- Operatiivisista lähtökohdista uuteen ja monimuotoisempaan johtamiskonseptiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "- Operatiivisista lähtökohdista uuteen ja monimuotoisempaan johtamiskonseptiin"

Transkriptio

1 Viestimies 3/ Eversti Tapio Forselius on viestitarkastaja. TEKSTI:TAPIO FORSELIUS KUVAT: MAAVOIMIEN ESIKUNNAN RUNKO Maavoimien 2008 johtamisjärjestelmä muutoksessa - Operatiivisista lähtökohdista uuteen ja monimuotoisempaan johtamiskonseptiin Maavoimat on sodan jälkeen ensimmäistä kertaa muodostumassa itsenäiseksi puolustushaaraksi. Muutos koskettelee kaikkia maavoimien johtoportaita, laitoksia ja osaa joukko-osastoista. Keskeistä kaikissa muutoksissa on toimintojen yhtenäistäminen ja tehostaminen. Artikkelissa muutosta tarkastellaan tämän vaiheen prosessina maavoimien suunnittelun näkökulmasta. Vanhojen johtoesikuntien tehtävät uudeksi kokonaisuudeksi Maavoimien esikunnan kokoonpano otetaan käyttöön alkaen. Muutoksessa yhdistetään Pääesikuntaan kuuluvan Maavoimaesikunnan ja Maanpuolustusalueiden esikuntien tehtävät uuteen esikuntaan. Muodostuva johtoporras ei ole kopio kummastakaan esikuntatyypistä, vaan aivan uuden tyyppinen esikunta maavoimissa. Maavoimien esikuntaa johtaa esikuntapäällikkö alaisinaan henkilöstöpäällikkö, operaatiopäällikkö ja huoltopäällikkö. Johtamisjärjestelmäala organisoidaan operaatiopäällikön alaiseksi osastoksi operatiivisen osaston ja suunnitteluosaston rinnalle. Aselajitarkastajat sijoittuvat Johtamisjärjestelmäosasto (G6) on käyttöön otettavassa Maavoimien esikunnassa organisoitu operaatiopäällikön alaisuuteen. Viestitarkastaja kuuluu suunnitteluosastoon. suunnitteluosastoon. Johtamisjärjestelmäalan kannalta organisaatiomuutos tarkoittaa hankkeiden ja operatiivisten johtamisjärjestelmäasioiden keskittämistä yhteen esikuntaan. Maavoimien esikunta on operatiivistaktinen johtoporras, jonka perustehtävä on toimia maavoimien komentajan johtoesikuntana maavoimia koskevissa asioissa ja erityisesti maavoimien joukkojen yhdistetyn käytön suunnittelussa, johtamisessa ja materiaalihankinnoissa. Se ei ole vielä aloittanut toimintaansa, mutta esikunnan runkoa laajennetaan jatkuvana henkilöstövirtana siten, että uuteen kokoonpanoon siirrytään alkaen. Tehtäviä siirretään kuluvan vuoden aikana Pääesikunnan eri osastoilta, Pääesikunnan maavoimaesikunnalta ja maanpuolustusalueiden esikunnilta maavoimien esikunnan rungolle. Ensi vuoden alussa loppujen Maavoimaesikunnan tehtävien lisäksi Pääesikunnasta siirtyy maavoimille myös joukko- ja laitosalistuksia. Maavoimien esikunnan viesti- ja johtamisjärjestelmäalan toimintakykyä on pyritty vahvistamaan sijoittamalla muillekin osastoille toimiala- tai aselajitaustan omaavia upseereita. Kokonaismäärä riippuu tehtävään määräyksistä vaihdellen välillä. Kansainvälisen yhteensopivuuden osalta asioiden hoitoon on varauduttu myös johtamisjärjestelmäosastolla. Johtamisjärjestelmäosaston lyhenne on G6 (Ground). Osaston

2 12 Viestimies 3/2007 tavoitevahvuus on 22. Maavoimien esikunnassa on muista puolustushaaroista poiketen eriytetty viestiaselajin ja johtamisjärjestelmätoimialan johto. Esikunnassa on sekä viestitarkastajan että johtamisjärjestelmäosaston päällikön tehtävät. Maavoimissa viestiaselajia ja johtamisjärjestelmäalaa käsitellään osin erillisinä, mutta tarvittavin osin myös toisiinsa liittyvinä kokonaisuuksina. Kehittämistä erityispiirteet huomioiden Maavoimien esikunta muodostetaan puolustushaaraesikunnaksi ilmavoimien ja merivoimien esikuntien rinnalle. Puolustushaarojen sodanajan vahvuudet kuvastavat myös esikuntien kokoa ja lukumääriä. Maavoimien vahvuus on , Ilmavoimien ja Merivoimien henkilöä. Jokaisessa puolustushaarassa on oma johtamisjärjestelmäalansa, joka maavoimista poiketen yhdistää ilma- ja merivoissa aselajin ja toimialan. Puolustushaaraesikuntien toiminnan luonne vaihtelee valmiustiloista riippuen, korostaen samalla johtamisjärjestelmäalojen tehtävien erilaisia painotuksia. Ilma- ja merivoimien johtamisjärjestelmäaloilla korostuu materiaalinen suorituskyky. Maavoimien erityispiirre taas on suorituskyvyn normaaliajan valmiuden ylläpito ja kehittäminen niin, että alaa kyetään valmiutta kohotettaessa laajentamaan volyymiltään jopa kaksikymmenkertaiseksi. Maavoimien johtamis- ja hallintojärjestelmä 2008:ssa sekä kotimaisten että ulkomailla toimivien maavoimien joukkojen johtamiseen kykenevän Maavoimien esikunnan vahvuus tulee olemaan noin 240 työntekijää. Sen johdossa on neljä operatiivista sotilaslääniä, Maasotakoulu, Utin Jääkärirykmentti ja Maavoimien materiaalilaitos. Suurimmat muutokset tapahtuvat johtoesikunnissa ja osin myös johtamispaikoissa. Samanaikaisesti on lakkautettu kaksi joukko-osastoa, varhennettu sotamateriaalista luopumista, pienennetty perustettavien joukkojen vahvuutta sekä laajennettu asevelvollisten ja reserviläisten palvelupisteverkostoa, joka samalla lisää johtamispaikkojen lukumäärää. Maavoimien erityispiirteisiin kuuluu Maavoimien ja ilmavoimien valmiuden vertailua ajan suhteen. Puolustusvoimien taajuushallinta on järjestetty ITIL-prosessien mukaisen palvelutuotannon sekä operatiivisen suunnittelun ja johtamisen mahdollistavaksi organisaatioksi. myös se, että rauhanajan johtamispaikat ovat noin 5% sodanajan vahvuudesta, kun vastaava luku muilla puolustushaaroilla on yli 80%. Tämä korostaa valmiussuunnittelun erilaisuutta. Ainoastaan maavoimiin liittyvä erityispiirre on myös aluepuolustusjärjestelmä, jossa vahvuuksista noin 26% on operatiivisia perustettavia RA-SA johtamispaikkoja varuskuntien alueilla ja 70% alueellisia perustettavia uusia johtamispaikkoja muualla Suomessa. Muissa puolustushaaroissa perustettavien johtoportaiden vastaavat luvut ovat karkeasti toisinpäin. Maavoimien johtamisjärjestelmäala organisoituu uudelleen Johtamisjärjestelmäpäällikön johdolla Johtamisjärjestelmäosasto vastaa maavoimien johtamisjärjestelmän valmiudesta, operatiivisesta käytettävyydestä, yhteensopivuudesta ja kehittämisestä. Sillä on vastuu myös maavoimien tietohallinnon johtamisesta ja kehittämisestä. Toiminta on organisoitu kolmeen sektoriin. Operatiivinen sektori vastaa operatiivisesta käytettävyydestä ja tilanteen

3 Viestimies 3/ hallinnasta. Sektorilla tehdään operatiivis-taktista suunnittelua sekä toiminnan ja resurssien suunnittelua ja seurantaa. Sektori avustaa viestitarkastajaa ja osallistuu operatiivisen suunnittelun mukaisiin prosesseihin muun muassa strategisessa suunnittelussa. Se koordinoi koko toimialan menettelytapaohjeistusta ja pitää sen ajan tasalla. Tietojärjestelmä- ja tietoliikennesektori vastaa maavoimien SAP- ja DEFSAPpääkäyttäjän tehtävistä, maavoimien tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurista ja teknisen kehityksen suunnittelusta. Sektori osallistuu hankkeisiin ja kansainväliseen työhön sekä sovittaa edellä mainitut maavoimien kokonaiskehittämiseen. Myös maavoimien tietojärjestelmän arkkitehtuuri, operatiivinen käytettävyys, toimialan erikoismääräykset ja ohjeistus ovat sen vastuulla. Tietoturvasektori vastaa puolustushaaran puitesopimuksista, tietohallinnosta, tietoturvasta, johtamisen varajärjestelmistä ja yhteistoiminnasta Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen suuntaan. Puolustushaaraesikuntien kokoonpano johtamisjärjestelmäalalla on kohtuullisen yhtenäinen. Poikkeuksen tekee puolustushaarakäyttökeskus, jollainen maavoimilta puuttuu. Operatiivisen sotilasläänin esikunnan operatiivisella osastolla on johtamisjärjestelmäsektori, jossa tavoitetilassa on neljä työntekijää. Joukko-osastoissa on tietohallintopäällikön johdossa 2-3 alan henkilöä. Maavoimien materiaalilaitoksessa on tietohallintoosasto. Huoltorykmenttien esikunnissa ei ole alan henkilöstöä. Keskeisimmät alan yhteistyökumppanit ovat Maavoimien Materiaalilaitos, Viestirykmentti ja vuoden 2007 alussa toimintansa käynnistänyt Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus (PVJJK). Johtamisjärjestelmän suorituskyky perustuu tilauksiin ja sopimuksiin Modulaarisilla johtamispaikkaratkaisuilla pyritään yhtenäisiin tekniikoihin ja toimintatapamalleihin puolustushaarasta riippumatta. Tietohallinnon rationalisointi käynnistettiin vuonna Tavoitteena oli eriyttää hallinnolliset ja operatiiviset verkkopalvelut. Muutokset liittyvät rauhan aikana puolustusvoimien tietohallinnon rationalisointiin ja sodan aikana verkostopuolustuksen käyttöönottoon. Keskeistä on kumppanointi ja keskittäminen. Tämän jaon mukaisesti pyritään organisaatioiden (asiakkaan) resurssit kohdentamaan operatiiviseen päätehtävään. Keskeinen tietohallinnon rationalisointiin kytkeytyvä toimenpide on Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen perustaminen, joka on aiheuttanut merkittävimmät toimintatapamuutokset entisiin maanpuolustusalueorganisaatioihin verrattuna. Rationalisoinnin seurauksena maavoimat on tilanteessa, jossa johtamisjärjestelmä perustuu sotilasaluetasolle asti PVJJK:n kanssa tehtäviin tilauksiin ja sopimuksiin sen omistaessa maavoimien johtamispaikkalaitteistot ja vastatessa niiden ylläpidosta. Poikkeuksen perusratkaisuun tekevät kenttäviestilaitteet ja -järjestelmät, jotka ovat maavoimien omistamia. Maavoimien johtamisjärjestelmän suorituskyky jakaantuu kahteen kokonaisuuteen. Johtamispaikkojen tulee olla omilla järjestelyillään ja toimintatavoiltaan suorituskykyisiä komentajiensa tarpeisiin. Toisaalta niiden keskinäinen toiminta, komentajien väliset johtamisyhteydet sekä tulenkäytön yhteydet perustuvat pääosin PVJJK:n toimittamiin, rakentamiin ja ylläpitämiin palveluihin ja yhteyksiin. Todellisuudessa maavoimien johtamisjärjestelmä onkin PVJJK:n suorituskyvyn, resurssien ja taistelukestävyyden varassa. Yhtymän viestijärjestelmät on kohdennettu kaikkein kriittisimmille alueille ja tärkeimmille operatiivisille prikaateille. Näillä johtamisjärjestelmälaitteilla voidaan kattaa noin kahden vanhan mallisen armeijakunnan maantieteellinen alue. Loppu maavoimien maantieteellisestä vastuualueesta katetaan verkostosodankäynnin keinoin. Yhteistoiminta PVJJK:n kanssa perustuu joukkoon yhteysupseereita, joille on jaettu maantieteellistä sekä puolustushaaraesikuntiin kohdistuvaa vastuuta. Toiminta on organisoitu tilaaja (=maavoimat)-tuottaja (=PVJJK)-asiakas (=maavoimat) -mallin mukaisesti. Toimintamallia on tarkoitus käyttää kaikissa valmiustiloissa alistamatta PVJJK:n osia asiakkaille. Mallin mukaisesti yhtymän viestijärjestelmään (YVI) kuulumattomia siirtojärjestelmiä ei hankita maavoimille, vaan tulevaisuudessa kaikki johtamisjärjestelmän osahankinnat kohdistuvat kaikkien johtamispaikkojen sisäisen suorituskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen. Taajuushallinta saa uusia ulottuvuuksia uudessa organisaatiorakenteessa Sotilasteknologiassa lisääntyvä tietoliikenteen mobiilisuus sekä ase- ja sen-

4 14 Viestimies 3/2007 sorijärjestelmien kasvanut sähkömagneettisen spektrin käyttö ovat johtaneet yhä suurempaan tarpeeseen hallinnoida tehokkaasti lähetteiden eri ominaisuuksia, kuten paikkaa, aikaa ja taajuutta. Puolustusvoimissa on Pääesikunnan johdolla luotu valmiuksia tämän sektorin kehittämiseen erilaisilla tutkimus- ja kehityshankkeilla sekä uudella organisaatiojärjestelyllä. Pääesikunta vastaa maanpuolustukseen tarvittavan taajuusresurssin luomisesta sekä kansainvälisestä taajuuksien käytön harmonisoinnista. PVJJK toimii puolustusvoimien taajuushallintaoperaattorina tuottaen sopimuksen mukaisesti erilaisia taajuushallintapalveluita kaikille puolustushaaroille ja joukkoosastoille. Puolustushaaraesikunnat saavat tehtävänsä Pääesikunnalta ja sopivat PVJJK:n kanssa tarvitsemistaan taajuuskaistoista koulutukseen, harjoitteluun ja operatiiviseen toimintaan liittyen. PVJJK ja puolustushaaraesikunnat sopivat keskenään yhteistoimintataajuuksien käytöistä. Maavoimien Esikunta antaa ohjeita laitteiden ja taajuuksien käytöstä sekä käskee operatiiviset perusteet radiolähetteiden ja taajuuksien käytölle. Joukko-osastoissa tehdään yksityiskohtaista suunnittelutyötä radioverkkojen toteuttamiseksi annettujen perusteiden mukaan. Oleellinen osa toimintaa on taajuustilannekuvan luominen, johon osallistuvat kaikki organisaatiotasot. Se on osa taajuushallintajärjestelmää tuottaen suunnittelu- ja johtamisprosesseille tarvittavia tietoja. Taajuushallinnasta siirrytään spektrin hallintaan. Johtamisjärjestelmäosaston taajuushallinta toimii yhdessä muiden Maavoimien Esikunnan osastojen, operaatiokeskuksen ja elektronisen sodankäynnin keskuksen kanssa, jolloin huomioidaan eri operaatioiden vaiheiden mukaiset lähetystavat ja taajuuksien käytöt. Tavoitteena on oman spektrin ja siihen liittyvän paikkatiedon muokkaus tilannetta vastaavaksi. Maavoimien johtamispaikkakonseptissa esikunnat jakaantuvat kiinteisiin, siirrettäviin ja liikkuviin komentopaikkoihin. Esikuntaan kuuluu vaihteleva määrä operaatio-, suunnittelu- ja tiedustelukeskuksia. Kenttäviestijärjestelmien jatkokehittämisen myötä maavoimien johtoportaat pystyvät hyödyntämään entistä paremmin muun muassa verkosta saatavia palveluja. Spektrin hallinnan ohella verkostopohjaisessa sodankäynnissä korostuu IP-osoitteiden (Internet Protocol) hallinta. PVJJK hallinnoi puolustusvoimien IP-osoitteiden käyttöä. Maavoimien esikunnan johtamisjärjestelmäosasto on sopinut tarpeidensa mukaisen osoitepaketin maavoimien hallinnoimia järjestelmiä varten. Suunnittelussa on huomioitu joukkojen merkittävä lisääntyminen poikkeusoloissa. Verkostosodankäynti tukemaan yhteisoperaatioita Verkosta saatavat palvelut ovat osa integroitua tiedustelun, valvonnan ja johtamisen -verkkoa (itvj) ja sen keskitettyjä rakenteita, joista käytetään nimitystä palvelinhotellit. Niihin on kerätty yhteiskäyttöiset tietojärjestelmät. Lisäksi ne tarjoavat alustan puolustushaarojen omille verkosta jaettaville tietojärjestelmille, jota kokonaisuutta ylläpitää ja kehittää PVJJK. Puolustushaarat tuottavat sisältöä ja tietoa keskitettyihin tietovarastoihin, joita tietojärjestelmät hyödyntävät. Toimiessaan maavoimien johtoportaat ottavat yhteyden palvelinhotelliin, josta saavat maavoimien tietojärjestelmän (MATI) palvelut normaaleihin työasemiin. Maavoimien tavoitetilassa yhteyksiä tarvitsevien joukkojen sekä johtoportaiden ja sensoreiden on voitava kytkeytyä teknisesti verkkoon koko Suomen alueella. Ei pelkästään ylemmän johtoportaansa rakentaman ja ylläpitämän

5 Viestimies 3/ viestiverkon liittymän kautta, johon perinteisesti on totuttu. Teoreettisesti tämä tarkoittaa perinteistä laajempaa maantieteellistä toimintavapautta. Käytännössä liittymismahdollisuudet ovat tarjolla vain päätiestön suunnissa, josta poikkeaminen sitoo huomattavia lisäresursseja PVJJK:lta. ITVJ-verkko on aikansa tuote, jonka toimintavapautta rajoittaa järjestelmään historian saatossa tehdyt kiinteät rakenteet. Uuden teknisen kehityksen kypsyessä tuotteiksi voidaan toivoa, että langattoman tiedonsiirron käyttöönotto lisää maavoimien verkostopohjaisen sodankäynnin toimintavapautta myös maantieteellisesti. Maavoimien joukkojen väheneminen ja rauhanajan joukko-osastojen (=perustajat) tasainen levittäytyminen ympäri Suomea johtaa asetelmaan, jossa perustettujen joukkojen johtaminen keskittämisen aikana on haasteellista. Joukkoja on keskitettävä pitempiä matkoja, jolloin siirrot saattavat olla useamman keskitysmarssin mittaisia. Verkostopuolustusta käyttäen joukkojen johtaminen ja niiden sisäinen tehtävään valmistuminen siirtojen aikana on astumassa aivan uudelle laatu- ja suoritustasolle. Tilannetietoisuuden ylläpitomahdollisuus antaa viiveettömän mahdollisuuden siirtyä liikkeestä suoraan tehtävän toteuttamiseen. Verkosta saatavan tiedon eheys asettaa uusia haasteita liikkuvien yhtymien tietojen päivittämiselle sekä verkon että yhtymien suuntaan. Perusratkaisussa yhtymät eivät ole jatkuvasti kiinni palvelinhotelleista, vaan irtautuvat ja liittyvät niihin taistelutilanteidensa mukaisesti. Palvelujärjestelmä on kiinteä tai puolikiinteä ja siksi maalitettu osin jo rauhan aikana ennen kriisin eskaloitumista. Vaikka käyttöönotettavien liittymien maantieteellisellä hajauttamisella saadaan taistelun kestävyyttä, voi verkosta saatavan palvelun estyminen johtua yhtälailla itvj-verkon taistelukestävyyden heikkenemisestä kuin sähkönjakelukatkoksistakin. Käytetystä tekniikasta johtuvat laajat sähkönjakelukatkokset ja häiriöt ovat erittäin todennäköisiä kriisitilanteissa muodostuen erittäin kriittisiksi palveluntuottajan verkkolaitteille. Katkokset ovat aina alueellisia kohdistuessaan jakelu- tai valtakunnalliseen verkkoon. Maavoimien johtamispaikkakonsepti - taistelunkestävyyttä ja yhtenäisiä toimintamalleja Maavoimien esikuntien toiminta sotilasaluetasolle asti organisoidaan keskusrakenteiksi. Riippuen esikunnan koosta ja sijoittumisesta linjaorganisaatioon, siihen kuuluu 1-3 operaatiokeskusta, 1-2 suunnittelukeskusta ja tiedustelukeskus. Perusratkaisussa esikunnat toimivat kootusti, mutta niissä on irrotettavissa keskuksia johtamisen erilaisiin tarpeisiin. Komentopaikkatyyppisesti operaatio- ja tiedustelukeskuksia käytetään taistelujen ja painopisteoperaatioiden johtamispaikkoina ja suunnittelukeskuksia selustan sekä sivustan johtamiseen. Lyhytaikaisesti keskuksista voidaan irrottaa ryhmä komentajan mukaan. Keskusten toiminta organisoidaan kolmivuoroisiksi siten, että jatkuva toiminta on kiivaissakin tilanteissa mahdollista. Aselajiupseerit sijoitetaan siten, että kustakin vuorosta ja keskuksesta löytyy aselajitietämystä. Keskukset liittyvät itvj-verkon liittymiin, joiden kautta ne saavat operatiiviset tietojärjestelmäpalvelut palvelinhotelleista. Maavoimien johtamisen tekniikka toteutettaneen keskusten tarpeisiin yhtenäisillä ja modulaarisilla johtamispaikkalaitteilla. Johtamispaikkalaitteita ei vielä ole tarpeen mukaisesti, mutta ne ovat hankkeiden myötä realisoitumassa vuoteen 2012 mennessä. Kontti- ja työpisteratkaisuissa pyritään yhtenäiseen käytäntöön puolustushaarasta riippumatta, mikäli se vain on mahdollista. Yhteisen standardoinnin vaikutukset poikkeavat toisistaan merkittävästi. Kokonaisten laitteiden tarve on maavoimissa yli 30, ilmavoimissa 3 ja merivoimissa 1. Suuret erot johtuvat siitä, että puolustushaaroilla on erilainen siirrettävien johtamispaikkojen tarve sekä rauhanaikainen infrastruktuuri. Standardointitarve korostuu eniten kansainvälisten johtamispaikkalaitteiden kohdalla. Johtamispaikkakonsepti aiheuttaa merkittävän koulutuksellisen palvelutarjontavajeen reservin, ja osin myös henkilökunnan kouluttamisessa runkoina tai täysinä vuoroina eri esikuntiin. Vaje on poistettava, jota varten on muodostettava valtakunnallinen koulutusympäristö, jossa verkostopalveluja kehittävä PVJJK ja maavoimien johtoportaat voivat testata ja päivittää taitojansa. Tulevaisuudessa on erityisen tärkeää erottaa kehitettävät, operatiivisessa käytössä ja virkakäytössä olevat palvelut toisistaan ja täsmäkouluttaa johtamispaikkojen sodanajan henkilöstö valmiuden kannalta oleellisiin työvälineisiin. Jatkossa on myös tarve päivittää yhtymien viestijärjestelmät verkostosodankäyntiä paremmin hyödyntävimmiksi. Yhtymän viestijärjestelmän jatkokehittämisen myötä maavoimat pystyy hyödyntämään täysimääräisesti verkosta saatavia palveluja. Viestirykmentillä on merkittävä asema niin koulutuspalvelujen tarjoajana kuin viestijärjestelmien kehittäjänä. Perusasiat kuntoon ja uudet palvelut hallitusti käyttöön Tulevaisuudessa maavoimia johdetaan aivan uudella ja nykyistä monimuotoisemmalla johtamisjärjestelmällä, joka rakentuu ajanmukaiseksi ja koko maan kattavaksi. Muutoksien tapahtuessa tällaisella volyymilla, on oleellista rakentaa suorituskykyä operatiivisesti käytössä olevien johtamisjärjestelmäosien avulla ja vasta kehitystyön jälkeen ottaa uusia palveluja hallitusti operatiiviseen käyttöön. Myös tulevaisuudessa on rakennettava taistelunkestäviä johtamisjärjestelmiä kaikkien hyväksyttyjen uhkakuvien varalta. Valmisteltaessa uusia maavoimia, on olemassa aito huoli järjestelmän palveluiden yhtenevyydestä ja kattavuudesta linjaorganisaatiossa perustettaville johtoportaille. Muutokset korostavat ennakkoluulotonta suhtautumista tietoon ja tiedon käsittelyyn johtamispaikasta riippumatta. Uutta luodessa korostuu jatkuvuuden ja koulutuksellisen valmiuden ylläpito, joka omalta osaltaan korostaa myös Viestirykmentin roolia sekä koulutuksellisista että johtamisjärjestelmien kehittämistä koskevista näkökulmista.

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2

Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2 Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2 Päiväys: 31.5.2011 versio 0.9 Sidosryhmä Kuvaus Sidosryhmän rooli Sidosryhmän tehtävät ja vastuut Tietojen luovuttaja

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta 8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä

Lisätiedot

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN http://www.youtube.com/watch?v=2crax8kibis 1 PUOLUSTUSTAISTELUPERIAATTEEN KEHITYS Muutoksen idea Maapuolustuksen tavoitteena on tuottaa vähemmillä, mutta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

LENTOTOIMINNAN YLEISET TURVALLISUUS- VAATIMUKSET ILMA-ALUSTEN NOUSU- JA LAS- KUPAIKOILLE

LENTOTOIMINNAN YLEISET TURVALLISUUS- VAATIMUKSET ILMA-ALUSTEN NOUSU- JA LAS- KUPAIKOILLE SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS 10.11.2016 SIM-To-Lnt-020 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 LENTOTOIMINNAN YLEISET TURVALLISUUS- VAATIMUKSET ILMA-ALUSTEN

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

Puolustusvoimien teknologiatoiminta

Puolustusvoimien teknologiatoiminta Pääesikunta Puolustusvoimien teknologiatoiminta AFCEA Helsinki Chapter Tulevaisuuden Taistelija 0 4.11. MPKK STRATL Esityksen sisältö Puolustusvoimien teknologiatoiminta Tavoitteet ja menetelmät Nykyvolyymi

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

OTM:n hankkeen yhteistyö muiden hankkeiden kanssa

OTM:n hankkeen yhteistyö muiden hankkeiden kanssa OTM:n hankkeen yhteistyö muiden hankkeiden kanssa Opintohallinnon tietojärjestelmän käyttö- ja kehityspalveluita tuottavan inhouse yrityksen perustaminen Kati Kettunen, palvelujohtaja Opetus- ja opintopalvelut

Lisätiedot

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014 CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014 Sopimus palvelukokonaisuuksien toimittamisesta OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolle koulutuksen, tieteen, kulttuurin ja hallinnon tarpeisiin.

Lisätiedot

Sote-palveluhakemisto-projekti. Projektiryhmän kokous

Sote-palveluhakemisto-projekti. Projektiryhmän kokous Sote-palveluhakemisto-projekti Projektiryhmän kokous 11.1.2017 Asialista 1.10.2017 1. Kokouksen avaus 2. Ajankohtaiskatsaus projektin etenemiseen Osaprojekti 1 Osaprojekti 2 3. Road map Mitä on tehty Missä

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Palveluiden häiriöttömyys ja toimitusvarmuus. Varautuminen?

Palveluiden häiriöttömyys ja toimitusvarmuus. Varautuminen? Palveluiden häiriöttömyys ja toimitusvarmuus Jaakko Pekki 20.11.2015 Varautuminen? Varautuminen on toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti tarvittavat

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

Puolustusvoimien hankintojen ohjaus, organisointi ja hankintavaltuudet

Puolustusvoimien hankintojen ohjaus, organisointi ja hankintavaltuudet Puolustusvoimien hankintojen ohjaus, organisointi ja hankintavaltuudet Valtion hankintapäivä, 9.2.2016 Puolustusvoimat / Jarno Riipinen Nimi Työ Osasto 10.2.2016 1 Esityksen sisältö Puolustusvoimien hankinnoista

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ

VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ 30.11.2016 www.ekarjala.fi 1 TYÖRYHMÄ JA SEN TYÖSKENTELY / Osallistujat: / Mia Hokkanen, Saita, puheenjohtaja / Toni Suihko, Eksote / Kari Perälä, Imatra / Matti Backman, Ruokolahti

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylä 26.05.2009 Mirja Pulkkinen Jyväskylän Yliopisto 1 Miksi kokonaisarkkitehtuuri?

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Kumppanuus puolustusvoimissa. Eduskunnan puolustusvaliokunta

Kumppanuus puolustusvoimissa. Eduskunnan puolustusvaliokunta Kumppanuus puolustusvoimissa Eduskunnan puolustusvaliokunta 5.11.2015 Kumppanoitumisen taustaa ja lähtökohta Puolustushallinnossa oli pitkään vallitsevana omavaraisuusajattelu. Tähän liittyi olennaisena

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011 Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma

Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma Informaatiohallinnon päivä 2010 Antti Syväjärvi Hallintotieteen professori, erityisesti tietohallinto Sisältö Tietohallinnosta Kokonaisarkkitehtuurista Tieto

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke,

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri 14.10.2014 OSAPUOLET

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistushanke

Pelastustoimen uudistushanke Pelastustoimen uudistushanke - Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä - Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 13.10.2016, Jyväskylä

Lisätiedot

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (8) Luento 1 Johdatusta tietokannan suunnitteluun... 2 Tietokantasuunnittelu?... 2 Tietokanta?... 2 Tieto?... 2 Tietokantasuunnittelun tavoite, v.1... 2 Luotettavuus?... 3 Tietokantasuunnittelun

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

SW/HNo Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

SW/HNo Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio Toimintasääntö 9.3.2015 1(11) PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Johtaminen 1.1 Pelastuslaitoksen johto ja toimivallan delegointi 1.2 Osastopäälliköiden tehtävät Pelastuskomentajan, osastopäälliköiden

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Khall. 29.3.2016 125 Paikkatieto-ohjelman tekeminen käynnistettiin paikkatietokoordinaattorin toimesta maaliskuussa 2015. Paikkatieto-ohjelmaa työstettiin

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

Pääesikunta Lausunto 1 (2) Operatiivinen osasto HELSINKI AL14569 5.10.2015 24/10.03/2015

Pääesikunta Lausunto 1 (2) Operatiivinen osasto HELSINKI AL14569 5.10.2015 24/10.03/2015 Pääesikunta Lausunto 1 (2) Operatiivinen osasto HELSINKI AL14569 5.10.2015 24/10.03/2015 Salon kaupunki Kaupunkisuunnittelu PL 77 24101 Salo Finland SALON MÄRYNUMMEN TUULIVOIMAPUISTON LAAJENNUKSEN HYVÄKSYTTÄVYYDESTÄ

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma Nykytilan analyysin tiivistelmä 25.6.2014 Versio: 1.0 Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma nykytila tiivistelmä 25.6.2014 2 (7) Sisällys 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Kuntien ulkoisen

Lisätiedot

Miten saat Valtion konesali- ja kapasiteettipalvelun käyttöösi?

Miten saat Valtion konesali- ja kapasiteettipalvelun käyttöösi? Miten saat Valtion konesali- ja kapasiteettipalvelun käyttöösi? Palvelupäällikkö Timo Karppanen, Valtori Konesali- ja kapasiteettipalvelujen myyntipäällikkö Keijo Sukanen, Tieto Tavoitteena hallittu polku

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA Puolustusvoimien erityiskysymyksiä Henkilöturvallisuusselvitykset puolustusvoimissa Turvallisuusselvitykset Vuosittainen määrä kasvanut tasaisesti 2013 käsiteltiin 21 825 hakemusta, joista suppeita 10

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Puhepalveluiden kehittäminen

Puhepalveluiden kehittäminen m Alueiden ja hallinnon kehittäm Hallinnon, alu e k e h it y k s e n j a s is äis e n t u r v allis u u d e n inis t e r iö. Puhepalveluiden kehittäminen Kihlakuntien puhepalvelut kihlakunta? puhepalvelujen

Lisätiedot

Paikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano

Paikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano Paikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano Panu Muhli Inspire-sihteeristö Paikkatietokeskus / Maanmittauslaitos Paikkatiedon viitearkkitehtuuri -infotilaisuus 13.10.2016 Pasila, Helsinki Poliittinen

Lisätiedot

Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto. Ilmari Hyvönen

Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto. Ilmari Hyvönen Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto Ilmari Hyvönen 8.4.2014 Aiheita Tietovarannon käyttöönotto ja ohjaus Tietovaranto tiedonvälityspalveluna Yhteentoimivuuden edistäminen tietovarannon avulla

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Työryhmä 2: Merialueen valvonta

Työryhmä 2: Merialueen valvonta Työryhmä 2: Merialueen valvonta EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Tämä toimii orientoivana keskusteluna ja siihen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto 1 Jakelussa mainituille VUODEN 2017 TULOSPALKKIOJÄRJESTELMIEN VALMISTELU Kaupunginvaltuuston 16.3.2016 tekemän päätöksen mukaisesti kaupungin johtamisjärjestelmä ja organisaatio uudistuvat 1.6.2017 alkaen.

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI Kuntaliitto 02.10.2012 Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict Lähtökohdat Laaditaan kokonaisarkkitehtuuri tietylle sektorille, joka menee läpi

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä. JUHTA neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo

Kansallinen palveluväylä. JUHTA neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Kansallinen palveluväylä JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Kansallisen palveluväylän yleiskuva Kansallinen palveluväylä on tiedonvälityskonsepti, jossa eri toimintaympäristöjen palveluiden

Lisätiedot

Sisäasianministeriön toimenpiteet henkilöstöhallinnon yhtenäistämiseksi

Sisäasianministeriön toimenpiteet henkilöstöhallinnon yhtenäistämiseksi Sisäasiainministeriön hallinnonalan Kieku-tietojärjestelmähanke Sisäasianministeriön toimenpiteet henkilöstöhallinnon yhtenäistämiseksi Kieku-info 23.9.2011 Sirpa Joensuu, projektipäällikkö Lähtötilanne

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana.

1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana. ROVANIEMEN KAUPUNGIN POIKKEUSOLOJEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginhallituksessa 27.3.2013 130 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.5.2013 78 1 SOVELTAMINEN Tätä johtosääntöä sovelletaan Rovaniemen kaupungissa

Lisätiedot

Kieku-hanke

Kieku-hanke Yhteinen Kiekumme Kieku-hanke 2008 2016 Valtiolle yhteinen ratkaisu henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviin: yhtenäiset prosessit, vakioitu tapa käyttää palvelukeskus-palveluita, näitä tukevat tietorakenteet

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa 15. 16.9.2016, Kuopio Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy 7.9.2016 Page 1 Tieto potilaista/asiakkaista, avun tarpeesta

Lisätiedot

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama ProAMK KOTA-AMKOTA Seminaari Helsingin yliopisto 6.11.2007 "You can t solve current problems with current thinking because current problems are the result of current thinking." Albert Einstein Agenda Mikä

Lisätiedot

Taloushallinnon uusi rooli

Taloushallinnon uusi rooli Taloushallinnon uusi rooli Valtio Expo 2009 Marja Heikkinen-Jarnola liikenne- ja viestintähallinnon controller 7.5.2009 marja.heikkinen-jarnola@lvm.fi 1 Taloushallinnon rutiinit palvelukeskukseen entä

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot