Terveydenhuollon kriisivalmius

Transkriptio

1 Terveydenhuollon kriisivalmius Markku Lehto

2 2 Lähtökohdat valmistautumiseen Palvelut kykenevät vastaamaan nopeasti tavanomaisiin häiriötilanteisiin Yhteistyö viranomaisten välillä on vakiintunutta ja kitkatonta Kriisitilanteita varten on luotu toimintamallit

3 3

4 4 Terveydenhuollon uhkakuvat Talouden lama tai muusta syystä johtuva rahoituskriisi Laajat epidemiat ja vaaralliset tarttuvat taudit Säteily- ja muut ympäristöonnettomuudet Talousveden tai elintarvikkeiden saastuminen Kemialliset uhat Laajamittainen maahantulo Lääkkeiden ja laitteiden saannin vaikeutuminen Aseellinen hyökkäys

5 5 Suunnitteluvalmius Valmiuslaki: valmiussuunnitelmat, etukäteisvalmistelut ja toiminnalliset valmiudet Terveyskeskukset ja sairaalat: laitoskohtainen valmiussuunnitelma Lääninhallitus ja sairaanhoitopiiri: alueellinen valmiussuunnitelma STM ja asiantuntijavirastot: yhteensovitetut valtakunnalliset valmiussuunnitelmat Valmiussuunnittelun yhteistyöelin: poikkeusolojen terveydenhuollon neuvottelukunta

6 6 Valmiussuunnitelman keskeisin sisältö Valmiuden nostaminen joustavasti ja portaattomasti uhkakuvaa vastaavaksi Lisäresurssien hankinta; koskee henkilöstömitoitusta ja materiaalisia resursseja Tilannejohtamisjärjestelmään siirtyminen; vastuusuhteet ja tiedon kulun varmistaminen toimintayksiköiden kesken

7 Terveydenhuollon johtaminen poikkeusoloissa Valtioneuvosto 7 Poikkeusolojen terveydenhuollon neuvottelukunta Sairaalat Lääninhallitukset +alueelliset 1) palv.yksiköt (Johtokeskus) Sairaanhoitopiirit Sairaanhoitoalueet Terveyskeskukset Stakes LL TEO STTV VVV STUK KTL EELA TTL Työsuojelupiirit (HVK), (SPR) Kenttälääkintä ABCtoiminnat Kunnat (Johtokeskukset) Sosiaali- ja terveysministeriö Terveydenhuoltopäällikkö Kansanterveystyön kuntayhtymä Huom. 1) Yksityisiä hoito- ja tutkimuslaitoksia voidaan ottaa SHP:n johtoon PLM PE MPAE SLE

8 8 Ympäristöterveydenhuolto Elintarvikkeisiin ja juomaveteen liittyvien epidemioiden ilmoitus- ja laboratorio- ja riskinarviointijärjestelmä Syynä voivat olla mikrobit, kemikaalit tai radioaktiiviset aineet Kuntien valmiutta reagoida ympäristöterveydenhuollon erityistilanteisiin on jatkuvasti parannettu; kemikaalionnettomuudet erityisesti kohteena Kansanterveyslaitos tarjoaa asiantuntija-apua epidemiatilanteissa, Työterveyslaitos ja STTV kemikaalionnettomuuksissa ja Säteilyturvakeskus säteilyvaaratilanteissa

9 9 Tarttuvat taudit Uusia uhkia, osa tahattomia ja osa tarkoituksellisia Ilmoitus- ja seurantamenettely; tartuntatautirekisteri Vaarallisten mikrobien laboratoriovalmiutta ja kansainvälistä yhteistyötä parannettu Monipuolinen rokotehuolto Valmiutta influenssapandemian varalle parannetaan

10 10 Säteilyvalvonta Automaattinen säteilyvalvonta ja radioaktiivisten aineiden määritykset elintarvikkeista, juomavedestä, ihmisistä ja ympäristöstä Onnettomuustilanteiden varalle suunnitelmat; testataan vuosittain Terveydenhuollon perustoiminnot jatkuvat onnettomuustilanteissa Valvontaverkoston uudistaminen on käynnistynyt

11 11 Kemialliset uhkat Suuronnettomuus vakava uhka suurelle väestömäärälle Kemikaalit myös terroritekojen välineenä Tilanteet monimutkaisia, tarvitaan monipuolista asiantuntemusta Kunnan asiantuntemus ei valmiussuunnittelusta huolimatta riitä kaikkien odotettavissa olevien riskien hallintaan Perusteilla valtakunnallinen vaarallisten kemikaalien valmiusverkosto

12 12 Sairaanhoito poikkeusoloissa Valmiuden nostamisen ja osaamisen varmistaminen normaalioloissa Valmiuslain perusteella VN voi määrätä terveyskeskuksen, sairaalan, lääketehtaan, lääketukkukaupan, apteekin tai vastaavan toiminnasta, potilaiden sijoittamisesta tai laitoksen ja materiaalin luovuttamisesta viranomaisen käyttöön. Henkilöstön varmistamiseksi VN voi määrätä otettavaksi käyttöön erityistyövelvoitteen

13 13 Materiaalinen valmius Materiaalista valmiutta on liian myöhäistä kohottaa laajan kriisin uhatessa Velvoitevarastointi takaa tärkeimmät lääkkeet 5 kuukauden ja kriisitilanteen edellyttämät 10 kuukauden normaaliajan kulutusta vastaavaksi ajaksi Terveyskeskukset, sairaalat, lääketeollisuus ja lääketukkukauppa pitävät velvoitevarastoja Kriisipesifisten lääkkeiden saatavuus varmistettu valtion varmuusvarastoilla; mahdollisten terrori-iskujen takia täydennetty Rokotteita KTL:n varastoimana 10 kuukauden tarpeisiin Sairaaloiden ja terveyskeskusten varastoitava myös terveydenhuollon tarvikkeita (6 kk) ja varaosia (12 kk)

14 14 Esimerkkejä yhteistyöstä puolustusvoimien kanssa Kumppanuussopimuksen perusteella puolustusvoimat ostaa erikoislääkäripalveluita 15 sairaanhoitopiiriltä ( ) Puolustusvoimat antaa asiantuntija-apua poikkeusolojen suunnitteluun Biouhkien osaamiskeskus STM/PLM/KTL yhteistyönä Sotilaslääketieteen Keskus