Taskutietoa. Maanpuolustuksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taskutietoa. Maanpuolustuksesta"

Transkriptio

1 Taskutietoa Maanpuolustuksesta

2

3 Taskutietoa Maanpuolustuksesta Pääesikunnan viestintäosasto 2008

4 Pääesikunnan viestintäosasto Käyntiosoite Fabianinkatu 2 Posti PL 919, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Sähköposti Kotisivut Anna palautteesi tästä tai muusta Pääesikunnan viestintäosaston julkaisusta osoitteeseen: Puolustusvoimien tiedottajat (09) / 2412 Viestintäosaston tuotantosektori (09) Sotilasmusiikki (09) Puolustusvoimien uutislehti Ruotuväki ilmestyy kaksi kertaa kuukaudessa Tilaukset PL 25, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Sähköposti www-painos Ruotuväen tilauslipuke on tämän julkaisun sivulla Pääesikunnan viestintäosaston julkaisu Toinen korjattu painos ISBN Paperi G-print 80 g/m 2, Lumiart Silk 170 g/m 2 Paino Edita Prima Oy, 2008 Kuvat Puolustusvoimat, ellei toisin mainita Taitto Aki Närhi Tästä julkaisusta on saatavilla pdf-versio internetissä osoitteessa

5 SISÄLLYSLUETTELO Mitä? Puolustusvoimien tehtävät... 4 Puolustusvoimien toiminta-ajatus... 5 Mikä? Puolustusvoimat Miten? Pääesikunnan kokoonpano... 8 Suorituskyky Puolustusvoimien yhteiset suorituskyvyt Suorituskyky Maapuolustus Suorituskyky Meripuolustus Suorituskyky Ilmapuolustus Miksi? Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka määrää Suomen sotilaspoliittinen ympäristö Miten Suomea puolustetaan? Osana kokonaismaanpuolustusta Maanpuolustuksen johtaminen Uudistuva alueellinen puolustus Puolustusvoimien johtaminen Puolustusjärjestelmän valmiuden säätely Asevelvollisuus Vapaaehtoinen maanpuolustus Puolustusvoimien henkilöstö Palkatun henkilöstön osaamisen kehittäminen Tietoa maanpuolustusmenoista Miten yhteistoiminta muiden viranomaisten kanssa? Yhteistoiminta muiden viranomaisten kanssa Miten kansainvälinen sotilaallinen kriisinhallinta? Kansainvälinen toiminta Yhteystiedot Arvomerkit... 66

6 Mitä? PUOLUSTUSVOIMIEN TEHTÄVÄT 1) Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluu: a) maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen; b) kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen; c) sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen; 2) muiden viranomaisten tukeminen, johon kuluu: a) virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi; b) pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja; c) osallistuminen avun antamiseen toiselle valtiolle terrori-iskun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman johdosta; sekä 3) osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. 4

7 PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA-AJATUS Puolustusvoimat ylläpitää ja kehittää Suomen valtionjohdon ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen toimintalinjan määrittämää suorituskykyä. Suorituskyky muodostuu maapuolustuksen, meripuolustuksen ja ilmapuolustuksen suorituskyvyistä sekä puolustusvoimien yhteisistä suorituskyvyistä. Turvallisuusympäristöön suhteutettu suorituskyky ehkäisee ennalta kriisitilanteiden syntymistä ja niiden eskaloitumista aseellisen voiman käytöksi. Suorituskyky mitoitetaan Suomen sotilaallista puolustusta varten sekä samalla soveltuvaksi puolustusvoimien kahteen muuhun tehtävään. Puolustusvoimat ylläpitää valmiutta kaikkien sille asetettujen tehtävien täyttämiseksi. Puolustusvoimien suorituskyvyn käyttö valmistellaan koko maan kattavasti. 5

8 Mikä? PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJA PUOLUSTUSVOIMAT PÄÄESIKUNNAN PÄÄLLIKKÖ PÄÄESIKUNTA Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus Puolustusvoimien Tiedustelukeskus Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos Sotilaslääketieteen Keskus Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus Hallinnolliseen asemaan liittyvän lain valmistelu käynnissä MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN REHTORI MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Puolustusvoimain komentaja Amiraali Juhani Kaskeala Puolustusvoimia johtaa puolustusvoimain komentaja. Puolustusvoimat muodostuvat maavoimista, merivoimista, ilmavoimista, Pääesikunnasta ja sen alaisista laitoksista sekä Maanpuolustuskorkeakoulusta. Puolustusvoimissa palvelee runsaat henkilöä, joista sotilaita ja siviilejä Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain noin varusmiestä ja vuodesta 2008 alkaen noin reserviläistä. Kriisinhallintatehtävissä palvelee kerrallaan enintään noin henkilöä. Suomen puolustusvoimien sodan ajan enimmäisvahvuus on henkilöä. Maavoimien vahvuus on noin , ilmavoimien ja merivoimien Lisäksi Rajavartiolaitos kouluttaa ja perustaa rajajoukkoja sodan ajan puolustusvoimien käyttöön liitettäviksi sodan aikana. 6

9 PUOLUSTUSVOIMIEN HALLINTORAKENNE MAAVOIMIEN KOMENTAJA MAAVOIMAT Maavoimien Esikunta MERIVOIMIEN KOMENTAJA ILMAVOIMIEN KOMENTAJA MERIVOIMAT ILMAVOIMAT Merivoimien Esikunta Ilmavoimien Esikunta Suomenlahden Meripuolustusalue Lapin Lennosto Saaristomeren Meripuolustusalue Satakunnan Lennosto Uudenmaan Prikaati Karjalan Lennosto Merisotakoulu Ilmasotakoulu Merivoimien Materiaalilaitos Lentosotakoulu Merivoimien Tutkimuslaitos Ilmavoimien Teknillinen Koulu Lentotekniikkalaitos Ilmavoimien Viestitekniikkalaitos Viestikoelaitos Itä-Suomen Sotilasläänin komentaja Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Savo-Karjalan Sotilaslääni Reserviupseerikoulu Karjalan Prikaati Pohjois-Karjalan Prikaati Länsi-Suomen Sotilasläänin komentaja Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta Pohjanmaan Sotilaslääni Porin Prikaati Tykistöprikaati Pioneerirykmentti Panssariprikaati Viestirykmentti Hämeen Rykmentti Maasotakoulu Utin Jääkärirykmentti Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentaja Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta Lapin Sotilaslääni Kainuun Prikaati Lapin Ilmatorjuntarykmentti Jääkäriprikaati Etelä-Suomen Sotilasläänin komentaja Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Kaartin Jääkärirykmentti Maavoimien Materiaalilaitoksen johtaja Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta Etelä-Suomen Huoltorykmentti Länsi-Suomen Huoltorykmentti Itä-Suomen Huoltorykmentti Pohjois-Suomen Huoltorykmentti Elektroniikkalaitos Koeampumalaitos Räjähdelaitos 7

10 Miten? PÄÄESIKUNNAN KOKOONPANO Pääesikunta on puolustusvoimien komentajan johtoesikunta. Se on keskushallintoon kuuluva viranomainen. Pääesikunta johtaa ja valvoo puolustusvoimille säädettyjen tehtävien suorittamista. Pääesikunta valmistelee puolustushaarojen ja alaisten laitostensa operatiivisen ja hallintorakenteen edellyttämät suorituskykyvaatimukset ja tehtävät sekä jakaa niille tehtävien edellyttämät resurssit. Pääesikuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö. PÄÄESIKUNNAN PÄÄLLIKKÖ KANSLIA ESIKUNTAOSASTO OIKEUDELLINEN OSASTO VIESTINTÄOSASTO TUTKINTAOSASTO TARKASTUSYKSIKKÖ TEKNILLINEN TARKASTUSOSASTO PUOLUSTUSVOIMIEN HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖOSASTO TALOUSOSASTO PUOLUSTUSVOIMIEN OPERAATIOPÄÄLLIKKÖ TIEDUSTELUOSASTO OPERATIIVINEN OSASTO SUUNNITTELUOSASTO JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO PUOLUSTUSVOIMIEN SOTATALOUSPÄÄLLIKKÖ LOGISTIIKKAOSASTO MATERIAALIOSASTO 8

11 Pääesikunnan päällikkö Kenraaliluutnantti Ari Puheloinen Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Kenraaliluutnantti Hannu Herranen Puolustusvoimien operaatiopäällikkö Kenraaliluutnantti Markku Koli Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö Kontra-amiraali Juha Rannikko 9

12 Miten? SUORITUSKYKY Puolustusvoimien yhteiset suorituskyvyt Suorituskyky muodostuu maapuolustuksen, meripuolustuksen ja ilmapuolustuksen suorituskyjen lisäksi puolustusvoimien yhteisistä suorituskyvyistä. Tiedustelu ja valvonta Puolustusvoimien tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmä mahdollistaa riittävän strategisen tason ennakkovaroituksen saamisen sekä operatiivis-taktisen tilannekuvan luomisen. Sitä tarvitaan oman valmiuden kohottamisessa ja joukkojen oikea-aikaisessa johtamisessa. Näin kyetään puolustusvoimien joukkojen johtamiseen sekä sodan että rauhan aikana häirityissäkin oloissa ja lisäksi yhteistoimintaan eri viranomaisten kanssa sekä kansainväliseen yhteistoimintaan. Tiedustelujärjestelmää kehittämällä parannetaan strategista ja operatiivista ennakkovaroituskykyä, puolustusvoimien ja valtionjohdolle tuotettua tilannekuvaa sekä kykyä jakaa tiedustelutietoja. Suomen väestöön ja infrastruktuuriin kohdistuvista, turvallisuutta vaarantavista uhkista hankitaan ennakkovaroitus yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. Valvontajärjestelmässä yhdistetään valvontatiedot sekä luodaan kaikille puolustushaaroille jaettava yhtenäinen operatiivinen ja taktinen tilannekuva. Vuoteen 2009 mennessä yhdistetään puolustusvoimien kaikkien sensorien tiedot puolustushaarojen yhteiseksi tilannekuvaksi. Johtaminen Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä mahdollistaa operatiivis-taktisen tilannekuvan luomisen, oman valmiuden kohottamisen ja joukkojen oikea-aikaisen johtamisen. Johtamisjärjestelmällä kyetään puolustusvoimien joukkojen johtamiseen sekä sodan että rauhan aikana häirityissäkin oloissa, yhteistoimintaan eri viranomaisten kanssa sekä kansainväliseen yhteistoimintaan. Järjestelmää kehitetään siten, että vuoteen 2012 mennessä saadaan valmiiksi kaikki puolustushaarat ja toimialat kattava integroi- 10

13 tu operatiivinen tiedonsiirto-, käsittely- ja hallintaympäristö, joka mahdollistaa sensorien, asejärjestelmien sekä päätöksenteon yhteen sovitetun toiminnan kaikilla tasoilla. Tämä nopeuttaa olennaisesti päätöksentekoa ja muuta johtamistoimintaa. Samalla järjestelmän liikkuvuus ja taistelunkestävyys paranevat. Strategisen ja operatiivisen tason johtamistoimintaa sekä organisaatiorakenteita kehitetään yleisiä kansainvälisiä periaatteita soveltaen siten, että tietoverkkojen yhteiskäyttö on mahdollista. Vaikuttaminen Puolustusvoimien vaikuttamisen suorituskyvyllä parannetaan laadullista torjuntakykyä koko maan puolustamisessa. Tänään keskitettyyn tulenkäyttöön kyetään vain rajoitettujen kantamien puitteissa. Maapuolustuksen iskukykyä parannetaan raskaalla raketinheitinjärjestelmällä sekä ohjautuvien ampumatarvikkeiden ja tykistön erikoisampumatarvikkeilla. Uusilla ampumatarvikkeilla kehitetään kykyä alue- ja pistemaalien tulittamiseen sekä korvataan osaltaan jalkaväkimiinojen luopumisesta menetettävää suorituskykyä. Nyt ilmavoimien Hornet-kalustolla vaikutetaan hävittäjätorjunnassa. Ilmavoimien vaikutuskykyä laajennetaan ilmasta maahan -ampumatarvikkeiden hankinnoilla. Lisäksi luodaan yhteisen tulenkäytön edellyttämä johtamiskyky sekä tiedustelu- ja maalinosoitusjärjestelmä. Puolustusvoimien erikoisjoukkojen suorituskykyä nostetaan kehittämällä niiden tiedustelu- ja maalinosoituskykyä. Rajavartiolaitoksen erikoisjoukkojen kehittäminen toteutetaan osana puolustusvoimien erikoisjoukkojen kehittämistä. Puolustusvoimien vaikuttamisen kyvyssä otetaan huomioon kansain välisen yhteistoiminnan asettamat vaatimukset. 11

14 Miten? SUORITUSKYKY Puolustusvoimien yhteiset suorituskyvyt Logistiikka Puolustusvoimien logistiikka-ala turvaa ja ylläpitää puolustusvoimien joukkojen taistelukelpoisuuden sekä toimintakyvyn normaalioloissa sekä kaikissa uhka- ja kriisitilanteissa ja varmistaa osaltaan puolustusjärjestelmän suorituskyvyn. Tehtävä toteutetaan hankkimalla, tuottamalla, jakamalla, kunnossapitämällä ja poistamalla käytöstä materiaalia sekä tuottamalla erilaisia henkilöstöön ja materiaalin kohdistuvia palveluja, kuten terveydenhoitoa, asevelvollisten muonitusta ja kuljetuksia. Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä on puolustusvoimien, kotimaisen ja kansainvälisen elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan logististen osien muodostama kokonaisuus. Siinä yhdistetään puolustusvoimien omat ja yhteiskunnan maanpuolustustarkoituksiin varaamat resurssit maamme puolustamisessa, muiden viranomaisten tukemisessa sekä kansainvälisissä operaatioissa. Järjestelmä sisältää logistiikan palvelukeskukset, puolustushaarojen huoltojärjestelmät ja kumppanuudet. Toiminnallisesti järjestelmä jaetaan täydennyksiin, kunnossapitoon, kuljetuksiin, lääkintähuoltoon ja huoltopalveluihin. Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmää johtaa Pääesikunnassa sotatalouspäällikkö. Logistiikkajärjestelmän runkona on maavoimien huoltojärjestelmä, jonka muodostavat Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta sekä sen alaisuudessa olevat neljä huoltorykmenttiä ja kolme valtakunnallista laitosta. Pääesikunnan johdossa on kaksi logistiikan palvelukeskusta. Sotilaslääketieteen Keskus vastaa asevelvollisten terveydenhoidosta sekä kenttälääkinnästä. Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus puolestaan järjestää asevelvollisten muonituksen. Kummallakin keskuksella on kaikissa joukko-osastoissa omat palveluja toimipisteensä: terveysasemat ja muonituskeskukset. Maavoimille keskitetään kokonaisvastuu maavoimien huollon jär- 12

15 jestelyistä sekä kaikkien puolustushaarojen yhteisen sotavarustuksen koko elinjaksosta eli hankinnasta, varastoinnista, kunnossapidosta ja loppukäsittelystä. Ilmavoimat ja merivoimat vastaavat oman erikoismateriaalinsa elinjaksosta. Huoltorykmenteillä on sekä alueellisia että valtakunnallisia huoltovastuita. Kukin neljästä jo rauhan aikana toimivasta huoltorykmentistä vastaa alueensa operatiivisen sotilasläänin huollon tukemisesta. Tämän lisäksi huoltorykmenteillä on valtakunnallisia järjestelmävastuita. Huoltorykmentit tuottavat palveluja kaikille puolustushaaroille ja niiden joukoille. Puolustusvoimien toimijat verkottuvat koti- ja ulkomaisen elinkeinoelämän sekä yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmässä turvataan osaltaan maamme huoltovarmuutta yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Kriisinhallintajoukkojen materiaalitäydennystä 13

16 Mitä? Miten? SUORITUSKYKY Maapuolustus Jääkäriprikaati SODANKYLÄ Lapin Ilmatorjuntarykmentti Maavoimien komentaja Kenraaliluutnantti Ilkka Aspara Merkkien selitykset Etelä-Suomen Sotilaslääni Länsi-Suomen Sotilaslääni Itä-Suomen Sotilaslääni Pohjois-Suomen Sotilaslääni Operatiivisen sotilasläänin raja Joukko-osasto Maavoimien Esikunta Sotilasläänin Esikunta Pioneerirykmentti VAASA Pohjanmaan Sotilaslääni Lapin Sotilaslääni OULU ROVANIEMI Pohjois-Suomen Sotilaslääni KUOPIO KAJAANI Savo- Karjalan Sotilaslääni Kainuun Prikaati KONTIOLAHTI Tykistöprikaati Porin Prikaati Panssariprikaati NIINISALO SÄKYLÄ HÄMEENLINNA HATTULA RIIHIMÄKI KEURUU Länsi-Suomen Sotilaslääni lää LAHTI VEKARANJÄRVI UTTI KOUVOLA Itä-Suomen Sotilaslääni MIKKELI HAMINA LAPPEENRANTA Karjalan Prikaati Pohjois-Karjalan Prikaati Maavoimien Esikunta Maasotakoulu Utin Jääkärirykmentti 14 Viestirykmentti HELSINKI Etelä-Suomen Sotilaslääni Kaartin Jääkärirykmentti Reserviupseerikoulu Hämeen Rykmentti Maavoimat Maavoimien komentaja johtaa maavoimia puolustusvoimain komentajan alaisuudessa sekä vastaa maapuolustuksen suorituskykyjen ylläpidosta ja kehittämisestä puolustusvoimien toiminta-ajatuksen mukaisesti.

17 Maavoimat on alueellisesti jaettu operatiivisiin sotilaslääneihin sekä niiden alaisiin alueellisiin sotilaslääneihin ja aluetoimistoihin. Maavoimien Esikunta Maavoimien Esikunta johtaa ja suunnittelee maapuolustuksen lisäksi valtakunnallisesti asevelvollisuusasioita ja huoltoa pl muiden puolustushaarojen erikoishuolto. Maavoimien Esikunta johtaa myös maavoimien kansainvälistä toimintaa. Operatiiviset sotilasläänit ja aluetoimistot Operatiiviset sotilasläänit vastaavat alueensa puolustamisen suunnittelusta, valmistelusta ja johtamisesta. Neljän operatiivisen sotilasläänin komentajan johdossa toimii alueellisia sotilasläänejä, aluetoimistoja ja joukko-osastoja. Alueelliset sotilasläänit ja aluetoimistot Alueelliset sotilasläänit ja aluetoimistot vastaavat alueellaan puolustuksen suunnittelusta, asevelvollisuusasioista ja maanpuolustustyöstä. Aluetoimistojen näkyvimpiä tehtäviä ovat kutsuntojen järjestäminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tukeminen. Aluetoimistot kuuluvat joko operatiivisen tai alueellisen sotilasläänin esikuntaan tai joukko-osaston esikuntaan. Alueellisten sotilasläänien esikunnat ja aluetoimistot perustavat valmiutta kohotettaessa sotilasalueen esikunnan, joka vastaa alueensa puolustuksesta. Joukko-osastot Maavoimien viidessätoista joukko-osastossa koulutetaan varusmiehiä ja reserviläisiä sodan ajan joukkoihin. Joukko-osastot ovat operatiivisen sotilasläänin komentajan alaisia lukuun ottamatta Maasotakoulua ja Utin Jääkärirykmenttiä, jotka ovat suoraan Maavoimien komentajan alaisia. Joukko-osastot osallistuvat vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tukemiseen.

18 Miten? SUORITUSKYKY Maapuolustus Maavoimien Materiaalilaitos Maavoimien Materiaalilaitoksen huoltorykmentit vastaavat huollon järjestelyjen johtamisesta Maavoimien Materiaalilaitoksen johtajan alaisuudessa. Huoltorykmentteihin kuuluu esikunta ja varikkoja, varasto-osastoja sekä muita huollon yksiköitä. Maavoimien Materiaalilaitoksen johdossa ovat myös Räjähdelaitos, Koeampumalaitos sekä Elektroniikkalaitos. MLRS M270-raketinheitin on telaajoneuvo, jonka alustana on Bradleytaisteluajoneuvon versio M993 ja aseosana M269-rakettikehto laitteineen. Raketinheitin voi ampua raketteja ja tykistöohjuksia, joita ovat mm. AT2-miinaraketti (kantama 38 km), M30 GMLRS-ohjautuva raketti (kantama km) ja ATACMSohjus (kantama km). 16

19 CV9030 on jalkaväen kuljettamiseen tarkoitettu panssarivaunu. Sen aseistuksena on 30mm panssarivaunukanuuna ja 7.62mm panssarivaunukonekivääri. Kolmen hengen miehistön lisäksi vaunu kuljettaa kahdeksan taistelijaa. Suorituskykyyn panostetaan Maavoimat muodostaa puolustusvoimien surorituskyvyn rungon. Maavoimien kehittämiskohteina ovat viime vuosina olleet etenkin operatiivisiin joukkoihin kuuluvien valmiusprikaatien suorituskyvyn kehittäminen tulivoimaisiksi ja liikkuviksi yhtymiksi. Maavoimien kehittämisohjelmien tavoitteena on ollut siirtää painopistettä yksittäisen aselajin tai järjestelmän kehittämisestä joukkojen suorituskyvyn kehittämiseen. Tulevina vuosina keskitytään alueellisten joukkojen kehittämiseen. 17

20 Miten? SUORITUSKYKY Maapuolustus Utin Jääkärirykmentissä koulutetaan maavoimien erikoisjoukot. Taistelupanssarivaunu Leopard 2 A4:n aseistuksena on 120mm panssarivaunukanuuna ja kaksi konekivääriä 18

21 Patria XA-360 -kuljetuspanssariavoneuvo. Vaunu tarjoaa käyttäjälleen hyvän liikkuvuuden maalla ja vedessä sekä lisäksi suojan sirpaleita vastaan. 19

22 Miten? SUORITUSKYKY Meripuolustus MERIVOIMIEN ESIKUNTA Suomenlahden Meripuolustusalue Saaristomeren Meripuolustusalue Uudenmaan Prikaati Merisotakoulu Merivoimien materiaalilaitos Merivoimien komentaja Vara-amiraali Hans Holmström Merivoimien tutkimuslaitos Merivoimien Materiaalilaitos Merivoimien Tutkimuslaitos Merisotakoulu TURKU HAMINA ESPOO Saaristomeren Meripuolustusalue Saaristomeren Meripuolustusalue UPINNIEMI TAMMISAARI HELSINKI Suomenlahden Meripuolustusalue Suomenlahden Meripuolustusalue Merivoimien Esikunta 20 Uudenmaan Prikaati

23 Merivoimien komentaja johtaa merivoimia puolustusvoimain komentajan alaisuudessa sekä vastaa meripuolustuksen suorituskykyjen ylläpidosta ja kehittämisestä puolustusvoimien toiminta-ajatuksen mukaisesti. Merivoimien operatiivisena tehtävänä on valtakunnan merialueen valvonta ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen sekä yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeiden meriyhteyksien turvaaminen. Tehtävänsä osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä nykyaikaista tekniikkaa edustava materiaali muodostavat tehokkaan suorituskyvyn puolustusvoimien käyttöön. Merivoimat on erikoistunut toimimaan rannikon ja saariston vaativissa olosuhteissa. Merivoimat muodostuu Merivoimien Esikunnasta sekä kuudesta joukko-osastosta ja laitoksesta. Saaristomeren Meripuolustusalueelle ja Suomenlahden Meripuolustusalueelle sijoittuvat ohjus- ja miinalaivueet sekä rannikkojoukkoja. Puolustusvoimien ainoa ruotsinkielistä varusmieskoulutusta antava joukko-osasto, Uudenmaan Prikaati, keskittyy meripuolustusalueiden ohella rannikkojoukkojen kouluttamiseen. Merikadetit ja merivoimien tulevat reservin upseerit sekä aliupseerit koulutetaan Merisotakoulussa. Merivoimien Tutkimuslaitos on erikoistunut merivoimien kehittämistä tukevaan ja vedenalaisen sodankäynnin tutkimukseen sekä merivoimien uusimman tekniikan testaamiseen. Merivoimien erikoismateriaalin huollosta ja ylläpidosta vastaa Merivoimien Materiaalilaitos. Merivoimissa työskentelee yhteensä noin 2100 upseeria, erikois- ja opistoupseeria, sotilasammattihenkilöä ja siviiliä. Työtehtävät vaihtelevat aluksen päälliköstä insinööriin ja varusmiesten kouluttajasta lakimieheen. Vuosittain asepalveluksen merivoimissa suorittaa 3900 henkilöä, joista noin 30 on vapaaehtoisia naisia. Merivoimien kertausharjoituksissa koulutetaan vuosittain noin 3400 reserviläistä. 21

24 Miten? SUORITUSKYKY Meripuolustus Useimmat merivoimien alukset ovat miinoituskykyisiä. Rikkonaisella ja matalavetisellä merialueella merimiinat ovat tehokkaita aseita. Hamina-luokan ohjusveneen aseituksena on 4 meritorjuntaohjusta ja 8 ilmatorjuntaohjusta, sekä laivatykki ja kaksi ilmatorjuntakonekivääriä. 22

25 Miinalaiva Hämeenmaa ja Jurmo-luokan joukkojenkuljetusvene 23

26 Miten? SUORITUSKYKY Ilmapuolustus Ilmavoimien komentaja Kenraalimajuri Jarmo Lindberg ILMAVOIMIEN KOMENTAJA Ilmavoimien Esikunta Lapin Lennosto Satakunnan Lennosto Karjalan Lennosto Ilmasotakoulu Lentosotakoulu Ilmavoimien Teknillinen Koulu Lentotekniikkalaitos Ilmavoimien Viestitekniikkalaitos Viestikoelaitos 24

27 Merkkien selitykset Ilmapuolustusalueen raja Sotilasläänin raja Paikkakunt a Aluevesiraja Lennosto Lapin Lennosto ROV ANIEM I Ilmavoimien T eknillinen Koulu Lentosotakoulu Lentotekniikkalaitos Karjalan Lennosto KAUHA VA KUOPIO TIKKAKOSKI HALLI (JÄMSÄ) T AMPERE Ilmavoimien Esikunta Ilmasotakoulu Ilmavoimien Viestitekniikkalaitos Viestikoelaitos Satakunnan Lennosto 25

28 Miten? SUORITUSKYKY Ilmapuolustus Ilmavoimien komentaja johtaa ilmavoimia puolustusvoimain komentajan alaisuudessa sekä vastaa ilmapuolustuksen suorituskykyjen ylläpidosta ja kehittämisestä puolustusvoimien toiminta-ajatuksen mukaisesti. Ilmavoimat valvoo ja turvaa Suomen ilmatilan koskemattomuutta joka hetki. Kriisin aikana ilmapuolustus perustuu hävittäjien ja ilmatorjunnan yhteistoimintaan. Ilmatorjunta suojaa ilmahyökkäyksiltä valtakunnallisesti tärkeitä kohteita sekä taistelujoukkojen perustamista, siirtoja ja taistelua. Ilmavoimat kykenee keskittämään torjuntavoimaa nopeasti ja joustavasti sinne, missä voimaa tarvitaan. Ilmavoimat vastaa ilmapuolustuksen suunnittelusta ja valmistelusta sovittaen myös maa- ja merivoimien ilmapuolustustoimenpiteet osaksi tehokasta kokonaisuutta. 26

29 Kolmasosa ilmavoimien varusmiehistä saa koulutuksen erityistehtäviin. Ilmasotakoulussa annetaan lentokoulutuksen ohella muun muassa ilmatorjunnan, elektronisen sodankäynnin ja viestialan opetusta. Apumekaanikkoja kouluttava Ilmavoimien Teknillinen Koulu on Suomen suurin lentoteknillinen oppilaitos. Ilmatorjunnan varusmiehiä koulutetaan Lapin Ilmatorjuntarykmentissä, Karjalan Prikaatissa, Panssariprikaatissa sekä Reserviupseerikoulussa. Ilmavoimat on aloittanut kansainväliseen kriisinhallintaan tarkoitetun valmiusyksikön kouluttamisen ja varustamisen. 200 henkilön joukko on valmis vuoteen 2010 mennessä, ja se kykenee osallistumaan operaatioon osana monikansallista lento-osastoa. Tyypillinen tehtävä voi olla esim. osallistuminen lentokieltoalueen valvontaan. Yksipaikkaisia F-18C (55kpl) ja kaksipaikkaisia F-18D (7kpl) Hornet-hävittäjiä käytetään alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa sekä hävittäjälentäjien taistelukoulutuksessa vielä pari vuosikymmentä. Hävittäjätoiminta on keskitetty kolmeen lennostoon, jotka ovat ilmavoimien valmiusyhtymiä. Hornetin pääase on keskipitkän kantaman AIM-120 AMRAAM -tutkaohjus. Lähipuolustukseen käytetään Sidewinder-infrapunaohjuksia. Uusi kypärätähtäin mahdollistaa ohjuksen ampumisen lentäjän katseen suuntaan - myös koneen sivuille. 27

30 Miten? SUORITUSKYKY Ilmapuolustus Ilmatorjunnan vaikuttavinta kalustoa ovat ohjusjärjestelmät. ITO 90 Crotale NG:n torjuntakyky yltää 6 kilometrin korkeuteen ja 10 kilometrin etäisyydelle. ITO 96 BUK M1 yltää 22 kilometrin korkeuteen ja 35 kilometrin etäisyydelle. ITO 2005 ASRAD-R-järjestelmän Bolide-ohjusten kantama on 8 kilometriä. Kuvassa ITO90 Crotale N6. Ilmavoimien tuoreinta kalustoa ovat kaksi espanjalaista EADS CASA C-295M -kuljetuskonetta, joita voidaan käyttää joukkojen ja materiaalin kuljetusten lisäksi myös humanitäärisiin avustus- ja pelastustehtäviin. 28

31 Ilmavoimien lentäjät saavat peruslentokouluksen Ilmasotakoulussa. Lentoopetuksen järjestää Patria Aviation 28 kotimaisella Vinkalla. Hävittäjäkohtainen jatko- ja täydennyskoulutus annetaan 49 Hawk Mk51/51A -suihkuharjoituskoneella Lentosotakoulussa. Lisäksi 18 Sveitsiltä hankittua Hawkia vahvistavat Lentosotakoulun asemaa merkittävänä eurooppalaisena lentokoulutuskeskuksena. 29

32 Miksi? SUOMEN TURVALLISUUSPOLIITTINEN YMPÄRISTÖ Turvallisuuspoliittiseen ympäristöömme vaikuttavat keskeisesti Venäjä ja sen naapuruus, Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen tilanne sekä Naton ja Venäjän suhteiden kehitys. Myös Ruotsin turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat tärkeitä tekijöitä Suomen turvallisuudelle maiden historiallisten erityissuhteiden ja samankaltaisten intressien vuoksi. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ensisijaisena tavoitteena säilyy Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja vakauden edistäminen. Maantieteellisesti Suomen alue rajautuu pohjoisessa Natoon kuuluvaan Norjaan, lännessä sotilaallisesti liittoutumattomaan ja Euroopan Unioniin kuuluvaan Ruotsiin sekä idässä Venäjään. Etelässä ovat Natoon ja EU:iin liittyneet Baltian maat. Kansainvälisessä ympäristössä tapahtuneista muutoksista huolimatta Pohjois-Euroopan turvallisuustilanne on säilynyt viime vuosina suhteellisen vakaana. Pohjois-Euroopalla erityisesti Itämeren alueen mailla - on tulevaisuudessakin pysyvä strateginen merkitys. Itämeren rannikkovaltioiden erilaiset turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat selkeästi muuttaneet tilannetta haasteellisemmaksi. Venäjän uudelleen lisääntyneet intressit Itämerelle lisäävät jännitettä mm. lisääntyvän merenkulun ja energian jakelun kautta. Suomelle meriyhteyksien kauppa-, sotilas- ja ympäristöpoliittinen merkitys on hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta edelleen suuri. Pohjois-Itämerellä Suomella on vastuu strategisesti merkittävän, rauhan aikana demilitarisoidun Ahvenanmaan puolustuksesta. Suomen lähialueella sijaitsevat Venäjän kannalta keskeiset Pietarin kaupunki ja Murmanskin tukikohta-alue. Se ylläpitää mo- 30

33 lemmilla alueilla merkittävää sotilaallista voimaa ja valmiutta. Kyseisten alueiden sotilaallinen merkitys säilyy myös tulevaisuudessa. Venäjä arvioi toistaiseksi suurimpien sotilaallisten uhkien kohdistuvan siihen kuitenkin etelästä. Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan vaikuttavat Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittyminen, EU:n ja Naton laajentuminen sekä toimintojen lisääntyminen. Myös Venäjän yhteiskunnallisella ja sotilaallisella kehityksellä on ratkaiseva merkitys. Suomi osallistuu Euroopan unionin yhteiseen kriisinhallintatoimintaan ja tekee laajaa yhteistyötä Naton kanssa. Transatlantinen ja pohjoismainen yhteistyö on viime aikoina entisestään tiivistynyt. Näiden lisäksi Suomi tekee kahdenvälistä yhteistyötä Venäjän kanssa. Osana kansainvälistä yhteisöä Suomi varautuu perinteisten sotilaallisten uhkien lisäksi erilaisiin laajamittaisiin uhkiin. Suomen turvallisuuden kannalta keskeisimmät uudet uhat ovat terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus, joukkotuhoaseiden hallitsematon leviäminen ja informaatiosodankäynti. Näihin vastaaminen edellyttää kokonaismaanpuolustusta: eri hallinnonalojen välistä sekä kansallista että kansainvälistä yhteistoimintaa. 31

34 Miksi? SUOMEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA MÄÄRÄÄ Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2004 on valtioneuvoston peruslinjaus, joka asettaa Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimintalinjan periaatteet ja tavoitteet. Vuoden 2008 aikana valmistuu uusi selonteko. Vuodesta 1997 alkaen laaditut valtioneuvoston puolustusvoimien kehittämislinjaukset perustuvat pitkäjänteiseen strategiseen suunnitteluun. Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja tähtää maan itsenäisyyden ja yhteiskunnan demokraattisten perusarvojen turvaamiseen sekä kansalaisten turvallisuuden, hyvinvoinnin ja elinmahdollisuuksien edistämiseen niihin kohdistuvien turvallisuusuhkien vaikutuksilta. Päämäärän saavuttamiseksi turvallisuuspolitiikalla pyritään kriisien ja uhkien ennaltaehkäisyyn, niiden vaikutuksilta suojautumiseen sekä mahdollistamaan kriisien ratkaiseminen. Perustekijöitä ovat uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen sekä osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseksi. Suomen turvallisuusja puolustuspolitiikan keskeinen haaste on toimintakyvyn säilyttäminen ja vahvistaminen ympäristön muutoksessa, jossa maailmanlaajuisen kehityksen, alueellisten konfliktien ja uusien uhkien merkitys Suomen turvallisuudelle on kasvanut. Suomi osallistuu vahvasti EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja toteuttamiseen. EU:n jäsenenä Suomi on lisännyt vaikutusmahdollisuuksiaan ja laajentanut vastuutaan koko Euroopan kattavassa vakauspolitiikassa. Suomi pyrkii yhdessä Euroopan unionin muiden jäsenmaiden kanssa tehostamaan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa siten, että unionin kykyä reagoida turvallisuutta ja vakautta uhkaaviin kriiseihin parannetaan. Suomi kehittää myös kykyään ja valmiuksiaan osallistua EU:n siviilikriisinhallintatoimintaan ja sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin mukaan lukien nopean toiminnan joukot. Suomi pitää vahvaa transatlanttista suhdetta tärkeänä sekä Euroopan että kansainväliselle turvallisuudelle ja edistää sitä kahdenvälisesti, EU:n jäsenvaltiona sekä Naton rauhankumppanina. Suomi kehittää edelleen yhteistyötään Naton kanssa osallistumalla aktiivisesti rauhankumppanuustoimintaan ja EU-Nato -yhteistyö- 32

35 hön. Suomi seuraa jatkuvasti Naton uudistumista, sen toimintakyvyn kehitystä ja kansainvälistä merkitystä. Jäsenyyden hakeminen säilyy Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mahdollisuutena jatkossakin. Lisäksi Suomi pyrkii monenkeskisen yhteistyön, YK:n ja kansainvälisen oikeuden vahvistamiseen sekä globalisaation hallintaan turvallisuuden lisäämiseksi eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentämällä. Sotilaallisen voimankäytön ehdoista tulee päättää monenkeskisesti YK:n peruskirjan periaatteiden pohjalta. 33

36 Miksi? SUOMEN SOTILASPOLIITTINEN YMPÄRISTÖ RAUHANAIKAINEN SOTILAALLINEN VOIMA SUOMEN LÄHIALUEILLA S UOMI R UOTSI NORJA NATO VENÄJÄ JA VALKO-VENÄJÄ UKRAINA (IVY-SOPIMUKSIA) LIITTOUTUMATTOMAT VENÄJÄN POHJOINEN LAIVA STO Strat VENÄJÄN ITÄMEREN LAIVA STO VENÄJÄN ASEELLISET VOIMA T LÄHIALUEILLA

37 Mannerjalustan rikkaudet Ruotsin ja Norjan puolustusratkaisut Kuolan alueen merkitys Pietari Energiansiirtoyhteydet Venäjän sotilasdoktriini ja -reformi NATOn sotilaallinen yhteistyö lisääntyy: PfP-ohjelma EU:n kriisinhallintayhteistyö NATOn laajentuminen 35 35

38 Miten Suomea puolustetaan? OSANA KOKONAISMAANPUOLUSTUSTA Puolustustilalaki Ilmapuolustus Avun vastaanotto Rajajoukot Taistelunkestävyys Valmiusevakuoinnit Suomessa luotetaan kokonaismaanpuolustuksen yhdistettyyn sotilaalliseen sekä siviilialojen malliin. Toimintamallin avulla taataan valtiollinen itsenäisyys, turvataan kansalaisten elinmahdollisuudet sekä varaudutaan ulkopuoliseen uhkaan. Kokonaismaanpuolustus ja sen yhteensovittaminen konkretisoituvat yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Kokonaismaanpuolustus mahdollistaa viranomaisten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan voimavarojen oikean käytön. Jokainen hallinnonala ja elinkeinoelämä vastaa omasta tehtävästään. Kokonaismaanpuolustusta tukee laaja vapaaehtoinen järjestötyö. Maanpuolustuksen kannalta keskeisimmät säädökset ovat valmiuslaki ja puolustustilalaki. Valmiuslainsäädännöllä eduskunta on delegoinut sille kuuluvaa toimivaltuutta valtioneuvostolle koko- Informaatiosodankäynti Kriisinsietokyky Suojelu ja ilmasuojelu Suojaväistöt Yhteisoperaatiot Maanpuolustustahto Yhteiskunnan kaikki resursit Linnoittaminen Maapuolustus Meripuolustus Pidetään, suojataan Estetään pääsy Torjutaan, lyödään Kulutetaan, hidastetaan Aloitetaan rajoilta 36

39 naismaanpuolustuksen eri alojen poikkeusolojen toimivaltuuksien käyttöönottamisessa. Valmiuslakiin sisältyy viranomaisia koskeva poikkeusoloihin varautumisvelvollisuus. Ylintä toimeenpanovaltaa kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa käyttää valtioneuvosto. Kokonaismaanpuolustukseen kuuluvat tehtävät on säädetty valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiselle ministerivaliokunnalle (UTVA), puolustusministeriölle ja niitä avustavalle turvallisuus- ja puolustusasiain komitealle (TPAK). UTVA valmistelee tärkeät kokonaismaanpuolustuksen asiat sekä niiden yhteensovittamista koskevat kysymykset. Puolustusministeriön tehtäviin kuuluu muun muassa kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen. Eri ministeriöt vastaavat oman hallinnonalansa poikkeusoloihin varautumisesta ja maanpuolustusjärjestelyistä. Ministeriöiden valmiuspäälliköt vastaavat hallinnonalansa varautumisesta ja sen poikkihallinnollisesta käsittelystä. Sotilaallinen maanpuolustus on keskeinen osa tätä kokonaisuutta. Suomen puolustuksen keskeisenä lähtökohtana on turvallisuusympäristöön suhteutettu kansallinen puolustuskyky. Puolustusratkaisu perustuu kansalaisten vahvaan maanpuolustustahtoon, yleiseen asevelvollisuuteen ja uudistettuun alueelliseen puolustusjärjestelmään. Puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja perusoikeudet sekä valtionjohdon toimintavapaus ja laillinen yhteiskuntajärjestys. Puolustusvoimien kyky huolehtia alueemme turvallisuudesta ja koskemattomuudesta on tärkeintä. Puolustuskykymme on estettävä ennalta sotilaallisen voiman käytöllä uhkaaminen ja alueemme joutuminen sotilaallisten toimien kohteeksi. Suomen valtiojohto käyttää puolustusvoimia turvallisuuspolitiikan välineenä, joka mahdollistaa puolustusvalmiuden joustavan säätelyn aluevalvonnasta ja alueloukkausten torjunnasta kaikki voimavarat vaativaan aseelliseen valtakunnan puolustamiseen asti. Yhteistyö muiden turvallisuusviranomaisten kanssa korostuu ja lisääntyy. Kansainvälisen sotilaallisen turvallisuusyhteistyön kehittäminen on edellytys sille, että Suomi voi osallistua uskottavalla panoksella kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Osallistuminen vahvistaa sotilaallista yhteistoimintakykyämme, kansainvälistä asemaamme sekä tukee samalla puolustusvalmiutemme kehittämistä. 37

40 Miten Suomea puolustetaan? MAANPUOLUSTUKSEN JOHTAMINEN Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä sotilaallisen maanpuolustuksen keskeisiä toimijoita ovat eduskunta, tasavallan presidentti ja valtioneuvosto, ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (UTVA), ministeriöistä erityisesti ulkoasiain- ja puolustusministeriöt, turvallisuus- ja puolustusasiain komitea, ministeriöiden kansliapäällikkö- ja valmiuspäällikkökokoukset, puolustusvoimat sekä rajavartiolaitos. Tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Ylipäällikkyyteen kuuluu oikeus antaa sotilaskäskyjä. Presidentti nimittää upseerit. Sotilaskäskyasiana tasavallan presidentti päättää valtakunnan sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista, sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista, sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista sekä muista puolustusvoimien sotilaallista toimintaa ja sotilaallista järjestystä koskevista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä sotilaskäskyasioista. Esittelijänä on puolustusministeri puolustusministeriön strategisen suunnitteluun liittyvien puolustuksen keskeisiin perusteisiin kuuluvien sotilaskäskyasioiden ja puolustusvoimain komentaja muiden sotilaskäskyasioiden osalta. Puolustusvoimia johtaa puolustusvoimain komentaja, joka ratkaisee puolustusvoimia koskevat sotilaskäskyasiat, jollei niitä ole säädetty tasavallan presidentin päätettäviksi tai määrätty muun sotilasesimiehen ratkaistaviksi. Puolustusvoimain komentaja on MUUT MINISTERIÖT KESKUSVIRASTOT EDUSKUNTA VALTIONEUVOSTO Ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea RAJAVARTIOLAITOS PuV UaV VaV Kanslia- ja valmiuspäällikkökokoukset PUOLUSTUS- MINISTERIÖ PÄÄESIKUNTA TASAVALLAN PREDIDENTTI PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJA PUOLUSTUSVOIMAT 38

41 sotilaskäskyasioissa tasavallan presidentin alainen. Puolustusvoimat on hallinnollisesti puolustusministeriön alainen. Eduskunta päättää kokonaismaanpuolustuksen ja sotilaallisen maanpuolustuksen keskeisistä perusteista käyttämällä lainsäädäntö-, valvonta- ja budjettivaltaa sekä muita perustuslain mukaisia ohjauskeinoja. Valtioneuvosto vastaa ylimmän toimeenpanovallan käyttämisestä kaikissa turvallisuustilanteissa. Valtioneuvosto laatii eduskunnan käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevia selontekoja. UTVA:n tehtävänä on valmistella tärkeät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä muita Suomen suhteita ulkovaltoihin koskevat asiat, näihin liittyvät sisäisen turvallisuuden asiat sekä merkittävät kokonaismaanpuolustusta ja näiden kaikkien yhteensovittamista koskevat asiat. Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana puolustuspolitiikasta. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea (TPAK) toimii puolustusministeriötä sekä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista ministerivaliokuntaa avustavana toimielimenä kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa. Ulkoasiainministeriö johtaa yhteistyössä puolustusministeriön kanssa muun muassa kansainvälistä kriisinhallintaa koskevien valtionjohdon linjausten ja päätösten valmistelun. Lisäksi ministeriöiden kansliapäällikkökokous ja valmiuspäällikkökokous ovat pysyviä turvallisuusyhteistyöelimiä. Tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. 39

42 Miten Suomea puolustetaan? UUDISTUVA ALUEELLINEN PUOLUSTUS Suomen puolustusta ei ole rakennettu yksilöidyn vihollis- tai uhkakuvan mukaan. Sotilaallisen puolustuksen suunnittelussa käytetään uhkamalleja, jotka ovat: poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus, johon voi liittyä sotilaallisella voimalla uhkaaminen sekä sen rajoitettu käyttö ja sotilaallisen voiman käyttö, joka voi olla strateginen isku strategisella iskulla alkava hyökkäys alueiden valtaamiseksi Sotilaallisten uhkien torjumisessa puolustusratkaisuna on alueellinen puolustus, joka on mitoitettu ja sopeutettu oman alueen väestön, taloudellisten voimavarojen, olosuhteiden ja tarpeen mukaan. Puolustuksen suunnittelun painopiste on strategisen iskun ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa. Alueiden valtaamiseen pyrkivän hyökkäyksen torjuntaan valmistaudutaan, mutta torjuntakyvyn saavuttaminen vaatii aikaa. Lisäksi varaudutaan tukemaan muita viranomaisia erilaisissa häiriötilanteissa. Normaalioloissa puolustusvoimat valvoo valtakunnan aluetta torjuen mahdolliset alueellisen koskemattomuuden loukkaukset. Lisäksi ylläpidetään valmiutta tehostaa toimintaa ja kohottaa puolustusvoimien valmiutta tilanteen niin vaatiessa. Muille viranomaisille annetaan niiden tarvitsemaa tukea. Painostustilanteessa nostetaan johtamis- ja tiedustelujärjestelmien valmiutta ja valmistaudutaan perustamaan uhkan edellyttämät joukot. Sotilaallisen voiman käyttöön vastataan alueellisella puolustuksella, joka perustuu kaikkien puolustushaarojen alueellisiin ja operatiivisiin joukkoihin, puolustusvoimien yhteisiin suorituskykyihin sekä koko yhteiskunnan voimavaroihin. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot sekä sotilaallisen toiminnan kannalta tärkeät kohteet turvataan ja suojataan yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. Hyökkääjän pääsy valtakunnan toiminnan kannalta tärkeille alueille estetään, ja oman toiminnan kannalta tärkeät alueet pidetään kaikissa olosuhteissa. Hyökkäys torjutaan ja lyödään puolustushaarojen yhteisoperaationa. 40

43 VALVOTAAN!!!! SUOJATAAN PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISET SUORITUSKYVYT! PIDETÄÄN HALLUSSA!!! TORJUTAAN JA LYÖDÄÄN PAINOPISTESUUNNASSA! MAA-, MERI JA ILMAPUOLUSTUKSEN SUORITUSKYVYT KOKO YHTEISKUNNAN VOIMAVARAT Suomen sotilaallisen puolustamisen periaate Alueiden valtaamiseen pyrkivän maahyökkäyksen torjunta aloitetaan valtakunnan rajalta hidastaen ja kuluttaen hyökkääjää syvällä alueella alueellisten joukkojen taistelulla ja yhteisillä suorituskyvyillä kuten kauaskantoisella tulella. Hyökkäys torjutaan ja maahan tunkeutunut hyökkääjä lyödään maa-, meri- ja ilmavoimien yhteisoperaatioina puolustajalle edullisilla alueilla operatiivisilla joukoilla ja puolustushaarojen yhteisillä suorituskyvyillä. Ilmapuolustus torjuu ilmahyökkäykset kiistämällä hyökkääjän ilmanherruuden sekä tuottamalla sille tappioita. Hävittäjätorjunnalla ja ilmatorjunnalla suojataan valtakunnallisia kohteita, estetään puolustusjärjestelmän lamauttaminen sekä tuetaan muita puolustushaaroja suojaamalla niiden joukkoja. Meripuolustus turvaa meriyhteydet, torjuu mereltä suuntautuvat hyökkäykset sekä estää hyökkääjää vaikuttamasta mereltä valtakunnan ja puolustusvoimien kannalta tärkeille alueille. 41

44 Miten Suomea puolustetaan? PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMINEN Puolustusvoimia johtaa puolustusvoimain komentaja. Hän on sotilaskäskyasioissa suoraan tasavallan presidentin alainen. Puolustusvoimain komentaja on valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan asiantuntija valtakunnan puolustusta koskevissa asioissa. Hän päättää puolustusvoimien tehtävien toteuttamisesta ja voimavarojen käytöstä. Puolustusvoimain komentaja tekee sotilaallisen maanpuolustuksen strategiset päätökset ja käskee tehtävät puolustushaaroille. Puolustushaaroja ovat maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat. Pääesikunta on puolustusvoimain komentajan johtoesikunta. Puolustusvoimien yhteisoperaatiot suunnitellaan ja toimeenpannaan Pääesikunnassa. Pääesikunnassa koordinoidaan puolustusvoimien osalta eri viranomaisten toiminta ja kansainvälinen yhteistyö sotilaallisen maanpuolustuksen päämäärien saavuttamiseksi. Pääesikunta valmistelee puolustushaarojen, Maanpuolustuskorkeakoulun, alaisten laitosten ja palvelukeskusten suorituskykyvaatimukset sekä jakaa tai keskittää niiden toteuttamiseksi tarvittavat resurssit. Pääesikuntaa johtaa Pääesikunnan päällikkö. Puolustushaarakomentajat ovat puolustusvoimain komentajan alaisia. He vastaavat puolustushaaran valmiudesta, suorituskyvystä ja sen kehittämisestä sekä puolustushaaran operaatioiden suun- PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJA PÄÄESIKUNTA MAAVOIMAT ILMAVOIMAT MERIVOIMAT PUOLUSTUSHAAROJEN ALUEELLISET JOHTOPORTAAT PUOLUSTUSHAAROJEN PAIKALLISET JOHTOPORTAAT 42

45 nittelusta ja toimeenpanosta. Lisäksi he vastaavat puolustushaaran viranomaistehtävien hoitamisesta ja yhteistoiminnasta muiden viranomaisten kanssa valtakunnallisella ja alueellisella tasolla sekä puolustushaaran kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Puolustushaaraesikuntia ovat Maavoimien Esikunta, Merivoimien Esikunta ja Ilmavoimien Esikunta. Puolustushaaraesikunnat ovat puolustushaarakomentajien johtoesikuntia. Ne valmistelevat ja toimeenpanevat puolustushaarakomentajien päätökset ja käskyt. Operatiivinen sotilaslääni vastaa alueellisella tasolla alueensa maanpuolustuksen suunnittelusta ja toimeenpanosta, valmiuden ylläpidosta ja säätelystä, puolustusvalmistelujen yhteensovittamisesta alueen muiden toimijoiden kanssa sekä käskettyjen joukkojen perustamisesta. Operatiivisen sotilasläänin komentaja johtaa vastuualueellaan alueellisia sotilasläänejä sekä maavoimien joukko-osastoja ja sotilaslaitoksia. Alueellinen sotilaslääni on operatiivisen sotilasläänin alainen joukko. Se vastaa yhdessä aluetoimistojen kanssa asevelvollisuusasioiden hoitamisesta ja poikkeusolojen suunnittelusta operatiivisen sotilasläänin käskemin perustein. Hallinnolliseen asemaan liittyvä lain valmistelu käynnissä MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PÄÄESIKUNNAN ALAISET LAITOKSET JA PALVELUKESKUKSET 43

46 Miten Suomea puolustetaan? PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN VALMIUDEN SÄÄTELY Valmiuden säätelyllä tarkoitetaan puolustusjärjestelmän valmiuden joustavaa tehostamista, kohottamista tai alentamista. Valmiuden säätelyn päämääränä on, että puolustusvoimilla on käytettävissä tarpeen ja uhkan edellyttämät suorituskyvyt puolustusvoimien tehtäviin. Normaalioloissa puolustusvoimissa ylläpidetään jatkuvaa johtamis-, päivystys-, vartiointi ja valvontavalmiutta. Normaalioloissa puolustusvoimat: pitää johtamisjärjestelmän toimintakykyisenä tuottaa tiedustelulla ja valvonnalla ennakoivan päätöksenteon mahdollistavan tilannekuvan ja analyysit suojaa tärkeimmät sotilaskohteet tukee muita viranomaisia yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa valvoo ja turvaa alueellisen koskemattomuuden osallistuu käskettyihin kriisinhallintaoperaatioihin sekä täyttää joukkojen perustamisesta ja operatiivisesta käytettävyydestä käsketyt valmiusvaatimukset. Kriisin astse PUOLUSTUSVOIMIEN VALMIUDEN SÄÄTELY Joukkojen perustaminen ja ryhmittäminen Materiaalisen valmiuden kohottaminen Johtamisvalmiuden kohottaminen Valmiuslain ja muiden poikkeusvaltuuksien tai säädösmuutosten turvin PV:n omin toimenpitein 44 Aluevalvonnan tehostaminen Tunteja - Vuorokausia Olemassa olevin valtuuksin ja yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa Vuorokausia - Viikkoja

47 Puolustusvoimien valmiutta tehostetaan tarvittaessa puolustusvoimien alueellisen koskemattomuuden valvonta- ja turvaamistehtävien toteuttamiseksi. Puolustusvoimien valmiutta kohotetaan muiden turvallisuustilanteiden uhkien ennaltaehkäisemiseksi. Valmiuden kohottamisella tarkoitetaan puolustusjärjestelmän toimeenpanoa Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttamiseksi. Valmiuden laajamittainen kohottaminen edellyttää normaalista toiminnasta poikkeavia toimivaltuuksia sekä lisäresurssien käyttöön saamista. Puolustusvoimien valmiutta alennetaan tarpeen ja uhkan vähenemisen myötä. Uhkan ja valmiuden kehittyminen Normaaliolojen joukkorakennetta säädellään uhkaa vastaavasti käskytyserittäin. SIETO-joukoilla luodaan strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky. Joukkojen perustaminen ja erityisesti operatiivinen käyttö edellyttää lisäresursseja valmiuslain toimivaltuuksia. ALTO-joukoilla valmistaudutaan torjumaan alueiden valtaamiseen pyrkivä hyökkäys. Joukkojen ryhmittäminen ja operatiivinen käyttö edellyttävät puolustustilalain toimivaltuuksia. Puolustustaistelu! Tilanteen edellyttämän valmiuden saavuttaminen Puolustustilalain turvin SIETO-joukko = Strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan joukko. ALTO-joukko = Käytetään alueiden valtaamiseen tähtäävien hyökkäyksien torjuntaan. Lisävaltuutuksin Viikkoja - Kuukausia Aika 45

48 Miten Suomea puolustetaan? ASEVELVOLLISUUS Asepalvelukseen kuuluvat varusmiespalveluksen lisäksi reservin koulutustapahtumat, kuten esimerkiksi kertausharjoitukset. Lain mukaan asevelvollisuusaika alkaa sen vuoden alusta, jona mies täyttää 18 vuotta ja jatkuu sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus alkoi vuonna Varusmiespalvelus suoritetaan normaalisti kolmen kutsuntaa seuraavan vuoden kuluessa vuotiaana. Asevelvollinen voi hakea palveluksen aloittamisajankohdan ja paikan siirtoa esimerkiksi opiskelusyiden vuoksi. Palvelus on kuitenkin suoritettava 30 ikävuoden loppuun mennessä. Varusmiespalvelukseen astutaan maa-, meri- ja ilmavoimissa kahdessa saapumiserässä tammi- tai heinäkuussa. Varusmiespalvelus kestää 180, 270 tai 362 vuorokautta. Upseeriksi, aliupseeriksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutusaika on 362 vuorokautta. Miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin koulutettavien palvelusaika on 270 vuorokautta. Muihin miehistötehtäviin annetaan 180 vuorokauden koulutus. Varusmiesaikana asevelvolliset koulutetaan ja harjaannutetaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin. Näin luodaan edellytykset sodan varalta tarvittavien joukkokokonaisuuksien tuottamiselle. Tämä edellyttää yleistä asevelvollisuutta ja jokaisen asevelvollisen kouluttamista kykyjensä ja taipumustensa mukaisiin sodanajan tehtäviin. Noin 80 % ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen. Reserviläiskoulutusta toteutetaan reservin koulutustapahtumissa, Asevelvollisuusaika on 43 vuotta KUTSUNNAT 180 pv 270 pv 362 pv MIEHISTÖ RESERVISSÄ Kertausharjoituksia max. 40 pv tai 75 pv VARARESERVIN I LUOKKA VARUSMIES- PALVELUS UPSEERIT JA ALIUPSEERIT RESERVISSÄ Kertausharjoituksia max. 100 pv 46 VARARESERVIN III LUOKKA VARARESERVIN II LUOKKA Rauhan aikana palveluksesta vapautetut

49 Asevelvollisia koulutetaan koko maassa ja kaikissa olosuhteissa joita ovat kertausharjoitukset, puolustusvoimien vapaaehtoiset harjoitukset sekä esimerkiksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaalliset kurssit. Koulutuksella pyritään suunnitelmallisesti reservin osaamisen kehittämiseen puolustusvoimien tarpeista lähtien. Reservin upseeri ja aliupseeri voidaan käskeä kertausharjoituksiin 100, erikoiskoulutettu miehistö 75 ja muu miehistö 40 vuorokaudeksi. Tavoitteena on kouluttaa tärkeimmät sodanajan joukot viiden vuoden koulutusrytmillä. Vuosittain koulutetaan puolustusvoimien tarpeen mukaan noin reserviläistä. Kertausharjoituksia täydentävissä puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla koulutetaan lisäksi vuosittain noin henkilöä. Varusmiehillä ja reserviläisillä on oikeus maksuttomaan majoitukseen, muonitukseen, vaatetukseen, terveydenhuoltoon, muuhun ylläpitoon, taloudellisiin ja sosiaalisiin etuuksiin (mm. päivärahat ja matkat) sekä sosiaalineuvontaan (sosiaalikuraattorit).

50 Miten Suomea puolustetaan? VAPAAEHTOINEN MAANPUOLUSTUS Vapaaehtoinen maanpuolustus on viranomaisen ohjaamaa ja tukemaa toimintaa, jolla kehitetään hallinnonalojen sekä kansalaisten valmiutta selvitä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Puolustusvoimien tehtävänä on vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutukseen kuuluvien sotilaallisten tehtävien johto sekä muun toiminnan ohjaus, tukeminen ja valvonta. Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen välille on laadittu vuosittain tarkennettava kumppanuussopimus. Maanpuolustuskoulutusyhdistys on julkisoikeudellinen yhdistys, joka toimii valtakunnallisena vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistyöjärjestönä. Puolustusvoimat tilaa Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä vuosittain suunnitelman mukaisesti sotilaallisia kursseja, jotka kohdennetaan puolustusvoimien sodan ajan joukoille. Nämä kurssit ovat osallistujille maksuttomia. Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää myös kaikille avointa koulutusta, kuten sotilaallisia valmiuksia palvelevia kursseja sekä muita kursseja. Nämä kurssit ovat pääosin osallistujan itse maksettava. 48

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Puolustusvoimat Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Toimintaympäristö EU:n jäsen NATO:n jäsen Molempien jäsen SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 1 Miksi Puolustusvoimat? Sodat ja kriisit Euroopassa

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

5.1 Suomen. Sotilaallinen maanpuolustus. Perustana yleinen asevelvollisuus ja riittävä materiaali. Alueellinen puolustus

5.1 Suomen. Sotilaallinen maanpuolustus. Perustana yleinen asevelvollisuus ja riittävä materiaali. Alueellinen puolustus 5.1 Suomen puolustusratkaisu Sotilaallinen maanpuolustus Sotilaallisella maanpuolustuksella tarkoitetaan valtion itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamista

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013 Pääesikunta Logistiikkaosasto SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5. Inskomkapt Ilmo Suurnäkki Koulutus on kuljetusalan megatrendi Pääkirjoitus 1/2008 Puolustusvoimien vahva panos ja aktiivinen asenne kuljettajakoulutukseen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

KENTTÄOHJESÄÄNTÖ YLEINEN OSA PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN TOIMINNAN PERUSTEET

KENTTÄOHJESÄÄNTÖ YLEINEN OSA PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN TOIMINNAN PERUSTEET 1 KENTTÄOHJESÄÄNTÖ YLEINEN OSA PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN TOIMINNAN PERUSTEET 2008 2 Pääesikunta/Suunnitteluosasto Kansi ja kuvat: Janne Kopu/TKKK Taitto: Heidi Paananen/TKKK ISBN 978 951 25 1744 2 SAP 7610

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA Eversti Risto Kolstela Apulaiskomentaja Paikallispuolustuksen organisointi Vuorovaikutus yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa Henkilöstön rekrytointi Osasto 29.4.2015

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet Tavoitteena : 1. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen 2. Pysyvät kustannussäästöt Kiinteistömenot Henkilöstökulut Materiaalihankinnat

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

IT/ Logistiikkac. iikkajärje - Kuljetuks. Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen. tel

IT/ Logistiikkac. iikkajärje - Kuljetuks. Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen. tel PA Logistiikkac IT/ isto Lo iikkajärje - Kuljetuks tel Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen Ohjaa Pääesikunta sotetali^^ääistmu Logistiikkaosasto Y Materiaaliosasto Sotilaslääketieteen

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS TURVALLISUUSPOLITIIKAN PERUSTEET MAANPUOLUSTUKSEN YLEISJÄRJESTELYT

SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS TURVALLISUUSPOLITIIKAN PERUSTEET MAANPUOLUSTUKSEN YLEISJÄRJESTELYT SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS TURVALLISUUSPOLITIIKAN PERUSTEET MAANPUOLUSTUKSEN YLEISJÄRJESTELYT 2002 SISÄLLYSLUETTELO 04 Suomi ja suomalaiset 06 Turvallisuuspolitiikan perusteita 08 Maanpuolustuksen johto

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Yleinen asevelvollisuus

Yleinen asevelvollisuus Yleinen asevelvollisuus "Suomessa on käytössä miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jossa mahdollisimman suuri osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja joka tuottaa

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta 8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai turvattomammassa

Lisätiedot

Missä toimimme? Mitä teemme?

Missä toimimme? Mitä teemme? Missä toimimme? Mitä teemme? Maavoimien Materiaalilaitos on valtakunnallinen toimija, jonka kanssa asioidaan esikuntien kautta: Pohjois-Suomen Huoltorykmentin Esikunta Maavoimien Materiaalilaitos on Maavoimien

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen

Lisätiedot

Tampereen Reserviupseerit ry 80 v Klassillinen koulu 27.3.2010 Kenrm res Kalervo Sipi

Tampereen Reserviupseerit ry 80 v Klassillinen koulu 27.3.2010 Kenrm res Kalervo Sipi Tampereen Reserviupseerit ry 80 v Klassillinen koulu 27.3.2010 Kenrm res Kalervo Sipi Reserviupseeriyhdistyksen herra puheenjohtaja, kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat, hyvät miehet ja naiset, Tästä

Lisätiedot

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta.

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007 Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT 2003 Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen 30.10.2010 Aapo Cederberg Pääsihteeri KOKONAISMAANPUOLUSTUS Yhteistyö sota-aikana Vahva perinne PUOLUSTUSMINISTERIÖN TOIMIALA 1) Puolustuspolitiikka; 2) Sotilaallinen

Lisätiedot

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Suomen ulkopolitiikan hoito

Suomen ulkopolitiikan hoito Suomen ulkopolitiikan hoito "Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu?" hyvin hyvin huonosti huonosti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta

Lisätiedot

YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN MERKITYS SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN KANNALTA

YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN MERKITYS SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN KANNALTA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN MERKITYS SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN KANNALTA Esiupseerikurssin tutkielma Kapteeni Ville Kalliokoski Esiupseerikurssi 64 Maasotalinja Huhtikuu 2012

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Apulaisosastopäällikkö Eversti Timo Mustaniemi 10.04.2013 Esimerkkejä uutisoinnista Puolustusvoimat irtisanoo 1200 (kevät 2012) Puolustusvoimat irtisanoo

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

MAAVOIMAT 2015 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO I I I I I I. Maavoimien Esikunta Maavoimien esikuntapäällikkö Prkenr Petri Hulkko

MAAVOIMAT 2015 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO I I I I I I. Maavoimien Esikunta Maavoimien esikuntapäällikkö Prkenr Petri Hulkko MVM 2015 Ä-MN LLLNV 25.9. Maavoimien sikunta Prkenr Petri ulkko 0 PV uudistus maavoimissa 2015 Fundamentit: Koko maata puolustetaan Yleinen asevelvollisuus Liittoutumattomuus Lakiperusta: 1) Maanpuolustus

Lisätiedot

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan

Lisätiedot

Valtioneuvoston puolustuselonteko (vnk 5/2017)

Valtioneuvoston puolustuselonteko (vnk 5/2017) Pekka Visuri Helsinki 9.3.2017 LAUSUNTO Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle Valtioneuvoston puolustuselonteko 16.2.2017 (vnk 5/2017) Olen perehtynyt valtioneuvoston puolustusselontekoon 2017

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012)

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012) 1 (35) Valtiovarainministeriö Budjettiosasto PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012) Puolustusministeriö lähettää ohessa valtiovarainministeriölle

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan Puolustusvoimauudistuksen vaikutus reserviläistoimintaan AMPUMARADAT RAKENNEMUUTOKSESSA- seminaari, 8.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa Everstiluutnantti Tuomo Repo Koulutussektorin johtaja / Pääesikunnan

Lisätiedot

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma 19.11.2010 Sisällysluettelo Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa 2.3.2016 Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto 3.3.2016 2 VNS 2012

Lisätiedot

Puolustusvoimien hankintojen ohjaus, organisointi ja hankintavaltuudet

Puolustusvoimien hankintojen ohjaus, organisointi ja hankintavaltuudet Puolustusvoimien hankintojen ohjaus, organisointi ja hankintavaltuudet Valtion hankintapäivä, 9.2.2016 Puolustusvoimat / Jarno Riipinen Nimi Työ Osasto 10.2.2016 1 Esityksen sisältö Puolustusvoimien hankinnoista

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Suomen puolustusvoimat 1980-luvun alussa. Organisaatio oli lähes samanlainen kurssimme valmistumisen aikaan. Kirjasta Suomen puolustusvoimat ennen ja

Suomen puolustusvoimat 1980-luvun alussa. Organisaatio oli lähes samanlainen kurssimme valmistumisen aikaan. Kirjasta Suomen puolustusvoimat ennen ja Suomen puolustusvoimat 1980-luvun alussa. Organisaatio oli lähes samanlainen kurssimme valmistumisen aikaan. Kirjasta Suomen puolustusvoimat ennen ja nyt 131 Puolustusvoimien kalustoa paraatissa vuonna

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa 1 Turvallisuustilanteen kehittyminen maailmassa ja sen vaikutukset Suomen

Lisätiedot

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014 Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISEN STRATEGIA

YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISEN STRATEGIA YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISEN STRATEGIA Valtioneuvoston periaatepäätös 27.11.2003 4 SISÄLLYSLUETTELO VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISESTA

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Jäsenyys Natossa. "Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi?" Kyllä Ei osaa sanoa Ei Itä-Suomi/Oulu/Lappi

Jäsenyys Natossa. Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi? Kyllä Ei osaa sanoa Ei Itä-Suomi/Oulu/Lappi Jäsenyys Natossa "Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi?" Kuva Kyllä Ei osaa sanoa Ei Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

Turvallisuuskomitean toiminta 2015

Turvallisuuskomitean toiminta 2015 Turvallisuuskomitean toiminta 2015 HaV 1.3.2016 Yleissihteeri Tatu Mikkola Turvallisuuskomitea tehtävät ja kokoonpano Pysyvä asiantuntija VIJOHT Mantila VNK PÄÄLL Kaukanen RVL Poliisiylijohtaja Kolehmainen

Lisätiedot

Turvallisuuskomitean puheenvuoro

Turvallisuuskomitean puheenvuoro Turvallisuuskomitean puheenvuoro V Kansallinen turvallisuustutkimuksen seminaari 20.10.2015 Turvallisuuskomitean sihteeristö Yleissihteeri Tatu Mikkola Kokonaisturvallisuus Public Private Partnerships

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminta Lapissa Alueellisen maanpuolustuskurssin jatkokurssi Rovaniemi 24.11.2016 Lapin KOTU -yksikön päällikkö Antti Tölli Mikä on MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys

Lisätiedot

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen

Lisätiedot

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus

Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen 4.4.2017 Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus Sotilaallinen huoltovarmuus puolustusselonteossa Puolustusselonteossa esitetty sotilaallisen huoltovarmuuden

Lisätiedot

Selonteko selväksi. Puolustusvoimien rakennemuutos

Selonteko selväksi. Puolustusvoimien rakennemuutos Selonteko selväksi Puolustusvoimien rakennemuutos Sisällys Mukana muutoksessa Puolustusvoimain komentajan amiraali Juhani Kaskealan tervehdys henkilöstölle... 4 Perusteet Miten rahat saadaan riittämään?

Lisätiedot

Pääesikunta Lausunto 1 (6) Henkilöstöosasto HELSINKI AH22100 20.10.2011 3563/55.99/2011

Pääesikunta Lausunto 1 (6) Henkilöstöosasto HELSINKI AH22100 20.10.2011 3563/55.99/2011 Pääesikunta Lausunto 1 (6) HELSINKI 20.10.2011 3563/55.99/2011 Poliisihallituksen asiakirja numero 2020/2011/3470 PÄÄESIKUNNAN HENKILÖSTÖOSASTON LAUSUNTO ASIASSA: VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUS- JA RESERVILÄISTOIMINNAN

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 23. Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 177 887 000 euroa.

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012. Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg

Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012. Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg 25. syyskuuta 2012 1 Sisältö Logistiikkajärjestelmä Miksi muutos Mitä

Lisätiedot

Maavoimien materiaalilaitos

Maavoimien materiaalilaitos Maavoimien materiaalilaitos Missä toimimme? Maavoimien materiaalilaitos on valtakunnallinen toimija. Pohjois-Suomen huoltorykmentin esikunta OULU Räjähdekeskus ÄHTÄRI Maavoimien materiaalilaitoksen esikunta

Lisätiedot

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta 10.2.2017 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström Laki puolustusvoimista 2 Puolustusvoimien tehtävät Puolustusvoimien tehtävänä on: 1) Suomen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta

Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta 15.7.2010 Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta Sisältö 1. Johdanto 2 2. Suomen armeija 2020 3 2. 1. Vapaaehtoinen asepalvelus 3 2. 2. Uskottava vaihtoehto 2 2.3. Maavoimat 4 2.4. Merivoimat

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA 1 Sisällysluettelo Viestinnän strateginen rooli...1 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot...1

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin Nuoret: - 35 vuotiaat Keski-ikäiset: 36 60 vuotiaat Seniorit: yli 60 vuotiaat Taustatiedot

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Pääesikunta Muistio 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI

Pääesikunta Muistio 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI Pääesikunta Muistio 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI Pääesikunta Logistiikkaosasto PE LOGOS PL 919 00131 HELSINKI PUOLUSTUSVOIMIEN INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN 1 Asia Puolustusvaliokunta on pyytänyt Puolustusvoimia

Lisätiedot

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen strategia

Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen strategia Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen strategia 1 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, 00131 HELSINKI www.defmin.fi Kuvalähteet: Puolustusvoimat, Sisäasiainministeriö, Helsingin pelastuslaitos Taitto:

Lisätiedot