- Operatiivisista lähtökohdista uuteen ja monimuotoisempaan johtamiskonseptiin

Transkriptio

1 Viestimies 3/ Eversti Tapio Forselius on viestitarkastaja. TEKSTI:TAPIO FORSELIUS KUVAT: MAAVOIMIEN ESIKUNNAN RUNKO Maavoimien 2008 johtamisjärjestelmä muutoksessa - Operatiivisista lähtökohdista uuteen ja monimuotoisempaan johtamiskonseptiin Maavoimat on sodan jälkeen ensimmäistä kertaa muodostumassa itsenäiseksi puolustushaaraksi. Muutos koskettelee kaikkia maavoimien johtoportaita, laitoksia ja osaa joukko-osastoista. Keskeistä kaikissa muutoksissa on toimintojen yhtenäistäminen ja tehostaminen. Artikkelissa muutosta tarkastellaan tämän vaiheen prosessina maavoimien suunnittelun näkökulmasta. Vanhojen johtoesikuntien tehtävät uudeksi kokonaisuudeksi Maavoimien esikunnan kokoonpano otetaan käyttöön alkaen. Muutoksessa yhdistetään Pääesikuntaan kuuluvan Maavoimaesikunnan ja Maanpuolustusalueiden esikuntien tehtävät uuteen esikuntaan. Muodostuva johtoporras ei ole kopio kummastakaan esikuntatyypistä, vaan aivan uuden tyyppinen esikunta maavoimissa. Maavoimien esikuntaa johtaa esikuntapäällikkö alaisinaan henkilöstöpäällikkö, operaatiopäällikkö ja huoltopäällikkö. Johtamisjärjestelmäala organisoidaan operaatiopäällikön alaiseksi osastoksi operatiivisen osaston ja suunnitteluosaston rinnalle. Aselajitarkastajat sijoittuvat Johtamisjärjestelmäosasto (G6) on käyttöön otettavassa Maavoimien esikunnassa organisoitu operaatiopäällikön alaisuuteen. Viestitarkastaja kuuluu suunnitteluosastoon. suunnitteluosastoon. Johtamisjärjestelmäalan kannalta organisaatiomuutos tarkoittaa hankkeiden ja operatiivisten johtamisjärjestelmäasioiden keskittämistä yhteen esikuntaan. Maavoimien esikunta on operatiivistaktinen johtoporras, jonka perustehtävä on toimia maavoimien komentajan johtoesikuntana maavoimia koskevissa asioissa ja erityisesti maavoimien joukkojen yhdistetyn käytön suunnittelussa, johtamisessa ja materiaalihankinnoissa. Se ei ole vielä aloittanut toimintaansa, mutta esikunnan runkoa laajennetaan jatkuvana henkilöstövirtana siten, että uuteen kokoonpanoon siirrytään alkaen. Tehtäviä siirretään kuluvan vuoden aikana Pääesikunnan eri osastoilta, Pääesikunnan maavoimaesikunnalta ja maanpuolustusalueiden esikunnilta maavoimien esikunnan rungolle. Ensi vuoden alussa loppujen Maavoimaesikunnan tehtävien lisäksi Pääesikunnasta siirtyy maavoimille myös joukko- ja laitosalistuksia. Maavoimien esikunnan viesti- ja johtamisjärjestelmäalan toimintakykyä on pyritty vahvistamaan sijoittamalla muillekin osastoille toimiala- tai aselajitaustan omaavia upseereita. Kokonaismäärä riippuu tehtävään määräyksistä vaihdellen välillä. Kansainvälisen yhteensopivuuden osalta asioiden hoitoon on varauduttu myös johtamisjärjestelmäosastolla. Johtamisjärjestelmäosaston lyhenne on G6 (Ground). Osaston

2 12 Viestimies 3/2007 tavoitevahvuus on 22. Maavoimien esikunnassa on muista puolustushaaroista poiketen eriytetty viestiaselajin ja johtamisjärjestelmätoimialan johto. Esikunnassa on sekä viestitarkastajan että johtamisjärjestelmäosaston päällikön tehtävät. Maavoimissa viestiaselajia ja johtamisjärjestelmäalaa käsitellään osin erillisinä, mutta tarvittavin osin myös toisiinsa liittyvinä kokonaisuuksina. Kehittämistä erityispiirteet huomioiden Maavoimien esikunta muodostetaan puolustushaaraesikunnaksi ilmavoimien ja merivoimien esikuntien rinnalle. Puolustushaarojen sodanajan vahvuudet kuvastavat myös esikuntien kokoa ja lukumääriä. Maavoimien vahvuus on , Ilmavoimien ja Merivoimien henkilöä. Jokaisessa puolustushaarassa on oma johtamisjärjestelmäalansa, joka maavoimista poiketen yhdistää ilma- ja merivoissa aselajin ja toimialan. Puolustushaaraesikuntien toiminnan luonne vaihtelee valmiustiloista riippuen, korostaen samalla johtamisjärjestelmäalojen tehtävien erilaisia painotuksia. Ilma- ja merivoimien johtamisjärjestelmäaloilla korostuu materiaalinen suorituskyky. Maavoimien erityispiirre taas on suorituskyvyn normaaliajan valmiuden ylläpito ja kehittäminen niin, että alaa kyetään valmiutta kohotettaessa laajentamaan volyymiltään jopa kaksikymmenkertaiseksi. Maavoimien johtamis- ja hallintojärjestelmä 2008:ssa sekä kotimaisten että ulkomailla toimivien maavoimien joukkojen johtamiseen kykenevän Maavoimien esikunnan vahvuus tulee olemaan noin 240 työntekijää. Sen johdossa on neljä operatiivista sotilaslääniä, Maasotakoulu, Utin Jääkärirykmentti ja Maavoimien materiaalilaitos. Suurimmat muutokset tapahtuvat johtoesikunnissa ja osin myös johtamispaikoissa. Samanaikaisesti on lakkautettu kaksi joukko-osastoa, varhennettu sotamateriaalista luopumista, pienennetty perustettavien joukkojen vahvuutta sekä laajennettu asevelvollisten ja reserviläisten palvelupisteverkostoa, joka samalla lisää johtamispaikkojen lukumäärää. Maavoimien erityispiirteisiin kuuluu Maavoimien ja ilmavoimien valmiuden vertailua ajan suhteen. Puolustusvoimien taajuushallinta on järjestetty ITIL-prosessien mukaisen palvelutuotannon sekä operatiivisen suunnittelun ja johtamisen mahdollistavaksi organisaatioksi. myös se, että rauhanajan johtamispaikat ovat noin 5% sodanajan vahvuudesta, kun vastaava luku muilla puolustushaaroilla on yli 80%. Tämä korostaa valmiussuunnittelun erilaisuutta. Ainoastaan maavoimiin liittyvä erityispiirre on myös aluepuolustusjärjestelmä, jossa vahvuuksista noin 26% on operatiivisia perustettavia RA-SA johtamispaikkoja varuskuntien alueilla ja 70% alueellisia perustettavia uusia johtamispaikkoja muualla Suomessa. Muissa puolustushaaroissa perustettavien johtoportaiden vastaavat luvut ovat karkeasti toisinpäin. Maavoimien johtamisjärjestelmäala organisoituu uudelleen Johtamisjärjestelmäpäällikön johdolla Johtamisjärjestelmäosasto vastaa maavoimien johtamisjärjestelmän valmiudesta, operatiivisesta käytettävyydestä, yhteensopivuudesta ja kehittämisestä. Sillä on vastuu myös maavoimien tietohallinnon johtamisesta ja kehittämisestä. Toiminta on organisoitu kolmeen sektoriin. Operatiivinen sektori vastaa operatiivisesta käytettävyydestä ja tilanteen

3 Viestimies 3/ hallinnasta. Sektorilla tehdään operatiivis-taktista suunnittelua sekä toiminnan ja resurssien suunnittelua ja seurantaa. Sektori avustaa viestitarkastajaa ja osallistuu operatiivisen suunnittelun mukaisiin prosesseihin muun muassa strategisessa suunnittelussa. Se koordinoi koko toimialan menettelytapaohjeistusta ja pitää sen ajan tasalla. Tietojärjestelmä- ja tietoliikennesektori vastaa maavoimien SAP- ja DEFSAPpääkäyttäjän tehtävistä, maavoimien tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurista ja teknisen kehityksen suunnittelusta. Sektori osallistuu hankkeisiin ja kansainväliseen työhön sekä sovittaa edellä mainitut maavoimien kokonaiskehittämiseen. Myös maavoimien tietojärjestelmän arkkitehtuuri, operatiivinen käytettävyys, toimialan erikoismääräykset ja ohjeistus ovat sen vastuulla. Tietoturvasektori vastaa puolustushaaran puitesopimuksista, tietohallinnosta, tietoturvasta, johtamisen varajärjestelmistä ja yhteistoiminnasta Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen suuntaan. Puolustushaaraesikuntien kokoonpano johtamisjärjestelmäalalla on kohtuullisen yhtenäinen. Poikkeuksen tekee puolustushaarakäyttökeskus, jollainen maavoimilta puuttuu. Operatiivisen sotilasläänin esikunnan operatiivisella osastolla on johtamisjärjestelmäsektori, jossa tavoitetilassa on neljä työntekijää. Joukko-osastoissa on tietohallintopäällikön johdossa 2-3 alan henkilöä. Maavoimien materiaalilaitoksessa on tietohallintoosasto. Huoltorykmenttien esikunnissa ei ole alan henkilöstöä. Keskeisimmät alan yhteistyökumppanit ovat Maavoimien Materiaalilaitos, Viestirykmentti ja vuoden 2007 alussa toimintansa käynnistänyt Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus (PVJJK). Johtamisjärjestelmän suorituskyky perustuu tilauksiin ja sopimuksiin Modulaarisilla johtamispaikkaratkaisuilla pyritään yhtenäisiin tekniikoihin ja toimintatapamalleihin puolustushaarasta riippumatta. Tietohallinnon rationalisointi käynnistettiin vuonna Tavoitteena oli eriyttää hallinnolliset ja operatiiviset verkkopalvelut. Muutokset liittyvät rauhan aikana puolustusvoimien tietohallinnon rationalisointiin ja sodan aikana verkostopuolustuksen käyttöönottoon. Keskeistä on kumppanointi ja keskittäminen. Tämän jaon mukaisesti pyritään organisaatioiden (asiakkaan) resurssit kohdentamaan operatiiviseen päätehtävään. Keskeinen tietohallinnon rationalisointiin kytkeytyvä toimenpide on Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen perustaminen, joka on aiheuttanut merkittävimmät toimintatapamuutokset entisiin maanpuolustusalueorganisaatioihin verrattuna. Rationalisoinnin seurauksena maavoimat on tilanteessa, jossa johtamisjärjestelmä perustuu sotilasaluetasolle asti PVJJK:n kanssa tehtäviin tilauksiin ja sopimuksiin sen omistaessa maavoimien johtamispaikkalaitteistot ja vastatessa niiden ylläpidosta. Poikkeuksen perusratkaisuun tekevät kenttäviestilaitteet ja -järjestelmät, jotka ovat maavoimien omistamia. Maavoimien johtamisjärjestelmän suorituskyky jakaantuu kahteen kokonaisuuteen. Johtamispaikkojen tulee olla omilla järjestelyillään ja toimintatavoiltaan suorituskykyisiä komentajiensa tarpeisiin. Toisaalta niiden keskinäinen toiminta, komentajien väliset johtamisyhteydet sekä tulenkäytön yhteydet perustuvat pääosin PVJJK:n toimittamiin, rakentamiin ja ylläpitämiin palveluihin ja yhteyksiin. Todellisuudessa maavoimien johtamisjärjestelmä onkin PVJJK:n suorituskyvyn, resurssien ja taistelukestävyyden varassa. Yhtymän viestijärjestelmät on kohdennettu kaikkein kriittisimmille alueille ja tärkeimmille operatiivisille prikaateille. Näillä johtamisjärjestelmälaitteilla voidaan kattaa noin kahden vanhan mallisen armeijakunnan maantieteellinen alue. Loppu maavoimien maantieteellisestä vastuualueesta katetaan verkostosodankäynnin keinoin. Yhteistoiminta PVJJK:n kanssa perustuu joukkoon yhteysupseereita, joille on jaettu maantieteellistä sekä puolustushaaraesikuntiin kohdistuvaa vastuuta. Toiminta on organisoitu tilaaja (=maavoimat)-tuottaja (=PVJJK)-asiakas (=maavoimat) -mallin mukaisesti. Toimintamallia on tarkoitus käyttää kaikissa valmiustiloissa alistamatta PVJJK:n osia asiakkaille. Mallin mukaisesti yhtymän viestijärjestelmään (YVI) kuulumattomia siirtojärjestelmiä ei hankita maavoimille, vaan tulevaisuudessa kaikki johtamisjärjestelmän osahankinnat kohdistuvat kaikkien johtamispaikkojen sisäisen suorituskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen. Taajuushallinta saa uusia ulottuvuuksia uudessa organisaatiorakenteessa Sotilasteknologiassa lisääntyvä tietoliikenteen mobiilisuus sekä ase- ja sen-

4 14 Viestimies 3/2007 sorijärjestelmien kasvanut sähkömagneettisen spektrin käyttö ovat johtaneet yhä suurempaan tarpeeseen hallinnoida tehokkaasti lähetteiden eri ominaisuuksia, kuten paikkaa, aikaa ja taajuutta. Puolustusvoimissa on Pääesikunnan johdolla luotu valmiuksia tämän sektorin kehittämiseen erilaisilla tutkimus- ja kehityshankkeilla sekä uudella organisaatiojärjestelyllä. Pääesikunta vastaa maanpuolustukseen tarvittavan taajuusresurssin luomisesta sekä kansainvälisestä taajuuksien käytön harmonisoinnista. PVJJK toimii puolustusvoimien taajuushallintaoperaattorina tuottaen sopimuksen mukaisesti erilaisia taajuushallintapalveluita kaikille puolustushaaroille ja joukkoosastoille. Puolustushaaraesikunnat saavat tehtävänsä Pääesikunnalta ja sopivat PVJJK:n kanssa tarvitsemistaan taajuuskaistoista koulutukseen, harjoitteluun ja operatiiviseen toimintaan liittyen. PVJJK ja puolustushaaraesikunnat sopivat keskenään yhteistoimintataajuuksien käytöistä. Maavoimien Esikunta antaa ohjeita laitteiden ja taajuuksien käytöstä sekä käskee operatiiviset perusteet radiolähetteiden ja taajuuksien käytölle. Joukko-osastoissa tehdään yksityiskohtaista suunnittelutyötä radioverkkojen toteuttamiseksi annettujen perusteiden mukaan. Oleellinen osa toimintaa on taajuustilannekuvan luominen, johon osallistuvat kaikki organisaatiotasot. Se on osa taajuushallintajärjestelmää tuottaen suunnittelu- ja johtamisprosesseille tarvittavia tietoja. Taajuushallinnasta siirrytään spektrin hallintaan. Johtamisjärjestelmäosaston taajuushallinta toimii yhdessä muiden Maavoimien Esikunnan osastojen, operaatiokeskuksen ja elektronisen sodankäynnin keskuksen kanssa, jolloin huomioidaan eri operaatioiden vaiheiden mukaiset lähetystavat ja taajuuksien käytöt. Tavoitteena on oman spektrin ja siihen liittyvän paikkatiedon muokkaus tilannetta vastaavaksi. Maavoimien johtamispaikkakonseptissa esikunnat jakaantuvat kiinteisiin, siirrettäviin ja liikkuviin komentopaikkoihin. Esikuntaan kuuluu vaihteleva määrä operaatio-, suunnittelu- ja tiedustelukeskuksia. Kenttäviestijärjestelmien jatkokehittämisen myötä maavoimien johtoportaat pystyvät hyödyntämään entistä paremmin muun muassa verkosta saatavia palveluja. Spektrin hallinnan ohella verkostopohjaisessa sodankäynnissä korostuu IP-osoitteiden (Internet Protocol) hallinta. PVJJK hallinnoi puolustusvoimien IP-osoitteiden käyttöä. Maavoimien esikunnan johtamisjärjestelmäosasto on sopinut tarpeidensa mukaisen osoitepaketin maavoimien hallinnoimia järjestelmiä varten. Suunnittelussa on huomioitu joukkojen merkittävä lisääntyminen poikkeusoloissa. Verkostosodankäynti tukemaan yhteisoperaatioita Verkosta saatavat palvelut ovat osa integroitua tiedustelun, valvonnan ja johtamisen -verkkoa (itvj) ja sen keskitettyjä rakenteita, joista käytetään nimitystä palvelinhotellit. Niihin on kerätty yhteiskäyttöiset tietojärjestelmät. Lisäksi ne tarjoavat alustan puolustushaarojen omille verkosta jaettaville tietojärjestelmille, jota kokonaisuutta ylläpitää ja kehittää PVJJK. Puolustushaarat tuottavat sisältöä ja tietoa keskitettyihin tietovarastoihin, joita tietojärjestelmät hyödyntävät. Toimiessaan maavoimien johtoportaat ottavat yhteyden palvelinhotelliin, josta saavat maavoimien tietojärjestelmän (MATI) palvelut normaaleihin työasemiin. Maavoimien tavoitetilassa yhteyksiä tarvitsevien joukkojen sekä johtoportaiden ja sensoreiden on voitava kytkeytyä teknisesti verkkoon koko Suomen alueella. Ei pelkästään ylemmän johtoportaansa rakentaman ja ylläpitämän

5 Viestimies 3/ viestiverkon liittymän kautta, johon perinteisesti on totuttu. Teoreettisesti tämä tarkoittaa perinteistä laajempaa maantieteellistä toimintavapautta. Käytännössä liittymismahdollisuudet ovat tarjolla vain päätiestön suunnissa, josta poikkeaminen sitoo huomattavia lisäresursseja PVJJK:lta. ITVJ-verkko on aikansa tuote, jonka toimintavapautta rajoittaa järjestelmään historian saatossa tehdyt kiinteät rakenteet. Uuden teknisen kehityksen kypsyessä tuotteiksi voidaan toivoa, että langattoman tiedonsiirron käyttöönotto lisää maavoimien verkostopohjaisen sodankäynnin toimintavapautta myös maantieteellisesti. Maavoimien joukkojen väheneminen ja rauhanajan joukko-osastojen (=perustajat) tasainen levittäytyminen ympäri Suomea johtaa asetelmaan, jossa perustettujen joukkojen johtaminen keskittämisen aikana on haasteellista. Joukkoja on keskitettävä pitempiä matkoja, jolloin siirrot saattavat olla useamman keskitysmarssin mittaisia. Verkostopuolustusta käyttäen joukkojen johtaminen ja niiden sisäinen tehtävään valmistuminen siirtojen aikana on astumassa aivan uudelle laatu- ja suoritustasolle. Tilannetietoisuuden ylläpitomahdollisuus antaa viiveettömän mahdollisuuden siirtyä liikkeestä suoraan tehtävän toteuttamiseen. Verkosta saatavan tiedon eheys asettaa uusia haasteita liikkuvien yhtymien tietojen päivittämiselle sekä verkon että yhtymien suuntaan. Perusratkaisussa yhtymät eivät ole jatkuvasti kiinni palvelinhotelleista, vaan irtautuvat ja liittyvät niihin taistelutilanteidensa mukaisesti. Palvelujärjestelmä on kiinteä tai puolikiinteä ja siksi maalitettu osin jo rauhan aikana ennen kriisin eskaloitumista. Vaikka käyttöönotettavien liittymien maantieteellisellä hajauttamisella saadaan taistelun kestävyyttä, voi verkosta saatavan palvelun estyminen johtua yhtälailla itvj-verkon taistelukestävyyden heikkenemisestä kuin sähkönjakelukatkoksistakin. Käytetystä tekniikasta johtuvat laajat sähkönjakelukatkokset ja häiriöt ovat erittäin todennäköisiä kriisitilanteissa muodostuen erittäin kriittisiksi palveluntuottajan verkkolaitteille. Katkokset ovat aina alueellisia kohdistuessaan jakelu- tai valtakunnalliseen verkkoon. Maavoimien johtamispaikkakonsepti - taistelunkestävyyttä ja yhtenäisiä toimintamalleja Maavoimien esikuntien toiminta sotilasaluetasolle asti organisoidaan keskusrakenteiksi. Riippuen esikunnan koosta ja sijoittumisesta linjaorganisaatioon, siihen kuuluu 1-3 operaatiokeskusta, 1-2 suunnittelukeskusta ja tiedustelukeskus. Perusratkaisussa esikunnat toimivat kootusti, mutta niissä on irrotettavissa keskuksia johtamisen erilaisiin tarpeisiin. Komentopaikkatyyppisesti operaatio- ja tiedustelukeskuksia käytetään taistelujen ja painopisteoperaatioiden johtamispaikkoina ja suunnittelukeskuksia selustan sekä sivustan johtamiseen. Lyhytaikaisesti keskuksista voidaan irrottaa ryhmä komentajan mukaan. Keskusten toiminta organisoidaan kolmivuoroisiksi siten, että jatkuva toiminta on kiivaissakin tilanteissa mahdollista. Aselajiupseerit sijoitetaan siten, että kustakin vuorosta ja keskuksesta löytyy aselajitietämystä. Keskukset liittyvät itvj-verkon liittymiin, joiden kautta ne saavat operatiiviset tietojärjestelmäpalvelut palvelinhotelleista. Maavoimien johtamisen tekniikka toteutettaneen keskusten tarpeisiin yhtenäisillä ja modulaarisilla johtamispaikkalaitteilla. Johtamispaikkalaitteita ei vielä ole tarpeen mukaisesti, mutta ne ovat hankkeiden myötä realisoitumassa vuoteen 2012 mennessä. Kontti- ja työpisteratkaisuissa pyritään yhtenäiseen käytäntöön puolustushaarasta riippumatta, mikäli se vain on mahdollista. Yhteisen standardoinnin vaikutukset poikkeavat toisistaan merkittävästi. Kokonaisten laitteiden tarve on maavoimissa yli 30, ilmavoimissa 3 ja merivoimissa 1. Suuret erot johtuvat siitä, että puolustushaaroilla on erilainen siirrettävien johtamispaikkojen tarve sekä rauhanaikainen infrastruktuuri. Standardointitarve korostuu eniten kansainvälisten johtamispaikkalaitteiden kohdalla. Johtamispaikkakonsepti aiheuttaa merkittävän koulutuksellisen palvelutarjontavajeen reservin, ja osin myös henkilökunnan kouluttamisessa runkoina tai täysinä vuoroina eri esikuntiin. Vaje on poistettava, jota varten on muodostettava valtakunnallinen koulutusympäristö, jossa verkostopalveluja kehittävä PVJJK ja maavoimien johtoportaat voivat testata ja päivittää taitojansa. Tulevaisuudessa on erityisen tärkeää erottaa kehitettävät, operatiivisessa käytössä ja virkakäytössä olevat palvelut toisistaan ja täsmäkouluttaa johtamispaikkojen sodanajan henkilöstö valmiuden kannalta oleellisiin työvälineisiin. Jatkossa on myös tarve päivittää yhtymien viestijärjestelmät verkostosodankäyntiä paremmin hyödyntävimmiksi. Yhtymän viestijärjestelmän jatkokehittämisen myötä maavoimat pystyy hyödyntämään täysimääräisesti verkosta saatavia palveluja. Viestirykmentillä on merkittävä asema niin koulutuspalvelujen tarjoajana kuin viestijärjestelmien kehittäjänä. Perusasiat kuntoon ja uudet palvelut hallitusti käyttöön Tulevaisuudessa maavoimia johdetaan aivan uudella ja nykyistä monimuotoisemmalla johtamisjärjestelmällä, joka rakentuu ajanmukaiseksi ja koko maan kattavaksi. Muutoksien tapahtuessa tällaisella volyymilla, on oleellista rakentaa suorituskykyä operatiivisesti käytössä olevien johtamisjärjestelmäosien avulla ja vasta kehitystyön jälkeen ottaa uusia palveluja hallitusti operatiiviseen käyttöön. Myös tulevaisuudessa on rakennettava taistelunkestäviä johtamisjärjestelmiä kaikkien hyväksyttyjen uhkakuvien varalta. Valmisteltaessa uusia maavoimia, on olemassa aito huoli järjestelmän palveluiden yhtenevyydestä ja kattavuudesta linjaorganisaatiossa perustettaville johtoportaille. Muutokset korostavat ennakkoluulotonta suhtautumista tietoon ja tiedon käsittelyyn johtamispaikasta riippumatta. Uutta luodessa korostuu jatkuvuuden ja koulutuksellisen valmiuden ylläpito, joka omalta osaltaan korostaa myös Viestirykmentin roolia sekä koulutuksellisista että johtamisjärjestelmien kehittämistä koskevista näkökulmista.