Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 5/2016

Transkriptio

1 SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Riina Heinimäki MUISTIO 1(9) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 5/2016 Aika Torstaina klo Paikka Energiateollisuus ry, Fredrikinkatu B 5 krs., Helsinki Osallistujat Jari Rusanen, pj Loiste Sähköverkko Oy Minna Arffman Fingrid Oyj Matti Hirvonen Tampereen sähkölaitos Tiina Sandell Elenia Oy Pia Laakkonen Lappeenrannan Energia Oy Minna Riihiluoma Turku Energia Oy Elina Säiläkivi Caruna Oy Tomi Turunen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Satu Vesaniemi Helen Oy Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy Riina Heinimäki, siht. Energiateollisuus ry Ina Lehto Energiateollisuus ry Este Markus Piispanen Energiateollisuus ry 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Esityslistan hyväksyminen Lisättiin kokouksen asialistalle: Laskutusosoitteiden muuttaminen muuttojen yhteydessä Näillä lisäyksillä asialista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. 3. Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. 4. ET:n hallinto-organisaation uudistus Heinimäki esitteli ET:n hallituksen hyväksymän suunnitelman uudeksi hallintoorganisaatioksi. Uudistuksen taustalla vaikuttavat ET:n ja sen jäsenyritysten toimintaympäristössä tapahtunut kehitys ja muuttuneet tarpeet. Organisaatiouudistuksen tavoitteena on kyky vastata jäsenyritysten tarpeisiin entistä paremmin kehittämällä ET:n edunvalvontaa ja jäsenpalveluja edistäen samalla toiminnan tehokkuutta. Uudistuksella pyritään siten pidempiaikaisiin kustannussäästöihin ja jäsenmaksujen pysymiseen ennallaan. Uudessa hallinto-organisaatiossa on neljä valiokuntaa; tuotanto, markkinat, verkot ja työelämä. Tuotantovaliokunta käsittelee sekä sähkön että kaukolämmön tuotantoon liittyviä asioita. Vastaavasti markkinat-valiokunta käsittelee sähkö- ja lämmitysmarkkinoita sekä sähkön myynnin, verkkopalvelun ja kaukolämmön asiakkuuksiin liittyviä kysymyksiä. Kaikki viralliset linjaukset tehdään näissä valiokunnissa. Valiokuntien alla on yhteisiä toimikuntia, mm. asiakkuus ja lämmitysmarkkinat, jotka raportoivat useammalle valiokunnalle. Asiakkuustoimikunta raportoi sekä markkinat- että verkot-valiokunnalle. Tämä olisi nykyisten vähittäismarkkina- ja verkon Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki PL 100, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)

2 2(9) asiakkuustoimikuntien toimintaa jatkava toimikunta. Toimikuntien jäsenmäärän ei oleteta kasvavan nykyisestä 9 jäsenestä. Toimikuntien lisäksi organisaatiossa on kaksi hallituksen asettamaa ohjausryhmää, vaikuttamisen/edunvalvonnan ohjausryhmä ja jäsenpalvelut ohjausryhmä. Nämä ohjausryhmät ohjaavat ET:n pääprosessien (edunvalvonta ja jäsenpalvelut) toteuttamista ja kehittämistä, mutteivät tee varsinaisia linjauksia. Uusi organisaatiomalli astuu virallisesti voimaan ET:n uuden toimistoorganisaation on tarkoitus olla valmis ja toiminnassa jo ennen uuden hallintoorganisaation voimaan astumista eli kuluvan syksyn aikana. Tämän hetken tiedon mukaan nykyiset työryhmät, kuten kehitysryhmä jatkavat toistaiseksi aikaisemman tehtävänkuvan mukaisesti. Uudet valiokunnat nimittävät aikanaan uudet toimikunnat ja työryhmät tarpeen mukaan ja tällöin tulee tarkemmin pohdittavaksi myös kehitysryhmän tarve ja tehtäväkuva jatkossa. Vaikuttaisi, että jatkossa valiokunnat ja toimikunnat ovat väistämättä nykyisiä ylätasoisempia, joten kehitysryhmän painoarvo asioiden ja linjauksien valmistelussa voi kasvaa. 5. Fingridin tiedonvaihtopalvelut Arffman kertoi Fingridin tiedonvaihtopalvelujen kuulumisia. Tiedonvaihtopalveluiden palvelusopimus sähkömarkkinatoimijoille (= muut kuin sähkömarkkinaosapuolet) on ollut lausuttavana. Energiavirasto oli saanut vain yhden lausunnon, joka oli tullut ET:ltä. Fingrid ei voi jatkossakaan velvoittaa sähkömarkkinoiden kolmansia osapuolia tekemään sopimusta heidän kanssaan, mutta ajatuksena on, että jatkossa palvelusopimuksen tehneet sopimusosapuolet saavat esim. käyttöoikeudet EDIELfi-portaaliin ja mahdollisuuden osallistua Fingridin kehitysryhmään. Pohdittiin ET:n lausunnon pohjalta uutta termiä sähkömarkkinatoimijalle, joka koettiin yleisesti hieman vaikeaselkoisena. Kehitysryhmältä ei tullut ehdotuksia uudeksi termiksi. Sähkömarkkinoiden osapuolikentässä on jälleen tapahtunut pieniä muutoksia. Neljä uutta myyjää on aloittanut toimintansa ja yksi myyjä on lopettanut. Toivottiin, että Fingridin osapuolitunnustaulukko päivittyisi hieman tiheämmin. Nykyään uusi myyjä saattaa ehtiä olla yhteydessä jo verkonhaltijoihin, mutta osapuoli ei näy vielä osapuolitaulukossa päivitysviiveen vuoksi. Lisäksi toivottiin, että uusia toimijoita neuvotaan osapuolitunnuksen myöntämisen yhteydessä ilmoittautumaan välittömästi myös esettille taseselvitystä varten. Arffman lupasi välittää nämä terveiset Fingridin tasepalveluryhmälle. Ensimmäiset tulokset APERAK-kuittaussanomien raportoinnista on saatu. Raportointi koskee aikaväliä Tulokset olivat positiivinen yllätys. PRODAT-sanomien osalta on saatu negatiivisia kuittauksia 1% lähetetyistä sanomista. MSCONSien osalta negatiivisten kuittauksien määrä on ollut 0,04%. Vastausaktiivisuus oli kohtalaisen hyvä (85/132). Vastaamattomien joukossa on paljon pieniä yhtiöitä, joiden vaikutus ei ole lopputuloksiin suuri. Ediel.fi-portaaliin on liittynyt tällä hetkellä 491 käyttäjää. Näistä elokuussa aktiivisia oli 73 kappaletta. Pääkäyttäjiä, jotka eivät ole kirjautuneet käyttäjätilille on 18. Arffman selvittää, voisiko myös ET saada tunnukset. Tällä hetkellä ET pääsee vain julkiseen osioon. ET ei siis voi hyödyntää uutisvirtaa omaan tiedottamiseensa. Käyttöpaikkarekisteri on edelleen testauksessa. Webservice-hakujen kanssa on haasteita, joita ei ole saatu vielä ratkaistua. Adaton kanssa jatkettiin sopimusta nykyisen rekisterin käyttämisestä tämän vuoden loppuun saakka. ET:n verkon asiakkuustoimikunnan määrittelemä kytkentämaksujen määräytymisperiaatetaulukko tullaan lisäämään yhteystietotaulukkojen yhteyteen. Arffman kyseli palautetta ediel.fi-portaalin käyttökokemuksista. Kommentit pyydetään toimittamaan Kerttu Korpelaiselle (kerttu.korpelainen@fingrid.fi). Arffman kertoi myös edellispäivänä (14.9.) pidetystä tiedonvaihdon kehitysryhmän kokouksesta. Kokouksessa oli ollut käsitellyssä muutamia kysymyksiä, joihin kaivattiin myös kehitysryhmän näkemystä.

3 Poikkeavan irtisanomisajan sopimuksien käsittely sanomaliikenteessä Myyjänvaihdon negatiivisen vastaussanoman (Z08[N]) voi jatkossa lähettää myös, jos toistaiseksi voimassa olevan sähkönmyyntisopimuksen irtisanomisehto estää sopimuksen alkamisen ehdotettuna ajankohtana. Tarvitseeko myyjän lisäksi lähettää sähköpostia verkolle vai riittääkö pelkkä negatiivinen sanoma? Molemmat ryhmät ovat sitä mieltä, että riittää negatiivinen vastaussanoma (Z08[N]) Pitääkö sanomassa lukea päättymispäivänä aikaisin mahdollinen päättymispäivä, jos irtisanomisaika on esim. 3 kk? Nykyään on muodostumassa toimintatavaksi, että nykyinen myyjä lähettää verkonhaltijalle ensimmäisen mahdollisen irtisanomishetken sähköpostitse sanoman lisäksi. Voidaanko mahdollistaa toiminnan tehostamiseksi, että nykyinen myyjä voi halutessaan ilmoittaa tämän ajankohdan sanomassa (vaikka ensimmäiseen mahdolliseen irtisanomishetkeen olisi yli 31 vrk)? Kumpikaan ryhmä ei nähnyt tälle estettä. Todettiin, että tässä on hyvä noudattaa samoja ohjeita kuin määräaikaisen sopimuksen päättymispäivämäärän ilmoittamisessa. Nykyinen myyjä voi ja on jopa suositeltavaa laittaa uuden sopimuksen ensimmäinen mahdollinen alkamisajanhetki vastaussanomaansa. Myyjän vastuulla on, että päivämäärä on oikein ja asiakas voi päättää sopimuksen juuri tänä päivänä myös uudella sanomaketjulla. Tämä on erityisen tärkeää huomioida liukuvan irtisanomisajan sopimuksissa. esettin edustajat olivat olleet kertomassa kokouksessa NBS-kuulumisia: pidetyn referenssiryhmän kokouksen pääaiheena oli alustavan käyttöönottosuunnitelman läpikäynti referenssiryhmä oli myös käynyt läpi saamiaan palautteita uuden järjestelmän käyttöönoton jälkeen tullaan perustamaan uusi asiakaskomitea (customer committee), joka tulee korvaamaan referenssiryhmän käyttöönoton lopullista päivämäärää ei ole vielä päätetty [Siht. huom. kokouspäivänä tuli tieto, että uusi käyttöönottopäivämäärä on ] Arffmanin esitys on muistion liitteenä. 6. Datahub Fingrid oli tavannut Energiaviraston edustajia Tapaamisessa oli puhuttu sähkömarkkinoiden kolmansille osapuolille suunnatun tiedonvaihtopalveluiden palvelusopimuksen lisäksi Datahubin viranomaisraportoinnista. Virastolta ei oltu saatu erityisiä kommentteja tai terveisiä, vaan he vaikuttivat tyytyväisiltä raportointiin. Lainsäädäntömuutosten etenemiseksi on tehty valmistelevaa työtä TEMille. Fingrid on hahmotellut sähkömarkkinalain muutostarpeita datahub-operaattorin toimivaltuuksien ja velvollisuuksien osalta. Väestörekisterikeskuksen (VRK) edustajien (Päivi Pösö, tietopalvelupäällikkö ja Jenni Hakkarainen, tietopalveluasiantuntija) kanssa oli järjestetty tapaaminen henkilötunnuksien keräämisestä. Tietojen luovutus olisi teknisesti toteutettavissa, mutta peruste tiedon luovuttamiselle täytyy tulla lainsäädännöstä. VRK:n kannalta selkein vaihtoehto olisi luovuttaa tiedot Fingridille, toimijoiden sijaan. ET on käynyt keskusteluja TEMin kanssa asiasta. ET on viestinyt, että puuttuvia henkilötunnuksia ei saada kerättyä riittävän kattavasti suoraan asiakkaalta yhtiöiden omin toimin. Asiakkaiden tavoittaminen kattavasti on mahdotonta kohtuullisin ponnisteluin, ja asiakkaat ovat myös haluttomia luovuttamaan henkilötunnuksiaan puhelimitse. ET onkin pyytänyt, että puuttuvien henkilötunnuksien keräämiseksi tehtäisiin lainmuutos, joka mahdollistaisi henkilötunnuksien keräämisen keskitetysti väestörekisterikeskuksesta. Tämä muutos koetaan välttämättömäksi. TEMin virkamies suhtautui ET:n huoleen ymmärtäväisesti. ET valmisteleekin yhteistyössä FG:n kanssa taustamuistiota lakimuutoksen edistämiseksi. Asiasta käydään tämän jälkeen keskusteluja TEMin kanssa mahdollisimman pikaisen ratkaisun saavuttamiseksi. 3(9)

4 4(9) Tavoitteena on saada jonkinlainen vastaus syksyn aikana, vaikka mahdollinen lainmuutos siirtyisikin ensi vuoden puolelle. Prosessidokumentaation versio 1.0 julkaistiin maaliskuussa. Seuraava versio on viimeisteltävänä prosessityöryhmässä ja se julkaistaan lokakuun aikana. Uuteen versioon ei ole tulossa mitään isoja muutoksia, lähinnä pieniä täsmennyksiä. Keskeiset muutostarpeet seuraavaan versioon: paljon tarkennuksia ja täsmennyksiä tietojen säilytysajan kuvaus taseselvitys- ja tasevirheidenkorjausprosessit peruutusprosessit tarkennettu kattamaan kaikki variaatiot valtuutuksiin liittyvät tapahtumat Uuden version julkaisun yhteydessä datahub-sivuille lisätään myös versio, jossa näkyy muutosmerkinnät. Prosessiryhmässä oli keskusteltu yksityisen elinkeinoharjoittajan yksilöinnistä datahubissa. Yleinen periaate on, että Y-tunnus pitää löytyä kaikilta yritysasiakkailta. Yksityiset elinkeinonharjoittajat voivat saada Y-tunnuksen ilmoittautuessaan kaupparekisteriin tai/ja Verohallinnon rekistereihin. Jos siis luonnollinen henkilö harjoittaa elinkeinotoimintaa ja on ilmoittautunut esimerkiksi ennakkoperintä-, alv- tai kaupparekisteriin, niin se saa Y-tunnuksen jo ilmoittautuessaan. Yksityisen elinkeinonharjoittajan Y-tunnus on sidottu henkilötunnukseen ja se pysyy aina samana, vaikka elinkeinotoiminta olisi välillä lopetettu ja käynnistyisi myöhemmin uudelleen. Toinen viime aikoina paljon puhututtanut aihe on käyttäjäryhmittely. Käyttäjäryhmäluokittelu on tällä hetkellä alalla hyvin vaihteleva. Pitkällisen keskustelun jälkeen on päädytty, että datahubiin tulee seuraavat käyttäjäryhmät: Asunnot, kerrostalo Asunnot, pientalo (rivi-, pari- ja omakotitalo), sähkölämmitteinen Asunnot, pientalo (rivi-, pari- ja omakotitalo), ei-sähkölämmitteinen Asunnot, vapaa-ajan asunto Asuinkiinteistöt Maataloustuotanto (TOL A) Teollisuus (TOL B ja C) Yhdyskuntahuolto tai energia- ja vesihuolto (TOL D, E) Rakentaminen (tilapäissähkö) (TOL F) Palvelut Ulkovalaistus Sähköautojen latauspisteet Liikenne Muu kohde Toimijoilla voi olla sisäisesti tarkempi jako, jos tarpeen. Fingrid laatii ryhmittelystä oman ohjeistuksen ja infoaa toimijoita. Tietokonversiosuunnitelman kommentointiaika päättyi Kommentteja saatiin 15 taholta. Yleisin kommentti on, että ohjeistusta tarvitaan lisää. Ryhmä aikookin panostaa jatkossa ohjeistukseen ja viestintään. Tietokonversiosuunnitelma viimeistellään mennessä ja sen jälkeen käännetään englanniksi. Keskustelussa tuotiin esiin, että määrittelytyössä pitäisi hahmottaa nykyistä selkeämmin vastuurajoja siitä, mitä kuuluu yhtiöille itselleen ja mitä hub tekee. Esimerkkinä mainittiin poikkeamatilanteiden selvitys, joka on täysin manuaalista ja pitää edelleen tehdä yrityksissä. Yhtiöissä tarvitaan siis edelleen tähän työhön resursseja. Nyt yrityksissä saattaa olla virheellisiä käsityksiä, että sanomaliikenteen hoitoon ei jatkossa tarvittaisi enää lainkaan resursseja yhtiöissä. Arffman korosti, ettei Datahub korjaa virheellisiä tietoja, vaan vastuu tietojen oikeellisuudesta/korjaamisesta on yhtiöillä. Liiketoimintavastuu tältä osin säilyy yhtiöillä. Lisäksi tuotiin esiin, että tarvitaan aktiivista viestintää usealta taholta siitä, että viimeistään nyt yhtiöiden pitää käynnistää oman tietokonversiohankkeensa suunnittelu. Projekti tulisi käynnistää ja pohtia vähintään hankkeen resurssointia. Olisi määriteltävä, kuka taho tekee mitäkin hankkeen eri vaiheissa. On määriteltävä, mitä tehdään itse ja

5 5(9) mitä voidaan tilata palveluntarjoajalta. Samoin yrityksen sisäisesti on pohdittava mitä organisaatio- ja liiketoimintamuutoksia mahdollisesti tarvitaan. Tietokonversioon liittyvä esitietokysely on lähetetty kaikille toimijoille. Tulokset ovat hyvin arvattavia, eli toimialan käyttämien tietojärjestelmien laaja kirjo korostuu. Tiedon laatuongelmia on tiedotettu olevan erityisesti asiakastiedoissa ja käyttöpaikkatiedoissa. Vastauksien mukaan suurin osa markkinaosapuolista tarvitsee apua teknisen toteutuksen kanssa ja arvioivat, että järjestelmätoimittajien antama tuki ei ole riittävä. Kehitysryhmän keskustelussa tuotiin esiin, että työmäärä järjestelmäintegraatiossa huolestuttaa. Nykyisen kaltaisen sanomaliikenteen päättymisen koetaan olevan todella radikaali muutos järjestelmissä. Mainittiin myös huoli, että järjestelmätoimittajat siirtävät testausvastuuta asiakkaille. Myös kustannukset huolestuttavat. Vaatimusmäärittelydokumentaatio ja muu hankintadokumentaatio on loppusuoralla. Julkinen hankinta käynnistyy lähiaikoina. Tietokonversiotyökalun sekä itse datahubin hankinta toteutetaan erillisinä hankintaprosesseina, mutta aikataulullisesti nämä tapahtuvat melko yhtäaikaisesti. GS1-järjestelmän käyttöönotosta käyttöpaikkatunnuksissa on käyty keskusteluja. On pohdittu, otetaanko se käyttöön vasta hubin yhteydessä vai jo nykyiseen sanomaliikenteeseen. Ehdoton takaraja käyttöönotolle on hubin käyttöönotto. Keskusteluissa on käynyt ilmi, ettei GS1-järjestelmän mukainen käyttöpaikkatunnus (GSRN) sovi sellaisenaan nykyiseen sanomaliikenteeseen. Nykyinen kentän pituus ei riitä, vaan tunnuksia pitäisi lyhentää sanomia varten. Täysin yhtäaikainen käyttöönotto vaatisi lainmuutoksen. Suositukseen perustuvan käyttöönoton pelätään johtavan sekavaan tilanteeseen ja vaatisi, että käyttöpaikkarekisteri mahdollistaisi molempien tunnuksien samanaikaisen käytön. Kustannustehokkuusperusteluin päädyttiin valmistelemaan käyttöönottoa vasta datahubin käyttöönoton yhteydessä. Tällä hetkellä on pohdinnassa käyttöpaikkatunnuksen (GSRN) käyttöönotto. Jatkossa pohditaan erikseen, otetaanko GS1-järjestelmä käyttöön myös osapuolitunnuksiin. Lopuksi Arffman kertoi, että infotilaisuuksia järjestetään todennäköisesti vasta ensi vuoden puolella. Esitys on muistion liitteenä. 7. Menettelyohjepäivitys Käytiin läpi kaikki saadut kommentit ja tehtiin tarvittavat korjaukset. Muutokset ja päätökset on kirjattu erilliseen dokumenttiin. Sovittiin, että kukin työryhmän jäsen tarkistaa vielä kertaalleen ohjeen läpi ja samalla miettii tarvetta lisätä ohjeeseen erikoistilannetaulukko. 8. SVT Käytiin läpi tähän mennessä saadut tutkinnon ensimmäistä osaa koskevat palautteet. Pohdittiin seuraavia kehitysideoita palautteen pohjalta: Osallistujien esittelykierros esim. buffetin alkuun, jotta osallistujat tutustuisivat paremmin toisiinsa ja tietäisivät tarkemmin, mitä kukin tekee yrityksessään. Toisessa päivässä voisi jakaa taseselvityksen ja asiakkaan laskutuksen korjaukset selvästi erilleen. Samoin mittaus voidaan jakaa kahteen osaan niin, että mittaria koskevat mittaustekniset kysymykset ovat erillään mittaustiedon hyödyntämisestä. Tasoituslaskenta voitaisiin siirtää samaan esitykseen kuin kuormituskäyrämenettely. Pohditaan seuraavaan kertaan tarkemmin, miten nämä muutokset toteutetaan ensimmäisen osan toisessa päivässä. Palautteessa tuotiin esiin, että eri luennoitsijat käyttävät samasta asiasta eri nimitystä, joka aiheuttaa sekaannusta. Termisekaannuksen todettiin koskevan erityisesti esett-, ISR- ja NBS-termejä. Myös vierasperäiset lyhenteet tulisi avata kuulijoille paremmin (DSO, TSO ) Korjataan asia seuraavaan kertaan. Samoin materiaalin ristiriitaisuutta tai ajantasaisuuden puutetta koskevat kommentit ymmärrettiin koskevan nimenomaisesti NBS-myöhästymistä. Tämä hoitunee itsestään seuraavaan kertaan. Päätettiin, ettei luontomateriaaleja pyynnöstä huolimatta lähetetä etukäteen osallistujille, mutta pohditaan, voisiko ohjelmassa vähän enemmän avata, mitä

6 6(9) kussakin puheenvuorossa käsitellään ja mahdollisesti linkkejä julkisille sivuille kuten datahubin, ET:n ja FG:n ohjesivuille. Mainoksessa ja erityisesti avauksessa voisi korostaa, että tarkoitus on antaa kokonaiskuva vähittäismarkkinoiden toiminnasta. Tutkinnossa käsitellään asioita mahdollisimman laajasti, jolloin kaikille tulee eteen myös niitä asioita, joita ei itse tee. Kaikille on siis varmasti sekä tuttua että uutta asiaa päivien aikana. Käytiin läpi saadut kysymykset ja vastattiin näihin. Vastaukset kirjattiin erilliseen dokumenttiin. Elina, Riina ja Ina viimeistelevät vastaukset. Sovittiin, että Elina esittelee osallistujille myös palautteen perusteella sovitut kehitysideat. 9. EDI-päivien palautteet Ensi vuoden EDI-päivät pidetään Tampereella. Käytiin läpi saadut palautteet. Kehitysideat palautteista: Ryhmätyöt saivat kiitosta. Jatketaan molempia, eli sekä järjestelmätoimittajakohtaisia ryhmiä että yhteisiä asioita käsitteleviä kehitysryhmän jäsenten vetovastuulla olevia ryhmiä. Toivottiin ratkaisukeskeisimpiä ryhmätöitä; Tällaisen joukon voimalla pystyisi kehittämään oikeita ratkaisumalleja ongelmiin. Ryhmätyössä olisi voinut tulla 1-2 ratkaisua/ongelma. Muodostetaan ensi vuonna ryhmä, jossa laaditaan kehitysideoita muutamaan haastavaan tilanteeseen. Kerätään jo kevään aikana kokouksissa ylös muutamia ratkaisua vaativia tilanteita. Ohjelmassa on huomioitava, että ensi vuonna jää vähän enemmän aikaa hengähtää ohjelman loppumisen ja illallisen välille. Pohditaan, miten voidaan lopettaa aikaisemmin ja mahdollisesti aloittaa illallinen myöhemmin. 10. Muut asiat 10.1 Kaksiaikaiset tuotannon siirtotuotteet ja ohjeistus Kehitysryhmä on saanut kysymyksiä koskien pientuotantokohteiden siirtotuotteiden aikavyöhykejakoa. Monessa yhtiössä on ollut olettamus, että tuotantokohteet käsiteltäisiin aina tuntimitattuina yksiaikaisina tuotteina, eivätkä järjestelmät ole pystyneet käsittelemään niitä tilanteita, joissa verkolta on tullut tuotantokäyttöpaikkaan Z04-sanoma aikavyöhykejaon tunnuksella 2 tai 3 sekä kahdet ennusteet. Osa toimijoista käyttää aikavyöhykejaontunnuksena nollaa ja on kysytty lisäksi, onko nollan käyttö mahdollista. Tällä hetkellä pientuotantokohteiden aikavyöhykejaoista ei ole tarkempaa ohjeistusta. Fingridin tiedonvaihdon kehitysryhmän näkemyksen mukaan ilmoitettava aikavyöhykejako ja mittarin laskureiden määrä ei saa olla ristiriidassa. Kulutuspaikan ja pientuotantopaikan mittalaite ei välttämättä ole sama, joten aikavyöhykejakoa ei tule suoraan kopioida kulutuskäyttöpaikan aikavyöhykejaon tunnusta. Kehitysryhmä oli samaa mieltä edellä kuvatuista linjauksista ja lisäsi, että aikavyöhyke pitää aina olla tosiasiallisen tuotannon siirtotuotteen mukainen. Nollaa ei voida kategorisesti kieltää. Ryhmällä ei ole tiedossa, että alalla olisi käytössä tuntipohjaisia tuotannon siirtotuotteita. Nollaa voi siis käyttää, jos tuotannon siirtotuote on tuntipohjainen Ilmoitus myyjälle, jos asiakas ei maksa verkon pyytämää vakuutta Kehitysryhmän saama kysymys koski verkonhaltijan velvollisuutta ilmoittaa myyjälle, mikäli sähköjä ei kohteeseen kytketä muuttotilanteessa, kun asiakas ei maksa verkon pyytämää vakuutta. Alla kuvattuna mahdollinen tapahtumien kulku: Myyjä ilmoittaa asiakkaan sisäänmuutosta Verkko pyytää asiakkaalta vakuuden Siirtosopimus luodaan järjestelmään muuttoilmoituksen perusteella ja myyjälle lähetetään Z04 Asiakas ei maksa pyydettyä vakuutta, eikä sähköjä siten kytketä (Jotkut verkonhaltijat eivät lähetä asiakkaalle lainkaan vahvistusilmoitusta. Siirrosta ei asiakasta laskuteta tai perusmaksua peritä, koska sopimus ei ole periaatteessa tullut voimaan asiakkaan jätettyä vakuuden suorittamatta.)

7 7(9) Kysyjä kysyy, tuleeko myyjälle ilmoittaa, että sähköjä ei ole kytketty? Kehitysryhmä linjasi, että myyjälle tulee aina erikseen ilmoittaa, ettei kohteessa ole toimitusta tai mikäli kohteen koko verkkosopimus raukeaa. Prosessi menee normaalissa muuttotilanteessa seuraavasti: Myyjä lähettää sisäänmuuttosanoman (muuttopäivä esim. kahden viikon päähän) Siirtosopimus muodostetaan Verkko kontaktoi asiakkaan ja pyytää vakuuden Verkko lähettää Z04-sanoman myyjälle Asiakas ei maksa vakuutta verkon vakuuspyynnössä asettamaan määräpäivään mennessä Verkko ei kytke sähköjä Verkko ilmoittaa myyjälle sähköpostilla että sähköntoimitusta ei ole aloitettu (tai ettei sähkösopimusta ole syntynyt ja Z04-sanoma oli aiheeton, mikäli verkko ei ole vahvistanut sopimusta asiakkaalle) asiakkaasta johtuvasta syystä Jos kyseessä on pikamuutto, niin prosessi on seuraava: Myyjä lähettää sisäänmuuttosanoman (muuttopäivä esim. seuraava päivä) Siirtosopimus muodostetaan Verkko kontaktoi asiakkaan ja pyytää vakuuden Verkko lähettää Z04-sanoman myyjälle Sähköt kytketään Asiakas ei maksa vakuutta Sähköt katkaistaan sopimusehtojen mukaisesti ilman erillistä ilmoitusta Katkaisusta tieto sanomana myyjälle Mikäli sopimus raukeaa heti tai se puretaan myöhemmin, verkko ilmoittaa siitä erikseen sähköpostitse Sisäänmuutto ilman poismuuttoa Kolmas kehitysryhmän saama kysymys koski sisäänmuuttoa ilman poismuuttoa. Tilanne on seuraava: Tytär muuttaa kotoaan ensimmäisen kerran pois ja tekee sähkösopimuksen ensimmäistä kertaa omaan asuntoonsa. Netin kautta sopimusta tehtäessä ei välttämättä ole valittavana kohtaa/kenttää, että sopimus on ensimmäinen. Eikä myöskään mitään vapaata tekstikenttää, jonne tuon tiedon voisi kirjoittaa. Tai vaihtoehtoisesti asiakas ei osaa täyttää näitä valintoja oikein. Tytär ilmoittaa uuden sopimuksen sisäänmuuttona ja ilmoittaa lapsuudenkotinsa osoitteen vanhana osoitteenaan. Jos prosessi etenee täysin automaattisesti, niin kun tytär ilmoittaa vanhan osoitteensa, siitä lähtee verkolle poismuutto-sanoma. Tämä on väärin, koska vanhemmat jäivät sinne asumaan edelleen ja sopimukset on heidän nimissä, ei tyttären. Kehitysryhmältä pyydettiin toimintaohjetta tai ratkaisua, jolla päästäisiin eroon näistä vääristä poismuutoista ja turhasta sanomaliikenteestä. Kehitysryhmä ei tunnistanut asiaa kovin yleiseksi tilanteeksi. Todettiin, että tilanne pitäisi ratkaista jo sopimuksentekovaiheessa, eli esimerkin tapauksessa nettilomakkeella. Yhtiöiden pitäisi palveluissaan pohtia hyvin tarkkaan, mitä asiakkaan sallitaan tehdä ja miten asiakasta opastetaan prosessin läpi lomakkeen oikeassa käytössä. Ensisijaisesti kyseessä on myyjän ja asiakkaan välinen asia, ja myyjä kantaa lopullisen vastuun sanomaliikenteen oikeellisuudesta. Myyjien onkin sisäisesti pohdittava, miten ohjeistuksella ja validoinnilla estetään virheelliset tiedot. Sovittiin, että Säiläkivi ottaa kysymyksen esiin SVT-koulutuksessa Laskutusosoitteiden muuttaminen muuttojen yhteydessä

8 8(9) Eräälle verkkoyhtiölle tulee tällä hetkellä esiin runsaasti (useita viikossa) muuttotilanteita, joissa asiakkaan laskutusosoitteeseen liittyy epäselvyyksiä ja virheitä. Myyjä lähettää sanomassa ainoastaan käyttöpaikan osoitteen, johon verkon laskut lähetetään. Jälkikäteen osoittautuu, että tämä on väärä laskutusosoite, jolloin asiakas ei saa laskuja ja hänelle aiheutuu turhia perintäkuluja. Kehitysryhmä on useassa aikaisemmassa kokouksessa käsitellyt laskutusosoitteen ilmoittamisen periaatteita. Kehitysryhmän kokouksessa 7/2013 on linjattu, että ulosmuuttotilanteissa myyjän tulee välittää asiakkaan loppulaskun lähetysosoite verkkoyhtiölle, mikäli on sen asiakkaalta saanut. Mikäli lähettäminen ei onnistu sanomalla, tulee se lähettää sähköpostilla. Asiakkaan tulee voida luottaa siihen, että loppulaskun osoite välittyy myyjältä verkkoyhtiölle, jos muutenkin koko palvelutoimenpiteen pystyy hoitamaan myyjän kautta. Kuvatussa tilanteessa syntyneitä kuluja ei tule periä asiakkaalta, mikäli hän on antanut myyjälle osoitteen loppulaskun lähettämistä varten. Erityisen tärkeää tämä kakkosasuntojen osalta, joissa postinsiirrosta ei ole apua, koska asiakas ei ole muuttanut, vaan ainoastaan päättänyt sähkösopimukset. 2/2016 kokouksessa kehitysryhmä linjasi, että sanoman lähettäjän tulee huolehtia, että sanomassa ei välitetä vanhentunutta osoitetietoa. Esimerkiksi sisäänmuuttosanomassa uuden asiakkaan laskutusosoitteeksi ilmoitetaan se osoite, josta asiakas on todellisuudessa muuttamassa pois vain, jos sisäänmuuttoilmoitus tapahtuu jo paljon ennen varsinaista muuttoajankohtaa ja tarkoitus on, että verkko lähettää sopimusvahvistuksen asiakkaan nykyiseen osoitteeseen. Toisin kuin järjestelmissä, ei PRODAT-sanomissa ole välitettäville tiedoille voimassaoloaikaa eikä tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia pystytä sanomalla ennakkoon ilmoittamaan. Näin ollen toimijoiden tulee aina viivytyksettä sähköpostitse ilmoittaa, mikäli asiakkaan osoitetiedoissa tapahtuu muutoksia sanomissa ilmoitettuihin nähden. Lähettäjän tulee myös sanomaa lähettäessään huolehtia, että järjestelmästä poimitaan kyseessä olevaa ilmoitusta koskevat voimassa olevat tiedot. Sanoman vastaanottajan on voitava luottaa ilmoitettuihin osoitetietoihin. Prosessin tulee varmistaa ajantasaisen osoitetiedon ilmoittaminen, jotta vältetään turhat perintäkustannukset. 3/2016 kokouksessa täsmennettiin edellisen kokouksen kirjausta. Esimerkiksi otettiin tilanne, jossa on tiedossa, että asiakkaan postiosoite on tällä hetkellä nykyisen käyttöpaikan osoite ja esim. kahden viikon päästä tapahtuvan muuton myötä uuden käyttöpaikan osoite. Mikäli sanomassa välittää vain uuden käyttöpaikan osoitteen, saattaa verkonhaltijan sopimusvahvistus tällöin lähteä uuteen osoitteeseen jo ennen kun asiakas on sinne virallisesti muuttanut ja näin ollen palautua takaisin lähettäjälle. Sovittiin, että sisäänmuuttosanomassa tulee välittää asiakkaan sen hetkinen (sanoman muodostushetken) postiosoite sopimusvahvistuksen lähettämistä varten ja osoitteen muututtua ilmoittaa siitä sähköpostilla verkonhaltijalle. Vielä 4/2016 täsmennettiin saadun kysymyksen perusteella, että edellisen kokouksen linjaus oli tarkoitettu sovellettavaksi siinä tilanteessa, kun sekä asiakkaan nykyinen että tuleva osoite ovat myyjän tiedossa. Eli jos myyjällä on molemmat osoitteet tiedossaan, niin sanomassa välitetään postiosoitteena asiakkaan sen hetkinen osoite ja uusi osoite käyttöpaikan osoitteena. Postiosoite päivitetään myöhemmin sähköpostilla, mikäli se muuttuu. Jos myyjällä sen sijaan on tiedossaan vain uuden käyttöpaikan osoite, niin sanomassa välitetään pelkästään se. Kehitysryhmä toteaa yhteenvetona edellisistä linjauksista, että jos myyjällä on tiedossa oikea laskutus-/postiosoite, joka poikkeaa käyttöpaikan osoitteesta, tämä pitää kertoa verkolle. Myyjä vastaa, että hän välittää muuttotilanteissa oikeat ja riittävät tiedot verkolle sopimusvahvistuksien ja laskujen lähettämistä varten huomioiden asiakkaan muuton ajankohta. Sovittiin, että laaditaan aiheesta jäsentiedote. Korostetaan toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta asiakkaalle ei aiheudu turhia perintäkuluja.

9 11. Seuraava kokous Seuraavat kokoukset pidetään seuraavasti: Ke klo 9-15 ET:n toimistolla [Huom! muutettiin aiemmin sovitusta] o yhtenä asiana kehitysryhmien yhteiskokoukseen valmistautuminen Ke klo 9-15 Fingridin toimistolla kehitysryhmien yhteiskokous 12. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen. 9(9)