5.1 Suomen. Sotilaallinen maanpuolustus. Perustana yleinen asevelvollisuus ja riittävä materiaali. Alueellinen puolustus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5.1 Suomen. Sotilaallinen maanpuolustus. Perustana yleinen asevelvollisuus ja riittävä materiaali. Alueellinen puolustus"

Transkriptio

1 5.1 Suomen puolustusratkaisu Sotilaallinen maanpuolustus Sotilaallisella maanpuolustuksella tarkoitetaan valtion itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamista sotilaallisilla toimenpiteillä. Sotilaallinen maanpuolustus toteutetaan ylläpitämällä puolustusjärjestelmää, joka mahdollistaa puolustusvoimien suorituskykyjen käytön koko valtakunnan alueella yhteiskunnan voimavarojen tukemana. Puolustusjärjestelmän tulee kyetä vastaamaan eriasteisiin uhkatilanteisiin ja mahdollisuuksien mukaan ehkäisemään ne ennalta. Puolustusjärjestelmällemme asetettavien vaatimusten mitoituksen lähtökohtana on tavanomaisin asein toteutettavan, maamme tai sen osan valtaamiseen tähtäävän hyökkäyksen torjunta. Suomen sotilaallinen maanpuolustus suunnitellaan ja toimeenpannaan kokonaismaanpuolustuksen toimintamallin mukaisesti, joka on käsitelty luvussa 2. KRIISI- JA UHKAMALLIT Puolustusjärjestelmän ylläpito ja kehittäminen perustuvat sotilaallisen maanpuolustuksen kriisi- ja uhkamalleihin sekä puolustusjärjestelmälle asetettuihin suorituskykyvaatimuksiin. Sotilaallisen maanpuolustuksen suunnittelussa käytettävät uhkamallit ovat: poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus, johon voi liittyä sotilaallisella voimalla uhkaaminen sekä sen rajoitettu käyttö sotilaallisen voiman käyttö, joka voi olla strateginen isku (yllätyshyökkäys) strategisella iskulla alkava hyökkäys alueiden valtaamiseksi. Sotilaallinen uhka muodostuu poliittisten aikomusten ja sotilaallisen kapasiteetin perusteella. Uhkamalleja, -kuvia ja -arvioita laadittaessa otetaan huomioon uhkan todennäköisyys ja vaikuttavuus yhteiskunnan toimintaan. Arvio hyökkääjän toiminnasta on uhka-arvioon perustuva, alueellisesti ja ajallisesti tarkennettu yksityiskohtainen tarkastelu hyökkääjän sotilaallisen voiman käytöstä. Sen laatiminen ja ylläpito on osa operatiivista suunnittelua. PUOLUSTUSVOIMIEN TEHTÄVÄT Laissa säädetyt puolustusvoimien tehtävät ovat: 1. Suomen sotilaallinen puolustaminen, joka sisältää maa- ja vesialueen sekä ilmatilan valvomisen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaamisen, kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaamisen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustamisen. Tehtävään kuuluu myös sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen. 2. Muiden viranomaisten tukeminen, joka tarkoittaa virka-apua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi, osallistumista pelastustoimintaan antamalla käyttöön tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja sekä osallistuminen avun antamiseen toiselle valtiolle terrori-iskun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman johdosta. 3. Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan PUOLUSTUSRATKAISU Suomen puolustusratkaisu perustuu uskottavaan kansalliseen puolustuskykyyn. Sotilaallisen puolustuksen ensisijaisena päämääränä on muodostaa turvallisuusympäristössämme oikein mitoitettu, uskottava ja ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle. Sotilaallinen uskottavuus perustuu kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuun ja osoitettavissa olevaan sotilaalliseen suorituskykyyn. Mikäli ennaltaehkäisy ei riitä, hyökkäys torjutaan puolustusvoimien toimenpitein. Puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys sekä turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja valtiojohdon toimintavapaus. Perustana yleinen asevelvollisuus ja riittävä materiaali Sotilaallinen maanpuolustus perustuu yleisen asevelvollisuuden pohjalta rakennettuun valtakunnalliseen puolustusjärjestelmään, joka mahdollistaa toiminnan koko valtakunnan alueella. Kokonaismaanpuolustuksen osana sotilaallinen maanpuolustus toteutetaan tarvittaessa yhteiskunnan kaikkien voimavarojen tukemana. Riittävän materiaalin hankkiminen edellyttää noin kolmanneksen puolustusmäärärahoista käyttämistä materiaalihankintoihin. Puolustusjärjestelmän mitoituksen perustana on tavanomaisin asein toteutettavan maamme alueiden valtaamiseen tähtäävän sotilaallisen voiman käytön torjunta. Puolustuksen suunnittelun painopiste on strategisen iskun ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa. Alueellinen puolustus Suomen sotilaallinen puolustaminen toteutetaan alueellisen puolustuksen periaatteella. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja kohteet suojataan valtakunnan puolustuksen kannalta tärkeät alueet pidetään omassa hallussa ratkaisutaistelut käydään puolustajalle edullisilla alueilla. Muualla hyökkääjää kulutetaan ja hidastetaan alueellisten joukkojen taistelulla. Taistelua tuetaan vastustajan tärkeisiin kohteisiin ulottuvalla syvällä tulella ja elektronisella vaikutuksella. PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN RAKENNE Puolustusjärjestelmä muodostuu johtamisjärjestelmästä, tiedusteluja valvontajärjestelmästä, valmiuden säätelyjärjestelmästä, logistiikkajärjestelmästä sekä maa-, meri- ja ilmapuolustuksen johtoportaista ja joukoista. Puolustusjärjestelmän osajärjestelmät ovat toiminnallisia kokonaisuuksia, jotka sisältävät kaikki suorituskyvyn osatekijät. Puolustusjärjestelmän osajärjestelmiä rakennetaan alueellisin periaattein, jotta puolustus voidaan toteuttaa alueellisena valtakunnallisen toimintakyvyn vaarantuessa. Tällaisia rakenteita sisältyy joukkorakenteen lisäksi muun muassa johtamis-, logistiikka- ja valmiuden säätelyjärjestelmiin. JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Johtamisjärjestelmällä luodaan tilannetietoisuus sekä suunnitellaan ja toimeenpannaan puolustusjärjestelmän käyttö. Johtamisjärjestelmä muodostuu toimintatavoista, johtamiseen tarvittavasta henkilöstöstä ja sen osaamisesta, tiedosta, johtamisrakenteesta sekä teknisistä rakenteista. Puolustusvoimien johtamisen perusrakenteena on komentajakeskeinen linjaesikuntaorganisaatio. Komentaja vastaa käskettyjen tehtävien toteuttamisesta sekä organisaationsa kokonaistoiminnasta. Hän johtaa alaisiaan komentajia ja päälliköitä. Esikunnan tehtävä on tukea komentajaa hänen johtamistoiminnassaan. Esikuntaa johtaa esikuntapäällikkö. Esikunta johtaa alajohtoportaita komentajan määrittämin toimivaltuuksin.

2 Puolustusvoimien johtamisjärjestelmän tulee kyetä toimimaan valmiutta kohotettaessa ilman suuria organisaatio- ja toimintatapamuutoksia. Kriisi- ja uhkamalleihin varautuminen edellyttää tärkeimpien johtoportaiden ja joukkojen toimimista riittävän korkeassa valmiudessa jo normaaliaikana. Puolustusjärjestelmä kokonaisuutena ei saa lamautua, vaikka sen osa tai osia lamautetaan tai tuhotaan. Johtamisrakenne jakaantuu valtakunnalliseen, alueelliseen ja paikalliseen tasoon. Puolustusvoimien ylipäällikkö Tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Presidentti voi valtioneuvoston esityksestä luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle Suomen kansalaiselle sodan tai rauhan aikana määräajaksi tai toistaiseksi. Presidentin päätöksestä riippuu, luovutetaanko ylipäällikkyys kokonaisuudessaan vai säilyykö presidentillä ylipäällikön valta joiltain osin. Ylipäällikkyyteen kuuluu oikeus antaa sotilaskäskyjä ja päättää sotilaallisista nimitysasioista. Presidentti päättää sotilaskäskyasioista ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta puolustusvoimain komentajan esittelystä ja puolustusministerin myötävaikutuksella. Päätökset varmentaa puolustusvoimain komentaja. Puolustusvoimain komentaja Puolustusvoimain komentaja johtaa puolustusvoimia. Puolustusvoimain komentaja tekee sotilaallisen maanpuolustuksen strategiset päätökset ja käskee operatiiviset tehtävät puolustushaaroille. Puolustusvoimain komentaja on sotilaskäskyasioissa suoraan tasavallan presidentin alainen. Puolustusvoimain komentaja ratkaisee puolustusvoimia koskevat sotilaskäskyasiat, joita ei ole säädetty tasavallan presidentin päätettäviksi tai säädetty taikka määrätty muun sotilasesimiehen ratkaistavaksi. Pääesikunta Pääesikunta on valtion keskushallintoon kuuluva viranomainen ja puolustusvoimien johtoesikunta. L pv:sta 26 1 mom. Pääesikunnassa yhdistetään ja yhteen sovitetaan puolustushaarojen toiminta sekä koordinoidaan puolustusvoimien osalta eri viranomaisten toiminta ja kansainvälinen yhteistyö sotilaallisen maanpuolustuksen päämäärien saavuttamiseksi. Lisäksi Pääesikunta vastaa koko puolustusvoimia koskevasta hallinnollisesta ohjauksesta. Pääesikunnan alaiset laitokset ja puolustusvoimien palvelukeskukset vastaavat oman toimialansa suunnittelusta, valmistelusta ja toimeenpanosta Pääesikunnan ohjauksessa. Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori johtaa puolustusvoimain komentajan alaisena Maanpuolustuskorkeakoulua. Puolustushaarat Puolustushaaroja ovat maa-, meri- ja ilmavoimat. Puolustushaarakomentajat ovat puolustusvoimain komentajan alaisia. He vastaavat puolustushaaransa valmiudesta, suorituskyvystä ja sen kehittämisestä sekä puolustushaaransa operaatioiden suunnittelusta ja toimeenpanosta. Puolustushaarakomentajat vastaavat myös puolustushaaransa viranomaistehtävien hoitamisesta ja yhteistoiminnasta viranomaisten kanssa valtakunnallisella alueellisella tasolla, kansainvälisestä yhteistoiminnasta sekä operaatiotaidon ja taktiikan kehittämisestä. Puolustushaaraesikuntia ovat Maavoimien Esikunta, Merivoimien Esikunta ja Ilmavoimien Esikunta. Puolustushaaraesikunnat ovat puolustushaarakomentajien johtoesikuntia. Niissä valmistellaan ja toimeenpannaan puolustushaaran komentajan päätökset ja käskyt sekä johdetaan puolustushaaran operatiivista toimintaa komentajalta saatujen valtuuksien puitteissa. Kukin puolustushaaraesikunta on pääesikunnan alainen valtakunnallinen hallintoviranomainen puolustushaaraansa koskevissa hallinnollisissa asioissa. Maavoimien komentaja johtaa maavoimia. Maavoimien tärkeimpiä tehtäviä ovat maitse tapahtuvan hyökkäyksen torjunta ja käskettyjen kohteiden suojaaminen yhteistoiminnassa muiden puolustushaarojen, rajavartiolaitoksen ja siviiliviranomaisten kanssa. Maavoimien alueellisen tason johtoportaita ovat sotilasläänit. Maavoimat toteuttaa asevelvollisten kutsunnat ja huolehtii heidän valvonnasta, sijoittamisesta sekä asevelvollisten palvelukseen käskemisestä yhteistoiminnassa muiden puolustushaarojen kanssa. Maavoimien komentajan johtamat alueelliset esikunnat ja johtoportaat suunnittelevat, valmistelevat ja tarvittaessa johtavat valmiuden ylläpitoa ja kohottamista, joukkojen perustamista sekä maanpuolustusta vastuualueellaan. Sotilaskäskyasiana tasavallan presidentti päättää valtakunnan sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista muista puolustusvoimien sotilaallista toimintaa ja sotilaallista järjestystä koskevista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä sotilaskäskyasioista. Merkittäviä sotilaskäskyasioita esiteltäessä puolustusministerin tulee olla läsnä. Presidentti päättää sotilaskäskyasiana myös sotilasarvossa ylentämisestä. Tasavallan presidentti nimittää virkaan upseerit ja määrää tehtävään puolustusvoimien ylimmät upseerit valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta. Merivoimien komentaja johtaa merivoimia. Merivoimien tärkeimpiä tehtäviä ovat merialueen valvonta ja koskemattomuuden turvaaminen, valtakunnan meriyhteyksien turvaaminen ja meritse tapahtuvan hyökkäyksen torjunta sekä käskettyjen kohteiden suojaaminen yhteistoiminnassa muiden puolustushaarojen, rajavartiolaitoksen ja siviiliviranomaisten kanssa. Merivoimien alueellisen tason johtoportaita ovat meripuolustusalueet. Ilmavoimien komentaja johtaa ilmavoimia. Ilmavoimien tärkeimpiä tehtäviä ovat ilmatilan valvonta ja koskemattomuuden turvaaminen sekä ilmoitse tapahtuvan hyökkäyksen torjunta yhteistoiminnassa muiden puolustushaarojen, rajavartiolaitoksen ja siviiliviranomaisten kanssa. Ilmavoimien alueellisen tason johtoportaita ovat lennostot. Puolustusvoimien johtamisrakenteen taktisen tason paikalliset johtoportaat perustetaan valmiuden kohottamisen yhteydessä johtamaan paikallisen tason operaatioita. Maavoimien aluetoimisto vastaa maavoimien paikallisen tason johtoportaan, sotilasalueen, toiminnan suunnittelusta ja valmisteluista normaalioloissa.

3 Rajavartiolaitos Rajavartiolaitos on sisäasiainministeriön alainen laitos, jonka perustamat rajajoukot ovat osa alueellista puolustusjärjestelmää. Rajavartiolaitosta johtaa rajavartiolaitoksen päällikkö. Rajajoukkoja voidaan asetuksella liittää puolustusvoimiin sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvien tehtävien toteuttamiseksi. Muut rajavartiolaitoksen joukot jäävät toteuttamaan laitoksen päätehtäviin kuuluvia rajavalvonta-, rajatarkistus- ja meripelastustehtäviä Rajavartiolaitoksen esikunnan johdolla. TIEDUSTELU- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ Tiedustelu- ja valvontajärjestelmien tehtävänä on tuottaa tarvittava strateginen ja operatiivinen tilannekuva sekä siitä ja aikaisemmista tiedoista johdetut analyysit. Normaaliaikana tehtävissä korostuu pitkän tähtäimen suunnittelun ja päätöksenteon perustaksi tarvittava strateginen tiedustelu. Poikkeusoloissa tiedustelutiedon tuottamisen painopiste on toimintaympäristöstä, mahdollisesta hyökkääjästä, olosuhteista ja kolmansista osapuolista tuotettavassa tiedossa. Tiedustelujärjestelmän keskeisenä tehtävänä on antaa ennakkovaroitus lähialueellamme olevien ulkovaltojen asevoimien toiminnan ja suorituskyvyn mahdollisesta muuttumisesta välittömäksi sotilaalliseksi uhaksi maatamme vastaan. Ennakkovaroitus mahdollistaa omien vastatoimenpiteiden oikea-aikaisen ja -laajuisen toteuttamisen uhkaa vastaavasti. Valvontajärjestelmän tehtävänä on tuottaa ja ylläpitää tosiaikaista alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen vaatimaa tilannekuvaa maa- ja merialueelta sekä ilmatilasta. Puolustusvoimien ja muiden aluevalvontaviranomaisten valvontajärjestelmien tiedot ja tilannekuvat palvelevat sekä aluevalvonnan että tiedustelun tarpeita. Puolustusvoimat huolehtii valtakunnan maa- ja vesialueen sekä ilmatilan valvonnasta yhteistoiminnassa muiden valvontaviranomaisten kanssa. VALMIUDEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Alueellinen puolustus perustuu joustavaan ja uhkaa vastaavaan puolustuskykyyn. Tavoitteena on kriisin ennaltaehkäisy. Mikäli lähialueella havaitaan Suomeen kohdistuva uhka, johtamisvalmiutta kohotetaan valvontaa tehostetaan kohteet suojataan annetaan tarvittaessa virka-apua muille viranomaisille. Puolustusvoimien valmiutta säädellään puolustusvoimain komentajan käskyillä silloin, kun valmiuden kohottamisella ei ole ulko- ja turvallisuuspoliittisia eikä laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Perusvalmiuden aikana puolustusvoimissa ylläpidetään erikseen määritetyissä toimipaikoissa jatkuvaa johtamis-, päivystys-, vartiointi- ja valvontavalmiutta. Valmiuden kohottaminen Tasavallan presidentti ratkaisee ylipäällikkönä sellaisesta merkittävästä muutoksesta, jolla voi olla ulko- ja turvallisuuspoliittisia tai merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Valmiuden säätelyä koskevat suorituskykyvaatimukset ja menettelytavat käsketään pääesikunnan ylläpitämissä operatiivisissa ohjeissa. Jos perusvalmiuden järjestelyt eivät riitä, valmiutta voidaan kohottaa joustavasti. Puolustusvoimat voi tilanteen vaatiessa tehostaa valmiuttaan muun muassa tiedustelun, valvonnan ja kohteiden suojaamisen osalta omin, sisäisin toimenpitein. Valmiutta kohotettaessa voidaan kutsua reserviläisiä kertausharjoituksiin tai ylimääräiseen palvelukseen. Sodan ajan joukkoja perustetaan tarvittaessa toiminnallisesti ja alueellisesti painottaen. Joukkojen perustaminen ja tehtävänmukainen ryhmittäminen edellyttävät yleensä lisävoimavarojen saamista puolustusvoimille ja poikkeusolojen toteamista valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönsaamista. Puolustushaaraesikunta vastaa puolustushaaransa perustamistehtävistä, niiden valmisteluista ja tarvittaessa käskemisestä alaisilleen johtoportaille. Liikekannallepano Tasavallan presidentti päättää valtioneuvoston esityksestä puolustusvoimien liikekannallepanosta. Liikekannallepanossa perustetaan sodan ajan joukot. Tämä edellyttää käytännössä puolustustilalain voimaan saattamista. Valmiuden kohottamiseen liittyvät käskyt annetaan alajohtoportaille operatiivisten johtosuhteiden mukaisesti. Jos yhteydet ylempään johtoportaaseen eivät toimi, on alemman johtoportaan komentajalla kaikilla toiminnan tasoilla velvollisuus käskeä tilanteen edellyttämästä valmiuden kohottamisesta. Rajavartiolaitoksen valmiudesta käskee sisäasiainministeriö. Rajavartiolaitoksen valmiutta kohotetaan, jos laitoksen päätehtävien toteutus tai sotilaallisen puolustusvalmiuden kohottaminen sitä vaatii ja se voi tapahtua erillisenä tai osana puolustusvoimien valmiuden kohottamista. Rajavartiolaitoksen valmiuden kohottaminen ja joukkojen perustaminen sovitetaan puolustusvoimien valmiuden kohottamiseen. Tasavallan presidentti päättää rajajoukkojen perustamisesta sisäasiainministerin esittelystä. Rajavartiolaitoksen esikunta käskee perustamistehtävät alaisilleen johtoportaille yhteistoiminnassa Pääesikunnan kanssa. Sotilasläänien esikunnat sekä raja- ja merivartiostojen esikunnat vastaavat käytännön yhteistoiminnan järjestämisestä perustamiseen liittyen. Painostukseen vastataan nostamalla valmiutta lisääntyvien resurssien ja toimivaltuuksien turvin sekä perustamalla tarvittaessa uhkan edellyttämät joukot. Valmiutta säädellään tilanteen mukaisesti mitoittamalla oman sotilaallisen voiman käyttö riittäväksi ehkäisemään ennalta uhkan ja näin estämään mahdollisen kriisin vakavoituminen. Valmiuden joustavalla säätelyllä pidetään puolustuksen kynnysarvo sellaisena, ettei hyökkääjä halua ottaa sen ylittämisestä aiheutuvaa riskiä. Valmiuden kohottaminen käynnistetään puolustushallinnon normaaliajan voimavaroilla, joita vahvennetaan tilanteen edellyttämällä tavalla. Voimavarojen vahventaminen sisältää tarvittavien hallinnonalojen sisäisten säädösmuutosten ja valmiuslainsäädännön toimivaltuuksien käyttöön saamisen. Kriisi- ja uhkatilanteissa valtakunnan voimavaroja käytetään voimaan saatettujen valmiuslainsäädännön toimivaltuuksien mahdollistamalla tavalla osana sotilaallista maanpuolustusta. Perusvalmius Puolustusvoimien valmiuden tasosta normaalioloissa käytetään nimeä perusvalmius. Perusvalmiudessa tehtävät toteutetaan normaaliajan voimavaroin ja toimivaltuuksin. LOGISTIIKKAJÄRJESTELMÄ Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmällä ylläpidetään ja kehitetään puolustusvoimien suorituskykyä hankkimalla, tuottamalla, varastoimalla ja jakamalla materiaalia, palveluita, osaamista sekä ohjeistusta. Logistiikkajärjestelmä on puolustusvoimien, kotimaisen ja kansainvälisen elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan logististen osien muodostama kokonaisuus. Järjestelmä sisältää muun muassa logistiikan palvelukeskukset, puolustushaarojen huoltojärjestelmät ja kumppanuudet.

4 Järjestelmä rakennetaan siten, että sen perusrakennetta ja toimintaperiaatteita ei tarvitse muuttaa turvallisuustilanteen muuttuessa. Logistiikka-ala ohjaa ja johtaa logistiikkajärjestelmän rakentamista, ylläpitoa, käyttöä ja kehittämistä. Toimialoja ovat täydennykset kunnossapito kuljetukset lääkintähuolto huoltopalvelut. Logistiikkajärjestelmän toiminta perustuu selkeisiin johtosuhteisiin, toimintamenetelmiin, täsmällisesti määritettyihin tehtäviin ja vastuualueisiin sekä riittävään ja tarkoituksenmukaiseen resursointiin. Maavoimien, merivoimien ja ilmavoimien huoltojärjestelmät ovat osa puolustusvoimien logistiikkajärjestelmää muodostuen puolustushaarojen omista toimenpiteistä ja kumppanuuksista. Huoltojärjestelmien tehtävänä on ylläpitää ja kehittää joukkojen taistelukelpoisuutta sekä toimintakykyä kaikissa valmiustiloissa. Huoltojärjestelmät jakautuvat huollon toimialoihin, joita ovat täydennykset, kunnossapito, lääkintähuolto, kuljetukset ja huoltopalvelut. Perustettaviin sodan ajan joukkoihin kuuluu orgaanisia kenttähuoltoosia, jotka vastaavat taistelukentän operaatioiden huollollisesta tukemisesta. Kenttähuoltojoukkojen varustaminen ja kouluttaminen on puolustusvoimien huollollista ydinosaamista. Alueellisessa puolustusjärjestelmässä joukkojen tukeutuminen puolustusvoimien logistiikkajärjestelmään tapahtuu pääosin huoltorykmenttien kautta. JOUKKORAKENNE Maa-, meri- ja ilmapuolustuksen johtoportaat ja joukot sekä rajavartiolaitoksen puolustusvoimien johdossa olevat joukot muodostavat puolustusjärjestelmän joukkorakenteen. Normaalioloissa toimintavalmiina olevien johtoportaiden lisäksi valmiutta kohotettaessa perustetaan tarvittavat johtoportaat. Maavoimien perustettavia johtoportaita ovat armeijakunta ja sotilasalue. Armeijakunnan esikunta on maavoimien operatiivisten joukkojen liikkuvia sotatoimia johtamaan tarkoitettu sodan ajan esikunta. Sotilasalueen esikunta on maavoimien sodan ajan paikallisen tason esikunta. Normaalioloissa aluetoimisto muodostaa sotilasalueen esikunnan rungon. Sodan ajan joukot jaetaan operatiivisiin ja alueellisiin joukkoihin. Operatiivisten joukkojen vahvuus on noin ja alueellisten joukkojen vahvuus noin sotilasta. Operatiivisilla joukoilla luodaan puolustuksen painopiste ja niiden käytöllä pyritään ratkaisemaan taistelu. Ne koostuvat puolustushaarojen suorituskykyisimmistä joukoista ja niitä voidaan käyttää koko valtakunnan alueella. Joukot kykenevät liikkuviin yhteisoperaatioihin ja kauaskantoiseen tulenkäyttöön. Osalla joukoista kyetään siviiliviranomaisten tukemiseen myös normaalioloissa. Alueelliset joukot ovat määrätyille alueille tai kohteisiin rajoittuviin taistelu-, suojaus-, valvonta- ja tukitehtäviin varustettuja ja koulutettuja joukkoja. Niillä suojataan yhteiskunnalle ja puolustusvoimille keskeiset kohteet sekä pidetään valtakunnan puolustuksen kannalta tärkeät alueet. Perustamisorganisaatio vastaa joukkojen perustamisesta. Perustamisorganisaatioon kuuluu perustamiskeskuksia ja niiden alaisia perustamispaikkoja. Osa alueellisista joukoista on nimetty maakuntajoukoiksi. Maakuntajoukot kuuluvat puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin ja niiden määrä ja rakenne ratkaistaan operatiivisten tehtävien ja puolustushaarojen alueellisten tarpeiden sekä käytössä olevien resurssien mukaisesti. Maakuntajoukkoja tai niiden osia voidaan käyttää myös muiden viranomaisten tukemiseen. Rajajoukkojen tehtävät painottuvat valvontaan, tiedusteluun ja rajavartiotilanteiden hallintaan. Rajajoukot osallistuvat sotilaallisen uhkan ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan osallistumalla tilannekuvan muodostamiseen, alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen sekä hyökkäyksen torjuntatehtäviin. Hyökkäyksen torjunnassa rajajoukkojen keskeisiä tehtäviä ovat tiedustelu-, häirintä-, tulenjohto- ja vastaerikoisjoukkotoiminta. SUOMEN SOTILAALLINEN PUOLUSTAMINEN Suomen sotilaallisella puolustamisella taataan maan itsenäinen toimintakyky ja turvataan yhteiskunnan toiminta kaikissa turvallisuustilanteissa. Normaalioloissa valvotaan valtakunnan alue ja torjutaan mahdolliset alueloukkaukset sekä ylläpidetään toiminnan tehostamisen ja valmiuden kohottamisenvalmiutta. Häiriötilanteissa johtamisvalmiutta kohotetaan valvontaa tehostetaan kohteita suojataan annetaan tarvittaessa virka-apua muille viranomaisille. Suomen alueen ulkopuolella syntyvän kriisin hallintaan voidaan osallistua lähettämällä joukkoja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon. Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus Painostustoimet kohdistetaan valtiojohtoon, yleiseen mielipiteeseen, yhteiskunnan toimintaedellytyksiin, kansalaisten maanpuolustustahtoon tai kykyyn puolustaa maata. Painostuksella pyritään heikentämään myös kansalaisten henkistä kriisinkestävyyttä. Poliittiseen painostukseen voi liittyä normaalin valtioiden välisen yhteistyön, kanssakäymisen ja taloudellisen toiminnan edellytysten kiistäminen tai rajoittaminen. Poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen painostuksen keinovalikoima on laaja. Se ulottuu diplomatian keinoista aina sotilaallisiin operaatioihin. Mahdollisia painostuksen keinoja ovat muun muassa: diplomatian pakotekeinot ulkomaankaupan vaikeuttaminen talouselämän vaikeuttaminen alueloukkaukset informaatiosodankäynnin ei-aseelliset keinot joukkotuhoaseilla uhkaaminen laittoman maahantulon aiheuttaminen poikkeavien sotaharjoitusten toimeenpaneminen aseellinen erikoisoperaatio terrorismi. Poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen painostuksen aikana toiminnan päämääränä on estää painostuksen vaikutusten ulottuminen valtiojohdon päätöksenteon vapauteen ja kansalaisten hyvinvointiin. Lisäksi päämääränä on ehkäistä ennalta uhkan kehittyminen sotilaallisen voiman käytöksi. Koska painostuksen keinovalikoima on laaja ja sen käyttö kaavoittumatonta, puolustusvoimien on varauduttava joustavaan valmiuden säätelyyn ja toimintojen kohdentamiseen uhkaa vastaavaksi. Painostukseen vastataan nostamalla valmiutta lisääntyvien toimivaltuuksien ja resurssien turvin sekä valmistautumalla perustamaan uhkan edellyttämät joukot. Tavoitteena on muodostaa turvallisuusympäristöön suhteutettu uskottava ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle. Painostuksen torjumisen edellytys on maanpuolustustahto ja sen keinoja ovat muun muassa: tiedottaminen yhteistoiminta, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito ja tehostaminen kohteiden suojaaminen voimannäyttöharjoitukset rajavalvonta ja -tarkastukset väestönsuojelu meriyhteyksien turvaaminen ja -säätely materiaalihankinnat. Sotilaallisen voiman käyttö; strateginen isku Strategisen iskun päämäärät voivat ovat poliittisia, sotilaallisia ja taloudellisia. Tavoitteisiin voi liittyä taloudellisia tai sotilaallisia vaatimuksia, kuten esimerkiksi oikeus ilmatilan, merialueen tai maalla olevan infrastruktuurin käyttöön. Iskulla pyritään pakottamaan val-

5 takunnan johto haluttuihin ratkaisuihin kohdistamalla lamauttavia toimia yhteiskunnan elintärkeisiin järjestelmiin, kohteisiin ja toimintoihin sekä puolustusjärjestelmään. Strateginen isku soveltuu erityisesti pitkälle kehittyneen tietoyhteiskunnan lamauttamiseen. Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus luo hyökkääjän kannalta edullisen lähtökohdan strategisen iskun käytölle. Strategisen iskun tyypillisimpiä toimintatapoja ovat: asevaikutus ilmasta tavanomaisin ja täsmäasein ohjusiskut risteily- ja tykistöohjuksin informaatiosodankäynti esimerkiksi elektronisena vaikuttamisena, tietojärjestelmiin tunkeutumisena ja elektronisia asejärjestelmiä käyttäen erikoisjoukkojen operaatiot. Sotilaallisen voimankäytön torjunnan lähtökohtana on vihollisen hyökkäyskynnyksen nostaminen mahdollisimman korkeaksi. Puolustajan on jo sotilaallista voimankäyttöä edeltävässä painostusvaiheessa osoitettava uskottavaa puolustuskykyä käynnistämällä ennakoiva valmiuden kohottaminen. Puolustusvoimien etupainoisella valmiuden kohottamisella ja joukkojen perustamisella ja ryhmittämisellä pakotetaan vastustaja harkitsemaan iskusta luopumista. Valmiuden kohottaminen, siihen liittyvä toimivaltuuksien ja resurssien ennakoiva käyttöön saaminen sekä materiaalin hajauttaminen luovat perustan puolustuskyvylle kaikissa tilanteen kehittymisvaihtoehdoissa. Strategisen iskun ennaltaehkäisy ja torjunta alkaa normaalioloissa toteutettavin toimenpitein. Maapuolustuksen tehtäviä strategisen iskun torjunnassa ovat kohteiden suojaaminen, alueen käytön estäminen ja maahan tunkeutuneen vihollisen torjuminen. Kohteiden suojaamistehtävät keskitetään sotilaallisen maanpuolustuksen ja yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeisiin kohteisiin. Suojaaminen toteutetaan yhteistoiminnassa poliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa. Ilmapuolustus korostuu strategisen iskun torjunnassa. Sen päätehtävä on ilmahyökkäysten torjuminen kiistämällä hyökkääjän ilmanherruus sekä tuottamalla hyökkääjän ilma-aseelle tappioita. Hävittäjätorjunnalla ja ilmatorjunnalla suojataan valtakunnallisia kohteita sekä joukkoja ilmahyökkäyksiltä. Ilmasuojelun tehtävänä on suojata joukkoja ja siviiliväestöä sekä minimoida hyökkääjän aiheuttamat tappiot. Siviiliväestön suojaaminen ilmahyökkäysten vaikutuksilta toteutetaan yhdessä väestönsuojelun kanssa. Meripuolustuksen päätehtävät strategisen iskun torjunnassa painottuvat meriyhteyksien turvaamiseen ja alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen merialueella. Merenherruuden kiistämisellä estetään hyökkääjän kauaskantoisilla asejärjestelmillä varustettujen alusten toiminta ja vaikuttaminen oman toiminnan kannalta tärkeille alueille. Rajavartiolaitos varautuu aloittamaan strategisen iskun torjunnan tehtävät rajavartiolaitoksen päällikön johdossa. Tehostettuja rajatarkastuksia ja rajavalvontaa jatketaan rajajärjestyksen säilyttämiseksi niin kauan kuin mahdollista. Rajajoukkojen joustavalla käytöllä rajajärjestyksen ylläpitämiseksi ehkäistään osaltaan kriisin kehittymistä sotilaalliseksi yhteenotoksi. Rajajoukot liitetään puolustusvoimiin alueilla, joilla rajavartiotoimintaa ei enää kyetä jatkamaan. Muut rajavartiolaitoksen yksiköt jäävät toteuttamaan rajavartiolaitoksen tehtäviä laitoksen päällikön johdossa. Sotilaallisen voiman käyttö; alueiden valtaamiseen pyrkivä hyökkäys Alueiden valtaamiseen pyrkivällä hyökkäyksellä pyritään vaikuttamaan puolustajan elintärkeisiin kohteisiin ja toimintoihin sekä valtaamaan sodan päämäärien kannalta keskeiset alueet. Uhka syntyy todennäköisesti osana laajaa ja vakavaa eurooppalaista kriisiä tilanteessa, jossa vastapuoli ei pääse päämääräänsä painostuksella tai strategisella iskulla. Uhka voi kehittyä myös, jos puolustajan ennaltaehkäisevät toimenpiteet asettavat hyökkääjän päämäärän saavuttamisen strategisella iskulla kyseenalaiseksi. Alueiden valtaamiseen pyrkivän hyökkäyksen tavoitteena on strategisesti tärkeiden alueiden valtaaminen tai valtakunnan alueen hyväksikäyttö kolmatta osapuolta vastaan. Päämäärään pyritään kaikkien puolustushaarojen ja aselajien yhteisoperaatiolla. Hyökkäyksen toteuttaminen edellyttää useiden kuukausien, jopa vuosien, valmisteluja. Niihin kuuluvat poliittisen päätöksenteon ja operaation suunnittelun lisäksi joukkojen perustaminen, kouluttaminen ja ryhmittäminen sekä pitkäaikaisen, laajamittaisen toiminnan vaatiman huoltojärjestelmän luominen. Hyökkäys alueiden valtaamiseksi voi alkaa strategisen iskun kaltaisella toiminnalla, jota seuraa maahyökkäys tai suoraan laajamittaisena hyökkäyksenä. Maahyökkäystä tuetaan massamaisella tulen käytöllä. Vihollisen pyrkimyksenä on mitoittaa tulen määrä niin, että valituissa murtokohdissa saavutetaan läpimurto. Murtoalueelle keskitetään siksi moninkertainen ylivoima. Hyökkäyksen tavoitteena on saada nopeasti koko taistelualue hallintaan. Sotatoimia käydään ympärivuorokautisesti ja ne suunnataan kaikkiin tärkeiksi arvioituihin kohteisiin. Maahyökkäyksen etenemisvauhti pyritään mitoittamaan sellaiseksi, että puolustajalle ei jää aikaa valmisteltujen puolustusasemien muodostamiseen. Ilmaoperaation tavoitteena on lamauttaa puolustajan johtamisjärjestelmä ja ilmapuolustus niin, että hyökkääjä saa toimintavapauden ja ilmanherruuden. Tukemalla maahyökkäystä ilmavoimilla hyökkääjä pyrkii lamauttamaan puolustajan puolustusjärjestelmän estämällä puolustajan joukkojen keskitykset ja vastahyökkäykset sekä eristämällä ja lamauttamalla puolustavat joukot ja reservit. Merellä hyökkääjä pyrkii valtakunnan eristämiseen. Meriyhteyksiä häiritään pinta-alusosastoilla, miinoitteilla ja sukellusveneillä. Hyökkääjän merellinen toiminta pyritään suojaamaan tuhoamalla ne puolustajan tuliyksiköt, jotka kykenevät vaikuttamaan hyökkääjään. Alueiden valtaamiseen pyrkivän hyökkäyksen torjunnassa tarvittavan taistelunkestävän puolustuksen järjestäminen vaatii pitkäaikaisia valmisteluita. Lähtökohtaisesti hyökkääjällä on aloite ja ylivoima. Tämän vuoksi uhkan edellyttämä valmiuden kohottaminen on aloitettava heti, kun riittävät viitteet uhkan muodostumisesta ovat olemassa. Alueiden valtaamiseen pyrkivän hyökkäyksen torjunnan joukkojen operatiivisen käytettävyyden saavuttaminen kestää useista viikoista kuukausiin. Joukkojen kouluttamisen ja varustuksen täydentämisen lisäksi linnoitteiden valmistelu vaatii sekä aikaa että materiaalivoimavaroja. Puolustustaistelu aloitetaan valtakunnan rajalta. Vihollista hidastetaan ja kulutetaan valtakunnan alueen syvyyttä hyväksi käyttäen operatiivisin ja taktisin vastahyökkäyksin ylläköin puolustustaisteluin ja sissitoiminnan keinoin ilma- ja meripuolustuksen toimin. Hyökkäys torjutaan puolustajalle edulliseen maastoon valituissa ratkaisukohdissa ja maahan tunkeutunut hyökkääjä lyödään operatiivisista joukoista muodostetuilla valtakunnallisilla reserveillä. Rajajoukot toimivat sotilaallisissa tehtävissään osana alueellista puolustusta. Tulenkäytöllä pyritään vaikuttamaan etenkin vastustajan kokonaistoiminnan kannalta merkittäviin joukkoihin ja järjestelmiin ja sillä pyritään vaikeuttamaan vastustajan johtamistoimintaa, joukkojen keskittämistä ja niiden ylläpitoa sekä kauaskantoista tulen käyttöä. Ilmapuolustuksen päätehtävät ovat hyökkääjän ilmahyökkäysten torjunta, hyökkääjän ilmanherruuden kiistäminen sekä tappioiden tuottaminen hyökkääjän ilma-aseelle. Hävittäjätorjunnalla ja ilmatorjunnalla suojataan valtakunnallisia kohteita, estetään puolustusjärjestelmän lamauttaminen sekä tuetaan muiden puolustushaarojen taistelua suojaamalla operatiivisten joukkojen vastahyökkäyksiä ja muita joukkoja. Taistelevia joukkoja tuetaan myös ilmavoimien johdolla muodostetulla valtakunnallisella ilmatilannekuvalla. Meripuolustuksen päätehtävät ovat meriyhteyksien turvaaminen, mereltä suuntautuvien hyökkäysten torjunta ja estää hyökkääjää vaikuttamasta mereltä valtakunnan ja puolustusvoimien toiminnan kannalta tärkeille alueille. Meripuolustuksessa pyritään hyödyntämään mahdollisimman laajasti Suomen rannikon erikoisolosuhteet sekä saariston antama suoja. Pääosalla merivoimien joukoista on hyvä operatiivinen ja taktinen liikkumiskyky. Meripuolustuksen iskukyky perustuu pääosin merimiinojen, meritorjuntaohjusten sekä rannikkojoukkojen käyttöön. Rajavartiolaitoksen päällikön johdossa olevien yksiköiden päätehtäviä ovat rajaturvallisuustehtävät sekä meripelastus sellaisilla alueilla, joilla tämä on sodan ajan oloissa mahdollista. Pelastustoimen johdolla varaudutaan suojaväistöjen lisäksi kokonaisten kuntien valmiusevaku-

6 ointeihin. Valmiusevakuoinnilla tarkoitetaan sotilaallisen uhan kannalta kriittisten alueiden tyhjentämistä. Sodan ajan puolustusvoimien puolustustaistelu edellyttää alueiden valtaamiseen pyrkivän hyökkäyksen torjuntatilanteessa yhteiskunnan kaikkien tarvittavien voimavarojen hyväksikäyttöä. Yhteiskunta valmistautuu hyökkäyksen torjuntaan kohottamalla valmiuttaan rinnan puolustusvalmisteluiden kanssa. Tavoitteena on kaikilla aloilla sodan ajan poikkeusolojen vaatiman valmiuden saavuttaminen. Menestyksekäs puolustus edellyttää tehtävään soveltuvia joukkoja ja aktiivista, joukkojemme ominaisuuksia ja maastoa tehokkaasti hyödyntävää taktiikkaa. Pääesikunta johtaa alueellista puolustusta strategisen päämäärän mukaisesti. Pääesikunta käskee puolustusvoimain komentajan käskemien linjausten mukaisesti alueellisen puolustuksen ajallisen, alueellisen ja toiminnallisen painopisteen. Pääesikunta sovittaa yhteen puolustushaarojen toiminnan ja voimavarojen käytön ja johtaa puolustushaarojen yhteisoperaatiot. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Suomen puolustusratkaisun perusteet voivat muuttua seuraavien vuoden aikana. Pohjoisen alueen merkitys kasvaa ilmasto- ja energiakysymysten kautta. Kriisi- ja uhkamalleissa korostunevat aiempaa enemmän ympäristöuhat, suuronnettomuudet sekä terrorismi. Nämä eivät kuitenkaan poista sotilaallisia uhkamalleja, jotka säilynevät kutakuinkin nykymuotoisina. Meripuolustuksen osalta uusi ohjustekniikka parantaa ulottuvuutta ja osumatarkkuutta. Maihinnousu-uhka voidaan jatkossa torjua mahdollisesti maasijoitteisilta ja siten huomattavasti halvemmilta laveteilta. Laivoja tarvitaan kuitenkin jatkossakin merialueen valvontaan, meriyhteyksien turvaamiseen ja miinojen laskuun. Kansainvälinen ja sen osana pohjoismaisen yhteistyön (NORDEFCO) merkitys tulee yhä kasvamaan. Tätä kautta Suomi pysyy teknisen, taktisen ja materiaalisen kehityksen mukana. Yhteistyön tiivistäminen mahdollistavaa parhaimmillaan myös sellaiset materiaalihankinnat, joihin ei yksin olisi varaa. Tulevaisuuden haasteista merkittävin on kustannusten yleinen kasvu. Asetekniikan kallistumisen myötä vanhenevan kaluston korvaaminen uusilla suorituskyvyillä ja yleensäkin materiaaliset investoinnit ovat yhä haasteellisempia. Riittävän sodan ajan puolustusvoimien ylläpito edellyttää riittävää rauhan aikaista puolustusvoimien vahvuutta ja sen ylläpito niin, että jatkossakin varoja riittää myös materiaalihankintoihin on yhä haasteellisempaa. Tilannekuva ja johtaminen korostuvat Liikkuvien ja kauas ulottuvien joukkojen johtaminen edellyttää mahdollisimman reaaliaikaista tilannekuvaa ja tämän johdosta parannetaan puolustusvoimien tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmää. Kehittynyt järjestelmä mahdollistaa yhteisen reaaliaikaisen tilannekuvan kokoamisen ja sen jakamisen kaikille puolustushaaroille sekä riittävien johtamisyhteyksien luomisen. Sotilaalliset uhat säilyvät Maailmalla asevoimien yleinen kehitystrendi on pyrkimys yhä ammattimaisempiin, korkeamman valmiuden omaaviin, liikkuvampiin ja tulivoimaisempiin joukkoihin, joilla on kyky suorittaa nopeita ja yllätyksellisiä sotatoimia. Suomi on kahden kulttuurialueen ja kahden suuren voimaryhmittymän raja-alueella. Tarkasteltavalla aikavälillä Suomen lähialueella olevien joukkojen määrä pysyy nykyisellään tai mahdollisesti jopa kasvaa arktisten alueiden taloudellisen merkityksen kasvun myötä. Tällöin ei voida sulkea pois yllätyshyökkäyksen eikä täysin myöskään laajemman hyökkäyksen mahdollisuutta. Yleisen asevelvollisuus kehittyy, mutta säilyy Yleisellä asevelvollisuudella on Suomessa laaja kannatus, eikä tästä järjestelmästä luovuttane, vaikka yleinen eurooppalainen kehitys suuntautuukin ammattiarmeijoihin. Asevelvollisuusjärjestelmän etuja ovat sen suhteellinen edullisuus, parhaan aineksen saaminen sotilaallisen maanpuolustuksen piiriin ja koko asevoimien syvä kiinnittyminen muuhun yhteiskuntaan. Alueellinen puolustus kehittyy Suomen alueellista puolustusjärjestelmää tullaan kehittämään hyödyntäen tekniikan antamat mahdollisuudet. Taistelujoukot organisoidaan nykyistä pienemmiksi kokonaisuuksiksi ja niiden liikkuvuutta, tulivoimaa ja sen ulottuvuutta parannetaan. Uuden tekniikan hinnan kallistuminen pakottaa rajoittamaan joidenkin asejärjestelmien lukumäärää. Toisaalta monille kalliille järjestelmille on löydettävissä tekniikan kehityksen myötä myös verrattain halpoja korvaavia järjestelmiä tai vasta-aseita. Kehitys vaatii sopivaa tasapainoa uuden ja vanhemman kaluston suhteen. Uusien lähitorjuntaohjusten, ohjelmoitavien ja/tai kaukolaukaistavien miinojen sekä muiden suhteellisen edullisten aseiden avulla kehitetään hajautetun taistelun konseptia. Ilmapuolustuksen avainkysymyksiä tulee olemaan nykyisten torjuntahävittäjien uusiminen. Maailmalla kehitetään miehittämättömiä taistelukoneita, mutta toistaiseksi ne vain täydentävät ilmakomponentin suorituskykyä korvaamatta miehitettyä lentokonetta. Suomen nykyisillä Hornet- torjuntahävittäjillä on vielä runsaasti elinaikaa jäljellä ja ilmailun tekninen kehitys on varsin nopeaa. Tästä johtuen mitään ratkaisua Suomen nykyisten torjuntahävittäjien korvaamiseksi ei ole vielä tehty.

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Puolustusvoimat Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Toimintaympäristö EU:n jäsen NATO:n jäsen Molempien jäsen SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 1 Miksi Puolustusvoimat? Sodat ja kriisit Euroopassa

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA Eversti Risto Kolstela Apulaiskomentaja Paikallispuolustuksen organisointi Vuorovaikutus yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa Henkilöstön rekrytointi Osasto 29.4.2015

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Taskutietoa. Maanpuolustuksesta

Taskutietoa. Maanpuolustuksesta Taskutietoa Maanpuolustuksesta Taskutietoa Maanpuolustuksesta Pääesikunnan viestintäosasto 2008 Pääesikunnan viestintäosasto Käyntiosoite Fabianinkatu 2 Posti PL 919, 00131 Helsinki Puhelin (09) 1812

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet Tavoitteena : 1. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen 2. Pysyvät kustannussäästöt Kiinteistömenot Henkilöstökulut Materiaalihankinnat

Lisätiedot

SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS TURVALLISUUSPOLITIIKAN PERUSTEET MAANPUOLUSTUKSEN YLEISJÄRJESTELYT

SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS TURVALLISUUSPOLITIIKAN PERUSTEET MAANPUOLUSTUKSEN YLEISJÄRJESTELYT SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS TURVALLISUUSPOLITIIKAN PERUSTEET MAANPUOLUSTUKSEN YLEISJÄRJESTELYT 2002 SISÄLLYSLUETTELO 04 Suomi ja suomalaiset 06 Turvallisuuspolitiikan perusteita 08 Maanpuolustuksen johto

Lisätiedot

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN http://www.youtube.com/watch?v=2crax8kibis 1 PUOLUSTUSTAISTELUPERIAATTEEN KEHITYS Muutoksen idea Maapuolustuksen tavoitteena on tuottaa vähemmillä, mutta

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

KENTTÄOHJESÄÄNTÖ YLEINEN OSA PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN TOIMINNAN PERUSTEET

KENTTÄOHJESÄÄNTÖ YLEINEN OSA PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN TOIMINNAN PERUSTEET 1 KENTTÄOHJESÄÄNTÖ YLEINEN OSA PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN TOIMINNAN PERUSTEET 2008 2 Pääesikunta/Suunnitteluosasto Kansi ja kuvat: Janne Kopu/TKKK Taitto: Heidi Paananen/TKKK ISBN 978 951 25 1744 2 SAP 7610

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta 8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN TULEVAISUUS?

VÄESTÖNSUOJELUN TULEVAISUUS? Turvalliseen huomiseen VÄESTÖNSUOJELUN TULEVAISUUS? Kimmo Kohvakka Toimitusjohtaja VARAUTUMISSEMINAARI Ritarihuone 4.12.2008 ESITYKSEN RAKENNE 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖMUUTOKSISTA 2. UHKIEN ARVIOINTI JA RISKIANALYYSI

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola. Sodankäynnin muutos AFCEA Helsinki Chapter syyskokous 3.11.2016 Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Nimi Sodankäynnin muutos Sodan käsitteen venyttäminen Informaatio strategisena aseena;

Lisätiedot

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta.

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007 Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT 2003 Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015 Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö Kybertalkoot 23.9.2015 Sotilastiedustelun tehtävät Tilannekuva Suomen turvallisuusympäristöstä Ennakkovaroitus sotilaallisten uhkien kehittymisestä Operatiivisen suunnittelun

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012)

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012) 1 (35) Valtiovarainministeriö Budjettiosasto PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012) Puolustusministeriö lähettää ohessa valtiovarainministeriölle

Lisätiedot

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKKO on puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen kuuluva joukko. ESIMERKIKSI vartiokomppania sissikomppania sotilaspoliisikomppania Ilmavalvontakomppania Ilma-/merivoimien

Lisätiedot

1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana.

1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana. ROVANIEMEN KAUPUNGIN POIKKEUSOLOJEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginhallituksessa 27.3.2013 130 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.5.2013 78 1 SOVELTAMINEN Tätä johtosääntöä sovelletaan Rovaniemen kaupungissa

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3. Varautumisen uudet rakenteet Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.22 Alueellinen varautumisen yhteensovittaminen Malli on rajattu

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai turvattomammassa

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Digitalisaatio ja kyberpuolustus

Digitalisaatio ja kyberpuolustus Digitalisaatio ja kyberpuolustus Anssi Kärkkäinen #Reset17 17.1.2017 20.1.2017 1 Digitalisaation hyötyjä Tuottavuuden parantaminen nopeus, tehokkuus Uudet tuotteet ja ratkaisut Myynnin ja markkinoinnin

Lisätiedot

YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN MERKITYS SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN KANNALTA

YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN MERKITYS SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN KANNALTA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN MERKITYS SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN KANNALTA Esiupseerikurssin tutkielma Kapteeni Ville Kalliokoski Esiupseerikurssi 64 Maasotalinja Huhtikuu 2012

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA 1 Sisällysluettelo Viestinnän strateginen rooli...1 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot...1

Lisätiedot

- Operatiivisista lähtökohdista uuteen ja monimuotoisempaan johtamiskonseptiin

- Operatiivisista lähtökohdista uuteen ja monimuotoisempaan johtamiskonseptiin Viestimies 3/2007 11 Eversti Tapio Forselius on viestitarkastaja. TEKSTI:TAPIO FORSELIUS KUVAT: MAAVOIMIEN ESIKUNNAN RUNKO Maavoimien 2008 johtamisjärjestelmä muutoksessa - Operatiivisista lähtökohdista

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v) Momentille myönnetään 475 173 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista

Lisätiedot

Opetustoimen varautuminen

Opetustoimen varautuminen Opetustoimen varautuminen ml. varhaiskasvatus, liikunta-, nuoriso- ja kirjastotoimi STM:n Valmiusseminaari 15.-16.5.2017 Haikon kartano Tiina Mäkitalo 16.5.2017 1 Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot YTS,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 593 735 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan Puolustusvoimauudistuksen vaikutus reserviläistoimintaan AMPUMARADAT RAKENNEMUUTOKSESSA- seminaari, 8.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa Everstiluutnantti Tuomo Repo Koulutussektorin johtaja / Pääesikunnan

Lisätiedot

TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA

TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA MAAVOIMIEN ESIKUNTA/MATERIAALIOSASTO TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA MAJ MATTI HONKELA/ARMAMENTS DIV. Sisältö 1. Perusteet 2. Taistelijan tarpeet ja varustuksen haasteet 3. Kohti T2020 järjestelmää

Lisätiedot

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa 2.3.2016 Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto 3.3.2016 2 VNS 2012

Lisätiedot

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton

Lisätiedot

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-

Lisätiedot

Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012. Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg

Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012. Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg 25. syyskuuta 2012 1 Sisältö Logistiikkajärjestelmä Miksi muutos Mitä

Lisätiedot

Yleinen asevelvollisuus

Yleinen asevelvollisuus Yleinen asevelvollisuus "Suomessa on käytössä miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jossa mahdollisimman suuri osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja joka tuottaa

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen 25.5.2016 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 26.5.2016 2 Toiminta-ajatus:

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus

Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus www.defmin.fi Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus Sisällys Johdanto... 2 Kansainväliseen harjoitustoimintaan

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakunnat varautumisen toimijoina -seminaari 26.9.2017 Varautumispäällikkö Jussi Korhonen, sisäministeriö Maakuntauudistuksen valmius- ja varautumistehtävien

Lisätiedot

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta. Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta. Sosiaalihuollon valvonnan ajankohtaispäivät 28.5.2013 Oulu pelastusylitarkastaja Tom Tallberg 24.5.2013 1 Yleinen varautumisvelvollisuus

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja

Lisätiedot

Jatkuvuuden varmistaminen

Jatkuvuuden varmistaminen Jatkuvuuden varmistaminen kriittisessä ympäristössä SADe-ohjelman tietosuoja- ja tietoturvailtapäivä 26.11.2014 Aku Hilve http: ://www.capitolhillblue.com/node/47903/060413internet 2 Varautumisella ymmärretään

Lisätiedot

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Meripelastus Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. Kuva: Kari Virtanen RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen

Lisätiedot

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä

Lisätiedot

Ilmatorjuntayhdistyksen Päijät-Hämeen osasto. Suurin uhka tulee ilmasta Lahti. Muistio

Ilmatorjuntayhdistyksen Päijät-Hämeen osasto. Suurin uhka tulee ilmasta Lahti. Muistio Ilmatorjuntayhdistyksen Päijät-Hämeen osasto Suurin uhka tulee ilmasta 6.2.2017 Lahti Muistio Ilmatorjuntayhdistyksen Päijät-Hämeen osaston Suurin uhka tulee ilmasta tilaisuus 6.2.2017 Lahdessa Ilmatorjuntayhdistyksen

Lisätiedot

MAAVOIMAT 2015 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO I I I I I I. Maavoimien Esikunta Maavoimien esikuntapäällikkö Prkenr Petri Hulkko

MAAVOIMAT 2015 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO I I I I I I. Maavoimien Esikunta Maavoimien esikuntapäällikkö Prkenr Petri Hulkko MVM 2015 Ä-MN LLLNV 25.9. Maavoimien sikunta Prkenr Petri ulkko 0 PV uudistus maavoimissa 2015 Fundamentit: Koko maata puolustetaan Yleinen asevelvollisuus Liittoutumattomuus Lakiperusta: 1) Maanpuolustus

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Valtioneuvoston puolustusselonteko

Valtioneuvoston puolustusselonteko Valtioneuvoston puolustusselonteko Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2017 Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2017 Valtioneuvoston puolustusselonteko Valtioneuvoston kanslia, Helsinki 2017

Lisätiedot

Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti

Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 25.4.2013 Hallitusneuvos Mika Kättö Työryhmän toimeksiannon taustasta Valtioneuvoston

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISEN STRATEGIA

YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISEN STRATEGIA YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISEN STRATEGIA Valtioneuvoston periaatepäätös 27.11.2003 4 SISÄLLYSLUETTELO VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISESTA

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa

Lisätiedot

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-

Lisätiedot

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit SPEKin Perehdytys öljyntorjuntaan ja työturvallisuuteen -kurssi10.10.2015 Heli Haapasaari, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Viranomaisten

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Valtioneuvoston puolustuselonteko (vnk 5/2017)

Valtioneuvoston puolustuselonteko (vnk 5/2017) Pekka Visuri Helsinki 9.3.2017 LAUSUNTO Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle Valtioneuvoston puolustuselonteko 16.2.2017 (vnk 5/2017) Olen perehtynyt valtioneuvoston puolustusselontekoon 2017

Lisätiedot

Tampereen Reserviupseerit ry 80 v Klassillinen koulu 27.3.2010 Kenrm res Kalervo Sipi

Tampereen Reserviupseerit ry 80 v Klassillinen koulu 27.3.2010 Kenrm res Kalervo Sipi Tampereen Reserviupseerit ry 80 v Klassillinen koulu 27.3.2010 Kenrm res Kalervo Sipi Reserviupseeriyhdistyksen herra puheenjohtaja, kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat, hyvät miehet ja naiset, Tästä

Lisätiedot

TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA

TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA VERSIO 1.0F 15.5.2009 TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA Versio: 1.0F Julkaistu: 15.5.2009 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 3 3 Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset... 3 3.1 Johtaminen...

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma 19.11.2010 Sisällysluettelo Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot