Maavoimien johtamisen kehittäminen järjestelmillä ja palveluilla

Transkriptio

1 8 Everstiluutnantti Heikki Lagus toimii apulaisosastopäällikkönämaavoimien Esikunnan johtamisjärjestelmäosastolla. Everstiluutnantti Mika Seppä toimii sektorijohtajana Maavoimien Esikunnan johtamisjärjestelmäosastolla. TEKSTI: HEIKKI LAGUS JA MIKA SEPPÄ KUVAT: MAAVOIMIEN ESIKUNTA JA KARJALAN PRIKAATI Maavoimien johtamisen kehittäminen järjestelmillä ja palveluilla Eversti Juha Mattila paalutti Viestimies-lehden numerossa 1/2010 maavoimien johtamisjärjestelmän kehittämislinjoja. Maavoimien johtamisjärjestelmän muutos toteutetaan kahdella operaatiolinjalla. Ensimmäinen näistä aikautuu vuosille ja toinen vuosille Tavoitteena on mahdollistaa uusi tapa johtaa sekä suorituskyvyn käyttöä, kehittämistä että hallintoa erityisesti tietopääomaa rikastamalla ja tiedon käyttöä tehostamalla. Kehitystyötä osaamisen ja johtamiskulttuurin muutoksen ehdoilla MATI-järjestelmän tilannekuva muodostuu alajohtoportaiden lähettämistä omaa toimintaa koskevista johtamissanomista ja vihollisen toimintaa koskevista pikailmoituksista (JOHLA-sovellus). Johtamisjärjestelmän suorituskyvyn kriittisiä tekijöitä ovat toimintatapa, tieto ja väline. Johtamisjärjestelmä on johtajan apuväline, joka tukee hänen ponnistelujaan käytössään olevien resurssien ohjaamisessa tavoitteen edellyttämän vaikutuksen aikaansaamiseksi. Johtamisjärjestelmän kehittämisessä havaintona on ollut, että useissa tapauksissa sinänsä käyttökelpoisen johtamisvälineen suorituskyky on jäänyt vajaaksi johtuen joko toimintatapamallin muuttumattomuudesta, tietoaineiston hallinnan puutteista tai välineen jalkauttamisen epäonnistumisesta. Näihin kokemuksiin perustuen maavoimien johtamista kehitetään tasapainottamalla sekä toimintatavan, tiedon käytön että johtamisvälineen muutosta suhteessa johdettavien osaamisen ja johtamiskulttuurin muutokseen. Jo useita vuosia on tunnistettu, että se joka hallitsee informaatioavaruutta, menestyy myös mahdollisessa kriisitilanteessa. Johtamisen kannalta informaatioylivoiman saavuttaminen mahdollistetaan siten, että parannetaan oman joukon kontrollikykyä, vähennetään ympäristön muutoksista ja muiden toiminnasta johtuvaa kitkaa sekä kavennetaan vastustajan mahdollisuuksia toimia ennakoimattomasti parantamalla omaa vaihtoehtosuunnittelua. Edellä kuvatun kehityksen perusta on maavoimien ja sitä tukevien organisaatioiden johtamispaikkojen läpi ulottuvat prosessit, johtamisen ohjeistus, fyysiset johtamispaikkarakenteet, tiedonvaihto- ja käsittelykyky (tiedonhallinta) sekä osaaminen.

2 9 Lähtökohtina yhtenäiset prosessit ja tiedonhallinnan normit Maavoimien suorituskyvyn käytön tärkeimpiä prosesseja ovat tilannekuvan muodostaminen, tulenkäytön johtaminen, toimeenpanon johtaminen, operatiivinen suunnittelu ja tukijärjestelmien johtaminen. Toimintatapaan kuuluva johtamisen organisointi esikunta- ja johtamispaikkarakenteiksi toteutetaan kansainvälisistäkin ympäristöistä tutuksi tulleella keskusrakenteella. Näistä keskuksista muodostetaan tehtävän tai roolin mukaisia komentopaikkoja. Johtamisen taistelunkestävyys edellyttää kykyä hajauttaa esikunta useaan johtamispaikkaan, jolloin keskusten keskinäisen toiminnan tulee olla saumatonta ja selvää pitkienkin fyysisten etäisyyksien yli. Informaation hallinta toteutetaan parantamalla oman joukon kontrollikykyä, vähentämällä ympäristön muutoksista ja muiden toiminnasta johtuvaa kitkaa sekä parantamalla omaa vaihtoehtosuunnittelua, jolla kavennetaan vastustajan mahdollisuuksia toimia meidän kannalta ennakoimattomasti. Edellä kuvatun kehityksen perusta on maavoimien ja sitä tukevien organisaatioiden johtamispaikkojen läpi ulottuvat prosessit ja tiedonhallinnan normit. Prosessikuvaukset, tiedonhallinnan normisto ja välineiden käyttöohjeen yhdistyvät maavoimat kattavassa ohjeessa, jonka avulla johtamisen suorituskykyä kehitetään noin puolentoista vuoden sykleissä. Suorituskyvyn tasoa mitataan vuosittain sekä operatiivisissa että joukkoharjoituksissa. Maavoimien esikunnan käskemänä MATI-järjestelmän käyttö laajennettiin kuluvan vuoden toukokuussa normaaliaikaiseen perusyksikkökäyttöön. Tavoitteena on parantaa maavoimien johtamisjärjestelmien käytön osaamista kaikilla organisaatiotasoilla. Ensimmäisellä operaatiolinjalla saavutetaan Maavoimien esikunnasta komppanian komentopaikalle tehtävätaktiikan ja taistelun johtamisen perustaso, joka mahdollistaa tyydyttävästi uuden taktiikan ja joukkojen johtamisen sekä tietopääoman kartuttamisen. Kehittämisen painopiste on suunnittelun laadun parantaminen läpi maapuolustuksen verkoston toimimalla yhteisen suunnitteluprosessin mukaisesti. Toisella operaatiolinjalla toimintatavan kehittämistä jatketaan toimeenpanon johtamisen prosessin terävöittämisellä ja prosessien välisten yhtymäkohtien selkeyttämisellä, uusia mahdollisuuksia avaavilla johtamisen välineillä, rikkaammalla tietopääomalla sekä ulottamalla sovelluksin tuettu johtaminen joukkueen sisälle. MATI2 - perusta tietojärjestelmien kehittämiselle Maavoimilla on hyvin toimivat perustietojärjestelmät, kuten Maavoimien tietojärjestelmä (MATI). Perustietojärjestelmiä täydennetään sekä aselajien johtamislaitteilla että integroidun johtamisen yhteisillä puolustusvoimat tasoisilla palveluilla (integroidut palvelut). Perustietojärjestelmien elinjakson jatkaminen vuoteen 2015 edellyttää vielä yhden päivityksen toteuttamisen vuosien aikana. Ajantasaistamisen lisäksi vanhoja sovelluksia voidaan täydentää toisen operaatiolinjan tuottamilla ensimmäisillä palveluilla (esim. tilannekuvapalvelu), jotka mahdollistavat toimintamallin muutoksen vauhdittamisen. Päivittämisen lisäksi maavoimien tietojärjestelmät on levitettävä kaikkiin joukkoihin, jotta käyttäjäkuntaa voidaan nykyisestä merkittävästi laajentaa kohti tavoitetilaa. Tavoitteena on, että kaikki reserviläiset, varusmiehet ja henkilökunta osaavat käyttää järjestelmiä johtamisensa tukena päivittäisessä toiminnassa (suunnittelu, toimeenpano, tilannekuva). Kehittämisen erityinen painopiste on jääkärikomppanian taistelun johtamisen tukemisessa MATI- taistelujohtojärjestelmällä. Oman ja muiden taistelukentällä vaikuttavien paikan näkeminen, vihollistilanteen hallinta ja tehtävien toteuttaminen vähentävät komppanian sisäistä kitkaa ja antavat mahdollisuuden kokeilla uusia taistelutekniikoita. Selustan perusyksiköiden johtamista tuetaan viranomaisverkon (VIRVE) radioilla ja paikkatietoa sekä tehtävähallintaa tukevalla kenttäjohtamisjärjestelmällä (mm. VIKE = Viranomaiskenttäjohtamisjärjestelmä). Toisella operaatiolinjalla korvataan merkittävä osa maapuolustuksen taktisen johtamisen nykyisistä tietojärjestelmistä tarjoamalla kiinteissä johtamispaikoissa integroidussa ympäristössä MATI2- ja integroituja palveluita sekä tukemalla liikkuvien joukkojen taistelua MATI2-järjestelmällä. MATI2 muodostaa perustan kaikkien maapuolustuksen aselajien ja toimialojen tietojen käsittelylle ylimmistä esikunnista ryhmänjohtajalle saakka. Komppanian taistelujohtojärjestelmä korvataan myös 2014 jälkeen MATI2-taistelunjohtojärjestelmällä. Ulkomaan operaatioissa jatketaan tarvittaessa kansainvälisesti yhteensopivammalla taistelujohtojärjestelmällä, kuin kotimaan operaatioissa. Turvallisuusviranomaisia tukevien

3 10 sekä selustassa toimivien yksiköiden kenttäjohtamisjärjestelmä sovitetaan yhteen tuettavan viranomaisen (poliisi tai pelastus) kenttäjohtamisen kanssa tai se voi olla esimerkiksi kunnossapitotyönjohtojärjestelmä. Taktisen johtamisen tarpeet tyydytetään MATI2- ja integroiduilla palveluilla integroidussa ympäristössä. Tietoliikenteen kehittäminen laajentaa IP-teknologian käyttöä Ensimmäisen operaatiolinjan tavoitteena on tehostaa maapuolustuksen sanomaliikenteen käyttöä tiedustelun, tulenkäytön ja tukitoimintojen johtamisessa. Osa piirikytkentäisestä tietoliikennekapasiteetista muutetaan pakettikytkentäiseksi (tactical IP), joka mahdollistaa IP-protokollaan perustuvan tietoliikenteen pataljoonan komentopaikalta ylempiin johtoportaisiin. Tavoitteena on myös yhdistää maavoimien joukot toisiinsa ja puolustusvoimien verkkoon Maavoimien IP -pakettiverkolla. Sanomaverkon keskukset ja päätelaitteet päivitetään uudella koordinaatistolla, jotta laitteiston elinkaari jatkuisi yli vuoden Yhteistoiminnassa Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) kanssa yhdenmukaistetaan maajoukkojen liittyminen palvelu- ja järjestelmäliityntäpisteisiin sekä maastojakamoihin. Näillä tietoliikennepäivityksillä luodaan mahdollisuus käynnistää tietopääoman kasvattaminen sanomavälitteisten ja pakettivälitteisten tietoliikennepalveluiden tarjoamiselle ja käytölle. Samalla mahdollistetaan tietojärjestelmien käytön levittäminen komppanian ja joukkueen tasolle. Osaamisen kartuttamisen lisäksi varmistetaan kyky muuttaa joustavasti taistelujaotuksia ja parannetaan tiedustelun, tulenkäytön ja huollon tietoliikennepalveluita. Selustan joukkojen ja johtoportaiden kykyä käyttää integroituja palveluita parannetaan palveluliityntäpisteiden monikanavaisuuden (laajakaista lanka, laajakaista langaton, kapeakaista langaton) avulla. Toisella operaatiolinjalla otetaan käyttöön uusi sanomavälitysjärjestelmä, joka yhdistää palveluna maapuolustuksen joukot tulenjohtajista kumppaneihin Tilannekuvan ylläpidon lisäksi MATI-järjestelmässä asiakirjat julkaistaan SUSI- NET-suunnittelutyökalulla vakioitua kansiorakennetta noudattaen. Julkaisun yhteydessä asiakirja myös arkistoidaan. ja jääkäriryhmästä ylimpään esikuntaan. Sanomavälityksen rinnalle toteutetaan kaksi muuta tietoliikennevälinettä: datavälitys IP-protokollalla ja puhepalvelu. Datavälitys aloitetaan joukkuetasolta yhtenäisenä verkkona ulottuen ylimpien esikuntien tasolle ja puhepalvelu toteutetaan sekä radio-, puhelin- että MATIpäätelaiteperusteisesti siellä, missä puhejohtamisella saavutetaan eniten suorituskykyä. Suuremmilla joukoilla on kenttäviestiverkon runko, johon kyetään liittämään vaihtelevia määriä alistettavia tai tukevia joukkoja. Usean suuremman joukon muodostaman kokonaisuuden tietoliikenne toteutetaan alueellisen johtoportaan liityntäverkolla, joka korvaa nykyiset YVI1- ja YVI2-järjestelmät. Kaikki muut joukot liittyvät päätelaitteillaan puolustusvoimien viestintäverkon (PVVV) palveluliittymistä integroituihin palveluihin. Tuoretuote-malli ajantasaisen ylläpidon takuumiehenä Järjestelmäsolmujen ja päätelaitteiden monimutkaisuus, aiempaa suurempi riippuvuus kaupallisista sovelluksista ja yhteentoimivuuden vaatimukset edellyttävät teknisen ylläpito- ja hallintatoiminnan uudelleen järjestämistä. Laitteiden ja ohjelmistojen ylläpito järjestetään ns. tuoretuote-mallilla, jossa kaikkien laitteiden sovellusten päivityskierto on vähintään kerran kuukaudessa ja eräiden tietoturvallisuuspalveluiden evästäminen toteutetaan päivittäin. Tuoretuoteylläpito edellyttää järjestelmien ja päätelaitteiden säilyttämistä verkkoyhteydessä eli verkkovarastossa, jotta automaattiset versiojakelut kyetään toteuttamaan tuhansien konfiguraatiokohteiden muodostamassa verkostossa ajantasaisesti. Verkkovarastoinnin lisäksi edellytetään sovellusvastuussa olevilta rauhan ajan joukkoosastoilta kykyä hallita versioita, testata niiden yhteensopivuus ja paketoida sovelluspäivitykset jakelupaketeiksi. Ylläpitovastuu jaetaan Maavoimien Materiaalilaitoksen (MAAVMATL), joukkoosastojen ja maavoimien keskitetyn ylläpito-organisaation kesken. Ylläpitoa johtavat tuotantopäälliköt ja järjestelmäpäälliköt Maavoimien Esikunnassa. Järjestelmien tapahtumahallinta toteutetaan ITIL-prosessien mukaisesti yhdessä PVJJK:n kanssa. Maavoimien järjestelmähallintahenkilöstö keskittyy ongelma-, muutos- ja konfiguraatiohallintaan. Henkilöstö hajautetaan maavoimien joukkoihin ja johtamispaikoille, mutta se muodostaa samalla virtuaalisesti Maavoimien verkko-operoinnin keskuksen, säilyttäen kyvyn toimia sekä yhdessä maavoimina että itsenäisinä joukkoina. Uusien solmujen ja päätelaitteiden käyttöönotto toteutetaan yhdessä PVJJK:n esiasennuspisteiden tai

4 11 MAAVMATL:n toimittajaverkoston kanssa. MATI-päätelaitteiden elinjakso vakautetaan 2-7 vuoden pituisiin jaksoihin, jolloin keskimäärin 20 prosenttia maavoimien päätelaitteista uusitaan vuosittain. Ohjausta yli organisaatiorajojen Ensimmäisellä operaatiolinjalla tasapainotetaan nykyisin käytössä olevilla välineillä ja palveluilla johtamisen toimintatapamallia ja tiedonkäyttökulttuuria siten, että kokonaisuudella kyetään turvaamaan johtamistoiminta maavoimien muutoskauden yli. Muutos toteutetaan suorituskyvyn käytön johtamisen (tehtävätaktiikka ja taistelun johtaminen) alueella ohjaamalla johtamisen prosessien kehittämistä maapuolustuksen organisaatiorajat ylittävällä johtamisen ohjeella (MAAVJOH- TO). Tiedon käyttöä tehostetaan yhdenmukaistamalla käsitteitä, luonnoksia, välituloksia ja dokumentteja sekä näiden säilyttämistä ja käsittelyä. Toimintatapojen kehittämisen ja prosessinomaisen kuvaamisen tavoitteena on ennen kaikkea johtamisen taistelunkestävyyden parantaminen. Taistelunkestävään ja tehokkaaseen johtamiseen liittyvät seuraavat kyvykkyydet: 1. Kyky johtamispaikkojen hajauttamiseen, siirtämiseen ja liikkeestä johtamiseen. 2. Kyky eri johtamistasojen rinnakkaiseen toimintaan (prosessointikyky) ja tietojen käsittelyyn, jolla nopeutetaan johtamistoimintaa sekä parannetaan johtamisessa tarvittavan tiedon käytettävyyttä (hajautunut tieto - osaaminen). 3. Kyky tehostaa esikuntahenkilöstön kokemuksen ja järjestelmissä olevien tietojen käyttöä vähentämällä rutiinitietojen käsittelyn osuutta (automatisointi) ja lisäämällä lisäarvoa tuottavien analyysija vuorovaikutustilanteiden määrää. 4. Kyky johtaa alati muuttuvan organisaation toimintaa ja mahdollistaa usean eri operaation tai operaatiosuunnan toiminnan johtaminen. Prosessien kuvaamisessa on lähtökohtaisesti hyödynnetty muualla käytössä olevia, erityisesti kansainvälisissä tehtävissä käytettyjä prosesseja. Tällä tavalla toimimalla varmistetaan myös Kehittämisen erityinen painopiste on jääkärikomppanian taistelun johtamisen tukemisessa MATI-taistelujohtojärjestelmällä, jossa tavoitteena on mahdollistaa parantuneella paikkatiedolla ja tilanteenhallinnalla uusien taistelutekniikoiden käyttöönotto. kansainvälinen yhteensopivuus tarvittavilta osin. Keskeisimpänä puutteena muualta saaduissa prosessikuvauksissa on eri toimintaketjun vaiheisiin liittyvän tai tarvittavan tiedon ja sen käsittelyn kuvaaminen. Johtamista tukevien järjestelmien kehittämisen kannalta juuri toiminnan eri vaiheissa tarvittava ja tuotettava tieto (input, output) on kuitenkin keskeisessä asemassa. Näin ollen pelkkä tekemisen kuvaaminen työjärjestyksen kaltaisesti ei riitä, mutta se on hyvä lähtökohta. Toiminnan vaiheiden ja eri vaiheissa tuotetun ja tarvitun tiedon kuvaaminen antaa perusteet työtä tukevien työkalujen kehittämiselle. Kun vaiheet ja niissä tarvittavat tiedot on kuvattu, voidaan pohtia edelleen, mitä vaiheeseen liittyvistä toiminnoista voitaisiin kokonaan tai ainakin osittain automatisoida. Toisaalta voidaan pohtia sitä, millä välineellä tai millaisella tietojärjestelmäsovelluksella työvaiheeseen liittyvää tehtävää (tekemistä) voitaisiin tukea. Lopputuloksena syntyy päätös tarvittavasta sovelluksesta tai perusteita kehityksessä olevalle sovellukselle. Toiminnan johtamista kumppanien ja toimittajien verkostossa Maavoimien toimintojen erikoistuminen, kumppanoituminen ja ostopalveluiden lisääntyminen edellyttävät johtamisen prosessien, tietojen ja välineiden ulottamista pitkälle toimittajaverkoston käyttöön. Tämä tarkoittaa erityisesti logistiikkatietojärjestelmien (PVSAP), asianhallinnan ja tiedotuksen välineiden liittämistä organisaatioiden välisen sähköisen viestinnän verkkoihin. Näissä muun muassa tilaus, vahvistus, toimitustieto ja lasku kulkevat digitaalisesti. Samoin asiakirjat, järjestelmien yksilötiedot, ohjeet ja ratkaisukannat ovat kaikkien käytössä ja eri organisaatioiden osaajat voivat vaivattomasti keskustella keskenään ongelman ääressä, rikastaa osaamistaan ja kehittää uusia tapoja tehdä työtä. Tiedotusportaalien välityksellä toimialojen, prosessien ja varuskuntien tapahtumat ovat eri organisaatioiden tiedossa. Haasteellisinta on sovittaa yhteen toimittajaverkoston eri tulosyksiköiden sekä yritysten tavoitteet ja tarpeet siten, että yhteinen toiminta koetaan kaikkia osapuolia tyydyttäväksi. Linjaorganisaation tehtävä-, kehys- tai tulosjohtaminen ei yksin riitä verkosto-organisaation johtamisessa, vaan tulostavoitteista ja resurssien käytöstä on kyettävä sopimaan nykyistä joustavammin horisontaalisesti verkoston eri toimijoiden kesken. Toisella operaatiolinjalla toiminnanohjauksen järjestelmien on tuettava toimin-

5 12 tasuunnitelman laatimista ja neuvotteluja yhteistoimintasuhteessa olevien organisaatioiden ja yritysten kesken. Samalla tavoitteen tai tehtävän toteuttamisen johtamista tuetaan organisaatiot ylittävällä työnjohtoprosessilla, jolloin seurannan edellyttämät tiedot muodostetaan automaattisesti toiminnan- ja työnohjauksen välineissä. Johtamisen vastuunkantajat avainasemassa Maavoimat osallistuu puolustusvoimat tasoiseen tietojärjestelmä-, tiedonsiirto-, tiedonhallinta- ja toimintatapakehittämistyöhön, kuten muutkin puolustushaarat ja kehittää samalla vastuullaan olevia kokonaisuuden osia. Työ on jatkuvaa ja vaatii aikaa. Jotta johtamisjärjestelmäalan henkilöstöllä olisi tarvittavat perusteet toteuttaa kehitystyötä, edellyttää se johtamisesta vastuussa olevien henkilöiden panosta kaikilla johtamisen tasoilla. Erityisesti toimintatavan tai prosessien kuvaamiseen panos- Prosessien kuvaamisella on keskeinen rooli johtamista tukevien järjestelmien ja palveluiden kehittämisessä. Lähtökohtana on toimintalähtöinen ajattelu ja sen kuvaaminen prosesseiksi, joista johdetaan myös teknologiatukitarpeet sekä prosessien tarvitsema informaatioympäristö. taminen antaa meille mahdollisuuden toteuttaa ja hankkia juuri sellaisia tietojärjestelmiä, sovelluksia ja palveluita, kuin käyttäjä itse todella haluaa.