Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Transkriptio

1 Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1

2 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät Asian- ja palvelujenhallinta Sähköinen hallinto Tietoverkot Tietovarannot 2

3 Sähköisen asioinnin tavoitetiloja Kohti hallittua murrosta - julkiset palvelut uudella vuosituhannella: Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelma , Vuoteen 2006 ulottuva visio on esitetty ns. visiokarttana, jossa on kuvattu tavoiteltava hallinnon rooli ja tehtävät tietoyhteiskunnassa sekä sitä täsmentävät kriittiset reunaehdot. Julkinen hallinto tietoyhteiskunnassa -visio on seuraava: Mahdollistamalla helppokäyttöiset ja turvalliset palvelut myös tietoverkon kautta julkinen hallinto osaltaan vähentää asiakkaiden vaivannäköä ja kustannuksia sekä parantaa näiden vaikutusmahdollisuuksia tukee yritysten kilpailukykyä. Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin strategia ja kehittämissuunnitelmia (VM 11a/2005): Strategian visiona on, että vuonna 2010 sekä valtion laitokset että kunnat ovat vieneet asiointipalvelunsa yleisesti verkkoon. Palvelujen kehittäminen perustuu toiminnan uudelleensuunnitteluun, jossa on otettu huomioon tietoja viestintätekniikan antamat mahdollisuudet uudistaa palveluprosessi ja määritellä uudet sähköiset palvelutarpeet. Sähköisen asioinnin kehittämisellä on saatu aikaan tuottavuutta sekä asiakasvaikuttavuutta. Kunnat ja valtion laitokset pystyvät tuottamaan asiointipalvelunsa nykyistä vähemmällä henkilötyömäärällä tieto- ja viestintätekniikan avulla. SADe-hankkeen loppuraportti (VM 3/2009): Suomessa on verkottunut julkinen hallinto, jossa hallinnon palvelut ovat monikanavaisesti saatavissa ja helposti löydettävissä kansalaisen elämäntilannetta ja yrityksen elinkaaren vaihetta tukevina. Kansalaiselle ja yritykselle julkinen hallinto näkyy yhtenä ja yhtenäisenä kokonaisuutena. Julkisen hallinnon ICT-strategia (VM luonnos, syksy 2012): Visio 2020: Käyttäjän tarvitsemat palvelut ja tiedot saatavilla ja käytettävissä helposti ja turvallisesti. Julkisen hallinnon organisaatioiden, yritysten ja käyttäjien yhteistyöllä kehityksen kärkeen Vision ytimessä on lupaus siitä, että palvelut ja tieto vastaavat käyttäjien tarpeita. Palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto perustuvat käyttäjäkeskeiseen toimintamalliin, jossa palvelut ja niihin liittyvät tietojärjestelmät suunnitellaan käyttäjien tarpeista lähtien. Palvelujen kehittämisessä ennakoidaan käyttäjien tarpeita esimerkiksi seuraamalla kehitystä muilla aloilla ja muissa maissa. 3

4 Lisäarvo asiakkaalle Suunnitelmallisuuden tarve (e-strategia) Asiakaslähtöinen verkkopalvelukulttuuri (e-hallinto) Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen Integrointi taustajärjestelmiin Verkkodemokratia -osallistuminen Asiakaslähtöiset verkkopalv. Vuorovaikutteinen verkkoasiointi ja -palvelut Osaamisen tarve Vastuutuksen ja organisoinnin tarve Lomakkeet verkossa Kysely-/palaute sähköpostilla Tiedottava verkkopalvelu ja hakumahdollisuudet Läsnäolo (oma www-sivu) verkossa Aika Tiedotus Vuorovaikutus Asiointi Integrointi Muutos 4 Alkuperäinen lähde muokattuna: Juna vislas jo pois! Juna-hankkeen matkaraportti

5 Kehittämiskohteita Toimintalähtöinen kuntien kokonaisarkkitehtuurin hallinta Suppea kokonaisarkkitehtuurikuvausten koostaminen valtakunnalliseen palveluun Vastuiden määrittely pitemmälle aikavälille Järjestämisvastuu Palveluntuotantovastuu Sähköiset palvelut Muu palvelut Tiedonhallinnan vastuut Valtakunnallinen rekisterinpito Velvoittava tietojen hyödyntämis- ja käyttövelvollisuus Velvoittava tietojen tuotantovelvollisuus Kuntien tiedonhallinta ja toimintamallit 2000-luvulle Tiedottamisvelvollisuus pääasiallisesti tietoverkossa pakollinen Osallistumismahdollisuuksien parantaminen tietoverkon välityksellä Kuntien sisäinen päätöksenteko ja tiedonhallinta sähköiseksi 5

6 Selvitystyö kuntien sähköisestä hallinnosta Selvitystyön perusteella esitettiin, että 1. Kunnan asukkaat voivat tehdä aloitteita tietoverkon välityksellä; 2. Kunnallinen neuvoa-antava kansanäänestys voidaan toteuttaa tietoverkossa; 3. Kuntien tiedotusvelvollisuutta tietoverkossa lisätään; 4. Kunnan toimielimien toiminta mahdollistetaan ajasta ja paikasta riippumattomaksi sähköisiä menettelyjä ja tietoverkkoa hyödyntämällä; 5. Kunnan asiakirjahallinnon menettelytapoja ja käsitteistöä uudistetaan sekä pöytäkirjan käsitteestä luovutaan; 6. Valtion, kuntien ja kuntayhtymien sähköisten palveluiden tuotantovastuita selkiytetään ja vahvistetaan, jotta kaikilla kuntien asukkailla olisi yhdenmukainen oikeus käyttää sähköisiä palveluita; 7. Valtion ja kuntien tiedonhallinnan vastuut linjataan ja selkiytetään yhteentoimivuuden edistämiseksi; 8. Kunnat ja valtio linjaavat tiedontuottamisvastuut ja -tarpeet yhdenmukaiseksi kuntien tietojohtamista kehittävällä ja tehostavalla tavalla; 9. Kuntien tietohallinnon ja asiakirjahallinnon avustavien tehtävien ulkoistamista koskevaa sääntelyä tarkennetaan vastaamaan perustuslain 124 :n vaatimuksia; 10. Kunnat sitoutetaan turvaamaan tietojenkäsittely- ja tiedonhallintaprosessit tietoturvaa koskevaa sääntelyä kehittämällä. 6

7 Yhteenveto Visioista ei ole puutetta; Teknologiaakin on kiitettävästi, vaikka kilpailu julkisen hallinnon markkinassa ei toimikaan kaikilla toimialoilla mm. yhteentoimivuusongelmien ja sopimusoikeudellisten heikkouksien vuoksi; Toimintatavat on pinttyneitä ja perustuvat vuosisataiseen perinteeseen; Uskallus ja tahtotila puuttuvat tuloksellisuus? Kehityksen lyhytjänteisyys; Nurkkakuntaisuus = kunnallinen itsehallinto sähköisen hallinnon kehittämisessä; Rahoitusmallit; Julkishallintovetoinen kehittäminen Tarvitaanko Suomeen yli hallituskauden ulottuva tietoyhteiskuntasopimus? 7

8 Kiitos! 8