. Ympäristöministeriön www-sivut, Viitattu 10/