Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Transkriptio

1 Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

2 Sisältö 1. YLEISTÄ Mikä on kriisi? Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA Kriisistä tiedottaminen Vakava onnettomuus oppilaitoksessa Vakava uhkatilanne Opiskelijan tai henkilökuntaan kuuluvan kuolema Muistaminen koulussa voidaan toteuttaa mm. seuraavin tavoin Yleinen katastrofi

3 1. YLEISTÄ 1.1. Mikä on kriisi? Kriisi käsitteenä tarkoittaa psykologista reaktiomallia vastauksena akuutteihin sisäisiin ja ulkoisiin vaikeuksiin tai tapahtumiin. Jokainen kriisitilanne on henkilökohtainen, ainutlaatuinen kokemus, mikä tulee myös huomioida kriisitilanteiden käsittelyssä ja jälkipuinnissa. Kriisityön tarkoituksena on tukea kriisissä olevan henkilön selviytymistä ja nopeuttaa sitä. Kriisiryhmän tehtävänä on organisoida vastuullisesti toimenpiteitä kriisitilanteissa ja tehdä tarvittavat päätökset, miten asiat hoidetaan Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet Ammattiopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen joko koulussa tai sen ulkopuolella. Heitä voi kohdata kuolema, sairaus tai joku muu arvaamaton uusi tilanne. Myös suuronnettomuudet, jotka koskettavat useita henkilöitä oppilaitoksessa tai yleinen katastrofi saattavat olla syynä ottaa kriisisuunnitelma käyttöön. Kriisitilanteiden hallinta edellyttää etukäteen sovittua toimintasuunnitelmaa, jotta voitaisiin ryhtyä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin traumaattisen kriisin yhteydessä. Yksiköissä on oltava valmiudet tunnistaa kriisit, kohdata asianosaisten reaktiot sekä suunnitella ja toteuttaa tukitoimet. Kriisisuunnitelman tavoitteena on estää kriisin aiheuttamat psyykkiset ja fyysiset haittavaikutukset, säilyttää oppilaitosyhteisön ja sen jäsenten toimintakyky, tukea opiskelijoiden ja henkilöstön toipumista. Yksikkökohtaisesti tehdään toimintasuunnitelma, joka sisältää kriisiryhmän vastuuhenkilöiden nimet ja yhteystiedot sekä muiden auttavien tahojen yhteystiedot. Kriisiryhmä tekee arvion siitä, milloin tilanne vaatii varsinaisen jälkipuintitilaisuuden (esim. debriefing- ryhmä) järjestämisen ja milloin selvitään omin voimin. Rehtori tai apulaisrehtori kutsuu kriisiryhmän koolle vähintään kerran lukuvuodessa päivittämään yksikkökohtaista kriisisuunnitelmaa. Jokainen kriisitilanne vaatii yksilöllistä lähestymistapaa, tässä suunnitelmassa käydään läpi yleiset toimintaohjeet. Yksikkökohtaisesti sovitaan, kuka kutsuu kriisiryhmän koolle tilanteen sitä vaatiessa. 3

4 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA 2.1. Kriisistä tiedottaminen Tapahtumasta tiedon saanut henkilö tiedottaa asiasta yksikössä sovitulle vastuuhenkilölle, joka tiedon saatuaan kokoaa kriisiryhmän ja sopii sen kanssa, miten ja keille asiasta tiedotetaan. Läheiset tai omaiset määrittelevät toimintatapoja ja sen, miten tapahtuneesta kerrotaan. Kriisitiedottaminen keskitetään aina yksikön johtajalle niin ulkoisessa kuin sisäisessä tiedottamisessa. Tiedottamisen tulee olla tiukan tosiasiallista, kuvailevaa ja nopeaa. Yleisen katastrofin sattuessa seurataan Opetushallituksen ja Keudan ohjeita tiedottamisesta ja toimenpiteistä Vakava onnettomuus oppilaitoksessa Selvitä, mitä on tapahtunut. Tee tarvittaessa hälytys (112). Ota yhteys terveydenhoitajaan, ja/tai kriisiryhmän jäseniin. Estä lisäonnettomuudet (pelasta, varoita, lähesty vaarallista kohdetta harkiten). Ensiapu (johto terveydenhoitajalla, jos hän on paikalla). Yhteys omaisiin. Silminnäkijöiden kriisihoito. Asian jälkipuinti. Otetaan yhteys yksikön työsuojelutoimikunnan edustajaan. Huolehditaan tapaturmailmoituksen tekemisestä Vakava uhkatilanne Vakavia uhkatilanteita ovat tilanteet, joissa hengenvaaran aiheuttava onnettomuus (palon tai räjähdyksen uhka) on lähellä tai joku henkilö uhkailee ympäristöään. Onnettomuusuhasta on ilmoitettava oppilaitoksessa sovitulle vastuuhenkilölle, jonka jälkeen tilanteessa toimitaan kriisisuunnitelman mukaisesti. Henkilön käyttäytyessä vaarallisesti kutsutaan poliisi. Itsemurhauhkailun esittäneeseen henkilöön suhtaudutaan vakavasti ja tilanteessa toimitaan sen edellyttämällä tavalla. Älä jätä henkilöä yksin. Vakavissa uhkatilanteissa kriisiryhmä järjestää tilanteen henkisen jälkihoidon. Suuronnettomuuksien henkinen huolto järjestetään pelastustointa johtavan viranomaisen toimesta. 4

5 2.4. Opiskelijan tai henkilökuntaan kuuluvan kuolema Jos henkilö kuolee oppilaitoksessa, otetaan aina yhteys poliisiin. Yksikön johtaja tiedottaa opettajille ja muulle henkilökunnalle asiasta. Opettaja vie viestin luokkaan yhdessä kriisiryhmän jäsenen kanssa. Ulkopuolista apua pyydetään tarpeen mukaan, käytettävissä on myös seurakunnan työntekijät. Järjestetään debriefing-keskusteluja tarvittaessa. Huomioidaan jaksaminen ja surutyö yksilöllisesti. Käytetään opiskelijahuollon muita palveluita tarvittaessa. Kuolemantapauksissa huomioidaan lisäksi omaisten toiveet ja pohditaan yhdessä, mitä ja miten asiasta tiedotetaan. Vainajan muistamisesta sovitaan omaisten kanssa Muistaminen koulussa voidaan toteuttaa mm. seuraavin tavoin Tiedottamisien jälkeen lasketaan lippu puolitankoon. Hiljainen hetki koko oppilaitoksessa, rehtori vastaa ulkoisesta tiedottamisesta. Kriisiryhmän jäsen huolehtii vainajan muistamisesta omaisten toiveiden mukaan: esimerkiksi muistopöydän laittamisesta sekä muistohetken järjestämisestä. Muistetaan vainajan omaisia. Sovitaan edustajien osallistumisesta hautajaisiin. Surutyön aloittaminen kriisiryhmän tukemana tarvittaessa Yleinen katastrofi Kartoitetaan, keitä henkilöitä oppilaitoksessa katastrofi on koskettanut ja millä tavalla, onko menehtyneitä. Seurataan yleistä ohjeistusta: Opetushallitus ja Keudan ohjeet. Tarvittaessa toimitaan kriisisuunnitelman mukaan. Tapahtuneesta keskustellaan opiskelijoiden kanssa ryhmänohjaajan sekä terveydenhoitajan ja kuraattorin kanssa tarpeen mukaan. Myös työntekijöiden ahdistus huomioidaan. Tarvittaessa järjestetään lisätukea sekä henkilöstölle että opiskelijoille. Laajemmissa katastrofitilanteissa tehdään yhteistyötä lähioppilaitosten ja muiden viranomaisten kanssa. 5