SONKAJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

Transkriptio

1 1(17) SONKAJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus

2 2(17) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ 3 2. TYÖSUOJELUTOIMINTA TYÖPAIKALLA 3 3. TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA 4. TYÖSUOJELUORGANISAATIO 3 5. TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA YLLÄPITÄMINEN 4 6. TYÖSUOJELUVASTUUT 4 7. TYÖYMPÄRISTÖN KUVAUS JA KEHITTÄMISTAVOITTEET Haittojen ja vaarojen tunnistaminen Työsuojelutarkastukset Kehittämistavoitteet kaudelle TYÖOLOJEN SEURANTA 6 9. TOIMINTAOHJELMAN YLLÄPITO 6 Sonkajärven kunnan käytössä olevia ohjeita 7 Säännöksiä 7 Työsuojeluhenkilöstö 7 LIITTEET 1 Toimintaohje väkivalta- ja uhkatilanteiden varalle 2 Väkivalta- ja uhkatilanteiden raportointilomake 3 Toimintaohje työssä häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun ennakolta ehkäisemiseksi sekä ilmoitus työnantajalle 4 Toimintaohje läheltä piti tilanteen tai tapaturman sattuessa

3 3(17) 1. Yleistä Työsuojelu on lakisääteistä toimintaa, jolla järjestetään työympäristö työntekijälle turvalliseksi ja terveelliseksi. Työsuojelulla tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, joka ihmisestä, työympäristöstä ja yhteiskunnasta saadun tiedon avulla pyrkii vaikuttamaan henkilöstön työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseen ja parantamiseen. Työsuojeluun kuuluu perinteisen kone- ja laiteturvallisuuden sekä tapaturmien ja ammattitautien ennaltaehkäisyn lisäksi työn henkisen ja fyysisen kuormittavuuden, ergonomian, väkivallan uhkan, häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisy sekä yksintyöskentelyn ennakointi. 2. Työsuojelutoiminta työpaikalla Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Työsuojelu on jatkuva prosessi, jossa työympäristön tilaa tarkkaillaan, muutosten vaikutukset ennakoidaan ja epäkohdat poistetaan. Työnantaja ja esimiehet vastaavat työsuojelun toteutumisesta omalla tehtäväalueellaan. Lisäksi jokaisen työyhteisön jäsenen tulee käytettävissään olevin keinoin huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden työoloista, turvallisuudesta ja terveydestä. Kun työsuojelu on osa jokapäiväistä työntekoa, on helppo luoda työsuojelukäytäntöjä, joita noudatetaan. 3. Työsuojelun yhteistoiminta Sonkajärven kunnassa yhteistyöryhmä hoitaa työsuojelutoimikunnan tehtävät. Yhteistoiminnassa käsiteltävistä asioista, niiden käsittelystä työnantajan ja työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa, säädetään laissa Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006). Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi järjestetään työpaikoilla työkykyä ylläpitävää toimintaa. Toimintaa koordinoi työhyvinvointi työryhmä, jossa ovat edustettuna johto, henkilöstöhallinto, työsuojelu ja tarvittaessa työterveyshuolto. Toiminnan tavoitteet kirjataan tyhy suunnitelmaksi. 4. Työsuojeluorganisaatio Työnantaja nimeää työsuojeluorganisaatioon työsuojelupäällikön. Työntekijät valitsevat edustajikseen, vaaleilla neljän vuoden välein, työsuojeluvaltuutetut ja varatyösuojeluvaltuutetut. Työsuojeluhenkilöstön yhteystiedot ovat tämän toimintaohjelman lopussa. Työsuojelupäällikkö on työnantajaa edustava työsuojelun yhteistoimintahenkilö. Työsuojelupäällikkö avustaa työnantajaa ja esimiehiä työsuojeluasiantuntemuksen hankinnassa sekä yhteistyön järjestämisessä työntekijöiden, työterveyshuollon, työsuojeluviranomaisten ja muiden työsuojelutahojen kanssa. Työsuojelupäällikkö

4 4(17) huolehtii työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistyön järjestämisestä, ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on oma-aloitteisesti perehtyä ja osaltaan kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja erilaisiin tutkimuksiin. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää työ, josta aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle ja terveydelle. Keskeytyksestä on ilmoitettava välittömästi työnantajalle tai tämän edustajalle. 5. Työterveyshuollon järjestäminen ja ylläpitäminen Työterveyshuollon keskeinen tavoite on kohdentaa työterveyshuoltoa ennaltaehkäisevään toimintaan ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitoa. Työterveyshuollon tehtävä on auttaa työnantajaa kehittämään työtä, työyhteisöä ja työympäristöä henkilöstön työkykyä edistäväksi. Henkilöstön työterveyshuoltopalvelut hankitaan Ylä-Savon Sote -kuntayhtymältä ja ne kattavat lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi yleislääkäri- ja sairaanhoitopalvelut. Työterveyshuollon toimintaa ohjaa työterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain. Lakisääteinen työterveyshuolto sisältää työpaikkaselvitykset, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn selvittämisen, tietojen antamisen ja ohjauksen, työkykyä ylläpitävän toiminnan, vajaakuntoisten työntekijöiden terveydentilan seurannan, osallistumisen ensiavun järjestämiseen sekä terveystarkastusten järjestämisen töissä, joissa on erityinen sairastumisen vaara. 6. Työsuojeluvastuut Työnantaja Työnantaja luo perustan työsuojeluasioiden hoitamiselle ottaen huomioon lainsäädännön vaatimukset, toiminnan luonteen ja riskialttiuden sekä taloudelliset näkökohdat. Työnantajan tehtävä on taata aineelliset ja toiminnalliset edellytykset kuten pätevien esimiesten valinta ja selkeän tehtäväjaon vahvistaminen. Työnantajan vastuulla on myös työsuojelutoiminnan valvonta koko organisaation tasolla. Esimies Esimies huolehtii työsuojeluohjeiden ja työpaikan sisäisten toimintaohjeiden suunnittelusta, toteutuksesta ja ajan tasalla pitämisestä. Esimies vastaa turva- ja suojavarusteiden sekä koneiden ja laitteiden hankinnasta ja kunnossapidosta. Esimies tekee esityksiä työnantajalle toiminnan kehittämisestä. Esimiehen vastuulle kuuluu koneiden ja laitteiden kunnon valvonta ja seuranta sekä tarvittavien turvavarusteiden toimittaminen henkilöstölle ja suojalaitteiden asentaminen laitteille. Esimies vastaa myös työnopastuksesta.

5 5(17) Työntekijä Työntekijän velvollisuus on noudattaa työsuojeluohjeita ja työpaikan sisäisiä toimintaohjeita. Työntekijän vastuulla on käyttää hänelle annettuja turvavarusteita. Lisäksi jokaisen työntekijän on huolehdittava omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja ilmoitettava esimiehelle havaitsemistaan vaaroista ja epäkohdista. Työntekijöillä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niistä palautetta. Työsuojelutehtävissä toimivat henkilöt voivat olla vastuussa työsuojelusta vain, jos he toimivat linjaorganisaatiossa tehtävissä, joihin sisältyy toimivaltaa ja vastuuta työsuojeluasioissa. Alihankintatyöt Alihankintatöissä työn johto ja valvonta sekä työsuojeluvastuu säilyvät alihankintaa tekevällä työnantajalla. Alihankintatyön tilaavan työnantajan on huolehdittava siitä, että alihankintatyönantaja ja hänen työntekijänsä saavat riittävät tiedot työpaikan vaara- ja haittatekijöistä. Myös alihankintatyönantajan tulee pitää tilaajatyönantaja ajan tasalla työhönsä liittyvistä työturvallisuusasioista. Työsuojeluun liittyvät vastuusuhteet tulee kirjata tilaaja-toimittajasopimuksiin. 7. Työympäristön kuvaus ja kehittämistavoitteet 7.1 Haittojen ja vaarojen tunnistaminen Työsuojelun suunnitelmallinen toteutus edellyttää työn, työympäristön ja työolojen haitta- ja vaaratekijöiden tunnistamista ja selvittämistä sekä toimenpiteitä niiden poistamiseksi ja hallitsemiseksi (Työturvallisuuslaki 738/2002). Sonkajärven kunnalla on käytössä RiskiArvi -ohjelma, jonka avulla ylläpidetään riskien arviointia ja tarvittavien korjaustoimenpiteiden toteutuksen seurantaa työyksikkökohtaisesti. Työn haittojen ja vaarojen arviointi toteutetaan yhdessä henkilöstön, työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojelupäällikön kanssa sekä käsitellään työpaikkakokouksissa. 7.2 Työsuojelutarkastukset Työsuojelutarkastukset työpaikoilla perustuvat työturvallisuuslakiin ja työsuojelun valvontalakiin. Tarkastuksia suorittavat työsuojeluviranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa laissa, asetuksissa ja valtioneuvoston päätöksissä annettujen sitovien normien noudattamista sekä ohjata ja neuvoa työsuojelukysymyksissä. 7.3 Kehittämistavoitteet kaudelle henkilöstön ikääntymisen huomioon ottaminen töiden suunnittelussa ja kehittämisessä uusien työntekijöiden perehdyttäminen ja työnopastus, työmenetelmät ja työturvallisuus (Työhön perehdyttämisen tarkistuslista, khall )

6 6(17) perehdyttäminen, jos työtehtävissä tai työolosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia esim. uudet koneet, laitteet tai toimintatavat osaamisen vahvistaminen ja työyhteisötaitojen kehittäminen työpaikkakokouksissa käsitellään turvallisuusohjeet - perehdyttämisohjeet - kulkuluvat, työluvat - vaaraa aiheuttavien koneiden turvallisuusohjeet - väkivalta- ja uhkatilanteiden varalle laaditut toimintaohjeet (liite 1 ja liite 2) - työssä häirintään ja epäasialliseen kohteluun liittyvät toimintaohjeet (liite 3) - toimintaohje läheltä piti tilanteen tai tapaturman sattuessa (liite 4) - päihdeongelmaisten hoitoonohjaus - palo- ja pelastussuunnitelmat - ensiapuvalmiuden ylläpitoon liittyvät ohjeistukset sekä ensiapukoulutuksen järjestäminen - kemikaaliluettelot ja käyttöturvallisuustiedotteet Puuttuvat tai puutteelliset ohjeet päivitetään. 8. Työolojen seuranta Yhteistyöryhmä seuraa työsuojelun kehittämistoimien toteutumista. Työolojen seuranta ja tarpeelliset toimenpiteet ovat suurelta osin työyksikkökohtaisia ja niitä käsitellään työpaikkaselvitysten yhteydessä, työpaikkakokouksissa sekä haittojen ja vaarojen arvioinnin yhteydessä. Uusia toimitiloja hankittaessa tai vuokrattaessa työsuojeluhenkilöstö tekee tilapalvelun ja muiden asianosaisten kanssa arviointikäynnin kohteeseen ja antaa havainnoistaan tarvittaessa kirjallisen lausunnon työnantajalle. Työtapaturmasta ilmoitetaan lähimmälle esimiehelle (liite 4). Työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet käsitellään työpaikalla, jotta samankaltaisten tapaturmien ja vaaratilanteiden toistuminen voitaisiin estää. Vakavasta tapaturmasta on ilmoitettava myös poliisille ja Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Henkilökohtaisten suojainten käytössä on ensisijainen vastuu käyttäjillä. Esimiehillä on valvonta ja opastusvastuu. Sonkajärven kunnalla on käytössä varhaisen tuen toimintaohje, jonka käyttöä tehostetaan. Esimiehet seuraavat henkilöstön sairauspoissaoloja sekä fyysistä ja psyykkistä kuormittumista. Työtyytyväisyyskysely tehdään henkilöstölle joka toinen vuosi. Tulosten perusteella laaditaan kehittämissuunnitelmat. 9. Toimintaohjelman ylläpito Työsuojelun toimintaohjelman vahvistaa kunnanhallitus ja se tarkistetaan vuosittain yhteistyöryhmässä. Toimintaohjelman seurannasta ja ylläpidosta vastaavat yhteistyöryhmä ja työsuojelupäällikkö. Toimintaohjelman tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan vuosittain henkilöstöraportissa.

7 7(17) Sonkajärven kunnan käytössä olevia ohjeita Henkilöstöohjelma Työhön perehdyttämisen tarkistuslista Toimintaohje väkivalta- ja uhkatilanteiden varalle (liite 1) Väkivalta- ja uhkatilanteiden raportointilomake (liite 2) Toimintaohje työssä häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun ennakolta ehkäisemiseksi sekä ilmoitus työnantajalle lomake (liite 3) Toimintaohje läheltä piti tilanteen tai tapaturman sattuessa (liite 4) Varhaisen tuen toimintaohje Päihdeohjelma Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Säännöksiä Työturvallisuuslaki 738/2002 Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa 449/2007 Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Työsuojeluhenkilöstö Työsuojelupäällikkö Mirja Tonteri Työsuojeluvaltuutetut: Sivistystoimen henkilöstö Työsuojeluvaltuutettu Aija Pellikka I varavaltuutettu Kellokumpu Jukka-Pekka II varavaltuutettu Partanen Hanna Muiden hallintokuntien henkilöstö Työsuojeluvaltuutettu Pirjo Piiroinen I varavaltuutettu Elvi Niskanen II varavaltuutettu Rönkkö Pirjo LÄHTEET (Työterveyslaitos) (Työturvallisuuskeskus)

8 8(17) LIITE 1 TOIMINTAOHJE VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEIDEN VARALLE 1. JOHDANTO Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan asiakkaiden tai muiden ulkopuolisten taholta ilmenevää väkivaltaa tai uhkaavaa käyttäytymistä työntekijöitä, heidän läheisiään tai muita asiakkaita kohtaan. Väkivalta voi ilmetä työpaikalla, työmatkalla tai työpaikkaan rinnastettavassa paikassa, kuten asiakkaan kotona. Uhkaava, työntekijän asemaan tai työhön kytköksissä oleva käyttäytyminen voi myös olla työväkivaltaa (kuten kotirauhan häirintä, uhkailevat kirjeet, puhelut, sähköpostit). Työväkivalta voi olla sekä fyysistä (kuten tönimistä, lyömistä, potkimista) että henkistä (kuten solvaamista tai sanallista uhkailua). Työnantaja on työturvallisuuslain 738/2002 perusteella velvollinen huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Tällöin työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen. Lisäksi tällaista työtä ja työpaikkaa varten työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet, joissa ennalta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteiden vaikutukset työntekijän turvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa. Työturvallisuuslaki velvoittaa myös työntekijää. Työntekijän on työssään noudatettava työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita, toimittava huolellisesti ja ilmoitettava havaitsemistaan epäkohdista ja vaaroista. Työntekijän on oman turvallisuutensa lisäksi otettava huomioon myös muiden turvallisuus. Lisäksi työterveyshuoltolaki ja pelastuslaki asettavat omat velvoitteensa muun muassa turvallisuuden seurannalle ja pelastussuunnitelmien laatimiselle. 2. VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEIDEN ENNALTAEHKÄISY 2.1 Perehdytys ja koulutus uhkaavien tilanteiden varalle Turvallisuusasiat tulee sisällyttää osaksi työntekijöiden perehdyttämistä työpaikoilla. Perehdyttämisestä vastaa esimies. Perehdytykseen tulee sisällyttää ainakin ohjaus turvallisiin työtapoihin, turvallisuusohjeisiin, työpaikan turvalaitteisiin sekä uhkatilanteista ilmoittamiseen ja raportointiin (liite 2). Perehdyttäminen on yhtä tärkeää sekä uusien työntekijöiden että lyhytaikaisten sijaisten ja muiden määräaikaisten työntekijöiden kohdalla. Turvallisuusasiat tulee kerrata säännöllisesti koko henkilöstön kanssa.

9 9(17) 2.2 Turvalliset työtavat ja järjestelyt Yksintyöskentelyn välttäminen Työskentely yksin erityisesti ilta- ja yöaikaan tai viikonloppuisin muodostaa normaalia suuremman turvallisuusriskin. Yksintyöskentelyn ollessa välttämätöntä, asiakkaiden kulkua ja oleskelua tulisi rajoittaa niin, että työntekijällä on suojattu näköyhteys asiakkaille tarkoitettuun tilaan. Yksintyöskentelevällä on työturvallisuuslain mukaan oltava mahdollisuus olla yhteydessä esimieheen tai muuhun henkilöön tai ulkopuoliseen tahoon ja hälyttää apua. Tehtäessä kotikäyntejä yksin asiakkaan luokse, esimiehen ja/tai työkaverin on oltava selvillä käyntiaikataulusta ja paikoista. Uhkaaville kotikäynneille ei lähdetä yksin eikä uhkaavaa asiakasta tavata yksin. Turvallisella työpaikalla henkilökohtaisen suojautumisen tarpeet on arvioitu ja samalla mietitty tavat turvalliseen poistumiseen työpisteestä. Oman käytöksen kontrollointi Epäasiallisesti käyttäytyvän henkilön kohtaamisessa tärkeää on olla provosoitumatta itse. Mikäli itseään ei kykene hillitsemään, on turvallisempaa poistua paikalta, jos mahdollista, ja antaa asian jonkun toisen hoidettavaksi. Häiriköstä ilmoitus poliisille Mikäli asiakas alkaa käyttäytyä yleisissä tiloissa häiritsevästi, tulee asiasta ilmoittaa poliisille. Mikäli asiakas aiheuttaa materiaalivahinkoja tai anastaa jotain, turvallisinta on odottaa lisäapua. Samalla voi tarkkailla tilannetta, painaa mieleen asiakkaan tuntomerkit, poistumissuunta ja kulkuväline. Hätänumerot aina saatavilla Työyksikön omat sisäiset hätänumerot sekä yleinen hätänumero ohjelmoidaan puhelimen pikavalintoihin ja numeroita säilytetään näkyvällä paikalla omassa työpisteessä. Turvaväli asiakkaaseen Asiakastilanteissa turvallinen välimatka asiakkaan ja työntekijän välillä on noin 1,5 metriä. Tällöin työntekijällä on muutama lisäsekunti aikaa reagoida uhkaavaan tilanteeseen ja mahdollisuus välttää ensimmäiset fyysiset kontaktiyritykset asiakkaan puolelta. Myös kalusteilla ja työhuoneen järjestelyillä voidaan muodostaa turvallisuutta luovia luonnollisia esteitä asiakkaan ja työntekijän välille. Turvalliset työtilajärjestelyt Asiakkaan tapaamistiloissa ei tulisi säilyttää asiakkaan ulottuvilla mitään aineita, esineitä tai työvälineitä, jotka erityisesti houkuttavat asiakasta tai joilla asiakas voisi vahingoittaa työntekijää. Poistuminen työpisteestä tulisi olla mahdollista asiakkaan estämättä. Poistumisteiden ovien tulee olla sisäpuolelta avattavissa työaikana ilman avainta. Takaovet pidetään lukittuina. Kassapisteissä pidetään pieni käteiskassa ja rahat säilytetään asianmukaisesti. Työpisteisiin asennetaan tarpeen mukaan lisäavun hälytysjärjestelmä.

10 10(17) 2.3 Väkivaltaisen ja uhkaavan käyttäytymisen tunnistaminen Väkivaltaisen käyttäytymisen syyt voivat olla hyvin moninaisia. Väkivaltaista käyttäytymistä laukaisevia tekijöitä voivat olla erimielisyys palveluista tai hoidosta väärinymmärrys pitkä odotusaika, puutteellinen tiedon saanti somaattiset ja psyykkiset sairaudet päihtymys ja huumausaineiden käyttö yleinen vihamielinen asenne viranomaistahoja tai tiettyjä ammattihenkilöitä vastaan ankeat tilat (kuumuus, meluisuus) traumaattiset tilanteet (oma tai läheisen sairastuminen) Yleensä aggressiivinen käyttäytyminen etenee erimielisyydestä sanalliseen uhkailuun, fyysiseen uhkailuun ja mahdollisesti fyysisen kontaktin vaiheeseen. Väkivaltaa tai uhkaavaa käyttäytymistä ei voida ennakoida henkilön iän, sukupuolen, pukeutumisen tai päihtymyksen perusteella. Uhkaajan käyttäytymisestä voidaan kuitenkin tehdä havaintoja, jotka saattavat ennustaa väkivaltaista käyttäytymistä. Näitä ovat: kiroilu, haukkuminen, solvaaminen, uhkaaminen tuijotus, puheen lakkaaminen kiihtynyt hengitys irvistely, kasvojen kalpeneminen lähietäisyydelle pyrkiminen 3. TOIMINTAOHJE VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEISIIN 3.1 Toiminta väkivaltatilanteessa Säilytä maltti, älä provosoidu Peräänny ja pidä turvaväli, jos voit Pidä kädet näkyvissä Älä käännä selkääsi Vältä äkkinäisiä liikkeitä ja tuijottamista Rauhoita puhumalla selkeästi, lyhyesti ja myötäillen, älä keskeytä Istu, jos uhkaavasti käyttäytyvä henkilö istuu ja nouse seisomaan, jos uhkaaja nousee Pyri voittamaan aikaa niin, että muita tulisi paikalle Kiinnitä ympäristön huomio tapahtumaan Hälytä lisäapua heti, kun voit Pyri hälyttämään niin, että uhkaaja ei huomaa Pyri irrottautumaan otteesta Pakene heti, jos tilanne näyttää muuttuvan vaaralliseksi Väkivaltatilanteen jälkeen Ilmoita tapahtuneesta esimiehelle ja tarpeen mukaan poliisille (puh. 112)

11 11(17) Käsittele tapahtunut esimiesten, työtovereiden ja ammattihenkilöstön kanssa 3.2 Toiminta aseellisessa uhkauksessa sekä varkaus- tai ryöstötapauksissa Pysy rauhallisena, älä vastusta tai ärsytä ryöstäjää Tarkkaile uhkaajaa ja paina mieleesi erityisiä tuntomerkkejä Kiinnitä ympäristön huomio tapahtuneeseen Älä hälytä apua uhattuna Pidä kädet näkyvissä Älä käännä selkääsi Vältä äkkinäisiä liikkeitä ja tuijottamista Anna uhkaajan paeta ja ottaa mukaan haluamansa Ryöstäjän poistuessa tarkkaile pakenemissuuntaa, kulkuneuvoa ja apureiden määrää Uhkatilanteen jälkeen Hälytä vasta, kun se voi tapahtua vaaratta Hälytä paikalle poliisi (puh. 112) Lukitse ovet, eristä tapahtumapaikka, älä sotke tapahtumajälkiä Odota poliisin saapumista Ilmoita tapahtuneesta esimiehelle ja työyhteisön johdolle 3.3 Toiminta puhelimitse tehdyssä pommiuhkaustilanteessa Pysy rauhallisena ja ole ystävällinen Yritä pitää soittaja linjalla, älä keskeytä soittajaa Kysy, miksi uhkaaja haluaa räjäyttää pommin, milloin pommi räjähtää, missä se on, minkä kokoinen ja näköinen pommi on ja mikä aiheuttaa pommin räjähtämisen? Huomioi soittajan sukupuoli, ikä, puheääni, murre, puhetapa, päihtymys, sekavuus, taustaäänet, tunteeko soittaja työpaikan ja sen olosuhteet? Puhelun jälkeen (tai jos uhkaus on tehty sähköisen viestimen kautta) Hälytä poliisi (puh. 112) Ilmoita tapahtuneesta esimiehelle ja työyhteisön johdolle Kirjaa puheluun ja soittajaan liittyvät asiat Toimi poliisin ohjeiden mukaan Odota poliisia rauhallisesti Toiminta muissa uhkatilanteissa Henkilöstö voi joutua uhkasoittojen, uhkailukirjeiden tai sähköpostien kohteeksi oman tehtävänsä vuoksi. Uhkaukset voivat olla nimettyjä tai nimettömiä uhkauksia työntekijää kohtaan. Kaikista uhkauksista tulee ilmoittaa välittömästi omalle esimiehelle. Uhkauksista tulee ilmoittaa myös poliisille mahdollisen rikosilmoituksen tekemistä varten.

12 12(17) 4. JÄLKIHOITO VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEISSA Väkivalta- ja uhkatilanteiden jälkeen on erityisen tärkeää huolehtia väkivallan kohteeksi joutuneiden tai vakavassa uhkatilanteessa olleiden ryhmien ja henkilöiden jälkihoidosta. Luontevin jälkihoidon antaja on työpaikan työterveyshuolto sekä tarvittaessa muut asiantuntijatahot. Jokaisesta väkivalta- ja uhkatilanteesta tulee tehdä ilmoitus käytössä olevalla väkivaltaja uhkatilanteiden raportointilomakkeella (liite 2). Tämän jälkeen tilanne käsitellään esimiehen johdolla työyksikössä. Väkivalta- ja uhkatilanteiden raportoinnin perusteella voidaan turvatoimia, työtapoja ja käytäntöjä muuttaa, kohdentaa ja lisätä tarpeen mukaan. 5. TOIMINTAOHJEEN TOTEUTTAMINEN TYÖYKSIKÖISSÄ Sonkajärven kuntaan laadittua yleisohjetta voidaan soveltaa jo olemassa olevien yksikkökohtaisten ohjeiden rinnalla. Esimies vastaa ohjeen käsittelystä ja toteuttamisesta työpaikalla. Ohje tulee käydä läpi nykyisten ja jokaisen uuden työntekijän kanssa.

13 13(17) LIITE 2 VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEIDEN RAPORTOINTILOMAKE Täytä tämä lomake mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Palauta lomake täytettynä esimiehelle Vahingoittuneen/uhatun nimi Tehtävänimike Tapahtumapäivä ja aika Osasto/Yksikkö Tapahtumapaikka/työpiste Tapahtuma tavaroiden heitteleminen/paikkojen rikkominen varkaus/näpistys solvaaminen/huutaminen sanallinen uhkaileminen töniminen/huitominen/potkiminen kiinnikäyminen/liikkumisen estäminen rahojen sieppaus aseella uhkaileminen ryöstö tai ryöstön yritys muu tilanne, mikä? Selostus tapahtuneesta Tapahtuman seuraukset (ruumiilliset, henkiset, aineelliset) Tapahtuman näki myös: Uhkaaja mies nainen Ikä Uhkaaja aiheuttanut uhkatilanteita aikaisemminkin kyllä Lisätietoja: ei Voitaisiinko vastaava tilanne välttää tulevaisuudessa? vihainen asiakas/omainen tms. alkoholin vaikutuksen alainen huumausaineen vaikutuksen alainen mielenterveydellisistä ongelmista kärsivä muu, mikä? ei, miksi ei? en osaa sanoa kyllä, miten? Uhkaajan nimi Ehdotus/toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi ja uuden uhkatilanteen estämiseksi: Tapahtumasta otettu yhteyttä esimiehen lisäksi: Työterveyshuoltoon Työsuojelupäällikköön Poliisiin Muualle, minne: Työsuojeluvaltuutettuun Päiväys ja allekirjoitus (ilmoittaja) Tapahtuma on käsitelty työyksikössä kyllä ei

14 14(17) LIITE 3 TOIMINTAOHJE TYÖSSÄHÄIRINNÄN JA MUUN EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNAKOLTA EHKÄISEMISEKSI Työturvallisuuslain (738/2002) 28 :n mukaan Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Työturvallisuus lain 18 :n 3 momentin mukaan Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen haittaa tai vaaraa. Häirinnällä tarkoitetaan epäasiallista ja huonoa kohtelua. Se voi ilmetä uhkailuina, pelotteluna, ilkeinä ja vihjailevina viesteinä, väheksyvinä ja pilkkaavina puheina jne. Häirintää on myös yksipuolinen sukupuolinen häirintä ja ahdistelu, jonka kohteeksi joutunut kokee vastentahtoisena tai ei-toivottuna. Häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua eivät ole työnantajan tai työnantajan edustajien toimivaltansa puitteissa tekemät ratkaisut, vaikka itse asioista olisikin näkemyseroja. Häirintää eivät myöskään ole tilapäiset erimielisyydet, satunnainen sopimaton kielenkäyttö ym., vaikka seurauksena aiheutuisikin pahaa mieltä. Häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu ei ole hyväksyttävää, vaan kaikkien työpaikalla on tunnettava vastuunsa häirinnän estämisestä. Häirityksi tulleen toimet Kun joku tuntee itseensä kohdistuvaa häirintää, ei pidä jäädä ihmettelemään, vaan toimia seuraavasti: 1) Ilmoita häiritsijälle, ettet hyväksy tämän toimintaa ja pyydä häntä lopettamaan häirintä. 2) Jos kiusaaminen jatkuu, ota yhteys esimieheesi. Jos esimies on kiusaaja, ota yhteys hänen esimieheensä. Esimiehen on otettava asia vakavasti. Asia on jokaisen esimiehen vastuulla. 3) Jos esimies ei ryhdy asian vaatimiin toimiin, vie asia organisaatiossa suoraan ylöspäin. 4) Jos tunnet epävarmuutta toimia yksin tai et ole varma, miten tulisi toimia, ota yhteyttä työsuojeluhenkilöstöön, luottamusmieheen tai työterveyshuoltoon. He kaikki ovat velvollisia auttamaan sinua luottamuksellisesti. Tarvittaessa käytä työkaveria tukenasi tilanteessa. Esimiehen tehtävät Esimiehen on puututtava heti asiaan, kun hän huomaa häirintää työyhteisössä tai hänelle kerrotaan siitä. Asia on pyrittävä ratkaisemaan osapuolten kesken ja tässä tarkoituksessa esimies kutsuu osapuolet luokseen keskustelemaan asiasta joko yhdessä tai erikseen. Tapahtumien kulku selvitetään, kirjataan muistioon ja sovitaan yhteisesti, miten jatkossa käyttäydytään ja miten sovittua käyttäytymistä seurataan.

15 15(17) Asianosaiset voivat käyttää apunaan heitä edustavia luottamus- tai työsuojeluhenkilöitä. Esimies tai asianosaiset voivat ottaa yhteyttä tarvittaessa työterveyshuoltoon. Esimies tekee tai esittää esimiehensä päätettäväksi tarvittavat työn ja/tai työympäristön järjestelyt. Mikäli asiasta keskustelu ja yhteinen sopiminen ei johda häirinnän loppumiseen, esimies toimii seuraavasti: 1) Suullinen huomautus 2) Kirjallinen varoitus 3) Työsuhteen päättäminen Kaikkien työyhteisössä toimivien velvollisuudet Kun huomaat häirintää: 1) Mene häirityn puheille ja tarjoa hänelle apuasi. Kysy, onko hän ollut yhteydessä esimieheensä häirinnän lopettamiseksi. Ellei ole, selvitä voitko hänen puolestaan ottaa yhteyttä häiritsijään ja kehottaa tätä lopettamaan häirintä. 2) Tilanteen jatkuessa tarjoudu häirityn tukihenkilöksi asian viemiseksi eteenpäin. Jos häiritty antaa luvan, ota yhteyttä esimieheen ja vaadi häneltä toimia häirinnän lopettamiseksi. 3) Jos häiritty ei hyväksy sinua tukihenkilöksi, ota yhteyttä asianomaista edustavaan työsuojeluhenkilöön tai luottamusmieheen tai työterveyshuoltoon, joilla kaikilla on velvollisuus toimia häirinnän estämiseksi luottamuksellisesti.

16 16(17) ILMOITUS TYÖNANTAJALLE HÄIRINTÄÄN JA EPÄASIALLISEEN KOHTELUUN LIITTYVÄSSÄ ASIASSA (Työturvallisuuslaki 28 ja 19 ) Katson joutuneeni työssäni häirinnän / epäasiallisen kohtelun kohteeksi. Häirinnäksi kokemani teot / käyttäytyminen Häirintää olen kokenut (ajankohta) Häiritsijäksi koen (nimi/nimet) Olen ilmaissut ao. henkilölle (pvm), että koen hänen toimintansa häirintänä / epäasiallisena kohteluna, mutta tilanne ei ole korjaantunut. Oma ehdotukseni tilanteen korjaamiseksi Päiväys / / 20 Häirintää kokenut / nimen selvennys Olen saanut tämän ilmoituksen tiedoksi työnantajan edustajana: Päiväys / / 20 asema organisaatiossa / nimen selvennys Olen saanut tämän ilmoituksen tiedoksi työsuojeluvaltuutettuna: Päiväys / / 20 Työsuojeluvaltuutettu / nimen selvennys Työturvallisuuslain (738/2002) 28 :n mukaan Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Ohjeita häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun ehkäisyyn ja käsittelyyn työpaikalla:

17 17(17) LIITE 4 TOIMINTAOHJE LÄHELTÄ PITI TILANTEEN TAI TAPATURMAN SATTUESSA Työntekijän tulee ilmoittaa esimiehelle vaaratilanteet sekä tapaturmat. Tapaturmasta täytetään tapaturmailmoitus yhdessä esimiehen kanssa ja se toimitetaan palkkasihteerille ja edelleen vakuutusyhtiölle. Tämä lomake täytetään läheltä piti tilanteesta sekä edellisen ilmoituksen lisäksi tapaturman yhteydessä, jotta vastaavilta tilanteilta vältyttäisiin. Lomake toimitetaan omalle esimiehelle, joka keskustelee asiasta työntekijän kanssa ja asia käsitellään työpaikalla esim. työpaikkapalaverin yhteydessä. Tavoitteena on kehittää työympäristöä ja estää tapaturmien sattuminen. Ilmoituksen tekijän nimi: Tehtävänimike: Työpaikka: Tapahtuman/tapaturman ajankohta (päivämäärä ja kellonaika) ja paikka: Tapahtuman/tapaturman näki/näkivät Kuvaus tapahtumasta/tapaturmasta tai vaaraa aiheuttavasta asiasta: - Mitä oltiin tekemässä? - Millä välineillä? - Mitä sattui tai olisi voinut tapahtua ja miksi? Miten vastaavat tilanteet voidaan estää jatkossa? Muut kehittämisideat? Pvm Allekirjoitus Esimiehen merkinnät (esim. tarkennukset asiaan, asian jatkokäsittely ja toimenpiteet asian johdosta) Jakelu: työsuojelupäällikkö työsuojeluvaltuutettu