Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta
|
|
- Pirkko Turunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa sarjaa, jossa valotetaan puolustusvoimauudistusta. Ensimmäisessä kirjoituksessa uudistusta tarkastellaan kokonaisuutena, toisessa osassa pureudutaan uudistukseen tarkemmin johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta. Puolustusjärjestelmän kehittäminen ja sen ylläpito on pitkän tähtäimen toimintaa. Suomen puolustus perustuu kansallisiin vahvuuksiin, joista kolme tärkeintä ovat vahva tahto, korkea osaaminen ja Suomen puolustuksen tarpeisiin optimoitu puolustusjärjestelmä. Laaja yhteistyö kansallisesti ja kansainvälisesti tukee kansallisia vahvuuksiamme. Uhkakuvat kehittämisen taustalla Sotilaallisen turvallisuuden näkökulmasta maamme asema on historiallisen vahva. Suomeen kohdistuvan ulkoisen uhkan mahdollisuus tuntuu hyvin kaukaiselta. Huipussaan oleva suorituskyky pitää sisällään kuitenkin ongelman. Suuri osa erityisesti maavoimien suorituskyvystä on elinkaarensa loppupuolella. Puolustusmenoihin on kohdistunut merkittäviä leikkauksia. Lisäksi kustannusten nousu, materiaalin vanheneminen ja koulutettavan ikäluokan pieneneminen ovat pidemmän aikavälin tekijöitä, jotka edellyttävät puolustusvoimien rauhan ja sodan ajan rakenteen supistamista. Muutokset voidaan rakentaa toimivan puolustusjärjestelmän perustalle. Puolustusvoimien toimintakyvyn säilyttäminen edellyttää koon supistamisen osana rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista. Ratkaisuilla pyritään pitkän aikavälin vaikuttavuuteen. Uudistuksen tuloksena syntyvät sellaiset puolustusvoimien rakenteet, joissa rauhan ajan organisaatiolla on edellytykset tuottaa sodan ajan joukot kustannustehokkaalla tavalla. Toisaalta sodan kuvan muutoksesta johtuen kaikkia suorituskykyalueita on tarkasteltava kriittisesti. On panostettava sinne missä hyöty on puolustuksemme kannalta suurin ja otettava maksimaalinen hyöty tehdyistä investoinneista. Johtamisjärjestelmä kuuluu painopistealueisiin ja on yksi keskeisistä puolustusvoimauudistuksen mahdollistajista. Yleinen kehitys on nostanut tietotekniikan toiminnan tehostamisen keihäänkärkeen. Valtaosa tuottavuuden kasvusta on saatu aikaiseksi nimenomaan tietotekniikan hyödyntämisellä. Voidaan perustellusti sanoa, että tekniikka mahdollistaa kokonaan uudentyyppisen tavan toimia. Näitä mahdollisuuksia hyödynnetään myös puolustusvoimauudistuksessa. Palvelukseen astuvat varusmiehet (arvio) Nykytilanne huomioiden puolustusvoimilla olisi noin turhaa koulutuspaikkaa vuonna 2015 ja näiden lisäksi vielä 1500 vuonna Keskisuuren joukko-osaston saapumiserävahvuus on 700 varusmiestä. Arvio palvelukseen astuvien varusmiesten lukumäärän kehittymisestä
2 9 Puolustusvoimauudistuksen taustoja Puolustusvoimauudistuksen taustalla keskeisin tekijä oli kustannusten saaminen hallintaan. Puolustusvoimissa ennakoitiin synkentyvää taloustilannetta, kun vuonna 2010 tehtiin ensimmäiset säästösuunnitelmat ja päätökset. Tilanteen hallintaan saamiseksi tarvittiin nopeita säästöjä. Käytännössä ainoa nopea mahdollisuus säästöihin oli leikata puolustusvoimien jokapäiväistä toimintaa pikaisesti. Materiaalihankinnoista säästöjä ei juurikaan voitu tehdä, koska rahat oli sidottu pitkäaikaisilla sopimuksilla. Organisaatioiden ja rakenteiden supistukset ovat kuitenkin käytännössä ainoa mahdollisuus pysyvien säästöjen aikaansaamiseen, vaikka niiden valmistelu ja päätöksenteko vievät aikaa. Rakenteellisten säästöjen suunnittelemiseksi pääesikuntaan perustettiin työryhmä. Työryhmän tehtäväksi tuli puolustusvoimauudistuksen suunnittelu ja se nimettiin Työryhmä 15:ksi (TR15) uudistuksen tavoiteaikataulun mukaisesti. Työryhmän varsinaisiksi jäseniksi koottiin everstitasoiset edustajat kaikista puolustushaaroista, everstiluutnanttitason sihteeristö ja johtajaksi kenraali. Varsinaisten jäsenten lisäksi työryhmään nimettiin pysyviä asiantuntijajäseniä keskeisiltä toimialoilta. Artikkelin kirjoittaja oli yksi näistä. Työryhmän lisäksi uudistusta käsiteltiin laajennetussa kokoonpanossa, jolloin edustettuna olivat puolustushaaraesikunnat ja pääesikunnan osastot. Työryhmä sai ohjausta työn väliesittelyissä puolustusvoimien johdolle. Työ alkoi perusteiden ja edellisten uudistusten vaikutusten selvittämisellä. Kiveäkään ei jätetty kääntämättä. Perusasioihin, kuten koko maan puolustamiseen tai yleiseen asevelvollisuuteen ei kajottu. Kaikessa suunnittelussa lähtökohtana oli sodan ajan tarve ja järjestelyt. Työryhmälle asetettiin tavoite rahoituksen kolmijaon palauttamiseksi sekä toiminnan tason palauttaminen varusmiesten maastovuorokausien, Hornetien lentotuntien, alusvuorokausien ja kertausharjoitusvuorokausien osalta. Kolmijako tarkoittaa, että materiaalihankintoihin, jokapäiväiseen toimintaan ja palkkoihin käytetään kuhunkin kolmannes puolustusvoimien vuosittaisesta Puolustusvoimien kiinteistömenot Miljoonaa euroa Arvio puolustusvoimien kiinteistömenojen kehittymisestä budjetista. Resurssitilanteen selvittämiseksi kartoitettiin puolustusvoimien käytössä olevat kiinteistöt vuokravaikutuksineen. Johtamisen näkökulmasta selvitettiin hallintoyksiköiden, joukkoosastojen ja johtamistasojen lukumäärän kehittyminen viimeisten 30 vuoden aikana. Hämmästyttävä tulos oli, että aikaisemmissa uudistuksissa ei näissä asioissa juurikaan ollut muutoksia tapahtunut. Selvitystyön tuloksia Ilman uudistusta PVUUD Yleinen asevelvollisuus on selvityksien perusteella edelleen paras ratkaisu Suomelle. Se tuottaa kustannus-hyötysuhteeltaan parhaan tuloksen ja on osoittanut toimivuutensa myös kansainvälisessä vertailussa. Palvelukseen vuosittain astuvien varusmiesten määrän arvioidaan laskevan kutsuntaikäisten määrän laskiessa tuhansilla. Tämän vuoksi tarvitaan nykyistä vähemmän kasarmitiloja. Asevelvollisuuden vahvistamiseksi työryhmä hyödynsi Risto Siilasmaan johtaman työryhmän työtä, joka osaltaan käsitteli myös johtamisjärjestelmiä. Siilasmaan työryhmän suositusten laaja toimeenpano sisältyy puolustusvoimauudistukseen. Suomea ei puolusteta varuskunnista, mutta kiinteistöillä, joilla tässä yhteydessä tarkoitetaan kasarmien lisäksi esimerkiksi lentokenttiä, satamia, harjoitusalueita ja varastoja on tärkeä merkitys erityisesti ilma- ja meripuolustukselle ja maavoimien koulutuksella. Uudistuksen valmisteluun liittyen kartoitettiin laajasti puolustusvoimien hallussa olevat tilat ja verrattiin niitä tarpeeseen. Laskelmat osoittivat, että erilaisia kiinteistöjä oli tarpeeseen nähden aivan liian paljon. Kiinteistöistä luopuminen edellyttää toimintojen keskittämistä. Hyvin monissa tapauksissa tämä tarkoittaa myös fyysistä keskittämistä, vaikka tietojärjestelmät olisivat mahdollistaneet myös toisenlaisen ratkaisun. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus on esimerkki keskitetysti johdetusta, mutta valtakunnallisesti hajautetusti toimivasta hallintoyksiköstä. Puolustusvoimauudistuksessa valittiin välimalli, jossa erityisesti maavoimissa luodaan alueellisia kokonaisuuksia yhdistämällä joukko-osastoja. Samalla saadaan säästöjä kiinteistöissä ja hallinnollisissa henkilöstömenoissa. Hyvin nopeasti havaittiin, että henkilöstökulujen saaminen tasapainoon tarkoittaa henkilöstön vähentämistä. Sodan ajan tarpeiden perusteella henkilöstövähennykset painottuivat siviilihenkilöstöön. Kaikilta toimialoilta edellytettiin supistuksia, mutta samaan aikaa perustoiminnallisuuksia tuli vahvistaa. Kouluttajien tavoitelukumääräksi joukkuetta kohti asetettiin 2,5. Henkilöstön vähentäminen edellytti uudentyyppistä toimintamallia puolustusvoimalaajuisesti. Johtamisjärjestelmäalalla tämä oli toteutettu jo aikaisemmin, nyt tilaaja-tuottajamallia laajennettiin laajamittaisesti myös logistiikkaan ja palve-
3 10 lutoimintaan. Muutenkin uudistuksessa pyritään poistamaan päällekkäisyyksiä sekä keskittämään ja kokoamaan toiminnallisuuksia laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Suunnittelun lopputuloksena puolustusvoimauudistus on kokonaisvaltainen, kaikkia osa-alueita tarkasteleva ja niitä yhdensuuntaisesti kehittävä. Tavoitteena on turvata puolustusvoimien tehtävien toteutusmahdollisuudet tulevaisuudessakin, mikä edellyttää tehtävien, toiminnan ja rahoitusresurssien saamista tasapainoon luvun alun kehityksen jatkuessa puolustusvoimat olisi ajautunut hyvin nopeasti rahoitukselliseen umpikujaan, minkä seurauksena puolustuskyky olisi rapautunut väistämättä. Kärjistetysti voidaan sanoa, että kiinteiden kustannusten nousu olisi lopettanut toiminnan kokonaan. Uudistuksessa määriteltiin puolustusvoimien ydin- ja tukitoiminnot. Sen perusteella on tehty toimintojen tarkoituksenmukainen järjestely ja päällekkäisyyksien poistaminen. Tavoitteena on varmistaa, että välttämättömät muutokset kyetään toteuttamaan optimaalisesti ja puolustuskykyä vaarantamatta. Puolustusvoimien uudistetussa rakenteessa hallintoyksiköt on muodostettu ensisijassa oman päätehtävänsä perusteella. Organisaatiotasoja on vähemmän. Kullakin tasolla on selkeästi määritetty tehtävä ja päällekkäinen työ on pyritty minimoimaan. Puolustusvoimien johtaminen Puolustusvoimain komentaja johtaa sotilaallisen voiman käytön kannalta keskeisiä puolustushaarakomentajia kaikissa valmiustiloissa. Puolustushaarakomentajat johtavat rauhan aikana suoraan alaisiaan hallintoyksiköitä, joiden pohjalta valmiutta kohotettaessa muodostuu ja perustetaan sodan ajan joukkoja. Pääesikunta vastaa kokonaisuuden suunnittelusta ja yhteensovittamisesta, tehtävien ja resurssien sekä tukevan ja tuettavan komentajan velvoitteiden käskemisestä puolustusvoimain komentajan päätösten mukaisesti. Pääesikunnan alaisuudessa olevat laitokset toteuttavat rauhan ajan toiminnan ja sodan ajan operaatioiden edellyttämän logistisen tuen sekä muut tarvittavat tukipalvelut. Puolustusvoimien toimintaa ohjataan ja eri kokonaisuuksia sovitetaan yhteen prosesseilla. Toiminta jaetaan neljään pääprosessiin, jotka jakautuvat osaprosesseihin ja edelleen alaprosesseihin. Prosessien omistajuus on pääesikunnassa. Rakenteen uudistamiseen liittyy olennaisena puolustusvoimien toimintatavan kehittäminen, jossa puolustusvoimien pääprosessit on tarkistettu, toimialat ja niiden asema on määritetty sekä kehittämisohjelmarakenne on uudistettu suorituskykyperustaiseksi. Toiminnanohjauksella ja tietotekniikan hyväksikäytöllä toteutetaan keskitetty ohjaus ja varmistetaan toiminnan kustannustietoisuus sekä puolustusvoimien tehokas toiminta. Puolustusvoimissa toimialojen tarve ja määrittäminen perustuu lakisääteisten sekä muiden viranomaistehtävien toteuttamiseen puolustusvoimissa. Toimialoiksi on lisäksi määritetty puolustusvoimien kokonaistoiminnan kannalta merkittäviä osa-alueita, joiden vaikutus ulottuu eri organisaatiotasoille. Toimialatien käyttöä hyödynnetään toimialojen johtamisessa, ohjauksessa ja koordinoinnissa. Toimialojen merkitys korostuu asioiden valmistelussa. Toimialajohtajia ovat lähtökohtaisesti pääesikunnan osastojen päälliköt. Puolustushaarat ydintoimintojen keskiössä Maavoimien vastuulla on valtakunnan maa-alueen puolustaminen, virkaapu ja muiden viranomaisten tukeminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa sekä osallistuminen käskettyihin kriisinhallintaoperaatioihin. Maavoimat toteuttaa muut sille käsketyt sotilaallisen maanpuolustuksen suunnittelun, suorituskyvyn rakentamisen ja ylläpidon, suorituskyvyn käytön sekä toiminnan tukemisen tehtävät. Maavoimien komentaja johtaa maavoimia ja on sotilaskäskyasioissa välittömästi puolustusvoimain komentajan alainen. Maavoimien komentajan johtoesikuntana on Maavoimien Esikunta, jota johtaa esikuntapäällikkö. Maavoimien komentajan suoranaisia alaisia ovat Maavoimien Esikunnan esikuntapäällikkö ja maavoimien joukko-osastojen komentajat. Maavoimien Yleinen asevelvollisuus on edelleen paras ratkaisu Suomelle. joukko-osastot uudistuksen jälkeen ovat Jääkäriprikaati, Kaartin Jääkärirykmentti, Kainuun Prikaati, Karjalan Prikaati, Maasotakoulu, Panssariprikaati, Porin Prikaati ja Utin Jääkärirykmentti. Maavoimista tapahtuvien lakkauttamisten takia sotilasläänien tehtäviä siirtyy joukko-osastoille, niihin kuuluville aluetoimistoille ja Maavoimien Esikunnalle. Maavoimien Materiaalilaitos lakkautetaan ja sen toiminnot siirretään Logistiikkalaitokseen. Lakkautettavien joukko-osastojen jäljelle jäävät toiminnot siirretään pääasiassa Porin Prikaatin, Karjalan Prikaatin ja Kainuun Prikaatin vastuulle. Merivoimien päätehtävänä on meriyhteyksien turvaaminen ja merihyökkäysten torjunta. Merivoimien suorituskyky perustuu pintatorjuntaan ja vedenalaiseen sodankäyntikykyyn. Meripuolustuksen kokonaissuorituskyvyn varmistamiseksi turvataan myös tilannekuvan edellyttämä alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen sekä sotilaallisen voiman käytön suunnittelu ja johtaminen, tukeutumisedellytykset sekä yksiköiden omasuoja. Merivoimat toteuttaa asevelvollisten ruotsinkielisen koulutuksen järjestelyt puolustusvoimissa. Merivoimien komentaja johtaa merivoimia ja on sotilaskäskyasioissa välittömästi puolustusvoimain komentajan alainen. Merivoimien komentajan suoranaisia alaisia ovat Merivoimien Esikunnan esikuntapäällikkö ja Meri-
4 11 voimien joukko-osastojen komentajat. Merivoimien hallintoyksiköitä ovat Merivoimien Esikunta, Rannikkolaivasto, Rannikkoprikaati, Uudenmaan Prikaati ja Merisotakoulu. Ilmavoimat vastaa ilmatilan valvonnasta ja ilmoitse tapahtuvien alueloukkausten ja hyökkäysten tunnistamisesta ja torjunnasta. Ilmavoimien päätehtävä on ilmoitse tapahtuvan hyökkäyksen torjunta. Rauhan aikana toiminnassa korostuvat alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen sekä ilmatilan loukkauksiin puuttuminen. Ilmavoimat ylläpitää kykyä toteuttaa ilmaoperaatioita ja johtaa ilmapuolustusta valtakunnallisesti. Ilmavoimat antaa virka-apua muille viranomaisille ja tukee niitä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa sekä vastaa osallistumisesta ilmavoimille käskettyihin kriisinhallintatehtäviin. Ilmavoimien komentaja johtaa ilmavoimia ja on sotilaskäskyasioissa suoraan puolustusvoimain komentajan alainen. Ilmavoimien komentajan suoranaisia alaisia ovat Ilmavoimien Esikunnan esikuntapäällikkö ja ilmavoimien joukko-osastojen komentajat. Ilmavoimien Esikunta on taktinen johtoporras, joka toimii ilmavoimien komentajan johtoesikuntana. Ilmavoimien Esikunta johtaa ilmavoimien viranomaistehtävien toimeenpanoa, joista tärkeimpänä ilmatilan valvonta ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen koko valtakunnan alueella. Ilmavoimien joukko-osastot ovat Lapin-, Karjalan- ja Satakunnan Lennostot sekä Ilmasotakoulu. Laitoksilla omat erityisvastuualueensa Puolustusvoimien elinkelpoisuuden turvaaminen I Rakenteiden kehittäminen - koko, johtamistasot -logistiikka ja palvelut Toimintatavan uudistaminen - päällekkäisyyksien poisto - prosessit ja toimialat III Toiminnan tason palauttaminen Vuodesta 2015: - maastovuorokaudet vähintään 35 - Hornet lentotunnit alusvuorokaudet koulutetut reserviläiset Puolustusvoimien elinkelpoisuuden turvaamisen kulmakivet. Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK) on puolustusvoimiin kuuluva puolustusvoimain komentajan alainen sotatieteellinen korkeakoulu, joka antaa ylintä tutkimukseen sekä alan parhaisiin käytäntöihin perustuvaa maanpuolustusopetusta. Maanpuolustuskorkeakouluun nykyisin kuuluvan Käyttäytymistieteiden laitoksen pääosat liitetään osaksi Puolustusvoimien Tutkimuslaitosta. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimukseen ja opetukseen kuuluvat osat keskitetään Santahaminaan ja toteutetaan seuraavat organisaatiomuutokset: Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus lakkautetaan itsenäisenä hallintoyksikkönä ja se organisoidaan MPKK:n sisäiseksi tulosyksiköksi. Nykyiset Taktiikan-, Strategian- ja Sotahistorian laitokset yhdistetään Sotataidon laitokseksi. Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus lakkautetaan pois lukien sen täydennyskoulutustoiminnot. Maisteriosasto perustetaan omaksi sisäiseksi tulosyksiköksi. Puolustusvoimien tutkimustoiminta keskitetään perustamalla Puolustusvoimien Tutkimuslaitos, josta muodostetaan monialainen tutkimusorganisaatio, joka kokoaa yhteen sotataitoon ja käyttöperiaatteisiin, materiaaliin ja teknologiaan sekä ihmisen toimintakykyyn liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Se on puolustusvoimien yhteinen tutkimus- ja kehittämistoiminnan resurssi, joka tuottaa puolustusvoimien tarvitsemat vaativat tutkimus-, kehittämis-, testaus- ja evaluaatiopalvelut. Puolustusvoimien Tutkimuslaitoksen osaksi rakennetaan strategista ja operatiivista suunnittelua sekä puolustusjärjestelmän käyttöperiaatteiden kehittämistä tukeva osasto, jolla on valmius tukea päätöksentekoa myös poikkeusoloissa. Puolustusvoimien Palvelukeskus tuottaa keskitetysti puolustusvoimallisena kokonaisuutena kaikille puolustusvoimien hallintoyksiköille henkilöstöpalveluita, talous- ja matkapalveluita, tiedonhallintapalveluita sekä oppimisja kuvapalveluita. Puolustusvoimien palvelutoiminta varmistetaan hallintoyksiköiden hallintopalveluhenkilöstöllä, II Resurssitasapainon palauttaminen - Kolmannesjako (palkat, toiminta, hankinnat) Rakenteelliset säästöt M vuonna 2015 IV Yleisen asevelvollisuuden vahvistaminen - 2,5 kouluttajaa/joukkue - opetusmenetelmät (mm. simulaattorit) - kertausharjoitusten laatu - asevelvollisuustyöryhmän suositukset joita palvelukeskus ohjaa. Puolustusvoimien kannalta nähtiin hyväksi, että palvelutuotannon avainprosessissa on osaava toimija, joka kykenee tukemaan toiminnan käynnistymistä näkyvimmässä osassaan, asiakasrajapinnassa. Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus (PVJJK) on jatkossakin Pääesikunnan alainen laitos. Sen tehtävänä on tuottaa tai järjestää puolustusvoimien tai siihen kiinteästi liittyvien organisaatioiden sotilaallisen johtamisen, hallinnon ja tietoverkkopuolustuksen edellyttämät tiedonkäsittely- ja tietoliikennepalvelut sekä tarvittavat tiedonsiirtoyhteydet. Puolustusvoimien logistiikka-ala uudistetaan ja sen rakennetta keskitetään perustamalla Puolustusvoimien Logistiikkalaitos. Siinä kootaan yhteen nykyiset puolustushaarojen materiaalilaitokset, PVJJK:n hankeyksikkö, Huoltokoulu sekä Sotilaslääketieteen Keskus. Puolustusvoimien Logistiikkalaitos on Pääesikunnan alainen laitos. Se koostuu laitoksen johdosta, esikunnasta, Järjestelmäkeskuksesta, kolmesta logistiikkarykmentistä, Räjähdekeskuksesta, Sotilaslääketieteen Keskuksesta ja Logistiikkakoulusta. Puolustusvoimien Logistiikkalaitos tuottaa kaikille puolustusvoimien hallintoyksiköille logistiikka-alan palvelut ja tuen, sekä mahdollistaa tältä osin puolustusvoimien suorituskyvyn rakentamisen ja käytön. Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen toiminnan päämääränä on kaikissa valmiustiloissa ja kaikissa
5 12 toimintaympäristöissä luoda edellytykset suorituskykyjen käytölle ja operaatioiden toimeenpanolle sekä ylläpitää ja palauttaa joukkojen, henkilöstön ja järjestelmien toimintakyky sekä materiaalin käyttökelpoisuus. Logistiikkatoimialan muutoksessa päällekkäiset toiminnot vähenevät. Puolustushaarojen esikunnissa aikaisemmin tehtyjä asioita keskitetään Logistiikkalaitoksen esikuntaan ja Järjestelmäkeskukseen. Keskitettäviä toimia ovat esimerkiksi projektien johtaminen, joukkojen varustamisen ja kuljetusvälineiden sijoittamisen johtaminen, materiaalihallinnon ohjaaminen sekä tuotetiedon hallinnon ohjaaminen. Logistiikkalaitos omistaa valtaosan puolustusvoimien sotavarustuksesta ja erikseen määrättävän muun materiaalin sekä vastaa sen elinkaaren hallinnasta. Laitos toteuttaa puolustusvoimien kaikki kehittämisohjelmien sekä toimintasuunnitelman mukaisten ylläpitotehtävien edellyttämät puolustus- ja turvallisuushankintalain mukaiset hankinnat sekä toteuttaa puolustusvoimien kansallisen kynnysarvon ylittävät hankintalain mukaiset siviilihankinnat. Puolustusvoimien Tiedustelulaitos on puolustusvoimallinen ja valtakunnallinen toimija. Tiedustelulaitoksessa yhdistyvät kaikki sotilastiedustelun valtakunnalliset resurssit. Puolustusvoimien Tiedustelulaitoksen tehtävänä on tiedustelun tilannekuvan muodostaminen Suomen sotilaspoliittisesta ja sotilaallisesta toimintaympäristöstä. Muodostetun toimintaympäristötietoisuuden avulla tuotetaan tarvittaessa ennakkovaroitus poliittisen ja sotilaallisen päätöksenteon tueksi. Uusilla laitoksilla tulee olla kyky tuottaa niiden tehtäviin ja vastuulle kuuluvat palvelut alkaen. Tähän mennessä prosessien ja toimintamallien tulee myös olla tarpeellisin osin testattu ja pilotoitu. Uudistuksessa ei voida lähteä siitä, että kaikilla osa-alueilla palvelu paranee nykyisestä. Joillain osa-alueilla joudutaan väistämättä tinkimään nykyisestä palvelutasosta. Lopuksi Puolustusvoimauudistuksella turvataan puolustuskyvyn säilyminen. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan sekä puolustusvoimien kehitys on perustunut jatkuvaan talouskasvuun. Näköpiirissä olevasta talouden epävarmuudesta johtuen julkisen talouden menoja leikataan. Oli päivänselvää, että puolustusvoimien on oltava mukana valtionhallinnon yhteisissä säästötoimissa. Suomalaiseen innovatiivisuuteen on aina kuulunut resurssioptimointi. Tämä on keskeistä myös puolustusvoimauudistuksessa. Taloustilanteen vaatimien supistusten lisäksi puolustusvoimauudistus on nähtävä myös myönteisenä mahdollisuutena turvata puolustuskyvyn säilyminen ja ajantasaistaminen. Kaikki turvallisuusympäristömme maat ovat leikanneet asevoimiensa vahvuutta, myös Suomi voi tehdä uskottavasti saman. Alueellinen puolustus ei ole periaatteellisena ratkaisuna vanhentunut, mutta sitäkin pitää kehittää. Tavoitteena on luoda tasapainoinen kokonaisuus, missä vahvistetaan paikallispuolustuksen osuutta, kehitetään taistelutapaa liikkuvammaksi ja pyritään ratkaisuun kaikkien puolustushaarojen yhteisoperaatioilla. Puolustusvoimauudistuksessa hyödynnetään nykyiset vahvuutemme ja yhdistetään niitä uusiin mahdollisuuksiin, toimintatapoihin ja ratkaisuihin. Näin rakennetaan tasapainoinen kokonaisuus, jonka yhteinen vaikuttavuus on suurempi kuin osiensa summa. Puolustusvoimat onkin ennakkoluulottomasti lähtenyt hakemaan mahdollisuuksia varmistaa Suomen puolustus myös tulevaisuudessa.
Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,
Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite
LisätiedotPuolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe
Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa
Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI
PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN
LisätiedotSuorituskykyjen kehittäminen 2015+
PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotPuolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012
Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen
LisätiedotPuolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa
johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI
LisätiedotEräitä kehityssuuntia
Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH
LisätiedotPuolustusvoimien hankintojen ohjaus, organisointi ja hankintavaltuudet
Puolustusvoimien hankintojen ohjaus, organisointi ja hankintavaltuudet Valtion hankintapäivä, 9.2.2016 Puolustusvoimat / Jarno Riipinen Nimi Työ Osasto 10.2.2016 1 Esityksen sisältö Puolustusvoimien hankinnoista
LisätiedotMaavoimien muutos ja paikallisjoukot
j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000
LisätiedotMaanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto
Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät
LisätiedotPuolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012. Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg
Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg 25. syyskuuta 2012 1 Sisältö Logistiikkajärjestelmä Miksi muutos Mitä
LisätiedotIT/ Logistiikkac. iikkajärje - Kuljetuks. Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen. tel
PA Logistiikkac IT/ isto Lo iikkajärje - Kuljetuks tel Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen Ohjaa Pääesikunta sotetali^^ääistmu Logistiikkaosasto Y Materiaaliosasto Sotilaslääketieteen
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI
PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Esittely puolustusvoimien henkilöstölle 08.02.2012 7. helmikuuta 2012 1 Puolustusvoimauudistuksen ratkaisumalli Esityksen rakenne: Lähtökohdat o Puolustusvoimauudistuksen
LisätiedotPääesikunta Muistio 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI
Pääesikunta Muistio 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI Pääesikunta Logistiikkaosasto PE LOGOS PL 919 00131 HELSINKI PUOLUSTUSVOIMIEN INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN 1 Asia Puolustusvaliokunta on pyytänyt Puolustusvoimia
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotTurvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai
LisätiedotSuomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
LisätiedotPääesikunta, logistiikkaosasto
Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan
LisätiedotMPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet
MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä
LisätiedotTeollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa
Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön
Lisätiedot4.7.2013 PUOLUSTUSVOIMIEN LOGISTIIKKAJÄRJESTELMÄN UUDELLEENJÄRJESTÄMINEN
1 (11) PUOLUSTUSVOIMIEN LOGISTIIKKAJÄRJESTELMÄN UUDELLEENJÄRJESTÄMINEN 1 PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUS JA SEN TAVOITTEET Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta
LisätiedotPuolustusvoimien perusyksikkö ja toimintaympäristön muutos jotain vanhaa, uutta ja lainattua
Puolustusvoimien perusyksikkö ja toimintaympäristön muutos jotain vanhaa, uutta ja lainattua Sotatieteiden päivät 2015 Kapteeni Juha Tuominen juha.i.tuominen@mil.fi juha.i.tuominen@helsinki.fi MIKSI PUOLUSTUSVOIMIEN
LisätiedotHALLITUSOHJELMA-HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA. Grand Marina Congress Center, Helsinki Kim Nikula Järjestön johtaja
HALLITUSOHJELMA-HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Grand Marina Congress Center, Helsinki Kim Nikula Järjestön johtaja 26.3.2019 GROUND ZERO (palattu ns. lähtöruutuun) MAKU-SOTE KAATUI MITÄ SEURAA- VAKSI? EDUSKUNTA-
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke
MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut
Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle
LisätiedotPuolustusministeriölle
PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 3/2012 vp Puolustusvoimauudistus Puolustusministeriölle JOHDANTO Vireilletulo Puolustusministeriö on 15 päivänä helmikuuta 2012 toimittanut puolustusvaliokunnalle kirjallisena
LisätiedotTEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien
Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019
Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien
LisätiedotAjankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta
Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta LSPel jäsenpalokuntien hallinnon ja päällystön seminaari 14.10.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter @PousiJouni 1 Tavoitteena sujuvoittaa
LisätiedotJalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä
1 Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä 16.11.2018. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555 asti. Kustaa (I) Vaasan johtaman
LisätiedotMPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020
MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 Esittely 24.11.2015 SPEK Mitä turvallisuustutkimuksessa tapahtuu? Prof Juha Mäkinen Tutkimustoiminnan tunnuslukuja Professoreja 12 1x Arvonimellä (tutk.johtaja)
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE
Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEEN LIITTYVÄT SÄÄDÖSMUUTOKSET FÖRFATTNINGSÄNDRINGAR I ANSLUTNING TILL REFORMEN AV FÖRSVARSMAKTEN
PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEEN LIITTYVÄT SÄÄDÖSMUUTOKSET Työryhmän mietintö FÖRFATTNINGSÄNDRINGAR I ANSLUTNING TILL REFORMEN AV FÖRSVARSMAKTEN Arbetsgruppbetänkande TYÖRYHMÄN MIETINTÖ ARBETSGRUPPBETÄNKANDE
LisätiedotHyvät kuulijat. Jalkaväen vuosipäivä Mikkeli. Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien
Jalkaväen vuosipäivä 16.11.2018. Mikkeli Herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat Tervetuloa Jalkaväen vuosipäivän päiväjuhlaan. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555
LisätiedotPuolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet
Puolustusvoimat Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Toimintaympäristö EU:n jäsen NATO:n jäsen Molempien jäsen SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 1 Miksi Puolustusvoimat? Sodat ja kriisit Euroopassa
LisätiedotPelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011
Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia
LisätiedotTEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE
TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE Tehyn neljä pointtia Saavatko ihmiset tarvitsemaansa hoitoa? Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitajia? Riittävätkö rahat? 1. 2. 3. 4. Hyvinvointiyhteiskunnan
LisätiedotKieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto
Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotMaakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1
Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä 20.6.2017 Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 1 Valmisteluryhmän tehtävä ja keskeiset tavoitteet - Yhteiskunnan turvallisuusympäristö
LisätiedotYHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotSote-uudistuksen säästömekanismit
Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa
LisätiedotKarhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus
Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus 15.11.2018 Kotka AGENDA 1. Merivoimat 2. Toimintaympäristö ja sen vaikutukset 3. Merivoimien kehittäminen 4. Kansainvälinen
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön
Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Apulaisosastopäällikkö Eversti Timo Mustaniemi 10.04.2013 Esimerkkejä uutisoinnista Puolustusvoimat irtisanoo 1200 (kevät 2012) Puolustusvoimat irtisanoo
LisätiedotKontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö
Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet Tavoitteena : 1. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen 2. Pysyvät kustannussäästöt Kiinteistömenot Henkilöstökulut Materiaalihankinnat
LisätiedotJulkaisuvapaa klo 12.30
Julkaisuvapaa 24.3.2013 klo 12.30 Reserviläisliiton puheenjohtajan Mikko Savolan tervehdys Kymenlaakson Reserviläis- ja Reserviupseeripiirin yhteisessä maanpuolustusjuhlassa 24.3.2013, Valkeala Kunnioitetut
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotPAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA
PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA Eversti Risto Kolstela Apulaiskomentaja Paikallispuolustuksen organisointi Vuorovaikutus yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa Henkilöstön rekrytointi Osasto 29.4.2015
LisätiedotKAINUUN PELASTUSLAITOS
KAINUUN PELASTUSLAITOS MUUTOSINFOT ke 22.3. Suomussalmi ke 29.3. Ristijärvi ti 4.4. Paltamo ti 25.4. Puolanka ke 3.5. Sotkamo ke 10.5. Kajaani ke 17.5. Kuhmo to 18.5. Hyrynsalmi KAINUUN PELASTUSLAITOS
LisätiedotPalkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008
Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen
LisätiedotReserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013
Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin
LisätiedotPelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk
Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi 2016 PelJk 18.8.2016 Palvelutasopäätös 2014-2018 Pelastustoimen palvelutasopäätös on pelastuslain 28 :n mukainen päätös alueen palvelutasosta ja suunnitelma
LisätiedotSuomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä
Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä Hyvinvointi- ja terveyspäivät 22.9.2014 Laura Räty sosiaali- ja terveysministeri 2 indeksi 80 Talous haastaa sopeutumaan indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta
Lisätiedot4.7.2013 PUOLUSTUSVOIMIEN ALUETOIMISTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT JA SIJOITTAMINEN
1 (6) PUOLUSTUSVOIMIEN ALUETOIMISTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT JA SIJOITTAMINEN 1 ALUETOIMISTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT 1.1 Nykytila Aluetoimisto on sotilasläänin esikunnan alainen aluehallintoviranomainen.
LisätiedotKirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia
Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille
LisätiedotMAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN
MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN http://www.youtube.com/watch?v=2crax8kibis 1 PUOLUSTUSTAISTELUPERIAATTEEN KEHITYS Muutoksen idea Maapuolustuksen tavoitteena on tuottaa vähemmillä, mutta
LisätiedotPelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen
Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee Varautuminen Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 22.11.2018 Varautumisjohtaja Jussi Korhonen, SM Varautuminen: pelastustoimen uudistus ja maakuntauudistuksen
LisätiedotIntegraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen
Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla
LisätiedotTästä eteenpäin Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät
Tästä eteenpäin Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät Helsinki, 23.5.2019 Paula Risikko, TtT Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä YHTEINEN TILANNEKUVA TOIMIVALTUUDET SUORITUSKYKY
LisätiedotAjankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö
Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan
Lisätiedot4.7.2013 PUOLUSTUSVOIMIEN TUTKIMUSTOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYT
1 (7) PUOLUSTUSVOIMIEN TUTKIMUSTOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYT 1 PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUS JA SEN TAVOITEEET Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat
LisätiedotKeskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020
Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen
LisätiedotOulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013
Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina
LisätiedotTYÖNANTAJAYHTEISTYÖ MUUTOKSESSA. Maakuntafoorum Henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen
TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ MUUTOKSESSA Maakuntafoorum 19.9.2018 Henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen Varautumisen linjaukset helmikuu 2017 sote- ja maakuntauudistukseen Muutoksen kohteena Vantaalla noin 3 500
LisätiedotKatsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön
Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013
LisätiedotEhdotus sotilastiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi (työryhmän mietintö)
Pääesikunta Lausunto 22.06.2017 Asia: 801/40.02.00/2015 Ehdotus sotilastiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi (työryhmän mietintö) Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotVapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea
Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun
LisätiedotHuoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokouksen 2014 pöytäkirjan LIITE 2 LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015
Huoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokouksen 2014 pöytäkirjan 10.11.2014 LIITE 2 LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1. TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on tukea maanpuolustusta
LisätiedotKeskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012
Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan
Puolustusvoimauudistuksen vaikutus reserviläistoimintaan AMPUMARADAT RAKENNEMUUTOKSESSA- seminaari, 8.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa Everstiluutnantti Tuomo Repo Koulutussektorin johtaja / Pääesikunnan
LisätiedotVarautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio
Varautuminen ja valmius 2020 ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio 15.11.2017 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 15.11.2017 2 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
LisätiedotRAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013
RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotPÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali
PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi
LisätiedotSeuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden
LisätiedotPohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry
Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...
LisätiedotPuolustusvoimien kilpailutoiminta
Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää
LisätiedotTaskutietoa. Maanpuolustuksesta
Taskutietoa Maanpuolustuksesta Taskutietoa Maanpuolustuksesta Pääesikunnan viestintäosasto 2008 Pääesikunnan viestintäosasto Käyntiosoite Fabianinkatu 2 Posti PL 919, 00131 Helsinki Puhelin (09) 1812
LisätiedotVANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.
VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä
LisätiedotPuolustusministeriölle
PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 5/2005 vp Ministeriön selvitys valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanosta Puolustusministeriölle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta edellytti
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto
Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt
LisätiedotTietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa
Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Kaarina Tanttu, VSSHP, T- Pro hanke VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI kaarina.tanttu@tyks.fi HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Hoitolinjojen sairaalan
Lisätiedot- Operatiivisista lähtökohdista uuteen ja monimuotoisempaan johtamiskonseptiin
Viestimies 3/2007 11 Eversti Tapio Forselius on viestitarkastaja. TEKSTI:TAPIO FORSELIUS KUVAT: MAAVOIMIEN ESIKUNNAN RUNKO Maavoimien 2008 johtamisjärjestelmä muutoksessa - Operatiivisista lähtökohdista
LisätiedotTuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori
Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälinen toiminta
Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa
LisätiedotSuunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo
Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan
LisätiedotMAAVOIMAT 2015 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO I I I I I I. Maavoimien Esikunta Maavoimien esikuntapäällikkö Prkenr Petri Hulkko
MVM 2015 Ä-MN LLLNV 25.9. Maavoimien sikunta Prkenr Petri ulkko 0 PV uudistus maavoimissa 2015 Fundamentit: Koko maata puolustetaan Yleinen asevelvollisuus Liittoutumattomuus Lakiperusta: 1) Maanpuolustus
LisätiedotVARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA
VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004
PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien
LisätiedotPuolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.
1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!
LisätiedotYhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä
Yhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä Katsaus selvitystyöhön 24.1.2018 24.1.2018 Lape-yhdyspinnat Maakuntauudistuksen kokonaisuus asukkaat keskiössä Valtio
LisätiedotPÄÄESIKUNTA EMBARGO! Ei saa julkaista ennen 4.6.2016 klo 00.00!!!
Puolustusvoimain lippujuhlan päivän ylennykset puolustushallinnossa Tasavallan presidentti on ylentänyt Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta 2016 everstiksi Tommi Haapalan Porin prikaatista,
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,
LisätiedotPuolustushallinnon kiinteistöt - alustava kooste puolustusvaliokunnalle. Osastoesiupseeri Vesa Halinen Projektipäällikkö Jyrki Rihu
Puolustushallinnon kiinteistöt - alustava kooste puolustusvaliokunnalle Osastoesiupseeri Vesa Halinen Projektipäällikkö Jyrki Rihu Kiinteistöalaan vaikuttavat toimintaympäristötekijät Kyber Kriittinen
LisätiedotPuolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus 2016
Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus 2016 Puolustusvaliokunta 7.10.2015 Mrd. euroa PLM:n hallinnonalan määrärahat 2014-2019 3 500 3 000 2,67 2,66 2,89 2,85 2,82 3,08 2 500 2 000 1 500
LisätiedotVetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen
VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin
Lisätiedot