- Operatiivisista lähtökohdista uuteen ja monimuotoisempaan johtamiskonseptiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "- Operatiivisista lähtökohdista uuteen ja monimuotoisempaan johtamiskonseptiin"

Transkriptio

1 Viestimies 3/ Eversti Tapio Forselius on viestitarkastaja. TEKSTI:TAPIO FORSELIUS KUVAT: MAAVOIMIEN ESIKUNNAN RUNKO Maavoimien 2008 johtamisjärjestelmä muutoksessa - Operatiivisista lähtökohdista uuteen ja monimuotoisempaan johtamiskonseptiin Maavoimat on sodan jälkeen ensimmäistä kertaa muodostumassa itsenäiseksi puolustushaaraksi. Muutos koskettelee kaikkia maavoimien johtoportaita, laitoksia ja osaa joukko-osastoista. Keskeistä kaikissa muutoksissa on toimintojen yhtenäistäminen ja tehostaminen. Artikkelissa muutosta tarkastellaan tämän vaiheen prosessina maavoimien suunnittelun näkökulmasta. Vanhojen johtoesikuntien tehtävät uudeksi kokonaisuudeksi Maavoimien esikunnan kokoonpano otetaan käyttöön alkaen. Muutoksessa yhdistetään Pääesikuntaan kuuluvan Maavoimaesikunnan ja Maanpuolustusalueiden esikuntien tehtävät uuteen esikuntaan. Muodostuva johtoporras ei ole kopio kummastakaan esikuntatyypistä, vaan aivan uuden tyyppinen esikunta maavoimissa. Maavoimien esikuntaa johtaa esikuntapäällikkö alaisinaan henkilöstöpäällikkö, operaatiopäällikkö ja huoltopäällikkö. Johtamisjärjestelmäala organisoidaan operaatiopäällikön alaiseksi osastoksi operatiivisen osaston ja suunnitteluosaston rinnalle. Aselajitarkastajat sijoittuvat Johtamisjärjestelmäosasto (G6) on käyttöön otettavassa Maavoimien esikunnassa organisoitu operaatiopäällikön alaisuuteen. Viestitarkastaja kuuluu suunnitteluosastoon. suunnitteluosastoon. Johtamisjärjestelmäalan kannalta organisaatiomuutos tarkoittaa hankkeiden ja operatiivisten johtamisjärjestelmäasioiden keskittämistä yhteen esikuntaan. Maavoimien esikunta on operatiivistaktinen johtoporras, jonka perustehtävä on toimia maavoimien komentajan johtoesikuntana maavoimia koskevissa asioissa ja erityisesti maavoimien joukkojen yhdistetyn käytön suunnittelussa, johtamisessa ja materiaalihankinnoissa. Se ei ole vielä aloittanut toimintaansa, mutta esikunnan runkoa laajennetaan jatkuvana henkilöstövirtana siten, että uuteen kokoonpanoon siirrytään alkaen. Tehtäviä siirretään kuluvan vuoden aikana Pääesikunnan eri osastoilta, Pääesikunnan maavoimaesikunnalta ja maanpuolustusalueiden esikunnilta maavoimien esikunnan rungolle. Ensi vuoden alussa loppujen Maavoimaesikunnan tehtävien lisäksi Pääesikunnasta siirtyy maavoimille myös joukko- ja laitosalistuksia. Maavoimien esikunnan viesti- ja johtamisjärjestelmäalan toimintakykyä on pyritty vahvistamaan sijoittamalla muillekin osastoille toimiala- tai aselajitaustan omaavia upseereita. Kokonaismäärä riippuu tehtävään määräyksistä vaihdellen välillä. Kansainvälisen yhteensopivuuden osalta asioiden hoitoon on varauduttu myös johtamisjärjestelmäosastolla. Johtamisjärjestelmäosaston lyhenne on G6 (Ground). Osaston

2 12 Viestimies 3/2007 tavoitevahvuus on 22. Maavoimien esikunnassa on muista puolustushaaroista poiketen eriytetty viestiaselajin ja johtamisjärjestelmätoimialan johto. Esikunnassa on sekä viestitarkastajan että johtamisjärjestelmäosaston päällikön tehtävät. Maavoimissa viestiaselajia ja johtamisjärjestelmäalaa käsitellään osin erillisinä, mutta tarvittavin osin myös toisiinsa liittyvinä kokonaisuuksina. Kehittämistä erityispiirteet huomioiden Maavoimien esikunta muodostetaan puolustushaaraesikunnaksi ilmavoimien ja merivoimien esikuntien rinnalle. Puolustushaarojen sodanajan vahvuudet kuvastavat myös esikuntien kokoa ja lukumääriä. Maavoimien vahvuus on , Ilmavoimien ja Merivoimien henkilöä. Jokaisessa puolustushaarassa on oma johtamisjärjestelmäalansa, joka maavoimista poiketen yhdistää ilma- ja merivoissa aselajin ja toimialan. Puolustushaaraesikuntien toiminnan luonne vaihtelee valmiustiloista riippuen, korostaen samalla johtamisjärjestelmäalojen tehtävien erilaisia painotuksia. Ilma- ja merivoimien johtamisjärjestelmäaloilla korostuu materiaalinen suorituskyky. Maavoimien erityispiirre taas on suorituskyvyn normaaliajan valmiuden ylläpito ja kehittäminen niin, että alaa kyetään valmiutta kohotettaessa laajentamaan volyymiltään jopa kaksikymmenkertaiseksi. Maavoimien johtamis- ja hallintojärjestelmä 2008:ssa sekä kotimaisten että ulkomailla toimivien maavoimien joukkojen johtamiseen kykenevän Maavoimien esikunnan vahvuus tulee olemaan noin 240 työntekijää. Sen johdossa on neljä operatiivista sotilaslääniä, Maasotakoulu, Utin Jääkärirykmentti ja Maavoimien materiaalilaitos. Suurimmat muutokset tapahtuvat johtoesikunnissa ja osin myös johtamispaikoissa. Samanaikaisesti on lakkautettu kaksi joukko-osastoa, varhennettu sotamateriaalista luopumista, pienennetty perustettavien joukkojen vahvuutta sekä laajennettu asevelvollisten ja reserviläisten palvelupisteverkostoa, joka samalla lisää johtamispaikkojen lukumäärää. Maavoimien erityispiirteisiin kuuluu Maavoimien ja ilmavoimien valmiuden vertailua ajan suhteen. Puolustusvoimien taajuushallinta on järjestetty ITIL-prosessien mukaisen palvelutuotannon sekä operatiivisen suunnittelun ja johtamisen mahdollistavaksi organisaatioksi. myös se, että rauhanajan johtamispaikat ovat noin 5% sodanajan vahvuudesta, kun vastaava luku muilla puolustushaaroilla on yli 80%. Tämä korostaa valmiussuunnittelun erilaisuutta. Ainoastaan maavoimiin liittyvä erityispiirre on myös aluepuolustusjärjestelmä, jossa vahvuuksista noin 26% on operatiivisia perustettavia RA-SA johtamispaikkoja varuskuntien alueilla ja 70% alueellisia perustettavia uusia johtamispaikkoja muualla Suomessa. Muissa puolustushaaroissa perustettavien johtoportaiden vastaavat luvut ovat karkeasti toisinpäin. Maavoimien johtamisjärjestelmäala organisoituu uudelleen Johtamisjärjestelmäpäällikön johdolla Johtamisjärjestelmäosasto vastaa maavoimien johtamisjärjestelmän valmiudesta, operatiivisesta käytettävyydestä, yhteensopivuudesta ja kehittämisestä. Sillä on vastuu myös maavoimien tietohallinnon johtamisesta ja kehittämisestä. Toiminta on organisoitu kolmeen sektoriin. Operatiivinen sektori vastaa operatiivisesta käytettävyydestä ja tilanteen

3 Viestimies 3/ hallinnasta. Sektorilla tehdään operatiivis-taktista suunnittelua sekä toiminnan ja resurssien suunnittelua ja seurantaa. Sektori avustaa viestitarkastajaa ja osallistuu operatiivisen suunnittelun mukaisiin prosesseihin muun muassa strategisessa suunnittelussa. Se koordinoi koko toimialan menettelytapaohjeistusta ja pitää sen ajan tasalla. Tietojärjestelmä- ja tietoliikennesektori vastaa maavoimien SAP- ja DEFSAPpääkäyttäjän tehtävistä, maavoimien tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurista ja teknisen kehityksen suunnittelusta. Sektori osallistuu hankkeisiin ja kansainväliseen työhön sekä sovittaa edellä mainitut maavoimien kokonaiskehittämiseen. Myös maavoimien tietojärjestelmän arkkitehtuuri, operatiivinen käytettävyys, toimialan erikoismääräykset ja ohjeistus ovat sen vastuulla. Tietoturvasektori vastaa puolustushaaran puitesopimuksista, tietohallinnosta, tietoturvasta, johtamisen varajärjestelmistä ja yhteistoiminnasta Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen suuntaan. Puolustushaaraesikuntien kokoonpano johtamisjärjestelmäalalla on kohtuullisen yhtenäinen. Poikkeuksen tekee puolustushaarakäyttökeskus, jollainen maavoimilta puuttuu. Operatiivisen sotilasläänin esikunnan operatiivisella osastolla on johtamisjärjestelmäsektori, jossa tavoitetilassa on neljä työntekijää. Joukko-osastoissa on tietohallintopäällikön johdossa 2-3 alan henkilöä. Maavoimien materiaalilaitoksessa on tietohallintoosasto. Huoltorykmenttien esikunnissa ei ole alan henkilöstöä. Keskeisimmät alan yhteistyökumppanit ovat Maavoimien Materiaalilaitos, Viestirykmentti ja vuoden 2007 alussa toimintansa käynnistänyt Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus (PVJJK). Johtamisjärjestelmän suorituskyky perustuu tilauksiin ja sopimuksiin Modulaarisilla johtamispaikkaratkaisuilla pyritään yhtenäisiin tekniikoihin ja toimintatapamalleihin puolustushaarasta riippumatta. Tietohallinnon rationalisointi käynnistettiin vuonna Tavoitteena oli eriyttää hallinnolliset ja operatiiviset verkkopalvelut. Muutokset liittyvät rauhan aikana puolustusvoimien tietohallinnon rationalisointiin ja sodan aikana verkostopuolustuksen käyttöönottoon. Keskeistä on kumppanointi ja keskittäminen. Tämän jaon mukaisesti pyritään organisaatioiden (asiakkaan) resurssit kohdentamaan operatiiviseen päätehtävään. Keskeinen tietohallinnon rationalisointiin kytkeytyvä toimenpide on Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen perustaminen, joka on aiheuttanut merkittävimmät toimintatapamuutokset entisiin maanpuolustusalueorganisaatioihin verrattuna. Rationalisoinnin seurauksena maavoimat on tilanteessa, jossa johtamisjärjestelmä perustuu sotilasaluetasolle asti PVJJK:n kanssa tehtäviin tilauksiin ja sopimuksiin sen omistaessa maavoimien johtamispaikkalaitteistot ja vastatessa niiden ylläpidosta. Poikkeuksen perusratkaisuun tekevät kenttäviestilaitteet ja -järjestelmät, jotka ovat maavoimien omistamia. Maavoimien johtamisjärjestelmän suorituskyky jakaantuu kahteen kokonaisuuteen. Johtamispaikkojen tulee olla omilla järjestelyillään ja toimintatavoiltaan suorituskykyisiä komentajiensa tarpeisiin. Toisaalta niiden keskinäinen toiminta, komentajien väliset johtamisyhteydet sekä tulenkäytön yhteydet perustuvat pääosin PVJJK:n toimittamiin, rakentamiin ja ylläpitämiin palveluihin ja yhteyksiin. Todellisuudessa maavoimien johtamisjärjestelmä onkin PVJJK:n suorituskyvyn, resurssien ja taistelukestävyyden varassa. Yhtymän viestijärjestelmät on kohdennettu kaikkein kriittisimmille alueille ja tärkeimmille operatiivisille prikaateille. Näillä johtamisjärjestelmälaitteilla voidaan kattaa noin kahden vanhan mallisen armeijakunnan maantieteellinen alue. Loppu maavoimien maantieteellisestä vastuualueesta katetaan verkostosodankäynnin keinoin. Yhteistoiminta PVJJK:n kanssa perustuu joukkoon yhteysupseereita, joille on jaettu maantieteellistä sekä puolustushaaraesikuntiin kohdistuvaa vastuuta. Toiminta on organisoitu tilaaja (=maavoimat)-tuottaja (=PVJJK)-asiakas (=maavoimat) -mallin mukaisesti. Toimintamallia on tarkoitus käyttää kaikissa valmiustiloissa alistamatta PVJJK:n osia asiakkaille. Mallin mukaisesti yhtymän viestijärjestelmään (YVI) kuulumattomia siirtojärjestelmiä ei hankita maavoimille, vaan tulevaisuudessa kaikki johtamisjärjestelmän osahankinnat kohdistuvat kaikkien johtamispaikkojen sisäisen suorituskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen. Taajuushallinta saa uusia ulottuvuuksia uudessa organisaatiorakenteessa Sotilasteknologiassa lisääntyvä tietoliikenteen mobiilisuus sekä ase- ja sen-

4 14 Viestimies 3/2007 sorijärjestelmien kasvanut sähkömagneettisen spektrin käyttö ovat johtaneet yhä suurempaan tarpeeseen hallinnoida tehokkaasti lähetteiden eri ominaisuuksia, kuten paikkaa, aikaa ja taajuutta. Puolustusvoimissa on Pääesikunnan johdolla luotu valmiuksia tämän sektorin kehittämiseen erilaisilla tutkimus- ja kehityshankkeilla sekä uudella organisaatiojärjestelyllä. Pääesikunta vastaa maanpuolustukseen tarvittavan taajuusresurssin luomisesta sekä kansainvälisestä taajuuksien käytön harmonisoinnista. PVJJK toimii puolustusvoimien taajuushallintaoperaattorina tuottaen sopimuksen mukaisesti erilaisia taajuushallintapalveluita kaikille puolustushaaroille ja joukkoosastoille. Puolustushaaraesikunnat saavat tehtävänsä Pääesikunnalta ja sopivat PVJJK:n kanssa tarvitsemistaan taajuuskaistoista koulutukseen, harjoitteluun ja operatiiviseen toimintaan liittyen. PVJJK ja puolustushaaraesikunnat sopivat keskenään yhteistoimintataajuuksien käytöistä. Maavoimien Esikunta antaa ohjeita laitteiden ja taajuuksien käytöstä sekä käskee operatiiviset perusteet radiolähetteiden ja taajuuksien käytölle. Joukko-osastoissa tehdään yksityiskohtaista suunnittelutyötä radioverkkojen toteuttamiseksi annettujen perusteiden mukaan. Oleellinen osa toimintaa on taajuustilannekuvan luominen, johon osallistuvat kaikki organisaatiotasot. Se on osa taajuushallintajärjestelmää tuottaen suunnittelu- ja johtamisprosesseille tarvittavia tietoja. Taajuushallinnasta siirrytään spektrin hallintaan. Johtamisjärjestelmäosaston taajuushallinta toimii yhdessä muiden Maavoimien Esikunnan osastojen, operaatiokeskuksen ja elektronisen sodankäynnin keskuksen kanssa, jolloin huomioidaan eri operaatioiden vaiheiden mukaiset lähetystavat ja taajuuksien käytöt. Tavoitteena on oman spektrin ja siihen liittyvän paikkatiedon muokkaus tilannetta vastaavaksi. Maavoimien johtamispaikkakonseptissa esikunnat jakaantuvat kiinteisiin, siirrettäviin ja liikkuviin komentopaikkoihin. Esikuntaan kuuluu vaihteleva määrä operaatio-, suunnittelu- ja tiedustelukeskuksia. Kenttäviestijärjestelmien jatkokehittämisen myötä maavoimien johtoportaat pystyvät hyödyntämään entistä paremmin muun muassa verkosta saatavia palveluja. Spektrin hallinnan ohella verkostopohjaisessa sodankäynnissä korostuu IP-osoitteiden (Internet Protocol) hallinta. PVJJK hallinnoi puolustusvoimien IP-osoitteiden käyttöä. Maavoimien esikunnan johtamisjärjestelmäosasto on sopinut tarpeidensa mukaisen osoitepaketin maavoimien hallinnoimia järjestelmiä varten. Suunnittelussa on huomioitu joukkojen merkittävä lisääntyminen poikkeusoloissa. Verkostosodankäynti tukemaan yhteisoperaatioita Verkosta saatavat palvelut ovat osa integroitua tiedustelun, valvonnan ja johtamisen -verkkoa (itvj) ja sen keskitettyjä rakenteita, joista käytetään nimitystä palvelinhotellit. Niihin on kerätty yhteiskäyttöiset tietojärjestelmät. Lisäksi ne tarjoavat alustan puolustushaarojen omille verkosta jaettaville tietojärjestelmille, jota kokonaisuutta ylläpitää ja kehittää PVJJK. Puolustushaarat tuottavat sisältöä ja tietoa keskitettyihin tietovarastoihin, joita tietojärjestelmät hyödyntävät. Toimiessaan maavoimien johtoportaat ottavat yhteyden palvelinhotelliin, josta saavat maavoimien tietojärjestelmän (MATI) palvelut normaaleihin työasemiin. Maavoimien tavoitetilassa yhteyksiä tarvitsevien joukkojen sekä johtoportaiden ja sensoreiden on voitava kytkeytyä teknisesti verkkoon koko Suomen alueella. Ei pelkästään ylemmän johtoportaansa rakentaman ja ylläpitämän

5 Viestimies 3/ viestiverkon liittymän kautta, johon perinteisesti on totuttu. Teoreettisesti tämä tarkoittaa perinteistä laajempaa maantieteellistä toimintavapautta. Käytännössä liittymismahdollisuudet ovat tarjolla vain päätiestön suunnissa, josta poikkeaminen sitoo huomattavia lisäresursseja PVJJK:lta. ITVJ-verkko on aikansa tuote, jonka toimintavapautta rajoittaa järjestelmään historian saatossa tehdyt kiinteät rakenteet. Uuden teknisen kehityksen kypsyessä tuotteiksi voidaan toivoa, että langattoman tiedonsiirron käyttöönotto lisää maavoimien verkostopohjaisen sodankäynnin toimintavapautta myös maantieteellisesti. Maavoimien joukkojen väheneminen ja rauhanajan joukko-osastojen (=perustajat) tasainen levittäytyminen ympäri Suomea johtaa asetelmaan, jossa perustettujen joukkojen johtaminen keskittämisen aikana on haasteellista. Joukkoja on keskitettävä pitempiä matkoja, jolloin siirrot saattavat olla useamman keskitysmarssin mittaisia. Verkostopuolustusta käyttäen joukkojen johtaminen ja niiden sisäinen tehtävään valmistuminen siirtojen aikana on astumassa aivan uudelle laatu- ja suoritustasolle. Tilannetietoisuuden ylläpitomahdollisuus antaa viiveettömän mahdollisuuden siirtyä liikkeestä suoraan tehtävän toteuttamiseen. Verkosta saatavan tiedon eheys asettaa uusia haasteita liikkuvien yhtymien tietojen päivittämiselle sekä verkon että yhtymien suuntaan. Perusratkaisussa yhtymät eivät ole jatkuvasti kiinni palvelinhotelleista, vaan irtautuvat ja liittyvät niihin taistelutilanteidensa mukaisesti. Palvelujärjestelmä on kiinteä tai puolikiinteä ja siksi maalitettu osin jo rauhan aikana ennen kriisin eskaloitumista. Vaikka käyttöönotettavien liittymien maantieteellisellä hajauttamisella saadaan taistelun kestävyyttä, voi verkosta saatavan palvelun estyminen johtua yhtälailla itvj-verkon taistelukestävyyden heikkenemisestä kuin sähkönjakelukatkoksistakin. Käytetystä tekniikasta johtuvat laajat sähkönjakelukatkokset ja häiriöt ovat erittäin todennäköisiä kriisitilanteissa muodostuen erittäin kriittisiksi palveluntuottajan verkkolaitteille. Katkokset ovat aina alueellisia kohdistuessaan jakelu- tai valtakunnalliseen verkkoon. Maavoimien johtamispaikkakonsepti - taistelunkestävyyttä ja yhtenäisiä toimintamalleja Maavoimien esikuntien toiminta sotilasaluetasolle asti organisoidaan keskusrakenteiksi. Riippuen esikunnan koosta ja sijoittumisesta linjaorganisaatioon, siihen kuuluu 1-3 operaatiokeskusta, 1-2 suunnittelukeskusta ja tiedustelukeskus. Perusratkaisussa esikunnat toimivat kootusti, mutta niissä on irrotettavissa keskuksia johtamisen erilaisiin tarpeisiin. Komentopaikkatyyppisesti operaatio- ja tiedustelukeskuksia käytetään taistelujen ja painopisteoperaatioiden johtamispaikkoina ja suunnittelukeskuksia selustan sekä sivustan johtamiseen. Lyhytaikaisesti keskuksista voidaan irrottaa ryhmä komentajan mukaan. Keskusten toiminta organisoidaan kolmivuoroisiksi siten, että jatkuva toiminta on kiivaissakin tilanteissa mahdollista. Aselajiupseerit sijoitetaan siten, että kustakin vuorosta ja keskuksesta löytyy aselajitietämystä. Keskukset liittyvät itvj-verkon liittymiin, joiden kautta ne saavat operatiiviset tietojärjestelmäpalvelut palvelinhotelleista. Maavoimien johtamisen tekniikka toteutettaneen keskusten tarpeisiin yhtenäisillä ja modulaarisilla johtamispaikkalaitteilla. Johtamispaikkalaitteita ei vielä ole tarpeen mukaisesti, mutta ne ovat hankkeiden myötä realisoitumassa vuoteen 2012 mennessä. Kontti- ja työpisteratkaisuissa pyritään yhtenäiseen käytäntöön puolustushaarasta riippumatta, mikäli se vain on mahdollista. Yhteisen standardoinnin vaikutukset poikkeavat toisistaan merkittävästi. Kokonaisten laitteiden tarve on maavoimissa yli 30, ilmavoimissa 3 ja merivoimissa 1. Suuret erot johtuvat siitä, että puolustushaaroilla on erilainen siirrettävien johtamispaikkojen tarve sekä rauhanaikainen infrastruktuuri. Standardointitarve korostuu eniten kansainvälisten johtamispaikkalaitteiden kohdalla. Johtamispaikkakonsepti aiheuttaa merkittävän koulutuksellisen palvelutarjontavajeen reservin, ja osin myös henkilökunnan kouluttamisessa runkoina tai täysinä vuoroina eri esikuntiin. Vaje on poistettava, jota varten on muodostettava valtakunnallinen koulutusympäristö, jossa verkostopalveluja kehittävä PVJJK ja maavoimien johtoportaat voivat testata ja päivittää taitojansa. Tulevaisuudessa on erityisen tärkeää erottaa kehitettävät, operatiivisessa käytössä ja virkakäytössä olevat palvelut toisistaan ja täsmäkouluttaa johtamispaikkojen sodanajan henkilöstö valmiuden kannalta oleellisiin työvälineisiin. Jatkossa on myös tarve päivittää yhtymien viestijärjestelmät verkostosodankäyntiä paremmin hyödyntävimmiksi. Yhtymän viestijärjestelmän jatkokehittämisen myötä maavoimat pystyy hyödyntämään täysimääräisesti verkosta saatavia palveluja. Viestirykmentillä on merkittävä asema niin koulutuspalvelujen tarjoajana kuin viestijärjestelmien kehittäjänä. Perusasiat kuntoon ja uudet palvelut hallitusti käyttöön Tulevaisuudessa maavoimia johdetaan aivan uudella ja nykyistä monimuotoisemmalla johtamisjärjestelmällä, joka rakentuu ajanmukaiseksi ja koko maan kattavaksi. Muutoksien tapahtuessa tällaisella volyymilla, on oleellista rakentaa suorituskykyä operatiivisesti käytössä olevien johtamisjärjestelmäosien avulla ja vasta kehitystyön jälkeen ottaa uusia palveluja hallitusti operatiiviseen käyttöön. Myös tulevaisuudessa on rakennettava taistelunkestäviä johtamisjärjestelmiä kaikkien hyväksyttyjen uhkakuvien varalta. Valmisteltaessa uusia maavoimia, on olemassa aito huoli järjestelmän palveluiden yhtenevyydestä ja kattavuudesta linjaorganisaatiossa perustettaville johtoportaille. Muutokset korostavat ennakkoluulotonta suhtautumista tietoon ja tiedon käsittelyyn johtamispaikasta riippumatta. Uutta luodessa korostuu jatkuvuuden ja koulutuksellisen valmiuden ylläpito, joka omalta osaltaan korostaa myös Viestirykmentin roolia sekä koulutuksellisista että johtamisjärjestelmien kehittämistä koskevista näkökulmista.

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Maavoimien johtamisen kehittäminen järjestelmillä ja palveluilla

Maavoimien johtamisen kehittäminen järjestelmillä ja palveluilla 8 Everstiluutnantti Heikki Lagus toimii apulaisosastopäällikkönämaavoimien Esikunnan johtamisjärjestelmäosastolla. Everstiluutnantti Mika Seppä toimii sektorijohtajana Maavoimien Esikunnan johtamisjärjestelmäosastolla.

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA Eversti Risto Kolstela Apulaiskomentaja Paikallispuolustuksen organisointi Vuorovaikutus yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa Henkilöstön rekrytointi Osasto 29.4.2015

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta 8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

IT/ Logistiikkac. iikkajärje - Kuljetuks. Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen. tel

IT/ Logistiikkac. iikkajärje - Kuljetuks. Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen. tel PA Logistiikkac IT/ isto Lo iikkajärje - Kuljetuks tel Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen Ohjaa Pääesikunta sotetali^^ääistmu Logistiikkaosasto Y Materiaaliosasto Sotilaslääketieteen

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa

Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa LARK, workshop 30.10.2012 Tellervo Tarko Johdettaisiinko tiedolla, onko tiedolla merkitystä?

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

AFCEA syysseminaari 4.11.2009

AFCEA syysseminaari 4.11.2009 AFCEA syysseminaari 4.11.2009 PVTO 2010 Taistelija S2 Ryhmän tilannetietojärjestelmät Sisältö Insta DefSec Oy yleisesittely Taustalla oleva osaaminen Projekti S2, Ryhmän tilannetietojärjestelmät Jatkokehitys

Lisätiedot

TVT-opettajien info 14.11.2013

TVT-opettajien info 14.11.2013 Sivistys ja kulttuuripalvelut TVT-opettajien info 14.11.2013 Jarmo Laitinen ja Jaakko Järvenpää SISÄLTÖ SIVISTYS JA KULTTUURIPALVELUJEN ICT:N ORGANISOINTUMINEN SEUTU WLAN SIVISTYS JA KULTTUURIPALVELUJEN

Lisätiedot

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)

Lisätiedot

Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012. Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg

Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012. Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg 25. syyskuuta 2012 1 Sisältö Logistiikkajärjestelmä Miksi muutos Mitä

Lisätiedot

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISRAKENTEEN JA LOGISTIIKKASTRATEGIAN YHTEYDET

PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISRAKENTEEN JA LOGISTIIKKASTRATEGIAN YHTEYDET MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISRAKENTEEN JA LOGISTIIKKASTRATEGIAN YHTEYDET Tutkielma Kapteeni Vesa Huopana Esiupseerikurssi 63 Maasotalinja Huhtikuu 2011 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi

Lisätiedot

Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako

Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako Seuraavassa konkretisoidaan palvelualuetarkkuudella toiminnallista vastuunjakoa toimittajan ja tilaajan välillä. 1. HelpDesk-palvelu Tietopalveluiden tuottama käyttäjätuki

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

Missä toimimme? Mitä teemme?

Missä toimimme? Mitä teemme? Missä toimimme? Mitä teemme? Maavoimien Materiaalilaitos on valtakunnallinen toimija, jonka kanssa asioidaan esikuntien kautta: Pohjois-Suomen Huoltorykmentin Esikunta Maavoimien Materiaalilaitos on Maavoimien

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen 20.5.2015, Vesihuolto 2015 Insta Automation Oy, Jyri Stenberg Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja

Lisätiedot

Moderni puheviestintäratkaisu. operatiivista johtamista. Puolustusvoimille Lotus Sametime Unified Telephony. Case-esittely

Moderni puheviestintäratkaisu. operatiivista johtamista. Puolustusvoimille Lotus Sametime Unified Telephony. Case-esittely Moderni puheviestintäratkaisu tehostaa operatiivista johtamista Puolustusvoimille Lotus Sametime Unified Telephony Case-esittely Lähtökohta Puolustusvoimat tarvitsi operatiivista johtamista varten tehokkaan,

Lisätiedot

Taskutietoa. Maanpuolustuksesta

Taskutietoa. Maanpuolustuksesta Taskutietoa Maanpuolustuksesta Taskutietoa Maanpuolustuksesta Pääesikunnan viestintäosasto 2008 Pääesikunnan viestintäosasto Käyntiosoite Fabianinkatu 2 Posti PL 919, 00131 Helsinki Puhelin (09) 1812

Lisätiedot

ERP, joka menestyy muutoksessa

ERP, joka menestyy muutoksessa ERP, joka menestyy muutoksessa Se joustavampi ERP Agresso on toiminnanohjausjärjestelmä, joka tukee dynaamisten organisaatioiden kehitystä nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Ohjelmistokehityksen tavoitteena

Lisätiedot

Verkkopalkan palvelukuvaus

Verkkopalkan palvelukuvaus 27.1.2012 1 (6) Verkkopalkan palvelukuvaus 27.1.2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Verkkopalkka-palvelun toiminta palkanmaksajalle... 3 3 Verkkopalkan käyttöönotto... 4 4 Verkkopalkka-palvelun

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö TIETO2007-OPIT Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Pääesikunta, Johtamisjärjestelmäosasto TIETO 2007 TIETO 2007 Valtakunnallinen tietojärjestelmäalan valmiusharjoitus Turvallisuustilanteiden yhteistoimintaa

Lisätiedot

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014 Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi

Lisätiedot

Terveydenhuollon kriisivalmius

Terveydenhuollon kriisivalmius Terveydenhuollon kriisivalmius Markku Lehto 1.3.2005 2 Lähtökohdat valmistautumiseen Palvelut kykenevät vastaamaan nopeasti tavanomaisiin häiriötilanteisiin Yhteistyö viranomaisten välillä on vakiintunutta

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

Selonteko selväksi. Puolustusvoimien rakennemuutos

Selonteko selväksi. Puolustusvoimien rakennemuutos Selonteko selväksi Puolustusvoimien rakennemuutos Sisällys Mukana muutoksessa Puolustusvoimain komentajan amiraali Juhani Kaskealan tervehdys henkilöstölle... 4 Perusteet Miten rahat saadaan riittämään?

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Mäntsälä Hyväksyntä Julkisuusluokka JULKINEN Sijainti Versio 0.9 2/8 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Mitä tietoturvallisuus on?... 4 2.1 Tietoturvallisuuden hallinta... 5 2.2 Riskienhallinta sekä jatkuvuuden

Lisätiedot

Yhtymän viestiliikenneperusteet vaatimukset ja laatiminen

Yhtymän viestiliikenneperusteet vaatimukset ja laatiminen 16 Kapteeni Jukka Eiste palvelee tutkijaupseerina Viestikoululla. TEKSTI: JUKKA EISTE KUVAT: JUKKA EISTE, JUKKA-PEKKA VIRTANEN Yhtymän viestiliikenneperusteet vaatimukset ja laatiminen - laatijan ja verkkojen

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

5.1 Suomen. Sotilaallinen maanpuolustus. Perustana yleinen asevelvollisuus ja riittävä materiaali. Alueellinen puolustus

5.1 Suomen. Sotilaallinen maanpuolustus. Perustana yleinen asevelvollisuus ja riittävä materiaali. Alueellinen puolustus 5.1 Suomen puolustusratkaisu Sotilaallinen maanpuolustus Sotilaallisella maanpuolustuksella tarkoitetaan valtion itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamista

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

4.7.2013 PUOLUSTUSVOIMIEN ALUETOIMISTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT JA SIJOITTAMINEN

4.7.2013 PUOLUSTUSVOIMIEN ALUETOIMISTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT JA SIJOITTAMINEN 1 (6) PUOLUSTUSVOIMIEN ALUETOIMISTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT JA SIJOITTAMINEN 1 ALUETOIMISTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT 1.1 Nykytila Aluetoimisto on sotilasläänin esikunnan alainen aluehallintoviranomainen.

Lisätiedot

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Puolustusvoimat Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Toimintaympäristö EU:n jäsen NATO:n jäsen Molempien jäsen SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 1 Miksi Puolustusvoimat? Sodat ja kriisit Euroopassa

Lisätiedot

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Cerion Solutions Cerion on tiedolla johtamisen ja toiminnan

Lisätiedot

palvelukulttuurista Käskykulttuurissa vallankäyttö ja informaatio

palvelukulttuurista Käskykulttuurissa vallankäyttö ja informaatio 9 Everstiluutnantti, ST Jari Rantapelkonen on Viestikoulun johtaja. TEKSTI: JARI RANTAPELKONEN KUVAT: JARI RANTAPELKONEN, JUHA LEPPÄNEN, VIESTIKOULU, PUOLUSTUSVOIMIEN KUVA-ARKISTO Viestimiehet marssilla

Lisätiedot

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 1 Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 2 Toimitusketjun suunnittelun uudet tuulet Muistinvarainen laskenta mullistaa toimitusketjun suunnittelun Välitön näkyvyys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011 Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia

Lisätiedot

Pääesikunta Lausunto 1 (2) Operatiivinen osasto HELSINKI AL14569 5.10.2015 24/10.03/2015

Pääesikunta Lausunto 1 (2) Operatiivinen osasto HELSINKI AL14569 5.10.2015 24/10.03/2015 Pääesikunta Lausunto 1 (2) Operatiivinen osasto HELSINKI AL14569 5.10.2015 24/10.03/2015 Salon kaupunki Kaupunkisuunnittelu PL 77 24101 Salo Finland SALON MÄRYNUMMEN TUULIVOIMAPUISTON LAAJENNUKSEN HYVÄKSYTTÄVYYDESTÄ

Lisätiedot

Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko. Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665

Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko. Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665 Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665 Esityksen osat Hankemallista jatkuvaan ylläpitoon Etenemisehdotus sidosryhmien

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa

Lisätiedot

Puolustusvoimien tietohallinnon rationalisointi (TIERA) - lähtökohta ja tavoitteet - arkkitehtuuri - kustannustietoisuus - haasteet

Puolustusvoimien tietohallinnon rationalisointi (TIERA) - lähtökohta ja tavoitteet - arkkitehtuuri - kustannustietoisuus - haasteet Puolustusvoimien tietohallinnon rationalisointi (TIERA) - lähtökohta ja tavoitteet - arkkitehtuuri - kustannustietoisuus - haasteet KD Terveydenhuollon ATK-päivät 30.5.2007 ID tulos tulos FD Puolustusvoimien

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN

KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN 1. Puolustusvoimien suoraan ja välillisesti tarjoamat työpaikat ovat elintärkeitä Keuruun seudulle. Keski-Suomi ja Keuruun seutu ovat useilla työllisyysmittareilla

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit Kriittisten asiakkaiden kartoittaminen ja luokittelu

Lisätiedot

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Otso Kivekäs 20.8.2015 Otso Kivekäs+ Codento Kehittämispäällikkö, kunta-alan projektit

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Maavoimien materiaalilaitos

Maavoimien materiaalilaitos Maavoimien materiaalilaitos Missä toimimme? Maavoimien materiaalilaitos on valtakunnallinen toimija. Pohjois-Suomen huoltorykmentin esikunta OULU Räjähdekeskus ÄHTÄRI Maavoimien materiaalilaitoksen esikunta

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

4.7.2013 PUOLUSTUSVOIMIEN LOGISTIIKKAJÄRJESTELMÄN UUDELLEENJÄRJESTÄMINEN

4.7.2013 PUOLUSTUSVOIMIEN LOGISTIIKKAJÄRJESTELMÄN UUDELLEENJÄRJESTÄMINEN 1 (11) PUOLUSTUSVOIMIEN LOGISTIIKKAJÄRJESTELMÄN UUDELLEENJÄRJESTÄMINEN 1 PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUS JA SEN TAVOITTEET Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

NÄKYMIÄ PUOLUSTUSHALLINNON KEHITTÄMISEEN

NÄKYMIÄ PUOLUSTUSHALLINNON KEHITTÄMISEEN NÄKYMIÄ PUOLUSTUSHALLINNON KEHITTÄMISEEN ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Toimintakenttä 2. Perusrakenteiden kehittäminen 3. Tukitoimintojen kehittäminen 1. TOIMINTAKENTTÄ vastaa osana valtioneuvostoa - puolustuspolitiikkaan

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka Porvoon Kaupunki

Tietoturvapolitiikka Porvoon Kaupunki Tietoturvapolitiikka Porvoon Kaupunki 1 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Mitä tietoturvallisuus on?... 4 Tietoturvallisuuden hallinta... 4 Riskienhallinta sekä jatkuvuuden hallinta ja varautuminen... 5 3 Tietoturvallisuustavoitteet...

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Tommi Sievers tommi.sievers@hmt.fi 044 381 0052 Sami Santalahti sami@nitro.fi 040 844 1751 www.nitro.fi 1 Aluksi Esityksen sisältö: 1. Yritysesittelyt 2. Tavoitetila

Lisätiedot

Julkishallinnon tietoturvatoimittaja 2013-2017

Julkishallinnon tietoturvatoimittaja 2013-2017 Julkishallinnon tietoturvatoimittaja 2013-2017 Decens - Sujuvaa yhteistyötä Decens on ICT palvelutoimittaja Perustettu vuonna 2008 Päätoimipaikka on Tampere Yrityksessä työskentelee n. 70 henkilöä Toimipisteet:

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

SW/HNo Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

SW/HNo Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio Toimintasääntö 9.3.2015 1(11) PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Johtaminen 1.1 Pelastuslaitoksen johto ja toimivallan delegointi 1.2 Osastopäälliköiden tehtävät Pelastuskomentajan, osastopäälliköiden

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta Pekka Töytäri TeliaSonera Finland 1 Älykäs verkottuminen Tekniikka, organisaatio ja prosessit muodostavat yhtenäisesti toimivan palvelualustan Älykäs toiminnallisuus

Lisätiedot

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 1 KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutos: 1.1.2007 Muutos: 8.12.2008 Voimaantulo: 1.1.2009 Muutos: 15.11.2010 Voimaantulo: 1.1.2011

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Arkkitehtuuri muutosagenttina

Arkkitehtuuri muutosagenttina Arkkitehtuuri muutosagenttina Smarter Processes, Development & Integration Hannu Salminen CTO OP-Pohjola 2013 IBM Corporation Taustaa Nykyinen IT-arkkitehtuuri ja liiketoimintatarpeet eivät kohtaa OP-Pohjolan

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

Toimintaohjeistus. Tietoturvallisuusohjeistus TIETOTURVASUUNNITELMAT

Toimintaohjeistus. Tietoturvallisuusohjeistus TIETOTURVASUUNNITELMAT TIETOTURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN Opettaja: Tuija Kyrölä 040-5455465 tuija.kyrola@kolumbus.fi Toimintaohjeistus Tietoturvallisuusohjeistus I-TASO II-TASO III-TASO Ylin johto hyväksyy Konsernihallinto valmistelee

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Puolustusministeriön tietohallintostrategia

Puolustusministeriön tietohallintostrategia 1 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, 00131 HELSINKI www.defmin.fi Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö Paino: Kirjapaino Keili Oy, 2007 ISBN: 978-951-25-1770-1 Yhteenveto Nykyisessä yhteiskunnassa tiedon

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

AMPU-hanke. Ehdotus tulevaisuudelle. Projektipäällikkö Markku Lainevirta 25.4.2008 1

AMPU-hanke. Ehdotus tulevaisuudelle. Projektipäällikkö Markku Lainevirta 25.4.2008 1 AMPU-hanke Ehdotus tulevaisuudelle Projektipäällikkö Markku Lainevirta 25.4.2008 1 Osallistujatahot Hankkeen ohjausryhmänä toimii Ampumaratafoorumi, jossa on edustettuna Suomen Ampumaurheiluliitto Suomen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavat ja eivät tuota Tulokset riippuvat niistä tekijöistä, jotka projektia perustettaessa on määritelty ja miten

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Esittely puolustusvoimien henkilöstölle 08.02.2012 7. helmikuuta 2012 1 Puolustusvoimauudistuksen ratkaisumalli Esityksen rakenne: Lähtökohdat o Puolustusvoimauudistuksen

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot